Minäkäsityksen synty

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Minäkäsityksen synty"

Niilo Leppänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Minäkäsityksen synty Minäkokemuksen pohja luodaan 0-3 v. Peilisuhde ½ vuotiaana; lapsi reagoi aikuisen katsekontaktiin ympäristön palaute muokkaa minäkäsitystä myönteinen/kielteinen palaute alkaa suhtautua itseensä niin kuin ympäristö on häneen suhtautunut vaikutus suuri lapsuudesta nuoruusvuosiin aikuisena muiden palaute tärkeä minäkäsityksen ylläpitäjä

2 Minäkäsityksen synty Samastuminen leikki-iässä pyritään omaksumaan vanhempien käyttäytymistapoja ja ominaisuuksia jäljittely aiemmin; nyt pyritään toimimaan vanh.tavoin myös heidän poissaollessaan selitys: lapsi haluaa vanhempien ominaisuudet itselleen vrt. turvallisuuden ja hyvänolon tunne vanhempien välittömässä läheisyydessä

3 Minäkäsitys asenteet itseä kohtaan maailmankuva minäkäsitys kokemusten vaikutus: mitä ja miten havaitaan mitä liitetään minäkäsitykseen minän puolustusmekanismit ydinminä varhaiset suhteet tiedostamaton, sanaton

4 minäkäsitys muodostuu kerroksittain ydin rakentuu lapsen varhaisten ihmissuhteiden perustalle ja jää tiedostamattomaksi sisäistetyt tunnemallit vaikuttavat minäkäsityksen muiden kerrostumien muodostumiseen miten lapsi joutuu liittämään itseään koskevat tiedot minäkäsitykseensä myönteinen ydinminä rakentaa ydintä suojaavan minäkäsityksen varhaiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten valikoidaan ja tulkitaan itseä koskevaa uutta tietoa kielteiset tunteet turvaudutaan puolustusmekanismeihin (torjunta, toisenlaisen tietoisen minäkäsityksen rakentaminen) kokemus siitä, ettei aikuinen arvosta varhainen käsitys = arvottomuus, huonommuus lapsi saattaa tavoitella pakonomaisesti muiden huomiota

5 Minäkäsitys yksilön tulkinnat muiden suhtautumisesta itseen palautetta verrataan niihin odotuksiin, joiden mukaisesti tulisi toimia, millainen tulisi olla kehittyy iän myötä; lapsella tilannesidonnainen muuttuu kehityksen myötä suhteellisen pysyväksi koostuu hierarkisista sisäisistä malleista yksilö suuntaa sekä ohjaa toimintaansa lapsena omaksutut toimintamallit; esim. sisarussarjassa

6 Heräämisvaihe 0-1kk Peilisuhde Symbioosi 2-6 kk Eriytymisvaihe 6-10 kk Samastuminen Harjoitteluvaihe 8-15 kk 1 v Uudelleen lähentyminen kk 2v Yksilöllisyyden kiinteytymisvaihe kk 3v Ydinminän muotoutuminen 0-3 kk Jaettu kokemusmaailma ja vuorovaikutuksellinen minä 3-6 kk Itsen erottuminen muista 6-9 kk Kiintymyssuhde ja minäkokemuksen vakiintuminen 8-12 kk Minäkäsitys Itsetunto virittyminen vuorovaikutukseen 0-1 kk aikuinen antaa lapsen toiminnoille merkityssisällön;virittyminen lapsen tunnetilaan Vauva pyrkii voimakkaasti vuorovaikutuksee n (katsekontakti) hoitotoimet koetaan omana toimintana kehominän muodostumi-nen fyysisen erillisyyden kokeminen vierastaminen eroahdistus liikkuminen kokeilu mielipahamielihyvä kaikkivoipaisuuden tunteita mielikuvat äidistä Pelko ja kiukku eriytyvät sisäsyntyi-nen eroahdistus turvallisuuden tankkaaminen riippumattomuuden ja tarvitsevuu-den ristiriita uhmaikä äitiä pakottavat leikit siirtymäobjektit Empatia, ylpeys, häpeä uhmakohtauksi a oman erillisyyden hyväksyminen hyvä/paha kompromissit itsesäätely Minätietoisuus Syyllisyys, mustasukkaisuus sukupuoliidentiteetti

7 Minäkäsityksen kehitys nykytutkimuksen mukaan Ydinminä 0-2kk Vuorovaikutuksellinen minä 2-8 kk Kiintymyssuhde ja minäkäsityksen vakiintuminen 8-12 kk Vauva pyrkii voimakkaasti vuorovaikutukseen (katsekontakti) Kokemukset itsestä perustuvat kehominuuteen Jo 2 kk lapsi kykenee erottamaan oman kehonsa rajat toisen ihmisen rajoista kehonkaava Vastavuoroisuuden alkeet (nojaa taaksepäin&vaikenee, nojaa eteenpäin ja avaa suun) Yhteensulautumisen kokemuksia, mutta vauva säilyttää kokemuksen omasta ydinminästä Kiintymyssuhde = vanhemman ja lapsen emotionaalinen sitoutuminen toisiinsa (vrt. eläinten leimautuminen) Itsenäistymisen, irtautumisen vanhemmista ja oman itsenäisentoiminnan harjoittelun mahdollistaa mielensisäiset kiintymyssuhdemallit lapsi voi säilyttää turvallisen kokemuksen vanhemmastaan vaikka tämä ei olisi välittömästi läsnä Minän rajojen testaaminen: uhma/turvan hakeminen Psyykkinen riippuvuus toisesta ihmisestä itsenäiseksi kehittyminen

8 Minäkäsityksen kehitys (Mahler) Esivaiheet: Heräämisvaihe virittyminen vuorovaikutukseen 0-1 kk vauva on aktiivinen lyhyitä jaksoja kerrallaan; aistii elinvoimaa ihmiskasvot ja puhe; aikuinen antaa lapsen toiminnoille merkityssisällön Symbioosi kokemus sulautuu hoitajaan 2 kk alkaen, purkautuu 6 kk alkaen. mielipaha-mielihyvä alkaa muodostaa psyykk. suhdetta äitiin tarkkaavaisuus suuntautuu siihen, kuka mielipahan poistaa erottaa äidin ympäristöstä, muttei itseä äidistä hoitotoimet koetaan omana toimintana Peilisuhde: millainen äiti on hoidon aikana =Erillistymis- ja yksilöllistymisprosessi: ihminen, joka ei ole ollut psyykkisesti riippuvainen toisesta ihmisestä ei voi itsenäistyä riippumattomaksi yksilöksi

9 Minäkäsityksen kehitys (Mahler) Eriytymisvaihe 5-10 kk kehominän muodostuminen fyysisen erillisyyden kokeminen asteittainen prosessi; lapsi muod. käsityksen omasta erillisyydestään identiteetin rakentaminen, samastuminen lapsi erottaa tutut ja vieraat, vierastaminen aktiivinen tutustuminen ulkoiseen maailmaan tarkistuskatseet kohteen pysyvyys eroahdistus: vieraat kasvot herättävät lapsessa pelon äidin menettämisestä

10 Minäkäsityksen kehitys (Mahler) Harjoitteluvaihe 8-15 kk liikkuminen, kokeilu, kaikkivoipaisuuden tunteita, mielikuvat äidistä, turvallisuuden tankkaaminen aktiivinen tutustuminen ulkoiseen maailmaan, rakkaustarina maailman kanssa tarkistuskatseet kohteen pysyvyys eroahdistus: vieraat kasvot herättävät lapsessa pelon äidin menettämisestä kaikkivoipaisuus: äiti arvaa lapsen tarpeet lapsi liittää itseensä vanhemmat kaikkivoipia lapsi uskoo olevansa myös uskaltaa lähteä kävelemään; äiti takana suojelemassa; tuet ; keskeisellä sijalla 5 ikävuoteen asti itsearvostuksen kehittymisessä tärkeitä, suoja ulkomaailman kaaosta vastaan, maagiset toiveet (toivoo jotain, toive täyttyy) hankalissa tilanteissa selviäminen

11 Minäkäsityksen kehitys (Mahler) Uudelleen lähentyminen sisäsyntyinen eroahdistus, riippumattomuuden ja tarvitsevuuden ristiriita kk liikkuminen pois äidin luota oma fyysinen erillisyys oman itsenäisyyden kehittäminen, kaikkivoipaisuuden väheneminen, avuttomuuden oivaltaminen ero agressiot kiukuttelu palvelee itsenäistymispyrkimyksiä; selvitetään rajoja suhteessa vanhempiin minä itte vaihe (uhmaikä/tahtoikä 2-3v) tarvitsee toisaalta vanhempiaan: lelujen, esineiden näyttäminen, kontaktin haku leikin ja eleiden välityksellä, huomion vaatiminen äitiä pakottavat leikit: tekee sellaista, mikä pakottaa äidin toimimaan (karkaa puettaessa) pakottaa äidin osoittamaan, että äiti on saatavilla siirtymäobjektit (riepu, nalle); päivittäisten erotilanteiden sietäminen

12 Minäkäsityksen kehitys (Mahler) Yksilöllisyyden kiinteytymisvaihe 3. ikävuosi uhmakohtauksia, oman erillisyyden hyväksyminen 3. ikävuoteen mennessä tunnekohteiden pysyvyys: tunnistaa tärkeät ihmiset (tunnekohteet) & pystyy halutessaan tuomaan niistä mielikuvia itsen lohdutus mielikuvien avulla lapsi liittänyt positiivisia ja negatiivisia tunnelatauksia tunnekohteisiin pystyy jossain määrin hyväksymään hyvän ja pahan itsessä ja muissa lapsi alkaa kestää kieltoja raivostumatta, kompromissit psyykkinen itsesäätelyväline minätietoisuus; minä haluan

13 Minäkäsitys myöhemmin sukupuoli-identiteetti 2 v huomaa, että työt ja pojat on ruumiinrakenteeltaan erilaisia 3v. kiinnostuu sukupuoliasioista, oman sukupuolen ymmärtäminen; hämmentyminen (pippeli vai ei) 5v hyväksynyt, että hänestä tulee joko mies tai nainen v. saattaa nousta uudelleen, kapinointi (poikatytöt)

14 Minäkäsitys myöhemmin omatunto moraali vanhempien kiellot käskyjen ja kieltojen totteleminen ennen leikki-ikää pelkää, että vanhemmat ei pidä hänestä jos hän ei tottele saa tehdä, jos vanhemmat ei huomaa leikki-iässä syyllisyys/häpeä; omatunnon kehitys lapsi havainnoi vanhempien toimintaa, tekee johtopäätökset mitä saa tehdä/mitä ei älä tee niin kuin minä vaan miten minä sanon ei toimi! sisäistää vähitellen kiellot & rajat, päähänpistojen ja mielihalujen hillitseminen normien sisäistäminen=turvallisuuden tunteen lisääntyminen; suoja mielihaluja vastaan Johdonmukaisuus tärkeää!! muuten mielihalut & oikut ohjaavat, tarvitaan jatkuvasti ulkopuolista ohjausta, valvontaa

15 Minäkäsityksen myöh.kehitys Minäihanne piirteet, joita lapsi ihailee vanhemmissaan tavoitteet, joihin vanhemmat pyrkivät tavoitteet osaksi minäihannetta realistinen minäihanne = itsearvostuksen perusta realistiset tavoitteet & ihanteiden saavuttaminen tyytyväisyys & mielihyvä koulun aloitus: työperiaate minäihanteeseen työn tekeminen loppuun asti tuottaa mielihyvää ikätoverit suoritukset alemmuuden tunteet, omien kykyjen epäily kaveriryhmään samastuminen; kiusaamisilmiö ryhmässä selviytyminen lapsen itsearvostuksen vahvistus, pohja nuoruusiän yksilöllisyydelle

Samankaltaiset tiedostot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys