Eurooppalainen kulttuurimaakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalainen kulttuurimaakunta"

Transkriptio

1 Eurooppalainen kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille A:36

2 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitys Julkaisunumero A:41 ISSN X ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) Kuvat: Esa-Matti Åkerberg, Etelä-Pohjanmaan liiton valokuva-arkisto Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy Paino: Painotalo Casper Oy

3 Esipuhe Taiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänä on ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat ja tanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomen ensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa (vuosille ) ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatian näkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä. Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuurielämän parissa työskentelee useita toimijoita, joille kansainvälisyys on arkipäivää. He toimivat tavoitteellisesti esimerkiksi oman kansainvälisen yhteistyöverkostonsa jäseninä, suunnittelevat ja toteuttavat pitkän aikavälin toimintaa erityisesti Euroopassa ja toimivat onnistuneesti kansainvälisen taide- ja kulttuurielämän soihdunkantajina myös omassa maakunnassa. Tämä Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma sisältää päivitetyn näkemyksen maakunnan kulttuurin toimijoiden tahtotilasta vuoteen 2016 saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetyn osion Etelä-Pohjanmaan liiton omasta roolista aktiivisena toimijana maakunnan kulttuurin kansainvälistymispyrkimysten edistämiseksi. Haluamme kiittää lämpimästi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen kirjoittajaa kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäkeä. Osoitamme kiitokset myös kaikille päivitystyöhön osallistuneille tahoille sekä Etelä- Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan jäsenille aktiivisesta osallistumisesta päivitystyöhön. Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Johtaja, kansainvälistyminen, kulttuuri

4

5 Sisällys 1. Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan liiton rooli kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Taustaksi meiltä ja maailmalta Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet Kulttuuriviennin tukiverkosto Kulttuuriviennin asiantuntijuuden kehittäminen Kulttuurimatkailu Ystävyysseurat Suomessa Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus Eurooppa 2020 strategia Seuranta Liitteet Eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnat 2013 (päivityskysely, lokakuu 2012) Suomen Kulttuuri- ja tiedeinstituutit Suomen edustustot 9. Lähteet

6 . Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käynnisti Etelä- Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitystyön keväällä Tavoitteena oli saada aikaan osallistava prosessi, jossa kulttuurin kansainvälistymisen tilaa ja tulevaisuudennäkymiä pohtisivat sekä kulttuuri- ja taidealan järjestöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat, kulttuuri - ja taidealan yhdistykset ja taiteilijaseurat sekä erityisesti yksittäiset taiteilijat ja kulttuurin toimijat. Tavoitteena oli löytää ja jalostaa edelleen vuosien aikana hankitut kokemukset kulttuurin kansainvälisestä toiminnasta kulttuurivaihdon, kulttuuriviennin ja kulttuurituonnin osalta. Lisäksi prosessin kautta haluttiin tunnistaa kulttuurin toimijoiden tahtotila suhteessa omaan ja maakunnan kansainvälisyyteen sekä nostaa esiin ja hyödyntää kokeneiden kulttuuri- ja taideorganisaatioiden ja toimijoiden verkostoja kansainvälistymisosaamisesta. Prosessin käynnistymisen aluksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta laadittiin seurantaraportti, johon koottiin tietoja toteutuneista hankkeista, niiden saamasta rahoituksesta, kansainvälisistä tapahtumista maakunnassa ja ulkomailla sekä muodostetuista pysyvistä ja hankekohtaisista kansainvälisistä yhteistyöverkostoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton pysyväluonteisten kansainvälisten yhteistyökuvioiden toiminta ja tulokset kartoitettiin tulevaisuuden tavoitteiden pohdinnan taustaksi. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuosina seitsemäksi vuodeksi eteenpäin, vuoteen 2013 saakka. Perusinformaatio kerättiin tuolloin kyselylomakkeella sekä haastatteluilla. Nyt käsillä oleva ohjelma on päivitys tästä vuonna 2006 valmistuneesta ensimmäisestä kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta. Laajaa kulttuurin kenttää lähestyttiin päivitetyllä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse maakuntaan; mm. kuntien kulttuurivastaaville ja sivistystoimenjohtajille, tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin, taide- ja kulttuurijärjestöihin, kotiseutuseuroihin jne. Lisäksi kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen käynnistymisestä tiedotettiin mediatiedotteilla, sähköpostitiedotteilla, Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla sekä Pro Etelä-Pohjanmaa -lehdessä. Kyselylomakkeeseen sai vastata neljän kuukauden ajan (kesäkuusyyskuu) Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalin ajankohtaisosiossa. Lisäksi maakunnan näkemyksiä on kerätty tekemällä henkilökohtaisia haastatteluja sekä erilaisiin kansainvälisiä asioita edistäviin ja suunnitteleviin tilaisuuksiin osallistumalla. Vuorovaikutus kentän kanssa on ollut antoisaa. Etelä-Pohjanmaalta löytyy todellisia kansainvälisen toiminnan edistämiseen vihkiytyneitä henkilöitä, joiden verkostot ovat kansallisestikin arvioiden vertaansa vailla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa sisältää Eurooppalainen kulttuurimaakunta -osion 2. Kulttuuristrategia linjaa kansainvälisyyden osalta keskeisiksi toimenpidesuosituksiksi seuraavat: Vahvistetaan ja tuetaan kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta Luodaan maakunnallinen kulttuurialan kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmä osana eurooppalainen kulttuurimaakunta-konseptia. Aloitetaan taitelijaresidenssitoiminta Seinäjoella ja Lapualla. Laaditaan selvitys maakunnan kuntien ystävyyskuntasuhteiden kehittämiseksi. Hyödynnetään maahanmuuttajien tarjoamaa potentiaalia yhteistyösuhteiden luomisessa Suomen ulkopuolelle sekä kielten ja kulttuurien oppimisessa. Turvataan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisresurssit. Parannetaan kulttuurin näkyvyyttä Tehostetaan maakunnan kulttuurielämän sisäistä viestintää - kehitetään kulttuuriportaalin sisältöjä monipuolisemmiksi ja vahvistetaan markkinointia. Kehitetään maakunnan yhteistä markkinointia. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan esittely Senaatintori tapahtumassa. Hyödynnetään internet-pohjaisia käyttäjälähtöisiä sovelluksia maakunnan kulttuuritarjonnan markkinoinnissa ja sisällön tuotannossa. Uudistetaan maakunnan profiilia kohti eurooppalaista kulttuurimaakuntaa Vakiinnutetaan Etelä-Pohjanmaan asema eurooppalaisena kulttuurimaakuntana. Uudistetaan maakunnan profiilia modernia ja perinteistä yhdistäväksi kotimaahan suunnatussa viestinnässä. Hyödynnetään myönteisiä käsityksiä Suomesta ja suomalaisuudesta ulkomaille suunnattavassa viestinnässä. Osallistutaan kansallisten ja kansainvälisten kulttuurinkehittämisverkostojen toimintaan. 1 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto, 2010d 6

7 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN YRITTÄJYYS- JA KULTTUURIMAAKUNTA Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa ja maakuntasuunnitelmassa 2030 kansainvälisyys on huomioitu hyvin. Molemmat ohjelmat toteuttavat maakuntasuunnitelmaan kirjattua visiota, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma (2009) tiivistää kulttuurin kansainvälistämisen strategiset painopisteet seuraavasti 3 : 1. Kulttuurin agentuuri- ja manageritoimintaa kehitetään Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisistä lähtökohdista, 2. Maakunnan luovien alojen osaamisintensiivisiä liike-elämäpalveluita kehitetään kansainvälisille markkinoille ja 3. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. Eurooppalainen kulttuurimaakunta 3 Etelä-Pohjanmaan liitto 2009 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA A:36 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ, KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI VETOVOIMAINEN 7

8 1.2. Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomesta ja Etelä- Pohjanmaasta on tullut oleellinen osa vilkasta ja vuorovaikutteista eurooppalaista kulttuurin kehittämistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurikentän kansainvälistymistä on hahmoteltava maakunnan sisäisten prosessien ja kulttuurin kansallisen kehittämispolitiikan näkökulmaa laajemmasta perspektiivistä. Euroopan unionin kehittämispolitiikassa rajat ylittävä alueiden välinen yhteistyö on keskeisellä sijalla. Tässä yhteistyötä painottavassa ajattelussa Etelä-Pohjanmaa on yksi tasaveroinen kumppani muiden eurooppalaisten alueiden joukossa. Euroopan unionin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää aktiivista otetta maakunnan oman kulttuurielämän kansainvälisten valmiuksien kehittämisessä sekä osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan. Etelä-Pohjanmaan kehittymiselle eurooppalaiseksi kulttuurimaakunnaksi on luotu pohjaa jo vuosikymmeniä. Maakunnalla on ollut aluksi Pohjoismaihin tiiviitä yhteistyösuhteita, jotka ovat laajentuneet myöhemmin muualle Eurooppaan. Euroopan unioniin liittymisen myötä yhteistyösuhteet ovat entisestään monipuolistuneet ja syventyneet. Etelä-Pohjanmaan liitto on esimerkiksi toteuttanut kolmivuotisen eteläpohjalaisen kulttuurin vientihankkeen, jonka toiminta on omalta osaltaan ollut tukemassa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita suomalaisen kulttuurin viemisestä ulkomaille. Etelä-Pohjanmaalla on myös vahva kansainvälinen ote kulttuuritoiminnan organisoimisessa, josta hyvinä esimerkkeinä käyvät Cumbre Mundial del Tango -verkostoon osallistuminen, maailmanluokan rock- ja pop-artistien vierailut tai kuvataiteen aktiivinen kansainvälinen residenssitoiminta Alajärvellä. Etelä-Pohjanmaan omaleimainen, voimakas ja kansallisesti tunnettu kulttuurielämä tarjoaa voimavaroja, joiden avulla maakunta on nousemassa yhdeksi näkyvimmistä eurooppalaisista kulttuurimaakunnista. Etelä-Pohjanmaa pilotoi Englannin Cornwallin ja Puolan Kujawsko- Pomorskien alueen kanssa eurooppalaisen kulttuurimaakunnan toimintamallia, jonka tarkoituksena on tuoda Euroopan kulttuuripääkaupunkien rinnalle vähemmän kaupungistuneet eurooppalaiset kulttuurialueet, jotka muodostavat noin 50 kehittyneen kulttuurimaakunnan verkoston. (Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia) Kulttuuri on saanut läpileikkaavan roolin päivitetyssä Etelä- Pohjanmaan matkailustrategiassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali on käännetty 7 kielelle. 8

9 Kunnat Kunnat tukevat alueensa taiteilijoiden, taidejärjestöjen, harrastajien ja muiden kulttuuritoimijoiden taiteellista toimintaa, ja sitä kautta myös kansainvälistymistä, myöntämällä apurahoja ja tiloja toimimiselle. Kuntien perinteisin kansainvälisen toiminnan muoto on ystävyyskuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat viime vuosisadan alkuun. Ystävyyskuntatoiminta tarjoaa yhteysverkon kuntien ja kuntalaisten kansainväliselle yhteistyölle. Suomalaisilla kunnilla on ystävyyskuntaa yli 40 maassa. Etelä-Pohjanmaan alueen 18 kunnalla on 51 ystävyyskuntaa. Toiminnan painopiste on tähän saakka ollut perinteisissä viranhaltijoiden vierailuissa sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuoriso- ja koululaisvaihdossa, mutta myös asiantuntijavaihto, elinkeinoelämän yhteistyö sekä monipuolinen kansalaisryhmien yhteistyö on tullut perinteisten yhteistyömuotojen rinnalle. Pysyvien ystävyyskuntakontaktien määrä ei näytä kasvavan. Sen sijaan kunnat hakeutuvat yhdessä erilaisiin kansainvälisiin projekteihin. Perinteiset ystävyyskuntatoiminnan muodot eivät ole menettäneet merkitystään, vaan muodostavat kuntien kansainvälisen kanssakäymisen perustan. Ystävyyskuntatoimintaa tuetaan mm. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kautta.(kunnat.net) Päivitetty luettelo eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnista löytyy kansainvälistymisohjelman liiteosiosta. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto on 18 kunnan muodostama kuntayhtymä. Kuntayhtymä harjoittaa tavoitteitaan tukevaa edunvalvonta-, koulutus-, kulttuuri-, palvelu-, tiedotus-, tutkimus- ja suunnittelutoimintaa toimien koko maakuntaa hyödyttävässä yhteistyössä kuntien, seutukuntien, kuntayhtymien, muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Liitossa toimivan kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä ja kehittää kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä sekä edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Maakunnallisen yhteistyön kehittäjänä liiton kulttuurin kehittämisen tehtäväalue toimii erityisesti ylimaakunnallisen yhteistyön ja kansainvälisyyden edistäjänä. Liiton hallinnoimia kv-hankkeita edustavat vuonna 2006 käynnistyneet ja jo päättyneet Kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteuttamishanke ja Kansainvälistymisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla, Eteläpohjalaisen kulttuurin vientiprojekti, Pro Art (Professional Art and Development) ja Euroopan Unionin Kulttuuri ohjelmasta rahoitettu kulttuurimaakunta-ajatusta kehittänyt Eroc (European Regions of Culture). Etelä-Pohjanmaan liitto aloitti vuoden 2013 alusta toiminnan Europe Direct -verkoston tiedotuspisteenä. Hanke on viisivuotinen ja sen tavoitteena on EU-rahoitusohjelmien ja hankemahdollisuuksien yhä parempi tunnetuksi tekeminen sekä ajankohtaisten EU-asioiden, kansalaisoikeuksien ja EU:n painopisteiden tiedottaminen kansalaisille ottaen huomioon maakunnan paikalliset tarpeet. Tietokeskus mahdollistaa liiton kansainvälisen toiminnan entistä paremman tiedottamisen ja aktiivisemman vuorovaikutuksen. Liiton EU-tietokeskuksen tavoitteena on yhdistää aikaisempien tiedotuspisteiden pääalueet. Tiedotuspiste on avoinna liiton aukioloaikoina. 9

10 Toimijoille on laadittu Kulttuurin kansainvälistymisopas, jonka voi tulostaa kulttuuriportaalista. Elinkeinoelämä kansainvälisyyden edistäjiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysosasto palvelee vientiä suunnittelevia, aloittelevia ja jo harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä. Tavoitteena on nopeuttaa ja edistää kansainvälistymistä sekä vähentää toiminnan laajentamiseen liittyviä riskejä. Palveluihin kuuluvat kansainvälistymissuunnitelmat, pk-yritysten kansainvälistymisohjelma, vi entiyhteistyön edistäminen ja Finpron palvelut. Niin ikään Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät toimivat maakunnan elinkeinoelämän kehittäjinä ja edunvalvojina sekä alueen yritysten kansainvälistymisen edistäjinä. Kehittämisyhdistykset - Härmänmaan ja Järviseudun alueiden kehittämisyhdistys Aisaparin ylläpitämä kansainvälistyjän palvelupiste tarjoaa kansainvälisistä yhteistyöhankkeista kiinnostuneille apua kumppaneiden ja rahoituksen etsimisessä. Alueen kouluista muodostuva verkosto tukee yksittäisiä kouluja kansainvälistymishankkeissa. - Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on rahoittanut mm. maaseutumatkailuyritysten kansainvälistymistaitojen lisäämiseen tähtäävää hanketta. - Suupohjan kehittämisyhdistys tarjoaa palveluitaan suupohjalaisten toimijoiden kansainvälisyysstrategioiden suunnitteluun, kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun, partnerin etsintään ja rahoitusvaihtoehtojen tutkimiseen. - Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan on sisällyttänyt kansainvälistymisen laatimaansa seutukunnan kehittämisohjelmaan. Pohjanmaan taidetoimikunta Pohjanmaan taidetoimikunta tukee Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen taiteilijoiden, arvostelijoiden sekä kulttuuriyhteisöjen toimintaa apurahoin ja avustuksin. Pohjanmaan taidetoimikunnassa työskentelee kansainvälisen yhteistyön läänintaiteilija. 10 Kansainvälistyminen on arkipäiväistynyt kulttuurin toimijoiden keskuudessa, matkustaminen on helpompaa ja edullisempaa.

11 Alueen korkeakoulut ja oppilaitokset Maakunnan korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli alueen kansainvälistämisessä. Kansainvälisyyskasvatuksen sekä opiskelijoille ja opettajille tarkoitettujen vaihto-ohjelmien lisäksi korkeakoulut ja oppilaitokset ovat merkittävä linkki kansainvälisten työharjoittelijoiden välittämisessä eteläpohjalaisyrityksiin ja organisaatioihin. SeAMK tukee kansainvälistymistä osana aluekehitystehtäväänsä ja sille on muodostunut runsaasti kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä yli sadan eurooppalaisen sekä parinkymmenen muissa maanosissa (mm. Aasia, Afrikka, Amerikka) sijaitsevien partnerikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulu on mukana koordinaattorin tai partnerin ominaisuudessa kymmenissä kansainväl isissä EU:n erillisohjelmahankkeissa. SeAmk tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta alueella asuville ja vieraileville ulkomaalaisille. Lisäksi korkeakoulu järjestää kansainvälistymis-, kieli- ja kulttuurikoulutusta tilaajan tarpeiden mukaan sekä tarjoaa apua hankevalmisteluun. Maakunnassa toimii Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Epanet professoriverkosto sekä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian, Vaasan yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen toimipisteiden muodostama Seinäjoen yliopistokeskus. Kv-asiat ovat osa kansainvälisesti verkostoituneiden yliopistojen toimintaa. Eteläpohjalaisessa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat vuonna 2015 laajat kansainväliset verkostot, joiden avulla osaamisen vaihto tehostuu sekä korkeakoulutoimijoiden että muiden kehittäjätahojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on solmia syviä, pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia ulkomaisten korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa korkeakoulutuksen strategisilla painopistealoilla. Painopistealueiden valinta perustuu korkeakoulujen osaamisen ohella myös alueen elinkeinotoiminnan ja osaamiskeskusten profiileihin. Käytännön työssä kansainvälisyys näkyy niin, että kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa eteläpohjalaiset korkeakouluyksiköt ovat yhä enemmän valituilla opetuksen ja tutkimuksen painopistealueilla mukana hankekoordinaattorin roolin ohella myös projektien aktiivisina toimijoina. Keskeisten alojen opettaja ja tutkijavaihto on myös vilkasta. Painopistealueilla järjestetään myös kansainvälisiä seminaareja ja asiantuntijatapaamisia. Kansainvälisen yhteistyön tulisi loogisesti vahvistaa korkeakoulujen osaamisalueita. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tuotantojärjestelmät ja logistiikka, älykkyyden lisääminen koneisiin ja laitteisiin, hyvinvointiyhteiskunnan uusi teknologia, elintarvikealan tuotekehitysprosessit ja terveyttä edistävät elintarvikkeet sekä alueellinen innovaatiopolitiikka ovat esimerkkejä asiakokonaisuuksista, joilla alueella on tarjottavaa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tiivistämisessä mahdollisuuksia on etenkin Itämeren ja Pietarin vahvistuvalla talousalueella, Keski- ja Länsi-Euroopan alueella, Yhdysvalloissa sekä Kaakkois- Aasiassa, erityisesti Japanissa. Eteläpohjalainen kansainvälistymisen prosessi kytkeytyy Seinäjoen yliopistokeskuksessa mukana olevien yliopistojen kansainvälistymisstrategioihin. Vahvaa kansainvälistä osaamista ja tiiviitä pitkäaikaisia yhteistyösuhteita on alueen korkeakoulutoimijoilla jo ennestään, esimerkkinä mainittakoon Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkostot vanhustenhoidon ja terveydenhuollon tietotekniikan, kulttuurivaihdon ja kulttuurin tuotteistamisen, koulutuksen kehittämisen ja kehitysyhteistyön sekä yritysten kansainvälistymisen osaamisalueilla. Seinäjoen korkeakoulujen kumppanuusperiaatteella valitut ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut edustavat eri maanosia. Kansainväliset kumppanuussuhteet ovat pitkäaikaisia. Useiden kumppaniyliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyö on syventynyt vuosi vuodelta. Strategisia kansainvälisiä partnereita Seinäjoen korkeakouluilla on vuonna 2015 nykyistä enemmän. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen strategisen yhteistyökorkeakoulun kanssa tiivis opetus-, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö. Kansainvälisten tutkimusyhteistyöhankkeiden määrää tullaan lisäämään niin, että vuonna 2015 kansainvälisiä tutkimusyhteistyöhankkeita on Seinäjoen korkeakouluilla 25 30, joista tutkimusprojektin koordinaation hoitavat Seinäjoen korkeakouluyksiköt. Vieraskielisiä koulutusohjelmien määrää tullaan kasvattamaan niin, että vuonna 2015 vieraskielisiä täysimittaisia koulutusohjelmia on vähintään kolme valituilla painopistealueilla. Tämän lisäksi laajahkoja lukukauden mittaisia vieraskielisiä opintokokonaisuuksia on tarjolla nykyistä enemmän. Opiskelijavaihdossa tulee vuonna 2015 olemaan 500 suomenkielistä opiskelijaa ulkomaisissa korkeakouluissa ja saman verran ulkomaalaisia opiskelijoita Seinäjoen korkeakouluyksiköissä. Ulkomaisia opiskelijoita pyritään nykyistä enemmän sijoittamaan myös yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin opintojensa vaatimiin harjoittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. 4 4 Framille Seinäjoelta, korkeakoulumalli Seinäjeon vavuudeksi,

12 Alueelliset, maakunnan toimijoita palvelevat yhteistyösopimukset Schleswig-Holstein, Saksa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen vuonna 1998 pohjoissaksalaisen Schleswig- Holsteinin osavaltion kanssa solmima yhteistyösopimus pohjaa vanhan Vaasan läänin aikaiseen toimintaan. Sopimuksessa painotetaan taloudellisten suhteiden, kulttuuristen kontaktien ja ihmisten välisten kohtaamisten vahvistamista, EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä yhteisissä projekteissa, Brysselissä olevien aluetoimistojen yhteistyön jatkamista sekä vuotuisten tapaamisten edelleen kehittämistä. Merenkurkun neuvosto, Kvarkenrådet Merenkurkun neuvosto on Merenkurkun raja-alueellinen yhteistyöelin, jossa jäseninä ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Ruotsin Västerbottenin maakunta, Örnsköldsvikin kunta ja Seinäjoen ja Vaasan kaupungit. Merenkurkun neuvoston painopisteitä ovat elintarvike-, korkeakouluyhteistyö-, kulttuuri-, liikenne-, matkailu- ja ympäristöalan edistäminen. Neuvoston toimintaa rahoitetaan Botnia Atlantica -ohjelmasta. Keskipohjola-komitea, Mittnordenkommitten Vuodesta 1977 toimineen Keskipohjola-komitean päätavoite on toimia käyttövoimana yhteiskuntakehitykselle, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhteiset intressit alueelliselle kehitykselle. Toimintastrategian peruselementtejä ovat ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen, elämyselinkeinojen edistäminen ja innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen. Toimialueeseen kuuluvat Etelä-Tröndelagin ja Pohjois- Tröndelagin maakunnat Norjasta, Jämtlannin ja Västernorrlannin maakunnat Ruotsista sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat Suomesta. Suomen alue-edustuksesta ja toiminnan rahoituksesta vastaavat ao. maakuntien liitot. Pohjoismainen Ministerineuvosto myöntää Keskipohjola-komitealle tukea raja-alueyhteistyötä varten. Lisäksi EU myöntää Keskipohjolan alueelle tukea mm. Botnia Atlantica -ohjelmasta sekä Itämeren, Pohjoisen periferian ja Interreg IVC -ohjelmista. Vietnam-yhteistyö EROC hanke (European Regions of Culture) EU:n Kulttuuri 2000 erillisohjelmasta toteutettiin Iso- Britannian ja Puolan kanssa. Etelä-Pohjanmaan liitto solmi vuonna 2008 aiesopimukset (MOU, Memorandum of Understanding) Hanoin kaupungin (Hanoi People s Committee), Haiphongin kaupungin (Haiphong City People s Committee) ja Hanoin Ammattioppilaitoksen (Hanoi Industrial Vocational College) ja Nghean Medical Collegen / Vietnam kanssa. Vuotta myöhemmin solmittiin aiesopimus kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Hanoin kaupungin / Hanoi People s Committee n kanssa. Hanoin kaupungin 1000-vuotisjuhlaan vuonna 2010 järjestettiin Kauhajoen kameraseuran ja Pohjanmaan valokuvakeskuksen valokuvanäyttely. Esillä oli sekä ammattilaisten että harrastajien valokuvia eteläpohjalaisesta ihmisestä, luonnosta ja maisemasta. Lisäksi Seinäjoen kaupunginorkesterin jousikvartetti esiintyi Hanoissa kolmessa eri konsertissa 1000-vuotisjuhlan aikana. AER, Assembly of European Regions AER on poliittinen Euroopan alueiden järjestö, jonka toiminta-ajatuksena on saattaa yhteen Euroopan alueet ja antaa niille mahdollisuus kehittää Eurooppaa ja eurooppalaista integraatiota. Järjestössä on 250 jäsenaluetta 35 maasta ja 16 ylimaakunnallista organisaatiota. Järjestössä toimii erikseen kulttuurikomitea. Maahanmuuttajien määrä on kasvussa Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioitetaan. 12

13 13

14 1.3 Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman seurantaraportti on laadittu kartoittamalla maakunnan alueella toteutetut kansainväliset kulttuurihankkeet, erilaiset tapahtumat ja kulttuurivientiin liittyvät kokeilut. Raporttiin kerättyjä tuloksia on verrattu kulttuurin kansainvälistymisohjelman toiminnallisiin tavoitteisiin ja pienryhmäkeskusteluissa saatuihin arvioihin tavoitteiden toteutumisesta. Maakunnan osaamista on tuotteistettu kv-markkinoille, mm. luomalla AAKIA Design Collection tuotekonsepti. Kulttuurin kansainvälistä toimintaa maakunnassa on koordinoitu maakunnan liiton kulttuurin tehtäväalueella, kulttuurimatkailun osalta SeAMK:n matkailuhankkeissa. Luovan alan yritystoimintaa on edistetty laatimalla alalle kehittämisohjelma, jota on myös onnistuttu hankkeistamaan. Kansainvälisyysvalmiuksia on edistetty koulutuksissa, seminaareissa, opinto- ja koemarkkinointimatkoilla. Varsinaisia agentuurisopimuksia ei ole saatu syntymään. Kuntiin on nimetty 14 maahanmuuttajavastuuhenkilöä. Englannin kielellä on mahdollista opiskella eri puolilla maakuntaa, mm. koko perusoppimäärä Seinäjoella. WFA-alueella (West Finland Alliance) EU:n sisäiset partnerihaut saavuttaneet laajan tietoisuuden. Nuorten omaehtoista kansainvälistä toimintaa on kehittynyt mm. Keskipohjolan nuorisoverkostossa. 14

15 Kansainvälistä markkinointimateriaalia on päivitetty tarvelähtöisesti. Maakunnallisen kansainvälisyyskoordinaattorin tehtävää on hoidettu ISO -hankkeen toimesta (International South Ostrobotnia). Ystävyyskuntatoiminta ei ole merkittävästi aktivoitunut, vaikka verkkopalvelut lisäävät yhteydenpidon vaivattomuutta. Taiteenala- ja organisaatiokohtaisia kansainvälistymissuunnitelmia on laadittu hankkeiden toimenpiteinä. Kulttuurin hanketoiminnan ja koordinoinnin osalta aktiivisin toimija on ollut Etelä-Pohjanmaan liitto. Kulttuurin toimijoita on kutsuttu koolle kansainvälisten asioiden tiimoilta tarvelähtöisesti (esim. Keskipohjola-toiminta). 15

16 . 2. Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio pohjautuu Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian arvoihin; kulttuurista hyvinvointia kulttuurista elinkeinoja kulttuurista vetovoimaa. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio: Etelä-Pohjanmaalla kulttuurin kansainvälistämisen kehittämistehtävää toteutetaan paikallisesti ja maakunnallisesti osallistavin menetelmin kaikkien ikäryhmien osalta. Monikulttuurisuus ja kotikansainvälistyminen huomioidaan osana tätä työskentelytapaa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kulttuuritarjonta on laadukkaasti ja ammattimaisesti toteutettua ja tuotettua sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistämisen viestintä-, markkinointi- ja promootiotoimet ovat mukana kansallisissa kulttuuriviennin edistämishankkeissa. 16

17 3. Liiton 3. Etelä-Pohjanmaan liiton rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella edistetään maakunnallisten kehittämisohjelmien tavoitteita sekä toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan johtosäännön mukaisia toimenpiteitä, joista yksi keskeinen tehtävä on kansainvälistyminen. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö 5 : 1 Kulttuurilautakunnan toimiala Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaa vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaa on luova, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa. Ihmiset ja yritykset haluavat valita Etelä-Pohjanmaan asuin- ja toimintaympäristökseen kiinnostavien arvojen, viihtyisyyden ja kilpailukyvyn vuoksi. (Visio Maakuntasuunnitelmassa 2030) 2 Kulttuurilautakunnan tehtävät Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävänä on 1. seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteen kehitystä, edistää maakunnan sivistyselämää, kulttuuria ja taidetta koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, edistää yhteistyötä kuntien, maakuntien, kulttuurialan viran-omaisten ja järjestöjen kesken sekä kuntien ja maakuntien keskinäistä kulttuuri-yhteistyötä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa, 2. suunnitella ja toteuttaa kulttuurin kehittämistä palvelevia hankkeita, 3. osallistua aktiivisesti kotiseututyön ja perinnepolitiikan sekä kulttuurin edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen maakunnassa ja maakuntien kesken, 4. huolehtia toimialaansa kuuluvista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä tiedottaa kulttuurin rahoitusjärjestelmistä, 5. tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan ja kulttuurin tehtäväalueen rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymistyössä on koordinoida maakunnan alueella/-lta toteutettavia kulttuurin kansainvälistymistoimia, huolehtia tehokkaan tiedotuksen avulla siitä, että maakunnan kulttuurin kansainväliset toimijat ovat tietoisia toisistaan ja löytävät tarvittaessa helposti yhteistyökumppaneita maakunnasta, tukea kulttuuritoimijoiden kansainvälistymistä mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti ja auttaa rahoituksen hankkimisessa kansainvälisen rahoitusneuvonnan ja käytännön opastuksen kautta, avata maakunnan toimijoille kansainvälistymisväyliä erityisesti omien kansainvälisten yhteistyösopimusten tai kansainvälisten organisaatioiden jäsenyyksien puitteissa, toteuttaa yhteistä maakunnallista kulttuurin kansainvälistä markkinointiviestintää ja toteuttaa kulttuurin kansainvälisiä hankkeita, kun ne edistävät laajasti maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä. 5 Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö. Hyväksytty maakuntavaltuustossa

18 . Menestystekij 4.Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät 1. Verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön kehittäminen. Maakuntien kesken laaditut, toimintalinjat määrittelevä yhteistyösopimus mahdollistaisi hankekokojen kasvattamisen sekä nopean reagoimisen EU:n rahoitusmahdollisuuksiin. 2. Kokeneiden kv-toimijoiden verkostojen hyödyntäminen ja taloudellisen tuen kohdistaminen itse toimintaan. 3. Kansainvälistymistaitojen, kielitaidon, oman ja vieraiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen tarvelähtöisesti. 4. Oman alan kansainväliseen toimintaan perehtyminen sekä oman tai ryhmän kansainvälisen verkoston luominen ja ylläpitäminen esimerkiksi sosiaalisen median keinoin. Osallistuminen taidealojen keskeisiin kansainvälisiin tapahtumiin. 5. Maakunnassa asuvien ulkomaalaisten sekä alueella toimivien ystävyysseurojen kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon hyödyntäminen. 6. Alueellisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen kansainvälisten harjoittelijoiden saamiseksi eteläpohjalaisiin kulttuuriorganisaatioihin ja yrityksiin. 7. Kulttuuritoiminnan saattaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi kouluttautumalla ja alan erityisosaamista hankkimalla. 8. Kansainvälisten yhteyksien avaaminen lapsille ja nuorille sekä nuorten vastuuttaminen kansainvälistymistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. 9. Ystävyyskuntatoiminnan ajantasaistaminen ja toiminnan tavoitteen asettelun täsmentäminen kulttuurin ja taiteen näkökulmasta. 10. Maakunnallisen tiedotuspisteen monialaisuuden kehittäminen ja viestinnän tehostaminen kulttuuri- ja taidealan toimijoille erilaisista kansainvälisistä mahdollisuuksista mm. internettiä hyödyntämällä. 18

19 ät 19

20 . Toimenpide-eh 5. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmaa voivat toteuttaa alueen kuntien, yritysten, oppilaitosten, muiden julkisten organisaatioiden sekä yhdistysten ja järjestöjen hankkeet ja toimenpiteet. Toimenpide-ehdotukset : Pyritään turvaamaan taiteen ja kulttuurin kehittyminen, ammattimaisuus ja päätoiminen työskentely Etelä-Pohjanmaalla. - Ammattimainen taiteen tekeminen ja kulttuurituotteita tuottava elinkeino on turvattava Etelä-Pohjanmaalla osoittamalla kansallisia ja maakunnallisia apu-, työskentely- ja matka-apurahoja sekä palkintoja ja avustuksia alueella toimiville taiteen ammattilaisille sekä kulttuuri- ja taideorganisaatioille. - Maakunnassa on ylläpidettävä korkeatasoinen taiteen perusopetus ja panostettava ammatilliseen taidekoulutukseen. Rohkaistaan ja tuetaan vientikypsiä kulttuuritoimijoita kansainvälistymään ja tuetaan kvtoimintaa avustuksien muodossa. - Panostetaan ammattimaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistämiseen myöntämällä matka-apurahoja, tukea kv-täydennyskouluttautumiseen ja suuntaamalla avustuksia kansainvälistymistoimien käynnistämiseen. - Tuetaan tavoitteellisten, ammattilaisuuteen tähtäävien taiteenharrastajien kehittymistä ja kansainvälistymistä myöntämällä tukea kansainvälisille, taiteenalakohtaisille leireille osallistumiseen ja kansainvälisen lisäkoulutuksen hankkimiseen. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. -Hyödynnetään sähköisiä välineitä kansainvälisen vuorovaikutuksen tukena. Edistetään maakunnan monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Pohjanmaalle. -Toteutetaan aktiivista tiedotustoimintaa maakunnassa asuvien eri kansallisuuksien toiminnasta ja tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnassa tulee huomioida kaikki ikäluokat. Panostetaan kansainvälistymistoimien suunnitelmallisuuteen. - Taiteenalakohtaisten ja organisaatiokohtaisten kansainvälistymistoimintasuunnitelmien laatiminen lähivuosiksi. 20

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Liite L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika Afganistan

Lisätiedot

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 970 N:o 308 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 950 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN

ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN 10 Liite 9 ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN Kotiedustus = pienimuotoinen kotiedustaminen mahdollista Edustusto Edustustyö VAL 1-2 henkilöä 3 henkilöä

Lisätiedot

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400 N:o 722 4359 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Liite 1 Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 700 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

ULKOMAANEDUSTUKSEN ASEMAPAIKKOJEN KALLEUSKERTOIMET LUKIEN

ULKOMAANEDUSTUKSEN ASEMAPAIKKOJEN KALLEUSKERTOIMET LUKIEN N:o 161 407 Liite 3 ULKOMAANUSTUKSN ASMAPAIKKOJN KALLUSKRTOIMT 1.4.2008 LUKIN Asemapaikka Kerroin Oslo 1,400 Moskova 1,350 Kööpenhamina Reykjavik Soul Tokio Abuja Bern Geneve Murmansk Petroskoi Pietari

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 95/2012 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok,

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok, 4 278/2011 Liite 6 Muuttokorvausmäärät ja muuttoreitit Muuttokorvaus muutto-oikeuden ja muuttoreitin mukaan: Muuttokorvaus reittiryhmittäin Muuttooikeus m 3 A 60-7 369 10 376 11 928 13 667 16 363 18 320

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2012 480/2012 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014. 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014. 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2014 158/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 662. Valtioneuvoston asetus. yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 662. Valtioneuvoston asetus. yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 662 664 SISÄLLYS N:o Sivu 662 Valtioneuvoston asetus yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta... 4181

Lisätiedot

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 2736 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa dustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 700 dustuston päällikkö (vaativuustasot

Lisätiedot

ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE

ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE Valtiokonttori 1 (5) ASEMAPAIKKAKOODISTO SEKÄ ULKOMAILLA TYÖSKENTELEVIÄ KOSKEVA LISÄOHJE Virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olevat ulkomailla työskentelevät henkilöt kuuluvat Tahti-järjestelmän piiriin.

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö Liite L u e t t e l o vuonna 2014 toimitettavissa Euroopan parlamentin vaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 158. Opetusministeriön asetus. opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 158. Opetusministeriön asetus. opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta SUOMN SÄÄÖSKOKOLMA 2008 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008 N:o 158 162 SISÄLLYS N:o Sivu 158 Opetusministeriön asetus opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön

Lisätiedot

N:o Liite 1. Diplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) päällikkö (vaativuustasot 4 6)

N:o Liite 1. Diplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) päällikkö (vaativuustasot 4 6) 3320 Liite 1 Paikalliskorotusten perusarvot Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa iplomaattisen edustuston tai pääkonsulaatin päällikkö (vaativuustasot 1 3) 33 100 iplomaattisen edustuston tai

Lisätiedot

Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta

Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta Puhelin vaihde 0295 350 000 päivystys (24 h) 09 1605 5555 Postiosoite Ulkoministeriö, PL 176, 00023 Valtioneuvosto Käyntiosoite Merikasarmi, Laivastokatu 22, Merikasarminkatu 5 F Sähköposti kirjaamo.um@formin.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta /2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta /2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013 633/2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1047. Laki. palvelujen tarjoamisesta annetun lain 7 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010

SISÄLLYS. N:o 1047. Laki. palvelujen tarjoamisesta annetun lain 7 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1047 1048 SISÄLLYS N:o Sivu 1047 Laki palvelujen tarjoamisesta annetun lain 7 :n muuttamisesta... 1048 Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 853. Laki. ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 853. Laki. ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006 N:o 853 854 SISÄLLYS N:o Sivu 853 Laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta... 2437 854 Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö Alankomaat Haag Suurlähetystö

Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika. Afganistan Kabul Suurlähetystö Alankomaat Haag Suurlähetystö N:o 110 363 Liite L u e t t e l o vuonna 2009 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 854. Laki. sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 854. Laki. sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2007 N:o 854 858 SISÄLLYS N:o Sivu 854 Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 307. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 307. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 307 310 SISÄLLYS N:o Sivu 307 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 820. Valtioneuvoston asetus. valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta

SISÄLLYS. N:o 820. Valtioneuvoston asetus. valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA 2010 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2010 N:o 820 821 SISÄLLYS N:o Sivu 820 Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta...

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen ottelut arvokisoissa

Suomen ottelut arvokisoissa Suomen ottelut arvokisoissa Miesten MM-kilpailut 1952 NEUVOSTOLIITTO - 11. Alkulohko A 17.08.52 Puola 0-3 Moskova 19.08.52 Bulgaria 0-3 Moskova 20.08.52 Unkari 0-3 Moskova Sijat 7.-11. 23.08.52 Libanon

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Webinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK

Webinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu

Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu www_kh_0111.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2011 tammikuu * tuote on kirja Karttahuoneen tiekartat 978-952-99811-3-7 Tiekartta Etelä-Suomi 1:500 000 978-952-99811-5-1 Tiekartta Suomi ilm. 02/2011

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot