Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14"

Transkriptio

1 VTT TUOTTEET JA TUOTANTO -YKSIKÖN ASIAKASLEHTI 2/2003 Staattisen sähkön PURKAUKSET KURIIN 7-9 Geenimuunteluun riskianalyysi 14 ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin. Erikoistutkija Jaakko Paasi on tutkimuksen kärkijoukossa

2 Pääkirjoitus Perttu Heino Tutkimuspäällikkö Käyttövarmuus ja riskienhallinta VTT Tuotteet ja tuotanto Julkaisija VTT Tuotteet ja tuotanto N:o vuosikerta Päätoimittaja Jouko Suokas puh. (03) Riskitietoisuus on avain menestykseen Riskienhallinta on keino tunnistaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantavat tekijät ja varautua niihin asianmukaisesti, koskevatpa ne tuotantoa, työntekijöiden turvallisuutta tai ympäristöä. Siten riskitietoisuus on yksi menestyksellisen liiketoiminnan edellytys ja panostus riskienhallintaan osa pitkän aikavälin strategista johtamista. Tähän sisältyy toisaalta riskien ja mahdollisten menetysten arviointia ja toisaalta tietoisen riskinoton kautta avautuvien mahdollisuuksien tarkastelua. Tavoitteena on riskitietoinen päätöksenteko oikean ja riittävän tiedon pohjalta. Nykyinen informaatioteknologia tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet oikean ja riittävän tiedon tuottamiseen riskitietoisen päätöksenteon pohjaksi. Vuosien kehitystyön tuloksena tarjolla on myös tuloksekasta riskienhallintaa tukevia toimintamalleja ja hyviä menetelmiä riskien analysointiin suurteollisuudelle, pk-yrityksille ja julkiselle sektorille. Työtavat ja turvallisen ajattelun vieminen yksittäisen työntekijän tasolle ovat niin ikään olleet kehittämisen kohteena. Samanaikaisesti on noussut esiin ja kehittämisen kohteiksi uusia ilmiöitä, esimerkkeinä vaikkapa laitemyynnin muuttuminen kapasiteetin myynniksi ja siitä seuraavat uudenlaiset käyttövarmuusvaateet, kuntaorganisaatioiden kiinnostus riskienhallinnan kehittämiseen ja uusien teknologioiden tuomat ongelmat. VTT:n eri tutkimusryhmien edustama riskienhallinnan ja järjestelmätarkastelujen menetelmäosaaminen on hyvä lähtökohta riskitietoisten toimintatapojen käyttöönotolle. Kun VTT:n osaamista yhdistetään yrityksen omaan toimialaosaamiseen ja mukaan liitetään erikoistunutta teknologiaosaamista sopivista VTT:n tutkimusryhmistä, saadaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisyhdistelmiä. Yritysten nykyisessä toimintaympäristössä ammattimainen riskienhallinta on menestyksellisen liiketoiminnan keskeinen edellytys, ja suomalaista huipputason osaamista oikein yhdistelemällä voi myös avautua mahdollisuuksia kilpailuetuun kansainvälisillä markkinoilla. Toimitusneuvosto Teijo Salmi Gunnar Holm Harri Jokinen Kari Komonen Risto Kuivanen Jussi Solin Antti Turtola Toimitus Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimittajat Marketta Tammisto, toimitussihteeri Päivi Eskelinen Maarit Virta Aila Välikoski Taitto Kaisa Kuisma Valokuvat Päivi Eskelinen Ari Ijäs Erkki Makkonen Nina Wessberg Aila Välikoski Fiskars Oy Laja Oy Kannen kuvat Pekka Parviainen/Diabox Oy Aila Välikoski Kirjapaino TEKSTITASO OY ISSN Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Osoitteenmuutokset 2

3 Sisältö 2 Pääkirjoitus VTT:n koordinoima Tekesin STAHA-teknologiaohjelma tuotti toimintamalleja, menetelmiä ja sovelluksia Sivut ESDriskien hallintaan. Ohjelmaan osallistuneiden yritysten ja 4-7, 15 VTT:n ESD-tietämys on nyt maailman huippua. Sivut STAHA vei tutkimuskärkeen Systemaattinen ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin AHE-laitteiden ESD-suojaukseen uutta tietämystä STAHA-yhdistys perustettiin STAHA-yritysklinikka aloitti STARA tunnistaa riskit prosessiteollisuudessa Räjähdyssuojausasiakirja pakolliseksi Pucast Oy:lle kasvoi uusi tuotealue Laja Oy:n tuotekehitys johti alan standardeihin Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden taustalta paljastuu usein riskialttiita työtapoja. Uusi toimintamalli tuo keskustelut ja palautteen työpaikan Sivut 8-10 turvallisuuskulttuurin rakennuspuiksi. Mäntyluoto Works on mallin soveltamisessa yksi ensimmäisistä. Sivut VTT:n kehittämä riskianalyysi antaa arvokasta tietoa geenitekniikan turvallisuudesta käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon Julkinen koulutusaineisto prosessilaitoksen elinkaaren turvallisuustarkasteluun Hyvä palaute vahvistaa turvallisia työtapoja Lupaavasti alkuun Mäntyluoto Worksissa VTT:n työvälineillä tehoa pk-riskien hallintaan Nopea menetelmä työkalujen muoto-osien valmistukseen Fiskarsin koeajon tulokset erinomaisia Liiketoimintamallin uudistus varmisti Pislan kasvun Uutta tietoa geenimuuntelun riskeistä Oikeat materiaalit ja mitoitus mahdollistavat voimalaitoksen hyötysuhteen nostamisen CRAFT-tilaisuuksissa 350 yritystä kautta Suomen Asiamiesverkosto kasvattaa kontaktipintaa yrityksiin Sivu 14 3

4 STAHA vei tutkimuskärkeen VTT Tuotteet ja tuotanto -yksikön koordinoima laaja staattisen sähkön ja ESD-riskien (electrostatic discharge) hallintaan keskittynyt Tekesin STAHA-teknologiaohjelma on päättynyt. Ohjelman tuloksena saatu uusi tutkimustieto ja mittaustekniikka antavat vankan pohjan kehittää materiaaleja, tuotteita ja tuotantoa sekä hallita systemaattisesti staattisen sähkön synnyttämiä ongelmia tuotannon ja logistiikan eri vaiheissa. Vuosina STAHA-ohjelmaan osallistui seitsemän tutkimusyksikköä ja yli sata yritystä. Ohjelmaan kuului yhteensä 27 tutkimusja tuotekehityshanketta, joissa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä EU- ja EUREKA-projekteina. Ohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikka- ja kemianteollisuudelle. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja samalla suojausta joudutaan optimoimaan monen tekijän osalta. Yksi vaativimmista ympäristöistä on puhdastilatuotanto, jossa yhdistyvät tuote-, tuotanto- ja henkilönsuojaus. STAHAn tuloksilla Suomessa on edetty staattisen sähkön hallinnassa kansainvälisesti huipputasolle. Tuoreimman tutkimustiedon ja mittaustekniikan pohjalta ja hyödyntämällä STAHAssa luotua yhteistyöverkostoa päästään myös käynnistämään uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, toteaa ohjelman johtajana toiminut ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT Tuotteet ja tuotannosta. Yhteensä noin 10 miljoonan euron STAHA-teknologiaohjelman rahoittivat Tekes, yritykset ja tutkimuslaitokset. UUSI TEKNOLOGIA HALLITUSTI KÄYTTÖÖN STAHA-teknologiaohjelman tuloksien ja ohjelmassa luodun yhteistyöverkoston pohjalta valmistellaan Uuden teknologian hallittu käyttöönotto -teeman alle uutta tutkimusohjelmaa. Ensivaiheessa on käynnistymässä pohjoismaisena yhteistyönä elektroniikkatuotannon arvoverkostoa koskeva hanke. Kasvava kysyntä on odotettavissa teknologiaselvityksille, joilla voidaan osoittaa teknologioiden kypsyys ja mahdollisuudet esimerkiksi uusien tuoteominaisuuksien aikaansaamiseksi tai materiaalien sekä suunnittelu- ja valmistusmenetelmien hyödyntämiseksi. Myös kehitystyöllä, jolla teknologioiden soveltaminen ja hyödyntäminen mahdollistuu erilaisissa tuotteissa tai toimintaympäristöissä, on iso kysyntäpotentiaali, Pekka Maijala toteaa. VTT:n Tampereelle perustamassa ESD-laboratoriossa tutkitaan tuotteiden ESD-herkkyyttä sekä materiaalien ja muun muassa pakkausten kykyä suojata tuote ESD:ltä. Yrityksille tehtävissä toimeksiannoissa käytössä ovat huippuluokan välineet. Osa VTT:n kehittämistä tutkimuslaitteista on jopa kansainvälisesti ainutlaatuisia, kertoo erikoistutkija Jaakko Paasi. VTT:n johtamissa STAHAtutkimushankkeissa kehitettiin staattisen sähkön hallintaan merkittävää uutta tutkimustietoa. Tuloksista hyötyy erityisesti kansainvälinen elektroniikkateollisuus, jolle uuden teknologian hallittu käyttöönotto automaattisilla tuotantolinjoilla on kriittinen kilpailutekijä. 4

5 Systemaattinen ESD-hallinta etenee tuotantoketjun eri vaiheisiin Staattisen sähkön hallitsemattomat purkaukset (electrostatic discharge, ESD) ovat arvaamaton riski, joka elektroniikkatuotannossa vaurioittaa komponentteja ja prosessiteollisuudessa aiheuttaa räjähdyksiä ja tulipaloja. Elektroniikkateollisuudessa alan tutkimus on perinteisesti pitkälti keskittynyt käsin tapahtuvaan valmistukseen ja henkilösuojauksen kehittämiseen. Automaattisessa tuotannossa tietämys ESD-riskien hallinnasta on maailmanlaajuisesti ollut puutteellista. StahaHelmi-projektissa toimimme yhteistyössä eurooppalaisten ja amerikkalaisten ESD-asiantuntijoiden kanssa ja etenimme isoja askelia, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut erikoistutkija Jaakko Paasi VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä. Myös mukana olleissa yrityksissä tietämys ESD-riskeistä on nyt maailman kärkitasoa. StahaHelmi oli STAHA-ohjelman laajin yritysryhmähanke, mukana oli 37 yritystä ja tutkimuslaitosta. Ohjelman myötä VTT Tuotteet ja tuotantoon kehittyi yksi maailman johtavista ESD-osaamiskeskittymistä, jonka tutkimustuloksia alan kansainväliset yritykset seuraavat tarkasti. Syksyllä 2003 Jaakko Paasi ilmoitetaan useimmiten tilanteessa, jossa komponentti on irral- nousee puhujapönttöön Las Vegasissa kansainvälisen ESD Associationin symposiumissa. Johtaville lustetun piirilevyn ESD-kestoisuus laan. Yleinen myytti on, että ka- elektroniikkavalmistajille ja ESDtutkijoille Paasilla on viemisinään komponentin kestoisuus. on sama kuin sen herkimmän muun muassa aivan uutta ymmärrystä piirikortin ESD-herkkyyden maattisilla linjoilla se ei päde. Au- Myytti kumotaan, sillä auto- määrittämiseksi. tomaattisessa tuotannossa komponentti voi olla piirilevylle asen- Komponenttien kestoisuus staattista sähköä vastaan ajatellaan jännitteenä. Meidän näkele kuin irrallaan. nettuna vielä herkempi ESD-vioilmyksemme mukaan jännite ei ole tähän tarkoitukseen paras mahdollinen suure ja esitämme uusia ta- LÖYTÄÄ RISKIKOHTEET KRIITTINEN POLKU poja määrittää komponentin kestoisuusmaattisesta tuotannosta ilman ESD-riskien määrittäminen auto- Komponenttien ESD-herkkyys kunnon työkalua on kuin etsisi >> 5

6 >> transistoria heinäkasasta. Tarvitaan menetelmä, jolla epäolennainen eliminoidaan. Automaattisessa tuotannossa ESD-turvallisuuden toteaminen on usein vaikeaa, sillä luotettavaa mittausmenetelmää ei ole tai sitä ei voida soveltaa tuotannonaikaisesti. Riskikohteet löydetään komponenttien ja tuotteiden ns. kriittiseltä polulta. Menetelmä kehitettiin StahaHelmi-hankkeessa, Jaakko Paasi toteaa. Komponenttien ESD-herkkyydessä on kaksi kehityssuuntaa. Vakiintuneen komponenttiteknologian kesto ESD-vikoja vastaan kasvaa. Uusissa teknologioissa, erityisesti rf-komponenteissa alttius vikaantumiseen sen sijaan lisääntyy. Rf-teknologia on ongelmallista, sillä sisäänrakennetut ESDsuojauspiirit helposti häiritsevät komponentin varsinaista toimintaa sekä kasvattavat komponentin kokoa ja tehon kulutusta. Nämä vastakkaiset voimat ovat erityinen haaste tutkimukselle. ESD-riskien määrittäminen automaattisesta tuotannosta ilman kunnon työkalua on kuin etsisi transistoria heinäkasasta. tion, ESA). Kansankielellä puhutaan pölyongelmasta. Sen tuntee jokainen televisiosta pölyjä pyyhkinyt: tv:n sähköinen pinta suorastaan imee pölyn itseensä. Kun pienimpien pölyhiukkasten koko on sama kuin valmistettavien osien, pintoihin tarttuvat pölyhiukkaset tekevät mikroskooppisissa tuotteissa tuhoa. Tällöin tarkasteluun tulevat mukaan myös puhdastilatyöskentelyn ja konenäön sovellukset. Myös tätä koskevissa tutkimushankkeissa tutkijat ovat aktiivisesti mukana. Jaakko Paasi vastaa myös VTT:n johtamasta eurooppalaisesta Estat Garments -tutkimushankkeesta, jossa kehitetään uusia testimenetelmiä suoja-asujen ESD-ominaisuuksien todentamiseksi. Mukana on VTT:n lisäksi eurooppalaisia tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. Uudet mittausmenetelmät valmistuvat vuonna SUOJAUKSEN TOIMITTAVA LÄPI LOGISTIIKKAKETJUN Kun tuote lähtee ESD-suojatusta tuotannosta, se on suojattava pakkauksella. Suojauksen on toimitta- va läpi koko logistiikkaketjun. Euroopassa käytössä oleva standardi määrittelee pakkausten laatukriteerit ESD-suojausominaisuuksien osalta väljästi. StahaHelmessä osoitimme, että tarvitaan tiukemmat kriteerit. Lisäksi useat materiaalit, jotka normaalisti poistavat varauksen, muuttuvat kuivissa oloissa eristeiksi. Välimeren ilmastossa toimiva pakkaus ei välttämättä anna suojaa Pohjolan talvessa, Jaakko Paasi kertoo. StahaHelmessä VTT kehitti mittalaitteen, jolla todennettiin kuljetuksen ja varastoinnin aikaiset tuoterasitukset. Mittalaite kiersi maailmaa koepakettien mukana ja tallensi tiedot kiihtyvyydestä, lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ESD-purkauksista. Logistiikkakeskukset ovat usein tuotteelle vaarallisimpia. Niissä pienikokoiset paketit saavat erittäin rajua kohtelua. Kun riskit pystytään mittaamaan, voidaan myös muuttaa vahingollisia toimintatapoja ja logistiikkareittejä sekä kehittää tuotepakkauksia. PIENI ON ERITYISEN HERKKÄÄ PÖLYLLE Yhä tärkeämpi uusi tutkimusalue ovat nano- ja mikroteknologiat. Useimmat ESD-hallintamenetelmät toimivat näissäkin. Oma erityisalansa on pintojen likaantumisen hallinta (electrostatic attrac- AHE- ESDuutta VTT Tuotteet ja tuotanto sekä Nokia Oyj kehittivät StahaHelmi-hankkeessa toimintamallin ESD-riskien tunnistamiseen elektroniikkateollisuuden automaattisilla tuotantolinjoilla (automated handling equipment, AHE). Näin syntyneitä uusia ESD-suojauksen vaateita ja ohjeistusta Nokia Mobile Phones ja Nokia Networks tulevat soveltamaan yksiköissä ja tehtailla eri puolilla maailmaa. Uuden tietämyksen perusteella voidaan välttää ESD-riskit uusia tuotantolaitteita hyväksyttäessä tai varmentaa koko tuotantolinjan 6

7 STAHA-yhdistys perustettiin STAHA-ohjelmassa virinnyt yhteistoiminta staattisen sähkön ja ESD-riskien hallitsemiseksi jatkuu Staha yhdistys ry:ssä. Yhdistys muun muassa edistää alan koulutusta sekä koordinoi tutkimus- ja kehitystyötä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii emeritusprofessori Gunnar Graeffe ja sihteerinä ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT Tuotteet ja tuotannosta. STAHA-yritysklinikka aloitti Ensimmäiset staattisen sähkön hallintaan liittyvät kehittämishankkeet ovat käynnistyneet STAHA-klinikalla. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin perustetun teknologiaklinikan kautta yritykset voivat saada asiantuntija-apua ja rahoitusta staattisen sähkön hallintaan liittyviin kehittämishankkeisiin. Yksi klinikan asiantuntijoista on VTT Tuotteet ja tuotanto. Klinikan toimintaa koordinoi Tuotekehitys Oy Tamlink. Lisätietoja Tuotekehitys Oy Tamlink, kehityspäällikkö Jari Erkkilä, puh. (03) , STAHA-teknologiaohjelman hankkeissa uusi ESD-tietämys on levinnyt myös isolle joukolle Nokian keskeisiä alihankkijoita, toteavat Jari-Pekka Leskinen (vas.) ja Juha Penttinen, Senior Project Manager, Nokia Oyj:stä. Oikealla ohjelman johtaja, ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT:ltä. laitteiden uojaukseen tietämystä ESD-kyvykkyys. Projektissa määriteltiin koneiden ja laitteiden ESD-vaatimukset ottamalla huomioon Nokian käyttämä staattiselle sähkölle äärimmäisen herkkä komponenttiteknologia. Saimme uutta tutkimustietoa, joka on suoraan sovellettavissa tuotantoomme, kertoo Jari-Pekka Leski- nen, Manufacturing Development Engineer; ESD Protection. Hänen vastuualueelleen kuuluu ESD-suojauksen kehittäminen Nokia Mobile Phonesin tuotantoteknologiayksikössä, jonka toiminnan tuloksia hyödynnetään tehtailla Suomessa, Unkarissa, Saksassa, Kiinassa, Koreassa, Meksikossa ja USA:ssa. Tyypillisesti ESD-vikaantumista on tutkittu tilanteissa, joissa varaus purkautuu ihmisestä komponenttiin. Automatisoidulla valmistuslinjalla ESD-vikaantumismekanismit ovat eri tyyppisiä ja huomattavasti kriittisempiä. StahaHelmi-ohjelman myötä VTT:n osaaminen myös koneiden ja laitteiden ESD-suojauksen osalta on kasvanut huimasti. STARA tunnistaa riskit prosessiteollisuudessa Staattisen sähkön esiintymismahdollisuudet prosessiteollisuudessa löydetään VTT Tuotteet ja tuotannossa kehitetyn STARA-menetelmän avulla. Riskianalyysimenetelmä sopii vaara- ja häiriötilanteiden arvioimiseen tuotantolaitosten suunnittelu- ja käyttövaiheissa. STARAn avulla voidaan tunnistaa, onko prosessilaitoksessa sellaisia tekijöitä, että staattisesta sähköstä voi syntyä ongelmia ja missä olosuhteissa riski on olemassa. Varautuvien kohteiden lisäksi menetelmä ohjaa tutkimaan toiminta- ja turvajärjestelyjen toimivuutta. VTT kehitti menetelmän osana STAHA-ohjelmaa yhdessä yritysten kanssa. Ohjeet STARAn käyttämiseksi on julkaistu opaskirjana Staattisen sähkön riskit prosessiteollisuudessa. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkija Minna Nissilä, puh. (03) Räjähdyssuojausasiakirja pakolliseksi Kaikilla työpaikoilla, joissa voi muodostua räjähdyskelpoista kaasu-ilma- tai pölyilmaseosta, on laadittava ATEX-olosuhdedirektiiviin perustuva räjähdyssuojausasiakirja. Direktiivin velvoitteet tulevat Suomessa voimaan vuoden 2003 aikana. VTT Tuotteet ja tuotannossa on vankka asiantuntemus vaarojen tunnistamisesta sekä tilaluokitusten ja turvallisuusselvitysten laatimisesta. Myös räjähdyssuojausasiakirjan laadinnassa VTT voi toimia yritysten asiantuntija-apuna. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Yngve Malmén, puh. (03)

8 Pucast Oy:lle kasvoi UUSI TUOTEALUE Vammalassa toimivalle Pucast Projektin osana olemme kehittäneet kumista, polyuretaanis- Oy:lle STAHA-ohjelma avasi uuden tuotealueen. Yhdessä VTT ta ja ruiskupuristetusta muovista Tuotteet ja tuotannon ja asiakasyrityksensä kanssa Pucast kehitti alan tuotteille kysyntää myös kan- ESD-materiaalit. Ennakoimme muovi- ja elastomeerimateriaaleja, joilla tuotteita voidaan suojata Pk-yrityksissä tuotekehitysresainvälisesti. ESD-riskeiltä. surssit ovat rajalliset emmekä ilman VTT:n osaamista ja Tekesin Tässä tuotekehityksessä onnistuttiin hyvin: tuloksena oli helposti koneistettava ESD-muovipuolella saattaa vielä olla arkuut- rahoitusta olisi onnistuneet. Pkmateriaalita lähestyä VTT:tä. Meillä nähtiin, VTT:n avulla saimme järjestelmällisen kehittämistyön käyn- sujuvaa. Puhelinsoiton kynnys on että yhteistyö on enemmän kuin tiin yhdessä asiakkaan kanssa. matala ja jokaiseen yhteydenottoon vastaus on löytynyt, toimi- VTT:n osaaminen ja heiltä saamamme tekninen viitekehys olivat tusjohtaja Jukka Korpela sanoo. ratkaiseva etu. VTT hoiti myös Pucast Oy:n nimi tulee sanoista polyurethane casting. ESD-ma- ESD-mittauspalvelut, kertoo projektista vastannut myynti-insinööri Matti Salo Pucast Oy:stä. valettavia polymeeri- ja silikoniteriaalien lisäksi yritys valmistaa Toimitusjohtaja Jukka Korpela luonnehtii STAHA-projektia lisuudelle sekä kaivos- ja koneentuotteita mekaaniselle metsäteol- merkittäväksi paitsi Pucastille rakennusteollisuudelle. Yhtiö kuuluu Teknikum-Yhtiöt Oy:öön. myös sen emoyhtiölle, Teknikum- Yhtiöt Oy:lle. Myynti-insinööri Matti Salo (vas.) ja toimitusjohtaja Jukka Korpela summaavat STAHA-projektin hyödyksi myös VTT:n kautta tapahtuneen verkostoitumisen muiden yritysten kanssa. Tätä kautta Pucast Oy:lle on avautumassa uusia asiakassuhteita. Puhdastilat hyötyvät ESD- Laja Oy:n tuotekeh alan STANDA Työjalkineita valmistava Laitosjalkine eli Laja Oy lähti viitisen vuotta sitten vahvistamaan kilpailukykyään tuotekehityksellä. Turvallisemman ja mukavamman työkengän kehittäminen laajeni Tekesin projektiksi, kun yritys käynnisti STA- HA-teknologiaohjelman yhteydessä Henkilönsuojaus puhdastiloissa -tutkimuksen. Lähdimme alun perin kehittämään sähköä johtavaa jalkinetta puhdastiloihin. Pian kävi kuitenkin selväksi, että alan standardit olivat epämääräisiä, elleivät peräti ristiriitaisia. Piti siis aloittaa tutkimalla, millaisia vaatimuksia puhdastilojen jalkineille tulisi asettaa, kertoo toimitusjohtaja Sakari Anttila. Olimme tehneet materiaalien tuotekehitystä yhdessä L. Michael Oy:n kanssa. STAHA-projektissa päätimme hyödyntää yhteistä osaamistamme puhdastilavaatetuksen materiaalien kehittämisessä. Uniter Oy lähti mukaan mitoittamaan, suunnittelemaan ja ompelemaan vaatteita. VTT Tuot- teet ja tuotanto tuli projektiin tutkijaksi ja testaajaksi. AVAIMET KÄTEEN -TUTKIMUSPALVELUA VTT:n johtamissa tutkimuksissa mitattiin materiaalien sähköistä varautuvuutta ja sähkövarauksen purkautumisaikaa erilaisista materiaaleista, materiaalien hiukkasten eli partikkelien läpäisykykyä sekä materiaaleista irtoavien partikkelien määrää. Projekti kesti kolme vuotta ja sen aikana tehtiin noin 2000 mittausta. VTT toteutti itse tai valvoi kaikki mittaukset, joista osa teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla. VTT:n avaimet käteen -tutkimuspalvelu oli erinomaista. Meillä pk-yrityksillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tehdä testejä itse, Anttila sanoo. Projektin tärkein tavoite oli määritellä vaatimukset puhdastilavaateille ja -jalkineille sekä kehittää henkilösuojausta siten, että riittävä ESD- ja kontaminaatiosuojaus varmistetaan erilaisissa puh- 8

9 suojauksesta Kolmen pk-yrityksen yhteisen tuotekehitysprojektin onnistuminen oli paljolti VTT:n kattavan tutkimuspalvelun ansiota, sanoo projektia koordinoineen Laitosjalkine Oy:n toimitusjohtaja Sakari Anttila. itys johti RDEIHIN dastiloissa. Vaatteiden suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota käyttömukavuuteen. Asuja testattiin eli käytettiin, pestiin ja huollettiin yhteensä seitsemässä elektroniikka-, muovi- ja lääkealan yrityksessä. Onnistuimme tavoitteessamme kehittää partikkelivapaa ja staattista sähköä johtava puhdastilan vaatetus, joka on pesun ja huollon kestävä sekä mukava käyttää eli hengittävä. Puhdastilasaappaat on iskuvaimennettu eikä niiden sisällä tarvita erillisiä jalkineita. Projektissa suunniteltiin erilaisiin puhdastilaluokkiin ja käyttöolosuhteisiin soveltuva vaatemallisto, jota markkinoidaan Laja Clinigo -tuotemerkillä. L. Michael Oy:n, Uniter Oy:n ja Laja Oy:n yhteistyössä valmistamaa mallistoa markkinoidaan Lajan kansainvälisen myyntiverkoston kautta 26 maahan. Oriveteläinen Laja Oy valmistaa paria työjalkineita vuodessa. Tuotannosta menee vientiin noin 30 prosenttia. Yrityksessä työskentelee 50 henkilöä. Anttilan mukaan STAHAn projekti toi Lajalle valtavasti uutta tietoa ESD:stä. Puhdastilojen käytössä ollaan heräämässä ESD-suojauksen tarpeellisuuteen ja asiakkaidemme vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Olemme siis hyvässä kilpailuasemassa, kun meillä on tutkimustietoa ja siihen perustuvia tuotteita joita tietysti edelleen kehitämme. Puhdastilojen käyttö lisääntyy eri puolilla maailmaa, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta. Puhdastiloja on muun muassa lääke-, elintarvike-, elektroniikkaja autoteollisuudessa. Tilat on rakennettu ja niitä käytetään siten, että hiukkasten kulkeutuminen, muodostuminen ja kerääntyminen minimoituvat. Tilojen hiukkaspitoisuutta valvotaan ja ne luokitellaan puhtaustason mukaan. Lajan aloitteesta käynnistyneen hankkeen tuloksena syntyivät sekä standardit puhdastilavaatteille ja -jalkineille että uusi kaupallinen tuotekokonaisuus, staattista sähköä johtava ja partikkelivapaa puhdastilojen vaatemallisto Laja Clinigo. Puhdastilasaappaat kiinnitetään varrestaan haalariin. Saappaiden sisällä ei tarvita erillisiä jalkineita. 9

10 VTT:ltä teollisuudelle uusi turvallisuuden kehittämismalli HYVÄ PALAUTE Julkinen koulutusaineisto prosessilaitoksen elinkaaren turvallisuustarkasteluun VTT on laatinut prosessilaitosten turvallisuuden parantamiseksi uuden, julkisen koulutusaineiston. Aineisto on suunniteltu erityisesti prosessi- ja automaatiotekniikan ja kemian opiskelijoille sekä teollisuuden prosessikehittäjille, prosessisuunnittelijoille ja laitosten käytöstä vastaaville. Tavoitteena on vähentää tapaturmien, satunnaispäästöjen ja muiden vahinkojen riskiä. Perinteisistä opetustyyleistä poiketen aineiston rakenteeksi on valittu uudenlainen, prosessilaitoksen elinkaareen sidottu ja ongelmanratkaisuun perustuva lähestymistapa. Kokonaisuus on kehitetty ja käytännössä kokeiltu Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Se otetaan käyttöön myös mm. Teknillisellä korkeakoululla. Aineiston laadinnan ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja VTT. Koulutusaineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä ja se löytyy Internetistä osoitteesta projektit/alarp. vahvistaa turvallisia työ VTT:ssä on valmistunut työturvallisuutta edistävä toimintamalli, joka perustuu ihmisen käyttäytymistä ohjaaviin mekanismeihin. Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Tampereen aluetyöterveyslaitoksen sekä kolmen teollisuusyrityksen, Fortum Gas and Oil Oy:n, Hercules Finland Oy:n sekä Rautaruukki Steelin kanssa. - Työturvallisuudessa ollaan Suomessa pysähdytty tasolle, jolla ei ole tapahtunut merkittävää myönteistä kehitystä vuosiin. Teknisiä ratkaisuja ja työvälineitä turvallisuuden edistämiseksi on olemassa, mutta näyttää siltä, etteivät perinteiset keinot yksin riitä, sanoo erikoistutkija, psykologi Kaarin Ruuhilehto VTT Tuotteet ja tuotannosta. Kehittämishankkeen johtaja, tutkija Jouko Heikkilä kertoo, että yritykset ovat toivoneet useissa yhteyksissä VTT:ltä menetelmiä, joiden avulla päästäisiin negatiivisista turvallisuusasenteista ja parannettaisiin turvallisuuskulttuuria. - Onnettomuus tai läheltä piti -tilanne on kuin jäävuoren huippu, jonka perustasta paljastuu runsaasti ei-toivottuja, riskialttiita työtapoja. Lähtökohtana on niiden tunnistaminen ja selvittäminen, miksi ne hiljaisesti hyväksytään normaaliksi toiminnaksi. HUVITTAVAT HENGITYSSUOJAIMET? Toimintamalli koostuu kolmesta osasta, jotka ovat työpaikan turvallisuuskeskustelut, työtapojen analysointi sekä havainnointi- ja palautemenettely. Erityisen tärkeää toimintamallissa on yritysjohdon sitoutuminen. - Henkilöstön on nähtävä, että johto tukee toimintaa ja ottaa turvallisuuden vaatimukset huomioon päätöksenteossa. Johdon näkyvää tukea on esimerkiksi jalkautuminen tuotantotiloihin keskustelemaan turvallisuudesta työntekijöiden kanssa. Työtapojen analyysivaiheessa tarkastellaan vaarallisia työtapoja ylläpitäviä kulttuurisia piirteitä ja etsitään vastausta kysymykseen, miksi mieluummin valitaan riskinotto kuin turvallinen työtapa. - Ihminen oppii toimintansa seurauksista. Toistamme sellaista käyttäytymistä, joka johtaa myönteiseen ja arvokkaaseen kokemukseen. Ajan mittaan tällaisesta toiminnasta tulee tapa. Mekanismi toimii myös päinvastaisesti: käyttäytyminen, jolla on ikävät seuraukset tai joka tuottaa turhautumista, sammuu, Kaarin Ruuhilehto selvittää. - Todellisuudessa meitä ohjaavat mutkikkaammat ajatusrakennelmat. Arvot, uskomukset esimerkiksi onnettomuuksien synnystä sekä asennoituminen turvallisuustoimiin näkyvät käyttäytymisessä. Muutos on kuitenkin mahdollista johtamisen avulla. Muutosta voidaan myös mitata. Työtapojen analyysissa yrityksen johdon ja henkilöstön edustajat tunnistavat yhdessä työpaikan vaaralliset työtavat sekä arvioivat niitä vahvistavia tai sammuttavia tekijöitä perinteisen riskianalyysin tavoin. Luokittelun jälkeen suunnitellaan toimet, joilla turvallista käyttäytymistä edistetään järjestelmällisesti ja pysyvästi. TURVALLISUUS ON TOIMINTAA Havainnointi- ja palauteosiossa huomiota suunnataan turvallisiin työsuorituksiin ja niistä annetaan myönteistä palautetta. - Vaarallisista työtavoista ei syyllistetä, vaan palautteena käytetään esimerkiksi kehittymistä kuvaavia käyriä tai lukuja, jotka ovat yleisesti nähtävillä ja joiden 10

11 Lupaavasti alkuun Mäntyluoto Worksissa Offshore tuotanto- ja etsintälauttoja sa on 800 henkeä. Lisäksi työmaalla edelsi VTT:n antama koulutus, jossa sekä raskaita konepajatuotteita kan- liikkuu useita satoja alihankkijoiden suunnattiin erityistä huomiota keskus- sainvälisille öljy-yhtiöille valmistava työntekijöitä. teluyhteyden luomiseen. Emme etsi Mäntyluoto Works aloitti johdon turval- Sulonen luonnehtiikin telakan työ- väkisin vaarallisia tilanteita, vaan kes- tapoja lisuuskeskustelut viime tammikuussa. VTT:n hanke sopii hyvin työturvallisuutta edistävään toimintata- turvallisuutta haastavaksi kokonaisuudeksi. Työolomme ovat yhdistelmä kustelemme työntekijöiden kanssa turvallisista työtavoista myönteisesti. Kaikki keskustelut kirjataan ylös paamme. Kiinnostuimme aiheesta metalli- ja rakennusteollisuutta. Työ- kierrosten toteutumisen seurantaa myös omistajamme ja asiakkaittem- tä tehdään nostureilla ja telineillä, on varten. Kirjaaminen edistää myös muutoksiin reagoidaan nopeasti. Välittömällä henkilökohtaisella palautteella on suuri merkitys sekä palautteen saajalle että antajalle, tutkijat kertovat. VTT:n toimintamalli sopii suomalaiseen työkulttuuriin, jossa vierastetaan kilpailuja ja kampanjointia. - Ne eivät edes tepsi, kun ta- me suosituksesta. Amerikassa on saatu hyviä kokemuksia käyttäytymistieteisiin perustuvasta turvallisuustyöstä, mutta emme halunneet kopioida toimintamallia vieraasta kulttuurista. VTT:n kehittämä lähestymistapa soveltuu täkäläisiin oloihin, kertoo turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen. Mäntyluoto Worksin palvelukses- hitsausta ja polttoleikkausta. Ulkopuolinen projektityövoima tuo luonnollisesti omat riskinsä. Turvallisuuskeskusteluihin työntekijöiden kanssa ovat osallistuneet telakan ylin johto, tuotantopäälliköt ja -insinöörit, työsuojelupäälliköt sekä projektijohtajisto. Johdon jalkautumista tuotantoon työntekijöiden ehdottamien kehitystoimien käsittelyä. Olemme aloittaneet VTT:n kanssa uuden, turvallisten työtapojen projektin, jossa analysoidaan riskejä sisältäviä nostoja ja ahtaassa tilassa työskentelyä. Tuotantotapamme on kiireinen, joten ulkopuolinen joustava koordinaattori on tarpeen, Sulonen sanoo. voitteena on työpaikan sosiaalisen toimintakulttuurin pysyvä muuttaminen, he muistuttavat. Jouko Heikkilän mukaan turvallisten työtapojen toimintamallille on selkeä tilaus. Kyselyjä on tullut runsaasti, monet yritykset ovat halunneet myös menetelmän pilotoijiksi. - Meille on kertynyt kokemusta toimintamallin käytöstä, joten voimme jo tarjota palveluja yrityksille. Tietoa mallista on jonkin verran hankkeen Internet-sivuilla, ja ohjeistusta, kalvosarjoja ja muuta aineistoa tulee nettiin sitä mukaa, kun sitä valmistuu. Koko paketti on tarkoitus saada julkaistuksi tämän vuoden loppuun mennessä, Heikkilä kertoo. Tutustu aiheeseen Internetissä Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, puh. (03) , tutkija Jouko Heikkilä, puh. (03) Tuotantolauttojen rungot ovat valtavia teräsjättiläisiä, joissa työskennellään vaativissa oloissa. Aloitimme VTT:n johdolla uuden projektin, jossa analysoidaan työtapojen turvallisuutta, kertovat turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Teemu Valkama Mäntyluoto Worksista. 11

12 VTT:n työvälineillä tehoa pk-yritysten riskienhallintaan Nopea menetelmä VTT:n laajassa yhteistyöhankkeessa kehittämä pk-yritysten riskienhallinnan työvälinesarja on käytössä jo useissa tuhansissa suomalaisyrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Yritysten liiketoimintaympäristö on monimutkaistunut viime vuosina merkittävästi. Verkostomaisesti toimittaessa kaikkiin muutoksiin ei kyetä enää itse vaikuttamaan. Riskienhallinta on hyvä keino vähentää epävarmuut- Topakat välineet pk-yrityksien riskienhallintaan. Päivi Mikkonen kertoo, että työvälineet on myös saatavana kätevällä cd-romilla. ta, sanoo tutkija Päivi Mikkonen VTT Tuotteet ja tuotannosta. Vaikka riskienhallinnan järjestelmä ja työvälineet kehitettiin alun perin pk-sektorille, ne sopivat hyvin myös isoille yrityksille. Niissä pohditaan nykyisin runsaasti riskienhallintaan kytkeytyviä sosiaalisen vastuun kysymyksiä ja omaa julkisuuskuvaa. Myös omistajat ja sijoittajat haluavat tietoa mahdollisista yritysriskeistä, Mikkonen sanoo. Riskienhallinta on varautumista tulevaisuuteen. Suuri osa yrityksen riskeistä on usein tiedossa. Myös ne riskit, joita ei arjessa huomata, voidaan tunnistaa. Pk-yrityksen riskienhallinnan työvälineistö on usean vuoden tutkimus- ja kehitystyön tulos. VTT:n lisäksi siihen osallistuivat myös Työterveyslaitos, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu. Näin kattavaa riskienhallinnan välineistöä pk-sektorille ei ole tehty aikaisemmin Euroopassa. Sarja onkin mennyt hyvin kaupaksi varsinkin Saksassa ja Isossa- Britanniassa, Mikkonen kertoo. YRITYKSET TEKEVÄT ITSE Pk-yrityksen riskienhallinnan työvälineet on tarkoitettu yritysten itsenäiseen käyttöön. Välinepaletti sisältää yritystoiminnan kriittisiä kohtia laajasti tunnistavan haavoittuvuusanalyysin, minkä jälkeen yritys voi edetä liike-, tuote-, ympäristö- ja henkilöriskien sekä sopimus- ja vastuuriskien tunnis- tamiseen ja arviointiin. Kokonaisuudessa on välineet myös tietoja rikosriskeille. Rahoitusriskejä ei käsitellä, sillä niiden analysoinnissa kannattaa kääntyä rahoitusalan asiantuntijoiden puoleen. Riskien tunnistaminen ja korjaavien toimien suunnittelu tehdään henkilöstön yhteistyönä ja yhteisen käsityksen pohjalta. Istuntojen vetäjälle suosittelemme Tampereen aluetyöterveyslaitoksen järjestämää lyhyttä perehdyttämiskoulutusta, Päivi Mikkonen sanoo. Työvälinesarja on saatavissa sekä painettuna että cd-romina. Cd-romin etuna on, että se sisältää kopion joten kaikki www-sivujen uutiset ja päivitetyt tiedot ovat vain klikkauksen takana. Työvälineet voi myös tallentaa cdromilta esimerkiksi yrityksen yhteiselle palvelimelle, jolloin riskien arviointi ja kehitystyön seuranta on kaikkien ulottuvilla. Työvälineiden kehittäminen ja www-sivujen tietojen päivittäminen kuuluu VTT:n koordinoimalle PK-RH Foorumille. Se on pk-yritysten kilpailukykyä riskienhallinnan avulla edistävä verkosto, johon kuuluu tutkimuslaitoksia, vakuutusyhtiöitä, viranomaisia, työmarkkinajärjestöjä ja yrityksiä. PK-RH Foorumi kokoontuu Tampereella elokuuta. Kaikille avoimessa seminaarissa käsitellään riskienhallintaa osana pk-yritysten liiketoimintaa ja luodaan katsaus ajankohtaisiin aiheisiin. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkija Päivi Mikkonen, puh. (03) Sulakerrostusta (sprayforming) käytettäessä työkalujen valmistukseen tarvittava aika lyhenee kuukausista jopa päiviin. Kustannussäästö on perinteisiin menetelmiin verrattuna prosenttia. Menetelmän ansiosta työkalujen materiaaleina voidaan käyttää nykyistä kestävämpiä erikoisteräksiä. Sulakerrostusmenetelmässä sulaa terästä ruiskutetaan keraamiseen tarkkuusmuottiin, jossa syntyy hyvin lähellä lopullista muotoa olevia muo- Pisla Oy siirtyi VTT:n tuella johtajakeskeisestä organisaatiokulttuurista ryhmätyöhön perustuvaan toimintakulttuuriin. Uusi liiketoimintamalli täytti sille asetut tavoitteet vahvistamalla yrityksen kasvua. 12

13 VTT KEHITTÄÄ työkalujen muoto-osien valmistukseen FISKARSIN KOEAJON TULOKSET ERINOMAISIA Uusi sulakerrostustekniikkaan perustuva menetelmä nopeuttaa työkalujen muoto-osien valmistusta. VTT:llä kehitetyn tekniikan sovelluskohteita ovat kaikki korkealaatuisten työkalujen massatuotantomenetelmät. to-osia, kertoo tekniikan tohtori, eri- mäinen tuote, jonka valmistuksessa Lempisen mukaan menetelmän tannosta suurin osa viedään USA:n koistutkija Yunfeng Yang VTT Tuot- uutta menetelmää testataan. Fiskars suurin hyöty on, että se antaa työka- markkinoille. teet ja tuotannosta. Consumer Oy Ab Toolsin teknisestä lun valmistajalle mahdollisuuden VTT jätti lokakuussa 2002 työ- Sulakerrostuksessa voidaan suunnittelusta vastaava Pekka Lem- muotin materiaalin kehittämiseen. kalujen muoto-osien valmistusta käyttää erittäin kovia ja kestäviä te- pinen kertoo, että VTT:n valmista- Materiaalin kestävyys pidentää tie- sulakerrostustekniikalla koskevan räslaatuja. man sularuiskutetun muotin koeajot tysti muotin käyttöikää. Kun muotti py- kansainvälisen patenttihakemuk- Valmistusmenetelmän ja kovien eri- ovat onnistuneet erinomaisesti. syy pitkään oikeassa mitassaan ja mal- sen. VTT:n kilpailijat valutekniikoi- koistyökaluterästen ansiosta perinteis- Saavutimme jo toisella koeajolla lissaan, se merkitsee myös valmistet- den ja -materiaalien kehittämises- tä karkaisulämpökäsittelyä ei enää tar- yhden kaikkien aikojen parhaista tavan tuotteen laadun paranemista. sä ovat USA:ssa. vita. Materiaalien kestävyyden ansiosta myös muottien käyttöikä pitenee. Fiskars Oy:n retkikirves on ensim- koeajotuloksistamme. Lupaava valmistusmenetelmä toi siis säästöjä jo koetuotannossa. Fiskars Oy valmistaa Billnäsin tehtaallaan erimallisia kirveitä lähes kappaletta vuosittain. Tuo- Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, erikoistutkija Yunfeng Yang, puh. (09) Liiketoimintamallin uudistus varmisti Pislan kasvun Viitasaarelaisen 140 henkilöä työl- strategiset tavoitteet ja tarvittavat sen kehitystä ryhdyttiin seuraamaan tykselle joustavaksi ja palvelevaksi listävän Pislan toimitusjohtaja kehitystoimenpiteet. sekä kovilla mittareilla, kuten tie- kumppaniksi, Ruuhi sanoo. Teuvo Ruuhi kertoo, että yritys VTT toi kehitystyöhön syste- tojärjestelmillä, että pehmeillä mit- Yrityksen kehitystyön rahoittivat oli toiminut 25 vuotta saman kaa- maattisuutta ja kurinalaisuutta, tareilla kuten henkilöstön osaami- Pisla Oy sekä VTT:n Hanska-hank- van mukaan, vaikka henkilöstön mikä johti nopeasti tuloksiin. Alussa sesta kertovilla matriiseilla. keen kautta Tekes, työministeriön määrä oli kasvanut ja toiminta- kommunikointiamme häiritsi käsit- Pislan henkilökunnalta löytyi alainen Työelämän kehittämisoh- ympäristö muuttunut. teiden ja ilmaisujen erilaisuus, mut- halua kehittymiseen ja koko yri- jelma ja Työsuojelurahasto. Aloitimme yhteistyön VTT ta löysimme pian yhteisen sävelen. tyksen kehittämiseen. Yhteistyö Pisla Oy on Suomen johtavia Tuotteet ja tuotannon kanssa Organisaation ja toimintamallin VTT:n kanssa antoi meille monia rauta- ja sisustusalan tavarantoi- mallintamalla vanhat toimintata- uudistamisen seurauksena Pisla tar- ahaa-elämyksiä, jotka hälvensivät mittajia. pamme ja uudistamalla ne. Mää- vitsi uudet tuottavuudesta ja tehok- muutosvastarintaa. Koostaan rittelimme yhdessä myös Pislan kuudesta kertovat mittarit. Yrityk- huolimatta VTT osoittautui pk-yri- 13

14 Uutta tietoa geenimuuntelun riskeistä VTT Tuotteet ja tuotanto -tutkimusyksikön perinteisesti vahva riskienhallintaosaaminen on johtanut avaukseen biotekniikassa. Yksikössä on kehitetty analyysimenetelmä geenitekniikalla muunnettujen organismien (GMO) systemaattiseen riskienarviointiin. Menetelmä perustuu prosessiteollisuudessa yleisesti käytettävään riskianalyysiin. Sen avulla hankitaan arvokasta tietoa geenitekniikan turvallisuudesta ja eettisistä ongelmista käytävän yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Modernin bioteknologian soveltaminen maaja metsätaloudessa tuottaa muun muassa taudinkestävyydeltään ja jalostusominaisuuksiltaan entistä parempia kasveja. GMO:iden ja ekosysteemien välisestä vuorovaikutuksesta on kuitenkin VTT on kehittänyt ylikriittisissä olosuhteissa toimivan autoklaavin. Kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimuslaite avaa mahdollisuuksia voimalaitoksen hyötysuhteen parantamiseen. Kattilavoimalaitokset perustuvat polttoaineesta riippumatta vesihöyryn muodostamiseen. Höyryn lämpötilan nosto ylikriittiselle alueelle celsius-asteeseen parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta jopa 8 prosenttia. Tämä merkitsee vastaavaa päästöjen pienentymistä tuotettua energiayksikköä kohti. Prosessin käyttöönoton ongelma ovat korkea lämpötila ja paine, jotka rajoittavat materiaalien kestävyyttä. Höyryputkistojen lujuus laskee nopeasti korkeissa lämpötiloissa ja samalla seinämät hapettuvat voimakkaasti. Lisäksi palotilan puolen olemassa vielä kovin vähän kokemusperäistä tietoa, kertoo tutkija Antti Alavuotunki VTT Tuotteet ja tuotannosta. GMO:iden riskienarviointimenetelmät ovat ennen kaikkea työväline, joilla jäsennetään monimutkaisia biologisia mekanismeja. Saadun tiedon pohjalta tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ekologisia seurauksia. Analysointi tuottaa tutkijoille myös uutta tietoa jatkotyöskentelyä varten, hän sanoo. Tutkimusprofessori Raija Koivisto muistuttaa, että uuden tekniikan kehittämisessä on aina otettava huomioon myös mahdolliset riskit. GMO:hon perustuvien kaupallisten tuotteiden kehittäminen on nopeasti kasvava teollisuuden ala varsinkin Yhdysvalloissa. EU on ottanut GMO:hon pidättyväisen ja varovaisen kannan. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa GMO:iden kaupallisen käytön myös Euroopassa edellyttäen kattavaa riskienarviointia, joten nyt on keskityttävä vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointimenetelmien kehittämiseen sekä määriteltävä hyväksyttävät riskit biotekniikkaalalle. Ilman tieteellistä riskinarviointia päätöksenteko ei ole mahdollista, Koivisto sanoo. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, tutkimusprofessori Raija Koivisto, puh. (03) , tutkija Antti Alavuotunki, puh. (03) Oikeat materiaalit ja mitoitus mahdollistavat voimalaitoksen hyötysuhteen nostamisen korroosionopeus kasvaa. VTT:n tutkimuslaitteella voidaan ensi kertaa saattaa vesihöyry laboratoriossa ylikriittiseen tilaan. Laitteen avulla pystytään siis tutkimaan materiaalien hapettumista ja niiden mekaanisia ominaisuuksia korkeissa lämpötiloissa, jopa 700 celsiusasteessa, ja korkean paineen (42 Mpa) alaisina. Tutkimuslaitteen kehittämiseen osallistunut suomalainen Cormet Oy ryhtyy myymään laitetta kansainvälisille markkinoille. Laitteen kysynnän odotetaan kasvavan energiantuotannon päästörajojen kiristymisen myötä. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, ryhmäpäällikkö Liisa Heikinheimo, puh. (09) ja ryhmäpäällikkö Timo Saario, puh. (09) CRAFT-tilaisuuksissa 350 yritystä kautta Suomen Yritysten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoja pk-yrityksille suunnatussa CRAFT-ohjelmassa esiteltiin tammi-helmikuussa kahdeksalla paikkakunnalla. Tekesin, METin ja VTT:n isännöimiin seminaareihin osallistui 350 yritystä, ja yrityskohtaisiin keskusteluihin vtt-läisten kanssa osallistui noin 60 yritystä. Tilaisuuksissa ja myöhemmin VTT:n eri tutkimusyksiköissä käytyjen keskustelujen perusteella reilu 20 yritystä piti CRAFT-projektia sopivana muotona omalle tuotekehitykselleen Haastattelut olivat hyvä tapa tavoittaa pk-yrityksiä ja kuulla tarpeista. Huhtikuista hakemusten jättöpäivää ajatellen aikataulu vain oli turhan kireä useimmille hankkeille, mutta niitä valmistellaan seuraavaan jättöpäivään marraskuuksi, kertoo yksi VTT:n CRAFT-koordinaattoreista, erikoistutkija Erja Turunen VTT Tuotteet ja tuotannosta. Alkuhaastattelujen perusteella yrityksen jatkoyhteydet ohjattiin siihen VTT:n yksikköön, johon kehitysidea teknologisesti parhaiten istuu. Eri tutkimusyksiköiden CRAFT-vastaavat tekevät hankevalmistelussa myös paljon keskinäistä yhteistyötä, niin että eri osaamisia yhdistelemällä kokoon saadaan juuri yritysten kehitystarpeiden mukainen kokonaisuus. Kevään haussa on mukana kaikkiaan 19 hanketta, joihin VTT osallistuu. Näistä kymmenen on VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä, jolla on runsaasti edellisen EU-ohjelmakauden aikana hankittua CRAFT-kokemusta ja aktiivinen rooli CRAFT-asiantuntemuksen vahvistamisessa myös VTT:n sisällä. Lisätietoja VTT Tuotteet ja tuotanto, ryhmäpäällikkö Jari Koskinen, puh. (09) , erikoistutkija Hannu Lehtinen, puh. (09) , erikoistutkija Erja Turunen, puh. (09) VTT Tuotteet ja tuotanto mukana syksyn messuilla Automaatio Helsingin Messukeskus, osasto 6h11 Tehdaspalvelu Tampereen messukeskus Pirkkahalli, osasto A811 Tapaamisiin messuilla! 14

15 VTT UUTISIA VTT:n uudet asiamiehet kokoontuivat Tampereella huhtikuussa. Mukana olivat projektipäälliköt Seppo Jaakkola (vas.) ja Matti Leivo Metalliteollisuuden keskusliitosta, projektipäällikkö Tero Lehikoinen Teknologiakeskus Kareltek Oy:stä, tutkimuspäällikkö Risto Kuivanen VTT:ltä sekä projektipäällikkö Risto Salko ja yritysasiamies Matti Lönnroos Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy:stä. Asiamiesverkosto kasvattaa KONTAKTIPINTAA YRITYKSIIN VTT vahvistaa alueellista toimintaansa asiamiesverkoston avulla. Ensi vaiheessa mukana ovat asiamiehet Teknologiakeskus Kareltek Oy:stä Lappeenrannasta, Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy:stä Varkaudesta ja Metalliteollisuuden keskusliiton Turun toimipisteestä. Asiamiesten keskeinen tehtävä on luoda yhteyksiä VTT:n ja yritysten välillä. Sekä asiamiesten omien työtehtävien että VTT:n tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät, molemmat pyrkivät edistämään teollisuuden toimintaedellytyksiä. VTT:n asiamiehinä kehittämisyhtiöt saavat uuden tavan leventää toimintakenttäänsä ja palvella alueensa yrityksiä, perustelee asiamiesverkoston toiminnan ideoinut tutkimuspäällikkö Risto Kuivanen. Hän toimii VTT Tuotteet ja tuotanto -yksikön Tuotantotekniikka-tutkimusalueen päällikkönä. Asiamiehet välittävät tietoa, yhteyksiä ja aloitteita siitä, miten VTT voi hyödyttää yrityksiä. Varsinainen projektien ja toimeksiantojen myynti pysyy VTT:n asiantuntijoiden vastuulla. Asiamiehet toimivat kaksisuuntaisesti. Kun esimerkiksi etsimme yritysosapuolia hankkeisiin, tieto tästä voi kulkea yrityksille asiamiesten kautta. Yritykset pääsevät näin entistä laajemmin VTT:n yritysryhmiin sekä hankkeisiin, joissa VTT on yksi tutkimusosapuolista. Uusi toimintatapa lisää kontaktipintaa, jonka kautta yritykset voivat hyödyntää VTT:n asiantuntemusta. Isot yritykset tämän osaavat ja nyt toivottavasti myös pk-yritykset entistä enemmän löytävät niille sopivia mahdollisuuksia, sanoo yritysasiamies Matti Lönnroos Keski-Savon Kehittämisyhtiöstä. Usein yrityksissä mietitään ideoita omassa piirissä todella pitkään. Alueellisten toimijoiden kautta kynnys testata ajatuksia ja päästä kehittämistyön alkuun on ehkä matalampi, arvioi projektipäällikkö Tero Lehikoinen Teknologiakeskus Kareltekista. Asiamiesten kautta yrityksillä on yhteys koko VTT:n asiantuntemukseen. Projektipäällikkö Seppo Jaakkola Metalliteollisuuden keskusliitosta toteaa, että VTT:n laaja-alaisuus ja poikkitieteellisyys täydentävät hyvin esimerkiksi alueellisia osaamiskeskusohjelmia. Asiamiehet edistävät myös yhteyksiä paikallisten oppilaitosten, tiedekorkea- koulujen ja VTT:n välillä. Asiamiehet perehtyvät VTT:n toimintoihin ja palveluihin kymmenen päivän koulutuksessa. Alueelliset kehittämisyhtiöt ja toimijat ovat kiinnostuneet asiasta ja kyselyitä pääsystä mukaan verkostoon on tullut mukavasti. Yhteensä jopa asiamiehen verkosto voisi olla tulevaisuudessa mahdollinen. Päätöksiä toiminnan mahdollisesta laajentamisesta tehdään syksyllä, Risto Kuivanen sanoo. Toivottavasti myös pk-yritykset löytävät nyt entistä enemmän niille sopivia mahdollisuuksia hyödyntää VTT:n osaamista. 15

16 VTT TUOTTEET JA TUOTANTO Tekniikankatu 1, PL 1300, TAMPERE Puhelin (03) , (09) 4561 Telekopio (03) , (09) Sähköposti JOHTO Toimialajohtaja Jouko Suokas Sihteeri Pirjo Malinen (03) Tutkimusjohtaja Heikki Kleemola Sihteeri Kaisa-Liisa Porthan (09) TUOTANTOTEKNIIKKA Risto Kuivanen (03) Ihminen-kone-turvallisuus Puhdas tuotanto Tuotannonkehitys Pinta- ja sädetekniikka Elektroniikan tuotetekniikka Valmistusmenetelmät TUOTTEIDEN KEHITYS JA KÄYTTÖ Harri Soininen (09) Laivat ja merirakenteet Lentokonerakenteet Lujitemuovirakenteet ja veneet Meriliikenne ja ympäristötekniikka Simulointi ja virtuaalimallinnus KÄYTTÖVARMUUS JA RISKIENHALLINTA Perttu Heino (03) Järjestelmien käyttövarmuus Koneiden käyttövarmuus Tuotannon riskienhallinta Tuotteiden riskienhallinta Terveydenhuollon tuotetekniikka ÄLYKKÄÄT KONEET JA PALVELUT Pertti Peussa (03) Konenäkö Langaton automaatio Liikkuvan käyttäjän sovellukset Äänenhallinta Pyörivät koneet Ajoneuvot ja työkoneet TUOTANTOJÄRJESTELMÄT Rauno Heinonen (09) Automaatio- ja informaatiojärjestelmät Systeemidynamiikka Tuotantotalous RAKENTEIDEN ELINIKÄ JA KESTÄVYYS Rauno Rintamaa (09) Rakenteellinen eheys Ydinvoimalaitosten materiaalit Polttoprosessien materiaalit ja painelaitteet Prosessiteollisuuden materiaalit Pintafilmien sähkökemia Materiaalien ja rakenteiden NDE 16

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut

www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut Polymeeriratkaisut Polymeerisovellusten ammattilaiset palveluksessasi Teknikum tarjoaa asiakaskohtaisia polymeeripohjaisia tuotteita ja ratkaisuja.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen.

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. Ympäristöraportointi ALTE Visetec Oy toimitti ympäristöraportointijärjestelmän Ruukki Metals Oy:lle tammikuussa 2012, noin vuoden kestäneenä toimitusprojektina.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

A R V O K A S Y R I T Y S

A R V O K A S Y R I T Y S ARVOKAS YRITYS ARVOKAS YRITYS Hyvän yrityksen on oltava tänään arvokkaampi kuin eilen. Hyvä yritys koostuu osista, jotka päivä toisensa jälkeen toimivat tehokkaammin, tuottavammin ja kasvaen. Niistä muodostuu

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Turvallisuus ihmisten toimintana

Turvallisuus ihmisten toimintana Turvallisuus ihmisten toimintana OHJELMA Aika: Torstai 5.6.2014 klo 9.00-16.00 Paikka Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki 08.30 09.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 09.00 09.05 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot