Kansantalouden tilanne 2016

Transkriptio

1 Kansantalous 2016

2 Kansantalouden tilanne 2016 Ostovoima antaa toimeentuloa, kulutus työllistää. Inflaatio, korot ja kasvu ovat lähes nollassa. Verojen nousu taittuu. Valtion ja kuntien velka kasvaa. Nuorten perheiden asuntovelat riskirajoilla. Viennin, työllisyyden ja talouden kasvun odotus jatkuu? Suomi toivoton tapaus?

3 Kansantalouden tilanne 2016 Kulutuksen, tavaroiden ja palvelujen arvo on tänä vuonna Suomessa 169 mrd. euroa. Siitä kotitalouksien osuus on 112 mrd., yhteisöjen 5,6 mrd. ja julkisen sektorin, valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen 51 mrd. euroa. Kuluttajia asukkaina 5,5 milj., kotitalouksia 2,7 milj. Finanssikriisin aikana ja jälkeen vuodesta 2008 viime vuoteen tuotanto laski 5 prosenttia, ostovoima nousi 6 prosenttia. Ero rahoitettiin velanotolla tuotanto kasvoi 0,2 ja kasvaa tänä vuonna 1,1 %, ensi vuonna 0,9 % valtiovarainministeriön ennusteen mukaan. Finanssikriisin ja 2009 kahdeksan prosentin syöksyn jälkeen ennustettiin kasvua, joka jäi lyhyeksi. Vastoin odotuksia kehitys oli karumpi. Kaksi vuotta nousua, kolme vuotta laskua. Aikaisempien vuosikymmenten useiden prosenttien vuosikasvun lukuja emme näe.

4 Kulutus Usein ympäristöä ja luontoa kuluttavaa, haittavaa, tuhlaavaa. Yleensä tarpeellista, välttämätöntä ja vastuullista: ruokaa, vaatteita, asuntoja, liikennettä, terveys-, hoito- ja koulutuspalveluja, tuotantoa, kauppaa jne. Kulutustavaroiden ja palvelujen tuottaminen on suurin työllistäjä. Verojen ja veronluonteisten maksujen 90 miljardista kolmannes, 30 mrd, saadaan Suomessa kulutuksesta.

5 Suomen bkt, tuotannon määrä v mrd. oli 5,7 % vähemmän kuin 2008, ennen finanssikriisiä Tilastokeskus 5,2 0,7-8,3 3,0 2,6-1,4-0,8-0,7 0,2 ennusteet Valtiovarainministeriö ,1 0,9 Suomen Pankki ,1 1,1 10/19/2016

6 Kotitalouksien reaalitulo käytettävissä ostovoimana (tulot - verot) / hintojen muutos oli 2015 oikaistuna on 6,6 % enemmän kuin on Tilastokeskus 3,7 2,2 1,2 3,0 1,3-0,3 0,3-1,2 1,0 'oikaistuna' 3,1 2,3 1,2 2,4 1,2-0,1 0,2 0,9 0,6 koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut mukaan lukien. kuvio: Tilastokeskus Valtiovarainministeriön ennuste ,1 0,7 10/19/2016

7 Kotitalouksien kulutusmenojen lisäys vuodesta oli 5 prosenttia Tilastokeskus 2,2-3,2 3,1 3,1 0,4-0,4 0,4 1,6 Valtiovarainministeriön ennuste ,3 0,7 Kotitalouksien kulutusmenojen yhteenlaskettu arvo v oli n, 110 mrd. Kuluttajahinnat, indeksi Tilastokeskus 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5 1,0-0,2 Valtiovarainministeriön ennuste ,4 1,1 10/19/2016

8 Kuluttajahintaindeksiä varten Suomessa Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät joka kuukausi noin hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä n liikkeestä kuukauden puolivälissä n hintatietoa kerätään keskitetysti Liikkeet valitaan satunnaisotannalla, osa harkinnanvaraisesti. Tiedonantovelvollisuus perustuu lakiin. Kuluttajahintaindeksin luku annetaan tiedotusvälineille seuraavan kuukauden keskivaiheilla.

9 Hinnat Yksi vai kaksi euroa? Kaali 1,98 /kg Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 3 myyntihinta ja yksikköhinta on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Yksikköhinta on ilmoitettava kilo-, litra-, metri-, neliömetri- tai kuutiometrihintana.

10 Kuluttajahintaindeksi 2016 heinäkuu suurimmat muutokset 12 kk:n muutos (%) menoosuudet x/ kk:n muutos (%) menoosuudet x/1000 Tuoreet tai jäähdytetyt kalat 26,8 2 Junamatkat -6,4 5 Yleislääkärien vastaanotto 17,6 3 Kahvipaketti -6,6 4 Hammashoito 17,3 6 Televisiot -7,9 4 Sairaalapalvelut 16,2 9 Lämmitysöljy -9,0 4 Majoituspalvelut 15,5 6 Tietokoneet -9,4 7 Käyttö- ja pysäköintimaksut 15,1 12 Bensiini -10,1 32 Kala ja äyriäiset 13,0 6 Diesel -11,4 6 Sairaanhoitopalvelut 11,6 6 Asuntolainojen korot -13,6 10 Vihannekset 9,4 9 Passit ja luvat -16,7 2 Erikoislääkärien vastaanotto 7,8 4 Matkapuhelimet -16,8 4 Kuluttajahintaindeksi 0, Lähde: Tilastokeskus ELINTARVIKKEET 0,0 135 ML

11 Inflaatio kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutoksina Suomessa % /1 7, Suomi EU:n 1999 euro tilirahaksi eurohinnat Finanssikriisi 2008/9 4,7 4, ,5 2004/3-1,5 2009/10 Keskimääräinen inflaatio eurohintojen aikana 2002/1 2016/8 oli 1,4 %. ML elokuu -0,6 0,4

12 Suomen kuluttajahintojen ja rahan arvon vuosittaiset muutokset elinkustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin (ylempi kuvaaja) ja valuuttaindeksin (alempi kuvaaja) mukaan , revalvaatio 2 % 17, revalvaatio % -2, devalvaatiot 42,9 %, 8,8 % ja 1957 devalvaatio 1967 devalvaati o 1977 devalvaatiot 5,7 %+3 % devalvoituminen 7,1 % 1982 devalvaatio 1978 devalvaatio 8 % 1991 devalvaati o Suomi EU:n devalvaatiota rahan ulkomaisen arvon laskuna näkyvät valuuttaindeksin miinus-merkkisinä muutoksina. 0,2 10/19/2016 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki ML 2005

13 /19/2016 Elinkustannusten ja indeksin vuosimuutokset, inflaatio / deflaatio prosenteissa Suomessa vuosina Vuosina hintataso laski 20 prosenttia Elinkustannusindeksin kuukausittainen laskenta aloitettiin Suomessa vuodesta 1914 = 100 Lähde: Tilastokeskus Vuoden markasta oli 1951 jäljellä 9 mk 42 penniä ML

14 Suomessa aikavälillä yhden vuoden korkein inflaatio, hintojen nousu, rahan arvon lasku %, suurin deflaatio, hintojen lasku, rahan arvon nousu % deflaatio, elinkustannusindeksin lasku 22 %. (Tilastokeskus) Hyperinflaatioita Saksassa 1923 markan arvo miljardisosaan. Inflaation jälkeen deflaatio 23 % (kuin Suomessa). Suurin: Unkarissa biljoonan seteli riitti postimerkkiin. Zimbabwessa 2008 hintojen nousu 2 milj. prosenttia/kk. Päättyivät valuuttauudistuksiin.

15 Kulutuksen jakautuminen Elintarvikkkeet ja alkoholittomat juomat 57,6 28,8 14,3 Alkoholi ja tupakka 6,9 5,3 Vaatetus ja jalkineet 12,1 9,4 5,1 Asuminen 12,4 16,1 18,2 Lämpö ja valo 4,3 3,7 3,1 Kotitaloustavarat, -palvelut 5,6 5,6 Terveydenhoito 2,7 5 Liikenne 10,8 14 Viestintä 0,6 2,5 Kulttuuri ja vapaa-aika 6,2 12,4 Koulutus 0,8 0,5 Ravintola ja hotelli 4,3 7,2 Muut menot 13,6 4,2 6,8 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksit

16 Inflaatio/deflaatio on lähes nolla monissa maissa. Kuluttajahintaindeksin 12 kk:n muutoksia Pieni inflaatio 2016/8 2015/8 Pieni deflaatio 2016/8 2015/8 Belgia, 2,1 0,9 Latvia 0,0 0,1 Ruotsi 1,1-0,2 Italia, -0,1 0,2 Liettua 0,8-1,2 Bulgaria -0,3 0,1 Itävalta 0,6 1 Unkari -0,1-0,4 Britannia 0,6-0,1 Espanja -0,1-0,4 Suomi 0,4-0,2 Romania -0,2-1,9 Saksa 0,4 0,2 Slovakia -0,8-0,2 Tsekki 0,3 0,3 Puola -0,8-0,6 Viro 0,3-0,3 Kreikka -0,9-1,5 EU 28 maata 0,3 0,0 Euroalue 19 0,2 0,1 Sveitsi -0,1-1,4 Tanska 0,2 0,6 Japani (Tokio) -0,5 0,2 Ranska 0,2 0 Alankomaat O,2 0,8 Ukraina 8,4 52,8 Venäjä 6,9 15,8 Lähteet: kansalliset tilastovirastot Norja 4,0 2,0 Kiina 1,3 2,0 Yhdysvallat 1,1 0,2 ML

17 Hintapolitiikka ja kilpailun esteet Hintapolitiikassa tapahtui hidas 50-luvulta 90-luvulle kestänyt käännös hallinnollisesta, sotien aikana ja sen jälkeen pula-aikana omaksutusta säännöstelystä ja säätelystä kilpailuun ja toimiviin markkinoihin Kilpailulaki 2011/948 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta. Kysymys: Kuka suomalainen vaati elinkeinon harjoittamisen vapautta jo 1700-luvulla?

18 Kilpailua yli rajojen, Suomessa toimivia ulkomaisia kaupan ketjuja: Ruotsalaisia: Hennes&Mauritz Gina Tricot JC Jeans Company KappAhl Polarn O. Pyret Stadium Clas Ohlson Brothers Indiska Din Sko Skopunkten Hemtex Ikea Biltema Synsam Teknik Magasinet Ur&Penn Kicks Glitter Tokmanni Musti ja Mirri Kultajousi Hööks Tanskalaisia: Vero Moda Only Pieces Vila Name it Jack&Jones BR-Lelut Change Zizzi Ecco Tiger Norjalaisia: Dressmann Carlings Cubus Bik Bok XXL Expert R-kioski Plantagen Life Espanjalaisia: Zara Ranskalaisia: Yves Rocher Saksalaisia: Lidl Bauhaus Bijou Brigitte Hollantilaisia: Instru Nissen Keops Yhdysvaltalaisia: Toys "R" Us Esprit GameStop Brittiläisiä: Suomen Lähikauppa Marks & Spencer Gigantti * Starkki Puukeskus Specsavers Body Shop Italialaisia: United Colors of Benetton Lähde: Sanomalehti Keskisuomalaisen verkkolehti /19/2016

19 Hintatasoja 10/19/2016

20 Korot lainarahan hintana prosentteina lainasummasta vuoden ajalta negatiiviset korot - historiallista Reaalikorot korko / kuluttajahintaindeksin muutos - usein negatiivisia

21 Keskuspankkien miinuskorot ovat talouskoe, jollaista ei ole ennen nähty, ainakaan 5000 vuoteen. Taloussanomat

22 10/19/2016

23 KOTITALOUKSIEN JA YRITYSTEN LAINOJEN KESKIKOROT ,0 4,0 KOTIEN LAINAT 2008/10 finanssikriisi 2,0 2003/1 YRITYSTEN LAINAT 2016/7 1,6 1,5 0,0 Lähde: Suomen Pankki 10/19/2016

24 8,0 6,0 KOTITALOUKSIEN TALLETUSTEN, ASUNTOLAINOJEN JA KULUTUSLUOTTOJEN KOKO KANNAN KESKIKOROT /10... finanssikriisi /7 4, KULUTUSLUOTOT 3,1 2,0 ASUNTOLAINAT 1,1 0,0 Lähde: Suomen Pankki ML TALLETUKSET 0,2 10/19/2016

25 KOTITALOUKSIEN UUSIEN LAINOJEN, LUOTTOJEN JA MÄÄRÄAIKAISTALLETUSTEN TODELLISET KESKIKOROT SUOMESSA ,5 15,0 12,5 10,0 7,5 5, pankkikriisi 1995/1.. EU:n 1999/1. jäsenyys euro tilirahaksi 2002/1. eurohinnat UUDET KULUTUSLUOTOT 2008/10 finanssikriisi UUDET TILI- JA KORTTILUOTOT 2016/7 6,3 5,9 2,5 0,0 10/19/2016 UUDET ASUNTOLAINAT UUDET MÄÄRÄAIKAISTALLETUKSET Lähde: Suomen Pankki ML Lainojen ja luottojen todellisissa koroissa mukaan lasketaan maksut ja lyhennysaikataulun vaikutus. 1,3 0,6

26 Reaalikorot, korot suhteena rahan arvoon 6,0 4,5 KOTITALOUKSIEN ASUNTOLAINOJEN, KULUTUSLUOTTOJEN JA TALLETUSTEN, KOKO KANNAN REAALISET KESKIKOROT KOROT / KULUTTAJAHINTAINDEKSI / /7 3,0 KULUTUSLUOTO 2,6 1,5 0,0 ASUNTOLAINAT ASUNTOLAINA 0,6-0,3-1,5-3,0 Lähteet: Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus -2,9 2011/8 TALLETUKSE 10/19/2016

27 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 KOTITALOUKSIEN UUSIEN LAINOJEN, LUOTTOJEN JA MÄÄRÄAIKAISTALLETUSTEN TODELLISET REAALISET KESKIKOROT , KOROT / KULUTTAJAHINTAINDEKSIN MUUTOS 12 KK 1991 pankkikriisi 1995/1.. EU:n jäsenyys UUDET 1999/1. euro tilirahaksi 2002/1. eurohinn UUDET UUDET MÄÄRÄAIKAISTALLETUKSET 2008/10 finanssikriisi -1,7-2,3 2016/7 5,4 0,7-0,2 Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus ML 10/19/2016

28 10/19/2016

29 Peruskorko Korkein ,00 % Suomen Pankki Alin ,00 % valtiovarainministeriö Viitekorkoja Euribor kk -0,121 %, 12 kk -0,050 %

30 Ääriarvoja lähihistoriasta Suomessa asuntolainojen keskikorko 1992 syyskuussa 13,72 % 2016 kesäkuussa 1,14 % talletusten keskikorko 2016 kesäkuussa 0,22 % (Suomen Pankki) Ottolainauksen keskikorko 1992 markkamääräinen 7,16 % valuuttamääräinen 5,61 % (Tilastollinen vuosikirja)

31 Kreikassa 2012 Valtion velkaneuvottelujen aikana yhden vuoden lainan korot nousivat 528 prosenttiin. US verkkolehti

32 Kotitalouksien velat ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot ja talletukset Vuodesta 1997 lainakanta on nyt yli nelinkertainen, tulot ja talletukset kaksinkertaiset. Talletusten pitkä kasvu kääntyi laskuun 2012 ja nousuun 2016, jolloin talletuskanta oli 81,5 mrd.

33 Kotitalouksien asuntolainat ja kulutusluotot yhteensä mrd. euroa Suomessa vuosien ja 2016 heinäkuun lopussa Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo/asukas indeksikuvaaja 1995=100, murtoviiva, vasen asteikko Kotitalouksien lainakanta Kotitalouksien talletuskanta mrd. 122, , Lähteet: Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ML /1 10/19/2016

34 Työttömyysaste

35 Työttömyyden suuria lukuja Yhdysvalloissa 20-luvulta 40-luvulle, pörssiromahdus 1929 lokakuussa ,2 US Bureau of Labor Statistics Saksassa 20-luvulta 30-luvulle Suomessa 90-luvulla Tilastokeskus ,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 10/19/2016

36 Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien keskitulojen reaalinen kehitys /19/ Yrittäjät 2007 Maatalousyrittäjät Yhteensä Kotitalouksissa keskimäärin v 2014 ammatissa toimivia: palkansaajia 1,5, yrittäjiä 1,6, maatalousyrittäjiä 1,7 eläkeläisiä 1,4 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, rahan arvon kertoimet Palkansaaj at Eläkeläiset Työttömät Kotitalouden vuositulot keskimäärin 2014 ML

37 Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien mediaanitulojen reaalinen kehitys /19/ Yrittäjät Maatalousyrittäjät Yhteensä Kotitalouksissa keskimäärin v 2014 ammatissa toimivia: palkansaajia 1,5, yrittäjiä 1,6, maatalousyrittäjiä 1,7 eläkeläisiä 1,4 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, rahan arvon kertoimet Palkansaaja t Eläkeläiset Työttömät Kotitalouden vuositulojen mediaanit ML

38 Kotitalouksien sosioekonomisten ryhmien lukumäärien kehitys Yrittäjät /19/ Työntekijät Työttömät Toimihenkilöt Eläkeläiset 2002 Lähde: Tilastokeskus, Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, tulonjakotilasto rahan arvon kertoimet Eläkeläiset Toimihenkilöt Työntekijät Työttömät Yrittäjät Maatalousyrittäjät ML

39 Kulutusverojen nousu pysähtyi ARVONLISÄVERO 14,0 10/19/2016 KULUTUSVEROJEN TUOTOT MRD. EUROA VALTION TILINPÄÄTÖKSET , TALOUSARVIOT 2016 JA ,9 ENERGIAVEROT polttonesteistä 3,2 4,5 AUTO- JA AJONEUVO- ALKOHOLIJUOMA- VEROT 1,1 1,3 1,7 2, Tuottoarviot vuosina 2016 ja 2017: tupakasta 0,93-0,99 mrd ML makeisista, virvoitusjuomista ja pakkauksista 0,26 mrd. /vuosi Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus

40 Veroista ja veroihin verrattavista maksuista noin kolmannes tulee kulutusveroista 10/19/2016

41 Pohdittavaa TOIVOTONTA JA UHKAAVAA? VIENNIN NOUSUN VIIPYMINEN VALTION, KUNTIEN JA KOTIEN VELAT KOTITALOUKSIEN VELAN KASVU, KORON MAHDOLLINEN NOUSU - Velka 122 mrd., josta asuntolainoja 93 mrd, keskittyy nuorille perheille pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Finanssialan Keskusliitto) HUOLTOSUHDE NYT JA PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ MUUTA?

42 Mitä luemme mediasta? Nordean tiedote ja ennuste maaliskuussa: Suomi on toivoton tapaus. Nordean tiedote syyskuussa: Nousukausi tuli ja meni. Monissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on menestynyt ja menestyy oikein hyvin.

43 Lisätietoja? Helppoja ja hyviä kysymyksiä?