ALAVIESKAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Aika: 17. ja ALAVIESKAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Raimo Aspfors Lääninrovasti Rauli Junttila Notaari Janne Isomaa Perjantai Aamupala seurakuntakodissa. Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Raimo Aspfors, lääninrovasti Rauli Junttila, notaari Janne Isomaa, piispatar Hannele Salmi), vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, Alavieskan seurakunnan työntekijöitä. Ennen aamupalaa seurakunnan työntekijät ja johtavat luottamushenkilöt toivottivat Herra piispan seurueineen tervetulleeksi Alavieskan seurakuntaan. Ilmapiiri aamupalalla oli leppoisa ja lämminhenkinen. 2 Alkuhartaus kirkossa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Raimo Aspfors, lääninrovasti Rauli Junttila, notaari Janne Isomaa, piispatar Hannele Salmi), vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, Alavieskan seurakunnan työntekijöitä. Vs. kirkkoherra Jaakko Arppe toivotti Herra piispan seurueineen, luottamushenkilöt, työntekijät, Alavieskan lapsikuoron ja seurakuntalaiset tervetulleeksi kirkkoon. Lapsikuoro lauloi johtajansa Anna Saarisen johdolla laulun Oon äiti pieni lintu vain. Vs. kirkkoherra Jaakko Arppe piti alkurukouksen, jossa pyydettiin siunausta piispalle, seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille sekä rukoiltiin sen puolesta, että piispantarkastus koituisi seurakuntalaisten parhaaksi. Arppe puhui pääsiäispäivän evankeliumitekstin (Matt. 28: 1-8.) johdolla Jeesuksen ylösnousemuksesta. Jeesus elää. Mekin saamme elää. Kuulimme Alavieskan lapsikuoron laulamana Se varsinainen pelonkarkotuslaulu - nimisen musiikkiesityksen. 1

2 Herra piispa käytti puheenvuoron. Tässä on notaarin lainaus piispan puheesta: Nyt elämme pelonkarkotusviikkoa. Jeesus elää meidän kanssamme. Meidän ei tarvitse pelätä. Mietin vuonna 2005 käydessäni Alavieskassa, että onko täällä lapsia ollenkaan. Nyt ihmettelen sitä, onko täällä aikuisia ollenkaan. Kirkossa on esineitä, jotka muistuttavat meitä piispantarkastuksesta. Näemme tässä edessä puuveistoksen, jossa on Jeesus ja lampaita. Jeesuksella on sauva kädessään. Sillä paimen voi auttaa ja ohjata lampaita. Me olemme Jeesuksen edessä lampaita, joita Jeesus tahtoo auttaa ja rakastaa. Piispan tehtävänä on muistuttaa, että meillä on Jeesus, jonka luokse saamme tulla kuulemaan hänen sanaansa. Koulussa on oppiaine, jossa tehdään puutöitä. Minun puutyöopettajani oli sellainen, joka tahtoi kerätä kaikki tarpeettomaksi jääneet puukappaleet talteen. Hän ajatteli, että jokaisen puukappaleen sisällä on taideteos. Hän teki puukappaleista, joita muut ehkä ajattelivat roskakoritavaraksi, puuveistoksia. Nyt näemme täällä kirkossa puukappaleen, jonka sisältä on löytynyt tämä hyvää paimenta kuvaava veistos. Me jokainen olemme puukappale, jonka sisältä löytyy Jumalan tekemä veistos. Kun olemme Jumalan sanan kuulossa, tämä veistos saa meissä muodon. Saamme nähdä itsemme Jumalan lapsina ja olla Jumalan kuvina täällä maailmassa. Puheenvuoronsa lopuksi Herra piispa toivotti hyvää pelonkarkotusviikkoa ja Jumalan siunausta jokaiselle. Hartaustilaisuus päättyi yhdessä laulettiin virteen 104. Siirtyessämme yläkoululle asessori Raimo Aspfors kertoi kiinnittäneensä huomiota kirkon äänentoistolaitteisiin. Äänentoistolaitteiden säädöt kannattaisi tarkistaa kuuluvuuden parantumiseksi. 3 Ruokailu yläkoulussa klo Herra piispa seurueineen, vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Leena Taka-Eilola, yläkoulun rehtori Tuomo Malinen, uskonnonlehtori Liisa Lapinoja Rehtori Tuomo Malinen ja uskonnonlehtori Liisa Lapinoja toivottivat ruokailijat tervetulleeksi koululle. Aluksi kokoonnuimme koulun opettajainhuoneeseen, jossa rehtori Malinen kertoi ruokailukäytännöistä sekä esitteli Alavieskan yhtenäiskoulun rakennushanketta. Suunnitelmien mukaan kaikki kyläkoulut lakkautetaan vuoteen 2011 mennessä, jolloin kaikki alakoulun oppilaat siirtyvät keskustassa olevaan uuteen yhtenäiskouluun, joka sisältää ala- ja yläkoulun. Siirtymävaiheessa opettajien työpaikat säilyvät, mutta toki tarvitaan paljon 2

3 ponnisteluja ja joustavuutta varsinkin rakennus- ja muuttovaiheessa. Uuden koulun rakentamista pidettiin välttämättömänä, koska entisessä keskustan alakoulussa on kosteusongelmia. Rehtori kiitteli kunnallispäättäjiä nopeasta tilanteeseen reagoinnista. Siirryimme koulun ruokasaliin, jossa lauloimme ruokavirrestä 472 ensimmäisen säkeistön. Ruokailutilanne oli järjestetty juhlavasti. Viisi koulun oppilasta toimi tarjoilijana. Ensiksi he esittelivät ruokalistan ja sitten erittäin ammattitaitoisesti tarjoilivat ruoan. Juho Naukkarinen, Eeva-Kaisa Hietala, Samuli Rasmus, Emmi Pehkonen ja Terttu Myllylä saivat kiitokset niin herra piispalta kuin kaikilta muiltakin seurueen ruokailijoilta. Koimme jotakin ainutlaatuista. 4 Yhteinen tilaisuus Alavieska-salissa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Leena Taka-Eilola, yläkoulun rehtori Tuomo Malinen, uskonnonlehtori Liisa Lapinoja, edellä mainittujen lisäksi Kalajokilaakso-, Keskipohjanmaa-, ja Alavieska-lehden toimittaja Tilaisuuden isäntä, rehtori Tuomo Malinen toivotti piispan seurueineen sekä oppilaat ja opettajat tervetulleeksi piispantarkastukseen. Piispa esitteli seurueen jäsenet ja pyysi pappiasessori Raimo Aspforsia kertomaan piispantarkastuksesta. Asessori kertoi, että piispantarkastusten historia ulottuu 1500-luvun alkuun saakka. Tarkastuksia pidetään noin joka kymmenes vuosi. Piispa kertoi tehtävästään. Piispa on kaikkien seurakuntien työntekijöiden esimies ja hengellinen johtaja kaikille seurakuntalaisille. Piispa on länsimaisen kulttuurin vanhimpia viranhaltijoita. Tehtävänä on ollut kulkea ja tarkastella seurakuntalaisten elämää. Vähitellen alueet laajenivat. Alueita alettiin kutsua hiippakunniksi. Seuraavaksi piispa ryhtyi vastaamaan oppilaiden kysymyksiin. 1. Halusitko jo pienenä tulla piispaksi? Kenelläkään tuskin pienenä on tällaisia haaveita. Minulla oli kuitenkin haave ryhtyä papiksi. Halusin olla Jumalan apulaisena ja työtoverina. 2. Miksi myöhemmin halusit piispaksi? Olin kirkkoherrana kahden kymmenen tuhannen asukkaan seurakunnassa. Minua pyydettiin ehdokkaaksi piispanvaaliin. Ajattelin, että jos se on Jumalan tahto, haluan olla käytettävissä. 3. Millainen koulu piispaksi vaaditaan? 3

4 Siihen ei ole erillistä koulua, vaan jokainen pappi on mahdollinen piispaksi. Käytännössä kuitenkin laaja koulutus on eduksi. 4. Mihin uskontoon piispa kuuluu? Olen kristitty. Piispanvirka on yleismaailmallinen paimenen tehtävä. 5. Mitä tehtäviä piispanvirkaan kuuluu? Hallintoa, edustamista, matkoja kotimaassa ja ulkomailla, olla lähellä ihmisiä. 6. Kuinka kauan olette olleet piispana? Yhdeksän vuotta. 7. Kuinka monta piispaa Suomessa on? Yhdeksän piispan lisäksi on arkkipiispa. Yhteensä siis kymmenen piispaa. 8. Mitkä ovat piispan tärkeimmät ominaisuudet? En halua itse ryhtyä määrittelemään piispalta vaadittavia ominaisuuksia. Tässä olen, enkä muuta voi. 9. Mitä harrastuksia piispalla on? Monet harrastukset ovat kariutuneet. Nuorempana harrastin postimerkkeilyä. Metsästys on uusi harrastus. Lisäksi harrastan kirjallisuutta, musiikkia ja sauvakävelyä. Piispansauvakävelystä on tullut brändi. Piispan johdolla kävellään lyhyempiä ja pitempiä matkoja. Lauantaina klo hiippakunnassa toivotaan järjestettävän mahdollisimman monella paikkakunnalla piispansauvakävely- tapahtuma. 10. Onko työ mukavaa? Työssä on elämänmakua. Olemme iloisesti kirkon jäseniä. Näistä asioista tunnen hengellistä ja muutakin iloa. Myös rinnalla eläminen ihmisten vaikeissa tilanteissa tuo iloa. 11. Onko piispalla haaveita? Haaveena on olla yhä enemmän mukana ihmisten arjessa. 12. Onko piispalla vapaa-aikaa? Piispan täytyy sitoutua ja olla käytettävissä. 13. Käytkö ulkomailla? Kotimaassakin työtä riittää, mutta tarvittaessa käyn ulkomailla. 14. Onko työ raskasta? On silloin, kun haluaisi auttaa ihmisiä jossakin, mutta ei pysty. 15. Onko piispa korkea-arvoisempi kuin pappi? Jokainen kirkon jäsen on pappi. Lisäksi on erityinen pappeus. Piispa on kaikkien pappien esimies. Kristuksen edessä olemme samanarvoisia. Hengellisessäkin elämässä on oma järjestys. Kaikki ovat kuitenkin siitä huolimatta samanarvoisia. 4

5 16. Saako Suomessa olla naispiispaa? Saa olla, mutta ei ole tällä hetkellä. Kun aikaa kuluu, näemme varmasti naispiispan. 17. Voiko piispaksi tulla, jos on rikosrekisteri? Ei varmaankaan voi. 18. Mikä on piispan eläkeikä? Piispan eroamisikä on 68 vuotta. 19. Onko piispalla hyvä palkka? Piispan tehtävään ei kannata palkan vuoksi pyrkiä. Piispan palkka on hieman maaherran palkkaa alempi. 20. Hyväksytkö naispapit? Olen vihkinyt mielelläni naispappeja. 21. Huolestuttaako ilmastonmuutos? Huolestuttaa, mutta emme saa alistua mihinkään maailmanlopun kauhukuvien alle. Oulun hiippakunta on halunnut sitoutua ympäristödiplomiin. Paikallisseurakunnat ottavat itse vastuun ekologisuuteen pyrkimisessä. 22. Mitä neuvoja antaisit nuorille? Neuvoja on helppo antaa, mutta neuvoja on vaikea kuunnella. Uskokaa itseenne! Luottakaa itseenne! Osaatte paljon! Jokainen teistä on arvokas! Luottakaa toisiinne ja antakaa toinen toisellenne myönteistä palautetta! Älkää jättäkö toisianne yksin! Yhdessä tarvitsemme toinen toisiamme. Pitäkää kiinni elämän perusäänistä, jotka kuuluvat syvältä. Meillä on taipumus ajatella, että elämä on helppoa. Vaikeassa tilanteessa kysytään, minkä varassa minä jaksan. Älkää koskaan unohtako, että te olette Jumalan rakastamia. Te saatte olla valoisasti ja iloisesti Jumalan omia. Muistakaa, että teillä on isien kirkko, joka tuo teille sanan ja sakramentit. Lopuksi piispa toivotti oppilaille ja opettajille turvallista elämää ja Jumalan siunausta. Saamme iloita siitä, että Jeesus elää. Rehtori kiitti oppilaita ja sanoi olevansa heistä ylpeä. Lehdistö jäi haastattelemaan piispaa. Tässä on notaarin lainaus lehdistön kysymyksistä ja piispan vastauksista. Miten laskusuhdanne näkyy kirkon taloudessa? Seurakuntien talous kärsii laskusuhdanteesta pienellä viiveellä. Mihinkään radikaaleihin toimenpiteisiin seurakunnilla ei ole mahdollisuuksia. Kirkkohallitus pyrkii auttamaan erityisesti pieniä seurakuntia. Myös seurakuntien yhteistyö on tärkeää. Suurempiin yksikköihin pyrkimisessä on alleviivattava kunkin alueen identiteetin säilymistä. Perinteet, historia ja ihmisläheisyys ovat tärkeitä periaatteita. Selviämme vähemmällä hengellisellä kuormalla, kun kuuntelemme järjen äänen lisäksi myös sydämen ääntä. Seurakuntalaisiin on säilytettä- 5

6 vä kuuloetäisyys. Esimerkiksi kirkon strategia 2015 asettaa tavoitteeksi jokaisen seurakuntalaisen kohtaamisen laadukkaasti noin viisi kertaa vuodessa. Onko kirkkoon kuuluminen pintaan liimattua, kun ihmiset eroavat kirkosta niin helposti? Suomalainen yhteiskunta on kristillisyyden läpitunkema. Se näkyy monessa asiassa yhteiskunnassamme. Juuret ovat syvällä. Kun katsoo esimerkiksi hautakiviä kirkkomaalla, niistä kuvastuu isien usko. Haluavatko ihmiset palvelut kirkolta eroamisen jälkeenkin? Ihmiset haluavat, että kirkko olisi mukana viimeisessä hetkessä. Monet kannattavat kirkon arvoja, vaikka eivät kuuluisikaan kirkkoon. Jotkut tutkijat ovat nähneet muutosta kirkosta eroamisessa. Toivomukseni on, että ne jotka ovat ajattelemattomuuttaan eronneet kirkosta, liittyisivät takaisin kirkkoon. 5 Vierailu Alavieskan kunnassa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, vs. kunnanjohtaja Anna-Liisa Isotalus, kunnanhallituksen pj. Tapio Mattila, kunnanvaltuuston 1. vpj. Matti Isomaa, kunnanvaltuuston 2. vpj. Simo Kähtävä, yhdyskuntainsinööri Hannu Haapakoski, tekninen johtaja Pekka Joki-Erkkilä, elinkeinoasiamies Tapio Rasmus. Kunnanhallituksen pj. Tapio Mattila kertoi kunnasta ja toivotti tervetulleeksi. Hän totesi kunnan toimivan luontevassa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Kahvipöytäkeskusteluissa piispa kysyi paras hankeen vaikutuksesta Alavieskan kuntaan. Tapio Mattila kertoi alueen kaikkien kuntien olevan vaikeassa asemassa. Piispa sanoi kunnan itsenäisyydestä kiinnipitämisen olevan merkki ylpeydestä omasta kotikunnasta ja sen olemassa olosta. Pöydässä keskusteltiin myös työssäkäyntialueesta. Monet alavieskalaiset käyvät työssä Ylivieskassa ja päinvastoin. Vs. kunnanjohtaja Anna-Liisa Isotalus kertoi kunnantalossa työskentelevän noin 20 ihmistä. Kunnassa on töissä yhteensä 70 ihmistä, kun niitä on enimmillään ollut 230 henkilöä. Piispatar Hannele Salmi kysyi, miten lääkäripäivystys on järjestetty. Hänelle vastattiin, että lääkäripula ja resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ovat johtaneet päivystyksen siirtymisen pääasiassa Oulaskankaan aluesairaalaan. Tutustuimme kunnantaloon ja sen välittömässä yhteydessä olevaan terveyskeskukseen. Tapaamisen lopuksi kunnanhallituksen puheenjohtaja luovutti piispalle Alavieska lautasen ja vs. kunnanjohtaja Anna-Liisa Isotalus Alavieska-kotiseutuni kirjan piispan seurueelle. 6

7 Piispa kiitti lämminhenkisestä ilmapiiristä. Hän sanoi luulevansa, että kuljemme kohti aikoja, että seurakunnan ja kunnan yhteistyö on entistä tärkeämpää. Piispa toivotti hyvän Jumalan siunausta ja hyvää alkavaa kesäaikaa. 6 Vierailu Vieskan metallissa Läsnä: Herra piispa seurueineen, vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, suntio Simo Kähtävä, Vieskan metallin toimitusjohtaja Ari Koutonen, tuotantojohtaja Ari Huotari, myyntipäällikkö Seppo Anttila. Toimitusjohtaja Ari Koutonen toivotti Piispan seurueineen tervetulleeksi. Kahvin juonnin lomassa toimitusjohtaja kertoi yrityksen vaiheista. Nykyisin yritys toimii noin kolmentuhannen neliömetrin tiloissa. Viime vuosi 2008 on ollut yrityksen historian paras vuosi. Yritys on perustettu vuonna Yritys valmistaa traktorien takalanoja ja lannanmultausauroja. Todellinen tulevaisuuden tuote on aitosuorakylvökone, jonka myynnissä yrityksellä on vahva markkinaosuus. Yrityksen valmistama aitosuorakylvökone vähentää maatalouden ympäristöpäästöjä jopa 70 %. Koneen ansiosta maan rakenne ja pieneliöstö paranevat, sadon tuotto kasvaa ja ympäristön saastuminen vähenee. Polttoainekustannukset vähenevät jopa 80%, koska maata ei tarvitse muokata. Vesi imeytyy paremmin peltoon, eikä valu vesistöihin. Piispa seurueineen oli erittäin kiinnostunut etenkin aitosuorakylvökoneen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Piispa kertoi, että vierailu Vieskan metallissa oli vaikuttava. Tunnen, että Alavieskassa on saatu jotakin konkreettista aikaan. Piispa ehdotti, että yrityksen markkinoinnissa ekologinen näkökulma olisi voimakkaammin esillä. Alavieskassa Vieskan metalli voisi olla kunnan ja seurakunnan yhteisenä ympäristöhankkeena. Piispa toivotti kaikkea hyvää, menestyksellistä tulevaisuutta ja siunausta yritykselle ja jokaiselle sen työntekijälle henkilökohtaisesti. Lopuksi herra piispa seurueineen tutustui yrityksen tuotantotiloihin. 7 Vierailu palvelukoti Omavieskassa klo Läsnä:Herra piispa seurueineen, vs. kirkkoherra Jaakko Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax. Palvelukoti Omavieskan johtaja Aino Taka-Eilola. Seurueeseen liittyi lääninrovastin vaimo Aino Junttila sekä kanttori Eila Kotiaho. Vs. kirkkoherra Jaakko Arppe kertoi piispantarkastuksesta ja esitteli seurueen. Laulettiin virsi 528, jonka jälkeen asessori Aspfors piti puheen. Hän kertoi tapahtumia Israelin matkaltaan ja puhui roomalaisesta upseerista, joka sanoi Jeesuksen kuolinhetkellä: Hän oli totisesti Jumalan poika. Aspfors puhui myös siitä, miten Kristuksen seuraajat joutuvat kärsimään häpeää, vaivaa ja ristiä. Jeesus on mukana kärsimisessä ja hädässä. Kristuksen seurassa häpeä muuttuu kunniaksi ja kärsimys toivoksi. 7

8 Laulettiin virsi 105, jonka jälkeen piispa piti puheen. Tässä on notaarin lainaus piispan puheesta: Olemme koolla pääsiäisviikon aikana. Saamme elää pääsiäisen ilon aikaa. Olen miettinyt sitä, mitä merkitsee Jeesuksen kärsimys. Onni kun suopea on, ei ystävät luotasi puutu. Päivä kun pilveen saa yksin jo oot. Tuo lause kuvastaa sitä, mitä Kristus kärsi. Onni muuttuu vastakohdakseen yllättävän nopeasti. Jeesuksen ystävät saivat kolmen vuoden aikana nähdä monia ihmetekoja. Oli oltu kirkastusvuorella. Paljon muutakin he saivat kokea. Jeesus lohdutti omiaan. He saivat olla se piskuinen lauma, jolle Jeesus tahtoo antaa valtakunnan. Hiljaisella viikolla kaikki muuttui vastakohdakseen. Pietari vakuutti, ettei hän koskaan kiellä Jeesusta. Näin kuitenkin tapahtui. Olen miettinyt paljon sitä, miten nopeasti Jeesuksen poistuminen hänen läheltään vaikutti hänessä. Pietarin kiellettyä Jeesuksen, Pietari alkoi kiroilla. Opetuslapset jättivät Jeesuksen yksin. Juudas käänsi lopullisesti selkänsä Jeesukselle. Nämä esimerkit tuovat esille ihmisessä olevan heikkouden. Sellaisia me ihmiset olemme yhä vieläkin. Tämä pakottaa meidät olemaan Jeesuksen lähellä. Saamme katsella pääsiäisen kirkkaita värejä. Jeesus sanoo kaikille pelästyneille ja murheellisille: Älkää pelätkö! Se on ensimmäinen viesti. Jeesuksen viesti liittyy siihen, että hän tietää, miten syyllinen olo meillä on. Siksi hän sanoo: Älä pelkää, minä olen voittanut kuoleman! Toinen viesti on: Rauha teille! Valtava valo alkaa tulvia sydämeemme, kun kuulemme nämä viestit. Rauha teille, tarkoittaa sitä, että Jumala antaa meille synnit anteeksi. Hän antaa elämän. Rauha sinulle, joka kaipaat rauhaa ja lepoa. Rauha sinulle, sinun syntisi ovat anteeksi annetut. Meidän ei tarvitse enää itkeä. Saamme omistaa Jeesuksen sanat. Rauhaa ja lepoa sinulle! Puheensa lopuksi piispa siunasi tilaisuudessa mukana olijat Herran siunauksella. Tilaisuus päätteeksi lauloimme virrestä 84, ensimmäisen, viidennen ja kuudennen säkeistön. 8 Työntekijäkokous seurakuntakodissa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, seuraavat seurakunnan työntekijät: Simo Kähtävä Heli Häkkilä Riitta Tuomaala Eila Kotiaho Leena Taka-Eilola Seija Linnala Jaakko Arppe seurakuntamestari diakoni taloudenhoitaja kanttori nuoriso-ohjaaja lastenohjaaja vs. kirkkoherra 8

9 Piispa avasi kokouksen ja kertoi, että mitään erikoisia asioita etukäteen ei ollut tiedossa. Piispa viittasi seurakunnan kirkkoherran virkavapausaikaan ja totesi, että työntekijät ovat hienolla tavalla kantaneet vastuunsa. Piispa kiitti vs. kirkkoherra Jaakko Arppea, joka on mallikelpoisesti hoitanut kirkkoherran sijaisuutta. Piispa viittasi työntekijäkokouksen luottamuksellisuuteen ja antoi puheenvuoron työntekijöille. Lastenohjaaja Seija Linnala kertoi työalastaan. Kerhojen suunnittelu, pyhäkoulunopettajien tukihenkilönä toimiminen, lasten kirkkojen pitäminen ja erilaiset teemaalliset tilaisuudet muodostavat pääosan työstä. Alavieskassa on 35 pyhäkoululaista ja 56 päiväkerholaista. Piispa totesi, että lasten aktiivisuus on hyvällä tasolla sekä päiväkerhossa että pyhäkoulussa. Seurakunta voi olla tyytyväinen. Piispa kehotti lisäämään tilastoihin myös rauhanyhdistyksen pyhäkoululaiset ja päiväkerholaiset, jotka eivät edellä kerrotuissa luvuissa ole mukana. Leena Taka-Eilola kertoi nuorisotyöstä. Isosia on koulutuksessa tällä hetkellä 23. Isosten määrä on ollut viime vuodet kasvussa. Taka-Eilola kertoi nuorisotyön haasteista. Nuoret tarvitsevat tukea, keskusteluapua ja turvallisia aikuisia. Piispa rohkaisi ottamaan turvallisessa maaseutuyhteisössä elävien nuorten huolet ja tuen tarpeen vakavasti. Diakoni Heli Häkkilä kertoi työnsä haasteista. Avustuspyyntöjä tullut yhä enemmän; myös henkistä avun tarvetta. Diakoniatyön suuri voimavara ovat vapaaehtoistyötä tekevät seurakuntalaiset. Kanttori Eila Kotiaho on johtanut Alavieskan kirkkokuoroa vuodesta Hänet valittiin vastikään kanttorin virkaan. Joitakin ideoita ja ajatuksia on virinnyt työalan kehittämiseksi, vaikka kokonaiskuvaa kanttorin työstä ei vielä ole muodostunutkaan. Taloudenhoitaja Riitta Tuomaala on kantanut suuren vastuun varsinaisen kirkkoherran ollessa virkavapaalla. Seurakuntamestari Simo Kähtävä on toiminut seurakunnassa jo vuodesta Nyt hänet on valittu vakinaiseen virkaan. Hän kertoi viihtyneensä työssään. Hän ehdotti työntekijöille tukihenkilöä, jolle voisi puhua kohtaamistaan asioista. Piispa esitti lääninrovastille, että rovastikunnassa mietittäisiin tukihenkilöjärjestelmän luomista. Vs. Kirkkoherra tiivisti kokemuksensa Alavieskan seurakunnasta toteamukseen tämä on ollut urani paras työpaikka. 9

10 Alavieskan seurakunnan työntekijöistä moni on ollut nykyisessä työpaikassaan vasta muutaman vuoden. Työntekijöistä kuvastui työn tekemisen ilo ja halu palvella Alavieskan seurakuntaa. Ilmapiiri on hyvä ja leppoisa. Piispa totesi, että olisi kiva olla Alavieskan seurakunnassa töissä. Te olette ymmärtäneet että seurakunnan työ on yhteistä työtä. 9 Luottamushenkilöiden tapaaminen klo Läsnä:Herra piispa seurueineen, seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt Piispa toivotti luottamushenkilöt tervetulleeksi piispantarkastukseen ja esitteli seurueen. Asessori Raimo Aspfors kertoi seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta. (Liite 1) Piispa yhtyi asessorin myönteiseen arvioon seurakunnan talouden ja hallinnon hoidosta. Piispa kiinnitti huomiota myös vapaaehtoistyön vireyteen. Hän kertoi seurueen vierailusta Vieskan metallissa. Täällä on yritys, joka tekee työtä ympäristöasioissa esimerkillisellä tavalla paikallisesti, valtakunnallisesti ja jopa globaalisti. Seurakunta voisi nostaa esille yleisiä periaatteita, jotka tukevat ympäristöä suojelevaa ja sen tilaa kohentavaa teollisuutta. Piispa puhui myös kirkkoherran poissa ollessa ilmenneestä yhteisvastuullisuudesta, jonka avulla vaikeasta tilanteesta on selvitty. Lääninrovasti kertoi seurakunnan arkiston ja kirkkoherran viraston tarkistuksesta. (Liite 2) Kanttori Eila Kotiaho kysyi urkujen mahdollisesta huollosta ja urkuparven tuolien kolinan vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Taloudenhoitaja vastasi, että tuoleja on korjattu kolinan vähentämiseksi ja urkujen puhdistushuoltoon on varattu talousarviossa määräraha. Luottamushenkilö Valto Brax totesi, että lehterin penkkejä ei saa enää paremmiksi. Kaikki voitava on tehty. Vain penkkien uusimisella päästään arempaan lopputulokseen. Kirkkovaltuuston jäsen Arvi Korpinen totesi, että seurakunnassa on kaikki hyvin. On kuitenkin yksi arka paikka, Pappila. Se on tärkeä seurakunnalle. Kirkkoherrat vaihtuvat ja varalta pitää olla papille asunto. Seurakunta haluaa olla itsenäinen. Sen puolesta tehdään talkootyötä. Asessori vastaa Korpiselle: Pappilan pitäisi olla pappilakäytössä, jotta se kannattaisi kunnostaa. Pappilan kunnostaminen on suuri investointi (asessorin arvio noin euroa). Kirkkohallitus ei enää anna pappilan kun- 10

11 nostukseen tukea. Pappila voitaisiin vuokrata asunnoiksi. On seurakunnan asia mitä pappilalle tehdään. Lääninrovasti käytti puheenvuoron seurakuntien yhteistyöstä. Hän sanoi, että seurakunnat saattavat tulevaisuudessa tehdä laajemmin kuin nykyisin taloudellista yhteistyötä. Piispa käytti kokoavan puheenvuoron. Tässä notaarin lainaus: Asioihin palataan sunnuntaina. Silloin seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Seurakunnissa eletään aikoja, jolloin joudutaan miettimään, mihin seurakunnan varat riittävät. Ylimääräisiin investointeihin ei ehkä ole varaa. Seurakunnan kannattaa miettiä, mihin kannattaa satsata ja mistä tinkiä. Pappilan tilanne on Alavieskan seurakunnalle vaikea asia. Tilannetta kannattaa seurata ja miettiä mitä pappilalle tehdään; mikä on mielekästä ja tarkoituksenmukaista. Vapaaehtoistyöllä voidaan toisaalta saada ihmeitä aikaan. Teidän kannattaa pitää mielessä hyvä ilmapiiri, joka seurakunnassa vallitsee. Laulettiin iltavirsi 555 Vs. kirkkoherra Arppe luki jumalansanaa psalmista 40 ja apostolien tekojen luvusta 23 ja piti rukouksen. Yhdessä rukoilimme Herran rukouksen. Lauloimme virren 103 kuudennen ja seitsemännen säkeistön. Vs. kirkkoherra kiitti Herra piispaa ja seuruetta piispantarkastuksesta. Piispa kiitti kaikkia ja toivotti hyvää yötä, Jeesus myötä. Sunnuntai Aamupala seurakuntakodissa klo 9.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Raimo Aspfors, lääninrovasti Rauli Junttila, notaari Janne Isomaa, piispatar Hannele Salmi, lääninrovastin vaimo Aino Junttila), vs. kirkkoherra Jaakko Arppe ja hänen vaimonsa Ritva Arppe, kirkkovaltuuston pj. Usko Ojala, kirkkoneuvoston vpj. Elina Malinen, kirkkoneuvoston jäsen Valto Brax, kirkkoneuvoston jäsen Tuomo Taka-Eilola, Kirkkoherra Hannu Kinnunen ja hänen vaimonsa Helena Kinnunen, Alavieskan seurakunnan työntekijöitä. 11 Piispanmessu Alavieskan kirkossa klo 10 Herra piispa toimitti messun Alavieskan kirkossa 1. sunnuntaina pääsiäisestä, jolloin päivän aiheena oli Ylösnousseen todistajia. Messussa saarnasi vs. kirkkoherra Jaakko Arppe (liite 3), kanttorina toimi Eila Kotiaho, avustajina 11

12 toimivat lääninrovasti Rauli Junttila ja asessori Raimo Aspfors. Raamatun tekstit lukivat luottamushenkilöt Anneli Isotalus ja Arvi Korpinen. Piispa aloitti messun johdantosanoillaan. (Notaarin kokoama lainaus) Rakkaat kristityt, Alavieskan seurakunnan jäsenet! Tämä sunnuntai on valon läpitunkema sunnuntai. Kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Tuo aamu liittyi opetuslasten elämään, kun Jeesus oli haudattu. Jeesuksen oppilaat olivat palanneet omaan arkeensa. Pietari sanoi menevänsä kalaan. He palasivat omaan ammattiinsa. He kalastivat koko yön, mutta eivät saaneet mitään. Arki alkoi kovalla tavalla. Mutta sitten aamulla heitä oli vastassa Jeesus. Rannalla oli valmistettu omille rakkaille ateria. Hiilloksella oli tuttua ruokaa kalaa. Jeesus ottaa heidät vastaan ja ohjaa heidät yhdessä aterioimaan. Valo koittaa opetuslapsille. Pääsiäisen jälkeinen aamu on toivon heräämisen aamu. Kun kaikki tuntuu olevan menetettyä, sittenkin on toivoa. Mikä valo kätkeytyykään tähän Tiberian järven aamuun, kun opetuslapset kohtaavat Jeesuksen. Myös Alavieskan kirkossa on valon sunnuntai. Siitä huolimatta, että elämä tuntuu puristavan. Toivon heräämisen aamu suuntaa katseemme siihen Kristukseen, joka on meidän elämämme rannalla. Hän on rakkaasti läsnä ja on valmistanut meille paikan, jossa saamme levätä. Kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Elämän kaikissa aallokoissa koittaa se aamu, jolloin Jeesus ottaa meitä kädestä ja sanoo: Minä olin sinun kanssasi myös vaikeina päivinä ja aikoina. 12 Yleinen piispantarkastus Alavieskan kirkossa Messun jälkeen herra piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen. Piispa esitteli seurueensa ja käytti puheenvuoron. (Notaarin kokoama lainaus) Rakkaat Alavieskan seurakunnan jäsenet! Olemme piispantarkastuksen yleisessä osassa jakaaksemme piispantarkastuksen hallinnon ja talouden asioita. Piispantarkastuksen pöytäkirja on nähtävillä kahden kuukauden kuluessa kirkkoherran virastossa ja internetissä. Edellinen piispantarkastus pidettiin vuonna Aikaa on kulunut yli kymmenen vuotta edellisestä tarkastuksesta. Olemme iloisia, että saamme olla täällä. Päivät ovat olleet aurinkoisia. Seurakunta on aloittanut jo kuukausia sitten valmistelutyön, kun he ovat täyttäneet tilastoja ja tehneet niitä asioita, jotka ovat tarkastuksen kannalta välttämättömiä. Talouden ja hallinnon tarkastus on ollut asessorin ja lääninrovastin vastuulla. Nyt on minun vuoroni. Osion tarkoitus on antaa välähdys siitä, mitä olemme tehneet. Tuomme keskeiset asiat julki. Asessori esitteli talouden ja hallinnon tarkastuspöytäkirjan (Liite 1) ja kiitti miellyttävistä piispantarkastuspäivistä. 12

13 Piispa otti esille asessorin puheenvuorosta vapaaehtoisten työpanoksen. Vapaaehtoistyö on Alavieskan seurakunnassa tuntuvaa. Se on todellinen voimavara seurakunnalle. Piispa antoi siitä kiitokset seurakuntalaisille. Lääninrovasti ei esitellyt tarkemmin kertomustaan seurakunnan arkiston ja kirkkoherranviraston tarkastuksesta. Kertomus on liitteenä pöytäkirjassa. (Liite 2) Lääninrovasti käsitteli puheenvuorossaan rovastikunnallisia asioita. Notaarin lainaus puheenvuorosta: Rovastikuntamme on edellä kävijä rovastikunnallisessa yhteistyössä. Rovastikunnan lähetys-, diakonia-, ja yhteistyötoimikunta ovat esimerkkejä vilkkaasta toiminnasta. Jokaisella rovastikunnan seurakunnalla on edustaja johtokunnissa. Maksut peritään seurakunnan väkimäärän mukaisesti. Rahaa tarvitaan rovastikunnan yhteisten virkojen ylläpitämiseen. Rovastikunta on jo kymmenen vuotta tehnyt tietotekniikkaan liittyvää yhteistyötä. Rovastikunnan yhteistyön ansiosta Ylivieskaan saatiin IT- aluekeskus. Myös palkanlaskennassa ja henkilöstöhallinnossa pyritään yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Rovastikunnallinen yhteistyö Petroskoissa on merkittävää. Sinne on rakennettu kirkko. Lisäksi sinne tehdään vierailuja ja annetaan taloudellista tukea. Rovastikunnallisen yhteistyö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpää. Rainer Hämeenkorpi toi terveisiä Ylivieskasta Alavieskan seurakunnalle. Hän sanoi, että talkoohenki Alavieskassa on ollut hyvä jo ennen sotia. Talkoohenki näkyy rakentamisessa. Hämeenkorpi esitti Piispalle kysymyksiä. 1. Voisiko kirkkoon liittymiseen saada samanlaisen järjestelmän kuin eroamisessakin on? 2. Voisiko jotenkin estää sellaisen, että toinen ei voisi erottaa kirkosta toista ihmistä? Piispa vastasi: Olemme kokeneet kirkosta eroamisaallon. On todella ollut surullista, että kirkosta eroamista on helpotettu. Eräs pappisystäväni tutustui eroakirkosta.fi - nettisivustoihin ja oli vahingossa erota kirkosta. Kirkko nauttii perustuslain suojaa. Ihmettelen, että kirkkoa kohdellaan siten, että kirkosta eroaminen on näin helppoa. Kirkon jäsenyys on elämämme tärkein asia. Eroamisen helppous synnyttää ilmiöitä, jossa tavallinen kansalainen voi joutua painostuksen kohteeksi. Perheenjäsenet tai ystävät voivat painostaa eroamaan kirkosta. Vapaa-ajattelijat ovat ilmoittaneet, että heidän tavoitteenaan on kirkon murentaminen. Mainoslause Jumalaa tuskin on olemassa, lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä, kertoo heidän ajattelutavastaan. Yhteiskunnan päättävistä elimistä ei kuulu ääniä, jotka suojelisivat heikkoa ihmistä. Kirkkoon liittyminen on juridisesti mahdollista internetissä. Ainakin ne, jotka ovat vahingossa tai äkkipikaistuksissaan eronneet kirkosta, voisivat liittyä netin kautta kirkkoon takaisin. Vapaamatkustus nauttiminen kirkon palveluista kuulumatta kirkkoon meidän on hyväksyttävä. Nämä ihmiset pitäisi houkutella kirkon jäseniksi. Kirk- 13

14 koon kuulumattomien siunaaminen on kirkolle lähetystilanne. Niissä kirkon palvelijat voivat julistaa evankeliumia. Tuomo Taka-Eilola: Puhun pienen seurakuntalaisen puolesta. Koskaan ei kukaan ole valittanut korkeasta veroasteesta. Pieni yksikkö oikein johdettuna on voimakas yksikkö. Toivon viestiä kirkkohallitukselle, että tuettaisiin pieniä seurakuntia, jotta ne voisivat säilyä itsenäisinä. Kaija Lehtelä kysyi piispalta: Pääseekö jokainen, joka kuuluu kirkkoon taivaaseen? Piispa: Kirkon jäsenyys ei ketään pelasta. Kirkon ja seurakunnan jäseneltä odotetaan henkilökohtaista valvomista ja kilvoitusta. Kun tietoisesti eroaa kirkosta, asettuu kirkon sanan ja sakramenttien ulkopuolelle. Jeesus sanoi: Pysykää yhdessä niin kauan, kun teidät puetaan voimalla korkeudesta. Piispa käytti vielä kokoavan puheenvuoron. Tässä notaarin lainaus piispan puheenvuorosta: Kirkon jäseniä Alavieskassa on ollut 95 % koko tarkastuskauden ajan. Emme kuitenkaan saa tuudittautua siihen, vaan on rukouksen aihe, että luku pysyisi siinä ja jopa nousisi. Haluan lausua kiitokseni kunnan ja seurakunnan hyvästä yhteistyöstä. Hyvä yhteistyö saakoon jatkua hyvänä. Tarvitaan vapaaehtoisia ja talkootyötä, jotta voitaisiin auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Iloitsen siitä, että täällä on vahva herätysliikepohja. Lestadiolaisuus ja herännäisyys synnyttävät pohjaa iloiselle olemiselle seurakunnan yhteydessä. Täällä on vapaus olla seurakunnan yhteydessä myös herätysliikkeeseen kuulumatta. Iloitsen siitä, että herätysliikkeet voivat polvistua yhteiseen ehtoollispöytään. Tänäänkin tein tästä havaintoja. Seurakunnassa annetaan lähetystyölle arvo. Seurakunnan nuorisotyöllä on vahvat perinteet. Nuoria on haluttu rakastaa. Nuorten kiinnostus kristillisyyden asioihin tuli esille kouluvierailulla perjantaina. Voisiko yrittää joskus saada nuorten joukkoa kirkkoon esimerkiksi pääsiäisyön messuun? Tai he voisivat yhdessä toteuttaa esim. kynttiläkirkon, jossa nuorten asioita kuunneltaisiin. Vs. kirkkoherra Arppe on tehnyt ehdotuksen, miten jumalanpalveluselämää voitaisiin kehittää. Jumalanpalveluselämä on hyvässä kurssissa. Jumalanpalveluksessa kävijöiden määrä on kasvanut koko tarkastuskauden ajan. Hyvät näkymät antavat rohkeutta lisätä maallikkojen osuutta jumalanpalvelusten avustustehtävissä. Teillä on ollut hyvä henki sekä vs. kirkkoherran että vakinaisen kirkkoherran aikana. 14

15 Rauhanyhdistyksen tilastot tulee tilastoida yhdessä seurakunnan tilastojen kanssa. Näin tilastot paranevat entisestään. Näkymät ovat positiiviset, jopa kiitolliset. Täällä toimii isien henki. Elämme maailmassa, jossa vallitsee vastakkainasettelun henki. Saamme iloita siitä että meillä on isien ja äitien kirkko. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä ja työntekijöitä vastuullisesta toiminnasta. Kun paimen on ollut tiukoilla, niin teillä on ollut vastuunottamisen paikka. Talous on hyvässä kunnossa. Kiitän vs. kirkkoherraa sekä omasta puolestani että tuomiokapitulin puolesta. Harva sijainen pystyy tällaiseen suoritukseen. Kiitos taivaan isälle, että kirkkoherra Hannu Kinnunen on parantunut. Rukoillaan hänen perheensä puolesta, että hän voisi palata työhönsä suotuisissa merkeissä. Yleisen piispantarkastuksen lopuksi koko kirkkoväki nousi laulamaan kiitosvirren Yhteisvastuulounas seurakuntakodissa Piispanmessun ja yleisen tarkastuksen jälkeen piispa ja kirkkoväki siirtyivät seurakuntatalolle nauttimaan lounasta. 14 Tarkastuksen päätös seurakuntakodissa Lounaan jälkeen herra piispa seurueineen sekä osa kirkkoväestä kokoontuivat seurakuntasaliin. Lauloimme virren 476, jonka jälkeen vs. kirkkoherra Arppe käytti puheenvuoron. Tässä notaarin lainaus Arppen puheenvuorosta: Herra piispa, piispan seurue, seurakuntalaiset, työtoverit ja luottamushenkilöt! Perjantaina kierrellessämme Alavieskaa, nousi esille kysymys siitä, mitä vieska- sana tarkoittaa. Se tarkoittaa joessa olevaa matalaa kohtaa, josta joki on voitu ylittää kahlaamalla. Nyt on haikea tunne, kun piispantarkastus on loppupuolella ja vs. kirkkoherran tehtävät päättymässä. Tämä on ollut touhukasta aikaa ja merkinnyt pitkiä päiviä. Kiitän lääninrovastia luottamuksesta, kun kysyi minua tähän tehtävään. Ilmoitin kapitulille kirjallisen suostumukseni. Kiitos kapitulille, että pääsin tähän tehtävään. Tämä on ollut urani paras työpaikka. Saimme tehtyä kirjalliset paperit hyvissä ajoin ennen piispantarkastusta. Kiitos asessorille yhteistyöstä! Täällä on ollut mukava olla ja palvella Kristuksen seurakuntaa. Kiitos piispalle, asessorille, lääninrovastille ja notaarille! Kiitos piispanmessusta ja yleisestä piispantarkastuksesta ja kysymyksistä. Kiitos keittiöhenkilökunnalle hyvistä ruoista! Kiitos työtovereille! Kiitos Seurakuntalaisille! Kiitos Helena ja Hannu Kinnuselle ja runsasta Jumalan siunausta ja terveyttä. 15

16 Puheenvuoronsa lopuksi vs. kirkkoherra luovutti yhdessä valtuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kanssa piispattarelle ja piispalle kierrätysmateriaalista tehdyn kauppakassin, ruisleivän ja kukkia. Myös lääninrovasti ja hänen vaimonsa saivat kukat ja leivän. Asessori ja notaari ottivat ruisleivän kiitoksella vastaan. Piispa käytti kiitospuheenvuoron. Tässä notaarin lainaus puheenvuorosta: Rakkaat alavieskalaiset ja kauempaa tulleet! Alavieskan seurakunta on jättänyt pysyvän perinnön. Päivät ovat olleet antoisia ja tunnen kiitollisuutta siitä, että sydämestänne janoatte evankeliumin asiaa. Vs. kirkkoherra sanoi, että tämä on ollut hänen uransa paras työpaikka. Jos Jaakko voi sanoa tällä tavalla, tämä on hyvä todistus koko työyhteisölle. Apostoli Paavali sanoi erotessaan jotain sellaista, mihin voi yhtyä: Nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun. Samaa haluan sanoa teille. Valoisaa kevättä! Olkoon se ihana ja lämmin! Jumala teitä kaikkia siunatkoon! Päätöstilaisuuden osanottajat yhtyivät virteen 343. Eteisessä piispalle kommentoitiin, että piispantarkastuksia saisi olla useammin. Herra piispa seurueineen lähti kotimatkalle. Kevään valo ja kiitollisuus täytti mielemme. Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 1), Kertomus arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite 2), Piispanmessussa pidetty saarna (liite 3) 16

17 Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Raimo Aspfors Lääninrovasti Rauli Junttila Notaari Janne Isomaa 17