Eurooppalainen kulttuurimaakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalainen kulttuurimaakunta"

Transkriptio

1 Eurooppalainen kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille A:36

2 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitys Julkaisunumero A:41 ISSN X ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) Kuvat: Esa-Matti Åkerberg, Etelä-Pohjanmaan liiton valokuva-arkisto Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy Paino: Painotalo Casper Oy

3 Esipuhe Taiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänä on ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat ja tanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomen ensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa (vuosille ) ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatian näkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä. Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuurielämän parissa työskentelee useita toimijoita, joille kansainvälisyys on arkipäivää. He toimivat tavoitteellisesti esimerkiksi oman kansainvälisen yhteistyöverkostonsa jäseninä, suunnittelevat ja toteuttavat pitkän aikavälin toimintaa erityisesti Euroopassa ja toimivat onnistuneesti kansainvälisen taide- ja kulttuurielämän soihdunkantajina myös omassa maakunnassa. Tämä Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma sisältää päivitetyn näkemyksen maakunnan kulttuurin toimijoiden tahtotilasta vuoteen 2016 saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetyn osion Etelä-Pohjanmaan liiton omasta roolista aktiivisena toimijana maakunnan kulttuurin kansainvälistymispyrkimysten edistämiseksi. Haluamme kiittää lämpimästi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen kirjoittajaa kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäkeä. Osoitamme kiitokset myös kaikille päivitystyöhön osallistuneille tahoille sekä Etelä- Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan jäsenille aktiivisesta osallistumisesta päivitystyöhön. Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Johtaja, kansainvälistyminen, kulttuuri

4

5 Sisällys 1. Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan liiton rooli kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Taustaksi meiltä ja maailmalta Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet Kulttuuriviennin tukiverkosto Kulttuuriviennin asiantuntijuuden kehittäminen Kulttuurimatkailu Ystävyysseurat Suomessa Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus Eurooppa 2020 strategia Seuranta Liitteet Eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnat 2013 (päivityskysely, lokakuu 2012) Suomen Kulttuuri- ja tiedeinstituutit Suomen edustustot 9. Lähteet

6 . Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käynnisti Etelä- Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitystyön keväällä Tavoitteena oli saada aikaan osallistava prosessi, jossa kulttuurin kansainvälistymisen tilaa ja tulevaisuudennäkymiä pohtisivat sekä kulttuuri- ja taidealan järjestöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat, kulttuuri - ja taidealan yhdistykset ja taiteilijaseurat sekä erityisesti yksittäiset taiteilijat ja kulttuurin toimijat. Tavoitteena oli löytää ja jalostaa edelleen vuosien aikana hankitut kokemukset kulttuurin kansainvälisestä toiminnasta kulttuurivaihdon, kulttuuriviennin ja kulttuurituonnin osalta. Lisäksi prosessin kautta haluttiin tunnistaa kulttuurin toimijoiden tahtotila suhteessa omaan ja maakunnan kansainvälisyyteen sekä nostaa esiin ja hyödyntää kokeneiden kulttuuri- ja taideorganisaatioiden ja toimijoiden verkostoja kansainvälistymisosaamisesta. Prosessin käynnistymisen aluksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta laadittiin seurantaraportti, johon koottiin tietoja toteutuneista hankkeista, niiden saamasta rahoituksesta, kansainvälisistä tapahtumista maakunnassa ja ulkomailla sekä muodostetuista pysyvistä ja hankekohtaisista kansainvälisistä yhteistyöverkostoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton pysyväluonteisten kansainvälisten yhteistyökuvioiden toiminta ja tulokset kartoitettiin tulevaisuuden tavoitteiden pohdinnan taustaksi. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuosina seitsemäksi vuodeksi eteenpäin, vuoteen 2013 saakka. Perusinformaatio kerättiin tuolloin kyselylomakkeella sekä haastatteluilla. Nyt käsillä oleva ohjelma on päivitys tästä vuonna 2006 valmistuneesta ensimmäisestä kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta. Laajaa kulttuurin kenttää lähestyttiin päivitetyllä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse maakuntaan; mm. kuntien kulttuurivastaaville ja sivistystoimenjohtajille, tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin, taide- ja kulttuurijärjestöihin, kotiseutuseuroihin jne. Lisäksi kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen käynnistymisestä tiedotettiin mediatiedotteilla, sähköpostitiedotteilla, Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla sekä Pro Etelä-Pohjanmaa -lehdessä. Kyselylomakkeeseen sai vastata neljän kuukauden ajan (kesäkuusyyskuu) Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalin ajankohtaisosiossa. Lisäksi maakunnan näkemyksiä on kerätty tekemällä henkilökohtaisia haastatteluja sekä erilaisiin kansainvälisiä asioita edistäviin ja suunnitteleviin tilaisuuksiin osallistumalla. Vuorovaikutus kentän kanssa on ollut antoisaa. Etelä-Pohjanmaalta löytyy todellisia kansainvälisen toiminnan edistämiseen vihkiytyneitä henkilöitä, joiden verkostot ovat kansallisestikin arvioiden vertaansa vailla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa sisältää Eurooppalainen kulttuurimaakunta -osion 2. Kulttuuristrategia linjaa kansainvälisyyden osalta keskeisiksi toimenpidesuosituksiksi seuraavat: Vahvistetaan ja tuetaan kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta Luodaan maakunnallinen kulttuurialan kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmä osana eurooppalainen kulttuurimaakunta-konseptia. Aloitetaan taitelijaresidenssitoiminta Seinäjoella ja Lapualla. Laaditaan selvitys maakunnan kuntien ystävyyskuntasuhteiden kehittämiseksi. Hyödynnetään maahanmuuttajien tarjoamaa potentiaalia yhteistyösuhteiden luomisessa Suomen ulkopuolelle sekä kielten ja kulttuurien oppimisessa. Turvataan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisresurssit. Parannetaan kulttuurin näkyvyyttä Tehostetaan maakunnan kulttuurielämän sisäistä viestintää - kehitetään kulttuuriportaalin sisältöjä monipuolisemmiksi ja vahvistetaan markkinointia. Kehitetään maakunnan yhteistä markkinointia. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan esittely Senaatintori tapahtumassa. Hyödynnetään internet-pohjaisia käyttäjälähtöisiä sovelluksia maakunnan kulttuuritarjonnan markkinoinnissa ja sisällön tuotannossa. Uudistetaan maakunnan profiilia kohti eurooppalaista kulttuurimaakuntaa Vakiinnutetaan Etelä-Pohjanmaan asema eurooppalaisena kulttuurimaakuntana. Uudistetaan maakunnan profiilia modernia ja perinteistä yhdistäväksi kotimaahan suunnatussa viestinnässä. Hyödynnetään myönteisiä käsityksiä Suomesta ja suomalaisuudesta ulkomaille suunnattavassa viestinnässä. Osallistutaan kansallisten ja kansainvälisten kulttuurinkehittämisverkostojen toimintaan. 1 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto, 2010d 6

7 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN YRITTÄJYYS- JA KULTTUURIMAAKUNTA Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa ja maakuntasuunnitelmassa 2030 kansainvälisyys on huomioitu hyvin. Molemmat ohjelmat toteuttavat maakuntasuunnitelmaan kirjattua visiota, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma (2009) tiivistää kulttuurin kansainvälistämisen strategiset painopisteet seuraavasti 3 : 1. Kulttuurin agentuuri- ja manageritoimintaa kehitetään Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisistä lähtökohdista, 2. Maakunnan luovien alojen osaamisintensiivisiä liike-elämäpalveluita kehitetään kansainvälisille markkinoille ja 3. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. Eurooppalainen kulttuurimaakunta 3 Etelä-Pohjanmaan liitto 2009 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA A:36 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ, KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI VETOVOIMAINEN 7

8 1.2. Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomesta ja Etelä- Pohjanmaasta on tullut oleellinen osa vilkasta ja vuorovaikutteista eurooppalaista kulttuurin kehittämistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurikentän kansainvälistymistä on hahmoteltava maakunnan sisäisten prosessien ja kulttuurin kansallisen kehittämispolitiikan näkökulmaa laajemmasta perspektiivistä. Euroopan unionin kehittämispolitiikassa rajat ylittävä alueiden välinen yhteistyö on keskeisellä sijalla. Tässä yhteistyötä painottavassa ajattelussa Etelä-Pohjanmaa on yksi tasaveroinen kumppani muiden eurooppalaisten alueiden joukossa. Euroopan unionin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää aktiivista otetta maakunnan oman kulttuurielämän kansainvälisten valmiuksien kehittämisessä sekä osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan. Etelä-Pohjanmaan kehittymiselle eurooppalaiseksi kulttuurimaakunnaksi on luotu pohjaa jo vuosikymmeniä. Maakunnalla on ollut aluksi Pohjoismaihin tiiviitä yhteistyösuhteita, jotka ovat laajentuneet myöhemmin muualle Eurooppaan. Euroopan unioniin liittymisen myötä yhteistyösuhteet ovat entisestään monipuolistuneet ja syventyneet. Etelä-Pohjanmaan liitto on esimerkiksi toteuttanut kolmivuotisen eteläpohjalaisen kulttuurin vientihankkeen, jonka toiminta on omalta osaltaan ollut tukemassa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita suomalaisen kulttuurin viemisestä ulkomaille. Etelä-Pohjanmaalla on myös vahva kansainvälinen ote kulttuuritoiminnan organisoimisessa, josta hyvinä esimerkkeinä käyvät Cumbre Mundial del Tango -verkostoon osallistuminen, maailmanluokan rock- ja pop-artistien vierailut tai kuvataiteen aktiivinen kansainvälinen residenssitoiminta Alajärvellä. Etelä-Pohjanmaan omaleimainen, voimakas ja kansallisesti tunnettu kulttuurielämä tarjoaa voimavaroja, joiden avulla maakunta on nousemassa yhdeksi näkyvimmistä eurooppalaisista kulttuurimaakunnista. Etelä-Pohjanmaa pilotoi Englannin Cornwallin ja Puolan Kujawsko- Pomorskien alueen kanssa eurooppalaisen kulttuurimaakunnan toimintamallia, jonka tarkoituksena on tuoda Euroopan kulttuuripääkaupunkien rinnalle vähemmän kaupungistuneet eurooppalaiset kulttuurialueet, jotka muodostavat noin 50 kehittyneen kulttuurimaakunnan verkoston. (Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia) Kulttuuri on saanut läpileikkaavan roolin päivitetyssä Etelä- Pohjanmaan matkailustrategiassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali on käännetty 7 kielelle. 8

9 Kunnat Kunnat tukevat alueensa taiteilijoiden, taidejärjestöjen, harrastajien ja muiden kulttuuritoimijoiden taiteellista toimintaa, ja sitä kautta myös kansainvälistymistä, myöntämällä apurahoja ja tiloja toimimiselle. Kuntien perinteisin kansainvälisen toiminnan muoto on ystävyyskuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat viime vuosisadan alkuun. Ystävyyskuntatoiminta tarjoaa yhteysverkon kuntien ja kuntalaisten kansainväliselle yhteistyölle. Suomalaisilla kunnilla on ystävyyskuntaa yli 40 maassa. Etelä-Pohjanmaan alueen 18 kunnalla on 51 ystävyyskuntaa. Toiminnan painopiste on tähän saakka ollut perinteisissä viranhaltijoiden vierailuissa sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuoriso- ja koululaisvaihdossa, mutta myös asiantuntijavaihto, elinkeinoelämän yhteistyö sekä monipuolinen kansalaisryhmien yhteistyö on tullut perinteisten yhteistyömuotojen rinnalle. Pysyvien ystävyyskuntakontaktien määrä ei näytä kasvavan. Sen sijaan kunnat hakeutuvat yhdessä erilaisiin kansainvälisiin projekteihin. Perinteiset ystävyyskuntatoiminnan muodot eivät ole menettäneet merkitystään, vaan muodostavat kuntien kansainvälisen kanssakäymisen perustan. Ystävyyskuntatoimintaa tuetaan mm. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kautta.(kunnat.net) Päivitetty luettelo eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnista löytyy kansainvälistymisohjelman liiteosiosta. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto on 18 kunnan muodostama kuntayhtymä. Kuntayhtymä harjoittaa tavoitteitaan tukevaa edunvalvonta-, koulutus-, kulttuuri-, palvelu-, tiedotus-, tutkimus- ja suunnittelutoimintaa toimien koko maakuntaa hyödyttävässä yhteistyössä kuntien, seutukuntien, kuntayhtymien, muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Liitossa toimivan kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä ja kehittää kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä sekä edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Maakunnallisen yhteistyön kehittäjänä liiton kulttuurin kehittämisen tehtäväalue toimii erityisesti ylimaakunnallisen yhteistyön ja kansainvälisyyden edistäjänä. Liiton hallinnoimia kv-hankkeita edustavat vuonna 2006 käynnistyneet ja jo päättyneet Kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteuttamishanke ja Kansainvälistymisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla, Eteläpohjalaisen kulttuurin vientiprojekti, Pro Art (Professional Art and Development) ja Euroopan Unionin Kulttuuri ohjelmasta rahoitettu kulttuurimaakunta-ajatusta kehittänyt Eroc (European Regions of Culture). Etelä-Pohjanmaan liitto aloitti vuoden 2013 alusta toiminnan Europe Direct -verkoston tiedotuspisteenä. Hanke on viisivuotinen ja sen tavoitteena on EU-rahoitusohjelmien ja hankemahdollisuuksien yhä parempi tunnetuksi tekeminen sekä ajankohtaisten EU-asioiden, kansalaisoikeuksien ja EU:n painopisteiden tiedottaminen kansalaisille ottaen huomioon maakunnan paikalliset tarpeet. Tietokeskus mahdollistaa liiton kansainvälisen toiminnan entistä paremman tiedottamisen ja aktiivisemman vuorovaikutuksen. Liiton EU-tietokeskuksen tavoitteena on yhdistää aikaisempien tiedotuspisteiden pääalueet. Tiedotuspiste on avoinna liiton aukioloaikoina. 9

10 Toimijoille on laadittu Kulttuurin kansainvälistymisopas, jonka voi tulostaa kulttuuriportaalista. Elinkeinoelämä kansainvälisyyden edistäjiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysosasto palvelee vientiä suunnittelevia, aloittelevia ja jo harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä. Tavoitteena on nopeuttaa ja edistää kansainvälistymistä sekä vähentää toiminnan laajentamiseen liittyviä riskejä. Palveluihin kuuluvat kansainvälistymissuunnitelmat, pk-yritysten kansainvälistymisohjelma, vi entiyhteistyön edistäminen ja Finpron palvelut. Niin ikään Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät toimivat maakunnan elinkeinoelämän kehittäjinä ja edunvalvojina sekä alueen yritysten kansainvälistymisen edistäjinä. Kehittämisyhdistykset - Härmänmaan ja Järviseudun alueiden kehittämisyhdistys Aisaparin ylläpitämä kansainvälistyjän palvelupiste tarjoaa kansainvälisistä yhteistyöhankkeista kiinnostuneille apua kumppaneiden ja rahoituksen etsimisessä. Alueen kouluista muodostuva verkosto tukee yksittäisiä kouluja kansainvälistymishankkeissa. - Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on rahoittanut mm. maaseutumatkailuyritysten kansainvälistymistaitojen lisäämiseen tähtäävää hanketta. - Suupohjan kehittämisyhdistys tarjoaa palveluitaan suupohjalaisten toimijoiden kansainvälisyysstrategioiden suunnitteluun, kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun, partnerin etsintään ja rahoitusvaihtoehtojen tutkimiseen. - Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan on sisällyttänyt kansainvälistymisen laatimaansa seutukunnan kehittämisohjelmaan. Pohjanmaan taidetoimikunta Pohjanmaan taidetoimikunta tukee Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen taiteilijoiden, arvostelijoiden sekä kulttuuriyhteisöjen toimintaa apurahoin ja avustuksin. Pohjanmaan taidetoimikunnassa työskentelee kansainvälisen yhteistyön läänintaiteilija. 10 Kansainvälistyminen on arkipäiväistynyt kulttuurin toimijoiden keskuudessa, matkustaminen on helpompaa ja edullisempaa.

11 Alueen korkeakoulut ja oppilaitokset Maakunnan korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli alueen kansainvälistämisessä. Kansainvälisyyskasvatuksen sekä opiskelijoille ja opettajille tarkoitettujen vaihto-ohjelmien lisäksi korkeakoulut ja oppilaitokset ovat merkittävä linkki kansainvälisten työharjoittelijoiden välittämisessä eteläpohjalaisyrityksiin ja organisaatioihin. SeAMK tukee kansainvälistymistä osana aluekehitystehtäväänsä ja sille on muodostunut runsaasti kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä yli sadan eurooppalaisen sekä parinkymmenen muissa maanosissa (mm. Aasia, Afrikka, Amerikka) sijaitsevien partnerikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulu on mukana koordinaattorin tai partnerin ominaisuudessa kymmenissä kansainväl isissä EU:n erillisohjelmahankkeissa. SeAmk tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta alueella asuville ja vieraileville ulkomaalaisille. Lisäksi korkeakoulu järjestää kansainvälistymis-, kieli- ja kulttuurikoulutusta tilaajan tarpeiden mukaan sekä tarjoaa apua hankevalmisteluun. Maakunnassa toimii Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Epanet professoriverkosto sekä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian, Vaasan yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen toimipisteiden muodostama Seinäjoen yliopistokeskus. Kv-asiat ovat osa kansainvälisesti verkostoituneiden yliopistojen toimintaa. Eteläpohjalaisessa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat vuonna 2015 laajat kansainväliset verkostot, joiden avulla osaamisen vaihto tehostuu sekä korkeakoulutoimijoiden että muiden kehittäjätahojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on solmia syviä, pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia ulkomaisten korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa korkeakoulutuksen strategisilla painopistealoilla. Painopistealueiden valinta perustuu korkeakoulujen osaamisen ohella myös alueen elinkeinotoiminnan ja osaamiskeskusten profiileihin. Käytännön työssä kansainvälisyys näkyy niin, että kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa eteläpohjalaiset korkeakouluyksiköt ovat yhä enemmän valituilla opetuksen ja tutkimuksen painopistealueilla mukana hankekoordinaattorin roolin ohella myös projektien aktiivisina toimijoina. Keskeisten alojen opettaja ja tutkijavaihto on myös vilkasta. Painopistealueilla järjestetään myös kansainvälisiä seminaareja ja asiantuntijatapaamisia. Kansainvälisen yhteistyön tulisi loogisesti vahvistaa korkeakoulujen osaamisalueita. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tuotantojärjestelmät ja logistiikka, älykkyyden lisääminen koneisiin ja laitteisiin, hyvinvointiyhteiskunnan uusi teknologia, elintarvikealan tuotekehitysprosessit ja terveyttä edistävät elintarvikkeet sekä alueellinen innovaatiopolitiikka ovat esimerkkejä asiakokonaisuuksista, joilla alueella on tarjottavaa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tiivistämisessä mahdollisuuksia on etenkin Itämeren ja Pietarin vahvistuvalla talousalueella, Keski- ja Länsi-Euroopan alueella, Yhdysvalloissa sekä Kaakkois- Aasiassa, erityisesti Japanissa. Eteläpohjalainen kansainvälistymisen prosessi kytkeytyy Seinäjoen yliopistokeskuksessa mukana olevien yliopistojen kansainvälistymisstrategioihin. Vahvaa kansainvälistä osaamista ja tiiviitä pitkäaikaisia yhteistyösuhteita on alueen korkeakoulutoimijoilla jo ennestään, esimerkkinä mainittakoon Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkostot vanhustenhoidon ja terveydenhuollon tietotekniikan, kulttuurivaihdon ja kulttuurin tuotteistamisen, koulutuksen kehittämisen ja kehitysyhteistyön sekä yritysten kansainvälistymisen osaamisalueilla. Seinäjoen korkeakoulujen kumppanuusperiaatteella valitut ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut edustavat eri maanosia. Kansainväliset kumppanuussuhteet ovat pitkäaikaisia. Useiden kumppaniyliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyö on syventynyt vuosi vuodelta. Strategisia kansainvälisiä partnereita Seinäjoen korkeakouluilla on vuonna 2015 nykyistä enemmän. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen strategisen yhteistyökorkeakoulun kanssa tiivis opetus-, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö. Kansainvälisten tutkimusyhteistyöhankkeiden määrää tullaan lisäämään niin, että vuonna 2015 kansainvälisiä tutkimusyhteistyöhankkeita on Seinäjoen korkeakouluilla 25 30, joista tutkimusprojektin koordinaation hoitavat Seinäjoen korkeakouluyksiköt. Vieraskielisiä koulutusohjelmien määrää tullaan kasvattamaan niin, että vuonna 2015 vieraskielisiä täysimittaisia koulutusohjelmia on vähintään kolme valituilla painopistealueilla. Tämän lisäksi laajahkoja lukukauden mittaisia vieraskielisiä opintokokonaisuuksia on tarjolla nykyistä enemmän. Opiskelijavaihdossa tulee vuonna 2015 olemaan 500 suomenkielistä opiskelijaa ulkomaisissa korkeakouluissa ja saman verran ulkomaalaisia opiskelijoita Seinäjoen korkeakouluyksiköissä. Ulkomaisia opiskelijoita pyritään nykyistä enemmän sijoittamaan myös yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin opintojensa vaatimiin harjoittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. 4 4 Framille Seinäjoelta, korkeakoulumalli Seinäjeon vavuudeksi,

12 Alueelliset, maakunnan toimijoita palvelevat yhteistyösopimukset Schleswig-Holstein, Saksa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen vuonna 1998 pohjoissaksalaisen Schleswig- Holsteinin osavaltion kanssa solmima yhteistyösopimus pohjaa vanhan Vaasan läänin aikaiseen toimintaan. Sopimuksessa painotetaan taloudellisten suhteiden, kulttuuristen kontaktien ja ihmisten välisten kohtaamisten vahvistamista, EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä yhteisissä projekteissa, Brysselissä olevien aluetoimistojen yhteistyön jatkamista sekä vuotuisten tapaamisten edelleen kehittämistä. Merenkurkun neuvosto, Kvarkenrådet Merenkurkun neuvosto on Merenkurkun raja-alueellinen yhteistyöelin, jossa jäseninä ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Ruotsin Västerbottenin maakunta, Örnsköldsvikin kunta ja Seinäjoen ja Vaasan kaupungit. Merenkurkun neuvoston painopisteitä ovat elintarvike-, korkeakouluyhteistyö-, kulttuuri-, liikenne-, matkailu- ja ympäristöalan edistäminen. Neuvoston toimintaa rahoitetaan Botnia Atlantica -ohjelmasta. Keskipohjola-komitea, Mittnordenkommitten Vuodesta 1977 toimineen Keskipohjola-komitean päätavoite on toimia käyttövoimana yhteiskuntakehitykselle, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhteiset intressit alueelliselle kehitykselle. Toimintastrategian peruselementtejä ovat ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen, elämyselinkeinojen edistäminen ja innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen. Toimialueeseen kuuluvat Etelä-Tröndelagin ja Pohjois- Tröndelagin maakunnat Norjasta, Jämtlannin ja Västernorrlannin maakunnat Ruotsista sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat Suomesta. Suomen alue-edustuksesta ja toiminnan rahoituksesta vastaavat ao. maakuntien liitot. Pohjoismainen Ministerineuvosto myöntää Keskipohjola-komitealle tukea raja-alueyhteistyötä varten. Lisäksi EU myöntää Keskipohjolan alueelle tukea mm. Botnia Atlantica -ohjelmasta sekä Itämeren, Pohjoisen periferian ja Interreg IVC -ohjelmista. Vietnam-yhteistyö EROC hanke (European Regions of Culture) EU:n Kulttuuri 2000 erillisohjelmasta toteutettiin Iso- Britannian ja Puolan kanssa. Etelä-Pohjanmaan liitto solmi vuonna 2008 aiesopimukset (MOU, Memorandum of Understanding) Hanoin kaupungin (Hanoi People s Committee), Haiphongin kaupungin (Haiphong City People s Committee) ja Hanoin Ammattioppilaitoksen (Hanoi Industrial Vocational College) ja Nghean Medical Collegen / Vietnam kanssa. Vuotta myöhemmin solmittiin aiesopimus kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Hanoin kaupungin / Hanoi People s Committee n kanssa. Hanoin kaupungin 1000-vuotisjuhlaan vuonna 2010 järjestettiin Kauhajoen kameraseuran ja Pohjanmaan valokuvakeskuksen valokuvanäyttely. Esillä oli sekä ammattilaisten että harrastajien valokuvia eteläpohjalaisesta ihmisestä, luonnosta ja maisemasta. Lisäksi Seinäjoen kaupunginorkesterin jousikvartetti esiintyi Hanoissa kolmessa eri konsertissa 1000-vuotisjuhlan aikana. AER, Assembly of European Regions AER on poliittinen Euroopan alueiden järjestö, jonka toiminta-ajatuksena on saattaa yhteen Euroopan alueet ja antaa niille mahdollisuus kehittää Eurooppaa ja eurooppalaista integraatiota. Järjestössä on 250 jäsenaluetta 35 maasta ja 16 ylimaakunnallista organisaatiota. Järjestössä toimii erikseen kulttuurikomitea. Maahanmuuttajien määrä on kasvussa Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioitetaan. 12

13 13

14 1.3 Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman seurantaraportti on laadittu kartoittamalla maakunnan alueella toteutetut kansainväliset kulttuurihankkeet, erilaiset tapahtumat ja kulttuurivientiin liittyvät kokeilut. Raporttiin kerättyjä tuloksia on verrattu kulttuurin kansainvälistymisohjelman toiminnallisiin tavoitteisiin ja pienryhmäkeskusteluissa saatuihin arvioihin tavoitteiden toteutumisesta. Maakunnan osaamista on tuotteistettu kv-markkinoille, mm. luomalla AAKIA Design Collection tuotekonsepti. Kulttuurin kansainvälistä toimintaa maakunnassa on koordinoitu maakunnan liiton kulttuurin tehtäväalueella, kulttuurimatkailun osalta SeAMK:n matkailuhankkeissa. Luovan alan yritystoimintaa on edistetty laatimalla alalle kehittämisohjelma, jota on myös onnistuttu hankkeistamaan. Kansainvälisyysvalmiuksia on edistetty koulutuksissa, seminaareissa, opinto- ja koemarkkinointimatkoilla. Varsinaisia agentuurisopimuksia ei ole saatu syntymään. Kuntiin on nimetty 14 maahanmuuttajavastuuhenkilöä. Englannin kielellä on mahdollista opiskella eri puolilla maakuntaa, mm. koko perusoppimäärä Seinäjoella. WFA-alueella (West Finland Alliance) EU:n sisäiset partnerihaut saavuttaneet laajan tietoisuuden. Nuorten omaehtoista kansainvälistä toimintaa on kehittynyt mm. Keskipohjolan nuorisoverkostossa. 14

15 Kansainvälistä markkinointimateriaalia on päivitetty tarvelähtöisesti. Maakunnallisen kansainvälisyyskoordinaattorin tehtävää on hoidettu ISO -hankkeen toimesta (International South Ostrobotnia). Ystävyyskuntatoiminta ei ole merkittävästi aktivoitunut, vaikka verkkopalvelut lisäävät yhteydenpidon vaivattomuutta. Taiteenala- ja organisaatiokohtaisia kansainvälistymissuunnitelmia on laadittu hankkeiden toimenpiteinä. Kulttuurin hanketoiminnan ja koordinoinnin osalta aktiivisin toimija on ollut Etelä-Pohjanmaan liitto. Kulttuurin toimijoita on kutsuttu koolle kansainvälisten asioiden tiimoilta tarvelähtöisesti (esim. Keskipohjola-toiminta). 15

16 . 2. Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio pohjautuu Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian arvoihin; kulttuurista hyvinvointia kulttuurista elinkeinoja kulttuurista vetovoimaa. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio: Etelä-Pohjanmaalla kulttuurin kansainvälistämisen kehittämistehtävää toteutetaan paikallisesti ja maakunnallisesti osallistavin menetelmin kaikkien ikäryhmien osalta. Monikulttuurisuus ja kotikansainvälistyminen huomioidaan osana tätä työskentelytapaa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kulttuuritarjonta on laadukkaasti ja ammattimaisesti toteutettua ja tuotettua sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistämisen viestintä-, markkinointi- ja promootiotoimet ovat mukana kansallisissa kulttuuriviennin edistämishankkeissa. 16

17 3. Liiton 3. Etelä-Pohjanmaan liiton rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella edistetään maakunnallisten kehittämisohjelmien tavoitteita sekä toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan johtosäännön mukaisia toimenpiteitä, joista yksi keskeinen tehtävä on kansainvälistyminen. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö 5 : 1 Kulttuurilautakunnan toimiala Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaa vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaa on luova, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa. Ihmiset ja yritykset haluavat valita Etelä-Pohjanmaan asuin- ja toimintaympäristökseen kiinnostavien arvojen, viihtyisyyden ja kilpailukyvyn vuoksi. (Visio Maakuntasuunnitelmassa 2030) 2 Kulttuurilautakunnan tehtävät Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävänä on 1. seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteen kehitystä, edistää maakunnan sivistyselämää, kulttuuria ja taidetta koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, edistää yhteistyötä kuntien, maakuntien, kulttuurialan viran-omaisten ja järjestöjen kesken sekä kuntien ja maakuntien keskinäistä kulttuuri-yhteistyötä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa, 2. suunnitella ja toteuttaa kulttuurin kehittämistä palvelevia hankkeita, 3. osallistua aktiivisesti kotiseututyön ja perinnepolitiikan sekä kulttuurin edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen maakunnassa ja maakuntien kesken, 4. huolehtia toimialaansa kuuluvista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä tiedottaa kulttuurin rahoitusjärjestelmistä, 5. tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan ja kulttuurin tehtäväalueen rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymistyössä on koordinoida maakunnan alueella/-lta toteutettavia kulttuurin kansainvälistymistoimia, huolehtia tehokkaan tiedotuksen avulla siitä, että maakunnan kulttuurin kansainväliset toimijat ovat tietoisia toisistaan ja löytävät tarvittaessa helposti yhteistyökumppaneita maakunnasta, tukea kulttuuritoimijoiden kansainvälistymistä mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti ja auttaa rahoituksen hankkimisessa kansainvälisen rahoitusneuvonnan ja käytännön opastuksen kautta, avata maakunnan toimijoille kansainvälistymisväyliä erityisesti omien kansainvälisten yhteistyösopimusten tai kansainvälisten organisaatioiden jäsenyyksien puitteissa, toteuttaa yhteistä maakunnallista kulttuurin kansainvälistä markkinointiviestintää ja toteuttaa kulttuurin kansainvälisiä hankkeita, kun ne edistävät laajasti maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä. 5 Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö. Hyväksytty maakuntavaltuustossa

18 . Menestystekij 4.Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät 1. Verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön kehittäminen. Maakuntien kesken laaditut, toimintalinjat määrittelevä yhteistyösopimus mahdollistaisi hankekokojen kasvattamisen sekä nopean reagoimisen EU:n rahoitusmahdollisuuksiin. 2. Kokeneiden kv-toimijoiden verkostojen hyödyntäminen ja taloudellisen tuen kohdistaminen itse toimintaan. 3. Kansainvälistymistaitojen, kielitaidon, oman ja vieraiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen tarvelähtöisesti. 4. Oman alan kansainväliseen toimintaan perehtyminen sekä oman tai ryhmän kansainvälisen verkoston luominen ja ylläpitäminen esimerkiksi sosiaalisen median keinoin. Osallistuminen taidealojen keskeisiin kansainvälisiin tapahtumiin. 5. Maakunnassa asuvien ulkomaalaisten sekä alueella toimivien ystävyysseurojen kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon hyödyntäminen. 6. Alueellisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen kansainvälisten harjoittelijoiden saamiseksi eteläpohjalaisiin kulttuuriorganisaatioihin ja yrityksiin. 7. Kulttuuritoiminnan saattaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi kouluttautumalla ja alan erityisosaamista hankkimalla. 8. Kansainvälisten yhteyksien avaaminen lapsille ja nuorille sekä nuorten vastuuttaminen kansainvälistymistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. 9. Ystävyyskuntatoiminnan ajantasaistaminen ja toiminnan tavoitteen asettelun täsmentäminen kulttuurin ja taiteen näkökulmasta. 10. Maakunnallisen tiedotuspisteen monialaisuuden kehittäminen ja viestinnän tehostaminen kulttuuri- ja taidealan toimijoille erilaisista kansainvälisistä mahdollisuuksista mm. internettiä hyödyntämällä. 18

19 ät 19

20 . Toimenpide-eh 5. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmaa voivat toteuttaa alueen kuntien, yritysten, oppilaitosten, muiden julkisten organisaatioiden sekä yhdistysten ja järjestöjen hankkeet ja toimenpiteet. Toimenpide-ehdotukset : Pyritään turvaamaan taiteen ja kulttuurin kehittyminen, ammattimaisuus ja päätoiminen työskentely Etelä-Pohjanmaalla. - Ammattimainen taiteen tekeminen ja kulttuurituotteita tuottava elinkeino on turvattava Etelä-Pohjanmaalla osoittamalla kansallisia ja maakunnallisia apu-, työskentely- ja matka-apurahoja sekä palkintoja ja avustuksia alueella toimiville taiteen ammattilaisille sekä kulttuuri- ja taideorganisaatioille. - Maakunnassa on ylläpidettävä korkeatasoinen taiteen perusopetus ja panostettava ammatilliseen taidekoulutukseen. Rohkaistaan ja tuetaan vientikypsiä kulttuuritoimijoita kansainvälistymään ja tuetaan kvtoimintaa avustuksien muodossa. - Panostetaan ammattimaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistämiseen myöntämällä matka-apurahoja, tukea kv-täydennyskouluttautumiseen ja suuntaamalla avustuksia kansainvälistymistoimien käynnistämiseen. - Tuetaan tavoitteellisten, ammattilaisuuteen tähtäävien taiteenharrastajien kehittymistä ja kansainvälistymistä myöntämällä tukea kansainvälisille, taiteenalakohtaisille leireille osallistumiseen ja kansainvälisen lisäkoulutuksen hankkimiseen. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. -Hyödynnetään sähköisiä välineitä kansainvälisen vuorovaikutuksen tukena. Edistetään maakunnan monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Pohjanmaalle. -Toteutetaan aktiivista tiedotustoimintaa maakunnassa asuvien eri kansallisuuksien toiminnasta ja tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnassa tulee huomioida kaikki ikäluokat. Panostetaan kansainvälistymistoimien suunnitelmallisuuteen. - Taiteenalakohtaisten ja organisaatiokohtaisten kansainvälistymistoimintasuunnitelmien laatiminen lähivuosiksi. 20

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Liite L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika Afganistan

Lisätiedot

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 970 N:o 308 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN

ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN 10 Liite 9 ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN Kotiedustus = pienimuotoinen kotiedustaminen mahdollista Edustusto Edustustyö VAL 1-2 henkilöä 3 henkilöä

Lisätiedot

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400 N:o 722 4359 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Liite 1 Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 700 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

ULKOMAANEDUSTUKSEN ASEMAPAIKKOJEN KALLEUSKERTOIMET LUKIEN

ULKOMAANEDUSTUKSEN ASEMAPAIKKOJEN KALLEUSKERTOIMET LUKIEN N:o 161 407 Liite 3 ULKOMAANUSTUKSN ASMAPAIKKOJN KALLUSKRTOIMT 1.4.2008 LUKIN Asemapaikka Kerroin Oslo 1,400 Moskova 1,350 Kööpenhamina Reykjavik Soul Tokio Abuja Bern Geneve Murmansk Petroskoi Pietari

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 95/2012 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE

ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE Valtiokonttori 1 (5) ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE Virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olevat ulkomailla työskentelevät henkilöt kuuluvat Tahti-järjestelmän piiriin.

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

N:o Liite 1. Diplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) päällikkö (vaativuustasot 4 6)

N:o Liite 1. Diplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) päällikkö (vaativuustasot 4 6) 3320 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa iplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) 33 100 iplomaattisen edustuston tai

Lisätiedot

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö Liite L u e t t e l o vuonna 2014 toimitettavissa Euroopan parlamentin vaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika

Lisätiedot

Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta

Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta Puhelin vaihde 0295 350 000 päivystys (24 h) 09 1605 5555 Postiosoite Ulkoministeriö, PL 176, 00023 Valtioneuvosto Käyntiosoite Merikasarmi, Laivastokatu 22, Merikasarminkatu 5 F Sähköposti kirjaamo.um@formin.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta /2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta /2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013 633/2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 820. Valtioneuvoston asetus. valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta

SISÄLLYS. N:o 820. Valtioneuvoston asetus. valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA 2010 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2010 N:o 820 821 SISÄLLYS N:o Sivu 820 Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta...

Lisätiedot

Suomen ottelut arvokisoissa

Suomen ottelut arvokisoissa Suomen ottelut arvokisoissa Miesten MM-kilpailut 1952 NEUVOSTOLIITTO - 11. Alkulohko A 17.08.52 Puola 0-3 Moskova 19.08.52 Bulgaria 0-3 Moskova 20.08.52 Unkari 0-3 Moskova Sijat 7.-11. 23.08.52 Libanon

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu

Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu www_kh_0111.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu * tuote on kirja Karttahuoneen tiekartat 978-952-99811-3-7 Tiekartta Etelä-Suomi 1:500 000 978-952-99811-5-1 Tiekartta Suomi ilm. 02/2011

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2013 21.11.2014 Aarre Peltola Puuta tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteita

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 40/2011 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 10.10.2011 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Tampereella 11.5.2016 erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiken valtakunnallisia

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot