HAILUODON SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Aika: HAILUODON SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pekka Rehumäki Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaarina perjantaina ja sunnuntaina Jaakko Sääskilahti lauantaina Hannele Salmi Perjantai Piispantarkastuksen avaus kirkossa klo 9.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pekka Rehumäki, lääninrovasti Ilkka Tornberg, notaari Jaakko Sääskilahti, piispatar Hannele Salmi), kirkkoherra Matti Keskinen, kanttori Kaisamaria Stöckell, diakonissa Marja Rantasuomela ja suntio Kari Tanskanen. Piispantarkastuksen ensimmäisen päivän sää oli pilvipoutainen ja aamulla melko viileäkin. Kirkkoherra Matti Keskinen oli vastaanottamassa herra piispan seuruetta Hailuodon kirkossa, jossa aloitimme päivän rukoushetkellä. Lauloimme yhdessä virren 545. Kirkkoherra luki päivän psalmi sekä epistolatekstin. Hän puhui Jumalan työtoveruudesta ja Hengen yhteydestä Kristuksessa. Hengen tehtävä on elävöittää, virkistää ja rohkaista. Lopuksi lauloimme kiitosvirren 331 säkeet 1-3. Rukoushetken jälkeen kirkkoherra kutsui kaikkia kahville. Siirryttäessä kahville kirkkoherra esitteli vanhan palaneen kirkon jäämistöä sekä kirkon esineistöä. Kahvipöydässä keskustelu oli hyvin vapaata kuulumisten vaihtoa. Herra piispa kertoi omista henkilökohtaisista kontakteista Hailuodon seurakuntaan. Seurakunnan työntekijät kertoivat kuulumisia seurakunnan elämästä ja he pitivät hyvin tärkeänä, että työntekijät asuvat Hailuodolla. Keskustelu oli niin vilkasta, että sovittuun kunnan ja luontokeskuksen esittelyyn tuli vähän kiire. 2 Kunnan ja luontokeskuksen esittely Marjaniemesssä klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, vt. kunnanjohtaja Hannu Haapa, kunnanvaltuuston pj Kalevi Tönkyrä, kunnanhallituksen pj Lauri Suomela, kunnanhallituksen vpj. Paavo Isola 1

2 sekä vähän myöhemmin paikalle tuli Rantalakeuden toimittaja Rita Rantakallio. Kunnan edustajat olivat vastaanottamassa piispan seuruetta luontokeskuksen aulassa. He toivottivat tervetulleeksi ja olivat iloisia tapaamisesta. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Paavo Isola johdatti vieraat luontonäyttelyyn. Hän esitteli saariston luontoa näyttelyn avulla. Hänellä oli paljon omaa kokemusta Hailuodon elämästä ja historiasta. Hailuodossa elettiin ennen liikenneyhteyksien tuloa hyvin omaleimaista elämää. Luonnosta on tullut hyvin erityislaatuinen merennoususta johtuen. Eläinlajeja esiintyy runsaasti ja luontoarvot ovat kunnassa hyvin tärkeitä. Perinteitä ja maisemallisia arvoja tulee vaalia. Luontonäyttelyyn muodostui erillisiä ryhmiä, jotka kulkivat esittelykohteelta toiselle. Kunnan edustajat esittelivät asiantuntevasti näyttelyn aineistoa. Näyttelyssä oli paljon kuvamateriaalia ja kuvista löytyi kunnanedustajien sukulaisia ja tuttuja sekä heidän lapsuuden kuvia. Keskustelu oli vilkasta. Herra piispa esitti paljon tarkentavia kysymyksiä. Ilmapiiri oli vapautunut ja välillä naurettiin hauskoille asioille. Keskustelu aiheet vaihtelivat, mutta pysyivät kokoajan Hailuodon kunnan asioissa. Keskusteltiin kunnan elinkeinoelämästä ja sen kehittymisestä. Luontokeskuksen esittely kesti reilu puoli tuntia, jonka jälkeen siirryttiin luotsiaseman vanhaan ruokalaan. Siellä oli valmisteltu kattavampaa esitystä Hailuodon kunnan toiminnasta ja elämästä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lauri Suomela piti avauspuheenvuoron. Hänen tärkein viesti puheenvuorossa oli se, että seurakunnan ja kunnan itsenäisyys säilyisi tulevaisuudessa. Hän esitti myös herra piispalle toivomuksen, että voitaisiin keskustella viisi vuotta sitten tapahtuneesta seurakunnan liitosselvityksestä. Hän totesi, että luottamustehtävä oli silloin erityisen ahdista kokemus. Herra piispa kuunteli tarkkaavaisesti ja vastasi tähän puheenvuoroon esittelyn lopussa. Hailuodon kunnan esittelyä jatkoi vt. kunnanjohtaja Hannu Haapa diaesityksellään. Hänen esityksensä painopisteenä oli kunnan tulevaisuuden strategia, miten selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. Esitys eteni vuodenaikojen mukaisesti ja korosti luontoarvoja. Hailuoto on kokonaisuudessaan kansallismaisemaa, joka tulee huomioida lähes kaikessa toiminnassa. Välillä syntyi hedelmällistä dialogia kuulijoiden kesken, mikä kuvasi kiinnostuneisuutta yhteisiin asioihin. Kirkkoherra Matti Keskinen kertoi, että siikamarkkinoilla on ollut seurakunnan lähetystapahtuma. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Tönkyrä kuvasi elävästi sorsastuksen suosiota kunnassa. Esityksen lopussa Paavo Isola kertoi omasta järkytyksestä, kun kirkko paloi vuonna Hannu Haapa päätti puheenvuoronsa siihen, että Hailuodossa uskotaan tulevaisuuteen. Herra piispa käytti vielä lyhyen puheenvuoron ja vastasi Lauri Suomelan esittämään huoleen seurakunnan itsenäisyydestä. Hän selosti sen aikaisten yhdistymisten olevan laajempaa valtakunnallista selvitystyötä ja perusteet hyödyistä sekä haitoista oli selvitettävä. Näissä kysymyksissä on aina paljon tunnetta ja hän sanoi ymmärtävänsä sitä ahdistavaa kokemusta. Asiat ovat 2

3 kuitenkin käsiteltävä asioina. Herra piispa sanoi arvostavansa lähijohtamista ja kannattavan sitä, jos se on vain mahdollista. Kirkon resurssit ovat jatkuvasti niukentuneet ja monella tavalla on etsittävä ekonomistisinta mallia toteuttaa perustyötä. Kirkkoherra Matti Keskinen pyysi viemään sanaa seurakuntalaisille, että sunnuntaina hailuotolaiset ovat suurella joukolla kirkossa ja esitetään yhdessä piispantarkastusta suorittaville paljon kysymyksiä. 3 Lounas Luotsihotellissa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, vt. kunnanjohtaja Hannu Haapa, kunnanvaltuuston pj Kalevi Tönkyrä, kunnanhallituksen pj Lauri Suomela, kunnanhallituksen vpj. Paavo Isola. 4 Tutustuminen Hailuodon peruskouluun klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, Hailuodon peruskoulun rehtori Sisko Heikkinen, koulun oppilaat ja opettajat. Tutustumisen jälkeen oli mehutarjoilu, jossa oli läsnä erityisopettaja Minna Maikkola. Hailuodon peruskoulun rehtori toivotti herra piispan seurueineen tervetulleeksi ja esitteli koulua. Hän kertoi myös taustatietona sen, että 9. luokan jälkeen kaikki lähtevät mantereelle jatkamaan opiskelujaan. Se on opetuksellinen haaste. Herra piispa kiitti kutsusta ja kertoi iloinneen kouluvierailuista. Hän pyysi jokaista piispan seurueen jäsentä esittelemään itsensä sekä kertomaan, missä tehtävässä toimii. Esittelyn jälkeen hän esitteli Oulun hiippakuntaa, sen laajuutta ja tehtävää. Hiippakunta tukee paikallista seurakuntaa. Sitten hän esitteli piispan tehtävää ja piispantarkastuksen merkitystä. Lopuksi hän totesi, että te olette valmistelleet kysymyksiä. Oppilaat olivat hyvin rauhallisia ja kuuntelivat. Kysymyksiä tuli runsaasti ja oppilaat viittasivat vuoroaan mallikelpoisesti. 1. Mitä piispan vaimo tekee? Minä voisin antaa hänen itsensä vastata, mutta vastaan nyt hänen puolestaan. Hän huolehtii piispan kalenterista ja aikatauluista. Piispan vaimo on tukemassa piispaa hänen työssään. Hän kulkee paljon piispan mukana. Piispatar vielä lisäsi kysymykseen omia mielipiteitään. Hän kertoi siitä, että piispan vaimo saa järjestellä monenlaisia tapahtumia ja esimerkkinä hän käytti piispansauvakävely tapahtumaa. 2. Miten piispaksi pääsee? Piispan täytyy olla pappi. Piispa valitaan virkaan vaaleilla. Ihan lähi aikoina on valittu kaksikin piispaa. Piispan virkaan ei voi kaikki hakea vaan siihen kutsutaan ja suostutaan. 3

4 3. Mitä piispa harrastaa? Herra piispa kertoi, että työ vie niin paljon aikaa, ettei tahdo ehtiä harrastamaan riittävästi. Hän kertoi sauvakävelystä ja metsästyksestä. Metsästys harrastus on täällä myös suosittua ja piispa kysyi oppilailta että, nostakaapa käsi ylös, kuka on käynyt metsästämässä. Lähes kaikki nostivat käden ylös, pienetkin oppilaat. He olivat olleet metsästämässä vanhempien kanssa. Piispa kannusti jatkamaan harrastusta ja kehui sen opettavan monenlaisia taitoja. 4. Mikä on piispan työaika? Piispalla ei ole sellaista työaikaa, että se alkaisi ja loppuisi säännöllisesti. Hänellä on aina työaika siten, että häntä voidaan lähes aina pyytää ihmisten keskelle. Piispa menee aamulla töihin tuomiokapitulin rakennukseen, jossa on paljon hallinnollista tehtävää. Monesti työtä on myös viikonloppuna. 5. Kun on Taivaan Isä, niin kuka on Taivaan Äiti? Hyvä kysymys. Minä ajattelen niin, että Taivaan Isässä on myös äidin ominaisuuksia. Jumalalla ei ole sukupuolta ja hänellä on paljon äidin hoivaavia ominaisuuksia. Herra piispa kertoi myös Jeesuksen äidistä, Mariasta. Hän voisi olla Taivaan Äiti. 6. Millaista on olla piispa? Tykkäätkö työstäsi Kyllä tykkään. Piispan työ on hyvin vaihtelevaa. Samanlaista hetkeä ei ole. Esimerkiksi tämä kouluvierailu on omanlaisensa. Minä olen käynyt paljon kouluissa ja koskaan en ole kokenut tällaista kouluvierailua. Se johtaa ihmisistä, jotka ovat erilaisia. Sen vuoksi työ on mielekästä ja tykkään työstäni. Herra piispa myös totesi, että joskus on vaikeampia päiviä, mutta se kuuluu kaikkeen työhön. Hän leikillisesti kehotti pyrkimään piispaksi 7. Mikä on lempiruokasi? Kysymys on siinä mielessä paha, että kun paljastaa lempiruokansa, kaikki pyrkivät tarjoamaan sitä, mutta uskallan sen sanoa, koska minun lempiruokaa saa harvoin. Herra piispa kertoi lapsuudestaan, kun kevättalvella laitettiin lihaa roikkumaan räystäiden alle. Kuivalihan maku oli jotain sellaista joka jäi mieleen. Se oli niin hyvää. 8. Yksi oppilas kysyi, tunteeko piispa Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pappia Árpád Kovácsia? Herra piispa sanoi tuntevansa, johon tyttö vastasi, että Árpád on hänen isänsä. 9. Missä on piispan työpaikka? Piispan toimisto on piispantalossa Oulun keskustassa. Koululaisista osalla loppui koulupäivä ja he odottivat jo malttamattomana kotiin pääsyä. Piispa nosti piispanristin kaikkien näkyville ja kertoi lopuksi ristin sanomasta oppilaille. Kristillisen sanoman suurin sisältö on Jeesuksen sovitustyössä. 4

5 Rehtori Sisko Heikkinen kiitti piispan seuruetta vierailusta ja lahjoitti jokaiselle reilun kaupan kassit, joissa oli kuvattu Hailuotolaista taidetta. Sen jälkeen istuimme pöytiin ja keskustelimme kysymysten laadusta. Piispa kehui oppilaitten reippautta ja rohkeutta. Koulun ja seurakunnan yhteistyö on koettu luontevaksi ja yhteyttä pidetään tiivistä. Tuttuus on etu. 5 Vierailu Hailuodon kirjastossa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, Hailuodon kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Kari Blomster. Vierailua Hailuodon kirjastoon ei ollut merkitty ohjelmaan, mutta juhlavuodesta innostuneena piispan seurue vieraili 150 vuotta vanhassa kirjastossa. Kari Blomster esitteli mielellään piispan seurueelle kirjastoa. Hänen kertoi kirjaston käyttöasteesta ja tarpeesta. Palvelua on kehitetty asiakkaita varten ja koululaiset sekä kuntalaiset ovat hyvin aktiivisia lainaajia. Herra Piispa piti lukuharrastusta tärkeänä ja sen edistämiseen pitää tehdä työtä. Hailuodossa siinä työssä on onnistuttu hyvin. Vierailun lopuksi Kari Blomster esitteli vanhoja kirjatilauksia. Kirjastoon oli tilattu alkuaikoina Raamattuja sekä kristillistä kirjallisuutta. 6 Tutustuminen Onnensaari-päiväkotiin klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, päivähoidon johtaja Raija Ylitalo-kokko, Onnensaari-päiväkodin henkilökunta ja päivähoidossa olevat lapset. Päiväkodissa olevat lapset olivat juuri heränneet ja ihmettelivät piispan seurueen ilmestymistä. Yksi lapsi pelästyi niin, että alkoi itkeä. Hoitajat lohduttivat häntä. Raija Ylitalo-Kokko esitteli päiväkodin uusia ja toimivia tiloja. Päiväkodin takapiha on aidattu. Turvallisuus on tärkein asia pienten lasten hoidossa. Pihamaa oli hyvin näkyvä ja helposti valvottava. Siellä oli myös paljon uusia ulkoleikkikaluja. Herra piispa kysyi, miten päiväkodin nimi on syntynyt? Raija Ylitalo-kokko kertoi nimen historiasta ja piti tärkeänä sen sanomaa onnensaaresta. Se kuvaa elinympäristöä sekä päivähoidon päätavoitetta. Tänne on mukava tuoda lapsia hoitoon ja lapset mielellään jäävät hoidettavaksi. Nykyinen lastenhoito on painottunut lasten arvoon ja heidän huomioimiseen. Päiväkodin suunnitteluvaiheessa tätä näkökulmaa on pidetty esillä. Paikasta on tehty lapsille mieluisa olla ja leikkiä. Nykyiset tekniset ratkaisut helpottavat paljon arkea. Lasten päiväunia varten sängyt olivat piilotettu kaappeihin ja olivat tarpeen vaatiessa nostettavissa esille. Herra piispa otti kontaktia lapsiin ja esitti heille yksinkertaisia kysymyksiä. Piispatar lähestyi lapsia hyvin lapsiläheisesti ja samalta tasolta. 5

6 Raija Ylitalo-Kokko kertoi päivähoidon haasteista Hailuodossa. Joustavuutta ja reagointikykyä tarvitaan yhä enemmän. Työssä on tärkeää sovittaa hallinnolliset ja käytännölliset näkökulmat. Hänen mielestään lasten turvallisuudentunne on tärkein asia, johon vaikuttaa säännölliset päivärytmit ja työntekijöiden jaksaminen. Lapsilta saatu palaute on parasta motivointia työhön. 7 Tutustuminen palaneen kirkon jäänteisiin ja hautausmaahan klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen. Kirkkoherra Matti Keskinen esitteli vanhan palaneen kirkon raunioita. Palopaikalla oli jäljellä perustukset sekä kirkonportaat. Kirkon kellotapulin kohdalle oli kasvanut jo isot puut, jotka kertoivat ajan kulusta. Palaneen kirkon paikalle oli rakennettu ulkoilma kirkko, joka oli tunnelmallinen paikka kokoontua yhdessä rippikoulunuorten kanssa. Joskus paikalla on ollut myös avioliittoon vihkimisiä. Piispan seurueen jäsenet pitivät Hailuodon hautausmaata hienona paikkana ja tärkeänä sen metsähautausmaan luonteenkin takia. 8 Polar-Moos Oy:n toimintaan tutustuminen Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Matti Keskinen, Polar-Moos Oy:n toimitusjohtaja Markku Sipola. Markku Sipola oli tullut pihalle vastaanottamaan piispan seuruetta. Hän toivotti tervetulleeksi ja kertoi omasta historiasta lyhyesti. Hän sanoi hauskasti elämäntyöstään, että jäkälä vie hänet hautaan. Jäkälä tulee haudan koristeeksi. Piispan seurue kiersi tehdasalueella. Markku Sipola kertoi asiantuntevasti jäkälän poiminnasta, yrityksen vaiheista, tuotantomenetelmistä ja tulevaisuuden strategioista. Hänen kerrontaa kuvaa osuvasti toteamus, että kaikkea on yritetty. Lopuksi tulimme toimistotiloihin, jossa oli mehutarjoilu. Keskustelu liikkui hyvin arkisissa asioissa, mutta samalla koettiin elämän syvää merkitystä, kun Jumala johtaa erilaisten elämänvaiheitten läpi. Herra Piispa kannusti yrittäjyydessä. Markku Sipola oli erityisen iloinen vierailusta ja piispanseurueelle vierailunkohde oli avartava ja mielenkiintoinen kokemus. Lauantai Työntekijäneuvottelu seurakuntatalolla klo Tilaisuus alkoi yhteisellä aamurukouksella, jonka yhteydessä laulettiin virsi 443, jossa puhutaan yhteisestä kutsumuksestamme. Sen jälkeen siirryttiin aamukahville suolaisten ja makeiden leivonnaisten kera. 6

7 Tilaisuudessa olivat läsnä seurakunnan kirkkoherra Matti Keskinen, kanttori Kaisamarja Stöckell, diakonissa Marja Rantasuomela, suntio Kari Tanskanen ja rakennusmies/suntio Mikko Palosaari sekä piispa seurueensa kanssa (Liite: Läsnäolijat työntekijäneuvottelussa). Herra Piispa aloitti tilaisuuden esittelemällä seurueensa. Lauantaina toimi notaarina hiippakunta-assistentti Hannele Salmi varsinaisen notaarin seurakuntapastori Jaakko Sääskilahden ollessa estyneenä. Tilaisuuden aluksi työntekijät kukin vuorollaan kertoivat työstään ja tehtävänkuvastaan, joka kaikilla on erittäin monipuolinen. Vaikka työntekijäjoukko on pieni, pystyy se vastaamaan perusseurakuntatyön haasteisiin juuri monipuolisten työnkuvien avulla. Kaikki kokivat työilmapiirin tällä hetkellä hyvänä ja tunsivat saavansa arvostusta seurakunnan työntekijöinä. Toinen toisilleen hyvinkin tuttu työntekijäjoukko tunsi muodostavansa varsin tehokkaan tiimin. Kaikki työntekijät myös kokivat, että seurakuntaelämään on viime vuosina syntynyt pitkään kaivattua vakautta, kun yhdistymisneuvottelut ja useiden eri kirkkoherrojen lyhyet kaudet ovat takanapäin. Asessori Pekka Rehumäki sanoi tuntevansa ihailua tästä työyhteisöstä. Laajat ja joustavat tehtävänkuvat eivät olisi mahdollisia ilman yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tukitoimet on ulkoistettu ja hengelliseen työhön panostetaan. Seurakunnan perustehtävä on tässä työyhteisössä selvillä ja se kuuluu kaikille. Diakoniaviranhaltijan työpanoksesta 40 % tehdään Hailuodon kunnalle. Olisiko mahdollista lisätä seurakunnan osuutta, kyseli asessori Pekka Rehumäki. Mikäli diakoniaviranhaltijan työpanos jaetaan seurakunnan ja kunnan kesken, on tärkeää, että hänellä on selkeät ajanjaksot niin kunnassa kuin seurakunnassakin. Rovastikuntien yhteisiin koulutuksiin ei varmasti ole helppo päästä monipuolisten työtehtävien ja pitkähkön matkan takaa, mutta siitä huolimatta se olisi erittäin suotavaa. Koulutus vaikuttaa monesti positiivisesti niin työmotivaatioon kuin työssä jaksamiseenkin. Asessori Rehumäki painotti lisäksi, että pienessäkin työyhteisössä rakenteet ovat tärkeitä. Tiimikokoukset olisi hyvä pitää säännöllisesti ja tehdä niistä pieni keskustelumuistio. Lääninrovasti Ilkka Tornberg painotti työturvallisuuden tärkeyttä. Siitä on pidettävä tarkasti huolta. Hailuodossa diakoniaviranhaltijan työtiloihin täytyy tehdä turvallisuusnäkökohtien vaatimia muutoksia. Lääninrovasti Tornberg painotti myös vertaistuen merkitystä. Rovastikunnalliset työalakohtaiset yhteistyöryhmät (RODI, ROSU, ROMU, RONU, ROKI, ROLA) tarjoavat tähän mahdollisuuden. Lääninrovasti toivoi myös Hailuodon seurakunnan työntekijöiden pääsevän mukaan. Herra Piispa painotti puheenvuorossaan kunnan kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Hailuodossa tämä toteutuu esimerkillisesti diakoniaviranhaltijan tehdessä kunnassa diakonista työtä. Työntekijöiden tiimiajatus on keskeinen, Jeesuksen tiimi. Tiimissä toteutetaan Herramme antamaa tehtävää, jokaista tarvitaan, kukaan ei ole toista parempi, keskinäistä kunnioittamista ei tule 7

8 unohtaa, jokainen tehtävä on yhtä tärkeä. Piispa totesi työntekijöille, että heillä on hyvät edellytykset kasvaa edelleen työyhteisönä. Rauha, rakkaus ja keskinäinen kunnioittaminen, joka täällä vallitsee, on kaiken perusta, hän totesi. Lopuksi Herra Piispa kiitti kirkkoherra Matti Keskistä siitä, että hän on kirkkoherrakautenaan harmonisoinut tilanteen ja kiitti työntekijöitä erityisesti siitä, että he ovat jaksaneet myös vaikeissa ja alituisesti muuttuvissa olosuhteissa tehdä uskollisesti työtä. Kirkkoherra Matti Keskinen kiitti puolestaan piispantarkastuksesta. Lisäksi Hailuodon seurakunnalle on erittäin tärkeää, että lääninrovasti tekee kahden vuoden sisällä oman tarkastuksensa, jonka yhteydessä käydään läpi ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty piispantarkastuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta. Asian merkitystä lisää vielä se, että ensi keväänä Hailuoto saa uuden kirkkoherran. 10 Luottamushenkilöneuvottelu seurakuntatalolla Klo Tilaisuus alkoi yhteisellä kahvihetkellä. Tilaisuudessa olivat läsnä piispan seurueen ja työntekijöiden lisäksi runsaasti kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäseniä sekä muita seurakunnan luottamuselinten jäseniä (Liite: Läsnäolijat luottamushenkilöneuvottelussa) Herra Piispa toivotti kokouksen osanottajat lämpimästi tervetulleiksi ja esitteli oman seurueensa. Tässä kokouksessa toimi edelleen notaarina hiippakuntaassistentti Hannele Salmi. Kirkkoherra Matti Keskinen puolestaan oli esitellyt seurakunnan luottamusmiehet. Piispa jatkoi toteamalla, että edellisen kerran piispantarkastus toimitettiin Hailuodon seurakunnassa vuonna Sen jälkeen on eletty monenlaisia vaiheita ja seurakunnan johdossa on ollut useita lyhytaikaisia kirkkoherroja, mistä on ollut seurauksena pitkäjänteisen otteen puuttuminen seurakunnan asioiden hoidossa. Viime vuosina on asiantila kuitenkin muuttunut ja kirkkoherra Matti Keskinen on avannut tien pitkäjänteiselle johtajuudelle. Täällä on nyt kaikin tavoin hauska olla, sielu lepää tällä luovolla. Vaikka edellisestä piispantarkastuksesta onkin jo pitkä aika, piispa kertoi vieraillessaan Hailuodossa eri yhteyksissä useaankin kertaan. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Sipola toivotti piispan seurueineen tervetulleeksi Hailuotoon. Hän toivoi, että piispa saa näinä päivinä kuvan Hailuodon seurakunnasta toimintaympäristönä, mikä taas auttaa ymmärtämään seurakunnan toimintatapoja. Luottamusmiesten 4-vuotiskausi on lopuillaan. Kuluneelle kaudelle on ollut leimallista hyvä yhteishenki työntekijöiden ja luottamusmiesten kesken. Lähdettäessä yhdessä liikkeelle lähes neljä vuotta sitten päätettiin, että keskeinen tavoite on pitää talous kunnossa, jotta Hailuoto voisi toimia itsenäisenä seurakuntana. Tässä tavoitteessa on onnistuttu. Tässä yhteydessä kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Sipola halusi myös antaa kiitokset kirkkoherra Matti Keskiselle taitavasta taloudenhoidosta. 8

9 Asessori Pekka Rehumäki esitteli raportin hallinnon ja talouden tarkastuksesta (Liite 1). Asessori nosti taloudesta esiin mm. seuraavia tekijöitä. Seurakunnan jäsenmäärä on hieman kasvussa samoin verokertymä, leimallista on tietty vakaus taloudenpidossa, missä lamalla on vähän vaikutusta. Hän arvioi seuraavaksi seurakunnan taloutta eri tunnusluvuin ja vahvisti, että talouden perusteella Hailuodon seurakunnan säilyminen itsenäisenä on täysin perusteltua. Myös pienet seurakunnat ovat tärkeitä. Olette majakkana koko kirkolle, hän totesi. Seuraavaksi asessori Pekka Rehumäki tarkasteli seurakunnan kiinteistöjä. Niitä on hänen mielestään kohtuullinen määrä. Kirkon ja pappilan mittavat investoinnit on suoritettu, ainoa huolenaihe on tällä hetkellä kirkon katto, kestääkö se? Asiaa tulee seurata. Hautausmaata käsiteltäessä asessori Rehumäki totesi iloitsevansa, että Hailuodossa on metsähautausmaata muistuttava päähautausmaa,jonka alueella sijaitsevat myös palaneen kirkon rauniot. Hautapaikkoja riittää n. 200 vuodeksi. Metsähoitosuunnitelma ulottuu vuodelle 2018, mikä merkitsee määräajoin hakkuutuottoja seurakunnalle. Seurakunnan henkilöstö on lukumäärältään pieni, mutta työnkuviltaan laaja ja joustava, erinomainen työyhteisö. Keväällä seurakuntaan tuleva kirkkoherra tulee varmasti juurtumaan Hailuotoon, mikä on tulevaisuutta ajatellen hieno asia. Herra piispa kiitti asessoria valoisasta kertomuksesta ja totesi, että näiden positiivisten tunnuslukujen kanssa on hyvä kulkea kohti tulevaa. Samassa yhteydessä piispa painotti, että Hailuodon kirkon kellot kutsuvat tulevaisuudessakin itsenäiseen Hailuodon seurakuntaan. Joitakin vuosia sitten elettiin välivaiheen aikaa, jolloin kokonaiskirkon ja valtiovallan piirissä vallitsi voimakas saneeraamispolitiikka. Hiippakuntakin velvoitettiin tutkimaan alueensa seurakuntien yhteistyö- ja yhdistymismahdollisuuksia. Tästä ollaan niin Hailuodon seurakunnassa kuin myös Hailuodon kunnassa tuskallisen tietoisia. Tämän prosessin seurauksena ovat tunnusluvut Oulun hiippakunnassakin muuttuneet: vuonna 2001 oli hiippakunnassa 79 seurakuntaa ja vuonna seurakuntaa. Mikäli seurakunta ei eri tunnuslukujen perusteella pystynyt toimimaan itsenäisenä, oli pakko ryhtyä saneeraustoimiin, mikä prosessi ei aina ollut suinkaan helppo. Itselleni on suuri ilo, että kirkonkellot kuuluttavat täällä Hailuodossa tulevaisuudessakin itsenäistä seurakuntaa. Herra piispa yhtyi myös asessorin esittämään kuvaan Hailuodon seurakunnasta majakkana niin omassa hiippakunnassamme kuin koko kirkossa, koska tulevaisuudessa menemme kohti sellaisia yhteisöjä, jossa työnkuvat ovat laajoja, ihmiset tuntevat toinen toisensa ja myös luottamushenkilöt osallistuvat laajasti vastuunkantamiseen seurakunnan elämässä. Myös resurssit tulevat niukkenemaan johtuen osittain taloudellisesta lamasta, joka heikentää kirkon taloutta osittain sekularisaatioprosessista, minkä johdosta merkittävä joukko suomalaisia tulee jättämään kirkon aktiivijäsenyyden. Todellisen elämän kannalta merkittäviksi nousevat yhteisöt, jotka tuntevat evankeliumin vastuun, tuntevat toinen toisensa ja yhdessä 9

10 ottavat vastuun tulevaisuuden kirkosta. Tässä mielessä Hailuoto on malliesimerkki tulevaisuuden ihanneseurakunnasta. Lääninrovasti Ilkka Tornberg esitti oman raporttinsa (Liite XX). Hänen tehtävänsä on tarkastaa seurakunnan kirkkoherranvirasto, arkisto ja kirjasto. Hailuodon seurakunta on ulkoistanut vuonna 2004 tehdyllä sopimuksella kirkkoherranviraston sekä palkka- ja taloushallinnon Oulun srk-yhtymän hoidettavaksi. Tämä on ollut onnistunut toimenpide, joka on madaltanut kyseisten tukitoimintojen kustannuspainetta. Parhaillaan neuvotellaan Oulun srk-yhtymän kanssa lisäksi arkistonhoitoa koskevasta sopimuksesta, joka tulisi tehdä pikaisesti. Kirkonkirjojen perhelehtien digitointi tulisi myös suorittaa mahdollisimman pian. Kirkkoherra Matti Keskinen vahvisti, että asia hoidetaan tämän vuoden aikana. Henkilökunnan työtilat ovat lääninrovastin arvion mukaan asialliset. Diakonian vastaanottotilan työturvallisuutta tulee kuitenkin parantaa järjestämällä poistumistie uhkatilanteiden varalta. Hailuodon seurakunta on yksi Limingan rovastikunnan kahdeksasta seurakunnasta, joiden kesken on toiminnallista yhteyttä ja henkilöstön keskinäistä yhteydenpitoa. Yhteisiin kokoontumisiin osallistumista rajoittavat kuitenkin etäisyys, kulkuyhteydet ja pieni henkilökunta. Esityksensä päätteeksi lääninrovasti haastoi vielä Hailuodon seurakuntaa miettimään ympäristödiplomin hankintaa. Oulun hiippakuntahan on edelläkävijä koko kirkossa ympäristödiplomien määrässä ja Limingan rovastikunta on ykkönen Oulun hiippakunnassa. Hailuoto on elänyt jo ikiajoista harmoniassa luonnon kanssa, joten ympäristödiplomin hankinta tuntuisi luontevalta. Se edellyttää ympäristökatselmusta, jonka asiantuntijat (auditoijat) pisteyttävät. Sen jälkeen lähetetään kirkkohallitukselle tuomiokapitulin kautta esitys ympäristödiplomin saamiseksi. Herra piispa kiitti lääninrovastia ja painotti esityksessä tulleen esille tärkeitä näkökohtia, joita varmasti pidetään luottamuselimissä esillä. Ensimmäisenä piispa toi esiin huolensa diakonian vastaanottotilan varauloskäynnin puutteesta. Vaikka Hailuoto yleisesti ottaen on turvallinen yhteisö, tulee asia järjestää asianmukaisesti. Toiseksi piispa painotti olevansa yhtä mieltä lääninrovastin kanssa ympäristödiplomista, jonka hankkiminen Hailuotoon hoituisi melkeinpä pokkaamalla. Hailuoto on todella luonnonkaunis paikka ja ympäristödiplomi olisi kuin piste i:n päällä. Monesti kysytään, ovatko ympäristöasiat niitä kirkon keskeisimpiä kysymyksiä. Ei ehkä niinkään, mutta eivät ne ole kehällisiäkään kysymyksiä. Jumalan puhdas luonto on Hänen kruununsa ja kirkkautensa ilmentymä. Jos missä, niin luonnossa ihminen latautuu ja virkistyy ja siellä Jumala puhuttelee meitä. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Sipola sanoi yleisvaikutelmanaan kuultuaan raportit, että pikku viritystä pitää tehdä, mutta suuret asiat ovat kunnossa. 10

11 Kirkkoherra Matti Keskinen totesi kantavansa vastuunsa seurakunnan työturvallisuuspäällikkönä ja työnantajan edustajana ja vakuutti, että diakonian vastaanottotilaan rakennetaan ovi tai vastaanotto siirretään toiseen tilaan. Lopuksi piispa puhui vielä piispantarkastuksen sisällöstä. Itse termi on jo vanhanaikainen, sillä kyse on ennen kaikkea piispan ja hänen seurueensa vierailusta seurakunnassa, kohtaamisista, kasvoista kasvoihin näkemisestä, joukosta tilanteita, joissa informaatiota vaihdetaan ja käydään tietyt asiat läpi. Piispantarkastus on osa normaalia hallintomenettelyä. Piispantarkastusten seurausta on varmasti mm. se, että seurakuntien arkistot ovat yleensä ottaen hyvässä kunnossa. Edelleen piispa iloitsi siitä, että hänellä on nyt ollut mahdollisuus tavata seurakunnan vastuuhenkilöitä, jotka tekevät tärkeää ja hienoa työtä. Piispa korosti vielä iloitsevansa siitä, kuinka Hailuodon seurakunta on elävä yhteisö, jonka työntekijöillä on omat roolinsa ja luottamushenkilöillä omat roolinsa sekä keskeisenä toinen toisensa tukeminen. 11 Päivärukoushetki kirkossa klo Luottamushenkilöneuvottelun jälkeen siirryttiin kirkkoon, missä asessori Pekka Rehumäki piti päivärukoushetken (Ad sextam). Sen yhteydessä laulettiin virsi 536 ja luettiin Raamatun tekstit Psalmista 30 ja Sananlaskujen kirjan luvusta Lounas Sinisen Pyörän Kievarissa klo Kirkosta piispa seurueineen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Sipola, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Anja Haapala sekä kirkkoherra Matti Keskinen siirtyivät Sinisen Pyörän Kievariin ja nauttivat siellä lounaan. Sunnuntai Piispanmessu Hailuodon kirkossa klo 10 Herra piispa toimitti messun Hailuodon kirkossa 14. sunnuntaina helluntaista. Päivän aiheena oli lähimmäinen. Messussa saarnasi kirkkoherra Matti Keskinen (liite 3), kanttorina toimi Kaisamaria Stöckell, avustajina toimivat lääninrovasti Ilkka Tornberg ja asessori Pekka Rehumäki. Raamatun tekstit lukivat Kyllikki Viitaluoma ja Aaro Sauvola. Kirkkokuoro lauloi messussa. Herra Piispa kertoi johdantosanoissaan, että täällä luonto puhuttelee meitä. Hailuodon kirkon alttaritauluna oli ikkuna, josta katselimme metsää. Saimme olla jumalanpalveluksessa aivan kuin luonnon keskellä. Piispa kertoi meren horisontista, jossa taivas ja maa kohtaavat ja kuvaavat Jumalan syliä. 11

12 Piispa totesi myös tarkastuksen yhteydessä käytyjen keskustelujen vahvistaneen sitä kokemusta, että Jumalan on meitä lähellä ja Hän puhuttelee meitä monella tavalla. Kirkon palo pysäytti paikkakuntalaisia. Jumalan Sana todistaa rakkaudesta, joka tulee ilmi Hänen uhrissaan Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Tämän uhrin kautta Jumala kutsuu yhteyteensä. Lähimmäisen sunnuntaina Jumala kutsuu meitä katsomaan lähimmäisen kasvoja. Ihmisellä on halu elämän turvallisuuteen ja iloon. Kärsivän lähimmäisen kasvoissa tulevat esiin Kristuksen kasvot. Olemme Jumalan työtovereita ja hoidamme Jumalan antamaa tehtäväämme. Kristus ottaa esiin viimeisellä tuomiolla sen, miten olemme kohdanneet lähimmäisen. Jumalan kirkkauden valossa näemme oman puutteellisuuden. Kyky rakastaa on puutteellista. Jumalanpalveluksen aluksi voimme tunnustaa syntimme ja turvautua Jumalan armoon. Synnintunnustukseen johdatti Ilkka Tornberg. Ripin jälkeen lauloi kirkkokuoro psalmilaulua. Herra Piispa luki päivän rukouksen. Raamatuntekstejä luki Kyllikki Viitaluoma ja Aaro Sauvola. Tekstit olivat Miikan kirjasta ja 1 Johanneksen kirjeestä. Tekstit kertoivat Jumalan vanhurskaasta tahdosta ja Hänen armahtavasta rakkaudestaan. Saarnassa kirkkoherra Matti Keskinen kiinnitti huomiota heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Nykyaikana lähes aina kysytään ja paetaan lain taakse. Ihmisen hätään pitää tarttua suoraan ja välittömästi. Kirkkoherra korosti kristinuskon ydin asiana Kristuksen sovitustyötä ja sen keskeisyyttä, josta lähtee myös lähimmäisen rakastaminen. Messu jatkui ehtoollisenvietolla ja useat kirkkovieraat polvistuivat Herran pöytään. Jumalanpalvelus oli lämminhenkinen ja uskoa rohkaiseva. Jumalan Sana puhutteli ajankohtaisuudellaan. 14 Yleinen piispantarkastus Hailuodon kirkossa klo Messun jälkeen piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen. Hän kertoi Hailuodon seurakunnan piispantarkastuksen kulusta lyhyesti. Piispa totesi, että nyt esitellään seurakunnalle tarkastuksen tulokset. Ennen tarkastusta on tehty paljon työtä ja täytetty erilaisia asiakirjoja. Tarkastuksen ajan jaksossa katsellaan taaksepäin, mutta tarkastus auttaa myös suuntaamaan katseita eteenpäin. Herra piispa esitteli seurueensa seurakunnalle. Asessori Pekka Rehumäki oli suorittanut talouden ja hallinnon tarkastuksen ja lääninrovasti Ilkka Tornberg arkiston ja virastotoimen tarkastuksen. Piispan seurueeseen kuului myös tuomiokapitulin notaari Jaakko Sääskilahti, joka piti pöytäkirjaa tarkastuksen kulusta. Piispa pyysi asessori Rehumäkeä esittelemään talouden ja hallinnon tarkastuskertomuksen (liite 1). 12

13 Piispa kiitti asessoria puheenvuorosta ja lisäsi oman näkemyksensä seurakunnan itsenäisyys kysymykseen. Piispa oli hyvin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Hän totesi, että mikäli se meistä riippuu, seurakunta säilyy itsenäisenä. Seuraavaksi lääninrovasti Tornberg esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta sekä toi esille rovastikunnallista näkökulmaa (liite 2). Piispa kiitti lääninrovastia puheenvuoroista ja avasi yleisen keskustelun seurakuntalaisille. Eija Sauvola kysyi lääninrovastilta, miten ympäristödiplomin voi saada? Lääninrovasti oli omassa puheenvuorossa kehottanut seurakuntaa hakemaan ympäristödiplomia ja hän oli sitä mieltä, että Hailuodon seurakunta saa sen helposti. Seurakunnan ympäristöarvoista tehdään katselmus, auditointi. Sen perusteella pisteytetään seurakunnan ympäristöystävällisyys. Tästä auditoinnista tehdään esitys kirkkohallitukselle, joka myöntää ympäristödiplomin. Asiasta kannattaa olla yhteydessä hiippukuntasihteeri Mirva Kuikkaan. Eeva Holmi kertoi piispantarkastuksen olleen hyvin mieluisaa kuultavaa. Hän piti tulevaisuuden näkymiä hyvinä. Hailuodon seurakunta on ollut joskus hyvin tiukoilla ja sen vuoksi on eletty rahojen mukaan. Holmi toivotti viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tällaista toimintatapaa myös tulevaisuudessa. Herra piispa kiitti kysymysten esittäjiä ja jatkoi seurakunnan tarkastuksen esittelyä. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat hivenen laskevat, mutta muu toiminta on aktivoitunut. Hän toivoi, että pääjumalanpalvelus olisi uskon näkökulmasta sille kuuluvalla paikalla. Hän kysyi, miten tähän voisi vaikuttaa? Piispa toivoi tästä rukousaihetta. Hän iloitsi aina lasten läsnäoloa jumalanpalveluksessa. Lapset tuovat kirkkoon elävyyttä ja jos joku asia tulee tutuksi, kynnys ei pääse kasvamaan. Hän kehotti vanhempia ja kummeja hoitamaan kristillistä kasvatustehtävää. Hailuodon seurakunta elää luotolaista elämää. Luonto puhuttelee ihmisiä. Herra piispa kehotti seurakuntalaisia etsimään Kristusta sanan ja sakramentin vaikutuspiiristä. Erityisen haastavaa on kohdata Hailuodossa käyvät turistit ja helposti seurakunnantyöntekijänä tulee tunne, etten tee tarpeeksi töitä. Seurakunnan perustyö on kuin Jumalan antama majakka, joka näyttää suuntaa. Kirkko näkyy ja on mahdollista ottaa yhteyttä. Luontokeskuksessa vierailee ihmistä vuodessa. Piispa kysyi, voisiko sinne järjestää pienen opasteen Hailuodon seurakunnasta. Herra piispa piti tärkeimpänä voimavarana sitoutunutta, pientä työyhteisöä. Työn rajat ovat ehkä laajemmat kuin muualla. Työ on hyvin moniulotteista. Tarvitaan venymistä. Kaikilla työntekijöillä on sama yhteinen päämäärä, rakentaa kirkkoa. Luottamusmiehet tukevat kannustuksin ja rukouksin tätä työtä. 13

14 Piispa antoi lopuksi tunnustusta kirkkoherra Matti Keskisen tekemälle työlle. Tunnusluvut kertoivat hyvästä seurakunnan hoidosta. Kirkkoherra on tarttunut asioihin ja vienyt niitä tarmokkaasti eteenpäin. Kirkkoherran jäädessä eläkkeelle seurakunta voi turvallisesti astua uuteen aikaan. Piispa kertoi lopuksi alttaripöydällä olevasta rististä, jonka läpi pääsi valo. Ristin keskellä on aukko. Ristin sanoma on valon ja toivon sanomaa. Sen kautta voi katsella kuin ikkunasta uuteen mahdollisuuteen. Syntien sovitus on tehty ristillä ja saamme uskoa syntimme anteeksi. Usko antaa voimaa seurakunnan työhön. Yleisen piispantarkastuksen lopuksi kirkkoherra Matti Keskinen ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paavo Sipola pitivät lyhyet puheenvuorot. Kirkkoherra mainitsi ajallisten varojen olevan lahjaa ja lainaa, josta ollaan tilivelvollisia lahjojen antajalle. Paavo Sipola kertoi piispantarkastuksen kannustaneen luottamustehtävässä ja hän oli hyvillään, kun piispa huomioi luottamushenkilöiden tekemää työtä. Piispa pyysi lopuksi, että laulettaisiin virsi: Herraa hyvää kiittäkää. 15 Kirkkokahvit Kirkkoherra kutsui kirkkovieraat kahville. Kahvilla kuvastui seurakunnan työntekijöiden monipuolisuus, kun kanttori ja diakoni toimivat kahvinkaatajina. Pöydissä käytiin vilkasta keskustelua ja ilmapiiri oli hyvin iloinen. Tilaisuuden päätteeksi kirkkoherra luovutti piispalle, asessorille ja lääninrovastille taulun kirkosta sekä kirjan, Avaa ovi. Kirjassa oli historiaa kirkosta. Notaarille luovutettiin myös kirja, Avaa ovi. 14

15 Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 1), Kertomus arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite 2), Piispanmessussa pidetty saarna (liite 3) ja ohjelma Läsnäolijat työntekijäneuvottelussa (liite 9) Läsnäolijat luottamushenkilöneuvottelussa (liite 10) Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pekka Rehumäki Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaarit Jaakko Sääskilahti Hannele Salmi 15