Vokaaliharmonian opetus luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien ryhmälle
|
|
- Markus Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vokaaliharmonian opetus luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien ryhmälle Vokaaliharmonia kielellisenä ilmiönä Suomen kielessä vokaalit jaetaan kahteen ryhmään: takavokaaleihin (a, o, u) ja etuvokaaleihin (ä, ö, y). Myös vokaalit e ja i kuuluvat etuvokaaleihin, mutta vokaaliharmonian kannalta ne ovat neutraaleja, eli ne voivat yhdistyä sekä etu- että takavokaalien kanssa (esim. kellari, hälytin). Perussäännön mukaan yhdistämättömässä sanassa voi siis olla vain joko etu- tai takavokaaleja (esim. koulu ei kouly, työ ei tyo). Tämä vokaaliharmonian perussääntö täytyy muistaa myös, kun sanavartaloon lisätään taivutuspäätteitä. (katso esim. Perustietoa ryhmästä Ryhmän opiskelijat olivat aikuisia miehiä ja naisia, ja heidän äidinkielet olivat muun muassa arabia ja thaikieli. Vokaaliharmonian opetushetkellä kurssi oli kestänyt suunnilleen seitsemän kuukautta. Opiskelijoiden taitotaso oli hyvin vaihteleva; toiset osasivat jo lukea ja kirjoittaa kohtalaisesti, kun taas toiset eivät hallinneet näitä taitoja juuri lainkaan. Minä toimin ryhmässä ns. vierailevana opettajana yhden päivän ajan. Sain varsinaiselta opettajalta tehtäväksi opettaa vokaaliharmoniaa, ja aikaa siihen oli siis koko päivä eli yhteensä noin viisi oppituntia. Olin muutaman yksittäisen kerran aikaisemminkin käynyt opettamassa tätä ryhmää, joten minulla oli jonkinlainen pohjatietous opiskelijoiden tasosta. Lisäksi sain ryhmän omalta opettajalta ajankohtaisimmat tiedot opiskelijoiden taitojen etenemisestä sekä siitä, mitä asioita he olivat käsitelleet lähimenneisyydessä. Ryhmälle aiemmin opetetut asiat ja niiden vaikutus vokaaliharmonian opetukseen Vokaaliharmonian opetushetkeen mennessä ryhmä oli ehtinyt jo käydä läpi kaikki kirjaimet ja äänteet, mikä helpotti opetuksen suunnittelua, koska tehtävistä ei näin ollen tarvinnut rajata pois esimerkiksi y-kirjaimen sisältäviä sanoja. Tietysti noin yleisesti ottaen luki-ryhmän tehtävien
2 sanastoon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, koska ryhmän opiskelijoilla on usein varsin rajallinen sanavarasto. Toisinaan voi toki olla perusteltua käyttää tehtävissä (esimerkiksi saneluissa) nimenomaan sellaisia sanoja, joita opiskelijat eivät entuudestaan tiedä ja tunnista. Koska kurssi oli kestänyt jo seitsemän kuukautta, oli ryhmä ehtinyt jo käsitellä monen eri osa-alueen sanastoa: esimerkiksi koti, perhe ja sukulaiset, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät, vaatteet, melko paljon adjektiiveja ja perusverbejä, ruumiinosat ja eläimet. Miten hyvin tämä runsas sanastokokonaisuus oli sitten kunkin opiskelijan mieleen jäänyt, on toki toinen asia. Pyrin huomioimaan vokaaliharmoniatehtävissä sen, että opiskelijat pystyivät samalla myös vahvistamaan perussanaston osaamistaan. Kenellä on -peliin (tarkempi esittely myöhemmin) otin mukaan kuvia nimenomaan sellaisista esineistä/asioista, joiden tiesin olevan ryhmälle entuudestaan tuttuja. Näin he saivat samalla kertausta jo opittuun. Ei olisi myöskään mielestäni ollut tarkoituksenmukaista, että energiaa olisi pitänyt vokaaliharmonian lisäksi kohdistaa myös uuden sanaston opetteluun, ainakaan liiaksi. En tietenkään tällä nyt tarkoita, että vokaaliharmonia ja sanasto olisivat kaksi toisistaan irrallaan olevaa asiaa, vaan tiedostan kyllä, että ne muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Mielestäni on kuitenkin hyvä miettiä, millä tavalla uusien asioiden opiskelun yhdistää toisiinsa. Rakennetasolla ryhmä oli aiemmin harjoitellut muun muassa omistusrakennetta sekä jonkin verran paikallissijoja, esimerkiksi koulussa, pankissa, kaupassa. Hyödynsinkin näitä kyseisiä rakenteita myös vokaaliharmonian opettamisessa, sillä niiden avulla sain asian sidottua luontevaan kontekstiin (Opettajalla/opettajallä on pitkä tukka. Minä olen puistossa/puistossä.), ja sain näin ollen tuotua opetukseen hieman funktionaalisempaa lähestymistapaa (katso esim. Aalto, Mustonen & Tukia, 2009: 407). Opetuksen eteneminen käytännössä Lähdimme liikkeelle piirtämällä vokaalit taululle ja kertaamalla niiden ääntämistä (Huom! En painottanut opiskelijoille termiä vokaali, saatika sitten vokaaliharmonia. Piirsin vain ko. kirjaimet taululle, ja sanoin, että tänään harjoittelemme näitä kirjaimia ja äänteitä.). Sitten siirryimme kiinnittämään erityistä huomiota äänteisiin a ja ä, joiden erottaminen toisistaan tunnetusti aiheuttaa usein hankaluuksia maahanmuuttajille. Ääntämisen opettamisessa on tärkeää muistaa, että opiskelijoiden pitää ensin oppia kuulemaan äänteet ja erottamaan ne toisistaan, vasta tämän jälkeen oma tuottaminen on mahdollista (Lintunen 2014: 178).
3 Teimme joitakin omistusrakenteeseen ja paikallissijoihin liittyviä saneluita ja puheharjoituksia. Saneluissa oli tarkoitus kuulla, tuleeko pääte -lla vai -llä / -ssa vai -ssä. Puheharjoituksissa nostelimme vuorotellen erinäisiä esineitä ilmaan ja kerroimme, mitä kenelläkin on (esim. Opettajalla on punainen kynä). Tämän jälkeen siirryimme varsinaiseen päivän teemaan eli vokaaliharmoniaan, jonka opettamisen lähtökohdaksi otin värikoodit -> katso alla oleva harjoitus 1. HARJOITUS 1: ALLEVIIVAA VOKAALIT OIKEALLA VÄRILLÄ. A E Ä O I Ö U Y JUNA VANHA SINÄ TYTTÖ LYHYT SUOMI HAUSKA SUKU PÄIVI HYVÄ KYLMÄ ANTEEKSI JANO KUKA MINÄ TÄÄLLÄ TYÖTÖN HUOMENTA Näin opiskelijat huomaavat kaavan: JUNA VANHA SINÄ TYTTÖ LYHYT SUOMI HAUSKA SUKU PÄIVI HYVÄ KYLMÄ ANTEEKSI JANO KUKA MINÄ TÄÄLLÄ TYÖTÖN HUOMENTA -> Yhdessä sanassa on joko punaisia tai sinisiä vokaaleja, mutta vihreät vokaalit voivat esiintyä sekä punaisten että sinisten kanssa yhdessä. (Opiskelijoille puhuin pelkistetysti punaisista ja sinisistä sanoista.)
4 Tämän harjoituksen avulla kaikki oppivat eri kirjainten värikoodit hyvin nopeasti, mikä helpotti asiassa etenemistä huomattavasti. Tärkeää oli siis painottaa, että samassa sanassa ei ole punaisia ja sinisiä vokaaleja. Seuraavaksi otimme käsittelyyn taas omistusrakenteen eli päätteet lla ja llä. Kirjoitin taululle esimerkkisanat Anu, opettaja, isä ja Kirsti. Väritimme ensin yhdessä sanojen vokaalit, ja sitten mietimme, kumpi pääte mihinkin sanaan mahtaa tulla. Yllättävän nokkelasti moni ymmärsi logiikan! Painotin vielä erikseen sitä, että vihreillä vokaaleilla ei ole merkitystä, vaan punaiset ja siniset ratkaisevat. Paitsi silloin, jos sanassa on vain vihreitä vokaaleita, tarvitsemme sinisen päätteen, eli llä. (Kirjoitin taululle: vihreä <3 sininen) En tiedä, kuulostaako tämä värikoodeilla toimiminen liian monimutkaiselta tai teennäiseltä, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan, se oli tehokas tapa lähestyä asiaa. Myös ryhmän oma opettaja kertoi jälkeenpäin, että hyvin oli oppi mennyt perille. Ajattelisin, että tämä tapa auttaa erityisesti visuaalisia oppijoita. Tietysti varsinaisen oppimisen kannalta suuri merkitys on sillä, että opiskelijat pääsevät itse aktiivisesti harjoittelemaan uutta asiaa erilaisten harjoitusten avulla. Luki-ryhmässä korostuu tietysti suullisen harjoittelun merkitys, koska luku- ja kirjoitustaito on monella heikko. Suullisen harjoittelun merkitystä painotetaan myös Opetushallituksen (2012: 16) laatimassa opetussuunnitelmassa. HARJOITUS 2: Kenellä on? peli Seuraavaksi opiskelijat pääsivätkin toden teolla harjoittelemaan suullisesti. Pelasimme koko ryhmä yhdessä alla olevaa peliä, jossa siis oli tarkoitus noppaa heittämällä valita nimi ja esine, ja sitten muodostaa siitä lause, esim. Emmillä on kissa. Opiskelijan piti nyt siis tietää, kumpi pääte nimeen liitetään lla vai llä. Alkuperäisessä pelilaudassa oli numerot 1-6 myös pystyrivillä, ja ideana oli aina heittää noppaa kaksi kertaa, ja mennä sen mukaan oikeaan ruutuun, esim > Senni. Opiskelijat pelasivat peliä todella innoissaan, eivätkä olisi malttaneet lopettaa lainkaan. Oli mielenkiintoista huomata, että kun toistoja tuli paljon, vaikutti siltä, että opiskelijoille alkoi kehittyä jo jonkinlainen korvakuulo oikean päätteen suhteen
5 MAIJA ARTO YRJÖ LEILA EMMI KIRSI JUHA AKI SENNI AINO LIISA ESA JERE SAARA URHO TYYNE ISÄ EEVA ANU JENNI HENRI KALLE PILLE KIRSTI SISKO MERJA NELLI JANI IIRO SYLVI JESSE LYYLI SARI EERO MYY PETRI
6 (Kuvien lähde: HARJOITUS 3: Yhdistä sana ja ssa tai ssä Alla olevat osat ovat leikattu irti toisistaan, eli opiskelijat saavat pienen pinon sana- ja päätelappuja, jotka sitten pitää yhdistää oikein. Muistelimme ennen tehtävän tekemistä kuvien avulla, mitä pääte ssa/ssä oikein tarkoittikaan. Luimme myös sanat muutamaan kertaan yhdessä ääneen (ilman päätettä). Halusin teettää tämän tyyppisen tehtävän, jotta mahdolliset taktiiliset oppijatkin tulisi huomioitua päivän aikana. Lopuksi valmiit sanat piti yhdistää sopivaan kuvaan. JÄRVENPÄÄ (Näytin kartalta, missä sijaitsee) AUTO PERTTELI (Näytin kartalta) KIRJA PUSSI KEITTIÖ HYLLY SSA SSA SSA
7 PÄÄ Edistyneemmille opiskelijoille annoin vielä lisätehtävän, jossa tämän harjoituksen sanat piti yhdistää sopivaan lauseeseen (esim. Pipo on... päässä). Lähteet Aalto, Mustonen & Tukia, Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Lintunen, Pekka, Ääntämisen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Kuinka kieltä opitaan, toim. Päivi Pietilä ja Pekka Lintunen. s Opetushallitus Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. sointu ( ) ( )
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
Lisätiedot15,28 18,95. Onhan se turha maksaa päivyreistä hävytöntä ylihintaa, kun edullisemman ja paremman saa meiltä.
Suomen Lukkari oy Julkaisemme opettajien suunnittelemia työvälineitä opettajien arkeen Opettajan päivyrit kalenterilla 2019-2020 1906 Tuotenro 20 Tuotenro 201906 Tuotenro 20 1 905 15,28 Kierresidotussa
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotEKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA
JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa
LisätiedotTOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen
TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin koulutus. FM, EO Tiina Muukka 24.5.2012 Järvenpää
Suomen kielen ja kulttuurin koulutus FM, EO Tiina Muukka 24.5.2012 Järvenpää Kohderyhmä primaari- ja sekundaarilukutaidottomien lisäksi semilukutaidottomat koulukokemus 0-3 vuotta Keskeiset oppiaineet
LisätiedotMatematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.
Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.2012 KOHDERYHMÄ Luku- ja kirjoitustaidottomia (koulukokemus 0-3 v.) Yli 16-v.
LisätiedotA2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1
A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan
LisätiedotMINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE
HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
Lisätiedotperustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat
Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotKertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö
Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotKenguru 2017 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saat 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotOokko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015
Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotKappale 2 Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo
KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat Avainsanat
Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotLuetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat Avainsanat
Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotSuomen kieli Opetussuunnitelma
Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotLukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotOpettajan opas. Huomioita kursseilta. Opettajan opas sisältää seuraavat osiot:
Opettajan opas Opettajan opas sisältää seuraavat osiot: Ompelukone tutuksi - huomioita kursseilta Ompelukone tutuksi - opettajan päiväkirja Ompelukone tutuksi kurssin päiväohjelma Sanasto Motoriikkaharjoituksia
LisätiedotLAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotLC-8011 Työelämän venäjän perusteet 1. Aalto-yliopisto Kielikeskus Alexandra Belikova
LC-8011 Työelämän venäjän perusteet 1 Aalto-yliopisto Kielikeskus Alexandra Belikova Työelämän venäjän perusteet 1: aika ja paikka Opetusperiodi I+II tai II+III tai III+IV (syksy 2016, kevät 2017) - pitempi
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotTYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen
Opiskelijan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotEri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI Kielen ja kulttuuritaustan vaikutus työpaikan viestintätilanteissa Aluksi selvitä Mitä taustatietoja
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
Lisätiedot1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen
Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 alkaen 17.9.2009 Etäopetuksena Learnlinc etäopetusjärjestelmässä (8 ov) sekä lähiopetuksena (2 ov) Opintokokonaisuus sisältää 8 opintoviikkoa
LisätiedotKulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.
Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotVANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.
Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotLeikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä
Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut
A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut Yliopistopedagoginen koulutus Kari, Miia, Maija ja Jaana A! Peda Intro rakenne V e r t a i s r y h m ä t y ö s k e n t e l y Lähipäivä 3: Lähipäivä 2: Oppiminen
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Lisätiedotwww.lukimat.fi ja Ekapeli
www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotMoni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen
Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotOppimisen tukena koulussa ja kotona
SUOMALAINEN Oppimisen tukena koulussa ja kotona * OPETUSMATERIAALIT - kielipaketit - matematiikkapaketit - sopivat myös tukija erityisopetukseen * KIELIKERHOT * YKSITYISOPETUS T U O T E SUOMEN PALASET
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotErilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa
Erilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa 30.8.2017 Kirsi Ek Projektipäällikkö, Noheva ESR Kiipulan ammattiopisto 2 Noheva ESR Noheva hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle.
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
Lisätiedot