nette Puita pilkkomaan Miten sinä käytät energiaa? Kaamasen tiellä VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2 07 Puita pilkkomaan Miten sinä käytät energiaa? Kaamasen tiellä

2 A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA SISÄLLYS Sähköä tontillesi Jotta sähkö olisi varmasti tontillasi toivottuna päivänä, on liittymissopimus tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen liittymispäivää. Miten? Käymällä henkilökohtaisesti allekirjoittamassa liittymissopimus teknisessä asiakaspalvelussa, Kirkkopuistikko 4. Avoinna arkisin klo Mitä mukaan? Ota mukaan asemapiirustus, aluekartta ja kysy sähkösuunnittelijalta pääsulakkeen koko. Mistä tietoa? Me kerromme esim. miten hoituu työmaasähkö, sähkökaapeli tontillesi ja mittauskeskusvaihtoehdot. Puhelin (06) tai (06) Miten muuntajia rakennetaan ABB:n Vaasan tehtaalla Pääkirjoitus Mitä muuntajan sisällä on? Lisää varmuutta sähkönjakeluun Miten sinä käytät energiaa? Kaamasen tiellä Kylmää Hartmanin taloon Jäähdytys vaatii lisää kaapeleita Puita pilkkomaan Nette vastaa lukijoiden kysymyksiin Lyhyesti Sallitut sähkötyöt HUOM! Älä kaiva, jos et ole IHAN VAR- MA onko tontillasi kaapeleita. Meiltä Ristikko saat kartan sähkökaapelien sijainnista. 8 Lukijakilpailun tulokset 14 Mitä kuuluu Vaasan Sähkön kaukaisimmille asiakkaille Inarin Kaamasessa. Puita pilkkomaan! Työkaluina kirves, kiilakirves, halkaisulaite ja sähkökäyttöinen puunhalkaisukone. Kansikuva Mikko Lehtimäki

3 PÄÄKIRJOITUS Täysi kymppi Muutama vuosi sitten Vaasan Sähkö asetti tavoitteekseen olla tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen. Pienemmällä tekstillä täsmennettiin, että tavoite on olla Suomen tehokkain, kannattavin ja edullisin energiayhtiö. Tavoitteiden toteutumista osoittaa Talouselämä-lehden vertailu, jonka mukaan Vaasan Sähkö on ainoa täyteen kymppiin yltänyt energiayhtiö Suomessa. Asiakkaiden määrän kasvu ja erilaiset hintavertailut ovat toistuvasti osoittaneet Vaasan Sähkön hintojen kilpailukyvyn. Aina ei ole oltu halvimpia, mutta joka kerta kuitenkin yksi edullisimmista. Ajatuksena oli, että panostaminen tehokkuuteen näkyisi omistajalle kannattavuutena ja asiakkaille edullisena hintana. Tavoitteeksi asetettu tehokkuuden parantaminen on ollut merkittävää, mutta selittää kuitenkin vain osan menestyksestä. Suurempi merkitys on yhtiön kannalta suotuisilla olosuhteilla, jotka erityisesti vuonna 2006 vallitsivat. Vaasan Sähkö on vuoden 2002 jälkeen tehnyt seitsemän eri sähkön tuotantoresurssejaan kasvattavaa päätöstä. Näillä päätöksillä on hajautettu riskiä investoimalla viiteen erilaiseen tuotantomuotoon. Seuraava tuotantolisäys on rakenteilla oleva ja ensi vuodenvaihteessa käynnistyvä Tornion Voiman voimalaitos. Huolta päästöoikeuksien jaosta Vaasan Sähkön suurin huolenaihe on tällä hetkellä hiilivoimalaitosten muuta Eurooppaa rankempi kohtelu Suomessa päästöoikeuksien jaossa. Erityisen merkittävä tämä kysymys on siksi, että kyseiset kannattavuuttaan menettävät voimalaitokset ovat toisaalta sähkömarkkinahinnan muodostumisen perusreferenssejä ja toisaalta sähkön riittävyyden takaajina. Uusia näköaloja sähkömarkkinoille avaavat Venäjän suunnitelmat muuttaa sähkökaapelin kytkentää siten, että kaapelia voitaisiin käyttää paitsi sähkön tuontiin Suomeen niin myös sähkön vientiin Venäjälle. Kuinkahan riittävät uusiutuvien energialähteiden resurssit, jos niillä on korvattava sekä kulutuksen kasvu, että kannattamattomana pysähtyvät hiilivoimalat. Hannu Linna toimitusjohtaja nette 2/2007 3

4 Markku Peräsalo kokoaa kolmivaihemuuntajan sydäntä. Kun ohuita teräslevyjä on tarpeeksi paljon päällekkäin, niistä syntyy kolme pyöreää tornia. Mitä muuntajan sisällä on? Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Muuntaja on laite, jota tarvitaan muuttamaan sähköenergian vaihtojännite kuluttajalle sopivaan muotoon. Nette kävi katsomassa, miten muuntajia rakennetaan ABB:n Vaasan tehtaalla. Siellä tehdään myös Vaasan Sähköverkon tilaama iso muuntaja, joka otetaan käyttöön marraskuussa. ABB on maailman suurin muuntajavalmistaja. Se rakentaa muuntajia 57 tehtaassa eri puolilla maailmaa. Vaasan tehdas on ainoa, jossa kootaan muuntajia erikoissovellutuksiin kuten laivoille ja öljynporauslautoille. Toki teemme myös tavallisia suurmuuntajia. Muuntajat tehdään aina asiakkaan tilauksen mukaan eikä niitä siis valmisteta valmiiksi varastoihin, liiketoimintayksikön johtaja Jukka Auranen kertoo. Vaasan erikoismuuntajatehtaalta lähtee vuosittain maailmalle noin 800 muuntajaa. Sellainen määrä tuo yksikölle noin 80 miljoonan euron liikevaihdon. Palosaaren voimalaitoksen pihaan asennetaan marraskuussa ABB:n tehtaalla valmistettava muuntaja. Vaikka Vaasan Sähköverkon tilaamalla muuntajalla on korkeutta miltei kuusi metriä, ABB:n mittapuun mukaan se on pieni suurmuuntaja. Ei siis keskikokoinen saati sitten suuri. Muuntaja muuntaa jännitetasoa Suomessa käytetään sähkön siirtämiseen siirtoverkossa useita eri jännitteitä. Jännitetaso riippuu siirrettävästä energiamäärästä ja siirtomatkasta. Energian siirto tapahtuu suurella jännitteellä ja jakelu kuluttajille pienellä jännitteellä. Muuntajaa tarvitaan aina, kun jännitetasoa muutetaan. Sydämet syntyvät käsityönä Muuntajan valmistus alkaa sähkösuunnittelusta. Suunnittelija suunnittelee muuntajan, joka täyttää asiakkaan sähköiset vaatimukset. Muuntajan on esimerkiksi kestettävä käyttöpaikalla esiintyviä jännitteitä ja oikosulkuvirtoja. Rakennesuunnittelu suunnittelee muuntajan mekaaniset rakenteet: säiliön ja ulkoiset varusteet. Muuntajan sydän valmistetaan erityisesti muuntajateollisuudelle valmistetusta magneettisesti optimaalisesta rautalevystä. Sitä kutsutaan sydänlevyksi. Yleisimmin käytetään 0,3 millimetrin paksuista sydänlevyä, joka ensin leikataan ja ladotaan sitten käsin muuntajan sydämeksi. Mustasaarelainen Markku Peräsalo nostelee kapeita levyjä kolmivaihemuuntajaan. Markun oikeassa kädessä on magneetti, joka nappaa kiinni pinon päällimmäisestä levystä. Levyt on asetettava millilleen oikeaan kohtaan. Tämä on fyysisesti raskasta hommaa, Peräsalo väittää ja varmaan tietää yli 33 vuoden kokemuksella. Vaikka levyt ovat ohuita, niitä >> 4 nette 2/2007

5 Vaasalainen Timo Myllykangas ja vähäkyröläinen Ismo Haapaharju käämivät lestin päälle kuparijohdinta, josta syntyy muuntajan käämi. Käämi on sähköinen komponentti, jossa kulkee virta ja joka on jännitteinen. Kierrosluvun määrää muuttamalla saadaan aikaan erilaisia jännitteitä ja virtoja. Vaasan Sähköverkon muuntaja painaa kiloa on noin 6 metriä korkea sydänlevyjä noin kiloa paperia ja puuta eristeenä noin kiloa eristeöljyä noin litraa nette 2/2007 5

6 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Lisää varmuutta ja kapasiteettia Vaasan ydinkeskustan sähkönjakeluun >> Vaasan tehtaalta lähtee vuosittain noin 800 erikokoista muuntajaa. Ismo Haapaharju on valmistanut muuntajia kymmenisen vuotta. nostetaan Vaasassa vuoden aikana yhteensä noin 4 miljoonan kilon edestä. Yksi mies siirtelee työviikon aikana parikymmentätuhatta kiloa. Kuparia tai alumiinia käämeihin Käämit valmistetaan joko kupari- tai alumiinijohtimista. Muuntajassa on normaalisti yhdeksän käämiä. Tyypillisessä kolmivaihemuuntajassa on alajännitekäämi, yläjännitekäämi ja säätökäämi, jolla verkon jännitetasoa voidaan säätää. Säätökäämi pitää huolta siitä, että kaikki vaasalaiset saavat esimerkiksi joulukinkkunsa kypsiksi, 38 vuotta muuntajien parissa ABB:llä työtä tehnyt asentaja Esko Nuru havainnollistaa. Kokoonpanossa käämit asennetaan sydämelle ja tehdään käämien väliset kytkennät. Kokoonpanon jälkeen muuntaja kuivataan. Kuivaus tehdään kerosiiniuunissa, jossa sydän ja käämit ensin lämmitetään 130-asteisella kerosiinihöyryllä ja sitten muuntaja kuivataan tyhjöimulla. Muuntajan sisällä oleva kosteus on peräisin eristeenä käytettävästä puusta ja paperista. Yhdestä muuntajasta irtoaa kuivauksessa kymmeniä litroja vettä. Kuivauksen jälkeen muuntaja asennetaan säiliöön ja täytetään öljyllä. Jokainen muuntaja koestetaan. Koestuksella varmistetaan, että muuntaja täyttää asiakkaan vaatimukset ja kestää verkossa esiintyvät jännite- ja oikosulkurasitukset. Kun kaikki on valmista ja kunnossa, muuntaja pakataan ja lähetetään maailmalle. Kun Vaasan Sähköverkon ABB:ltä ostama muuntaja on valmis, se viedään Palosaaren sillan vieressä olevan sähköpääasemalle. Kyseisen sähköaseman kautta saa sähkönsä koko Vaasan ydinkeskustan alue. Voimalaitoksen pihaan rakennetaan parhaillaan uutta sähköasemaa, jonne muuntaja asennetaan. Voimalaitoksella oleva 1960-luvun alussa rakennettu sähköasema on tullut elinikänsä päähän, Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoo. Vanhalla asemalla on kaksi muuntajaa, joista toinen jää varamuuntajaksi. Toinen viedään peruskorjattavaksi ABB:n muuntajatehtaalle. Kunnostuksen jälkeen se tuodaan uudelle sähköasemalle. Noin 450 neliömetrin kokoinen rakennus valmistuu elokuussa. Muuntajat asennetaan paikoilleen lokakuussa. Asema on käyttövalmis marraskuussa. Sähkönkulutus kasvaa Sähkönkulutus Vaasan keskustassa kasvaa muun muassa teollisuuden investointien takia. Keskustaan on rakennettu uusia asuntoja, ja koteihin tulee koko ajan enemmän sähkölaitteita. Myös toimistorakennusten jäähdyttämiseen tarvitaan energiaa. Noin 5 miljoonaa euroa maksava uusi asema parantaa sähkönjakelun varmuutta Vaasan ydinkeskustassa. Samalla uusi asema kasvattaa alueen sähkökapasiteettia viidenneksellä. Laitteet ja tilat on mitoitettu niin, että voimme nostaa kapasiteettia tulevaisuudessa vielä saman verran lisää, Rintamäki sanoo. Kokonaan sisätiloihin rakennettava sähköasema lisää myös turvallisuutta alueen liikenteen lisääntyessä. Vaasan Sähkö rakensi uuden sähköpääaseman viimeksi 15 vuotta sitten. Seuraava rakennetaan Rintamäen arvion mukaan pikemmin, sillä sähkönkulutuksen ennakoidaan jatkavan ripeää kasvua. Viime vuonna sähkönkulutus kasvoi Vaasan Sähkön toimialueella 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uusi sähköpääasema rakennetaan Palosaaren sillan viereen. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen. 6 nette 2/2007

7 Osallistu tutkimukseen ja kirjoita tarina. Kerro, mitä sinä ajattelet energiasta ja miten käytät sitä omassa elämässäsi. Herään kännykän piippaukseen klo Kännykän akku on latautunut yön aikana täyteen. Otan puhelimen mukaani ja suuntaan aamutoimille. Kännykän laturin jätän pistorasiaan kuten aina. Olohuoneessa huomaan harmikseni unohtaneeni television yöksi stand by -tilaan, vaikka yleensä sammutan sen iltaisin. Laitan television päälle Tutkijat Sanna Pohjonen ja Lotta Hernesniemi ja odottavat energiasta, sen kuluttamisesta ja säästämisestä kertovia tarinoita. Miten sinä käytät energiaa? Valitse yksi tavallinen arkipäivä ja kerro miten käytit energiaa tuona päivänä. Saat kirjoittaa niin lyhyesti tai pitkästi kuin haluat, eikä tarinan muotoakaan ole rajattu. Kerro myös siitä, millaisia energiansäästövinkkejä olet saanut elämäsi varrella. Onko energian säästäminen sinusta ylipäätään tarpeen? Kirjoitukset menevät tutkimuskäyttöön. Sanna Pohjonen Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta ja Lotta Hernesniemi VaasaEMG:stä tekevät tutkimusta, jonka perimmäinen tarkoitus on löytää keinoja helpottaa ihmisten energiansäästöä sekä kannustimia energian tehokkaampaan käyttöön. Tutkimuksella halutaan tehdä näkymätön energia näkyvämmäksi: saada ihmiset kiinnittämään enemmän huomiota omaan energiankäyttöönsä. Tavoitteena on löytää tapoja, jotka tekisivät energiansäästämisestä helppoa ja vaivatta arkeen sulautuvaa toimintaa. Energiatehokkuudesta, energiansäästöstä ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta keskustelu liikkuu aika kaukana tavallisten ihmisten elämästä. Jokainen meistä voi kuitenkin tehdä paljon energian säästämiseksi. Ihmisten kirjoitelmat auttavat tutkijoita ymmärtämään ihmisten arkea ja sitä millaisia ajatuksia ja pohdintoja energia arjessa saa aikaan. Kirjoitelmista haetaan ideoita erilaisille energiansäästämistä ja tehokasta käyttöä helpottaville ratkaisuille. Emme tiedä vielä, onko se laite vai palvelu tai jotakin muuta, Sanna Pohjonen sanoo. Tutkimus paljastaa todennäköisesti, että energiankuluttajia on monenlaisia, joten vaihtoehtoisia ratkaisujakin täytyy olla enemmän kuin yksi. Teolliset muotoilijat osallistuvat tutkimukseen luomalla kirjoituksista kumpuavista ideoista konsepteja, joita testataan todellisilla kuluttajilla. Tekes-rahoilla toteutettava tutkimus on kaksivuotinen. Yrityksistä tutkimuksessa ovat mukana Vaasan Sähkö, Tampereen Sähkölaitos, Helsingin Energia, TeliaSonera sekä irlantilainen kaasuyhtiö ja ranskalainen konsulttiyritys. Lähetä kirjoituksesi elokuun loppuun mennessä Lähetä tekstisi elokuun loppuun mennessä joko sähköpostitse: tai kirjeenä: Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, Wolfintie 36, Vaasa. Merkitse viestiksi NETTE. Liitä mukaan myös yhteystietosi ja ikäsi. Kaikkien kirjoituksensa lähettäneiden kesken arvotaan syyskuun lopussa kolme 100 euron arvoista lahjakorttia. Nette maksaa Nette-lehdessä julkaistuista kirjoituksista 100 euron palkkion. Lisätietoja tutkimuksesta saa Sanna Pohjoselta Muovasta, puh. (06) nette 2/2007 7

8 Kaamasen tiellä Teksti ja kuvat Hannu Rintala Nette kävi kysymässä, mitä kuuluu Vaasan Sähkön kaukaisimmille asiakkaille Inarin Kaamasessa. Edellisessä Nette-lehdessä oli lukijakysely, jonka yksi kysymys oli: Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nettelehdissä? Kajaanilainen lukijamme ehdotti juttua Vaasan Sähkön kaukaisimmasta asiakkaasta. Tämä juttuvinkki oli niin mielenkiintoinen, että asiahan piti heti selvittää. Sähkökaupan insinööri laskeskeli aikansa koordinaatteja Lapin tuntureilta ja kaukaisimmaksi yritysasiakkaaksi selvisi Kaamasen Kotipuoti. Myös kaukaisin yksityisasiakas löytyi samasta kylästä, Valtteri Orpana Toivonniementieltä. Juha Watt Vainion laulu kertoo matkasta pohjoiseen. Laulu, jossa herrat ajelevat Kaamasen tietä matkalla ostamaan Nuorgamin Jounilta poronsarviuutetta, kuuluisaa luonnonlääkettä vanhempien miesten vaivaan. Tästä aikansa suosikkirallatuksesta Kaamasen kylän nimen tuntee moni suomalaisen iskelmämusiikin ystävä. Wikipedia-sivustolta löytyi tietoa Kaamasesta: pohjoissaameksi Gamas, poron koipinahka on Inarin kunnassa sijaitseva noin 200 asukkaan kylä valtatie 4:n varrella Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Porotalous ja palveluelinkeinot ovat kylän pääasialliset elinkeinot. Internetin reittiohjelman mukaan matkaa Vaasan Sähkön pihasta Kaamasen kyläpuotiin on 814,8 kilometriä. Tiedustelen perillä Kyläpuodin pihassa nuorelta neidiltä, missähän mahtaa olla Kaamasen kylä ja kuulen olevani 8 nette 2/2007

9 Kaamasen Kotipuodista löytyy kaikkea maan ja taivaan väliltä. keskellä kylää. Eteen avautuu maisema, jossa näkyy Kaamasen kievari rantamökkeineen ja kaksi omakotitaloa. Jassoo, kiitos tiedosta. Mielenkiintoinen historia Kaamasen kylän ja kaupan historiasta neuvottiin kysymään ikänsä kaupan vieressä asuneelta Hugo Sietiöltä. Hugo, 78 vuotias entinen taksiautoilija löytyi puupinolta klapikonetta käyttämästä. Äidin isän isä on tiettävästi tullut tähän kylään ensimmäisenä porolaumansa kanssa. Hugo kertoo, että saksalaiset sotilaat rakensivat vuonna 1944 nykyisen kaupan kohdalle sähkölaitosta, ilmeisesti lähelle rakentamansa lentokentän tarpeisiin. Silloin Hugo perheineen joutui lähtemään sotaa pakoon Ylivieskaan asti. Perustukset olivat pystyssä, kun lähdettiin ja kun palattiin kolmen kuukauden kuluttua, oli rakennus räjäytetty raunioiksi. Ainoastaan yksi nurkka oli pystyssä, muistelee Hugo. Vuonna 1947 sähkölaitoksen raunioille rakennettiin Takalappi-niminen kauppa. Seitsemän kauppiasta tai kaupanhoitajaa muistui heti Hugon mieleen. Kaupan nimi on muuttunut vuosikymmenten varrella muutaman kerran. Nimiä oli ainakin Lapinmaa, E-myymälä ja Kiira, jonka kaupan edellinen omistaja vaihtoi Kaamasen Kotipuodiksi. Aikoinaan kylässä oli oma koulu, jota kävin pakolliset neljä vuotta. Opettajia oli yksi, ja kaikki oppilaat olivat samassa luokassa. Tuntuu, että meistä tuli ainakin yhtä viisaita neljässä vuodessa kuin nykyajan oppilaista kymmenessä vuodessa, naureskelee Hugo. Seuraavaksi lähin kauppa on Inarissa, jonne on matkaa 27 kilometriä, joten on kylän elämälle tärkeää, kun löytyi kyläkauppaan uusi kauppias. Kauppiaana Kaamasessa Sodankyläläinen Hilkka Raasakka kävi vajaa vuosi sitten sisarensa luona Kaamasessa ja sai kuulla, että kylän suurin ja samalla ainoa kauppa oli myytävänä. Hilkka päätti, että elämänmuutos tehdään nyt. Kun on ollut 20 vuotta kirjanpitäjänä ja hoitanut noin sadan yritysasiakkaan paperityöt, alkoi mielessä pyöriä, että olisi kiva kokeilla jotakin muuta. Nythän tässä saa käytännössä kokeilla, osasinko kirjanpitäjänä neuvoa muita kauppiaita oikein, nauraa Hilkka. Aukioloajat Hilkka haluaa pitää joustavina. Myydään silloin, kun asiakkaita on liikkeellä. Netten vierailupäivänä toukokuun puolivälissä Hilkka pisti ovet viideltä kiinni. On katsos vähän kiire läheiselle suolle lintuja bongaamaan. Eilen nähtiin alli, joka oli menossa Jäämerelle pesimään. Liikkeellä ovat myös kurjet, hanhet ja joutsenet, selittää Hilkka innoissaan maallikolle, joka ei tunne kunnolla kuin variksen ja harakan. >> nette 2/2007 9

10 Kotipuodin kassalla Hannu Hämäläistä palvelee vaasalaissyntyinen Marika Ylimartimo. sestä majoitusyrityksestä. Tällä retkellä sitä ollaan edelleen. No, niinhän siinä kävi, että tapasin kaamaslaisen miehen ja vuonna 1990 siirsin kimpsut ja kampsut lopullisesti Kaamaseen. Nyt meillä on kolme kouluikäistä lasta, jotka käyvät Inarissa koulua, kertoo Marika. Etelään en todennäköisesti enää muuta eikä Vaasassa käydessä tule yhtään kotoinen olo, joten kai Lappi on minulle oikea paikka, sanoo Marika hetken aikaa mietittyään. Vaasassa kun on totuttu kaksikielisyyteen, niin miten täällä, onko saamenkielisiä asiakkaita? En ole ikinä nähnyt lappilaista, joka ei osaisi suomea eikä saamenkieltä täälläpäin ainakaan yleisesti puhuta. >> Oikea sekatavarakauppa Supermarkettien marmorilattioilta voi mielessään palata vuosikymmeniä takaisin lapsuuden oikeaan kauppaan, kun astuu sisään Kaamasen Kotipuotiin. Tunnelmaltaan yksikään kaupungin kliininen superhypermarket ei voita kotoista puotia ja sen nauravaista henkilökuntaa. Puodin valikoima, no, on se ainakin monipuolinen, sillä ruokatavaran lisäksi löytyy apteekki, metrin mittainen Lapinleuku, veikkaus, polttoaineet, kumisaappaat, itse leivottu pulla, asiamiesposti, nettipiste, jossa kyläläiset saavat käyttää internetiä eurolla ja muut kahdella eurolla sekä verenpaineen mittauspiste. Katsos, kun lähimpään terveyskeskukseen on 70 kilometriä. Ei sinne kannata moisen homman takia lähteä, kun meillä voi mitata itse eikä maksa mitään, huomauttaa kauppias. Mainostekstitkin hoidetaan itse. Pilkkijöille suunnattu mainosteksti talvella kotipuodin kassalla: Suloiset, suurisilmäiset, koulutetut toukat ja madot saapuneet Kotipuotiin. Entisiltä kauppiailta on jäänyt vuosikymmenten varrelta sekalaista tavaraa varastoon, joten jos muualta et jotain löydä, niin tule Kaamasen Kotipuotiin. Täällä on vaikka mitä, mainostaa kauppias pilke silmäkulmassa. Vanhemmillani oli mökki täällä, joten Kaamanen tuli tutuksi jo pikkutyttönä. 18-vuotiaana ei Wasalandian kesätyöt lipunmyyjänä oikein innostaneet, joten lähdin pohjoiseen. Kesäduunin sain Muotkan Ruoktu -nimi- Kaukaisin yksityisasiakas Kaukaisin yksityisasiakas, Valtteri Orpana löytyi Kaamasjoen toiselta puolelta. Toivonniementien risteyksestä, josta Valtterin hiekkaiselle kotitielle käännytään, on mat- Maailma on pieni, sanotaan Eipäs olisi odottanut, että Kaamasen Kotipuodin kassalta löytyy vaasalaistyttö, Marika Ylimartimo. Risto Penttinen (vas.) poikkesi kahville Valtteri Orpanan tupaan. 10 nette 2/2007

11 Vaasan Sähkö löytyi Valtteri Orpanan sähkönmyyjäksi internetin kautta. Tässä pirtissä olikin paikalla asiantuntevat kilpailuttajat, sillä Penttinen kertoo tehneensä jopa oman tietokoneohjelman, jolla hän seuraa sähkönmyyjien hintoja. Tiedossa oli, että kaikki yhtiöt eivät myy verkkoalueensa ulkopuolelle ollenkaan. Mitä jos tehdään kuntaliitos, jossa Kaamanen yhdistyy Vaasan kaupunkiin, niin saataisiinko me vielä halvemmalla sähköä, ehdottaa väki pirtissä naureskellen. Luvattua tuli, että Vaasan päättäjät tämän ehdotuksen varmasti lukevat ja ainakin Nette-lehti kannattaa pikaista kuntaliitosta. Sodankyläläinen Hilkka Raasakka aloitti vuoden alussa Kotipuodin kauppiaana. kaa Norjaan satakunta kilometriä. Hirvikoira Pomo ottaa vieraan vastaan ilmoittaen, että nyt on pihassa etelänmies eikä hirvi. Toki samana aamuna oli hirvikin pihassa vieraillut. Käkisalmelta, Karjalan kannakselta kotoisin oleva Valtteri tuli eläkepäiviään viettämään Kaamasjoen rannalle. Työuran Valtteri on tehnyt rajavartiopäällikkönä ja ilmailualalla. Pisin asemapaikka rajojemme suojelijana oli Anterin raja-asema Suomen itärajalla, Saariselän korkeudella. Ikänsä ilmailua harrastaneelle oli luontevaa siirtyä ilmailun pariin ja eläkkeelle hän jäikin Ivalon lentoaseman päällikön tehtävistä vuonna Entisenä evakkona olen kiertänyt Suomea koko ikäni, enkä halunnut liikepaikoille asettua, varsinkin kun harrastan metsästystä ja kalastusta. Kaamasessa sattui olemaan sopivasti joenrantapaikka myynnissä, kertoo Valtteri. Talon naisväen mielestä Valtteri on kuin simpukka, joka ei helpolla avaudu. Kun haastattelupäivänä sattumalta kahvilla pistäytyi entinen virkaveli Risto Penttinen, niin johan rupesivat jutuissa koneet lentämään ja kädet huitomaan ympäri pirttiä miesten muistellessa lentojaan erilaisilla koneilla. Koko ikänsä kaupan vieressä asunut 78-vuotias Hugo Sietiö tuntee Kaamasen kylän ihmiset ja asiat. nette 2/

12 Teksti ja kuvat Hannu Rintala Kylmää Hartmanin taloon Yli 90-vuotias Hartmanin talo Vaasan torin laidalla nykyaikaistuu. Taloon asennettu jäähdytysjärjestelmä viilentää huoneet kesän helteillä. Hartmanin taloa remontoidaan vanhaa arvostaen. Mitään ei ole rikottu, ja tarvittaessa kaikki on mahdollista palauttaa ennalleen, Arto Vuorinen ja Styrbjörn Blomberg kertovat. Kompressorista tuleva lauhdutuslämpö johdetaan katolla oleviin nestejäähdyttimiin. Hartmanin talon rakennutti 1913 Erik Hartman, Hartmanin siirtomaatavarakaupan perustaneen C.J. Hartmanin poika. Rautakauppana nykyään tunnettu Hartman myi aluksi torin laidalla kaksikerroksisessa puutalossa kaikenlaista sekalaista tavaraa, muun muassa ulkomailta laivoilla tuotuja ns. siirtomaatavaroita: kahvia, teetä, sokeria ja tupakkaa. Kun liike siirtyi isältä pojalle, arkkitehtiopinnoista haaveillut Erik järjesti arkkitehtikilpailun ja rakennutti tilalle niin komean rakennuksen, että sitä kutsuttiin Hartmanin liikepalatsiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Talo on suojeltu, ja se on asettanut remontille omat reunaehtonsa, Hartmanin talon kiinteistöpäällikkö Styrbjörn Blomberg kertoo. Jäähdytysjärjestelmän on suunnitellut insinööri Arto Vuorinen insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy:stä. Talon ullakolle on asennettu kaksi isoa konetta, jotka jäähdyttävät vettä 8-asteiseksi. Joka huoneen katonrajassa on vähintään yksi neliskulmainen laite, puhallinkonvektori, joka tuo huoneeseen kylmän veden viilentämää ilmaa. Kompressorista tuleva lauhdutuslämpö johdetaan katolle asennettuihin nestejäähdyttimiin. Jäähdytys tapahtuu sähköllä. Laitteiston sähköteho on 200 ja jäähdytysteho noin 600 kilowattia. Sähkönkulutus toki kasvaa, mutta sähkölasku ei nouse mahdottomasti, sillä jäähdytystunteja on vuoden mittaan kuitenkin melko vähän, Vuorinen sanoo. Aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä jäähdyttämisessä hyödynnetään kylmää ulkoilmaa. 12 nette 2/2007 Vesi johdetaan ullakolta alas kerroksiin ns. keittiöportaan kautta. Tämän portaikon kautta nostettiin ennen polttopuuta asuntoihin, Arto Vuorinen ja Styrbjörn Blomberg kertovat.

13 Jäähdytys vaatii lisää kaapeleita Tori jouduttiin toukokuussa repimään auki monestakin syystä. Kahdessa kohtaa asialla olivat Raveran miehet Vaasan Sähköverkon toimeksiannosta. Ensin töitä tehtiin Hartmanin talon vieressä, sitten Citymarketin ja HS Centerin välissä. Ullakolla 8-asteiseksi jäähdytetty vesi viilentää huoneisiin tulevan ilman katonrajaan asennettujen laitteiden kautta. Huoneiden lämpötilaa voi säätää huonekohtaisesti. Viileämpää ilmaa vuokralaisten toivomuksesta Hartmanin talon huoneet ovat isoja, ja huonekorkeus on yli kolme metriä. Vaikka ilmaa on riittävästi, se on raskasta. Ilmanlaatu on ollut ykkösasia, johon vuokralaiset ovat toivoneet parannusta. Huoneistoista suurin osa on vuokrattu liikekäyttöön, ja vain muutama on asuinkäytössä. Talossa toimii noin 50 toimistoa, ja työskentelee noin 400 ihmistä. Vuokralaisemme saavat nyt hyvän palvelun lisäksi myös sisälämpötilan osalta nykyaikaiset tilat, Blomberg sanoo. Uusiin toimistorakennuksiin jäähdytys suunnitellaan automaattisesti, sillä sähkölaitteet ja valaistus tuovat huoneisiin runsaasti ylimääräistä lämpöä. Niiden aiheuttama lämpökuorma on wattia neliötä kohti, Vuorinen huomauttaa. Jäähdytysjärjestelmän asentamisen yhteydessä Hartmanin taloa on kunnostettu muutenkin. B-portaaseen on asennettu uusi hissi ja porrashuone on maalattu. Jäähdytysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin syksyllä 2005, ja Blomberg arvioi töiden jatkuvan vielä reilun vuoden. Työtä tehdään varovasti ja hillitysti vuokralaisten ehdoin, sillä toiminta talossa jatkuu koko remontin ajan. Viileämmistä huoneista päästään kuitenkin nauttimaan tänä kesänä, kun jäähdytysjärjestelmä otetaan käyttöön osassa rakennusta. Vahvistimme rakennuksiin meneviä sähkökaapeleita, Karl-Gustav Kolam Vaasan Sähköverkosta kertoo. Molemmissa urakoissa oli taustalla jäähdytysjärjestelmän asentaminen. Miksi torin alle ei asenneta valmiiksi riittävän paljon kaapeleita, jotta toria ei tarvitsisi aina repiä auki? Kaapeleita ei voi asentaa valmiiksi varmuuden vuoksi, koska tehtävät työt riippuvat aina siitä, mitä asiakas tilaa, Kolam selittää. Hartmanin taloon meni ennen kolme kaapelia. Ne vaihdettiin uusiin, ja rinnalle lisättiin vielä neljäs kaapeli. Vaikka maan alla olisi ollut Hartmanin taloon johtavat syöttökaapelit vaihdettiin isommiksi, suunnittelupäällikkö Karl-Gustav Kolam Vaasan Sähköverkosta kertoo. valmiiksi riittävästi oikeankokoisia kaapeleita, kaivutöihin olisi jouduttu silti, sillä Hartmanin talon sähkökeskuksen paikkaa oli vaihdettu talon remontin yhteydessä. Joudutaanko torilla siis tekemään kaivutöitä joka kesä? Voi olla, että joudutaan. Jäähdytyksen lisääminen on nyt uusi ilmiö, joten näitä töitä tulee todennäköisesti vielä lisää. Koska kaivulupien saaminen vie aina oman aikansa, Kolam neuvoo ottamaan yhteyttä Vaasan Sähköverkkoon vaikka heti kesälomien jälkeen, jos kiinteistöön halutaan jäähdytys seuraavaan kesään mennessä. nette 2/

14 Puita Pihamaalla on kolme pätkittyä puuta: mänty, kuusi ja koivu. Heidi Haapamäki, Osmo Lammi ja Ulf Hultholm käyvät hommiin. Riskeimmän oloinen Ulf saa käteensä kirveen, mustan Toolmaten. Ennenkin kirvestä heilutellut Ulf tarkastelee kriittisesti kirveen terää. V-kulma on liian leveä. Tämä ei pure kunnolla kiinni puuhun, varsinkin jos puu on märkää. Jos tämä olisi minun, teroittaisin sen kyllä uudelleen. Kirves tekee tosiaan muutaman tuloksettomaksi jäävän pompun, mutta kyllä Ulf saa polttopuitakin aikaan. Kolmen koivupölkyn jälkeen kirveen varressa oleva suojakumi halkeaa ja lentää maastoon. Suojakumi ei ole välttämätön, mutta testaajat päättävät siirtyä muihin työkaluihin. Se hyvä puoli kirveessä on, ettei tarvitse palella, Ulf sanoo ja pyyhkii hikeä. Osmo kaatoi eräänä talvena pihastaan 15 koivua ja pilkkoi ne polttopuiksi kirveellä. Aikaa meni, mutta Osmo arvostaa kirveen filosofista ulottuvuutta. Siinä saa purettua kiukut ja murheet. Kirveellä Mietaan Jussikin halot hakkaa. Siisti pienten puiden pilkkoja Kiilakirves näyttää seipäältä tai rautakangelta. Siinä on kaksi osaa: terä ja sen jatkona Ulf ja kirves Nette pilkkoi kesätestissään polttopuita. Työkaluina olivat kirves, kiilakirves, halkaisulaite ja sähkökäyttöinen puunhalkaisukone. Omalla tavallaan hyviä laitteita kaikki, totesi testiryhmä. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 14 nette 2/2007 Heidi ja helppohalkoja

15 pilkkomaan! Osmo ja kiilakirves oleva putki, jonka sisällä on terästanko. Terä lyödään kiinni puuhun. Putken sisällä oleva tanko nostetaan ylös ja paukautetaan alas. Isku halkaisee puun. Heidi, Ulf ja Osmo kokeilevat kaikki kiilakirvestä. Pilkottavan pölkyn ympärillä on autonrengas, ja irtoavat palat pysyvät renkaan sisällä. Tämä on siisti, kun ei tarvitse kerätä puita ympäri pihaa. Vielä siistimpää pilkkominen on, jos hankkii lisävarusteena myytävän korin. Lastut jäävät koriin, joten puita voi pilkkoa vaikka sisätiloissa. Hyvä laite, kun haluaa pieniä polttopuita, testaajat toteavat. Kiilakirves ei jaksa pilkkoa paksua pölkkyä kerralla, vaan puuta on pienittävä etenemällä pölkyn ulkoreunasta kohti keskustaa. Tehokas halkoja Smart Splitter -helppohalkoja on laite, jota näkee usein messuilla. Halkojassa on enemmän iskuvoimaa kuin kiilakirveessä, mutta idea on kummassakin sama. Halkoja pitää koota ennen kuin sillä voi ryhtyä töihin. Tukitanko ruuvataan kiinni puupölkkyyn. Kiinnitykseen tarvitaan porakonetta. Poranterä tulee mukana pakkauksessa. Halkaistava puu laitetaan halkaisukiilan alle, iskupaino nostetaan ylös ja heitetään molemmilla käsillä alas. Laite on turvallinen, sillä ote irrotetaan, ennen kuin puntti osuu halkaisukiilaan. Halkoja on tehokas. Paksutkin puut antavat periksi 4-5 kolautuksen jälkeen. Kevyesti sähköllä Sähköllä toimivaan puunhalkaisukoneeseen saa laittaa halkaisijaltaan korkeintaan 25 sentin paksuisia puita. Puu laitetaan makaamaan ohjauslevyjen väliin puun kasvusuunnassa. Koneen käyttäminen vaatii molempia käsiä. Oikealla painetaan käynnistyskytkintä ja vasemmalla ohjataan hydrauliikan ohjausvipua. Kuuluu hiljainen hurina, ja puu halkeaa kahteen osaan. Helppo homma ja tosi kevyttä! Raskain vaihe on se, kun pitää nostaa halkaistava puu laitteeseen, Heidi sanoo. Testaajat tuumivat, että vielä helpommin ja nopeammin työ sujuisi, jos puita pilkkoisi kaverin kanssa. Toinen painelisi nappuloita ja toinen nostelisi puita. Hiukan hajuton ja mauton tämä kyllä on, Osmo miettii. Nappia painamalla ei synny oikeaa halonhakkuutunnelmaa, vaan olo on pikemminkin kuin liukuhihnan ääressä tehtaalla. Heidin, Ulfin ja Osmon mielestä Smart Splitter oli tehokas laite, mutta sähkökäyttöiseen puunhalkojaan verrattuna se alkaa tuntua kalliilta. Ainakin Ulf olisi valmis maksamaan sen 59 euroa enemmän, mikä laitteilla on hinnaneroa. Sitten pitää vaan olla sähköt. Ei se ihan jokaisen kesämökin liiteriin sovi, Heidi ja Osmo huomauttavat. Nette kiittää Vaasan Starkkia, Oivakaihdinta ja Oscar Tradea testivälineiden lainasta. Kirves Toolmate 2 500g, Vaasan Starkki, 25 euroa + machon näköinen + töitä lihaksille + hyvä keino purkaa kiukkua ja murheita vaatii voimaa puita jaksaa pilkkoa vain vähän kerrallaan pilkotut puut lentelevät ympäriinsä suuri tapaturmariski Tosimiehelle tai -naiselle Kirves on työkalu perinteisimmillään. Kuuluu jokaisen aitoja asioita arvostavan ihmisen varastoon. Kiilakirves Logmatic, Oivakaihdin Oy, 69 euroa + siisti: puita voi hakata vaikka sisällä + puita hakatessa tulee sopivasti hiki ei saa isoja klapeja Romantikolle Kiilakirves sopii parhaiten pienten puiden valmistukseen. Se on omiaan romantikolle, joka kiehauttaa maalaisromanttisessa kyökissään pannukahvit. Helppohalkoja Smart Splitter, Oscar Trade, 136 euroa, messuilta tarjoushintaan 120 euroa + kevyin testin lihasvoimalla toimivista työkaluista + pilkkoo sekä isoja että pieniä polttopuita + tarjoaa sopivasti liikuntaa pilkotut puut lentelevät ympäriinsä toimintakuntoon saattamiseksi tarvitaan porakonetta aika kallis Alan harrastajalle Smart Splitter sopii ihmiselle, jolle halonhakkuu on kuntoilua ja mukava harrastus. Hyvä väline kotiin, jossa polttopuita tarvitaan paljon. Kun halkoja on ruuvattu kiinni pölkkyyn, puita voi käydä melko vähällä vaivalla paiskomassa palasiksi vaikka joka päivä. + tämä helpommaksi puun hakkausta ei saa + hiljainen, pehmeä käyntiääni + valmista syntyy nopeasti alkuviehätyksen jälkeen hiukan tylsä kunnon halonhakkuutunnelma puuttuu hiki ei irtoa, ei sitten millään vaatii toimiakseen sähköä Halkaisukone LS4T-37 Vaasan Starkki, 179 euroa Cityihmiselle Urbaanille puunhakkaajalle, joka ei halua hikoilla puusavotassa. Niin siistiä hommaa, että puita voi pilkkoa melkeinpä juhlatamineissa. Sopii ihmiselle, joka ihailee tekniikan saavutuksia. nette 2/

16 NETTE VASTAA LUKIJOIDEN KYSYMYKSIIN Kuinka pitkä on kaukolämpölaitteiston ikä? Normaalissa omakotikäytössä käyttöikä on vuotta. Toki huomattavasti vanhempiakin laitteistoja on käytössä. Jos rikkoutunut laite on 20 vuotta vanha, niin kannattaa harkita kokonaissaneerausta eikä vaihtaa osaa kerrallaan. Saako yksityinen ostaa Vaasan Sähkön osakkeita, hinta? Vaasan kaupunki omistaa osakkeista 99,3 prosenttia ja loput osakkeet ovat yksityisillä osakkeenomistajilla. Omistajilta voi kysäistä myyntihalukkuutta ja hintaa. Onko Vaasan Sähköllä Suomen halvin sähkö? Voit käydä itse tarkistamassa asian Energiamarkkinaviraston sivuilla Siellä on vertailu sähkönmyyjien tarjoushinnoista yksityisille. Nette testasi palvelua ja antaa vinkin: jos saat jostakin halvemmalla kuin Vaasan Sähköltä, kannattaa ostaa. Milloin Vaasan Sähkö lisää tuulivoiman osuutta sähköntuotannossaan? Tuulivoiman osuus Vaasan Sähkön sähköntuotannossa kasvaa ensi vuoden alussa, kun Kemin Ajoksen tuulipuisto valmistuu. Vaasan Sähkön osuus tuulipuistosta on noin 1,5 megawattia. Muitakin tuulisähkön tuotantomahdollisuuksia selvitellään. Mitkä kodinkoneet ovat yleisesti sähkösyöppöjä? Testasimme kotisivuillamme (tekninen neuvonta) olevaa Sähkötohtori-ohjelmaa. Valitsimme kerrostalon ja kolmihenkisen perheen, joilla on oma sauna, kaksi jääkaappia ja pakastin. Tässä tulos: kylmälaitteet kuluttavat sähköstä 29, valaistus ja pienlaitteet 19, kiuas 15, viihdelaitteet 13, ruuanvalmistus 12, astianpesu 7, pyykinpesu ja kuivaus 5 prosenttia. Tietokone+monitori vie 82 W standby-tilassa, siis lähes 718 kwh/ vuosi, miten säästän? Tähän Nette ei keksi muuta säästövinkkiä kuin laitteiden sammuttamisen silloin kun niitä ei käytetä. Nollaantuuko sähkömittari itsestään jos lukemat eivät enää riitä vai täytyykö se nollata? Nollausta ei tarvita. Mittarissa on joko 5 tai 6 kokonaislukua. Kun kaikki numerot ovat yhdeksikköjä, ne pyörähtävät seuraavaksi nollaan. Miksi joillekin suomenkielisille tulee lehti ruotsinkielisenä ja päinvastoin? Lehti lähetetään sillä kielellä, joka on merkitty Vaasan Sähkön asiakasrekisteriin asiakkaan äidinkieleksi. Asiakas voi itse valita kielen. Muutoksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluun (06) tai sähköpostitse, asiakaspalvelu@vaasansahko.fi. 16 nette 2/2007

17 LYHYESTI Lukijakilpailun voitto Mustasaareen Singsbyläinen Alvar Lithén, 81, ilahtui digikamerasta, jonka hän voitti lukijakilpailun arvonnassa. Onkin ollut niin noloa sukujuhlissa kuvata 25 vuotta vanhalla filmikameralla, kun kaikilla muilla on nykyaikaiset laitteet. Minun onkin jo aika siirtyä digiaikaan. Tietokone Lithénillä jo on, ja hän arvelee, että naapurissa asuvat lapsenlapset tulevat opastamaan ukkia kameran käytössä. Lithén piti vuoden ensimmäisen Nettelehden kiinnostavimpana juttuna Nettetestiä. Kokeiltavina olivat käsisirkkelit. Wasa teaterin lavastusnikkarina työskennellyt Lithén puolustaa testin häviäjää. Minulla on sama laite (Nutool), ja ihan hyvin se toimii. Nimitysuutisia Timo Leppäkorpi Vaasasta on nimitetty käyttöteknikoksi kaukolämpöyksikköön. Kirsti Achrén Mustasaaresta on nimitetty laskutusvastaavaksi Vaasan Sähkö -konserniin. Tornion voimalaitos aikataulussa Generaattori nostettiin paikalleen viikolla 23. Vaasan Sähkö on Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta mukana Tornioon rakennettavassa voimalaitoshankkeessa. Outokummun terästehtaan viereen valmistuu voimalaitos, joka tuottaa lämpöä terästehtaan prosesseihin ja sähköä Etelä-Pohjanmaan Voiman osakkaille. Rakennustyöt ovat sujuneet suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Voimalaitoskattilan koekäyttö alkaa heinäkuussa, ja turbiinigeneraattorin koekäyttö käynnistyy vaiheittain syyskuusta lähtien. Keskeytymätön koeajovaihe alkaa marraskuun puolivälissä, Tornion Voima Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski kertoo. Kaupallinen käyttö päästäneen aloittamaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan vuoden 2008 alussa. Vaasan Sähkö saa voimalaitoksessa tuotettavasta sähköstä noin 50 miljoonaa kilowattituntia, josta riittää energiaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin koko vuodeksi. Vaasan Sähkö on täyden kympin yhtiö Talouselämä-lehti (20/2007) vertaili vuoden 2006 tilinpäätösten tunnuslukuja Suomen viidensadan suurimman yrityksen osalta. Talouselämä 500 taulukko osoittaa, että Vaasan Sähkö Oy on ainoa täyteen kymppiin yltänyt energiayhtiö Suomessa. TE-arvosana koostuu kolmen tunnusluvun yhdistelmästä: sijoitetun pääoman tuotosta, omavaraisuusasteesta ja gearingista, jotka kuvaavat kannattavuutta ja rahoitusasemaa. nette 2/

18 SALLITUT SÄHKÖTYÖT Jääkaappi-pakastimen vuosihuolto Jääkaappi-pakastin tarvitsee sulatuksen lisäksi muutakin huoltoa. Kylmälaitteet on hyvä vetää pois paikoiltaan kerran vuodessa ja imuroida kaapin takaosa. Lauhduttimeen ja ilmaritilöihin kerääntyvä pöly nostaa laitteen energiankulutusta ja voi aiheuttaa myös paloriskin. Voit huoletta irrottaa jääkaappi-pakastimen johdon pistorasiasta siivouksen ajaksi. Pakastin pysyy virrankatkaisun jälkeenkin jäässä useita tunteja, kunhan pakastimen ovi pidetään kiinni. 1. Irrota pistotulppa rasiasta ja vedä jääkaappi-pakastin pois paikoiltaan, jotta pääset imuroimaan kaapin takaosan. Yleensä kaapin takaosassa on pyörät, joten kohota etuosaa ja vedä. Älä vedä ovien kahvoista. 2. Imuroi lauhdutin pölystä. Jos ilma ei pääse kiertämään, lauhdutin ei toimi kunnolla ja sähkönkulutus voi kasvaa merkittävästi. 3. Imuroi kompressori huolellisesti, sillä kompressorin lämpötila nousee turhan korkeaksi, jos pölykerros eristää sen. Pöly on myös palonarkaa. 4. Imuroi ilmaritilät. 5. Tarkista tiivisteet. Pyyhi likaantuneet tiivisteet laimealla pesuaineliuoksella ja vaihda rikkinäiset tai kovettuneet uusiin. Kysy kodinkoneliikkeestä, voitko tehdä omaan malliisi työn itse. VINKKI! Aseta tavallinen ulkolämpömittari pakastimen sisälle ja tarkista, onko säilytyslämpötila todella 18 astetta. Vanhemman kaapin oma mittari ei välttämättä näytä oikeaa lämpötilaa, ja energiaa saattaa kulua huomattavia määriä turhaan. Säädä oikeaan lämpötilaan. Yhden asteen muutos vastaa 5 % energiankulutuksessa. 18 nette 2/2007

19 nette 2/

20 Lukijakyselyn tulokset Viime lehdessä julkaistuun lukijakyselyyn tuli vastausta. Eniten lukijoita oli jutulla rintamamiestalon lämpöpumpusta. Lukijoilta tuli paljon hyviä juttuideoita, joista yksi toteutettiin jo tässä numerossa, kun päätoimittaja kävi tapaamassa Vaasan Sähkön kaukaisimpia asiakkaita. Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita: En lukenut Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Pääkirjoitus 25 % 21 % 47 % 7 % Viikingalaiset vaihtoivat 17 % 16 % 53 % 14 % Sähköistä elämää Bock s Officella 27 % 31 % 36 % 6 % Ravera laajeni Suupohjaan 36 % 26 % 33 % 5 % Testissä käsisirkkelit 24 % 14 % 44 % 18 % Rintamamiestaloon lämpöpumppu 13 % 12 % 49 % 26 % Sallitut sähkötyöt 14 % 9 % 46 % 31 % Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Mitä pidit ulkonäöstä? 7 % 75 % 18 % Lähes kaikki jutut Selailen En lue Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? 54 % 44 % 1 % Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä? Vaihtoehtoisista energiamuodoista, aurinkopaneeleista, liikennevalojen toiminnasta ja huollosta, puutarhan suihkulähteistä, kasvilampuista, sähkö naisen näkökulmasta, LED-valoista, sähköautoista, sähkömopoista ja -pyöristä. Ruusuja ja Risuja: Ruusuja: Yhdellä eurolla jutut hyviä, nuorekas ja pirteä, fakta-asiaa kompaktissa koossa, aina oppii jotakin uutta, kiva juttu harjoittelijoista. Vastaajan sukupuoli: Mies Nainen 50 % 50 % Vastaajan ikä: alle 20 3 % % % % % yli % Risuja: Ehkä vähän liiankin menevä, paperi ei pala ja haisoo pahalle, liian teknisiä juttuja, suunnattu liikaa miehille. Lukijakilpailun palkintona ollut digikamera on toimitettu voittajalle. TARKISTA NETTE LAAJAKAISTAN SAATAVUUS KOTIISI ASENNUS 2 TYÖPÄIVÄN SISÄLLÄ