Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14"

Transkriptio

1 VTT TUOTTEET JA TUOTANTO -YKSIKÖN ASIAKASLEHTI 2/2003 Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14 ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin. Erikoistutkija Jaakko Paasi on tutkimuksen kärkijoukossa

2 Pääkirjoitus Perttu Heino Tutkimuspäällikkö Käyttövarmuus ja riskienhallinta VTT Tuotteet ja tuotanto Julkaisija VTT Tuotteet ja tuotanto N:o vuosikerta Päätoimittaja Jouko Suokas puh. (03) Riskitietoisuus on avain menestykseen Riskienhallinta on keino tunnistaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantavat tekijät ja varautua niihin asianmukaisesti, koskevatpa ne tuotantoa, työntekijöiden turvallisuutta tai ympäristöä. Siten riskitietoisuus on yksi menestyksellisen liiketoiminnan edellytys ja panostus riskienhallintaan osa pitkän aikavälin strategista johtamista. Tähän sisältyy toisaalta riskien ja mahdollisten menetysten arviointia ja toisaalta tietoisen riskinoton kautta avautuvien mahdollisuuksien tarkastelua. Tavoitteena on riskitietoinen päätöksenteko oikean ja riittävän tiedon pohjalta. Nykyinen informaatioteknologia tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet oikean ja riittävän tiedon tuottamiseen riskitietoisen päätöksenteon pohjaksi. Vuosien kehitystyön tuloksena tarjolla on myös tuloksekasta riskienhallintaa tukevia toimintamalleja ja hyviä menetelmiä riskien analysointiin suurteollisuudelle, pk-yrityksille ja julkiselle sektorille. Työtavat ja turvallisen ajattelun vieminen yksittäisen työntekijän tasolle ovat niin ikään olleet kehittämisen kohteena. Samanaikaisesti on noussut esiin ja kehittämisen kohteiksi uusia ilmiöitä, esimerkkeinä vaikkapa laitemyynnin muuttuminen kapasiteetin myynniksi ja siitä seuraavat uudenlaiset käyttövarmuusvaateet, kuntaorganisaatioiden kiinnostus riskienhallinnan kehittämiseen ja uusien teknologioiden tuomat ongelmat. VTT:n eri tutkimusryhmien edustama riskienhallinnan ja järjestelmätarkastelujen menetelmäosaaminen on hyvä lähtökohta riskitietoisten toimintatapojen käyttöönotolle. Kun VTT:n osaamista yhdistetään yrityksen omaan toimialaosaamiseen ja mukaan liitetään erikoistunutta teknologiaosaamista sopivista VTT:n tutkimusryhmistä, saadaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisyhdistelmiä. Yritysten nykyisessä toimintaympäristössä ammattimainen riskienhallinta on menestyksellisen liiketoiminnan keskeinen edellytys, ja suomalaista huipputason osaamista oikein yhdistelemällä voi myös avautua mahdollisuuksia kilpailuetuun kansainvälisillä markkinoilla. Toimitusneuvosto Teijo Salmi Gunnar Holm Harri Jokinen Kari Komonen Risto Kuivanen Jussi Solin Antti Turtola Toimitus Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimittajat Marketta Tammisto, toimitussihteeri Päivi Eskelinen Maarit Virta Aila Välikoski Taitto Kaisa Kuisma Valokuvat Päivi Eskelinen Ari Ijäs Erkki Makkonen Nina Wessberg Aila Välikoski Fiskars Oy Laja Oy Kannen kuvat Pekka Parviainen/Diabox Oy Aila Välikoski Kirjapaino TEKSTITASO OY ISSN Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Osoitteenmuutokset 2

3 Sisältö 2 Pääkirjoitus VTT:n koordinoima Tekesin STAHA-teknologiaohjelma tuotti toimintamalleja, menetelmiä ja sovelluksia Sivut ESDriskien hallintaan. Ohjelmaan osallistuneiden yritysten ja 4-7, 15 VTT:n ESD-tietämys on nyt maailman huippua. Sivut STAHA vei tutkimuskärkeen Systemaattinen ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin AHE-laitteiden ESD-suojaukseen uutta tietämystä STAHA-yhdistys perustettiin STAHA-yritysklinikka aloitti STARA tunnistaa riskit prosessiteollisuudessa Räjähdyssuojausasiakirja pakolliseksi Pucast Oy:lle kasvoi uusi tuotealue Laja Oy:n tuotekehitys johti alan standardeihin Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden taustalta paljastuu usein riskialttiita työtapoja. Uusi toimintamalli tuo keskustelut ja palautteen työpaikan Sivut 8-10 turvallisuuskulttuurin rakennuspuiksi. Mäntyluoto Works on mallin soveltamisessa yksi ensimmäisistä. Sivut VTT:n kehittämä riskianalyysi antaa arvokasta tietoa geenitekniikan turvallisuudesta käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon Julkinen koulutusaineisto prosessilaitoksen elinkaaren turvallisuustarkasteluun Hyvä palaute vahvistaa turvallisia työtapoja Lupaavasti alkuun Mäntyluoto Worksissa VTT:n työvälineillä tehoa pk-riskien hallintaan Nopea menetelmä työkalujen muoto-osien valmistukseen Fiskarsin koeajon tulokset erinomaisia Liiketoimintamallin uudistus varmisti Pislan kasvun Uutta tietoa geenimuuntelun riskeistä Oikeat materiaalit ja mitoitus mahdollistavat voimalaitoksen hyötysuhteen nostamisen CRAFT-tilaisuuksissa 350 yritystä kautta Suomen Asiamiesverkosto kasvattaa kontaktipintaa yrityksiin Sivu 14 3

4 STAHA vei tutkimuskärkeen VTT Tuotteet ja tuotanto -yksikön koordinoima laaja staattisen sähkön ja ESD-riskien (electrostatic discharge) hallintaan keskittynyt Tekesin STAHA-teknologiaohjelma on päättynyt. Ohjelman tuloksena saatu uusi tutkimustieto ja mittaustekniikka antavat vankan pohjan kehittää materiaaleja, tuotteita ja tuotantoa sekä hallita systemaattisesti staattisen sähkön synnyttämiä ongelmia tuotannon ja logistiikan eri vaiheissa. Vuosina STAHA-ohjelmaan osallistui seitsemän tutkimusyksikköä ja yli sata yritystä. Ohjelmaan kuului yhteensä 27 tutkimusja tuotekehityshanketta, joissa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä EU- ja EUREKA-projekteina. Ohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikka- ja kemianteollisuudelle. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja samalla suojausta joudutaan optimoimaan monen tekijän osalta. Yksi vaativimmista ympäristöistä on puhdastilatuotanto, jossa yhdistyvät tuote-, tuotanto- ja henkilönsuojaus. STAHAn tuloksilla Suomessa on edetty staattisen sähkön hallinnassa kansainvälisesti huipputasolle. Tuoreimman tutkimustiedon ja mittaustekniikan pohjalta ja hyödyntämällä STAHAssa luotua yhteistyöverkostoa päästään myös käynnistämään uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, toteaa ohjelman johtajana toiminut ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT Tuotteet ja tuotannosta. Yhteensä noin 10 miljoonan euron STAHA-teknologiaohjelman rahoittivat Tekes, yritykset ja tutkimuslaitokset. UUSI TEKNOLOGIA HALLITUSTI KÄYTTÖÖN STAHA-teknologiaohjelman tuloksien ja ohjelmassa luodun yhteistyöverkoston pohjalta valmistellaan Uuden teknologian hallittu käyttöönotto -teeman alle uutta tutkimusohjelmaa. Ensivaiheessa on käynnistymässä pohjoismaisena yhteistyönä elektroniikkatuotannon arvoverkostoa koskeva hanke. Kasvava kysyntä on odotettavissa teknologiaselvityksille, joilla voidaan osoittaa teknologioiden kypsyys ja mahdollisuudet esimerkiksi uusien tuoteominaisuuksien aikaansaamiseksi tai materiaalien sekä suunnittelu- ja valmistusmenetelmien hyödyntämiseksi. Myös kehitystyöllä, jolla teknologioiden soveltaminen ja hyödyntäminen mahdollistuu erilaisissa tuotteissa tai toimintaympäristöissä, on iso kysyntäpotentiaali, Pekka Maijala toteaa. VTT:n Tampereelle perustamassa ESD-laboratoriossa tutkitaan tuotteiden ESD-herkkyyttä sekä materiaalien ja muun muassa pakkausten kykyä suojata tuote ESD:ltä. Yrityksille tehtävissä toimeksiannoissa käytössä ovat huippuluokan välineet. Osa VTT:n kehittämistä tutkimuslaitteista on jopa kansainvälisesti ainutlaatuisia, kertoo erikoistutkija Jaakko Paasi. VTT:n johtamissa STAHAtutkimushankkeissa kehitettiin staattisen sähkön hallintaan merkittävää uutta tutkimustietoa. Tuloksista hyötyy erityisesti kansainvälinen elektroniikkateollisuus, jolle uuden teknologian hallittu käyttöönotto automaattisilla tuotantolinjoilla on kriittinen kilpailutekijä. 4

5 Systemaattinen ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin Staattisen sähkön hallitsemattomat purkaukset (electrostatic discharge, ESD) ovat arvaamaton riski, joka elektroniikkatuotannossa vaurioittaa komponentteja ja prosessiteollisuudessa aiheuttaa räjähdyksiä ja tulipaloja. Elektroniikkateollisuudessa alan tutkimus on perinteisesti pitkälti keskittynyt käsin tapahtuvaan valmistukseen ja henkilösuojauksen kehittämiseen. Automaattisessa tuotannossa tietämys ESD-riskien hallinnasta on maailmanlaajuisesti ollut puutteellista. StahaHelmi-projektissa toimimme yhteistyössä eurooppalaisten ja amerikkalaisten ESD-asiantuntijoiden kanssa ja etenimme isoja askelia, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut erikoistutkija Jaakko Paasi VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä. Myös mukana olleissa yrityksissä tietämys ESD-riskeistä on nyt maailman kärkitasoa. StahaHelmi oli STAHA-ohjelman laajin yritysryhmähanke, mukana oli 37 yritystä ja tutkimuslaitosta. Ohjelman myötä VTT Tuotteet ja tuotantoon kehittyi yksi maailman johtavista ESD-osaamiskeskittymistä, jonka tutkimustuloksia alan kansainväliset yritykset seuraavat tarkasti. Syksyllä 2003 Jaakko Paasi ilmoitetaan useimmiten tilanteessa, jossa komponentti on irral- nousee puhujapönttöön Las Vegasissa kansainvälisen ESD Associationin symposiumissa. Johtaville lustetun piirilevyn ESD-kestoisuus laan. Yleinen myytti on, että ka- elektroniikkavalmistajille ja ESDtutkijoille Paasilla on viemisinään komponentin kestoisuus. on sama kuin sen herkimmän muun muassa aivan uutta ymmärrystä piirikortin ESD-herkkyyden maattisilla linjoilla se ei päde. Au- Myytti kumotaan, sillä auto- määrittämiseksi. tomaattisessa tuotannossa komponentti voi olla piirilevylle asen- Komponenttien kestoisuus staattista sähköä vastaan ajatellaan jännitteenä. Meidän näkele kuin irrallaan. nettuna vielä herkempi ESD-vioilmyksemme mukaan jännite ei ole tähän tarkoitukseen paras mahdollinen suure ja esitämme uusia ta- LÖYTÄÄ RISKIKOHTEET KRIITTINEN POLKU poja määrittää komponentin kestoisuusmaattisesta tuotannosta ilman ESD-riskien määrittäminen auto- Komponenttien ESD-herkkyys kunnon työkalua on kuin etsisi >> 5

6 >> transistoria heinäkasasta. Tarvitaan menetelmä, jolla epäolennainen eliminoidaan. Automaattisessa tuotannossa ESD-turvallisuuden toteaminen on usein vaikeaa, sillä luotettavaa mittausmenetelmää ei ole tai sitä ei voida soveltaa tuotannonaikaisesti. Riskikohteet löydetään komponenttien ja tuotteiden ns. kriittiseltä polulta. Menetelmä kehitettiin StahaHelmi-hankkeessa, Jaakko Paasi toteaa. Komponenttien ESD-herkkyydessä on kaksi kehityssuuntaa. Vakiintuneen komponenttiteknologian kesto ESD-vikoja vastaan kasvaa. Uusissa teknologioissa, erityisesti rf-komponenteissa alttius vikaantumiseen sen sijaan lisääntyy. Rf-teknologia on ongelmallista, sillä sisäänrakennetut ESDsuojauspiirit helposti häiritsevät komponentin varsinaista toimintaa sekä kasvattavat komponentin kokoa ja tehon kulutusta. Nämä vastakkaiset voimat ovat erityinen haaste tutkimukselle. ESD-riskien määrittäminen automaattisesta tuotannosta ilman kunnon työkalua on kuin etsisi transistoria heinäkasasta. tion, ESA). Kansankielellä puhutaan pölyongelmasta. Sen tuntee jokainen televisiosta pölyjä pyyhkinyt: tv:n sähköinen pinta suorastaan imee pölyn itseensä. Kun pienimpien pölyhiukkasten koko on sama kuin valmistettavien osien, pintoihin tarttuvat pölyhiukkaset tekevät mikroskooppisissa tuotteissa tuhoa. Tällöin tarkasteluun tulevat mukaan myös puhdastilatyöskentelyn ja konenäön sovellukset. Myös tätä koskevissa tutkimushankkeissa tutkijat ovat aktiivisesti mukana. Jaakko Paasi vastaa myös VTT:n johtamasta eurooppalaisesta Estat Garments -tutkimushankkeesta, jossa kehitetään uusia testimenetelmiä suoja-asujen ESD-ominaisuuksien todentamiseksi. Mukana on VTT:n lisäksi eurooppalaisia tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. Uudet mittausmenetelmät valmistuvat vuonna SUOJAUKSEN TOIMITTAVA LÄPI LOGISTIIKKAKETJUN Kun tuote lähtee ESD-suojatusta tuotannosta, se on suojattava pakkauksella. Suojauksen on toimitta- va läpi koko logistiikkaketjun. Euroopassa käytössä oleva standardi määrittelee pakkausten laatukriteerit ESD-suojausominaisuuksien osalta väljästi. StahaHelmessä osoitimme, että tarvitaan tiukemmat kriteerit. Lisäksi useat materiaalit, jotka normaalisti poistavat varauksen, muuttuvat kuivissa oloissa eristeiksi. Välimeren ilmastossa toimiva pakkaus ei välttämättä anna suojaa Pohjolan talvessa, Jaakko Paasi kertoo. StahaHelmessä VTT kehitti mittalaitteen, jolla todennettiin kuljetuksen ja varastoinnin aikaiset tuoterasitukset. Mittalaite kiersi maailmaa koepakettien mukana ja tallensi tiedot kiihtyvyydestä, lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ESD-purkauksista. Logistiikkakeskukset ovat usein tuotteelle vaarallisimpia. Niissä pienikokoiset paketit saavat erittäin rajua kohtelua. Kun riskit pystytään mittaamaan, voidaan myös muuttaa vahingollisia toimintatapoja ja logistiikkareittejä sekä kehittää tuotepakkauksia. PIENI ON ERITYISEN HERKKÄÄ PÖLYLLE Yhä tärkeämpi uusi tutkimusalue ovat nano- ja mikroteknologiat. Useimmat ESD-hallintamenetelmät toimivat näissäkin. Oma erityisalansa on pintojen likaantumisen hallinta (electrostatic attrac- AHE- ESDuutta VTT Tuotteet ja tuotanto sekä Nokia Oyj kehittivät StahaHelmi-hankkeessa toimintamallin ESD-riskien tunnistamiseen elektroniikkateollisuuden automaattisilla tuotantolinjoilla (automated handling equipment, AHE). Näin syntyneitä uusia ESD-suojauksen vaateita ja ohjeistusta Nokia Mobile Phones ja Nokia Networks tulevat soveltamaan yksiköissä ja tehtailla eri puolilla maailmaa. Uuden tietämyksen perusteella voidaan välttää ESD-riskit uusia tuotantolaitteita hyväksyttäessä tai varmentaa koko tuotantolinjan 6

7 STAHA-yhdistys perustettiin STAHA-ohjelmassa virinnyt yhteistoiminta staattisen sähkön ja ESD-riskien hallitsemiseksi jatkuu Staha yhdistys ry:ssä. Yhdistys muun muassa edistää alan koulutusta sekä koordinoi tutkimus- ja kehitystyötä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii emeritusprofessori Gunnar Graeffe ja sihteerinä ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT Tuotteet ja tuotannosta. STAHA-yritysklinikka aloitti Ensimmäiset staattisen sähkön hallintaan liittyvät kehittämishankkeet ovat käynnistyneet STAHA-klinikalla. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin perustetun teknologiaklinikan kautta yritykset voivat saada asiantuntija-apua ja rahoitusta staattisen sähkön hallintaan liittyviin kehittämishankkeisiin. Yksi klinikan asiantuntijoista on VTT Tuotteet ja tuotanto. Klinikan toimintaa koordinoi Tuotekehitys Oy Tamlink. Lisätietoja Tuotekehitys Oy Tamlink, kehityspäällikkö Jari Erkkilä, puh. (03) , STAHA-teknologiaohjelman hankkeissa uusi ESD-tietämys on levinnyt myös isolle joukolle Nokian keskeisiä alihankkijoita, toteavat Jari-Pekka Leskinen (vas.) ja Juha Penttinen, Senior Project Manager, Nokia Oyj:stä. Oikealla ohjelman johtaja, ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT:ltä. laitteiden uojaukseen tietämystä ESD-kyvykkyys. Projektissa määriteltiin koneiden ja laitteiden ESD-vaatimukset ottamalla huomioon Nokian käyttämä staattiselle sähkölle äärimmäisen herkkä komponenttiteknologia. Saimme uutta tutkimustietoa, joka on suoraan sovellettavissa tuotantoomme, kertoo Jari-Pekka Leski- nen, Manufacturing Development Engineer; ESD Protection. Hänen vastuualueelleen kuuluu ESD-suojauksen kehittäminen Nokia Mobile Phonesin tuotantoteknologiayksikössä, jonka toiminnan tuloksia hyödynnetään tehtailla Suomessa, Unkarissa, Saksassa, Kiinassa, Koreassa, Meksikossa ja USA:ssa. Tyypillisesti ESD-vikaantumista on tutkittu tilanteissa, joissa varaus purkautuu ihmisestä komponenttiin. Automatisoidulla valmistuslinjalla ESD-vikaantumismekanismit ovat eri tyyppisiä ja huomattavasti kriittisempiä. StahaHelmi-ohjelman myötä VTT:n osaaminen myös koneiden ja laitteiden ESD-suojauksen osalta on kasvanut huimasti. STARA tunnistaa riskit prosessiteollisuudessa Staattisen sähkön esiintymismahdollisuudet prosessiteollisuudessa löydetään VTT Tuotteet ja tuotannossa kehitetyn STARA-menetelmän avulla. Riskianalyysimenetelmä sopii vaara- ja häiriötilanteiden arvioimiseen tuotantolaitosten suunnittelu- ja käyttövaiheissa. STARAn avulla voidaan tunnistaa, onko prosessilaitoksessa sellaisia tekijöitä, että staattisesta sähköstä voi syntyä ongelmia ja missä olosuhteissa riski on olemassa. Varautuvien kohteiden lisäksi menetelmä ohjaa tutkimaan toiminta- ja turvajärjestelyjen toimivuutta. VTT kehitti menetelmän osana STAHA-ohjelmaa yhdessä yritysten kanssa. Ohjeet STARAn käyttämiseksi on julkaistu opaskirjana Staattisen sähkön riskit prosessiteollisuudessa. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkija Minna Nissilä, puh. (03) Räjähdyssuojausasiakirja pakolliseksi Kaikilla työpaikoilla, joissa voi muodostua räjähdyskelpoista kaasu-ilma- tai pölyilmaseosta, on laadittava ATEX-olosuhdedirektiiviin perustuva räjähdyssuojausasiakirja. Direktiivin velvoitteet tulevat Suomessa voimaan vuoden 2003 aikana. VTT Tuotteet ja tuotannossa on vankka asiantuntemus vaarojen tunnistamisesta sekä tilaluokitusten ja turvallisuusselvitysten laatimisesta. Myös räjähdyssuojausasiakirjan laadinnassa VTT voi toimia yritysten asiantuntija-apuna. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Yngve Malmén, puh. (03)

8 Pucast Oy:lle kasvoi UUSI TUOTEALUE Vammalassa toimivalle Pucast Projektin osana olemme kehittäneet kumista, polyuretaanis- Oy:lle STAHA-ohjelma avasi uuden tuotealueen. Yhdessä VTT ta ja ruiskupuristetusta muovista Tuotteet ja tuotannon ja asiakasyrityksensä kanssa Pucast kehitti alan tuotteille kysyntää myös kan- ESD-materiaalit. Ennakoimme muovi- ja elastomeerimateriaaleja, joilla tuotteita voidaan suojata Pk-yrityksissä tuotekehitysresainvälisesti. ESD-riskeiltä. surssit ovat rajalliset emmekä ilman VTT:n osaamista ja Tekesin Tässä tuotekehityksessä onnistuttiin hyvin: tuloksena oli helposti koneistettava ESD-muovipuolella saattaa vielä olla arkuut- rahoitusta olisi onnistuneet. Pkmateriaalita lähestyä VTT:tä. Meillä nähtiin, VTT:n avulla saimme järjestelmällisen kehittämistyön käyn- sujuvaa. Puhelinsoiton kynnys on että yhteistyö on enemmän kuin tiin yhdessä asiakkaan kanssa. matala ja jokaiseen yhteydenottoon vastaus on löytynyt, toimi- VTT:n osaaminen ja heiltä saamamme tekninen viitekehys olivat tusjohtaja Jukka Korpela sanoo. ratkaiseva etu. VTT hoiti myös Pucast Oy:n nimi tulee sanoista polyurethane casting. ESD-ma- ESD-mittauspalvelut, kertoo projektista vastannut myynti-insinööri Matti Salo Pucast Oy:stä. valettavia polymeeri- ja silikoniteriaalien lisäksi yritys valmistaa Toimitusjohtaja Jukka Korpela luonnehtii STAHA-projektia lisuudelle sekä kaivos- ja koneentuotteita mekaaniselle metsäteol- merkittäväksi paitsi Pucastille rakennusteollisuudelle. Yhtiö kuuluu Teknikum-Yhtiöt Oy:öön. myös sen emoyhtiölle, Teknikum- Yhtiöt Oy:lle. Myynti-insinööri Matti Salo (vas.) ja toimitusjohtaja Jukka Korpela summaavat STAHA-projektin hyödyksi myös VTT:n kautta tapahtuneen verkostoitumisen muiden yritysten kanssa. Tätä kautta Pucast Oy:lle on avautumassa uusia asiakassuhteita. Puhdastilat hyötyvät ESD- Laja Oy:n tuotekeh alan STANDA Työjalkineita valmistava Laitosjalkine eli Laja Oy lähti viitisen vuotta sitten vahvistamaan kilpailukykyään tuotekehityksellä. Turvallisemman ja mukavamman työkengän kehittäminen laajeni Tekesin projektiksi, kun yritys käynnisti STA- HA-teknologiaohjelman yhteydessä Henkilönsuojaus puhdastiloissa -tutkimuksen. Lähdimme alun perin kehittämään sähköä johtavaa jalkinetta puhdastiloihin. Pian kävi kuitenkin selväksi, että alan standardit olivat epämääräisiä, elleivät peräti ristiriitaisia. Piti siis aloittaa tutkimalla, millaisia vaatimuksia puhdastilojen jalkineille tulisi asettaa, kertoo toimitusjohtaja Sakari Anttila. Olimme tehneet materiaalien tuotekehitystä yhdessä L. Michael Oy:n kanssa. STAHA-projektissa päätimme hyödyntää yhteistä osaamistamme puhdastilavaatetuksen materiaalien kehittämisessä. Uniter Oy lähti mukaan mitoittamaan, suunnittelemaan ja ompelemaan vaatteita. VTT Tuot- teet ja tuotanto tuli projektiin tutkijaksi ja testaajaksi. AVAIMET KÄTEEN -TUTKIMUSPALVELUA VTT:n johtamissa tutkimuksissa mitattiin materiaalien sähköistä varautuvuutta ja sähkövarauksen purkautumisaikaa erilaisista materiaaleista, materiaalien hiukkasten eli partikkelien läpäisykykyä sekä materiaaleista irtoavien partikkelien määrää. Projekti kesti kolme vuotta ja sen aikana tehtiin noin 2000 mittausta. VTT toteutti itse tai valvoi kaikki mittaukset, joista osa teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla. VTT:n avaimet käteen -tutkimuspalvelu oli erinomaista. Meillä pk-yrityksillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tehdä testejä itse, Anttila sanoo. Projektin tärkein tavoite oli määritellä vaatimukset puhdastilavaateille ja -jalkineille sekä kehittää henkilösuojausta siten, että riittävä ESD- ja kontaminaatiosuojaus varmistetaan erilaisissa puh- 8

9 suojauksesta Kolmen pk-yrityksen yhteisen tuotekehitysprojektin onnistuminen oli paljolti VTT:n kattavan tutkimuspalvelun ansiota, sanoo projektia koordinoineen Laitosjalkine Oy:n toimitusjohtaja Sakari Anttila. itys johti RDEIHIN dastiloissa. Vaatteiden suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota käyttömukavuuteen. Asuja testattiin eli käytettiin, pestiin ja huollettiin yhteensä seitsemässä elektroniikka-, muovi- ja lääkealan yrityksessä. Onnistuimme tavoitteessamme kehittää partikkelivapaa ja staattista sähköä johtava puhdastilan vaatetus, joka on pesun ja huollon kestävä sekä mukava käyttää eli hengittävä. Puhdastilasaappaat on iskuvaimennettu eikä niiden sisällä tarvita erillisiä jalkineita. Projektissa suunniteltiin erilaisiin puhdastilaluokkiin ja käyttöolosuhteisiin soveltuva vaatemallisto, jota markkinoidaan Laja Clinigo -tuotemerkillä. L. Michael Oy:n, Uniter Oy:n ja Laja Oy:n yhteistyössä valmistamaa mallistoa markkinoidaan Lajan kansainvälisen myyntiverkoston kautta 26 maahan. Oriveteläinen Laja Oy valmistaa paria työjalkineita vuodessa. Tuotannosta menee vientiin noin 30 prosenttia. Yrityksessä työskentelee 50 henkilöä. Anttilan mukaan STAHAn projekti toi Lajalle valtavasti uutta tietoa ESD:stä. Puhdastilojen käytössä ollaan heräämässä ESD-suojauksen tarpeellisuuteen ja asiakkaidemme vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Olemme siis hyvässä kilpailuasemassa, kun meillä on tutkimustietoa ja siihen perustuvia tuotteita joita tietysti edelleen kehitämme. Puhdastilojen käyttö lisääntyy eri puolilla maailmaa, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta. Puhdastiloja on muun muassa lääke-, elintarvike-, elektroniikkaja autoteollisuudessa. Tilat on rakennettu ja niitä käytetään siten, että hiukkasten kulkeutuminen, muodostuminen ja kerääntyminen minimoituvat. Tilojen hiukkaspitoisuutta valvotaan ja ne luokitellaan puhtaustason mukaan. Lajan aloitteesta käynnistyneen hankkeen tuloksena syntyivät sekä standardit puhdastilavaatteille ja -jalkineille että uusi kaupallinen tuotekokonaisuus, staattista sähköä johtava ja partikkelivapaa puhdastilojen vaatemallisto Laja Clinigo. Puhdastilasaappaat kiinnitetään varrestaan haalariin. Saappaiden sisällä ei tarvita erillisiä jalkineita. 9

10 VTT:ltä teollisuudelle uusi turvallisuuden kehittämismalli HYVÄ PALAUTE Julkinen koulutusaineisto prosessilaitoksen elinkaaren turvallisuustarkasteluun VTT on laatinut prosessilaitosten turvallisuuden parantamiseksi uuden, julkisen koulutusaineiston. Aineisto on suunniteltu erityisesti prosessi- ja automaatiotekniikan ja kemian opiskelijoille sekä teollisuuden prosessikehittäjille, prosessisuunnittelijoille ja laitosten käytöstä vastaaville. Tavoitteena on vähentää tapaturmien, satunnaispäästöjen ja muiden vahinkojen riskiä. Perinteisistä opetustyyleistä poiketen aineiston rakenteeksi on valittu uudenlainen, prosessilaitoksen elinkaareen sidottu ja ongelmanratkaisuun perustuva lähestymistapa. Kokonaisuus on kehitetty ja käytännössä kokeiltu Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Se otetaan käyttöön myös mm. Teknillisellä korkeakoululla. Aineiston laadinnan ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja VTT. Koulutusaineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä ja se löytyy Internetistä osoitteesta projektit/alarp. vahvistaa turvallisia työ VTT:ssä on valmistunut työturvallisuutta edistävä toimintamalli, joka perustuu ihmisen käyttäytymistä ohjaaviin mekanismeihin. Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Tampereen aluetyöterveyslaitoksen sekä kolmen teollisuusyrityksen, Fortum Gas and Oil Oy:n, Hercules Finland Oy:n sekä Rautaruukki Steelin kanssa. - Työturvallisuudessa ollaan Suomessa pysähdytty tasolle, jolla ei ole tapahtunut merkittävää myönteistä kehitystä vuosiin. Teknisiä ratkaisuja ja työvälineitä turvallisuuden edistämiseksi on olemassa, mutta näyttää siltä, etteivät perinteiset keinot yksin riitä, sanoo erikoistutkija, psykologi Kaarin Ruuhilehto VTT Tuotteet ja tuotannosta. Kehittämishankkeen johtaja, tutkija Jouko Heikkilä kertoo, että yritykset ovat toivoneet useissa yhteyksissä VTT:ltä menetelmiä, joiden avulla päästäisiin negatiivisista turvallisuusasenteista ja parannettaisiin turvallisuuskulttuuria. - Onnettomuus tai läheltä piti -tilanne on kuin jäävuoren huippu, jonka perustasta paljastuu runsaasti ei-toivottuja, riskialttiita työtapoja. Lähtökohtana on niiden tunnistaminen ja selvittäminen, miksi ne hiljaisesti hyväksytään normaaliksi toiminnaksi. HUVITTAVAT HENGITYSSUOJAIMET? Toimintamalli koostuu kolmesta osasta, jotka ovat työpaikan turvallisuuskeskustelut, työtapojen analysointi sekä havainnointi- ja palautemenettely. Erityisen tärkeää toimintamallissa on yritysjohdon sitoutuminen. - Henkilöstön on nähtävä, että johto tukee toimintaa ja ottaa turvallisuuden vaatimukset huomioon päätöksenteossa. Johdon näkyvää tukea on esimerkiksi jalkautuminen tuotantotiloihin keskustelemaan turvallisuudesta työntekijöiden kanssa. Työtapojen analyysivaiheessa tarkastellaan vaarallisia työtapoja ylläpitäviä kulttuurisia piirteitä ja etsitään vastausta kysymykseen, miksi mieluummin valitaan riskinotto kuin turvallinen työtapa. - Ihminen oppii toimintansa seurauksista. Toistamme sellaista käyttäytymistä, joka johtaa myönteiseen ja arvokkaaseen kokemukseen. Ajan mittaan tällaisesta toiminnasta tulee tapa. Mekanismi toimii myös päinvastaisesti: käyttäytyminen, jolla on ikävät seuraukset tai joka tuottaa turhautumista, sammuu, Kaarin Ruuhilehto selvittää. - Todellisuudessa meitä ohjaavat mutkikkaammat ajatusrakennelmat. Arvot, uskomukset esimerkiksi onnettomuuksien synnystä sekä asennoituminen turvallisuustoimiin näkyvät käyttäytymisessä. Muutos on kuitenkin mahdollista johtamisen avulla. Muutosta voidaan myös mitata. Työtapojen analyysissa yrityksen johdon ja henkilöstön edustajat tunnistavat yhdessä työpaikan vaaralliset työtavat sekä arvioivat niitä vahvistavia tai sammuttavia tekijöitä perinteisen riskianalyysin tavoin. Luokittelun jälkeen suunnitellaan toimet, joilla turvallista käyttäytymistä edistetään järjestelmällisesti ja pysyvästi. TURVALLISUUS ON TOIMINTAA Havainnointi- ja palauteosiossa huomiota suunnataan turvallisiin työsuorituksiin ja niistä annetaan myönteistä palautetta. - Vaarallisista työtavoista ei syyllistetä, vaan palautteena käytetään esimerkiksi kehittymistä kuvaavia käyriä tai lukuja, jotka ovat yleisesti nähtävillä ja joiden 10

11 Lupaavasti alkuun Mäntyluoto Worksissa Offshore tuotanto- ja etsintälauttoja sa on 800 henkeä. Lisäksi työmaalla edelsi VTT:n antama koulutus, jossa sekä raskaita konepajatuotteita kan- liikkuu useita satoja alihankkijoiden suunnattiin erityistä huomiota keskus- sainvälisille öljy-yhtiöille valmistava työntekijöitä. teluyhteyden luomiseen. Emme etsi Mäntyluoto Works aloitti johdon turval- Sulonen luonnehtiikin telakan työ- väkisin vaarallisia tilanteita, vaan kes- tapoja lisuuskeskustelut viime tammikuussa. VTT:n hanke sopii hyvin työturvallisuutta edistävään toimintata- turvallisuutta haastavaksi kokonaisuudeksi. Työolomme ovat yhdistelmä kustelemme työntekijöiden kanssa turvallisista työtavoista myönteisesti. Kaikki keskustelut kirjataan ylös paamme. Kiinnostuimme aiheesta metalli- ja rakennusteollisuutta. Työ- kierrosten toteutumisen seurantaa myös omistajamme ja asiakkaittem- tä tehdään nostureilla ja telineillä, on varten. Kirjaaminen edistää myös muutoksiin reagoidaan nopeasti. Välittömällä henkilökohtaisella palautteella on suuri merkitys sekä palautteen saajalle että antajalle, tutkijat kertovat. VTT:n toimintamalli sopii suomalaiseen työkulttuuriin, jossa vierastetaan kilpailuja ja kampanjointia. - Ne eivät edes tepsi, kun ta- me suosituksesta. Amerikassa on saatu hyviä kokemuksia käyttäytymistieteisiin perustuvasta turvallisuustyöstä, mutta emme halunneet kopioida toimintamallia vieraasta kulttuurista. VTT:n kehittämä lähestymistapa soveltuu täkäläisiin oloihin, kertoo turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen. Mäntyluoto Worksin palvelukses- hitsausta ja polttoleikkausta. Ulkopuolinen projektityövoima tuo luonnollisesti omat riskinsä. Turvallisuuskeskusteluihin työntekijöiden kanssa ovat osallistuneet telakan ylin johto, tuotantopäälliköt ja -insinöörit, työsuojelupäälliköt sekä projektijohtajisto. Johdon jalkautumista tuotantoon työntekijöiden ehdottamien kehitystoimien käsittelyä. Olemme aloittaneet VTT:n kanssa uuden, turvallisten työtapojen projektin, jossa analysoidaan riskejä sisältäviä nostoja ja ahtaassa tilassa työskentelyä. Tuotantotapamme on kiireinen, joten ulkopuolinen joustava koordinaattori on tarpeen, Sulonen sanoo. voitteena on työpaikan sosiaalisen toimintakulttuurin pysyvä muuttaminen, he muistuttavat. Jouko Heikkilän mukaan turvallisten työtapojen toimintamallille on selkeä tilaus. Kyselyjä on tullut runsaasti, monet yritykset ovat halunneet myös menetelmän pilotoijiksi. - Meille on kertynyt kokemusta toimintamallin käytöstä, joten voimme jo tarjota palveluja yrityksille. Tietoa mallista on jonkin verran hankkeen Internet-sivuilla, ja ohjeistusta, kalvosarjoja ja muuta aineistoa tulee nettiin sitä mukaa, kun sitä valmistuu. Koko paketti on tarkoitus saada julkaistuksi tämän vuoden loppuun mennessä, Heikkilä kertoo. Tutustu aiheeseen Internetissä Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, puh. (03) , tutkija Jouko Heikkilä, puh. (03) Tuotantolauttojen rungot ovat valtavia teräsjättiläisiä, joissa työskennellään vaativissa oloissa. Aloitimme VTT:n johdolla uuden projektin, jossa analysoidaan työtapojen turvallisuutta, kertovat turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Teemu Valkama Mäntyluoto Worksista. 11

12 VTT:n työvälineillä tehoa pk-yritysten riskienhallintaan Nopea menetelmä VTT:n laajassa yhteistyöhankkeessa kehittämä pk-yritysten riskienhallinnan työvälinesarja on käytössä jo useissa tuhansissa suomalaisyrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Yritysten liiketoimintaympäristö on monimutkaistunut viime vuosina merkittävästi. Verkostomaisesti toimittaessa kaikkiin muutoksiin ei kyetä enää itse vaikuttamaan. Riskienhallinta on hyvä keino vähentää epävarmuut- Topakat välineet pk-yrityksien riskienhallintaan. Päivi Mikkonen kertoo, että työvälineet on myös saatavana kätevällä cd-romilla. ta, sanoo tutkija Päivi Mikkonen VTT Tuotteet ja tuotannosta. Vaikka riskienhallinnan järjestelmä ja työvälineet kehitettiin alun perin pk-sektorille, ne sopivat hyvin myös isoille yrityksille. Niissä pohditaan nykyisin runsaasti riskienhallintaan kytkeytyviä sosiaalisen vastuun kysymyksiä ja omaa julkisuuskuvaa. Myös omistajat ja sijoittajat haluavat tietoa mahdollisista yritysriskeistä, Mikkonen sanoo. Riskienhallinta on varautumista tulevaisuuteen. Suuri osa yrityksen riskeistä on usein tiedossa. Myös ne riskit, joita ei arjessa huomata, voidaan tunnistaa. Pk-yrityksen riskienhallinnan työvälineistö on usean vuoden tutkimus- ja kehitystyön tulos. VTT:n lisäksi siihen osallistuivat myös Työterveyslaitos, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu. Näin kattavaa riskienhallinnan välineistöä pk-sektorille ei ole tehty aikaisemmin Euroopassa. Sarja onkin mennyt hyvin kaupaksi varsinkin Saksassa ja Isossa- Britanniassa, Mikkonen kertoo. YRITYKSET TEKEVÄT ITSE Pk-yrityksen riskienhallinnan työvälineet on tarkoitettu yritysten itsenäiseen käyttöön. Välinepaletti sisältää yritystoiminnan kriittisiä kohtia laajasti tunnistavan haavoittuvuusanalyysin, minkä jälkeen yritys voi edetä liike-, tuote-, ympäristö- ja henkilöriskien sekä sopimus- ja vastuuriskien tunnis- tamiseen ja arviointiin. Kokonaisuudessa on välineet myös tietoja rikosriskeille. Rahoitusriskejä ei käsitellä, sillä niiden analysoinnissa kannattaa kääntyä rahoitusalan asiantuntijoiden puoleen. Riskien tunnistaminen ja korjaavien toimien suunnittelu tehdään henkilöstön yhteistyönä ja yhteisen käsityksen pohjalta. Istuntojen vetäjälle suosittelemme Tampereen aluetyöterveyslaitoksen järjestämää lyhyttä perehdyttämiskoulutusta, Päivi Mikkonen sanoo. Työvälinesarja on saatavissa sekä painettuna että cd-romina. Cd-romin etuna on, että se sisältää kopion joten kaikki www-sivujen uutiset ja päivitetyt tiedot ovat vain klikkauksen takana. Työvälineet voi myös tallentaa cdromilta esimerkiksi yrityksen yhteiselle palvelimelle, jolloin riskien arviointi ja kehitystyön seuranta on kaikkien ulottuvilla. Työvälineiden kehittäminen ja www-sivujen tietojen päivittäminen kuuluu VTT:n koordinoimalle PK-RH Foorumille. Se on pk-yritysten kilpailukykyä riskienhallinnan avulla edistävä verkosto, johon kuuluu tutkimuslaitoksia, vakuutusyhtiöitä, viranomaisia, työmarkkinajärjestöjä ja yrityksiä. PK-RH Foorumi kokoontuu Tampereella elokuuta. Kaikille avoimessa seminaarissa käsitellään riskienhallintaa osana pk-yritysten liiketoimintaa ja luodaan katsaus ajankohtaisiin aiheisiin. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkija Päivi Mikkonen, puh. (03) Sulakerrostusta (sprayforming) käytettäessä työkalujen valmistukseen tarvittava aika lyhenee kuukausista jopa päiviin. Kustannussäästö on perinteisiin menetelmiin verrattuna prosenttia. Menetelmän ansiosta työkalujen materiaaleina voidaan käyttää nykyistä kestävämpiä erikoisteräksiä. Sulakerrostusmenetelmässä sulaa terästä ruiskutetaan keraamiseen tarkkuusmuottiin, jossa syntyy hyvin lähellä lopullista muotoa olevia muo- Pisla Oy siirtyi VTT:n tuella johtajakeskeisestä organisaatiokulttuurista ryhmätyöhön perustuvaan toimintakulttuuriin. Uusi liiketoimintamalli täytti sille asetut tavoitteet vahvistamalla yrityksen kasvua. 12

13 VTT KEHITTÄÄ työkalujen muoto-osien valmistukseen FISKARSIN KOEAJON TULOKSET ERINOMAISIA Uusi sulakerrostustekniikkaan perustuva menetelmä nopeuttaa työkalujen muoto-osien valmistusta. VTT:llä kehitetyn tekniikan sovelluskohteita ovat kaikki korkealaatuisten työkalujen massatuotantomenetelmät. to-osia, kertoo tekniikan tohtori, eri- mäinen tuote, jonka valmistuksessa Lempisen mukaan menetelmän tannosta suurin osa viedään USA:n koistutkija Yunfeng Yang VTT Tuot- uutta menetelmää testataan. Fiskars suurin hyöty on, että se antaa työka- markkinoille. teet ja tuotannosta. Consumer Oy Ab Toolsin teknisestä lun valmistajalle mahdollisuuden VTT jätti lokakuussa 2002 työ- Sulakerrostuksessa voidaan suunnittelusta vastaava Pekka Lem- muotin materiaalin kehittämiseen. kalujen muoto-osien valmistusta käyttää erittäin kovia ja kestäviä te- pinen kertoo, että VTT:n valmista- Materiaalin kestävyys pidentää tie- sulakerrostustekniikalla koskevan räslaatuja. man sularuiskutetun muotin koeajot tysti muotin käyttöikää. Kun muotti py- kansainvälisen patenttihakemuk- Valmistusmenetelmän ja kovien eri- ovat onnistuneet erinomaisesti. syy pitkään oikeassa mitassaan ja mal- sen. VTT:n kilpailijat valutekniikoi- koistyökaluterästen ansiosta perinteis- Saavutimme jo toisella koeajolla lissaan, se merkitsee myös valmistet- den ja -materiaalien kehittämises- tä karkaisulämpökäsittelyä ei enää tar- yhden kaikkien aikojen parhaista tavan tuotteen laadun paranemista. sä ovat USA:ssa. vita. Materiaalien kestävyyden ansiosta myös muottien käyttöikä pitenee. Fiskars Oy:n retkikirves on ensim- koeajotuloksistamme. Lupaava valmistusmenetelmä toi siis säästöjä jo koetuotannossa. Fiskars Oy valmistaa Billnäsin tehtaallaan erimallisia kirveitä lähes kappaletta vuosittain. Tuo- Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Yunfeng Yang, puh. (09) Liiketoimintamallin uudistus varmisti Pislan kasvun Viitasaarelaisen 140 henkilöä työl- strategiset tavoitteet ja tarvittavat sen kehitystä ryhdyttiin seuraamaan tykselle joustavaksi ja palvelevaksi listävän Pislan toimitusjohtaja kehitystoimenpiteet. sekä kovilla mittareilla, kuten tie- kumppaniksi, Ruuhi sanoo. Teuvo Ruuhi kertoo, että yritys VTT toi kehitystyöhön syste- tojärjestelmillä, että pehmeillä mit- Yrityksen kehitystyön rahoittivat oli toiminut 25 vuotta saman kaa- maattisuutta ja kurinalaisuutta, tareilla kuten henkilöstön osaami- Pisla Oy sekä VTT:n Hanska-hank- van mukaan, vaikka henkilöstön mikä johti nopeasti tuloksiin. Alussa sesta kertovilla matriiseilla. keen kautta Tekes, työministeriön määrä oli kasvanut ja toiminta- kommunikointiamme häiritsi käsit- Pislan henkilökunnalta löytyi alainen Työelämän kehittämisoh- ympäristö muuttunut. teiden ja ilmaisujen erilaisuus, mut- halua kehittymiseen ja koko yri- jelma ja Työsuojelurahasto. Aloitimme yhteistyön VTT ta löysimme pian yhteisen sävelen. tyksen kehittämiseen. Yhteistyö Pisla Oy on Suomen johtavia Tuotteet ja tuotannon kanssa Organisaation ja toimintamallin VTT:n kanssa antoi meille monia rauta- ja sisustusalan tavarantoi- mallintamalla vanhat toimintata- uudistamisen seurauksena Pisla tar- ahaa-elämyksiä, jotka hälvensivät mittajia. pamme ja uudistamalla ne. Mää- vitsi uudet tuottavuudesta ja tehok- muutosvastarintaa. Koostaan rittelimme yhdessä myös Pislan kuudesta kertovat mittarit. Yrityk- huolimatta VTT osoittautui pk-yri- 13

14 Uutta tietoa geenimuuntelun riskeistä VTT Tuotteet ja tuotanto -tutkimusyksikön perinteisesti vahva riskienhallintaosaaminen on johtanut avaukseen biotekniikassa. Yksikössä on kehitetty analyysimenetelmä geenitekniikalla muunnettujen organismien (GMO) systemaattiseen riskienarviointiin. Menetelmä perustuu prosessiteollisuudessa yleisesti käytettävään riskianalyysiin. Sen avulla hankitaan arvokasta tietoa geenitekniikan turvallisuudesta ja eettisistä ongelmista käytävän yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Modernin bioteknologian soveltaminen maaja metsätaloudessa tuottaa muun muassa taudinkestävyydeltään ja jalostusominaisuuksiltaan entistä parempia kasveja. GMO:iden ja ekosysteemien välisestä vuorovaikutuksesta on kuitenkin VTT on kehittänyt ylikriittisissä olosuhteissa toimivan autoklaavin. Kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimuslaite avaa mahdollisuuksia voimalaitoksen hyötysuhteen parantamiseen. Kattilavoimalaitokset perustuvat polttoaineesta riippumatta vesihöyryn muodostamiseen. Höyryn lämpötilan nosto ylikriittiselle alueelle celsius-asteeseen parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta jopa 8 prosenttia. Tämä merkitsee vastaavaa päästöjen pienentymistä tuotettua energiayksikköä kohti. Prosessin käyttöönoton ongelma ovat korkea lämpötila ja paine, jotka rajoittavat materiaalien kestävyyttä. Höyryputkistojen lujuus laskee nopeasti korkeissa lämpötiloissa ja samalla seinämät hapettuvat voimakkaasti. Lisäksi palotilan puolen olemassa vielä kovin vähän kokemusperäistä tietoa, kertoo tutkija Antti Alavuotunki VTT Tuotteet ja tuotannosta. GMO:iden riskienarviointimenetelmät ovat ennen kaikkea työväline, joilla jäsennetään monimutkaisia biologisia mekanismeja. Saadun tiedon pohjalta tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ekologisia seurauksia. Analysointi tuottaa tutkijoille myös uutta tietoa jatkotyöskentelyä varten, hän sanoo. Tutkimusprofessori Raija Koivisto muistuttaa, että uuden tekniikan kehittämisessä on aina otettava huomioon myös mahdolliset riskit. GMO:hon perustuvien kaupallisten tuotteiden kehittäminen on nopeasti kasvava teollisuuden ala varsinkin Yhdysvalloissa. EU on ottanut GMO:hon pidättyväisen ja varovaisen kannan. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa GMO:iden kaupallisen käytön myös Euroopassa edellyttäen kattavaa riskienarviointia, joten nyt on keskityttävä vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointimenetelmien kehittämiseen sekä määriteltävä hyväksyttävät riskit biotekniikkaalalle. Ilman tieteellistä riskinarviointia päätöksenteko ei ole mahdollista, Koivisto sanoo. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkimusprofessori Raija Koivisto, puh. (03) , tutkija Antti Alavuotunki, puh. (03) Oikeat materiaalit ja mitoitus mahdollistavat voimalaitoksen hyötysuhteen nostamisen korroosionopeus kasvaa. VTT:n tutkimuslaitteella voidaan ensi kertaa saattaa vesihöyry laboratoriossa ylikriittiseen tilaan. Laitteen avulla pystytään siis tutkimaan materiaalien hapettumista ja niiden mekaanisia ominaisuuksia korkeissa lämpötiloissa, jopa 700 celsiusasteessa, ja korkean paineen (42 Mpa) alaisina. Tutkimuslaitteen kehittämiseen osallistunut suomalainen Cormet Oy ryhtyy myymään laitetta kansainvälisille markkinoille. Laitteen kysynnän odotetaan kasvavan energiantuotannon päästörajojen kiristymisen myötä. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, ryhmäpäällikkö Liisa Heikinheimo, puh. (09) ja ryhmäpäällikkö Timo Saario, puh. (09) CRAFT-tilaisuuksissa 350 yritystä kautta Suomen Yritysten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoja pk-yrityksille suunnatussa CRAFT-ohjelmassa esiteltiin tammi-helmikuussa kahdeksalla paikkakunnalla. Tekesin, METin ja VTT:n isännöimiin seminaareihin osallistui 350 yritystä, ja yrityskohtaisiin keskusteluihin vtt-läisten kanssa osallistui noin 60 yritystä. Tilaisuuksissa ja myöhemmin VTT:n eri tutkimusyksiköissä käytyjen keskustelujen perusteella reilu 20 yritystä piti CRAFT-projektia sopivana muotona omalle tuotekehitykselleen Haastattelut olivat hyvä tapa tavoittaa pk-yrityksiä ja kuulla tarpeista. Huhtikuista hakemusten jättöpäivää ajatellen aikataulu vain oli turhan kireä useimmille hankkeille, mutta niitä valmistellaan seuraavaan jättöpäivään marraskuuksi, kertoo yksi VTT:n CRAFT-koordinaattoreista, erikoistutkija Erja Turunen VTT Tuotteet ja tuotannosta. Alkuhaastattelujen perusteella yrityksen jatkoyhteydet ohjattiin siihen VTT:n yksikköön, johon kehitysidea teknologisesti parhaiten istuu. Eri tutkimusyksiköiden CRAFT-vastaavat tekevät hankevalmistelussa myös paljon keskinäistä yhteistyötä, niin että eri osaamisia yhdistelemällä kokoon saadaan juuri yritysten kehitystarpeiden mukainen kokonaisuus. Kevään haussa on mukana kaikkiaan 19 hanketta, joihin VTT osallistuu. Näistä kymmenen on VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä, jolla on runsaasti edellisen EU-ohjelmakauden aikana hankittua CRAFT-kokemusta ja aktiivinen rooli CRAFT-asiantuntemuksen vahvistamisessa myös VTT:n sisällä. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, ryhmäpäällikkö Jari Koskinen, puh. (09) , erikoistutkija Hannu Lehtinen, puh. (09) , erikoistutkija Erja Turunen, puh. (09) VTT Tuotteet ja tuotanto mukana syksyn messuilla Automaatio Helsingin Messukeskus, osasto 6h11 Tehdaspalvelu Tampereen messukeskus Pirkkahalli, osasto A811 Tapaamisiin messuilla! 14

15 VTT UUTISIA VTT:n uudet asiamiehet kokoontuivat Tampereella huhtikuussa. Mukana olivat projektipäälliköt Seppo Jaakkola (vas.) ja Matti Leivo Metalliteollisuuden keskusliitosta, projektipäällikkö Tero Lehikoinen Teknologiakeskus Kareltek Oy:stä, tutkimuspäällikkö Risto Kuivanen VTT:ltä sekä projektipäällikkö Risto Salko ja yritysasiamies Matti Lönnroos Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy:stä. Asiamiesverkosto kasvattaa KONTAKTIPINTAA YRITYKSIIN VTT vahvistaa alueellista toimintaansa asiamiesverkoston avulla. Ensi vaiheessa mukana ovat asiamiehet Teknologiakeskus Kareltek Oy:stä Lappeenrannasta, Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy:stä Varkaudesta ja Metalliteollisuuden keskusliiton Turun toimipisteestä. Asiamiesten keskeinen tehtävä on luoda yhteyksiä VTT:n ja yritysten välillä. Sekä asiamiesten omien työtehtävien että VTT:n tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät, molemmat pyrkivät edistämään teollisuuden toimintaedellytyksiä. VTT:n asiamiehinä kehittämisyhtiöt saavat uuden tavan leventää toimintakenttäänsä ja palvella alueensa yrityksiä, perustelee asiamiesverkoston toiminnan ideoinut tutkimuspäällikkö Risto Kuivanen. Hän toimii VTT Tuotteet ja tuotanto -yksikön Tuotantotekniikka-tutkimusalueen päällikkönä. Asiamiehet välittävät tietoa, yhteyksiä ja aloitteita siitä, miten VTT voi hyödyttää yrityksiä. Varsinainen projektien ja toimeksiantojen myynti pysyy VTT:n asiantuntijoiden vastuulla. Asiamiehet toimivat kaksisuuntaisesti. Kun esimerkiksi etsimme yritysosapuolia hankkeisiin, tieto tästä voi kulkea yrityksille asiamiesten kautta. Yritykset pääsevät näin entistä laajemmin VTT:n yritysryhmiin sekä hankkeisiin, joissa VTT on yksi tutkimusosapuolista. Uusi toimintatapa lisää kontaktipintaa, jonka kautta yritykset voivat hyödyntää VTT:n asiantuntemusta. Isot yritykset tämän osaavat ja nyt toivottavasti myös pk-yritykset entistä enemmän löytävät niille sopivia mahdollisuuksia, sanoo yritysasiamies Matti Lönnroos Keski-Savon Kehittämisyhtiöstä. Usein yrityksissä mietitään ideoita omassa piirissä todella pitkään. Alueellisten toimijoiden kautta kynnys testata ajatuksia ja päästä kehittämistyön alkuun on ehkä matalampi, arvioi projektipäällikkö Tero Lehikoinen Teknologiakeskus Kareltekista. Asiamiesten kautta yrityksillä on yhteys koko VTT:n asiantuntemukseen. Projektipäällikkö Seppo Jaakkola Metalliteollisuuden keskusliitosta toteaa, että VTT:n laaja-alaisuus ja poikkitieteellisyys täydentävät hyvin esimerkiksi alueellisia osaamiskeskusohjelmia. Asiamiehet edistävät myös yhteyksiä paikallisten oppilaitosten, tiedekorkea- koulujen ja VTT:n välillä. Asiamiehet perehtyvät VTT:n toimintoihin ja palveluihin kymmenen päivän koulutuksessa. Alueelliset kehittämisyhtiöt ja toimijat ovat kiinnostuneet asiasta ja kyselyitä pääsystä mukaan verkostoon on tullut mukavasti. Yhteensä jopa asiamiehen verkosto voisi olla tulevaisuudessa mahdollinen. Päätöksiä toiminnan mahdollisesta laajentamisesta tehdään syksyllä, Risto Kuivanen sanoo. Toivottavasti myös pk-yritykset löytävät nyt entistä enemmän niille sopivia mahdollisuuksia hyödyntää VTT:n osaamista. 15

16 VTT TUOTTEET JA TUOTANTO Tekniikankatu 1, PL 1300, TAMPERE Puhelin (03) , (09) 4561 Telekopio (03) , (09) Sähköposti JOHTO Toimialajohtaja Jouko Suokas Sihteeri Pirjo Malinen (03) Tutkimusjohtaja Heikki Kleemola Sihteeri Kaisa-Liisa Porthan (09) TUOTANTOTEKNIIKKA Risto Kuivanen (03) Ihminen-kone-turvallisuus Puhdas tuotanto Tuotannonkehitys Pinta- ja sädetekniikka Elektroniikan tuotetekniikka Valmistusmenetelmät TUOTTEIDEN KEHITYS JA KÄYTTÖ Harri Soininen (09) Laivat ja merirakenteet Lentokonerakenteet Lujitemuovirakenteet ja veneet Meriliikenne ja ympäristötekniikka Simulointi ja virtuaalimallinnus KÄYTTÖVARMUUS JA RISKIENHALLINTA Perttu Heino (03) Järjestelmien käyttövarmuus Koneiden käyttövarmuus Tuotannon riskienhallinta Tuotteiden riskienhallinta Terveydenhuollon tuotetekniikka ÄLYKKÄÄT KONEET JA PALVELUT Pertti Peussa (03) Konenäkö Langaton automaatio Liikkuvan käyttäjän sovellukset Äänenhallinta Pyörivät koneet Ajoneuvot ja työkoneet TUOTANTOJÄRJESTELMÄT Rauno Heinonen (09) Automaatio- ja informaatiojärjestelmät Systeemidynamiikka Tuotantotalous RAKENTEIDEN ELINIKÄ JA KESTÄVYYS Rauno Rintamaa (09) Rakenteellinen eheys Ydinvoimalaitosten materiaalit Polttoprosessien materiaalit ja painelaitteet Prosessiteollisuuden materiaalit Pintafilmien sähkökemia Materiaalien ja rakenteiden NDE 16

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

Kriittisen polun hallinta työkaluna uuden teknologian hallittuun käyttöönottoon elektroniikkatuotannossa

Kriittisen polun hallinta työkaluna uuden teknologian hallittuun käyttöönottoon elektroniikkatuotannossa Kriittisen polun hallinta työkaluna uuden teknologian hallittuun käyttöönottoon elektroniikkatuotannossa Pekka Maijala, Jaakko Paasi, Pasi Tamminen VTT Tuotteet ja tuotanto, PL 1306, 33101 Tampere Email:

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot