Eurooppalainen kulttuurimaakunta

Transkriptio

1 Eurooppalainen kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille A:36

2 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitys Julkaisunumero A:41 ISSN X ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) Kuvat: Esa-Matti Åkerberg, Etelä-Pohjanmaan liiton valokuva-arkisto Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy Paino: Painotalo Casper Oy

3 Esipuhe Taiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänä on ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat ja tanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomen ensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa (vuosille ) ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatian näkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä. Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuurielämän parissa työskentelee useita toimijoita, joille kansainvälisyys on arkipäivää. He toimivat tavoitteellisesti esimerkiksi oman kansainvälisen yhteistyöverkostonsa jäseninä, suunnittelevat ja toteuttavat pitkän aikavälin toimintaa erityisesti Euroopassa ja toimivat onnistuneesti kansainvälisen taide- ja kulttuurielämän soihdunkantajina myös omassa maakunnassa. Tämä Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma sisältää päivitetyn näkemyksen maakunnan kulttuurin toimijoiden tahtotilasta vuoteen 2016 saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetyn osion Etelä-Pohjanmaan liiton omasta roolista aktiivisena toimijana maakunnan kulttuurin kansainvälistymispyrkimysten edistämiseksi. Haluamme kiittää lämpimästi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen kirjoittajaa kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäkeä. Osoitamme kiitokset myös kaikille päivitystyöhön osallistuneille tahoille sekä Etelä- Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan jäsenille aktiivisesta osallistumisesta päivitystyöhön. Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Johtaja, kansainvälistyminen, kulttuuri

4

5 Sisällys 1. Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan liiton rooli kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Taustaksi meiltä ja maailmalta Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet Kulttuuriviennin tukiverkosto Kulttuuriviennin asiantuntijuuden kehittäminen Kulttuurimatkailu Ystävyysseurat Suomessa Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus Eurooppa 2020 strategia Seuranta Liitteet Eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnat 2013 (päivityskysely, lokakuu 2012) Suomen Kulttuuri- ja tiedeinstituutit Suomen edustustot 9. Lähteet

6 . Johdanto Kansainvälistymisohjelman tausta ja päivitysprosessi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käynnisti Etelä- Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitystyön keväällä Tavoitteena oli saada aikaan osallistava prosessi, jossa kulttuurin kansainvälistymisen tilaa ja tulevaisuudennäkymiä pohtisivat sekä kulttuuri- ja taidealan järjestöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat, kulttuuri - ja taidealan yhdistykset ja taiteilijaseurat sekä erityisesti yksittäiset taiteilijat ja kulttuurin toimijat. Tavoitteena oli löytää ja jalostaa edelleen vuosien aikana hankitut kokemukset kulttuurin kansainvälisestä toiminnasta kulttuurivaihdon, kulttuuriviennin ja kulttuurituonnin osalta. Lisäksi prosessin kautta haluttiin tunnistaa kulttuurin toimijoiden tahtotila suhteessa omaan ja maakunnan kansainvälisyyteen sekä nostaa esiin ja hyödyntää kokeneiden kulttuuri- ja taideorganisaatioiden ja toimijoiden verkostoja kansainvälistymisosaamisesta. Prosessin käynnistymisen aluksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta laadittiin seurantaraportti, johon koottiin tietoja toteutuneista hankkeista, niiden saamasta rahoituksesta, kansainvälisistä tapahtumista maakunnassa ja ulkomailla sekä muodostetuista pysyvistä ja hankekohtaisista kansainvälisistä yhteistyöverkostoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton pysyväluonteisten kansainvälisten yhteistyökuvioiden toiminta ja tulokset kartoitettiin tulevaisuuden tavoitteiden pohdinnan taustaksi. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuosina seitsemäksi vuodeksi eteenpäin, vuoteen 2013 saakka. Perusinformaatio kerättiin tuolloin kyselylomakkeella sekä haastatteluilla. Nyt käsillä oleva ohjelma on päivitys tästä vuonna 2006 valmistuneesta ensimmäisestä kulttuurin kansainvälistymisohjelmasta. Laajaa kulttuurin kenttää lähestyttiin päivitetyllä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse maakuntaan; mm. kuntien kulttuurivastaaville ja sivistystoimenjohtajille, tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin, taide- ja kulttuurijärjestöihin, kotiseutuseuroihin jne. Lisäksi kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivityksen käynnistymisestä tiedotettiin mediatiedotteilla, sähköpostitiedotteilla, Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla sekä Pro Etelä-Pohjanmaa -lehdessä. Kyselylomakkeeseen sai vastata neljän kuukauden ajan (kesäkuusyyskuu) Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalin ajankohtaisosiossa. Lisäksi maakunnan näkemyksiä on kerätty tekemällä henkilökohtaisia haastatteluja sekä erilaisiin kansainvälisiä asioita edistäviin ja suunnitteleviin tilaisuuksiin osallistumalla. Vuorovaikutus kentän kanssa on ollut antoisaa. Etelä-Pohjanmaalta löytyy todellisia kansainvälisen toiminnan edistämiseen vihkiytyneitä henkilöitä, joiden verkostot ovat kansallisestikin arvioiden vertaansa vailla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa sisältää Eurooppalainen kulttuurimaakunta -osion 2. Kulttuuristrategia linjaa kansainvälisyyden osalta keskeisiksi toimenpidesuosituksiksi seuraavat: Vahvistetaan ja tuetaan kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta Luodaan maakunnallinen kulttuurialan kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmä osana eurooppalainen kulttuurimaakunta-konseptia. Aloitetaan taitelijaresidenssitoiminta Seinäjoella ja Lapualla. Laaditaan selvitys maakunnan kuntien ystävyyskuntasuhteiden kehittämiseksi. Hyödynnetään maahanmuuttajien tarjoamaa potentiaalia yhteistyösuhteiden luomisessa Suomen ulkopuolelle sekä kielten ja kulttuurien oppimisessa. Turvataan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisresurssit. Parannetaan kulttuurin näkyvyyttä Tehostetaan maakunnan kulttuurielämän sisäistä viestintää - kehitetään kulttuuriportaalin sisältöjä monipuolisemmiksi ja vahvistetaan markkinointia. Kehitetään maakunnan yhteistä markkinointia. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan esittely Senaatintori tapahtumassa. Hyödynnetään internet-pohjaisia käyttäjälähtöisiä sovelluksia maakunnan kulttuuritarjonnan markkinoinnissa ja sisällön tuotannossa. Uudistetaan maakunnan profiilia kohti eurooppalaista kulttuurimaakuntaa Vakiinnutetaan Etelä-Pohjanmaan asema eurooppalaisena kulttuurimaakuntana. Uudistetaan maakunnan profiilia modernia ja perinteistä yhdistäväksi kotimaahan suunnatussa viestinnässä. Hyödynnetään myönteisiä käsityksiä Suomesta ja suomalaisuudesta ulkomaille suunnattavassa viestinnässä. Osallistutaan kansallisten ja kansainvälisten kulttuurinkehittämisverkostojen toimintaan. 1 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto, 2010d 6

7 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN YRITTÄJYYS- JA KULTTUURIMAAKUNTA Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa ja maakuntasuunnitelmassa 2030 kansainvälisyys on huomioitu hyvin. Molemmat ohjelmat toteuttavat maakuntasuunnitelmaan kirjattua visiota, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma (2009) tiivistää kulttuurin kansainvälistämisen strategiset painopisteet seuraavasti 3 : 1. Kulttuurin agentuuri- ja manageritoimintaa kehitetään Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisistä lähtökohdista, 2. Maakunnan luovien alojen osaamisintensiivisiä liike-elämäpalveluita kehitetään kansainvälisille markkinoille ja 3. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. Eurooppalainen kulttuurimaakunta 3 Etelä-Pohjanmaan liitto 2009 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma päivitys vuosille ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA A:36 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ, KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI VETOVOIMAINEN 7

8 1.2. Maakunnan toimintaympäristön kuvaus kulttuurin kansainvälistymistoiminnan näkökulmasta Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomesta ja Etelä- Pohjanmaasta on tullut oleellinen osa vilkasta ja vuorovaikutteista eurooppalaista kulttuurin kehittämistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurikentän kansainvälistymistä on hahmoteltava maakunnan sisäisten prosessien ja kulttuurin kansallisen kehittämispolitiikan näkökulmaa laajemmasta perspektiivistä. Euroopan unionin kehittämispolitiikassa rajat ylittävä alueiden välinen yhteistyö on keskeisellä sijalla. Tässä yhteistyötä painottavassa ajattelussa Etelä-Pohjanmaa on yksi tasaveroinen kumppani muiden eurooppalaisten alueiden joukossa. Euroopan unionin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää aktiivista otetta maakunnan oman kulttuurielämän kansainvälisten valmiuksien kehittämisessä sekä osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan. Etelä-Pohjanmaan kehittymiselle eurooppalaiseksi kulttuurimaakunnaksi on luotu pohjaa jo vuosikymmeniä. Maakunnalla on ollut aluksi Pohjoismaihin tiiviitä yhteistyösuhteita, jotka ovat laajentuneet myöhemmin muualle Eurooppaan. Euroopan unioniin liittymisen myötä yhteistyösuhteet ovat entisestään monipuolistuneet ja syventyneet. Etelä-Pohjanmaan liitto on esimerkiksi toteuttanut kolmivuotisen eteläpohjalaisen kulttuurin vientihankkeen, jonka toiminta on omalta osaltaan ollut tukemassa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita suomalaisen kulttuurin viemisestä ulkomaille. Etelä-Pohjanmaalla on myös vahva kansainvälinen ote kulttuuritoiminnan organisoimisessa, josta hyvinä esimerkkeinä käyvät Cumbre Mundial del Tango -verkostoon osallistuminen, maailmanluokan rock- ja pop-artistien vierailut tai kuvataiteen aktiivinen kansainvälinen residenssitoiminta Alajärvellä. Etelä-Pohjanmaan omaleimainen, voimakas ja kansallisesti tunnettu kulttuurielämä tarjoaa voimavaroja, joiden avulla maakunta on nousemassa yhdeksi näkyvimmistä eurooppalaisista kulttuurimaakunnista. Etelä-Pohjanmaa pilotoi Englannin Cornwallin ja Puolan Kujawsko- Pomorskien alueen kanssa eurooppalaisen kulttuurimaakunnan toimintamallia, jonka tarkoituksena on tuoda Euroopan kulttuuripääkaupunkien rinnalle vähemmän kaupungistuneet eurooppalaiset kulttuurialueet, jotka muodostavat noin 50 kehittyneen kulttuurimaakunnan verkoston. (Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia) Kulttuuri on saanut läpileikkaavan roolin päivitetyssä Etelä- Pohjanmaan matkailustrategiassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali on käännetty 7 kielelle. 8

9 Kunnat Kunnat tukevat alueensa taiteilijoiden, taidejärjestöjen, harrastajien ja muiden kulttuuritoimijoiden taiteellista toimintaa, ja sitä kautta myös kansainvälistymistä, myöntämällä apurahoja ja tiloja toimimiselle. Kuntien perinteisin kansainvälisen toiminnan muoto on ystävyyskuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat viime vuosisadan alkuun. Ystävyyskuntatoiminta tarjoaa yhteysverkon kuntien ja kuntalaisten kansainväliselle yhteistyölle. Suomalaisilla kunnilla on ystävyyskuntaa yli 40 maassa. Etelä-Pohjanmaan alueen 18 kunnalla on 51 ystävyyskuntaa. Toiminnan painopiste on tähän saakka ollut perinteisissä viranhaltijoiden vierailuissa sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuoriso- ja koululaisvaihdossa, mutta myös asiantuntijavaihto, elinkeinoelämän yhteistyö sekä monipuolinen kansalaisryhmien yhteistyö on tullut perinteisten yhteistyömuotojen rinnalle. Pysyvien ystävyyskuntakontaktien määrä ei näytä kasvavan. Sen sijaan kunnat hakeutuvat yhdessä erilaisiin kansainvälisiin projekteihin. Perinteiset ystävyyskuntatoiminnan muodot eivät ole menettäneet merkitystään, vaan muodostavat kuntien kansainvälisen kanssakäymisen perustan. Ystävyyskuntatoimintaa tuetaan mm. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kautta.(kunnat.net) Päivitetty luettelo eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnista löytyy kansainvälistymisohjelman liiteosiosta. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto on 18 kunnan muodostama kuntayhtymä. Kuntayhtymä harjoittaa tavoitteitaan tukevaa edunvalvonta-, koulutus-, kulttuuri-, palvelu-, tiedotus-, tutkimus- ja suunnittelutoimintaa toimien koko maakuntaa hyödyttävässä yhteistyössä kuntien, seutukuntien, kuntayhtymien, muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Liitossa toimivan kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä ja kehittää kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä sekä edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Maakunnallisen yhteistyön kehittäjänä liiton kulttuurin kehittämisen tehtäväalue toimii erityisesti ylimaakunnallisen yhteistyön ja kansainvälisyyden edistäjänä. Liiton hallinnoimia kv-hankkeita edustavat vuonna 2006 käynnistyneet ja jo päättyneet Kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteuttamishanke ja Kansainvälistymisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla, Eteläpohjalaisen kulttuurin vientiprojekti, Pro Art (Professional Art and Development) ja Euroopan Unionin Kulttuuri ohjelmasta rahoitettu kulttuurimaakunta-ajatusta kehittänyt Eroc (European Regions of Culture). Etelä-Pohjanmaan liitto aloitti vuoden 2013 alusta toiminnan Europe Direct -verkoston tiedotuspisteenä. Hanke on viisivuotinen ja sen tavoitteena on EU-rahoitusohjelmien ja hankemahdollisuuksien yhä parempi tunnetuksi tekeminen sekä ajankohtaisten EU-asioiden, kansalaisoikeuksien ja EU:n painopisteiden tiedottaminen kansalaisille ottaen huomioon maakunnan paikalliset tarpeet. Tietokeskus mahdollistaa liiton kansainvälisen toiminnan entistä paremman tiedottamisen ja aktiivisemman vuorovaikutuksen. Liiton EU-tietokeskuksen tavoitteena on yhdistää aikaisempien tiedotuspisteiden pääalueet. Tiedotuspiste on avoinna liiton aukioloaikoina. 9

10 Toimijoille on laadittu Kulttuurin kansainvälistymisopas, jonka voi tulostaa kulttuuriportaalista. Elinkeinoelämä kansainvälisyyden edistäjiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysosasto palvelee vientiä suunnittelevia, aloittelevia ja jo harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä. Tavoitteena on nopeuttaa ja edistää kansainvälistymistä sekä vähentää toiminnan laajentamiseen liittyviä riskejä. Palveluihin kuuluvat kansainvälistymissuunnitelmat, pk-yritysten kansainvälistymisohjelma, vi entiyhteistyön edistäminen ja Finpron palvelut. Niin ikään Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät toimivat maakunnan elinkeinoelämän kehittäjinä ja edunvalvojina sekä alueen yritysten kansainvälistymisen edistäjinä. Kehittämisyhdistykset - Härmänmaan ja Järviseudun alueiden kehittämisyhdistys Aisaparin ylläpitämä kansainvälistyjän palvelupiste tarjoaa kansainvälisistä yhteistyöhankkeista kiinnostuneille apua kumppaneiden ja rahoituksen etsimisessä. Alueen kouluista muodostuva verkosto tukee yksittäisiä kouluja kansainvälistymishankkeissa. - Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on rahoittanut mm. maaseutumatkailuyritysten kansainvälistymistaitojen lisäämiseen tähtäävää hanketta. - Suupohjan kehittämisyhdistys tarjoaa palveluitaan suupohjalaisten toimijoiden kansainvälisyysstrategioiden suunnitteluun, kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun, partnerin etsintään ja rahoitusvaihtoehtojen tutkimiseen. - Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan on sisällyttänyt kansainvälistymisen laatimaansa seutukunnan kehittämisohjelmaan. Pohjanmaan taidetoimikunta Pohjanmaan taidetoimikunta tukee Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen taiteilijoiden, arvostelijoiden sekä kulttuuriyhteisöjen toimintaa apurahoin ja avustuksin. Pohjanmaan taidetoimikunnassa työskentelee kansainvälisen yhteistyön läänintaiteilija. 10 Kansainvälistyminen on arkipäiväistynyt kulttuurin toimijoiden keskuudessa, matkustaminen on helpompaa ja edullisempaa.

11 Alueen korkeakoulut ja oppilaitokset Maakunnan korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli alueen kansainvälistämisessä. Kansainvälisyyskasvatuksen sekä opiskelijoille ja opettajille tarkoitettujen vaihto-ohjelmien lisäksi korkeakoulut ja oppilaitokset ovat merkittävä linkki kansainvälisten työharjoittelijoiden välittämisessä eteläpohjalaisyrityksiin ja organisaatioihin. SeAMK tukee kansainvälistymistä osana aluekehitystehtäväänsä ja sille on muodostunut runsaasti kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä yli sadan eurooppalaisen sekä parinkymmenen muissa maanosissa (mm. Aasia, Afrikka, Amerikka) sijaitsevien partnerikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulu on mukana koordinaattorin tai partnerin ominaisuudessa kymmenissä kansainväl isissä EU:n erillisohjelmahankkeissa. SeAmk tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta alueella asuville ja vieraileville ulkomaalaisille. Lisäksi korkeakoulu järjestää kansainvälistymis-, kieli- ja kulttuurikoulutusta tilaajan tarpeiden mukaan sekä tarjoaa apua hankevalmisteluun. Maakunnassa toimii Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Epanet professoriverkosto sekä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian, Vaasan yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen toimipisteiden muodostama Seinäjoen yliopistokeskus. Kv-asiat ovat osa kansainvälisesti verkostoituneiden yliopistojen toimintaa. Eteläpohjalaisessa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat vuonna 2015 laajat kansainväliset verkostot, joiden avulla osaamisen vaihto tehostuu sekä korkeakoulutoimijoiden että muiden kehittäjätahojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on solmia syviä, pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia ulkomaisten korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa korkeakoulutuksen strategisilla painopistealoilla. Painopistealueiden valinta perustuu korkeakoulujen osaamisen ohella myös alueen elinkeinotoiminnan ja osaamiskeskusten profiileihin. Käytännön työssä kansainvälisyys näkyy niin, että kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa eteläpohjalaiset korkeakouluyksiköt ovat yhä enemmän valituilla opetuksen ja tutkimuksen painopistealueilla mukana hankekoordinaattorin roolin ohella myös projektien aktiivisina toimijoina. Keskeisten alojen opettaja ja tutkijavaihto on myös vilkasta. Painopistealueilla järjestetään myös kansainvälisiä seminaareja ja asiantuntijatapaamisia. Kansainvälisen yhteistyön tulisi loogisesti vahvistaa korkeakoulujen osaamisalueita. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tuotantojärjestelmät ja logistiikka, älykkyyden lisääminen koneisiin ja laitteisiin, hyvinvointiyhteiskunnan uusi teknologia, elintarvikealan tuotekehitysprosessit ja terveyttä edistävät elintarvikkeet sekä alueellinen innovaatiopolitiikka ovat esimerkkejä asiakokonaisuuksista, joilla alueella on tarjottavaa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tiivistämisessä mahdollisuuksia on etenkin Itämeren ja Pietarin vahvistuvalla talousalueella, Keski- ja Länsi-Euroopan alueella, Yhdysvalloissa sekä Kaakkois- Aasiassa, erityisesti Japanissa. Eteläpohjalainen kansainvälistymisen prosessi kytkeytyy Seinäjoen yliopistokeskuksessa mukana olevien yliopistojen kansainvälistymisstrategioihin. Vahvaa kansainvälistä osaamista ja tiiviitä pitkäaikaisia yhteistyösuhteita on alueen korkeakoulutoimijoilla jo ennestään, esimerkkinä mainittakoon Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkostot vanhustenhoidon ja terveydenhuollon tietotekniikan, kulttuurivaihdon ja kulttuurin tuotteistamisen, koulutuksen kehittämisen ja kehitysyhteistyön sekä yritysten kansainvälistymisen osaamisalueilla. Seinäjoen korkeakoulujen kumppanuusperiaatteella valitut ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut edustavat eri maanosia. Kansainväliset kumppanuussuhteet ovat pitkäaikaisia. Useiden kumppaniyliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyö on syventynyt vuosi vuodelta. Strategisia kansainvälisiä partnereita Seinäjoen korkeakouluilla on vuonna 2015 nykyistä enemmän. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen strategisen yhteistyökorkeakoulun kanssa tiivis opetus-, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö. Kansainvälisten tutkimusyhteistyöhankkeiden määrää tullaan lisäämään niin, että vuonna 2015 kansainvälisiä tutkimusyhteistyöhankkeita on Seinäjoen korkeakouluilla 25 30, joista tutkimusprojektin koordinaation hoitavat Seinäjoen korkeakouluyksiköt. Vieraskielisiä koulutusohjelmien määrää tullaan kasvattamaan niin, että vuonna 2015 vieraskielisiä täysimittaisia koulutusohjelmia on vähintään kolme valituilla painopistealueilla. Tämän lisäksi laajahkoja lukukauden mittaisia vieraskielisiä opintokokonaisuuksia on tarjolla nykyistä enemmän. Opiskelijavaihdossa tulee vuonna 2015 olemaan 500 suomenkielistä opiskelijaa ulkomaisissa korkeakouluissa ja saman verran ulkomaalaisia opiskelijoita Seinäjoen korkeakouluyksiköissä. Ulkomaisia opiskelijoita pyritään nykyistä enemmän sijoittamaan myös yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin opintojensa vaatimiin harjoittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. 4 4 Framille Seinäjoelta, korkeakoulumalli Seinäjeon vavuudeksi,

12 Alueelliset, maakunnan toimijoita palvelevat yhteistyösopimukset Schleswig-Holstein, Saksa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen vuonna 1998 pohjoissaksalaisen Schleswig- Holsteinin osavaltion kanssa solmima yhteistyösopimus pohjaa vanhan Vaasan läänin aikaiseen toimintaan. Sopimuksessa painotetaan taloudellisten suhteiden, kulttuuristen kontaktien ja ihmisten välisten kohtaamisten vahvistamista, EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä yhteisissä projekteissa, Brysselissä olevien aluetoimistojen yhteistyön jatkamista sekä vuotuisten tapaamisten edelleen kehittämistä. Merenkurkun neuvosto, Kvarkenrådet Merenkurkun neuvosto on Merenkurkun raja-alueellinen yhteistyöelin, jossa jäseninä ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Ruotsin Västerbottenin maakunta, Örnsköldsvikin kunta ja Seinäjoen ja Vaasan kaupungit. Merenkurkun neuvoston painopisteitä ovat elintarvike-, korkeakouluyhteistyö-, kulttuuri-, liikenne-, matkailu- ja ympäristöalan edistäminen. Neuvoston toimintaa rahoitetaan Botnia Atlantica -ohjelmasta. Keskipohjola-komitea, Mittnordenkommitten Vuodesta 1977 toimineen Keskipohjola-komitean päätavoite on toimia käyttövoimana yhteiskuntakehitykselle, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhteiset intressit alueelliselle kehitykselle. Toimintastrategian peruselementtejä ovat ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen, elämyselinkeinojen edistäminen ja innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen. Toimialueeseen kuuluvat Etelä-Tröndelagin ja Pohjois- Tröndelagin maakunnat Norjasta, Jämtlannin ja Västernorrlannin maakunnat Ruotsista sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat Suomesta. Suomen alue-edustuksesta ja toiminnan rahoituksesta vastaavat ao. maakuntien liitot. Pohjoismainen Ministerineuvosto myöntää Keskipohjola-komitealle tukea raja-alueyhteistyötä varten. Lisäksi EU myöntää Keskipohjolan alueelle tukea mm. Botnia Atlantica -ohjelmasta sekä Itämeren, Pohjoisen periferian ja Interreg IVC -ohjelmista. Vietnam-yhteistyö EROC hanke (European Regions of Culture) EU:n Kulttuuri 2000 erillisohjelmasta toteutettiin Iso- Britannian ja Puolan kanssa. Etelä-Pohjanmaan liitto solmi vuonna 2008 aiesopimukset (MOU, Memorandum of Understanding) Hanoin kaupungin (Hanoi People s Committee), Haiphongin kaupungin (Haiphong City People s Committee) ja Hanoin Ammattioppilaitoksen (Hanoi Industrial Vocational College) ja Nghean Medical Collegen / Vietnam kanssa. Vuotta myöhemmin solmittiin aiesopimus kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Hanoin kaupungin / Hanoi People s Committee n kanssa. Hanoin kaupungin 1000-vuotisjuhlaan vuonna 2010 järjestettiin Kauhajoen kameraseuran ja Pohjanmaan valokuvakeskuksen valokuvanäyttely. Esillä oli sekä ammattilaisten että harrastajien valokuvia eteläpohjalaisesta ihmisestä, luonnosta ja maisemasta. Lisäksi Seinäjoen kaupunginorkesterin jousikvartetti esiintyi Hanoissa kolmessa eri konsertissa 1000-vuotisjuhlan aikana. AER, Assembly of European Regions AER on poliittinen Euroopan alueiden järjestö, jonka toiminta-ajatuksena on saattaa yhteen Euroopan alueet ja antaa niille mahdollisuus kehittää Eurooppaa ja eurooppalaista integraatiota. Järjestössä on 250 jäsenaluetta 35 maasta ja 16 ylimaakunnallista organisaatiota. Järjestössä toimii erikseen kulttuurikomitea. Maahanmuuttajien määrä on kasvussa Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioitetaan. 12

13 13

14 1.3 Kansainvälistymisohjelman seurantaraportin keskeiset tulokset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman seurantaraportti on laadittu kartoittamalla maakunnan alueella toteutetut kansainväliset kulttuurihankkeet, erilaiset tapahtumat ja kulttuurivientiin liittyvät kokeilut. Raporttiin kerättyjä tuloksia on verrattu kulttuurin kansainvälistymisohjelman toiminnallisiin tavoitteisiin ja pienryhmäkeskusteluissa saatuihin arvioihin tavoitteiden toteutumisesta. Maakunnan osaamista on tuotteistettu kv-markkinoille, mm. luomalla AAKIA Design Collection tuotekonsepti. Kulttuurin kansainvälistä toimintaa maakunnassa on koordinoitu maakunnan liiton kulttuurin tehtäväalueella, kulttuurimatkailun osalta SeAMK:n matkailuhankkeissa. Luovan alan yritystoimintaa on edistetty laatimalla alalle kehittämisohjelma, jota on myös onnistuttu hankkeistamaan. Kansainvälisyysvalmiuksia on edistetty koulutuksissa, seminaareissa, opinto- ja koemarkkinointimatkoilla. Varsinaisia agentuurisopimuksia ei ole saatu syntymään. Kuntiin on nimetty 14 maahanmuuttajavastuuhenkilöä. Englannin kielellä on mahdollista opiskella eri puolilla maakuntaa, mm. koko perusoppimäärä Seinäjoella. WFA-alueella (West Finland Alliance) EU:n sisäiset partnerihaut saavuttaneet laajan tietoisuuden. Nuorten omaehtoista kansainvälistä toimintaa on kehittynyt mm. Keskipohjolan nuorisoverkostossa. 14

15 Kansainvälistä markkinointimateriaalia on päivitetty tarvelähtöisesti. Maakunnallisen kansainvälisyyskoordinaattorin tehtävää on hoidettu ISO -hankkeen toimesta (International South Ostrobotnia). Ystävyyskuntatoiminta ei ole merkittävästi aktivoitunut, vaikka verkkopalvelut lisäävät yhteydenpidon vaivattomuutta. Taiteenala- ja organisaatiokohtaisia kansainvälistymissuunnitelmia on laadittu hankkeiden toimenpiteinä. Kulttuurin hanketoiminnan ja koordinoinnin osalta aktiivisin toimija on ollut Etelä-Pohjanmaan liitto. Kulttuurin toimijoita on kutsuttu koolle kansainvälisten asioiden tiimoilta tarvelähtöisesti (esim. Keskipohjola-toiminta). 15

16 . 2. Visio Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio pohjautuu Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian arvoihin; kulttuurista hyvinvointia kulttuurista elinkeinoja kulttuurista vetovoimaa. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman visio: Etelä-Pohjanmaalla kulttuurin kansainvälistämisen kehittämistehtävää toteutetaan paikallisesti ja maakunnallisesti osallistavin menetelmin kaikkien ikäryhmien osalta. Monikulttuurisuus ja kotikansainvälistyminen huomioidaan osana tätä työskentelytapaa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kulttuuritarjonta on laadukkaasti ja ammattimaisesti toteutettua ja tuotettua sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistämisen viestintä-, markkinointi- ja promootiotoimet ovat mukana kansallisissa kulttuuriviennin edistämishankkeissa. 16

17 3. Liiton 3. Etelä-Pohjanmaan liiton rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toteutuksessa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella edistetään maakunnallisten kehittämisohjelmien tavoitteita sekä toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan johtosäännön mukaisia toimenpiteitä, joista yksi keskeinen tehtävä on kansainvälistyminen. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö 5 : 1 Kulttuurilautakunnan toimiala Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaa vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaa on luova, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa. Ihmiset ja yritykset haluavat valita Etelä-Pohjanmaan asuin- ja toimintaympäristökseen kiinnostavien arvojen, viihtyisyyden ja kilpailukyvyn vuoksi. (Visio Maakuntasuunnitelmassa 2030) 2 Kulttuurilautakunnan tehtävät Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävänä on 1. seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteen kehitystä, edistää maakunnan sivistyselämää, kulttuuria ja taidetta koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, edistää yhteistyötä kuntien, maakuntien, kulttuurialan viran-omaisten ja järjestöjen kesken sekä kuntien ja maakuntien keskinäistä kulttuuri-yhteistyötä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa, 2. suunnitella ja toteuttaa kulttuurin kehittämistä palvelevia hankkeita, 3. osallistua aktiivisesti kotiseututyön ja perinnepolitiikan sekä kulttuurin edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen maakunnassa ja maakuntien kesken, 4. huolehtia toimialaansa kuuluvista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä tiedottaa kulttuurin rahoitusjärjestelmistä, 5. tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan ja kulttuurin tehtäväalueen rooli maakunnan kulttuurin kansainvälistymistyössä on koordinoida maakunnan alueella/-lta toteutettavia kulttuurin kansainvälistymistoimia, huolehtia tehokkaan tiedotuksen avulla siitä, että maakunnan kulttuurin kansainväliset toimijat ovat tietoisia toisistaan ja löytävät tarvittaessa helposti yhteistyökumppaneita maakunnasta, tukea kulttuuritoimijoiden kansainvälistymistä mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti ja auttaa rahoituksen hankkimisessa kansainvälisen rahoitusneuvonnan ja käytännön opastuksen kautta, avata maakunnan toimijoille kansainvälistymisväyliä erityisesti omien kansainvälisten yhteistyösopimusten tai kansainvälisten organisaatioiden jäsenyyksien puitteissa, toteuttaa yhteistä maakunnallista kulttuurin kansainvälistä markkinointiviestintää ja toteuttaa kulttuurin kansainvälisiä hankkeita, kun ne edistävät laajasti maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä. 5 Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan johtosääntö. Hyväksytty maakuntavaltuustossa

18 . Menestystekij 4.Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisen menestystekijät 1. Verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön kehittäminen. Maakuntien kesken laaditut, toimintalinjat määrittelevä yhteistyösopimus mahdollistaisi hankekokojen kasvattamisen sekä nopean reagoimisen EU:n rahoitusmahdollisuuksiin. 2. Kokeneiden kv-toimijoiden verkostojen hyödyntäminen ja taloudellisen tuen kohdistaminen itse toimintaan. 3. Kansainvälistymistaitojen, kielitaidon, oman ja vieraiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen tarvelähtöisesti. 4. Oman alan kansainväliseen toimintaan perehtyminen sekä oman tai ryhmän kansainvälisen verkoston luominen ja ylläpitäminen esimerkiksi sosiaalisen median keinoin. Osallistuminen taidealojen keskeisiin kansainvälisiin tapahtumiin. 5. Maakunnassa asuvien ulkomaalaisten sekä alueella toimivien ystävyysseurojen kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon hyödyntäminen. 6. Alueellisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen kansainvälisten harjoittelijoiden saamiseksi eteläpohjalaisiin kulttuuriorganisaatioihin ja yrityksiin. 7. Kulttuuritoiminnan saattaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi kouluttautumalla ja alan erityisosaamista hankkimalla. 8. Kansainvälisten yhteyksien avaaminen lapsille ja nuorille sekä nuorten vastuuttaminen kansainvälistymistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. 9. Ystävyyskuntatoiminnan ajantasaistaminen ja toiminnan tavoitteen asettelun täsmentäminen kulttuurin ja taiteen näkökulmasta. 10. Maakunnallisen tiedotuspisteen monialaisuuden kehittäminen ja viestinnän tehostaminen kulttuuri- ja taidealan toimijoille erilaisista kansainvälisistä mahdollisuuksista mm. internettiä hyödyntämällä. 18

19 ät 19

20 . Toimenpide-eh 5. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmaa voivat toteuttaa alueen kuntien, yritysten, oppilaitosten, muiden julkisten organisaatioiden sekä yhdistysten ja järjestöjen hankkeet ja toimenpiteet. Toimenpide-ehdotukset : Pyritään turvaamaan taiteen ja kulttuurin kehittyminen, ammattimaisuus ja päätoiminen työskentely Etelä-Pohjanmaalla. - Ammattimainen taiteen tekeminen ja kulttuurituotteita tuottava elinkeino on turvattava Etelä-Pohjanmaalla osoittamalla kansallisia ja maakunnallisia apu-, työskentely- ja matka-apurahoja sekä palkintoja ja avustuksia alueella toimiville taiteen ammattilaisille sekä kulttuuri- ja taideorganisaatioille. - Maakunnassa on ylläpidettävä korkeatasoinen taiteen perusopetus ja panostettava ammatilliseen taidekoulutukseen. Rohkaistaan ja tuetaan vientikypsiä kulttuuritoimijoita kansainvälistymään ja tuetaan kvtoimintaa avustuksien muodossa. - Panostetaan ammattimaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistämiseen myöntämällä matka-apurahoja, tukea kv-täydennyskouluttautumiseen ja suuntaamalla avustuksia kansainvälistymistoimien käynnistämiseen. - Tuetaan tavoitteellisten, ammattilaisuuteen tähtäävien taiteenharrastajien kehittymistä ja kansainvälistymistä myöntämällä tukea kansainvälisille, taiteenalakohtaisille leireille osallistumiseen ja kansainvälisen lisäkoulutuksen hankkimiseen. Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten arjessa. -Hyödynnetään sähköisiä välineitä kansainvälisen vuorovaikutuksen tukena. Edistetään maakunnan monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Pohjanmaalle. -Toteutetaan aktiivista tiedotustoimintaa maakunnassa asuvien eri kansallisuuksien toiminnasta ja tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnassa tulee huomioida kaikki ikäluokat. Panostetaan kansainvälistymistoimien suunnitelmallisuuteen. - Taiteenalakohtaisten ja organisaatiokohtaisten kansainvälistymistoimintasuunnitelmien laatiminen lähivuosiksi. 20