Big wheels keep on turnin, sanotaan tunnetussa laulussa, mutta kuinkahan moni tietää, että pyöriäkseen pyörät tarvitsevat kalkkia.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2005

2 Kalkki on kaikkialla Big wheels keep on turnin, sanotaan tunnetussa laulussa, mutta kuinkahan moni tietää, että pyöriäkseen pyörät tarvitsevat kalkkia. Kalkkia käytetään muun muassa auton metalliosien, lasikuituosien, lasien, maalin sekä itse asfaltin valmistuksessa. Kalkki on mukana myös autoilijan paperisessa tiekartassa puhumattakaan hänen välipalasämpylästään, jonka raaka-aineiden kasvattamisessa kalkilla on tärkeä osansa. Isot pyörät kenties pyörittävät maailmaa, mutta isoja pyöriä pyörittää kalkki.

3 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo...3 Nordkalk on Toimitusjohtajien katsaukset Nordkalkin tuotteet Teollisuus Maatalous Ympäristönhoito Henkilöstö Hallituksen toimintakertomus Konsernituloslaskelma...24 Konsernitase...25 Konsernin rahoituslaskelma...26 Emoyhtiön tuloslaskelma...27 Emoyhtiön tase...28 Emoyhtiön rahoituslaskelma...29 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentaperiaatteet...43 Viisivuotiskatsaus...44 Tilintarkastuskertomus...45 Hallitus...46 Konsernirakenne, johtoryhmä...47 Osoitetiedot...48 Nordkalk julkaisee myös erillisen ympäristökertomuksen, joka on nähtävissä yhtiön kotisivuilla osoitteessa 3

4 NORDKALK POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Se louhii pääosin omista esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin ehkä maaseudulla, kun on aika kalkita pellot: kalkki vähentää maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkikivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on teollisuus, jolle menee myynnistä yli 80 prosenttia. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyteaineen ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkin tehtävänä on puhdistaa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia käytetään mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperä. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Päätuotteet % liikevaihdosta Myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta Muut 7 % Kalkkikivi 15 % Ympäristönhoito 10 % Paperi 28 % Paperipigmentit 21 % Kalkkikivijauheet 22 % Maatalous 6 % Rakennusaineet 21 % Sellu 7 % Poltettu ja sammutettu kalkki 35 % Muu teollisuus 10 % Teräs 18 % MERKITTÄVÄ EUROOPPALAINEN TOIMIJA Nordkalk on liki 270 miljoonan euron liikevaihdolla ja 1350 työntekijällään Pohjois-Euroopan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Yhtiön esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille, mikä on edellytys merikuljetuksiin perustuvalle tehokkaalle logistiikalle. Muualla Euroopassa kovaan kilpailuun vastataan samoilla menestystekijöillä kuin kotimarkkinoilla: monipuolisilla raaka-ainevaroilla tehokkaalla logistiikalla laajalla asiakaskunnalla osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä LUOTTAMUS, OSAAMINEN JA LAATU OHJAAVAT TOIMINTAAMME Luotamme itseemme ja yhteistyökumppaneihimme. Uskomme kumppanuuden tarjoavan etuja molemmille. Olemme kalkkikiven louhinnan, jalostuksen ja kuljetuksen asiantuntijoita. Oivallamme mahdollisuudet parantaa omia ja asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuvat asiakkaan lopputuotteisiin. Nordkalkin päämääränä on olla markkinajohtaja alallaan. Tämä saavutetaan toimimalla kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. 4

5 TOIMIPISTEET: Kasvu jatkuu Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa 39 paikkakunnalla. Yhtiön juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa järjestelmällinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Yhtiön kansainvälistyminen alkoi toden teolla 1990, jolloin ruotsalaisen Euroc AB:n kalkkitoiminta siirtyi silloisen Partekin kalkkitoimintadivisioonalle. Seuraavana vuonna Partekin kalkkitoiminta yhtiöitettiin ja se sai nimekseen Nordkalk Oy Ab luvun puolivälissä Nordkalk asetti päämääräkseen tulla johtavaksi kalkintuottajaksi Itämeren alueella. Toiminta laajeni Viroon vuonna 1996; seuraavana vuonna perustettiin myyntikonttori Puolaan. Nykyään Nordkalkilla on molemmissa maissa tuotantoa - Virossa kolmella ja Puolassa neljällä paikkakunnalla. Seuraava askel Euroopan markkinoille oli toimiston avaaminen Pohjois-Saksaan vuonna Toiminta on kaikissa maissa kehittynyt suotuisasti ja liikevaihto kasvanut odotusten mukaisesti. Viimeisin täplä toimipaikkakarttaan piirrettiin lokakuussa 2005 venäläisen Alekseevkan kalkkitehtaan oston myötä. Kasvu jatkuu. 5

6 TOIMITUSJOHTAJIEN KATSAUKSET Vuosi 2005 tarjosi sekä positiivisia että negatiivisia haasteita. Suurin pettymys oli Nordkalkin positiivisen kehityskaaren katkeaminen ja kannattavuuden voimakas heikkeneminen. Löytääkseen vastaavanlaisia vaikeuksia Nordkalkin historiassa minun aikanani, täytyy palata ajassa taaksepäin aina 1990-luvun alun vaikeisiin vuosiin. Silloin heikko tulos johtui talouden yleisestä taantumasta. Tänä vuonna syyt vaikeuksiin ovat selvät: suomalaisen paperiteollisuuden pitkä työmarkkinakiista joka kärjistyi kuuden viikon pituiseen työsulkuun. Nordkalkille sen seuraukset olivat merkittävät. Voimakkaasti nousseet energiakustannukset, etenkin syksyllä, ovat toinen syy Nordkalkin kannattavuuden laskuun. Korkeat energiakustannukset vaikuttivat sekä tuotantoon että koko kuljetusketjuun. On syytä kuitenkin nostaa esiin myös myönteisiä tapahtumia vuodelta Nordkalkin voimakas kehitys Puolassa jatkui ja sinne vuosituhannen vaihteessa tehdyt suuret investoinnit alkoivat tuottaa tulosta. Panostukset Baltian maihin ja Pohjois-Saksaan kantoivat hedelmää. Myös avauksemme Venäjän markkinoilla, Alekseevkan kalkkitehtaan osto tulee nähdä alkuna uudelle menestykselle. Jättäessäni nyt Nordkalkin työskenneltyäni 15 vuotta toimitusjohtajana ja yli 30 vuotta kalkkialalla, olen vakuuttunut siitä, että Nordkalk on hyvin varustautunut tuleviin vuosiin ja 2005 tulee nähdä poikkeuksellisena vuotena. Kuluneet 30 vuotta ovat osoittaneet, että kalkkikivelle ja siitä jalostetuille tuotteille löydetään jatkuvasti uusia käyttöalueita. Tuotekehitykseen tehdyt panostukset ovat tuottaneet tulosta. Esimerkkinä voidaan mainita paperipigmentit, ympäristönhoitotuotteet, maanparannustuotteet ja erikoistuotteet terästeollisuudelle. Kalkkikiven vahvuus on juuri sen monikäyttöisyys. Tämä on myös jatkuva haaste kalkkiteollisuudelle, sen tulee kyetä jatkuvasti uudistumaan, seuraamaan ja jopa ennustamaan asiakkaiden tulevia tarpeita. Suurkiitos näistä vuosista kaikille työtovereilleni Nordkalkissa sekä Nordkalkin omistajille niin nykyisille kuin aikaisemmille jotka ovat voimakkaasti tukeneet yhtiön kehitystä. Kiitos myös asiakkaille, jotka ovat kannustavasti olleet mukana auttamassa Nordkalkia kehittymään siksi mitä se on tänä päivänä. Christer Sundström 6

7 Arvostan suuresti edeltäjäni tekemää hyvää työtä, jonka jatkajaksi siirryin vuodenvaihteessa ottaessani vastaan Nordkalkin toimitusjohtajan tehtävät Christer Sundströmiltä. Nordkalkin tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset. Meillä on laaja asiakaspiiri, jonka toimipisteiden sijainti on kannaltamme edullinen. Tämä on yksi perusedellytys tulevien vuosien kasvulle. Luonnollisesti meillä on myös haasteita, niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Voimakkaasti vaihtelevat energiakustannukset ovat esimerkki jälkimmäisistä. Yksi haasteistamme Nordkalkissa on oppia ymmärtämään vahvuuksiamme ja heikkouksiamme nykyistä paremmin. Voidaksemme varmistaa, että meillä on oikea kuva yhtiön nykytilasta, ja että sen perusteella ryhdymme oikeisiin toimenpiteisiin, haluan toimintaamme mitattavan nykyistä useammilla mittareilla ja seurannan olevan säännöllistä. Vain siten voimme tehokkuutta parantamalla ja tuotantoa lisäämällä saavuttaa ne kunnianhimoiset päämäärät, jotka olemme asettaneet yhtiön tulevalle kehitykselle. Yksi vahvuuksistamme Nordkalkissa on henkilöstö. Sen ansiosta olemme tässä tänään, ja se takaa menestyksemme jatkossa. Työ henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin varmistamiseksi tulee jatkumaan, ja työn painopiste on viestinnässä, johtamisessa, 55+-ohjelmassa sekä räätälöidyissä koulutusohjelmissa. Myös hyvin suunniteltu rekrytointi on erittäin tärkeää. Siinä huomioidaan sekä nykyinen että tuleva henkilöstötarve, unohtamatta muutaman vuoden kuluttua koittavaa sukupolvenvaihdosta. Näiden toimenpiteiden avulla pääsemme tavoitteisiimme ja varmistamme myönteisen kehityksen jatkumisen Nordkalkissa. Bertel Karlstedt 7

8 NORDKALKIN TUOTTEET Nordkalkin perustuote on kalkkikivi. Se on alun perin sedimentäärinen karbonaattikivi, joka koostuu pääosin kalsiittimineraalista eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ). Puhdas kalkkikivi sisältää % CaCO 3 :a. Kalkkikivi on yksi maankuoren yleisimmistä kivilajeista, mutta Pohjoismaiden peruskallioalueella kalkkikiviesiintymiä on rajoitetusti. Nordkalk louhii kalkkikiveä 20 paikkakunnalla. Kaivoksista kolme on maanalaisia. Esiintymät edustavat erilaisia geologisia kausia, ja niiden ikä vaihtelee miljoonan vuoden välillä. Eri esiintymien kalkkikivet poikkeavat toisistaan huomattavasti niin fysikaalisilta kuin kemiallisilta ominaisuuksiltaan, ja ne käyttäytyvät louhittaessa ja jalostettaessa eri tavoin. Kalkkikivi joudutaan yleensä irrottamaan kallioperästä räjäyttämällä, mutta pehmeimmät lajit voidaan louhia mekaanisesti. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi: murskattavaksi, seulottavaksi, jauhettavaksi, rikastettavaksi tai poltettavaksi. Asiakkaalle toimitettavan kalkkikiven laatu ja koko riippuvat käyttötarkoituksesta. Kivimurskeen suurin raekoko on yleensä 150 mm. Kalkkikivijauheen koostumus vaihtelee karkeasta (2 mm) erittäin hienoon (0.032 mm). Kalkkikivet, murskeet, rouheet ja jauheet ovat karbonaattituotteita. Rikastusprosessissa kalkkikivi jauhetaan märkäjauhatuksella ja syntyneestä hienojakoisesta aineesta erotetaan vaahdottamalla kalsiittirikaste. Paperipigmentti GCC (Ground Calcium Carbonate) valmistetaan jauhamalla rikastettua kalsiittia. Jauhetut kalsiittituotteet ovat erittäin hienojakoisia (1-2 μm) ja niiden kalsiumkarbonaattipitoisuus on lähes 100 %. Dolomiitti CaMg(CO 3 ) 2 on kalkkikiven tapaan karbonaattikivi. Se sisältää kalsiumkarbonaatin lisäksi magnesiumkarbonaattia, jota on puhtaasta dolomiitista 46 %. Nordkalk louhii dolomiittia mm. Virossa sijaitsevasta Kureveren esiintymästä. Louhinta- ja jalostusprosessi on samanlainen kuin kalkkikiven. CaCO 3 + kuumennus = CaO + CO 2 Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Tämä kalsinoitumiseksi kutsuttu reaktio edellyttää noin 1100 asteen lämpötilaa. Kalkin polttaminen pitkässä kiertouunissa kestää noin kuusi tuntia; kuilu-uunissa kalsinoitumiseen kuluu tuntia. Poltettu kalkki on uunista tullessaan palasina, rakeina ja jauheena. Varsinkin suomalaiset kiteiset kalkkikivet hajoavat kalsinoituessaan pieniksi rakeiksi, kun taas nuoremmat kalkkikivet säilyttävät paremmin rakenteensa. Poltettu kalkki seulotaan eri fraktioihin tai jauhetaan hienoksi. Poltetun kalkin käsittely ja varastointi edellyttävät suurta huolellisuutta, sillä kalkki on erittäin reaktiivista. Joutuessaan kosketuksiin veden kanssa se vapauttaa lämpöä ja muuttuu sammutetuksi kalkiksi. Paperipigmentti PCC on saostunutta kalsiumkarbonaattia, joka valmistetaan poltetusta kalkista. Kalsiumoksidi sammutetaan vedellä kalsiumhydroksidilietteeksi, joka karbonoidaan esim. hiilidioksidipitoisella savukaasulla kalsiumkarbonaatiksi. Sen kidemuotoon ja partikkelikokoon voidaan vaikuttaa prosessissa. Nordkalk toimittaa poltettua kalkkia PCC:n valmistukseen, mutta ei tee tuotetta itse. CaO + H 2 O = Ca (OH) 2 + lämpöenergia Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kuivasammutuksessa tuhatta kalkkikiloa kohden tarvitaan teoreettisesti 322 kiloa vettä. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammuttimessa on yleensä päällekkäin kolme kammiota, joista ylimmässä kalkki ja vesi sekoitetaan. Kahdessa alemmassa kammiossa kalkki kypsyy kosteuden haihtuessa. Vajaan tunnin kestävässä prosessissa vapautuu lämpöä ja höyryä. Sammutuksen jälkeen kalsiumhydroksidi luokitellaan mekaanisesti, jolloin tuloksena on hieno ja karkea fraktio. Wollastoniitti on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Nordkalk louhii sitä Lappeenrannan esiintymästään. Kalkkikivi jauhetaan märkäjauhatuksella ja syntyneestä hienojakoisesta vesilietteestä erotetaan vaahdottamalla wollastoniittirikaste. Erikoistuotteisiin kuuluva Nordkalk Limus on kalkkikivijauhetta, jota käyttää erityisesti rakennusaineteollisuus. Nordkalk Velox on kalsiumhydroksidia ja happea sisältävä erikoistuote kompostoinnin tehostamiseen ja hajuhaittojen torjuntaan mm. lietteistä ja jätevesistä. Sammutettua kalkkia sisältävä Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Nordkalk Filtra A on erityisesti juomaveden alkalointiin valmistettu puhdas kalkkikivirouhe. Maastabiloinnissa käytettävät Nordkalk Terra -tuotteet sekoitetaan poltetusta kalkista. Oheistuotteilla tarkoitetaan Nordkalkin omissa ja asiakkaiden tuotantoprosesseissa päätuotteen ohella syntyviä tuotteita, kuten sivukiveä, jota louhitaan kalkkikiven ohella. Sitä hyödynnetään mm. sepelinä. Rikastushiekka on rikastusprosessista syntyvää hiekkaa, jota käytetään mm. maanrakennukseen ja kaatopaikkojen peittämiseen. Kalkkiuuneista ja asiakkaiden meesauuneista otetaan suodattimella talteen hienoainesta, jota voidaan hyödyntää mm. maanparannuksessa. Nordkalkin tavoitteena on hyödyntää oheistuotteita mahdollisimman paljon, ja uusia käyttötarkoituksia kehitetään. Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, kalkkikivipohjaisilla tuotteilla on lukuisia käyttötarkoituksia teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Niitä esitellään tarkemmin seuraavilla sivuilla. Monipuolisten raaka-ainevarojensa ansiosta Nordkalk pystyy tarjoamaan oikeanlaatuista kalkkituotetta kuhunkin käyttötarkoitukseen - oikeaa kiveä oikeaan paikkaan. 8

9 Kuvat: Rauno Laaksomo Kalkkikivijauhe Poltettu kalkki Sammutettu kalkki KÄYTTÖKOHDE Karbonaattituotteet Kalsiitti (CaCO3) Dolomiitti Poltettu kalkki Sammutettu kalkki Wollastoniitti Erikoistuotteet Oheis- Kivi Jauhe GCC FC* NK Limus Ca Mg(CO3)2 CaO Ca (OH)2 CaSiO3 NK Terra NK Velox NK Filtra tuotteet** paperi paperipigmentti PCC paperipigmentti GCC sellu teräs Rakennusaineet sementti betoni valkoiset laastit, tasoitteet vaalea tiili kattohuopa kuitusementti lasi vuorivilla Tien- ja maanrakennus maastabilointi asfaltti maantiemerkinnät kalkkiviivat urheilukentillä liukkaudenesto, hiekotus Kemianteollisuus kalsiumkloridi lannoitteet kalsiumfosfaatti kalsiumkarbidi liima maali muovi kumi keramiikka lasikuitu sokeri Maatalous maanparannus puutarha rehu kalkkisuodinojat Ympäristö juomaveden valmistus jäteveden puhdistus prosessiveden käsittely lietteiden ja sakkojen käsittely biojätteen käsittely savukaasujen puhdistus vesistöjen ja metsien kalkitus meluvallit kaatopaikkojen peittäminen saastuneen maan käsittely kaukolämmön tuotto * FC on hienoksi jauhettua kalsiittia ** Oheistuotteita ovat mm. sivukivi, rikastushiekka, suodinpöly ja prosessilämpö 9

10 TEOLLISUUS Vuonna 2005 Nordkalkin suurimmat asiakassegmentit olivat paperi- (28 %), rakennusaine- (21 %) ja terästeollisuus (18 %). Kaikkiaan teollisuuden osuus kokonaismyynnistä oli 84 %. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään teollisuudessa sekä raaka-aineena että valmistusprosessien eri vaiheissa mm. epäpuhtauksien poistamiseksi. Paperi Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Kalsiumkarbonaatista valmistetaan kahta paperipigmenttityyppiä: GCC:tä (Ground Calcium Carbonate), joka on jauhettua kalsiumkarbonaattia, sekä PCC:tä (Precipitated Calcium Carbonate) eli saostettua kalsiumkarbonaattia, jota valmistetaan poltetusta kalkista. Molempia paperipigmenttityyppejä käytetään hienopaperissa, pakkauskartongissa ja puupitoisessa paperissa. Hyvälaatuisesta päällystetystä aikakauslehtipaperista melkein puolet saattaa olla mineraaleja ja kopiopaperistakin noin viidesosa. PCC.n valmistus on useimmiten keskittynyt paperitehtaiden yhteyteen. PCC on tullut tunnetuksi paperin täyteaineena, mutta viime vuosina sitä on ruvettu käyttämään yhä enemmän myös päällystyspigmenttinä. Nordkalk tekee PCC:hen käytettävää kalkkia Ruotsissa Storugnsin ja Suomessa Tytyrin ja Louhen tehtailla. Nordkalk on osakkaana Norjan länsirannikolla sijaitsevassa Verdalskalk A/S:ssä, josta kivi kuljetaan Storugnsiin ja Tytyriin. Louhella poltetaan omaa kiveä. Kuluneen vuoden aikana Nordkalk vakiinnutti asemaansa paperipigmenttiraaka-aineen toimittajana Ruotsissa, jossa poltetun kalkin toimitukset Imerys Mineral AB:lle alkoivat toden teolla. Imerys tekee PCC:tä uudessa satelliittitehtaassaan M-realin paperitehtaan yhteydessä Husumissa. Toimitussopimus on solmittu 10 vuodeksi. Maailmanlaajuisesti suurin PCC:n valmistaja on Specialty Minerals Inc., jonka tytäryhtiössä Specialty Minerals Nordic Oy Ab:ssä Nordkalk on osakkaana. GCC:tä valmistaa Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy, jonka toinen omistaja on Omya Oy. Suomen Karbonaatin tuotekehityksestä vastaa maailman johtava jauhetun kalsiumkarbonaatin valmistaja, Omya-ryhmä, jolla on pitkä kokemus paperilaatujen kehittämisestä. Lappeenrannassa keskellä suurta paperiteollisuusaluetta sijaitseva Suomen Karbonaatti saa pääraaka-aineensa viereisestä Nordkalkin Ihalaisten kaivoksesta, jonka marmorista Nordkalk rikastaa puhtaan kalsiittirikasteen tytäryhtiönsä käyttöön. Ihalaisten esiintymästä riittää GCC:n valmistuksen edellyttämää korkealaatuista raaka-ainetta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi Nordkalk toimittaa GCC:n raaka-ainetta Tytyristä. Vuosi 2005 oli Suomen paperiteollisuudessa poikkeuksellinen, sillä kevätkesään ajoittunut työmarkkinakiista keskeytti paperin tuotannon useiksi viikoiksi. Tämä heijastui myös Nordkalkiin, jonka myynti paperiteollisuudelle laski huomattavasti. Suomen Karbonaatin paperipigmentin toimitukset keskeytyivät useiksi viikoiksi samoin kuin poltetun kalkin toimitukset PCC:n valmistukseen. Selluloosa Paperia tehdään selluloosakuiduista, joita saadaan keittämällä puuhaketta vahvassa lipeäliemessä. Keitossa syntyneet kemikaalit kiertävät selluloosatehtaan talteenottolinjassa, jossa niiden koostumus muutetaan kemiallisesti keittoon sopivaksi käyttämällä kaustisointiprosessissa poltettua kalkkia. Sellutehtaan prosessissa kiertävä poltettu kalkki sammutetaan sammuttimessa, jonka jälkeen kaustisointireaktio käynnistyy ja kalkki karbonatisoituu. Tämän ns. meesan sellutehdas polttaa uudelleen omassa uunissaan. Koska osa meesasta poistuu kierrosta, se korvataan uudella poltetulla kalkilla, jonka reaktiivisuuden tulee olla mahdollisimman samankaltainen kuin tehtaan oman meesakalkin. Myynti selluloosateollisuudelle kasvoi viime vuonna. Suomessa paperiteollisuuden työmarkkinakiistan takia alasajettujen tehtaiden käynnistäminen lisäsi poltetun kalkin tarvetta. Ruotsissa sellutehtaiden omia meesauuneja vaivanneet häiriöt vaikuttivat samalla tavalla. Teräs Teräksen valmistuksen useimmissa prosessivaiheissa käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita: rautamalmipelletit sisältävät jauhettua kalkkikiveä, kalkkikiveä käytetään masuuniprosessissa ja jauhetun poltetun kalkin avulla poistetaan rikkiä raakaraudasta. Konvertteriprosessissa, jossa raakarauta muutetaan teräkseksi, käytetään poltettua palakalkkia kuonanmuodostajana. Terästonnin valmistamiseksi tarvitaan noin 50 kg poltettua kalkkia, joskin määrä vaihtelee paljon prosessista riippuen. Nordkalkin kokonaismyynti terästeollisuudelle kasvoi hieman vuoteen 2004 verrattuna huolimatta epävakaudesta maailmanmarkkinoilla. Kiinan tuotantokapasiteetti on kasvanut rajusti, ja vaikka teräksen kysyntä kasvoikin, olivat hinnat viime vuonna laskusuunnassa. Markkinoiden epävarmuus heijastui kalkkituotteiden kysyntään, erityisesti Puolassa. Ruotsissa, jossa monet teräksenvalmistajat keskittyvät erikoistuotteisiin, kysyntä oli tasaisempaa. Rakennusaineet Vielä muutama vuosikymmen sitten kalkkikiveä käytettiin lähes yksinomaan rakentamiseen. Tänä päivänä käyttötarkoituksia on monia, mutta kalkkikiven asema rakentamisessa on vankka: viidesosa Nordkalkin kokonaismyynnistä menee rakennusaineteollisuudelle. Kalkkikivijauhe on maailman eniten käytetty rakennusaineiden täyteaine. Sitä on vaaleissa tiilissä ja laasteissa, tasoitteissa, kattohuovassa ja kuitusementtilevyissä. Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi, kun taas vuorivillassa käytetään dolomiittia. Itsetiivistyvässä betonissa on sementin lisäksi kalkkikivijauhetta. Poltettua kalkkia tarvitaan sideaineeksi kalkkihiekkatiilissä, sammutettua kalkkia laasteissa ja tasoitteissa. 10

11 11

12 TEOLLISUUS Myynti rakennusaineteollisuudelle kasvoi viime vuoden aikana. Nordkalk valmistaa raaka-ainetta rakennusteollisuudelle useilla paikkakunnilla. Paraisilla toimivan Parfilltehtaan valikoimiin kuuluvat mm. valkoiset jauheet, jotka valmistetaan paikallisesta marmorinvalkoisesta kalkkikivestä. Suomen ainoat sementtitehtaat puolestaan sijaitsevat Paraisilla ja Lappeenrannassa Nordkalkin louhosten välittömässä läheisyydessä. Finnsementin Lappeenrannan sementtitehtaaseen rakennetaan kuluvana vuonna uusi tuotantoyksikkö, ja Finnsementti ja Nordkalk uusivat viime vuonna pitkäaikaisen raaka-ainesopimuksensa. Ruotsissa tuotiin muutama vuosi sitten markkinoille Nordkalk Limus. Se on kalkkikivestä jauhettua täyteainetta, joka sopii itsetiivistyvään betoniin eli SCC:hen (Self Compacting Concrete). Se on uuden sukupolven betoni, joka tiivistyy itse eikä edellytä tärytystä. Nordkalk Limus -tuoteperhe käsittää erilaisia kalkkikivijauheita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti itsetiivistyvän betonin ominaisuuksiin. Nordkalk Limus soveltuu myös tavallisen betonin täyteaineeksi. Tien- ja maanrakennus Poltettu kalkki on tehokas tuote savimaiden stabilointiin. Syvästabilointia käytetään pohjanvahvistusmenetelmänä mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa sekä esirakentamisessa painumien estämiseksi ja kantavuuden parantamiseksi. Pintastabiloinnilla parannetaan kalkin avulla maan ominaisuuksia tienrakentamisen yhteydessä. Stabilointituotteiden myynti kasvoi viime vuonna voimakkaasti Ruotsissa, sillä maan länsirannikolla on käynnissä suuria tiehankkeita. Nordkalk on juuri rakentanut alueelle sekoitusaseman, jossa tehdään stabilointiin käytettäviä sideainesekoituksia. Entuudestaan Nordkalkilla on Ruotsissa yksi sekoitusasema, joka sijaitsee Köpingissä. Suomessa käytettävät stabilointiaineet sekoitetaan Lohjan Tytyrissä. Toimitukset tienrakennukseen lisääntyivät huomattavasti Puolassa, jossa tieverkosto on huonokuntoinen ja riittämätön tämän päivän tarpeisiin. Vilkas tienrakentaminen vaikutti myönteisesti myös asfaltin täyteaineena käytettävän kalkkifillerin myyntiin. Kalkkikivijauhe liittää bitumin kanssa kiviainekset lujaksi, vaihtelevia olosuhteita erinomaisesti kestäväksi päällysteeksi. Vaativissa kohteissa kuten lentokentillä voidaan lisäksi käyttää sammutettua kalkkia asfalttimassassa sideaineena. Maanteiden valkoinen merkintämassa sisältää kalkkikivijauhetta. Ruotsissa kalkkikivirouhetta käytetään liukkauden estoon. Tien- ja maanrakennus on sivukiven tärkein käyttökohde. Kaatopaikkojen peittämisessä käytetään rikastushiekkaa. Muu teollisuus Sokeriteollisuus tarvitsee poltettua kalkkia juurikasmehun puhdistamiseen. Sokeritehtaille toimitetaan kalkkikiveä, jonka ne itse polttavat kalkiksi. Puolassa Miedziankan louhos tuottaa lähes puolet maan sokeriteollisuuden tarvitsemasta kivestä. Lisäksi Nordkalk toimittaa sokeriteollisuudelle kalkkikiveä Gotlannin Storugnsista ja Viron Vasalemmasta. Kalkkikivi on lasin keskeinen raaka-aine; lähes kolmasosa lasimassasta on kalsiumkarbonaattia. Nordkalkin jauhettua kalkkikiveä käytetään rakennuslasien raaka-aineena, ja jauhetta sekä poltettua kalkkia käytetään lasikuidun valmistusprosessissa. Kemianteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita mm. muovin, maalin ja liiman valmistukseen. Maanteille pölyämisen ja liukkauden estämiseksi levitettävän kalsiumkloridin valmistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita että sammutettua kalkkia. Eläinrehuissa on raaka-aineena sekä jauhettuja kalkkikivituotteita että poltettua kalkkia. Lannoitteissa käytetään lisäksi dolomiittia, jota Nordkalk louhii Viron Kureveren esiintymästään. Viime vuosien panostukset logistiikkaan, mm. sataman parantamiseen, ovat varmistaneet toimitusketjun tehokkuuden ja siten osaltaan vaikuttaneet viennin kasvuun Virosta. Maalin ja liiman täyteaineeksi valmistetaan Lappeenrannassa erittäin hienoksi jauhettua kalsiittia. Kyseessä on mikronihienouteen jauhettu, märkärikastetusta kalsiitista valmistettu tuoteperhe, josta käytetään nimeä FC. Lappeenrannassa louhitaan ja rikastetaan myös wollastoniittia, joka on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Lappeenrannan ohella wollastoniittia tuotetaan merkittävästi vain Kiinassa, Intiassa ja Pohjois-Amerikassa, joten tuote menee pääosin vientiin - viime vuonna Nordkalkin wollastoniittia myytiin yli 30:een maahan. Käyttökohteista keskeisin on keraaminen teollisuus, joka tarvitsee wollastoniittia lasitteisiin sekä mm. kaakelimassaan. Muoviteollisuudessa wollastoniitti neulasmaisena mineraalina mahdollistaa monien muovien mekaanisten ominaisuuksien kuten jäykkyyden ja iskunkestävyyden muokkaamisen käyttökohteeseen soveltuvaksi. Wollastoniittia sisältävää muovia tarvitaan paljon mm. autoteollisuudessa. Esimerkiksi auton pölykapselista lähes kolmasosa saattaa olla mineraalia. Wollastoniitin myyntiin vaikutti viime vuonna kilpailun kiristyminen, mikä johtuu erityisesti kiinalaisten tuottajien aktivoitumisesta kansainvälisillä markkinoilla. Nordkalkin myynti jäi hieman odotettua pienemmäksi. Huomattavia määriä kalkkikivipohjaisia tuotteita tarvitaan lisäksi teollisuuden jätevesien neutraloinnissa. 12

13 13

14 MAATALOUS Maataloussegmentin osuus Nordkalkin kokonaismyynnistä oli 6 %. Tästä huolimatta kalkin käyttö juuri maataloudessa on yleensä suurellekin yleisölle tuttua, ja viljelijät tietävät hyvin, miksi happamia peltoja ja puutarhoja kannattaa kalkita. Nordkalk markkinoi kolmea erityyppistä maanparannuskalkkia: kalsiittia, magnesiumpitoista kalkkikiveä ja dolomiittia. Näitä voidaan käyttää sekä murskattuina että jauhettuina - mitä hienompaa kalkki on, sitä nopeammin se reagoi happaman maan kanssa. Karkeampaa kalkkia käytettäessä reaktioaika on pidempi. Maaperän laadun parantamisen ohella kalkkia lisätään eläinten rehuihin. Maanparannus Jo antiikin aikana tiedettiin, että viljelysmaiden kalkitseminen kasvattaa satoa. Kalkituksella säädellään maaperän ph-arvoa. Viljelymaan ph:n nosto vapauttaa maassa olevia ravinteita kasvien käyttöön. Kalkitus lisää hyödyllisten bakteerien viihtyvyyttä maassa. Koska maaperä on Pohjoismaissa luontaisesti hapan, on kalkitus välttämätön ja samalla ympäristöystävällinen toimenpide maan hyvän kasvukunnon ylläpitämiseksi. Puutarhakalkki Puutarhan kalkitseminen ehkäisee happamoitumista ja parantaa maaperän rakennetta. Hyvä maan rakenne merkitsee myös parempaa vesitaloutta. Jos taas maassa on liian alhainen ph-arvo, erilaiset epäpuhtaudet siirtyvät helpommin viljeltäviin vihanneksiin ja sitä kautta edelleen ihmisen ravintoon. Rehukalkki Eläimet tarvitsevat kalsiumia mm. luuston kehittymiseen ja hermoston toimintaan. Nurmirehu sisältää kalkkia, mutta ei yleensä riittävästi. Siksi myös laitumia kalkitaan. Lisäksi kalkki on raaka-aine täysrehun ja rehutiivisteiden valmistukseen. Jos kana ei saa tarpeeksi kalkkia, se ei pysty muodostamaan munankuoria. EU:n tuki ratkaisee maatalouden tulevaisuuden Sää ei suosinut kalkitusta alkuvuonna 2005, ja maanparannustuotteiden myynti oli lähes olematonta. Myynti vilkastui helmikuun loppupuolella, ja maaliskuu oli erittäin hyvä myyntikuukausi. Kulunut syksy sen sijaan osoitti selvästi, että Suomessa kiinnostus kalkitukseen on vähentynyt. Syksyn sato oli hyvä ja kalkitusolosuhteet erinomaiset, mutta myynti ei kuitenkaan noussut sille tasolle kuin olosuhteet antoivat odottaa. Tilanteeseen vaikutti myös erilaisten maatalouspoliittisten ratkaisujen keskeneräisyys; sokerikysymyksessä odotettiin päätöstä ja ympäristötuen tulevaisuus on epävarma. Vaikka sato oli hyvä, oli se laadultaan epätasainen, mikä laski kannattavuutta. Yhteenvetona voi todeta, että viljelijät ovat odottavalla kannalla. Kun he eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan, siirtävät he mielellään kalkitusta muutamalla vuodella eteenpäin. Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan vilkkaasti siirtymisestä energiakasvien viljelyyn tulevaisuudessa. Peltomaat pysyvät tärkeänä luonnonvarana, ja kalkitsemalla voidaan lisätä niiden kasvukuntoa ja siten myös tuottoa. Tänä päivänä keskustellaan eniten ruokohelpistä, mutta myös hamppu, pellava ja rypsi voivat tulla ajankohtaisiksi. Energiakasvien viljelyä suosivat tukiratkaisut lienevät tässä kysymyksessä ratkaisevassa asemassa. Ruotsissa on merkkejä myönteisestä kehityksestä, vaikka kalkinmyynti onkin edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Myös ruotsalaisten viljelijöiden keskuudessa on ollut epävarmuutta, joka on nyt ainakin osin hälventynyt. Sen jälkeen kun pelisäännöistä saatiin sovittua, osa viljelijöistä on voimakkaasti panostanut kilpailukykyiseen elintarviketuotantoon. Kalkituksen kaltainen perusparannus nähdään investointina peltoviljelyyn. Tässä pätee sama sääntö kuin Suomessa: kalkituksen on oltava kannattavaa, muuten se siirtyy tulevaisuuteen. Puolan maanparannusmarkkinoilla Nordkalk on toiminut kuusi vuotta, ja tuotemerkki alkaa vähitellen olla viljelijöille tuttu. Tuotteemme ovat hyvälaatuisia ja jakelu luotettavaa. Nordkalkin myyjien harjoittama tiedotustoiminta on myös lisännyt myyntiä. Puolan jäsenyys EU:ssa ei ole antanut viljelijöille niin suuria etuja kuin odotettiin. Kalkitustuki on edelleen suurimmaksi osaksi kansallista tukea, ja viljan myyntihinta on laskenut. Polttoaineen ja lannoitteiden hinnat puolestaan ovat nousseet, mikä lisää viljelijöiden tuotantokustannuksia. Selvästi myönteinen seuraus EU-jäsenyydestä on maito- ja lihatuotteiden viennin kasvu. Viljelijät voivat lisäksi hakea investointitukea EU:lta, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan kannattavaan tuotantoon. Rehuteollisuus Suomessa käytti kalkkia hieman enemmän kuin vuosi sitten, erityisesti valmiiksi sekoitetun rehun valmistuksessa. Ruotsissa myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Panostukset laatuun ja toimitusvarmuuteen ovat vahvistaneet Nordkalkin asemaa markkinoilla. 14

15 15

16 YMPÄRISTÖNHOITO 4 16 Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään vedenkäsittelyssä, vesistökalkituksessa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vuonna 2005 ympäristötuotteiden myynti oli 10 % Nordkalkin liikevaihdosta. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 60 % ja savukaasujen puhdistuksen noin 40 %. Vedenkäsittely Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, että vesi ei aiheuta korroosiota jakelujärjestelmissä eikä kuluttajien laitteissa. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Kalkkituotteiden avulla tehostetaan myös typenpoistoa, jolloin jäteveden vesistöjä rehevöittävä kuormitus vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Paperiteollisuuden alkukesän työkiista vähensi voimakkaasti kalkkituotteiden toimituksia teollisuusjätevesien käsittelyyn, mutta tästä huolimatta vedenpuhdistustuotteiden myynti oli edellisen vuoden tasolla. Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Se poistaa kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamoissa tai maasuodattimissa käsitellyistä jätevesistä vesistöjä rehevöittävän fosforin. Vuoden 2005 uutuustuote Sauna-Seppo on Nordkalk Filtra P -fosforinpoistomassaa sisältävä suodatin kesämökkien vähäisille pesuvesille. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin estetään myös peltojen kalkituksella. Erilaisten kalkkikivijauheiden avulla vähennetään maan happamuutta. Tällöin kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin jolloin niiden huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee. Rehevöitymisen lisäksi vesistöissä voi ongelmana olla myös happamoituminen. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Vesistöjen happamoitumisen syynä ovat useimmiten ilmansaasteet. Ruotsissa on vuodesta 1977 toteutettu maailman laajinta ympäristökalkitusohjelmaa. Nordkalk on ollut mukana kehittämässä ohjelmaa ja osallistuu siihen aktiivisesti. Huhtikuussa 2005 Nordkalk myi ympäristökalkitustoimintansa vastaperustetulle Movab AB:lle, josta Nordkalk edelleen omistaa 19,5 prosenttia. Kalkitusprojekti Nokialla sijaitsevan Alinenjärven vedenlaadun parantamiseksi on jatkunut vuodesta Projektia hoitaa Nordkalk yhdessä Nokian kaupungin ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on neutraloida vesistön happamuus ja pitää vedenlaatu mahdollisimman tasaisena. Veden ph ja alkaliteetti mitataan joka kevät ja syksy, ja mittaukset osoittavat, että kalkituksella on ollut toivottu vaikutus. Savukaasujen puhdistus Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, polton yhteydessä syntyy savukaasuja, jotka sisältävät esimerkiksi rikkidioksidia. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Happamassa maaperässä kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia ravinteita hyväksi eivätkä kalat elä liian happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti kalkkikivijauheiden, poltetun kalkin tai sammutetun kalkin avulla ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Näin rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 90 %. Myös jätteenpoltossa syntyviä kloori- ja fluoripäästöjä voidaan vähentää kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään pesurissa vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Savukaasujen puhdis tukseen käytettävien tuotteiden myynti oli Ruotsissa vuonna 2005 edellistä vuotta parempi, kun se taas Suomessa oli selkeästi viime vuoden tasoa alhaisempi. Ruotsissa kasvun aiheutti jätteenpolton lisääntyminen. Suomessa puolestaan väheneminen johtui siitä, että hiilivoimaloiden käyttöaste oli erittäin alhainen lämpimän sään ja runsaan sähköntuonnin vuoksi. Puolassa kalkkikivituotteiden myynti savukaasujen puhdistukseen oli hieman odotettua heikompi, mutta lähivuosina myynnin odotetaan kasvavan huomattavasti tiukentuvien päästövaatimusten myötä. Saksassa Nordkalk on vahvistanut asemaansa kalkkikivipohjaisten tuotteiden toimittajana energiasektorille. Savukaasujen puhdistukseen toimitetaan kalkkikiveä sekä Puolasta että Gotlannista, mikä korostaa logistiikkaketjun merkitystä osana laadukasta toimitusta. Nordkalk osallistuu muutamiin hankkeisiin, jotka liittyvät vesihuoltoon ja kompostointiin. Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Ravinnesampo-projektissa selvitettiin, voidaanko nykyisillä käsittelymenetelmillä ja laitteilla saavuttaa voimaan tulleen haja-asutuksen jätevesien puhdistamista koskevan asetuksen vaatimukset. Hankkeen tulokset julkistettiin helmikuussa Nordkalkin Filtra P fosforinpoistomassan teho tutkittiin osana hanketta ja tulosten mukaan se poisti fosforia jätevedestä tehokkaasti. Nordkalk oli mukana kesällä 2005 Isku Itämeren puolesta kampanjassa, jossa korostettiin jätevesien puhdistuksen tärkeyttä haja-asutusalueilla, kerrottiin Itämeren nykytilasta sekä siitä miten kukin meistä voi siihen vaikuttaa. Nordkalk on mukana myös Varsinais-Suomen Agendatoimiston jätevesihankkeessa sekä Jyväskylän yliopiston koordinoimassa jätevesihankkeessa.

17 5 17

18 HENKILÖSTÖ Vuoden 2005 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1347 henkilöä (edellisenä vuonna 1288). Henkilöstöstä 22 % on naisia ja 78 % miehiä. Tuntityöntekijöitä on 65 % ja toimihenkilöitä vastaavasti 35 % henkilöstöstä. Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa yli puolet (60 %) nordkalklaisista on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 10 vuotta. Tämä kertoo paitsi sitoutuneisuudesta, myös siitä, että yrityksessä on paljon pitkän työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja osaamista. Henkilöstötutkimuksessa myönteistä palautetta Nordkalkissa toteutettiin vuonna 2005 kolmen vuoden tauon jälkeen kattava henkilöstötutkimus, johon osallistuivat Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Viro ja Puola. Tutkimuksen vastausprosentti oli 74, jota voidaan pitää korkeana. Tutkimuksen mukaan Nordkalkin henkilökunta on motivoitunutta ja sitoutunutta. Työn sisältöön ollaan pääasiassa tyytyväisiä, ja henkilökohtainen osaaminen ja voimavarat ovat sopivassa suhteessa tavoitteisiin ja haasteisiin. Fyysinen työympäristö arvioidaan hyväksi, mikä on erityisen ilahduttavaa huomioiden Nordkalkin toimiala. Asiajohtaminen on Nordkalkissa vahvuus. Luottamus ja hyvät henkilösuhteet luovat kiinteän perustan ihmisjohtamiselle sekä toimivat kulmakivinä kaikessa yhteistyössä. Hyväksi arvioitu yrityskuva on niin ikään Nordkalkin selkeä vahvuus. Haasteita tutkimuksen perusteella ovat yhtenäisen yrityskulttuurin luominen ja yhteistyön sujuvuus eri tuotantolinjojen ja toimintamaiden kesken. Lisäksi haasteena on kehityskeskusteluiden säännöllinen käyminen koko henkilöstön kanssa. Tutkimustulokset on esitelty koko henkilöstölle ja tulosten perusteella organisaation kaikilla tasoilla on tehty kehittämissuunnitelmia. Suunnitelmia tehtäessä on pidetty tavoitteena, että mahdollisimman moni nordkalklainen voi omilla toimillaan olla mukana edistämässä työhyvinvointia. Seuraava henkilöstötutkimus tehdään kahden vuoden kuluttua edellisestä eli keväällä Oppisopimuskoulutuksesta hyviä kokemuksia Nordkalk on jatkanut koko henkilöstön kehittämistä eri tyyppisillä koulutuksilla entiseen tapaan. Syksyllä 2004 Lohjan Tytyrissä alkanut kaivosmiesten oppisopimuskoulutus on edennyt suunnitelmien mukaan, ja kuusi kaivosmiestä on suorittamassa tavoitteena olevan kaivosalan ammattitutkinnon kesällä Oppisopimusopiskelu Tytyrin kaivoksessa on koettu erittäin myönteiseksi ja koko muutakin henkilöstöä aktivoivaksi toimintatavaksi. Henkilöstötutkimuksen mukaan osaamisen ja tiedon jakaminen on Tytyrissä arvioitu huomattavasti paremmaksi kuin muilla Suomen paikkakunnilla. Tästä projektista saatujen kokemusten mukaan käytännönläheistä ja toimivaa oppisopimuskoulutusta tullaan jatkossa laajentamaan muille paikkakunnille ja muille osaamisalueille. Henkilöstötutkimus Arvosana Henkilöstön määrä 1400 Henkilöiden lukumäärä naisia miehiä 2 0 Suomi Ruotsi Puola Venäjä Viro Yhteensä 1 Nordkalk-konserni Vertailuyritykset Tutkimuksen kokonaisarvosana Fyysinen työympäristö Työn sisältö Esimies ja johtamistapa Sisäinen tiedonkulku Palkkaus ja palkitseminen Työilmapiiri, yhteishenki ja työtoverit Työn kannustavuus Nordkalk yrityksenä ja työnantajana Henkilöstöryhmät 1400 Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Venäjä toimihenkilöitä työntekijöitä Viro Yhteensä 18

19 Timo Uschanoff (vas.), porakoneenkorjaaja ja Petri Kallionpää, panostaja Paraisten kaivoksessa. Ikäjakautuma Henkilöiden lukumäärä Palvelusvuodet Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Venäjä Viro Ikä vuosina Suomi Ruotsi Puola Viro < palvelusvuodet Puola 21 % Venäjä 7 % Henkilöstön määrä maittain Ruotsi 17% Viro 9 % Suomi 46 % 19

20 TYÖHYVINVOINTI Nordkalkissa on viime vuosina panostettu esimiesvalmennukseen ja kehityskeskusteluihin. Suomessa ja Ruotsissa esimiehet ovat parin viime vuoden aikana käyneet esimiesvalmennuksen, jossa on keskitytty vuorovaikutustaitojen hiomiseen. Suomessa esimieskoulutusta jatkettiin vuonna 2005 järjestämällä uudelleentapaamisia, joissa painotettiin ihmisjohtamisen merkitystä. Esimiesvalmennuksissa on korostettu kehityskeskustelujen tärkeyttä. Säännöllisesti käytävien kehityskeskustelujen avulla voidaan varmistaa, että jokaisella nordkalklaisella on todellisuudessakin, ei vain suunnitelmissa ja puheissa, mahdollisuus vaikuttaa esim. työympäristöönsä sekä työnsä ja itsensä kehittämiseen. Nordkalk käynnisti kolme vuotta sitten 55+-ohjelman. Sen tavoitteena on, että ikääntyvät Nordkalkin työntekijät työskentelevät motivoituneina ja hyväkuntoisina eläkeikään tai mahdollisimman lähelle sitä. Samalla varmistetaan, että osaaminen säilyy ja sitä käytetään tehokkaasti koko Nordkalkissa, ja että yhtiön kiinnostavuus työpaikkana paranee entisestään. Edellisten vuosien tapaan ikääntyneille työntekijöille tarjottiin vuonna 2005 vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Suomessa järjestettiin 55+-ohjelmaan liittyen virkistyspäivä, jonka painopiste oli liikunnassa ja ikääntymiseen liittyvissä fysiologisissa muutoksissa. Ikääntyvien kanssa käytävien syvällisten kehityskeskustelujen merkitys on korostunut entuudestaan Suomessa vuoden 2005 alussa voimaan astuneen eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkkeelle voi nyt jäädä vuoden iässä, ja myös yrityksen on osattava varautua henkilöstömuutoksiin hyvissä ajoin. Henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajien muodostama Työsuojelun ja työterveyshuollon taustaryhmä koordinoi Suomessa henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja -hyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviä toimia. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yhtenäistää käytäntöjä toimipaikoilla. Tätä tavoitetta palvelee Suomen toimipaikkakuntien yhteinen työsuojelu- ja työterveyspäivä, joka järjestettiin vuonna 2005 toisen kerran. Työterveyshuollon piirissä on koko henkilöstö Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Paraisilla toimii oma työterveysasema, muilla paikkakunnilla palvelut ostetaan. Paraisten terveysasema koordinoi työterveyshuoltoa koko Suomessa. Lakisääteisen ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ohella Nordkalk tarjoaa henkilöstölleen Suomessa yleislääkäripalvelut sekä peruslaboratoriopalvelut. Sairaanhoito on työterveyshuoltopainotteista, eli huomio on ensisijaisesti suoraan työkykyyn liittyvissä sairauksissa. Vuonna 2005 työterveyshuollon edustajat mm. osallistuivat kouluttajina esimieskoulutukseen ja olivat mukana 55+-ohjelmassa. Vuoden alussa käynnistyi sekä TYKettä ASLAK-kuntoutus, ja molempiin ryhmiin osallistuu nordkalklaisia useilta eri toimipaikoilta. Lisäksi tarjotaan yksilöllistä kuntoutusta. Työterveyshuolto teki vuoden aikana työpaikkaselvityksiä, järjesti ensiapukoulutusta ja osallistui ensiapuharjoitukseen. Ensiapuvalmiutta työpaikoilla koskeva ohje valmistui syksyllä. Työturvallisuus Työsuojelutoiminnan päämääränä on estää henkilötapaturmat, ammattitaudit ja sairastumiset. Tapaturmien ja ammattitautien osalta tavoitteeksi on asetettu 0-taso. Lappeenrannassa, jossa Nordkalk tytäryhtiöineen työllistää runsaat 200 henkilöä, tavoitteeseen pääsyä vauhdittaa kolmivuotinen Tapaturmat nollaan -hanke, jonka viimeinen vuosi on nyt meneillään. Koko henkilöstölle on annettu koulutusta ja työsuojelun merkitystä on korostettu eri yhteyksissä. Vuonna 2005 jokainen lappeenrantalainen osallistui monipuoliseen koulutukseen ja hankki työturvallisuuskortin. Tapaturmien määrä on hankkeen edetessä selvästi laskenut. Vuonna 2005 niitä sattui 8 kappaletta, mikä on vähemmän kuin koskaan ennen Lappeenrannassa, vaikka tavoite, enintään 6 tapaturmaa, jäikin saavuttamatta. Läheltä piti tapauksista jätettiin tavoitteen mukaisesti aikaisempia vuosia enemmän ilmoituksia. Myös Louhen toimipaikalla on aloitettu Tapaturmat nollaan -hanke, jonka yhteydessä koko henkilöstö hankkii työturvallisuuskortin. Tavoitteena on että Suomessa kaikki tuotannossa työskentelevät suorittavat työturvallisuuskortin edellyttämän kokeen. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei sattunut missään maassa. Työtapaturmia, jotka johtivat kolmen tai useamman päivän poissaoloon, oli viime vuonna Suomen toimipaikoissa yhteensä 26 (29 vuonna 2004). Ruotsissa kirjattiin työtapaturmia 16 (12), Puolassa 3 (4) ja Virossa 2 (0). Toisin kuin Suomessa, luvuissa ovat mukana myös sellaiset työtapaturmat, joista ei seurannut poissaoloa. Sairauspoissaolojen määrä on Nordkalkissa selvästi Suomen teollisuuden keskiarvon alapuolella. Suomen toimipaikkojen tuntityöntekijöiden, joita on 319, poissaoloprosentti oli 2,7 vuonna 2005 (3,3 % vuonna 2004). Sairaudesta johtuvien poissaolojen osuus oli 2,5 % (3,0 %) ja työtapaturmista johtuvien osuus 0,2 % (0,3 %). Viimeisimmät saatavissa olevat Suomen teollisuuden luvut ovat vuodelta 2004: kokonaispoissaoloprosentti oli 6,2, josta sairauspoissaolojen osuus oli 5,8 % ja työtapaturmista johtuvien 0,4 %. Ruotsissa Nordkalkin kokonaispoissaoloprosentti oli 5,4 (5,7 % vuonna 2004), ja luvussa ovat mukana sekä toimihenkilöt että työntekijät. 20

21 Tuulikki Sevón (vas.), rahoitustoimihenkilö, Raimo Havia, järjestelmäasiantuntija ja Juha Kirstilä, controller. 21

22 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Paperikiista vaikutti negatiivisesti Nordkalkin tulokseen Nordkalkin kokonaismyynti pysyi edellisen vuoden tasolla, kun taas tulos heikkeni voimakkaasti. Tuloksen huononeminen johtui ensisijaisesti suomalaisen paperiteollisuuden työmarkkinakiistasta sekä korkeista energia- ja rahtikustannuksista, joita ei vielä vuoden 2005 kuluessa voitu kattaa hin nankorotuksilla. Puolassa myönteinen kehitys jatkui, etenkin tienrakennuksessa. Myös Virossa toi minta kehittyi erityisen myönteisesti ja vienti mm. Saksaan kasvoi huomattavasti. Teollisuus Myynti paperiteollisuudelle laski kevään aikana Suomessa huomattavasti. Nordkalkin tytäryhtiön Suomen Karbonaatti Oy:n paperipigmentin toimitukset keskeytyivät useiksi viikoiksi samoin kuin pol tetun kalkin toimitukset paperipigmentti PCC:n valmistukseen. Ruotsissa poltetun kalkin toimituk set M-realin paperitehtaan uuteen Husumin yksikköön käynnistyivät toden teolla, mikä kompensoi osaltaan kokonaismyynnin laskua. Kokonaismyynnissä terästeollisuudelle oli heikkoa kasvua vuoteen 2004 verrattuna. Teräksen ky syntä maailmanmarkkinoilla vaihteli suuresti, mikä oli huomattavissa myös kalkkituotteiden kysyn nässä. Myös Puolassa markkinoiden epävarmuus vaikutti negatiivisesti teräksen tuotantoon. Tien- ja maanrakennukseen myytävien tuotteiden myynti kasvoi voimakkaasti samoin kuin myynti rakennusaineteollisuudelle. Myös myynti kemianteollisuudelle kasvoi hieman. Maatalous Syksyn hyvien kalkitusolosuhteiden ansiosta maanparannuskalkin myynti kasvoi viime vuoteen verrattuna. Maanparannuskalkin myyntiin vaikuttaa edelleenkin julkinen väittely EU:n maatalous tuista, mikä luo epävarmuutta viljelijöiden keskuuteen Suomessa ja Ruotsissa. Puolan EUjäsenyydellä on selvästi myönteinen vaikutus maanparannuskalkin myyntiin. Ympäristönhoito Ympäristötuotteiden liikevaihto laski jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna. Savukaasujen puhdis tukseen käytettävien tuotteiden myynti Ruotsissa oli hyvällä tasolla, kun taas Suomessa se oli huo mattavasti viime vuoden tasoa alhaisempi. Väheneminen johtui siitä, että suomalaiset hiilivoimalat eivät olleet käytössä runsaan sähköntuonnin vuoksi. Vedenpuhdistustuotteiden myynti laski hieman. Vuoden 2005 taloudellinen tulos Liikevaihto oli 269,6 (270,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto pieneni 28 prosenttia ollen 27,5 (37,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 10,2 (14,0) prosenttia liikevaihdosta. Tulosta rasitti voimakkaasti paperialan kiista Suomessa sekä korkeat energia- ja rah tikustannukset. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 26,9 (24,5) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 4,0 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2004 ja olivat 13,5 miljoonaa euroa. Tulos ennen satunnaiseriä oli 13,9 (20,4) miljoonaa euroa, joka vastaa 5,2 (7,6) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan rahavirta jatkui hyvänä. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,2 (13,7) prosenttia. Taseen loppusumma oli 330,9 ( : 344,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste kohosi 26,1 (24,9) prosenttiin. Mitä muutoin tulee Nordkalk-konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Muutoksia yhtiörakenteissa Hallinnon yksinkertaistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi Puolassa Nordkalk Miedzianka S.A. sulautettiin Nordkalk Sp. z o.o:hon Toiminnan tehostaminen jatkui myös Ruotsissa, jossa Nordkalk myi järvikalkitustoimintansa vastaperustetulle Movab AB:lle, josta Nordkalk edelleen omistaa 19,5 prosenttia. Investoinnit Vuoden kokonaisinvestoinnit olivat 14,1 (22,3) miljoonaa euroa ja ne rahoitettiin omalla kassavirralla. Ruotsin länsirannikolla aloitettiin maastabilointituotteiden sekoitusaseman rakentaminen. Lappeenrannassa uudistettiin kaivoksen lajittelulaitos. Nordkalk osti vuoden lopussa 95,7 prosenttia kalkkiyhtiö Alekseevkan osakkeista Venäjällä. Tehtaassa on kaksi kalkkiuunia ja jauhatuslaitos. Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, johon kuuluvat Ahlström Capital Oy (25,9 %), CapManin hallinnoimat rahastot (25,9 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (43,7 %) sekä yhtiön johto (4,5 %). Omat osakkeet Nordkalk omistaa 600 omaa osakettaan, joiden nimellisarvo on 1 euro kappaleelta. Niiden osuus on 0,06 % osakepääomasta ja äänistä. Osakkeet on hankittu joulukuussa euron kappalehintaan. Henkilökunta Nordkalkin palveluksessa oli vuoden lopussa 1347 (1288) henkilöä. Nordkalkissa toteutettiin koko yhtiön kattava henkilöstötutkimus. Edellisen tutkimuksen jälkeiset toimenpiteet arvioitiin ja ne saivat henkilökunnalta hyvät arvosanat. Tutkimus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa myös Virossa ja Puolassa. 22