Öljystä eroon viljankuivauksessa ja muussa lämmöntuotannossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljystä eroon viljankuivauksessa ja muussa lämmöntuotannossa"

Transkriptio

1 Öljystä eroon viljankuivauksessa ja muussa lämmöntuotannossa

2 Mistä on kysymys? Helpoin tapa vähentää kasvinviljelytilan fossiilisen energian käyttöä on korvaamalla viljankuivurin öljynkäyttö uusiutuvalla energialla. Tähän tarvitaan noin kw:n teho. Kasvihuoneyrityksissä poltetaan edelleen paljon öljyä lämmitykseen. Tehontarve on samaa luokkaa kuin kuivureissa. Tavoitteena on kehittää edullinen ja helposti siirrettävä sarjavalmistukseen soveltuva laite joka tekee puuhakkeesta kaasua mitä poltetaan olemassa olevissa öljykattiloissa. Tämän laitteen avulla maatalousyrittäjät voivat vähentää öljyriippuvuuttaan samalla kuin voivat välttyä suurista paikkaan sidotuista investoinneista.

3 Mitä puukaasu on? Miten kaasutin toimii?

4 Puukaasu ja biokaasu -kaasuseoksia joiden tuotantotekniikka ja koostumus on erilainen Puukaasu, häkäkaasu N 2 ~ 50 % CO ~ 20 % H 2 ~ 20 % CO 2 ~ 7 % CH 4 ~ 3 % Lämpöarvo ~5 MJ/m 3 Biokaasu, mädätyskaasu CH 4 ~ 65 % CO 2 ~ 33 % N 2,O 2,H 2 S, H 2 ~ 2 % o Lämpöarvo ~ 20 MJ/m 3

5 Kaasutuksen toimintaperiaate Puupolttoaine poltetaan ensin hiilidioksidiksi ja vedeksi jonka jälkeen nämä kaasut poltosta saadun lämmön avulla pelkistetään hehkuvassa hiilipatjassa hiilimonoksidiksi ja vedyksi Kaasuttimen rakenteesta riippuen saadaan puun sisältämästä energiasta % siirrettyä kaasumaiseen muotoon Loppuosa on lämpöä ja hiilijäännöstä mitä suurelta osin myös voi hyödyntää Myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta tärkeintä on että terva saadaan hajotettua kaasuttimessa Ainut konsti hajottaa terva on krakkaamalla se riittävässä kuumuudessa Kaikkein tärkein asia myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta on tulipesän lämpötilanhallinta sekä se, että hiilipatja saadaan pidettyä kuohkeana ja reaktiivisena Säädettävällä ja hyvin eristetyllä kaasuttimella päästään tähän

6 Polttoaineeksi käy puuta tai turvetta eri muodoissa, mutta kaasuttimen pitää olla oikein säädetty käytettävälle polttoaineelle

7 Tulipesän säätäminen eri polttoaineilla toimivaksi tehdään tutkimalla sen sisältöä

8 Esimerkkejä jo rakennetuista kaasutuslaitteista Pitkä kokemus puukaasutekniikasta ja useasta puukaasuautosta Kuvassa Fredrik Ek:in puukaasujeep

9 XyloGas 50 kw powerplant for dry coarse wood chips Wood chips feed: 55 kg /hour Wood chips heating value: 4,5 kwh /kg Energy content of fuel feed: 250 kwh /h Fuel humidity: < 22% Gasifier efficiency: 80% Automatic fuel feed system Gasifier + heat exhangers Cyclone and startup flare Solid gasification residues ~2 kg /h Hot filter unit Gas condenser and drier unit XyloGas tar free woodgas flame at night 50 kw power output, engine mechanical efficiency 25% 120 kw easily recoverable thermal output. Standard CHP unit for natural gas compression ratio ~13:1 Woodgas power output: ~ 0,6 x natural gas power output

10 Syksyllä 2006 rakennettiin ensimmäinen Xylogas Oy:n paikallislaitoksen prototyyppi, tämä laitos tuotti hyvin puhdasta kaasua ja sähköä 30 kw:n teholla.

11 Toisen 30 kwe paikallislaitoksen komponenttien rakentamista vuonna 2007

12 Syksyllä 2006 perustettiin Xylogas Oy Puhdas Energia Oy:n palveluksessa tuli kokemusta puupelletin kaasuttamisesta, kuvissa Japaniin toimitettu pellettikaasutuslaitos jonka teho demonstroitiin sulattamalla yhtä koekattilaa Japanissa keväällä 2006

13 Puun kaasutus: CHP:stä viljan kuivaamiseen

14 Sähkön tuotannosta retrofit-laitteeseen Suomessa sähkön tuottaminen pienessä mittakaavassa on vaikea saada kannattavaksi Suomessa ei ole toimiva pientuotannon tukijärjestelmä ja sähkö on vielä halpaa Puukaasuttimen avulla saadaan hakkeesta pienellä ja edullisella laitteella paljon tehoa irti Viljankuivureissa tarvitaan lyhyttä aikaa suurta tehoa Koska käyttöaika on lyhyt, kuivurilaite ei saa maksaa kovinkaan paljon ollakseen kannattava Viljatilalla käytetään tyypillisesti enemmän öljyä sadon kuivaamiseen kuin sen viljelyyn

15

16 Öljylämmitteinen tyypillinen maatilan päärakennus kuluttaa vuodessa noin 3500 litraa öljyä Viljankuivuri taas tyypillisellä kasvinviljelytilalla 7000 litraa Rahtikuivureilla kulutus on helposti litraa Kuivausjakso kestää noin kolme viikkoa Helpoin ja merkityksellisin tapa vähentää öljyriippuvuutta maataloudessa on hankkiutumalla eroon viljankuivauksen öljynkäytöstä

17 Olemassa olevalla tekniikalla toimitaan näin: Yli 90 % kuivatettavasta viljasta kuivataan edelleen öljyllä tai kaasulla Kotimaisella polttoaineella lämpö siirretään kuivurille joko vesikierron avulla tai kuivalla järjestelmällä kuuman ilman avulla Kattilalaitos on hyvä vaihtoehto silloin kuin lähistöllä on paljon muutakin lämmitettävää, yksin kuivuria varten sellaista harvoin kannattaa rakentaa

18 Kuivureille on rakennettu sekä kiinteitä että liikuteltavia hakelämpökeskuksia ennenkin. Kuivan järjestelmän etuna on se, että ei ole jäätymisongelmaa ja se että saadaan kuumempaa kuivausilmaa. Kaasutusjärjestelmän etuna on joustavuus, siirretään tuotekaasua, ei kuumaa vettä eikä kuumaa ilmaa, ei tarvita eristeitä eikä kiinteitä asennuksia.

19 Olisi helpompaa asentaa kaasuputki kuivureiden väliin kuin rakentaa yli 60 metriä Ø 0,8 m eristettyä kanavaa kuumalle ilmalle Ison kasvinviljelytilan isännän suunnitelma viljankuivureiden muuttamiseksi öljystä puuhakkeelle

20 Lämpölaitoksen rakentamista hankaloittaa: Kuivurin tehontarve sopii harvoin yhteen muun tehontarpeen kanssa kw vs kw Kartanot, suuret karjatilat Viljankuivuri sijaitsee tyypillisesti etäällä muista lämmitettävistä rakennuksista Paloturvallisuus Pöly Melu Lämpökanavan rakentaminen kallista Etäisyys Suuri tehontarve Teräsputket

21 Joustavuus on valttia Hakelogistiikka ja kattilalaitoksen sijoittelu voi olla hankala toteuttaa Olisi suuri etu siirtää puupolttoaine joustavaa putkea pitkin kuivurin uunille

22 Laitekustannukset pidettävä maltillisina Olkikattiloilla saadaan tarvittaessa kw:n teho aikaan Investointi tässä tapauksessa plus verkosto yhteensä noin

23 Kuvassa kuivuria varten rakennettu kiinteä hakekäyttöinen kuumailmauuni Investointi noin

24 Kaasutustekniikalla on mahdollista: Kaasutustekniikka tarjoaa mahdollisuutta käyttää olemassa olevaa öljykattilaa, polttoaine vaihdetaan öljystä puukaasulle Muutos hakkeelle ilman rakentamista paikan päällä

25 Visio retrofitlaitoksesta Helposti liikuteltava kaasutusyksikkö, rakennetaan pyörien päälle tai siirtolavalle Nopea ottaa käyttöön, soveltuu myös lyhytaikaiselle käytölle Minimaalisesti rakentamista paikan päällä, urakoitsija voi huolehtia laitoksen pyörittämisestä Automaattinen ilmatiivis hakesyöttö Kaasuttimessa liikkuva arina ja holvinpurkain. Lämmön palautus. Sykloni kuivan pölyn poistoon, vaativissa paikoissa tämä korvataan kuivasuodattimella. Lauhdutin erillisenä yksikkönä, tarvitaan mikäli kaasua pitää siirtää pidempiä matkoja. Kaasu johdetaan kattilaan joustavaa letkua pitkin Uunissa oleva öljynpoltin korvataan tuotekaasupolttimella Laitos mahdollistaa viljan kuvaamisen hakkeella ilman lämpökeskuksen rakentamista Samalla säilyy varmuutena myös öljynkäyttömahdollisuus Laite ei ole sidottu ainoastaan viljankuivureihin, sitä voidaan käyttää minkä tahansa isomman öljykattilan yhteydessä! Viljankuivurista on helppo aloittaa.

26 Yhtenä uutuutena on käynnin aikana täysin säädettävä kaasutin, saadaan käsillä olevalla puupolttoaineella haettua asetukset missä kaasutusprosessi toimii stabiilisti tuottamatta tervaa ja tukkiutumatta. Kaasutuspuoli on hanskassa, Aritermin kanssa on sovittu syötinyhteistyöstä ja Oilonin kanssa poltinyhteistyöstä. Protolaite pitää rakentaa valmiiksi ja testata! Omilla resursseillamme asia edistyy, mutta turhan hitaasti. Kuumasuodatin Kaasutin

27 Kuivattava vilja-ala määrää kuinka paljon kuivauslaitteeseen kannattavasti voi sijoittaa Viljan kuivaus, perusoletuksia Kevyen polttoöljyn lämpöarvo 10,02 MWh/m3 Hakkeen lämpöarvo 0,75 MWh/im3 Öljykattilan hyötysuhde 0,85 Hakekattilan hyötysuhde 0,7 Öljyn veroton hinta 900 /m3 Hakkeen veroton hinta 20 /im3 Nettoenergiantarve/ha kuivattavaa viljaa 0,8 MWh Vilja-ala 150 ha Hehtaarisato 4,5 tonnia Kuivausajan pituus 12 h/vrk Kuivauskauden pituus 21 vrk/vuosi Viljan kuivaus, perusoletuksia Kevyen polttoöljyn lämpöarvo 10,02 MWh/m3 Hakkeen lämpöarvo 0,75 MWh/im3 Öljykattilan hyötysuhde 0,85 Hakekattilan hyötysuhde 0,7 Öljyn veroton hinta 900 /m3 Hakkeen veroton hinta 20 /im3 Nettoenergiantarve/ha kuivattavaa viljaa 0,8 MWh Vilja-ala 100 ha Hehtaarisato 4,5 tonnia Kuivausajan pituus 12 h/vrk Kuivauskauden pituus 21 vrk/vuosi Viljan kuivaus paljonko korvaava energianlähde saa maksaa Energiahinta netto öljyllä 106 /MWh Energiahinta netto hakkeella 38 /MWh Energiahinta öljy- energiahinta hake 68 /MWh Viljan kuivaus paljonko korvaava energianlähde saa maksaa Energiahinta netto öljyllä 106 /MWh Energiahinta netto hakkeella 38 /MWh Energiahinta öljy- energiahinta hake 68 /MWh Vilja-alan kuivauksen tarvitsema nettoenergia Viljankuivauksen bruttoenergiantarve öljyllä Viljankuivauksen bruttoenergiantarve hakkeella Kuivaustunnit jolloin lämpö päällä Minimiteho millä kuivaus ehditään tehdä 120 MWh 141 MWh 171 MWh 252 h/vuosi 476 kw Vilja-alan kuivauksen tarvitsema nettoenergia Viljankuivauksen bruttoenergiantarve öljyllä Viljankuivauksen bruttoenergiantarve hakkeella Kuivaustunnit jolloin lämpö päällä Minimiteho millä kuivaus ehditään tehdä 80 MWh 94 MWh 114 MWh 252 h/vuosi 317 kw Öljystä hakkeelle, säästö per ha kuivattavaa viljaa Öljystä hakkeelle säästö koko vilja-alalla 54 /vuosi 8109 /vuosi Öljystä hakkeelle, säästö per ha kuivattavaa viljaa Öljystä hakkeelle säästö koko vilja-alalla 54 /vuosi 5406 /vuosi Öljynkulutus 100 % Hakkeen kulutus 100 % 14 m3 229 im3 Öljynkulutus 100 % Hakkeen kulutus 100 % 9 m3 152 im3 Investoinnin koroton takaisinmaksuaikavaatimus 10 vuotta Investointiavustus 35 % Nettoinvestoinnin maksimisuuruus Bruttoinvestointi maksimisuuruus Investoinnin koroton takaisinmaksuaikavaatimus 10 vuotta Investointiavustus 35 % Nettoinvestoinnin maksimisuuruus Bruttoinvestointi maksimisuuruus 72982

28 Kuivurikattilat ovat vain alku Suomessa raskas ja kevyt polttoöljy ovat edelleen tärkeimmät kasvihuoneviljelijöiden lämmityspolttoaineet Kasvihuoneiden hakelämpökeskukset maksavat Olisi iso etu hyödyntää olemassa olevia kattiloita ja asennuksia Kasvihuoneyrittäjän ei välttämättä tarvitse investoida laitteeseen ollenkaan, lämpöyrittäjä voi myydä hänelle puupolttoainetta putkesta/letkusta

29 Protolaitteen kehitystyön tilanne (toukokuu 2014) Toimija SLF/Fiskarsin Voima Oy/Fiskarsin pellettikamiina Oy Kaasutin, kokonaan säädettävä malli (mallinnettu ja valmistumassa) Sykloni ja tuhkasäiliö (CAD malli valmiina) Kaasun jäähdytin (jäähdytin valmiina) Kaasun suodatin (CAD malli valmiina ja rakennettuna) Tuotekaasun poltin (suunnitelmia karkeasta tuotekaasupolttimesta) Toimija Oilon Oilonin kanssa on sovittu poltinyhteistyöstä. Oilonin sarjavalmisteinen kaasupoltin toimii tuotekaasupolttimen kehitysalustana testeissä. Toimija Ariterm Aritermin kanssa sovittu hakkeen syötinyhteistyöstä. Aritermin syöttö ja sulkulaitteet käytetään Retrofit-laitteen prototyypin testiajoissa. Tavoitteena on jatkaa yhteistyötä Aritermin kanssa jos laitteesta tulee menestys.

30 Retrofit -hankkeen edistyminen Oma kehitystyö ei ole ilmainen, tai jos on, niin silloin edistymistahti on hidas. Leipätyön, perheen ja talonrakennusprojektin jälkeen jää vähän aikaa kehittelyyn Hankittavien valmiiden komponenttien ja muiden rakennusmateriaalien rahoittaminen käytännössä pysäyttää homman, ellei laitteelle löydä ostajaa tai rahoitusta Ennen kuin prototyyppiä oikein voi myydä loppukäyttäjälle, pitää olla kunnollista näyttöä sen toimivuudesta Jotta homma etenisi järkevästi, pitäisi löytää prototyypille toimiva rahoituskuvio Toistaiseksi olen itse maksanut kulut, mutta nyt on liikkeellä pari kuviota joista saattaa jäädä vähän resursseja asian edistämiseen

31 Säädettävän kaasuttimen prototyypin runko on valmistumassa. (toimi- ja valvontalaitteet puuttuvat vielä)

32 Protolaitekokonaisuuden hahmotelmaa Toisesta päästä haketta syötetään sisään ja toisesta päästä suodatettua kaasua tulee ulos poltettavaksi tuotekaasupolttimessa Nyt pitäisi päästä kokoamaan protolaitteen yhteen ja ajamaan riittävästi testejä jotta konseptin saa hierottua toimivaksi!

33 Grillaamista Retrofit -protolaitteen puukaasulla Vantaan Varialla Kaasutinta käytettiin minimiteholla jotta makkaranpaisto onnistuisi

34 Kaasuttimesta on nyt otettu ensi savut Laite on kuitenkin kesken, siitä puuttuu muun muussa syöttölaite, alusta ja automaatio Kokemukset ensimmäisestä testistä ovat kuitenkin lupaavia

35 Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

36 Viljan sekä vadelman viljely 75 ha vehnää, kauraa, ruista ja vadelmaa Peltoviljelyssä keskimääräinen öljynkulutus on 46 litraa/hehtaari Yhteydenoton ensisijainen syy: Kiinnostus vesivoimaan sekä lämmitysvaihtoehtoihin

37 Tämän tilan suurin energian tuotantopotentiaali löytyi vesivoimasta. Vuotuinen potentiaali ~600 MWh sähköä, edellyttää uuden turbiinin hankintaa ja padon sekä turbiinirakennuksen kunnostamista

38 Naudanlihantuotanto: 140 sonnia, Ahvenanmaa Nurmea ja viljaa 120 ha Öljynkulutus keskimäärin: 51 litraa/ha Lihantuotannon avainluku: 2,06 kwh/kg lihaa Yhteydenoton syy: Lämpökeskussuunnitelmia

39 Naudanlihantuotannon energiatehokkuuteen vaikuttaa eniten käytetyn polttoöljyn määrä Tilan nimi kwh energiaa/ kg lihaa

40 Tomaatin ja kurkun viljely 6500 m 2 kasvihuonealalla, Ahvenanmaa Hakelämpökeskus, 700 kw Polttoöljy käytetään ainoastaan CO 2 -tuotantoon Asennettu valaistusteho: 1100 kw Vuotuinen sähkönkulutus: 1,2 miljoonaa kwh Suurin kiinnostus: Oma sähköntuotanto, kannattavuus Suurin säästöpotentiaali: Lauhduttava lämmön-talteenotto hakekattilan savukaasuista, 700 MWh/a

41 Maidontuotantoa pienessä mittakaavassa: 10 lehmää 35 hehtaaria. Pohjanmaa Säilörehu, rypsi, kaura ja ohra. Sahaustoimintaa. Keskimääräinen maidontuotanto: 7000 kg/lehmä, melko vähän mutta energiankulutus myös erittäin alhainen. Avainluku: 0,11 kwh/kg maitoa (lämpö, sähkö ja polttoöljy) Laskelmia erilaista lämmitysratkaisuista

42 Maidontuotantoa suuremmassa mittakaavassa: 60 lehmää 120 hehtaaria. Lounaissuomi Sokerijuurikasta, säilörehua, kauraa/ohraa, mustikkaa. B&B palvelua, maatilamatkailua Keskimääräinen maidontuotanto: 9800 kg/lehmä, hyvä. Avainluku: 0,17 kwh/kg maitoa (lämpö, sähkö ja polttoöljy) Viljelyn öljynkulutus: 120 l/ha kaikki, (62 l/ha säilörehua) Laskelmia tehty biokaasun tuottamisesta (suunnitelmissa uusi 350 lehmän navetta, 4 viljelijän yhteistyö)

43 Maidontuotannon avainlukuja

44

45

46

47 Kiinteän polttoaineen lämmityslaitteita: esimerkkejä

48 Puunpolton periaatteita Alapalokattila Yläpalokattia

49 Käänteispalokattilat, kaasutuskattilat

50

51

52 Hakelämpökontti

53 Eräs välimuoto hakelämpökeskuksen ja puukattilan välillä on ulos sijoitettava kattila metrin haloille. Tässä tapauksessa 80 kw tehoinen kaasutuskattila Kattila pärjää ilman erillistä varaajaa ja palaa jatkuvasti, puuta lisätään päivän parin välein.

54 Lämpökeskus olemassa olevassa rakennuksessa

55

56 Panostäyttöisissä olkikattiloissa poltetaan usein lahoa sellupuuta pääpolttoaineena. Näiden kattiloiden kenties paras ominaisuus on niiden moniruokaisuus

57 Olkipaaleja, kuormalavoja, purkupuuta ym. voidaan polttaa myös käänteispaloperiaatteen mukaan Tällä saksalaisen Herlt:in valmistama kattila Kattilaa poltetaan varaajaa vastaan

58 Energiansäästöä kattilaa vaihtamalla Polttopuiden kulutus vanhalla yläpalokattilalla noin 80 im 3 vuodessa ~ 67 MWh/vuosi Uusi alapaloinen puukattila tilalle ja polttopuiden kulutus enää im 3 vuodessa ~40 MWh/vuosi Säästö lämmitysenergian kulutuksessa 40 %

59 Lämpökeskuksen myötä energiankulutus joskus kasvaa merkittävästi Ennen lämpökeskuksen rakentamista asuinrakennus ja verstas lämpeni sähköllä, tilan sähkön kokonaiskulutus oli 36 MWh/vuosi Rakennettiin 60 kw lämpökeskus vanhaan navettaan, tämän jälkeen tilan sähkönkulutus on enää 13 MWh/vuosi Lämpökeskuksen tuomaa säästöä sähkönkulutuksessa: 23 MWh/vuosi Hakkeen kulutus: 130 im 3 kuivaa haketta ~0,8 MWh/im 3 = 104 MWh/vuosi Muutos 104/23 ~4,5. Lämmityksen energiankulutus kasvoi kertoimella 4,5 hakelämpökeskuksen myötä Miksi? Lämpötilat nostettu ja lisää lämmintä tilaa, lämpökanava

60 Biomeiler on kompostikasa mistä otetaan kompostoitumislämpöä talteen Biomeilereissa voi käyttää olkea eristeenä mutta myös kompostoitavana tuotteena

61 Iso biomeiler osana kasvihuoneen lämmitysjärjestelmää

62 ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Energian käyttö ja säästö maatiloilla

Energian käyttö ja säästö maatiloilla Energian käyttö ja säästö maatiloilla Energiansäästössä kolme tasoa Lämpökeskukset Energiansäästöesimerkkejä Taloudellinen ajo traktorilla Tuotantotilat määräävät paljon mitä voi tehdä Avainlukuja Viljan

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Yhteiskuivuri ja rehutehdas päivä 15.12.2011 Asikkalassa, Koulutuskeskus Salpauksessa Jukka Ahokas 15.12.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Pienen mittakaavan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset - Terminen kaasutus - Muut puu -CHP tekniikat - Sterling - ORC - Mikroturbiini - Biokaasu

Pienen mittakaavan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset - Terminen kaasutus - Muut puu -CHP tekniikat - Sterling - ORC - Mikroturbiini - Biokaasu Pienen mittakaavan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset - Terminen kaasutus - Muut puu -CHP tekniikat - Sterling - ORC - Mikroturbiini - Biokaasu Syöttötariffi Suomessa Puukaasu ja biokaasu -kaasuseoksia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot