VIHAPUHEIDEN JA -RIKOSTEN TORJUNTAAN LIITTYVÄN TOIMINTASUUNNITELMAN VALMISTELUA KOSKEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
|
|
- Kaarina Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHAPUHEIDEN JA -RIKOSTEN TORJUNTAAN LIITTYVÄN TOIMINTASUUNNITELMAN VALMISTELUA KOSKEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
2
3 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...5 Vihapuheeseen puuttuminen...6 Rasististen motiivien selvittäminen viharikosten esitutkinnassa TOIMEKSIANTO MÄÄRITELMÄT...7 Viharikokset...7 Vihapuhe...7 Vihapuhe vai viharikos...8 Taustaa NYKYTILANNE...8 Taustaa...8 Internet ja sosiaalisen median vihapuheet...9 Internetissä tapahtuvan vihapuheen torjunnan erityiset haasteet POLIISIN TOIMINTA SOSIAALISESSA MEDIASSA...12 Yleistä Näkyvä poliisitoiminta eli ns. nettipoliisitoiminta Internettiedustelu ja nettivinkki VIHARIKOKSIIN LIITTYVIÄ VERKOSTOJA JA TOIMINTAA...14 Sisä- ja oikeusministeriön hallinnonala...14 Kansainvälinen yhteistyö (EU, FRA, ETYJ ja Euroopan neuvosto) Järjestöt KOULUTUS JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET Vihapuheen tehostetun torjuntamallin organisointi - uusi ryhmä Helsingin poliisilaitokselle Ennalta estävä toiminta Paljastava toiminta Esitutkinta Keskittämisen edut nykytilanteeseen verrattuna Verkkorikostutkinnan tehostaminen - Keskusrikospoliisin toimintojen vahvistaminen Poliisin näkyvän toiminnan lisääminen sosiaalisessa mediassa Nettipoliisitoiminnan tavoitteet Periaatteet Organisointi ja vastuut Poliisin ennalta estävä toiminta ja sosiaalinen media Nettipoliisiverkosto ja sosiaalinen media Näkyvän poliisitoiminnan lisääminen sosiaalisessa mediassa Viestinnän tehostaminen vihapuheiden ja -rikosten torjunnassa Viharikoksiin ja niiden torjuntaan liittyvän koulutuksen lisääminen Viharikoksiin liittyvän tutkimuksen lisääminen Vihapuheiden torjuntaan liittyvä kansalaisten, viranomaisten ja muiden toimijoiden valistaminen... 24
4 8.8 Moniviranomais- eli Ankkuritoiminnan lisääminen viharikoksiin liittyen Vihapuheiden ja -rikosten torjunta - väkivaltaisten ääriliikkeiden valvonnan lisääminen AIKATAULU TYÖRYHMÄ TAUSTA-AINEISTO...26
5 1 YLEISTÄ Sekä varsinaisten järjestäytyneiden ääriliikkeiden toiminta että hyvinkin väkivaltainen vihapuhe ovat lisääntyneet Suomessa. Molempien kohteena on laajasti yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä. Vihapuheella ja viharikoksilla on yhteys väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin. Toisaalta vihapuhe voi kannustaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä viharikoksiin tai liittymään väkivaltaiseen ekstremistiseen toimintaan. Toisaalta vihapuheen ja viharikosten kohteena olevien yksilöiden ja ryhmien riski radikalisoitua lisääntyy erityisesti silloin, kun he kokevat, että yhteiskunta ja viranomaiset eivät riittävällä tavalla puutu asiaan ja turvaa heidän oikeuksiaan. Kaikki ääriliikkeet käyttävät vihapuhetta näissä tarkoituksissa omien tavoitteidensa edistämiseen. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmässä. Ohjelman kohderyhmänä ovat ryhmät ja yksilöt, jotka ovat vaarassa radikalisoitua. Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa siihen, että henkilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaan. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terroristisiin tekoihin. Rikokset, joiden motiivina on viha tai rasismi, voivat olla myös ekstremistisiä rikoksia. Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten torjua ennalta estävällä toiminnalla. Ennalta estäminen on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen. Ohjelman tavoitteena on muun muassa varmistaa, että joka puolella Suomea on valmiudet ja pysyvät rakenteet ennalta estää väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä viharikosten uhrien ja niiden kohteeksi joutuvien yhteisöjen tukeminen. Lisäksi edellytetään, että poliisi ja muut lainvalvontaviranomaiset tehostavat toimintaansa viharikosten paljastamisessa ja tutkinnassa tavoitteena vähentää väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin taustalla vaikuttavia syitä. Erityisesti ohjelmassa halutaan vahvistaa lasten ja nuorten kykyä tunnistaa ja suojautua väkivaltaan yllyttäviltä viesteiltä ja vaikuttamiselta. Hallitus antoi 19. toukokuuta 2016 ensimmäisen sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle. Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Selonteossa todetaan, että rasismi, viharikokset ja ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi. Tilastollisesti tarkasteltuna Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa. Esimerkiksi rikostaso on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja rikosten määrä on laskenut 1990-luvulta lähtien. Terrorismin uhka on kuitenkin kohonnut Suomessakin. Konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomeen on muotoutunut järjestäytyneitä terrorismin ja ääriliikkeiden tukirakenteita ja yhteydet Suomesta terroristisiin ja ääriliike toimijoihin ulkomailla ovat lisääntyneet. Selonteossa linjataan poliisitoiminnan osalta, että jatkossa keskitytään toimintaan, joka parhaiten ylläpitää ihmisten turvallisuutta. Rikostutkinnan osalta tavoitteena on jatkossa esimerkiksi tutkia erityisesti rikoksia, joiden selviämisellä on myönteisiä turvallisuusvaikutuksia. Vaikutukset turvallisuudelle vaihtelevat paljon eri rikoslajien välillä. Rikostorjunnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään poliisin tutkintavelvollisuuden uudelleentarkastelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkossa panostusta aiempaa enemmän turvallisuuden kannalta tärkeisiin mutta rangaistusarvoltaan lieviin rikoksiin, kuten haavoittuviin uhreihin (lapset, iäkkäät, lähisuhdeväkivalta, jne.) kohdistettuihin rikoksiin, rangaistusarvoltaan lieviin viharikoksiin sekä lapsiin ja nuoriin rikosten tekijöinä ja uhreina. Nykyään tutkinnan priorisoinnit tehdään usein paikallistasolla ja rikosten rangaistusarvon mukaan, kun jatkossa tavoitteena on rangaistusarvon ohella arvioida myös rikoksen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutusta turvallisuudelle enemmän. Selonteon julkaisun jälkeen elokuussa 2016 on käynnistetty sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa. Strategian on tarkoitus ohjata koko suoma- Vihapuheiden tehostettu torjunta 5
6 laisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi. Strategia toimenpiteineen korvaa sisäasiainhallinnon konsernistrategian ja aiemman sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman. Strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Hallitus sopi strategiaistunnossaan, että väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puututaan lainsäädäntötoimilla ja muilla toimilla sekä vahvistamalla viranomaisten resursseja. Hallitus linjasi, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Tavoitteena on tehostaa väkiväkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön. Näkyvällä poliisitoiminnalla myös sosiaalisessa mediassa lisätään kansalaisten turvallisuutta. Sisäministeriön ja oikeusministeriön Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttuminen -muistiossa esitetään seuraavat toimenpide-ehdotukset havaittuihin ongelmiin puuttumiseksi. Vihapuheeseen puuttuminen Valtioneuvosto ja poliisihallinto viestivät väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta yhtenäisesti ja ajantasaisesti. Viestinnällä tuodaan ilmi nollatoleranssi rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen sekä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Valtioneuvosto on sitoutunut tähän myös 2014 antamassaan ihmisoikeusselonteossa. Osoitetaan voimavaroja Keskusrikospoliisille vihapuheeseen keskittyvään verkkorikosyksikköön ja Helsingin poliisilaitokselle vihapuhetta paljastavaan, tutkivaan ja ennalta estävään yksikköön ja poliisilaitosten nettipoliisitoiminnan vahvistamiselle. Tavoitteina ovat tehostaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä, luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön, parantaa tiedonvaihdon sujuvuutta ja lisätä sosiaalisessa mediassa tapahtuvalla näkyvällä poliisitoiminnalla luottamusta valtion nollatoleranssiin ja poliisin objektiivisuuteen. Rasististen motiivien selvittäminen viharikosten esitutkinnassa Poliisi varmistaa, että rasistiset motiivit selvitetään riittävässä määrin ja kirjataan esitutkintapöytäkirjaan viharikosten esitutkinnassa, jotta ne voidaan ottaa huomioon syyteharkinnassa, rangaistusvaatimusta ja seuraamuskannanottoa laadittaessa sekä rangaistusta määrättäessä. 2 TOIMEKSIANTO Poliisihallitus asetti vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskevan poliisin työryhmän. Suomessa väkivaltaisen ekstremismin ja ääriliikkeiden torjunnan päätavoitteena on panostaminen ennalta estämiseen. Huolimatta panostuksesta ennalta estämiseen, tarvitaan toimintojen kehittämistä edelleen myös toiminnan paljastamiseen, estämiseen ja varautumiseen sekä seurausten hallintaan. Vakavampien seurausten ennalta estämiseksi vihapuheeseen tulee puuttua uudella, selvästi johdonmukaisemmalla ja tehokkaammalla tavalla. Vihapuheeseen tulee puuttua ennalta estävin keinoin, ja niiden lisäksi ottaa käyttöön tehostettu rikostutkinta, jossa painopiste tulee olla poliisin aktiivisessa vihapuheen paljastamisessa ja puuttumisessa rikostutkinnan keinoin. Esimerkiksi keskittämällä osaamista vihapuheen paljastamiseen ja tutkimiseen voidaan saada tehostettua rikosvastuun toteutumista ja pidemmällä aikavälillä toiminnalla on myös yhteiskunnan keskusteluilmapiiriin tervehdyttäviä ja ennalta estäviä vaikutuksia. Työryhmä on kartoittanut vihapuheen ja -rikosten torjunnan nykytilannetta sekä laatinut raportin lopussa ilmenevät toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. 6 Vihapuheiden tehostettu torjunta
7 3 MÄÄRITELMÄT Viharikokset Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Tässä raportissa viharikoksella tarkoitetaan henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Viharikoksen määritelmä täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllämainituista viiteryhmistä. Täten uhrin todellisella viiteryhmällä ei ole merkitystä. Viharikoksen määrittely saa myös tukea rikoslaissa olevasta rangaistuksen koventamisperusteesta. Rangaistuksen koventamisperuste on rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta (Rikoslaki 6 luku 5 kohta 4). Teko voi siis kohdistua myös valtaväestöön. Rasistinen vaikutin säädettiin rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoslain yleistä osaa uudistettaessa vuonna Tuolloin hallituksen esityksessä nostettiin myös perusteeksi se, että rikokset, jotka kohdistuvat suojaa kaipaaviin vähemmistöryhmiin, ovat keskimääräistä moitittavampia, sillä ne vaarantavat näihin ryhmiin kuuluvien asemaa, oikeuksia ja turvallisuutta tavalla, joka usein ylittää vastaavantyyppisen keskimääräisrikoksen edustaman haitan. Rasistisista motiiveista tehty rikos saattaa herättää uhrissaan vakavia pelkotiloja, koska hän ei ole joutunut rikoksen uhriksi sattumalta, vaan sellaisen yleensä näkyvän ominaisuutensa vuoksi, joka altistaa hänet mahdollisesti jatkossakin rikoksen kohteeksi. Uhrin ei välttämättä tarvitse kuulua kyseiseen ryhmään, vaan riittää, että tekijä olettaa tämän kuuluvan siihen. Uhri voi olla läheisessä suhteessa kyseiseen ryhmään kuuluvan kanssa ja tätä kautta valikoitua uhriksi. Uhrilla voi olla myös jonkinlainen yhteys kyseiseen ryhmään. Teko voi esimerkiksi kohdistua vastaanottokeskuksen työntekijään tämän työn takia. Yksittäinen viharikos voidaan nähdä myös ns. signaalirikoksena, jolloin rikoksen uhrin kautta hänen edustamansa vähemmistö voi kokea kollektiivisesti joutuneensa rikoksen kohteeksi - rikos nähdään uhkauksena uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Esimerkiksi perheen- ja suvun jäsenet voivat kokea myös omakohtaista turvattomuutta, jos heidän sukulaisensa on joutunut viharikoksen uhriksi. Tällainen kollektiivinen reaktio saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti koko vähemmistöryhmän suhtautumiseen ympäröivään enemmistökulttuuriin ja sen edustajiin, ja jopa heikentää kyseisen ryhmän luottamusta yhteiskuntaa ja sen rakenteita kohtaan. Mikä tahansa rikoslainsäädännössämme rikokseksi määritelty teko voi periaatteessa olla viharikos. Teon motiivi ratkaisee sen, onko kyseessä viharikos. Esimerkiksi yleisimpiä rasistisesta motiivista tehtyjä rikoksia ovat pahoinpitely, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosta voidaan itsessään pitää jo vihamotiivin sisältävänä, jolloin em. koventamisperustetta ei sovelleta. Tuomioistuin voi myös ottaa vihamotiivin huomioon rangaistusta koventavana seikkana myös ns. normaalissa rangaistusasteikossa. Poliisiammattikorkeakoulussa on vuodesta 1998 tehty vuosittainen selvitys poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista. Tilastointimenetelmän uusimisesta johtuen vain vuosien viharikosselvitysten tulokset ovat vertailukelpoisia toistensa kanssa. Vihapuhe Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti: Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä Vihapuheiden tehostettu torjunta 7
8 vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansallismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että sananvapaus koskee ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaisin varauksin paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä, myös loukkaavia, järkyttäviä sekä huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Lauseen loukkaavuus ei siten yksistään merkitse sen tunnusmerkistönmukaisuutta, eli rangaistavuutta. Yleiskielessä ja julkisessa keskustelussa käytetty termi vihapuhe on muodostunut käsitteenä tulkinnanvaraiseksi. Valtakunnansyyttäjäviraston johtama työryhmä on ottanut kantaa rajanvetoon annetussa raportissaan: Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä - Rangaistavan vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen erilaisiin Internetissä toimiviin toimijoihin. Internetissä kuten muualla tapahtuva vihapuhe voi täyttää usean rikoksen tunnusmerkistön, joista tavallisin on kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11 luku10 ) tai sen kvalifioitu tekomuoto (Rikoslaki 11 luku 10a ). Lausumien kohdistuessa yhteen tai useampaan yksilöitävissä olevaan henkilöön kysymykseen voivat tulla kunnianloukkausrikokset (Rikoslaki 24 luku 9 ja 10 ) tai laiton uhkaus (Rikoslaki 25 luku 8 ). Lausumien kohdistuessa joko ryhmään tai yksilöön, kysymykseen voi myös julkinen kehottaminen rikokseen (Rikoslaki 17 luku 1 ). Vihapuheen yhteydessä saattaa joskus kysymykseen tulla myös uskonrauhan rikkominen (Rikoslaki 17 luku10 ). Myös sotaan yllyttäminen -rikos (Rikoslaki 12 luku 2 ) voi joskus tulla kysymykseen. Vihapuhe vai viharikos Taustaa Vihapuhe, silloin kun se täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön, katsotaan edellä mainitun määritelmän mukaan viharikokseksi. Tämän takia on hyvin vaikea käsitellä näitä erikseen ainakaan silloin kun puhutaan poliisin syytteeseen saattavasta toiminnasta. Poliisin ennalta estävällä toiminnalla voidaan toki puuttua yleisemminkin vihapuheisiin vaikka pääpainopiste on rangaistavan vihapuheen torjunnassa, esimerkiksi tehokkaalla nettipoliisitoiminnalla. 4 NYKYTILANNE Taustaa Viharikoksiin ja yleisemminkin vihapuheisiin katsotaan liittyvän korostettua vahingollisuutta ja vaarallisuutta niiden luonteen vuoksi. Viharikoksissa uhri ei joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan valikoituu uhriksi oman henkilökohtaisen, yleensä jonkin näkyvän ominaisuutensa vuoksi. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun vuonna Määrien oltua monta vuotta vakio on rikosten määrä noussut yli 50 %:lla edellisvuoteen nähden (822 vuonna 2014 ja 1250 vuonna 2015). Rangaistavat vihapuheet (kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan) ovat niin ikään lisääntyneet (341 vuonna 2014 ja 462 vuonna 2015). On odotettavissa että trendi on jatkunut myös tänä vuonna. Kokonaisrikollisuuden määrä on suurempi, sillä viharikoksissa katsotaan piilorikollisuuden määrän olevan huomattava. Oikeusministeriö teetti alkuvuodesta selvityksen vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (OM: selvityksiä ja ohjeita 7/2016). Selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheella oli myös vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen. Selvityksen kohderyhmänä olivat 8 Vihapuheiden tehostettu torjunta
9 vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista ja viimeisen 12 kuukauden aikana häirinnän tai vihapuheen kohteeksi joutuneista vain 21 % oli ilmoittanut siitä jollekin taholle. Niiltä vastaajilta, jotka eivät olleet ilmoittaneet kokemastaan vihapuheesta tai häirinnästä kenellekään, kysyttiin ilmoittamatta jättämisen syytä. Yleisimpiä syitä olivat, etteivät vastaajat uskoneet, että asialle olisi tehty mitään (65 % vastaajista) tai että asialle ei olisi voitu tehdä mitään (48 % vastaajista). Ilmoittamatta jättämisen syyt liittyvät luonnollisesti myös teon ja tapahtuman luonteeseen, mutta lisäksi myös toistuvuuteen tai yllättävyyteen. Useampi henkilö kertoi, että jos jokaisesta kokemastaan häirintätapauksesta tekisi ilmoituksen, niitä pitäisi olla tekemässä jatkuvasti. Nämä liittyvät usein henkilöön kohdistuvaan vihamieliseen huuteluun tai yleisempään verkkokirjoitteluun. Poliisibarometrin mukaan 96 suomalaisista luottaa poliisiin paljon tai melko paljon ja 89 % on sitä mieltä, että poliisi kykenee kantamaan vastuun tehtävistään joko kokonaan tai pääosin. OM:n tuottama selvitys antaa aihetta huoleen. Selvityksen mukaan monet vähemmistöryhmät eivät luota poliisin kykyyn torjua ja selvittää viharikoksia ja -puheita, mikä on syynä siihen, ettei tapauksia ilmoiteta poliisille. Huolestuttavaa on myös se, että selvityksen perusteella osa ilmoituksen tehneistä on myös kohdannut asenteellista tai vähättelevää kohtelua poliisin puolelta. Lisäksi on nostettu esiin havainto, ettei rasistisia ja muita viharikoksia aina tunnisteta ja kirjata. Sillä, miten uhri otetaan vastaan ja uhrille viestitään prosessin etenemisestä, voi olla suuri vaikutus uhrin kokemukseen ja tilanteesta toipumiseen. Poliisihallitus on muistuttanut poliisiyksiköitä siitä, että poliisin tulee puuttua matalalla kynnyksellä tekoihin, joissa epäillään olevan vihamotiivi. Vaikka ei olisi syytä epäillä rikosta, on poliisin puututtava tekoihin, jotka vaarantavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Epäiltäessä rikoksen tehdyn vihamotiivista on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikki näyttö vihamotiivin puolesta ja vastaan huomioidaan esitutkinnassa. Vihamotiiviin voi viitata tekijän tekoa edeltänyt toiminta, iskulauseet ja loukkaavat nimittelyt. Vihamotiiviin voi viitata myös tekijän aikaisempi viharikoksiin liittyvä toiminta tai viitteet kuulumisesta tiettyihin ryhmiin, joiden toiminta-ajatus perustuu esimerkiksi rasismiin. Poliisihallitus on antanut 2013 ohjeen: Epäillyn viharikoksen tai sellaisia piirteitä sisältävän rikoksen luokitteleminen poliisiasiain tietojärjestelmään. Ohjeessa korostetaan poliisin velvollisuutta huolehtia siitä, että luokittelumerkintä tehdään asianmukaisesti. Luokittelun tarkoituksena on pystyä poimimaan poliisiasiain tietojärjestelmästä tapaukset, joissa on mahdollisesti viharikoksen piirteitä. Koska ilmiöstä on vaikea saada kuvaa vain tarkastelemalla epäiltyjen viharikosten lukumäärää, luokittelun avulla on saatavissa pohja-aineistoa tarkemmalle selvitykselle. Ohje korostaa myös sitä, että uhrin subjektiivinen käsitys teon vihamotiivista riittää luokitteluun. Poliisiammattikorkeakoulun viharikosselvityksessä on käynyt ilmi, että luokittelua on käytetty heikosti poliisissa. Tuoreimman selvityksen mukaan selvityksessä viharikoksiksi todetuista rikoksista vain noin 20 % on sellaiseksi luokiteltu. Luku ei kuitenkaan kerro sitä, onko vihamotiivi otettu huomioon esitutkinnassa, niin että syyttäjä voisi vaatia rangaistuksen koventamista. Luokitteluprosentti on kuitenkin noussut huomattavasti edellisvuoden 14:stä %. Lisäksi Poliisihallitus on antanut ohjeen Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet, jossa listataan mm. Esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden asiat. Sisäministeriön poliisiosasto on ehdottanut Valtakunnansyyttäjävirastolle ilmoitettavien asioiden laajentamista niin, että ne kokisivat kaikkia viharikoksia. Poliisihallitus onkin esittänyt, että sisäministeriön ehdottamaa ilmoitusvelvollisuuden laajentamista käsiteltäisiin yhdessä muiden viharikosten tunnistamiseen ja uhrien asemaa parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa. Internet ja sosiaalisen median vihapuheet Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa ilmenevän rikosoikeudellisesti rangaistavan vihapuheen määrä pysyi suhteellisen pienenä vuoteen 2012 asti, koska esimerkiksi vuosina Poliisiammattikorkeakoulun laatimien tutkimuksen viharikosepäilyistä vain 3-4 % koski internetissä Vihapuheiden tehostettu torjunta 9
10 tapahtuneita viharikoksia. Tuolloin yksittäisiä tapauksia oli laajasti esillä mediassa, joka vääristi kuvaa internetistä viharikosten yleisimpänä tapahtumapaikkana. Internetissä tapahtuneiden viharikosepäilyjen määrä lähti nousuun 2012, ollen 2014 jo 12,5 % kaikista viharikosepäilyistä. Viimeisin muutos internetin viharikoksissa tapahtui syksyllä Vaikka poliisille kirjattujen internetin viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä laski suhteessa viharikosten kokonaismäärään, kirjattiin niitä lukumääräisesti aiempaa enemmän. Turvapaikanhakijatilanne vaikutti myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa siten, että poliisilla oli vaikeuksia vastata lisääntyneeseen vihapuheeseen. Tämän seurauksena poliisilla ei ollut enää mahdollisuuksia puuttua kaikkiin tapauksiin - keskustelijoissa tämä oli omiaan hämärtämään entisestään laillisen ja laittoman keskustelun rajaa. Keskusteluilmapiirin polarisoituminen on ollut omiaan kaventamaan niiden sananvapautta, jotka haluaisivat käydä asiallista keskustelua esimerkiksi turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen. Poliisin rooli sosiaalisessa mediassa onkin yhtäältä puuttua rangaistavaan vihapuheeseen, mutta taata puuttumisellaan sananvapaus myös heille, jotka haluavat sitä sosiaalisessa mediassa toteuttaa. Toinen oleellinen muutos toimintaympäristössä on ollut se, että sosiaalisen median avulla on saatu ihmiset aktivoitumaan myös reaalimaailmassa. Tämä on näkynyt muun muassa mielenosoituksina ja katupartiotoimintana. Internetin vihapuheilla voidaankin todeta olevan nykyään yhä oleellisempi vaikutus yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen myös kaduilla. Vastakkainasettelu ääriliikkeiden välillä on lisääntynyt. Mielenosoitukset ovat lisänneet poliisin työmäärää ennen mielenosoituksia, niiden aikana sekä niiden jälkeen. Vihapuheiden ja ekstremismin torjuntaan on satsattu jo aikaisemmin voimavaroja, mikä on näkynyt esimerkiksi ennalta estävänä toimintana ja nettipoliisitoimintana. Kadulla ja netissä tapahtuvat asiat ja tilanteet liittyvät yhä selvemmin toisiinsa, jolloin tilanteiden hoitaminen vaatii kokonaisvaltaista puuttumista sitoen poliisien resursseja merkittävästi. Internetin vihapuheiden tutkinta ohjautuu poliisilaitokselle, jossa viestin lähettäjän oletetaan asuvan. Jos epäilty on alustavasti tiedossa, voidaan hänestä tehdä viestin sisällöstä ja muista olosuhteista riippuen myös uhka-arvio. Jos tekijän henkilöllisyys tai asuinpaikka ei ole tiedossa, ohjautuu tutkinta poliisilaitokselle, joka havaitsee viestin sosiaalisessa mediassa ja kirjaa siitä rikosilmoituksen. Vaihtoehtoisesti rikosilmoitus voidaan kirjata kansalaisen tekemän ilmoituksen perusteella, jolloin kyseessä voi olla mikä poliisilaitos tahansa. Internetissä tapahtuvan vihapuheen torjunnan erityiset haasteet Sosiaalisessa mediassa esiintyvä vihapuhe tapahtuu suurimmalta osin yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten palveluntuottajien julkaisualustoilla kuten Facebookin, Googlen, Microsoftin ja Kikin palveluissa. Ulkomaisten palveluntuottajien tarjoamat suorat viranomaispalvelut perustuvat yhtiöiden kansalliseen lainsäädäntöön ja osittain vapaaehtoisuuteen. Suomen viranomaisilla ei ole käytössään erityistä lainsäädäntöä tietojen saamiseksi vaan yhteistyö tapahtuu normaalien virka- ja oikeusapumenettelyjen mukaisesti. Käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä rikosnimike itsessään ei vaikuta tietojen saantiin, mutta kylläkin käsittelyn priorisointiin. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvat rikokset ovat korkeasti priorisoituja ja yhtiöiden vasteaika siten lyhyempi kuin esimerkiksi petoksia koskevien pyyntöjen suhteen. Tietoja, joita käytännössä ovat rekisteröitymistiedot ja palveluun kirjautumistiedot, luovutetaan vain sellaisista asiakkaista, jotka toimivat EU:n, EFTA:n ja ETA:n alueella. Vuoden 2015 helmikuussa Microsoft kiristi tietojen luovutustaan siten, että he edellyttävät kohteena olevan henkilön käyttävän tiliä pyytävän valtion alueella. Tästä voidaan poiketa hyvin perustelluista syistä. Lisäksi Microsoft edellyttää, että tutkittavasta teon maksimirangaistus tulee olla vähintään kaksi vuotta vankeutta. Siten esimerkiksi kunnianloukkaus -rikosnimike ei tietojen saamisen osalta tule kysymykseen Microsoftin kanssa. Suomen poliisin palveluntuottajille lähettämät pyynnöt koskevat lähes poikkeuksetta tilanteita, joissa teko on esitutkinnassa. Keskusrikospoliisi on lähettänyt joitakin pyyntöjä rikostiedusteluvaiheessa 10 Vihapuheiden tehostettu torjunta
11 olevissa tilanteissa, mutta tarkoitus ja tavoite tulee olla tällöin selvä ja usein kyse on paljastavasta toiminnasta. Suomen poliisilla tai muillakaan viranomaisilla ei ole toimivaltaa määrätä ulkomaisia palveluntarjoajia poistamaan aineistoa internetistä. Kansallisissa tilanteissa sovellettavaksi tulee sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 18. Tällöin viestin pitäminen yleisön saatavilla sisällön perusteella tulee olla säädetty rangaistavaksi. Tämän säännöksen soveltaminen kansainvälisesti ei käytännössä onnistu. Sitä vastoin asianomistaja voi pyytää loukkaavien tietojen poistamista suoraan palveluntuottajalta esimerkiksi yhtiön ilmoittaman sähköpostiosoitteen (ns. abuse-osoite) kautta. Tällöin palveluntuottaja soveltaa omia sopimusehtojaan ja yhteisösääntöjään, jonka pohjalta he arvioivat loukkaako ilmoitettu aineisto heidän käyttöehtojaan. Myös nettipoliisit ovat puuttuneet vihapuheisiin sosiaalisessa mediassa siten, että kirjoittelijoita on pyydetty poistamaan kommentteja tai materiaalia. Poliisilain 6 :n mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Nettipoliisitoimintaan liittyy keskeisesti se, että nettipoliisit puuttuvat epäasialliseen toimintaan, kuten vihapuheeseen neuvoin ja kehotuksin, esimerkiksi pyytämällä poistamaan epäasiallista aineistoa. Poliisi voi myös saamansa kansalaispalautteen perusteella pyytää ulkomaista palveluntuottajaa kiinnittämään huomiota paheksuttavaan tai lainvastaiseen viestiin (sisältö) ja pyytää palveluntuottajaa harkitsemaan viestin poistamista sopimusehtojensa ja yhteisösääntöjensä perusteella. Keskusrikospoliisi on lähettänyt tällaisia viestejä palveluoperaattoreille ja tuonut heti alussa selväksi, ettei Suomen poliisilla ole toimivaltaa määrätä mitään tietoja poistettavaksi. Tätä seikkaa halutaan korostaa ja pidetään tärkeänä, ettei synny väärinkäsitystä siitä, että poliisilla olisi jonkinlainen sensuurioikeus sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestien välitykseen. Kun tarkastelee ulkomaisten palveluntuottajien avoimuusraportteja, on niissä myös maakohtaisia tilastoja viranomaisten poistopyynnöistä. Tulee kuitenkin muistaa, että viranomaisten toimivalta tältä osin vaihtelee valtioittain. Yksittäisillä EU-valtioilla on kahdenvälisiä sopimuksia sosiaalisen median palveluntuottajien kanssa esimerkiksi vihamateriaalin levittämisen estämiseksi. Euroopan komissio sekä tietotekniikkayritykset Facebook, Twitter, YouTube ja Microsoft julkistivat toukokuussa 2016 käytännesäännöt, jotka sisälsivät joukon sitoumuksia verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi Euroopassa. Palvelut ovat sitoutuneet tutkimaan ilmoitukset 24 tunnin kuluessa ja poistamaan laittoman sisällön. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vallitsee paljon vahvempi sananvapaus kuin Suomessa. Siksi he eivät esimerkiksi anna Suomelle virka- tai oikeusapua kunnianloukkausjutuissa olipa teko Suomen viranomaisten ja asianosaisten kannalta kuinka tärkeä tahansa. Kun esimerkiksi pyydetään tietoja kunnianloukkaus jutussa Facebookilta, he edellyttävät, että pyynnössä tuodaan esille yksityiskohtaisesti, missä loukkaava teksti esiintyy profiilissa ja millä tavalla se loukkaa asianomistajaa. Heidän tulee itse pystyä todentamaan kyseisen teon ja pyynnön asialliset perusteet ja itsenäisesti arvioimaan ovatko ne riittävät pyydettyjen tietojen luovuttamiselle. Tämä vaatimus perustuu sikäläiseen voimakkaampaan sanavapausperiaatteeseen. Koska on vaikeasti määriteltävissä onko kyse sananvapauden piiriin kuuluvasta vai rangaistavasta vihapuheesta, niin pitää myös tarkkaan harkita milloin kansalaispalautteen perusteella välitetään viestejä ulkomaisille palveluntuottajille. Poliisin tulee viranomaisena lähteä siitä, että rikoksen tunnusmerkistö selvästi täyttyy ja mikä lähinnä olisi kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10) tai törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10a). Näissäkin tapauksissa tulee ensin turvata rikostutkinnalliset tarpeet, sillä poistettuja tietoja ei voida palauttaa. Vihapuheiden tehostettu torjunta 11
12 5 POLIISIN TOIMINTA SOSIAALISESSA MEDIASSA Yleistä Poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa voidaan jaotella usealla eri tavalla. Poliisi organisaationa, poliisiyksiköt ja poliisimiehet sekä asiantuntijat osallistuvat viestintään ja vuoropuheluun sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Toiminnassa huomioidaan viestintään ja tietohallintoon liittyvät ohjeet ja määräykset. Aikaisemmin käytössä oli määräys: Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa. Viimeaikoina käytännön haasteet muun muassa laillisuusvalvontaan ja toiminnan ohjaamiseen liittyen, ovat johtaneet siihen, että uusi poliisin näkyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa koskeva ohje on parhaillaan päivitettävänä ja se on tarkoitus julkaista vuoden 2017 alussa. Poliisi lähettää vuosittain noin tiedotetta, Poliisi.fi verkkopalvelussa on lähes 10 miljoonaa vierailijaa, poliisista tehdään jopa sata jaksoa dokumentaarisia televisio-ohjelmia ja sosiaalisessa median profiileilla on yhteensä yli seuraajaa. Esimerkiksi seuratuin Suomen poliisin facebook-profiili tavoittaa viikkotasolla jopa 1,5 miljoonaa käyttäjää. Näkyvä poliisitoiminta eli ns. nettipoliisitoiminta Tällä hetkellä Suomessa on kolme kokopäiväistä nettipoliisia Helsingin poliisilaitoksella. Heidän tehtävänä on suorittaa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Yhtenä osa-alueena tähän tehtävään kuuluvat vihapuheiden torjunta internetissä. Lisäksi Suomesta on noin sivutoimista netissä toimivaa poliisia, jotka käyttävät sosiaalisen median palveluja päätyönsä ohella. Heidän mahdollisuudet puuttua netin vihapuheeseen ovat rajallisemmat, koska työhön sosiaalisessa mediassa ei käytetä yleensä kuin pieni osa työajasta ja lähes jokaisella nettipoliisilla on oma lähestymistapansa netissä toimimiseen. Keskusrikospoliisin internettiedusteluyksikkö ottaa vastaan nettivinkkejä, jonka kautta on mahdollista ilmoittaa myös internetin vihapuheista ( Nettipoliisitoiminta kytkeytyy tiiviisti poliisin muuhun ennalta estävään toimintaan. Poliisin ennalta estävän toiminnan strategia julkaistiin 2014 ja sen myötä on kehitetty poliisin ennalta estävän toiminnan rakenteita, jotka huomioitiin poliisin tulossuunnittelussa 2016 seuraavasti: Poliisilaitos varmistaa ennalta estävän toiminnan osalta selkeät johdetut rakenteet ja prosessit. Ennalta estävän toiminnan johdetuilla rakenteilla ja prosesseilla tavoitellaan ennalta estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin analyyseihin. Toiminnassa korostuu poliisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Osana ennalta estävän toiminnan kokonaisuutta poliisilaitos toteuttaa johdettua nettipoliisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poliisitoimintaa tukevista lähtökohdista. 12 Vihapuheiden tehostettu torjunta
13 Alla olevassa kuvassa on esitetty poliisin näkyvä toiminta mediassa - työryhmän loppuraportista kaavio siitä, miten näkyvä poliisitoiminta sosiaalisessa mediassa aloitetaan. Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa - Työryhmän loppuraportti Ennaltaehkäisevä Paikalliset reaalimaailman tapahtumat, vaikuta sosiaalisessa mediassa ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana. Nuorisopoliisitoiminta, koulupoliisitoiminta; nuorille luonteva kanava olla yhteydessä poliisiin. Paikallinen turvallisuusyhteistyö erityisesti kansalaisten kanssa. Näkyvä valvonta, Internetin keskustelupalstoilla tms. tapahtuva näkyvä toiminta. Pelkkä läsnäolo tuottaa jo asianomistajien yhteydenottoja. Sosiaalisten verkostojen kautta karttuu tiedustelutietoa. Rikoksia paljastava Rikosten tutkinta Vihjetietojen pyytäminen. Asianosaisten tavoittaminen. Poliisilaitosprofiili Viestintäkanava, voi olla useita käyttäjiä profiilin takana (virka-aika) Poliisimies omalla nimellään Henkilökohtainen virkaprofiili, kasvokkain kohtaaminen, luottamuksen luonti ja ylläpito (työvuoro) POLIISITOIMINNALLINEN SISÄLTÖ MITEN KONTAKTEJA HYÖDYNNETÄÄN? MITEN NÄKYVÄ POLIISITOIMINTA ALOITETAAN SOSIAALISESSA MEDIASSA? MEKANISMI MITEN LUODAAN KONTAKTEJA? ORGANISOINTI - MITÄ PROFIILEJA JA MILLOIN? JOHTAMINEN - MITEN TÄTÄ JOHDETAAN? Hanki kavereita, seuraajia, verkostoidu, ole mielenkiintoinen Poliisimiehen tuottama sisältö Poliisilaitoksen tuottama sisältö - tiedotteet - operaatiot - kampanjat - tehostettu viestintä Keskustele, ohjaa, kehota, käske Neuvo tarvittaessa Pyydä vihjeitä, kiitä Muut tavat osallistua - gallupit, ideat Vuorovaikuta Poha / tulosohjaus Paikallinen toiminta Paikalliset johtamisjärjestelmät toimintalinjoittain - Toiminnan tavoitteet tulevat poliisitoiminnallisista strategioista, esim. lähipoliisistrategia, EETstrategia ym. Valtakunnallinen toiminta Valtakunnalliset yksiköt tietyissä tehtävissä - Nettivinkki / KRP Paikalliset yksiköt, joilla erikseen määriteltyjä valtakunnallisia tehtäviä Ohisessa kaaviossa on pyritty tiiviisti kertomaan mitä seikkoja tulee ottaa huomioon, kun poliisilaitoksen näkyvää toimintaa aloitetaan sosiaalisessa mediassa Vihapuheiden tehostettu torjunta 13
14 Internettiedustelu ja nettivinkki Internettiedustelun päätehtävänä on suorittaa ei-näkyvää poliisitoimintaa internetissä eli salaista tiedonhankintaa (tiedustelua pääsääntöisesti avoimista lähteistä) tietoverkoissa. Lisäksi internettiedustelu vastaa Nettivinkistä. Poliisin www-sivujen, ns. Nettivinkin kautta on voinut alkaen jättää vinkkejä internetissä havaituista epäillyistä rikoksista tai niiden valmistelusta. Kaikki palvelun kautta tulevien vinkkien esikäsittely tapahtuu Keskusrikospoliisissa. Internettiedustelu välittää toimenpiteitä vaativat ja tiedoksi saatettavat Nettivinkit viipymättä paikallispoliisille tai suojelupoliisille toimenpiteitä varten. Mikäli vinkin käsittely edellyttää virka-ajan ulkopuolella esimerkiksi välittömiä kyselyitä teleoperaattoreille, data-aineiston taltiointia tai tiedonhankintaa joko poliisin rekistereistä tai avoimista lähteistä, internettiedustelu suorittaa tällaiset välittömät ja välttämättömät toimenpiteet. Mikäli Nettivinkki johtaa operatiiviseen toimintaan tai esitutkintaan, internettiedustelu avustaa tarvittaessa tiedonhankinnan osalta koko poliisihallintoa. Kuka tahansa voi jättää vihjeitä Nettivinkin verkkolomakkeella. Vihjeitä voi jättää myös nimettömänä vaikka poliisi lähtökohtaisesti pyytää vihjeiden jättäjää ilmoittamaan henkilötietonsa. Kiiretilanteessa henkilöä neuvotaan ottamaan yhteys hälytyskeskukseen ja mikäli on joutunut rikoksen uhriksi jättämään rikosilmoituksen poliisille. Lisäksi sivuilla tarjotaan kuvake, jonka eri sivustojen ylläpitäjät voivat tallentaa sivuilleen ja linkittää sen johtamaan poliisin vihjelomakkeeseen. Lomake on myös tarjolla ruotsiksi ja englanniksi. Lomakkeessa valitaan mihin kategoriaan vinkki liittyy; liittyykö asia huumausaineisiin, petoksiin, rasistisiin rikoksiin ja syrjintään, ääriajatteluun perustuvaan väkivaltaan ja terrorismiin, väkivaltaan, muihin turvallisuusuhkiin tai korruptioon. Nettivinkkipalvelu ei korvaa muita poliisin käytössä olevia palveluita kuten vihjepuhelimia ja/tai vihjesähköposteja. Palveluun on tullut vuosittain runsaat ilmoitusta, joista ilmoituksessa lähettäjä on merkinnyt ilmoituksen koskevan rasistisia ja syrjintää koskevia sisältöjä. Vinkkien määrä moninkertaistui vuoden 2015 aikana, ilmoituksia oli yhteensä , joista noin koski ilmoittajan mukaan rasistisia rikoksia tai syrjintää. Nettivinkkien ilmoitusten perusteella ei voi eritellä, onko kyseessä vihapuhe vai jokin muu teko eikä näin ollen pystytä erittelemään tarkkaa lukua eteenpäin välitetyistä viharikosvinkeistä. Lisäksi mukana on ns. trolleja, joilla on eriäviä tarkoitusperiä ilmoituksille. Mukana on huomattava määrä roskapostia, joten saapuneet luvut vinkeistä ovat paljon suuremmat kuin eteenpäin lähetettyjen vinkkien määrä. 6 VIHARIKOKSIIN LIITTYVIÄ VERKOSTOJA JA TOIMINTAA Sisä- ja oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriöön on perustettu oma sisäministeriön hallinnonalan perus- ja ihmisoikeusverkosto, johon on nimetty Poliisihallituksen edustaja. Verkoston tarkoituksena on kehittää perus- ja ihmisoikeusasioiden valmistelua, seurantaa ja raportointia, tehostaa tiedonkulkua osastojen ja erillisyksiköiden välillä sekä lisätä perus- ja ihmisoikeusosaamista sisäministeriön hallinnonalalla. Verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön työjärjestyksen (1078/2013) 10 :n mukaisen säädösvalmistelun kehittämistyöryhmän ja 11 :n mukaisen laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän kanssa. Viharikokset ja -puheet ovat usein verkoston agendalla ja joitakin toimenpiteitä on esitetty sisällytettäväksi valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston laatimaan toimenpideohjelmaan. Sisäministeriö on vuodesta 2014 ollut mukana Pohjois-Irlannin vetämässä EU-rahoitteisessa Good Practice Plus-hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty menettelyjä rasistisiin ja uskontoperusteisiin viharikoksiin puuttumiseksi. Hankkeen päätavoite on ollut ylläpitää ja lisätä vähemmistöryhmien luottamusta viranomaisiin, erityisesti poliisiin. Hankkeessa on järjestetty koulutusta poliiseille ja syyttäjille ja on kehitetty toimintamalli, jolla tuetaan rasistisen rikoksen uhria. Poliisihallituksen edustaja on toiminut hankkeen suomalaisessa ohjausryhmässä. 14 Vihapuheiden tehostettu torjunta
15 Sisäministeriössä on myös muslimiasioiden verkosto johon Poliisihallituksen edustaja osallistuu. Verkostossa käsitellään mm. muslimiväestöön kohdistuvaa vihapuhetta ja syrjintää. Oikeusministeriön alaisuudessa toimivan syrjinnän seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida syrjinnän ilmenemistä Suomessa. Syrjintäselvitysten lisäksi seurantaryhmä tarkastelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja muiden syrjintäperusteiden tilannetta tehtyjen selvitysten, tutkimusten, barometrien ja muiden seuranta-aineistojen pohjalta. Seurantaryhmän tehtävänä on myös määritellä vuosittain toteutettavien toimintasuunnitelman mukaisten syrjintäselvitysten tavoitteet ja yksityiskohtainen kohdentaminen, kerätä tietoa syrjintätilanteesta eri ikä- ja vähemmistöryhmien osalta ja ylläpitää syrjintätietoa yhteen kokoavaa verkkosivua. Seurantaryhmässä on kattava edustus sekä viranomaisista että kolmannen sektorin järjestöistä. Poliisihallituksella on oma edustaja ryhmässä. Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä -selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, johon on viitattu aikaisemmin tässä raportissa, on yksi esimerkki seurantaryhmän alkuun panemista selvityksistä. Oikeusministeriö on mukana Espanjan vetämässä EU-rahoitteissa hankkeessa Proximity Policing Against Racism and Xenophobia and other forms of intolerance. Suomessa hanke tullaan toteuttamaan yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa ja se sisältää selvitystyötä liittyen viharikoksiin ja -puheisiin. Kansainvälinen yhteistyö (EU, FRA, ETYJ ja Euroopan neuvosto) Euroopan unioni perusti Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tarjoamaan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille riippumatonta tutkimustuloksiin perustuvaa neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. FRA on riippumaton EU:n elin, jonka toiminta rahoitetaan unionin talousarviosta. Viharikokset EU:ssa ovat FRA:n yksi aihealue ja siihen liittyen on suoritettu useita kyselytutkimuksia, mm. EU:n laajuinen kyselytutkimus maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen syrjinnän ja rikosten uhriksi joutumisen kokemuksista, homo- ja biseksuaaleihin sekä transihmisiin kohdistuvista viharikoksista ja heidän syrjinnästään, romanien elinoloista ja syrjintätilanteesta sekä antisemitismistä. FRA julkaisee vuosittain EU-tason tilastotietoa viharikoksista, josta OM vastaa, mutta jotka perustuvat pitkälti Poliisiammattikorkeakoulun tuottamaan viharikosselvitykseen. Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti toimii FRA:n kansallisena yhteyskeskuksena, jonka tehtävänä on tuottaa perusoikeusvirastolle vertailukelpoista tietoa perusoikeustilanteesta Suomessa. Ihmisoikeusinstituutti toteuttaa marraskuusta 2016 lähtien heinäkuun loppuun 2017 saakka FRA:lle kuukausiraportointia pakolaisten ja siirtolaisten tilanteesta Suomessa. Osana kuukausiraporttia toteutetaan teemaraportointiosuus turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vastaan tehdyistä viharikoksista syyskuun 2015 jälkeiseltä ajalta. Poliisihallitus toimittaa raportointia varten tietoa viharikostilanteesta. FRA:n alaisuudessa on toiminut kolme viharikoksiin liittyvää työryhmää. Poliisi on osallistunut kahteen, viharikoskoulutukseen ja viharikosten kirjaamiseen liittyvien työryhmien työskentelyyn. Euroopan komissio perusti kesällä 2016 korkea tason ryhmän torjuakseen rasismia, ksenofobiaa ja suvaitsemattomuutta. Sen alaisuuteen perustettiin kaksi alaryhmää, jotka keskittyvät netissä tapahtuvaan nettivihaan ja viharikosten kirjaamiseen sekä raportointiin. Poliisihallitus osallistuu jälkimmäisen alatyöryhmän toimintaan, joka on FRA:n vetämä ja on osallisena myös EU:n korkea tason ryhmän toiminnassa. Euroopan Turvallisuus ja Yhteistyö Järjestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) toimii aktiivisesti viharikosten torjunnassa ja Poliisihallituksen edustaja toimii kansallisena yhteyshenkilönä (National Point of Contact). Poliisihallitus raportoi vuosittain ODIHR:lle viharikostilanteesta Suomessa. Pohjana on Poliisiammattikoulun vuosittainen viharikosselvitys, mutta sen lisäksi kerätään tietoa myös oikeushallinnon sektorilta. Käytännössä tämä tapahtuu ODIHR:n sähköisen järjestelmän kautta. Vihapuheiden tehostettu torjunta 15
16 Poliisihallitus on tämän lisäksi solminut yhteisymmärryspöytäkirjan ODIHR:n kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. Poliisihallitus on myös nimennyt edustajansa Euroopan neuvoston rikoslain yhteistyöyksikköön. Yksiköllä on poliisiohjelma liittyen ihmisoikeuksiin, mutta yksikön toiminta on viime vuosina pitkälti keskittynyt Kaakkois-Euroopan. Järjestöt Poliisi toimii valtakunnallisesti aktiivisesti yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä eri verkostojen (esim. syrjinnän seurantatyöryhmän) kautta, mutta myös suoraan järjestöjen kautta. Yhtenä yhteistyöesimerkkinä voidaan mainita poliisin ja etnisten yhteisöjen yhteistyöfoorumin, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja jossa poliisiylijohtaja toimii puheenjohtajana. Viharikosten ja -puheiden torjumisen osalta voidaan korostaa muun muassa yhteistyötä Ihmisoikeusliiton, Punaisen ristin, Rikosuhripäivystyksen, Monika naiset -järjestön ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Punainen risti ylläpitää Ei rasismille -hankkeensa kautta nettilomaketta, jonka kautta voi ilmoittaa kohtaamastaan rasismista kun taas Rikosuhripäivystys ylläpitää auttamispalvelua viharikosten uhreille, jonne poliisi ohjaa asiakkaitaan. Kirkon Ulkomaanapu kehittää yhteistyössä uskonnollisten yhteisöjen kanssa toimintaa, jossa uskontokunnat tulevat toistensa tueksi silloin, kun niitä uhataan tai niihin kohdistuu konkreettinen uhka. Kehitetään ja toteutetaan tätä ns. Shoulder to Shoulder toimintaa. Poliisi tekee myös paljon yhteistyötä eri järjestöjen (mukaan lukien uskonnolliset yhteisöt) kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 7 KOULUTUS Poliisi on jo pitkään käsitellyt viharikoksiin liittyviä aihealueita sekä peruskoulutuksessa että vuosittain järjestettävissä etiikka- ja ihmisoikeusseminaareissa. Poliisilla oli voimassa 2009 saakka ohje Suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin ehkäiseminen poliisissa, mikä edellytti muun muassa sitä, että poliisihallinnossa kehitetään koulutusta niin, että entistä tehokkaammin kyettäisiin puuttumaan havaittuihin tapauksiin. Lisäksi edellytettiin, että etniset kysymykset ja etnisen syrjinnän ehkäisy oli otettava huomioon koulutussuunnitelmissa ja että poliisihallinnossa järjestytettäisiin koulutusta rasismin ehkäisemiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Vaikka ohjetta ei katsottu tarpeelliseksi jatkaa 2010, niin kehitystyötä on jatkettu ja Poliisihallitus on poliisiammattikorkeakoululle osoittamalla kirjeellään pyytänyt koulua osallistumaan viharikoskoulutusten suunnitteluun ja varaamaan tarvittavat resurssit, jotta nämä koulutukset voitaisiin toteuttaa. Täydennyskoulutuksen viharikosten tunnistaminen ja kohtaaminen poliisin työssä on saatu valmiiksi ja ensimmäinen 81 tunnin pituinen kurssi, joka toteutetaan monimuoto-opiskeluna sisältäen ennakkotehtävän, luentoja, harjoituksia, oppimistehtäviä ja itse työskentelyä ja kehittämistehtävän toteutetaan joulukuussa Lisäksi Poliisihallitus on solminut yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. Ohjelman mukaan tullaan tammikuussa 2017 järjestämään poliisipäällystölle ja -päälliköille suunnattu puolen päivän työpaja viharikoksista sekä myöhemmin keväällä kaksi kahden päivän pituista kouluttajakoulutusta poliisilaitoksille. Koulutukselle on jo laadittu opetussuunnitelma. Kouluttajakoulutuksen saaneilta tullaan edellyttämään, että toimivat omilla alueillaan viharikoskouluttajina ja pystyvät työpaikkakoulutuksena kouluttamaan oman poliisiyksikkönsä henkilöstöä. 16 Vihapuheiden tehostettu torjunta
17 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET Poliisihallinnossa on jo aiemmin ollut nollatoleranssi rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen, viharikoksiin sekä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Poliisin osaamista vihapuheiden ja -rikosten torjunnassa on pyritty kehittämään vuosia. Haasteeksi on osoittautunut osittain toimintaan osoitettujen voimavarojen vähäisyys, mikä on johtanut siihen, että huolimatta vahvasta tahtotilasta, ei erityisesti internetissä ilmenneisiin vihapuheisiin ja -rikoksiin ole kyetty aiemmin vastaamaan riittävässä laajuudessa eikä viharikoksia tunnisteta ensivaiheessa riittävän hyvin. Tässä raportissa on käsitelty ilmiöön nykytilannetta, poliisin eri toimijoiden tehtäviä ja vihailmiöön liittyviä kansainvälisiä sekä kansallisia verkostoja. Viharikosten torjuntaa edellyttää määrätietoista työtä ja selkeitä kohdennuksia poliisin resursseihin, jotta toiminnan vaikuttavuus ja tulokset vastaavat yhteiskunnan poliisille asettamia odotuksia oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjänä. Työryhmä esittää seuraavia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia vihapuheiden ja -rikosten torjunnan tehostamiseksi. Toimenpiteiden kustannusvaikutukset ja resurssien kohdentamisesitykset on kirjattu erillisiin, ei-julkisiin esityksiin, jotka on luovutettu Poliisihallituksen johdolle ja edelleen Sisäministeriöön. Yksittäisistä toimenpiteistä on vielä käytävä tarkentavat keskustelut Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden välillä. 8.1 Vihapuheen tehostetun torjuntamallin organisointi - uusi ryhmä Helsingin poliisilaitokselle Jotta internetin ja erityisesti sosiaalisen median rangaistavaan vihapuheeseen pystyttäisiin puuttumaan riittävän tehokkaasti, tulee netissä tapahtuvaa poliisin näkyvää toimintaa vahvistaa olennaisesti ja suunnata toimintaa viharikosten suuntaan. Tämän takia tulee perustaa uusi ryhmä, jossa yhdistellään näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa esitutkintaan. Lisäksi toiminta tulee keskittää siten, että internetin rangaistavia vihapuheita koskevat rikokset tutkitaan valtakunnallisesti samassa yksikössä. Ryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia internetiin liittyviä rangaistavia vihapuheita kokonaisvaltaisesti koko valtakunnan alueella Ennalta estävä toiminta Uuden perustettavan ryhmän tehtäviin kuuluu suorittaa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa poliisiprofiileilla siten, että ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun ja puuttuvat sosiaalisessa mediassa vihapuheeseen ennalta estävän toiminnan keinoin seuraavasti: Keskustelussa pyritään parantamaan kansalaisten tietoisuutta sananvapauden rajoista osallistumalla sosiaalisen median keskusteluihin poliisiprofiilien avulla ja levittämällä tietoja perinteisten tiedotuskanavien kautta. Ryhmä välittää faktatietoa erityisesti poliisitoimintaan liittyvistä tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa vihapuhetta sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ryhmän toimialaan kuuluvista rikoksista ja niihin liittyvistä esitutkinnoista tiedotetaan aktiivisesti ja avoimesti sosiaalisen median ja myös perinteisten tiedotuskanavien kautta. Keskustelun kärjistyessä poliisiprofiileja käytetään poliisilain yleisten periaatteiden mukaisesti rauhoittamaan tilannetta, joko keskusteluryhmiin ja erilaisille sivustoille kirjoittamalla, tai ottamalla suoraan yhteyttä häiriötä aiheuttavaan henkilöön tai tahoon. Kyseistä toimintaa voidaan verrata tilanteeseen, jossa poliisi hälytetään paikalle esimerkiksi torille, jossa on häiriöksi olevia henkilöitä. Tällöin poliisi pyrkii rauhoittamaan tilanteen neuvoin, ohjein, kehotuksin ja käskyin ennen kuin mitään rikoksen tunnusmerkistön mukaista toimintaa tapahtuu. Tällä toiminnalla myös vahvistetaan tietoisuutta siitä, että poliisi puuttuu internetin vihapuheisiin riittävällä vakavuudella. Ennalta estävällä poliisitoiminnalla internetissä ei ole tarkoitus rajoittaa kansalaisten sananvapautta vaan poliisi pyrkii turvaamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden myös sosiaalisessa mediassa. Vihapuheiden tehostettu torjunta 17
Poliisit sosiaalisessa mediassa
Poliisit sosiaalisessa mediassa Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi Ylikonstaapeli, nettipoliisi Outi Leppäjoki Lounais-Suomen poliisilaitos 1 Poliisit sosiaalisessa mediassa Jokaisella Suomen
LisätiedotAgainst hate -hankkeen tavoitteena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen.
Viharikosraportoinnin nykytilanne ja seurannan haasteita Oikeusministeriö 2018 Tekijä: Milla Aaltonen Tämä julkaisu on tuotettu osana AGAINST HATE -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin
LisätiedotSISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15
7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotEhdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.2017 Valmistelutyöryhmä Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotVäkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta
Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotMuistio SM (5) Asiaryhmä Asianro Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttuminen. 1 Yleistä
Muistio SM1623046 1 (5) Asiaryhmä Asianro Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttuminen 1 Yleistä 2 Kansainväliset velvoitteet puuttumiseen 3 Puuttuminen lainsäädännön perusteella 3.1 Rikoslain perusteella
LisätiedotIhmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen
Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009
LisätiedotMiksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape
Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotNäkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO)
Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Sisältö 1. Aluksi 2. Kansainvälinen näkökulma 3. Kansallinen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus
21.2.2018 A8-0025/1 1 Johdanto-osan 3 a viite (uusi) ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 22. heinäkuuta 2014 julkistaman
LisätiedotMikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.
2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
Lisätiedotvanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen
vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien
LisätiedotHE 87/2008 vp. (21/2004), vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta. Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman
HE 87/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain :n muuttamisesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan vähemmistövaltuutetun
LisätiedotPOLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017
POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotOulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella
Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta
8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0374/22. Tarkistus. Arnaud Danjean, Manfred Weber PPE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0374/22 22, Manfred Weber Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. toteaa, että parlamenttiin olisi perustettava pysyvä valiokunta, joka käsittelisi sisäistä turvallisuutta ja terrorismia, jotta
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotPoliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä
Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,
LisätiedotPoliisin palvelut oppilaitoksille Satakunnassa Oppilaitoksen turvallisuuspäivä Ylikonstaapeli Risto Laaksonen Lounais-Suomen poliisilaitos
Poliisin palvelut oppilaitoksille Satakunnassa Oppilaitoksen turvallisuuspäivä 5.4.2017 Ylikonstaapeli Risto Laaksonen Lounais-Suomen poliisilaitos Poliisin välittömiä toimia edellyttävät tilanteet Soitto
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotHYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset
Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset Sisällys Johdanto: 3 Vastaajien taustatiedot: 5 Näkemys omasta naapurustosta: 14 Vastaajien mahdollisia huolenaiheita: 22 Itse koettu syrjintä:
LisätiedotA8-0316/13
18.11.2015 A8-0316/13 13 14 kohta 14. muistuttaa, että internetyhtiöillä ja palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa poistamalla kaikki laiton
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotDnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotVihapuheesta dialogiin. Salla Kuuluvainen, Plan International Suomi
Vihapuheesta dialogiin Salla Kuuluvainen, Plan International Suomi Minkälainen on tunnelma? 1). 2). 12 9 3). 5 3 4). 1 2 3 4 2 Section title [enter in Footer field from the Insert ribbon] Mitä haluat oppia
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotKirje ID-1559011917 1 (13)
Kirje ID-1559011917 1 (13) 04.12.2015 POL-2015-16317 Poliisiyksiköt Menettely turvapaikkahakijatilanteen viestinnässä Sisällys 1 Yleistä...3 2 Viestinnän tarve...3 3 Viestinnän organisointi ja vastuut...3
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 13. kesäkuuta 2012 (OR. en) 10449/12 Toimielinten välinen asia: 2011/0431 (APP) LIMITE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 202 (OR. en) 0449/2 Toimielinten välinen asia: 20/043 (APP) LIMITE FREMP 8 JAI 366 COSCE 7 COHOM 22 OC 292 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotPoliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot
Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13.5.2015 2014/0258(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta
LisätiedotMonikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti
OSMo Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti Ulla Siirto ja Outi Pylkkä RADIKALISOITUMISEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY Ulla Siirto MITÄ OVAT RADIKALISMI JA RADIKALISOITUMINEN? Monimutkainen ilmiö,
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotValtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä
Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotEtnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri
Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden
LisätiedotLähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario
Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö
9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
LisätiedotEDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA. Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä
EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä Asian tunnus (esim. U 2/1996 vp) E 28/2002 EURODOC-numero Hyväksytty EU:n neuvostossa, päivämäärä Kilpailukykyneuvosto
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotVainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori
Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34
LisätiedotNeuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6255/1/16 REV 1 SOC 81 GENDER 13 ANTIDISCRIM 13 FREMP 34 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotIstanbulin yleissopimus
EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?
LisätiedotJenita Rauta. Poliisin tietoon tullut viharikollisuus POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN RAPORTTEJA 131
Jenita Rauta Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN RAPORTTEJA 131 POLIISIN TIETOON TULLUT VIHARIKOLLISUUS SUOMESSA 2017 POLIISIN TIETOON TULLUT VIHARIKOLLISUUS
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotOulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/
Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,
Lisätiedottoisen maksupalveludirektiivin väitettyä rikkomista koskevista valitusmenettelyistä
EBA/GL/2017/13 05/12/2017 Ohjeet toisen maksupalveludirektiivin väitettyä rikkomista koskevista valitusmenettelyistä 1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet Näiden ohjeiden asema 1. Tämä
LisätiedotMenettely sananvapausrikosasioissa
Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. heinäkuuta 206 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 206/026 (NLE) 8523/6 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 34 USA 23 DATAPROTECT 43 RELEX 334 NEUVOSTON PÄÄTÖS rikosten
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0431(APP)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2011/0431(APP) 3.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) 13558/16 INF 185 API 107 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Hanke: asiakirjojen julkisuuteen
Lisätiedotväestösuhteet: kuinka parantaa
Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotLaki. poliisilain muuttamisesta
Laki poliisilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan poliisilain (872/2011) 2 luvun 17 :n 4 momentti ja 9 luvun 10 :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin niistä on 2 luvun 17 :n 4 momentti
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
Lisätiedot6068/16 team/hkd/vb 1 DGG 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. helmikuuta 2016 (OR. en) 6068/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 5783/1/16 REV 1 Asia:
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
Lisätiedotasuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista
EBA/GL/2015/19 19.10.2015 Ohjeet asuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista 1 1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet Näiden ohjeiden asema 1. Tämä asiakirja
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Ihmisoikeudet? Mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? o Syrjinnän
LisätiedotLausunto Puuttuuko strategialuonnoksen korruptiokatsauksesta olennaista tietoa tai olennaisia lähteitä?
Eduskunta Lausunto 20.10.2016 Asia: OM 5/69/2015 Luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi Lausunnonantajan saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne 1. Korruption esiintyminen
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotVIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010
VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin Eteläinen poliisipiiri 2010 Mikä on IRC-Galleria? Vuonna 2000 perustettu Suomen toiseksi
LisätiedotAsumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013
Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotUhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.
Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus 2018 Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Neuvotteleva virkamies
Lisätiedot10062/19 team/as/mh 1 JAI.1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
Lisätiedot15216/17 paf/js/jk 1 DG D 1 A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2017 (OR. en) 15216/17 FAUXDOC 68 ENFOPOL 590 COMIX 809 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper
Lisätiedot