CBT Ranuan kunta. Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava. Luontoselvitys LUONNOS

Transkriptio

1 Ranuan kunta Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava Luontoselvitys LUONNOS

2 Ranuan kunta Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava Luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA 1 3 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT 1 4 ALUEEN JA SEN KASVILLISUUDEN KUVAUS Yleiskuvaus Aluekuvaukset 2 5 ELÄIMISTÖ Linnusto Muu eläimistö Uhanalaisten eläinlajien esiintyminen 4 6 SUOJELUALUEET JA MUUT HUOMIOITAVAT KOHTEET Natura verkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Suojeltavat luontotyypit 6 7 SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE 6 8 KIRJALLISUUS 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Selvitysalueen sijainti ja rajaus sekä suojelualueet Luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet Valokuvia selvitysalueelta Valokuvien ottopaikat Pöyry Environment Oy Sari Ylitulkkila Juha Parviainen Tiina Sauvola FM (biologi, kasviekologia), FM (biologi, eläinekologia) Fil.yo. (biologia) Luontokartoittaja Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Ranuan kunnassa sijaitsevien Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaavan laatimisen tausta-aineistoksi. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA Luontoselvitys perustuu selvitysalueen luonnosta olemassa olevaan aineistoon kuten laadittuihin selvityksiin, uhanalaisrekisterin aineistoon, lintuharrastajilta ja metsästäjiltä saatuihin tietoihin sekä alueen karttoihin ja ilmakuviin. Kasvillisuuden osalta alueelle tehtiin tarkistavat maastokäynnit Maastossa tarkistettiin luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaisten luontotyyppien esiintyminen alueella. Lisäksi huomioitiin uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen. Selvitysalueelta ei ole laadittu kasvillisuuskuviointia. Eläimistön osalta maastoselvityksiä ei tehty. Luontoselvityksessä on selvitetty alueen luonnon ominaispiirteet. Lisäksi on paikannettu ja rajattu arvokkaat luontokohteet. Raportissa on annettu suositukset maankäytön suunnittelulle sekä ohjeet luonnon kannalta arvokkaiden alueiden säilyttämiseksi. Liitteessä 1 on esitetty selvitysalueen sijainti ja rajaus sekä alueen ympäristössä sijaitsevat Natura 2000 alueverkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet. Selvitysalueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavat kohteet on rajattu liitteen 2 kartalle. Liitteessä 3 on valokuvia maastokäynneiltä ja liitteessä 4 valokuvien ottopaikat. Liitteessä 5 on esitetty taustatietoa suojelukohteista ja niiden vaikutuksista maankäytön suunnitteluun. 3 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT Ranuan selvitysalueen kallioperä kuuluu laajaan Pudasjärven pohjagneissialueeseen, jonka ikä on noin 2,7-2,8 miljardia vuotta. Alueen kallioperä onkin valtaosin hapanta, niukkaravinteista gneissiä. Ranuan kirkonkylän koillispuolella sekä Simo- ja Luiminkajoen varsilla tavataan kohtalaisen ravinteisia, emäksisiä kivilajeja kuten amfiboliittia, metabasalttia ja vihreäkiveä kapeina juotteina. Emäksisten kivilajien esiintyminen on havaittavissa alueen kasvillisuudessa (Hiltunen ym. 1999). Suuria korkeuseroja ei alueella ole, mutta selvitysalue on paikoitellen mäkistä. Alueen keskikorkeus on noin m mpy. Alueella on muutamia vaaroja sekä suoalueita. Alueen maasto viettää loivasti koillisesta lounaaseen (Hiltunen ym. 1999). Selvitysalueen yleisin maalaji on moreeni. Alueella on myös runsaasti turvemaita. 4 ALUEEN JA SEN KASVILLISUUDEN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus Selvitysalue on pituudeltaan noin 20 km ja se sisältää 7 järveä sekä useita kyliä. Alueen pohjoisin järvi Kuhajärvi sijaitsee 8 km Ranuan kunnan keskustasta itään. Selvitysalue suuntautuu Kuhajärveltä kaakkoon päättyen Pikku Kuukasjärveen. Alueen suurimmat kylät ovat Kuha, Kuusijärvi, Petäjäjärvi ja Kuukasjärvi. Ranta-alueilla on paikoin runsaasti loma-asutusta. Selvitysalue sijaitsee keski- ja pohjoisboreaalisen vyöhykkeen sekä vastaavasti Pohjanmaan- Kainuun ja Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumisvyöhykkeessä. Selvitysalueen metsät ovat metsätalouskäytössä; lahopuuta on metsissä hyvin vähän. Alueella on jonkin verran hakkuualueita ja taimikoita. Metsätyypit vaihtelevat pääosin kuivasta

4 2 tuoreeseen kankaaseen ja puusto on suurelta osin mäntyvaltaista. Myös kuusikoita ja sekametsiä esiintyy. Selvitysalueella on runsaasti kosteikkoja, joista suuri osa on ojitusten eriasteisesti muuttamia. Selvitysalueella on runsaasti vesistöjä ja erilaisia rantaympäristöjä. Rannat ovat suurelta osin suomaata tai soistunutta kangasta. Myös kangasmaan hallitsemia rantoja esiintyy runsaasti. Kaikkien järvien rannoilla on asutusta ja peltoalueita. 4.2 Aluekuvaukset Kuhajärvi Kuhajärvi on noin 4 km pitkä ja noin kilometrin leveä, kaakko-luodesuuntainen pitkänomainen järvi. Asutus keskittyy järven itä- ja kaakkoisrannoille (Kuhan kylä). Järvessä on kolme saarta, Oulunsaari, Nuottisaari ja Maksansaari. Kuhajärvi laskee luoteeseen Kuhanojaan. Kaakkoispuoleiseen Kuhan Takajärveen on yhteys pienen puron kautta. Kuhajärven rannat ovat suota, soistunutta kangasta ja vähemmässä määrin kangasmetsää. Suorannat ovat pääosin rämeitä (rahkarämeet, isovarpurämeet) ja kosteikkorantoja on ojitettu monin paikoin. Kauempana järvestä on myös avosoita, jotka ovat pääsoin karuja nevoja. Järveä ympäröivät kangasmaat ovat pääosin kuivahkoja mäntykankaita. Järven pohjois-itärannat ovat erityisen soisia; länsipuolella rannat nousevat melko nopeasti ja paikoin jyrkästikin vaaran rinteiksi (Kuhavaara). Kuhajärvellä on paikoin runsaasti vesikasvillisuutta, esimerkiksi Kutulahden rannan edustalla on huomattavan laajalti järvikorteikkoa. Järveä on kunnostettu hoitokalastamalla Siuruanjoki kuntoon hankkeeseen liittyen (Valtion ympäristöhallinto 2009). Kuhajärvi on linnuston kannalta arvokas. Kuhan Takajärvi Kuhan Takajärvi sijaitsee Kuhajärven eteläpuolella ja on Kuhajärveä pienempi. Järvi laskee Kuhajärveen kapean Kuhansalmesta lähtevän puron kautta. Järvessä on kaksi saarta Kotasaari ja Maasaari, joissa on kookasta puustoa. Kuhan Takajärven rannoilla on runsaasti asutusta, peltoalueet keskittyvät järven itärannalle. Luonnontilaisemmat rannat ovat kangasmaata ja suota, laajimmat luonnontilaiset kosteikkorannat keskittyvät järven koillis- ja pohjoisrannoille. Järveä ympäröivät metsät ovat pääasiassa kuivahkoa mäntykangasta, joka on paikoin soistunutta. Suomaat ovat suurelta osin rämeitä. Järvessä on useita rehevähköjä lahtia ja vesikasvillisuutta. Luiminkajärvi Luiminkajärvi on selvitysalueen järvistä suurin. Se on yli 4 km pitkä ja reilun kilometrin leveä. Järven keskiosassa on suuri Kuusisaari, lisäksi Luiminkajärvessä on muutama pienempi saari. Järven kaakkoisrannalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja kahdessa saaressa (Palosaari, Kalliosaari) on kesähautoja. Luiminkajärven rantoja hallitsevat kosteikot ja soistuneet kankaat. Kangasmaarannat nousevat monin paikoin vaarojen rinteiksi (mm. Sääskivaara, Ukonkangas, Takaharju), metsät ovat pääosin tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Luiminkajärven rannat ovat paikoitellen asuttuja, eniten rakennuksia on järven pohjois- ja itärannoilla. Rehevöitymisestä kärsivää järveä on kunnostettu ilmastamalla viime vuosina. Lisäksi järvellä on tehty hoitokalastusta (Valtion ympäristöhallinto 2009). Järven eteläpuolella on kaksi luonnontilaista suota, Lakkisuo ja Takkusuo. Soiden välissä sijaitsevasta Takkulahdesta laskee Luiminkajoki etelän suuntaan. Luiminkajärvi ja Petäjäjärvi yhdistyvät Alasalmen kautta, joka laskee Luiminkajärveen noin puoli kilometriä Takkulahden itäpuolella.

5 3 Kuusijärvi, Lahnalampi Kuusijärvi on reilut 2 km pitkä ja 600 m leveä järvi. Se sijaitsee selvitysalueen itäosassa ja laskee Petäjäjärveen Yläsalmen kautta. Luiminkajoki laskee Kuusijärven koillisosaan sivuuttaen matkallaan myös Lahnalammen. Kuusijärvi ja Lahnalampi sijaitsevat soiden keskellä. Mäntypuustoiset suomaat ovat lähes kaikkialla ojitusten eriasteisesti muuttamia. Kuusijärven kylä sijaitsee Kuusijärven itärannalla, alueella on runsaasti järveen rajautuvia peltoja. Kangasmaata on laajalti myös Kurkikummussa Kuusijärven länsirannalla. Lapin ympäristökeskus on kunnostanut Kuusijärveä niittämällä vesikasvillisuutta (Valtion ympäristöhallinto 2009). Petäjäjärvi Petäjäjärvi on pohjois-eteläsuuntaisesti pitkänomainen järvi, jonka pituus on noin 2,5 km ja leveys noin 800 m. Sen rannat ovat erityisesti järven eteläosassa Petäjäjärven kylän alueella rakennettuja, myös järven rannoilla on myös runsaasti peltoja. Luonnontilaisemmat rannat ovat kangasmaita ja soistuneita kankaita, joita on monin paikoin ojitettu. Järveä ympäröivät pääosin kuivahkot, paikoin soistuneeet mäntykankaat ja rämemuuttumat. Petäjäjärvi on yhteydessä Yläsalmen kautta Kuukasjärveen ja Alasalmen kautta Luiminkajärveen. Yläsalmi laskee Petäjäjärven pohjoisosan lahdelmaan, josta myös Alasalmi saa alkunsa. Vesikasvillisuus keskittyy järven pohjois- ja eteläpään lahdelmiin. Järveä on kunnostettu hoitokalastamalla (Valtion ympäristöhallinto 2009). Iso Kuukasjärvi Iso Kuukasjärvi on lähes 3 km pitkä, kapea järvi. Sen ympäri kulkee autotie ja järven rannoilla on monin paikoin asutusta. Iso Kuukasjärven rannat ovat pääosin metsää, peltoa tai ojitusten eriasteisesti muuttamaa suomaata. Metsät ovat pääosin mänty- ja sekapuustoisia kankaita, alueella on myös pienialaisia korpia. Pelloista osa on kasvamassa umpeen. Järven koillispuolella Kuukkaanvaaralla on hieno kalliokko. Iso Kuukasjärven luoteisrannalta laskeva Kuukkaanoja laskee Kuusijärveen. Kaakkoisosastaan Iso Kuukasjärvi on yhteydessä pikku Kuukasjärveen kapean, rehevärantaisen salmen kautta. Iso Kuukasjärven rantavesissä kasvoi mm. järvikortetta, suursaroja, palpakoita ja ulpukkaa. Maastokäynnillä rantavedessä kasvoi myös levää. Pikku Kuukasjärvi Pikku Kuukasjärvi on hyvin kapea järvi, joilla on pituutta reilut 3 km. Järvi on yhteydessä Iso Kuukasjärveen luoteisosan salmen kautta. Myös Pikku Kuukasjärven rannat ovat pääosin metsää ja peltoa. Suurin osa pelloista ja asutuksesta sijaitsee järven eteläpäässä, jossa sijaitsee Kuukasjärven kylä. Metsäalueet ovat mänty- ja sekapuustoisia kankaita, järven ympärillä on myös useita pienialaisia rämeitä. 5 ELÄIMISTÖ 5.1 Linnusto Paikallisten luontoharrastajien tietojen mukaan Kuhajärvi sekä sen eteläpuoleiset järvet ovat reheviä ja lajistollisesti edustavia lintuvesiä. Alueen järvet ovat linnustollisesti huomattavia elinympäristöjä sekä muutto- että pesimäaikoina. Kuhajärven kaakkoisosassa Kuhan koulun läheisyydessä on suosittu lintutorni. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Pirkka Aallon mukaan järvellä tavataan runsaasti

6 4 vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja, mm. silkkiuikku, uivelo, uhanalainen laji ja pikkulokki. Suojelullisesti huomattavimpia järvellä pesimäaikana tavattavia lajeja ovat mm. härkälintu, harmaahaikara ja ruskosuohaukka. Kuhan Takajärven Kotasaaressa on pesinyt usean vuoden ajan laulujoutsen ja järven etelärannoilla pesii mm. kuikka. Järvellä on havaittu myös muita sorsalintuja sekä merimetso (Mikko Kuha, suullinen tieto ). Luiminkajärvellä esiintyy ajoittain erittäinkin runsaasti sorsalintuja. Järven yläpuolella olevalla lammella pesii joutsenpari, joka tuo poikasensa säännöllisesti Luiminkajärvelle. Luiminkajärven Takkulahdesta laskee Luiminkajoki, jonka koskilla on havaittu mm. koskikara. Petäjäjärven läheisellä Isolammella pesii joutsen (Markku Kuha, suullinen tieto ). Kuukasjärvien linnusto on suhteellisen runsasta, alueella pesii mm. kuikka (Vesa Sarajärvi, suullinen tieto ). Paikallisen lintuharrastajan mukaan Kuukasjärven merkitys lintujen pesimäalueena on muuttoaikaa vähäisempi. Järvien välinen salmi on lintujen suosiossa erityisesti keväällä sen sulaessa muuta ympäristöä aikaisemmin. Salmi on suosittu lintujen tarkkailupaikka ja siellä on havaittu mm. kanadanhanhi. Kuukasjärvellä esiintyy myös joutsen, kuikka, kurki, meriharakka ja järvien pelloilla kuovi, kapustarinta ja sepelkyyhky. Myös uhanalaisesta lajista on tehty havaintoja alueella. Riistalinnuista teeri suosii järven rantakoivikoita ja on runsaslukuinen alueella (Ritva Lohi, suullinen tieto ). Maastokäynnillä elokuussa havaittiin Kuhajärvellä runsaasti sorsalintuja sekä alueella pesinyt laulujoutsenpari. Petäjäjärvellä havaittiin kuikka. Lisäksi selvitysalueella nähtiin kurkia. 5.2 Muu eläimistö Paikallisilta metsästäjiltä saatujen tietojen mukaan Kuusijärven alueella on kohtalainen hirvikanta. Sen sijaan alueen maa- ja vesilintukannat ovat romahtaneet viimevuosina. Maaeläimistöstä alueella esiintyvät mm. karhu, saukko, minkki, kettu, supikoira, ilves ja susi. Ilveksen ja suden esiintyminen on satunnaista. Supikoiran esiintyminen on lisääntynyt alueella huomattavasti, mikä saattaa vaikuttaa maalintukantoihin. Hirvieläimistä myös metsäkauris on levinnyt alueelle lähivuosina (Heikki Hiltula, suullinen tieto ). Kuukasjärvien alueen eläimistö on hyvin samankaltainen kuin Kuusijärven alueen eläimistö. Kuukasjärvien alueen tärkein riistaeläin on hirvi, jonka kanta on hyvä. Metsäkauris vierailee alueella vain satunnaisesti Kuukasjärvien pohjoisosissa. Alueen jäniskannat ovat hyvät. Pienpedoista uusimpana tulokkaana alueella esiintyy supikoira. Suurpedoista karhu nähdään alueella säännöllisesti. Sudesta ja ilveksestä on tehty vain satunnaisia havaintoja. Luiminkajärven alapuolinen Luiminkajoki on tärkeä siian kutupaikka ja jokivarsilla esiintyy myös saukko (Markku Kuha, suullinen tieto ). 5.3 Uhanalaisten eläinlajien esiintyminen Ympäristöhallinnon antamien tietojen mukaan selvitysalueella ei ole tiedossa olevia suurten petolintujen pesiä tai jokihelmisimpukan esiintymiä (Taina Kojola ). Myöskään Metsähallituksen tiedossa ei ole nykyisiä uhanalaisten päiväpetolintujen pesimäpaikkoja (petovastaava Tuomo Ollila ). Uhanalaisen lajin lähin tunnettu pesäpaikka on sijainnut n. 3,5 km:n päässä suunnittelualueesta, mutta pesäpaikka on tuhoutunut. Paikallisten metsästäjien tietojen mukaan alueella ruokailee kuitenkin yhä säännöllisesti uhanalainen päiväpetolintu. Lajista ovat tehneet havaintoja v kesän aikana myös alueen lintuharrastajat. Eräiden tietojen mukaan alue kuuluu yhä uhanalaisen päiväpetolinnun pesimäreviiriin (Arto Sarajärvi, suullinen tieto ). Asiaa selvitetään kuluvan syksyn aikana Metsähallituksen toimesta.

7 5 Liito-oravaa ei esiinny suunnittelualueella. Saukko kuuluu alueen lajistoon, mutta lajin pesäpaikkojen sijainnista ei ole olemassa tarkempia tietoja. Karhu, susi ja ilves kuuluvat alueen lajistoon, mutta eteenkin susi- ja ilveshavaintoja tehdään vain satunnaisesti. Lepakoiden esiintymisestä alueella ei ole olemassa tarkempia tietoja, mutta Ranuan keskustan alueella on tavattu pohjanlepakoita. Lajin esiintyminen myös suunnittelualueella on todennäköistä. 6 SUOJELUALUEET JA MUUT HUOMIOITAVAT KOHTEET 6.1 Natura verkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet Selvitysalueella ei sijaitse Natura 2000 verkoston kohteita tai luonnonsuojelualueita. Selvitysalueen ympäristössä on muutamia huomioitavia aluerajauksia. Simojoen Natura 2000 alue (FI ; 1153 ha) on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Natura-alueen suojeluperusteina on esitetty yksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi (Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit) ja yksi luontodirektiivin liitteen II laji (kirjojokikorento). Simojoen uoma kulkee lähimmillään vajaan 2 km etäisyydellä Kuhajärven koillispuolella (Valtion ympäristöhallinto 2009). Simojoen valuma-alue on suojeltu (Simojoen vesistö MUU120042). Asmuntinsuo-Lamminsuon Natura 2000 alue (FI ; 1130 ha) sijaitsee noin 8 km etäisyydellä Luiminkajärven länsipuolella. Natura-alue on suojeltu SCI- ja SPA-alueena. Asmuntinsuo-Lamminsuo on suojeltu myös soidensuojelualueena (Asmuntinsuon-Lamminsuon soidensuojelualue SSA120116; 949 ha; Valtion ympäristöhallinto 2009). Varpusuo-Saarisuon Natura alue (FI ; 1021 ha) sijaitsee lähimmillään vajaa 10 km selvitysalueen itäpuolella. Alueesta on muodostettu luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualue (Varpusuon-Saarisuon soidensuojelualue SSA120115; 977 ha; Valtion ympäristöhallinto 2008). 6.2 Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Selvitysalueen uhanalaishavaintotiedot tarkistettiin Lapin ympäristökeskuksesta (Taina Kojola ). Taulukko 1 Ranuan selvitysalueella havaitut uhanalaiset putkilokasvilajit (valtak. = valtakunnallinen uhanalaisuus; alueel. = alueellinen uhanalaisuus; rauh. = rauhoitettu, erit. = erityisesti suojeltava; dir. = luontodirektiivin laji; vastuu = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji). tieteellinen nimi suomeksi valtak. alueel. rauh. erit. dir. vastuu Meesia longiseta isonuijasammal EN X X X (II) X Meesia triquetra kairasammal RT (3a) Sphagnum aongstroemii kuultorahkasammal RT (3a) X Luiminkajärven alueelta on hyvin vanha (v. 1926) havaintotieto lettorikosta Saxifraga hirculus. Tiukasti suojellun lettorikon sijaintitieto on kuitenkin niin epätarkka, ettei esiintymän nykytilaa voida sen perusteella tarkistaa. Lettorikko kasvaa runsasravinteisilla soilla, usein ruostevetisissä soistumissa (Ilmonen ym. 2001). Selvitysalueelta on kolmen huomioitavan sammallajin esiintymätietoja, jotka on rekisteritiedoissa sijoitettu Ukonkankaan alueelle. Kairasammaleen Meesia triquetra ja kuultorahkasammaleen Sphagnum aongstroemii havaintotiedot ovat tuoreita ja tarkkoja,

8 6 esiintymät sijaitsevat Ukonlahden rannalla. Molemmat lajit on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi osa-alueella 3a (keskiboreaalinen, Pohjanmaa). Kuultorahkasammal kuuluu myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Isonuijasammaleen Meesia longiseta osalta on hehtaarin tarkkuudella dokumentoitu havainto, joka sijaitsee myös Ukonlahden rantavyöhykkeen lähiympäristössä. Esiintymän nykytila on kuitenkin epävarma. Isonuijasammal on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi lajiksi (EN). Laji on tiukasti suojeltu (mm. rauhoitettu, erityisesti suojeltava). Isonuijasammal kasvaa pieninä tuppaina runsasravinteisilla letoilla sekä järvien ja jokien ravinteisissa rantasoissa (Ilmonen ym. 2001). 6.3 Suojeltavat luontotyypit Hankealueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä (Luonnonsuojelulaki (1996/1096) 29) Maastokäynneillä ei havaittu myöskään vesilain mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä (Vesilaki (1961/264) 15 a ja 17 a ). Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä elinympäristöistä (Metsälaki (1996/1093) 10) alueella esiintyy useita kohteita, lähinnä pienvesien ja rantojen sekä kalliomaiden ympäristöjä. Kohteet ja niiden suojeluohjeet on kuvattu taulukossa 2. Metsälaki ei rajoita kaavoittamista, mutta lain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä käytetään yleisesti luonnon monimuotoisuuden indikaattoreina. Selvitysalueelta ei ole määritetty uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008), sillä osayleiskaavatasoisen luontoselvityksen tarkkuustaso ei ole riittävä näiden kohteiden rajaamiseen. Selvitysalueen kasvillisuutta ei kuvioitu maastossa vaan selvitys tehtiin tätä yleispiirteisemmin. Selvitysalue on suurimmalta osin yksityismaata eikä alueelle ole kuvioitu luontokohteita Ranuan alue-ekologisessa suunnitelmassa (Hiltunen ym. 1999). 7 SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE Taulukkoon 2 on koottu kartta- ja ilmakuva-aineiston sekä mastoselvitysten perusteella rajatut selvitysalueen luonnon monimuotoisuutta lisäävät kohteet. Taulukossa on esitetty myös ohjeet ja suositukset maankäytön suunnittelulle. Taulukko 2 Selvitysalueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat luontokohteet ja niiden maankäyttösuositukset. Kohdenumerointi viittaa liitteen 2 karttaan. kohdenumero alueen nimi alueen kuvaus suositus maankäytön suunnittelulle 1 Kuhanojanniska, Kuhanoja Kuhanojanniskan lahti ja siitä laskeva kosteikkojen ympäröimä puronvarsi. Puron rantavyöhykkeitä paikoin ojitettu. arvokas kokonaisuus. Metsälakikohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. Puronvarren kulutuskestävyys heikko. 2 Kuhavaara Kivirakka vaaran laella. Metsälakikohde. Rakentamista alueelle tulee välttää.

9 3 Rehevät ranta-alueet, Kuhajärvi Linnustollisesti merkittäviä alueita. 4 Kutulahti, Kuhajärvi Linnustollisesti merkittävä alue, mm. laulujoutsenen pesimäalue. Kutuniemessä lintutorni. Rehevä kasvillisuus. 5 Kaakkurilampi Pieni kosteikon rajaama lampi. Rantavyöhykettä paikoin ojitettu. 6 Kuhansalmi Kuhajärven ja Kuhan Takajärven yhdistävä rehevärantainen salmi. 7 Kuhan Takajärvi Järven eteläpäädyn lahdelmat sekä Kotasaari ja Maasaari. 8 Ponnonlampi Pieni kosteikon rajaama lampi Kuusijärven pohjoispuolella. Rantavyöhykettä paikoin ojitettu. 9 Lahnalampi Lahnalammen pohjoisosassa ranta-luhta ja Niittyojan suisto. 10 Ruuhilampi Pieni suolampi Lahnalammen itä-puolella. Luonnontilaisen suon ympäröimä. 11 Kuusijärveen laskeva Luiminkajoki Luiminkajoki laskee Kuusijärveen. Rehevä suisto Kuusijärvessä linnustollisesti merkittävä alue. 12 Ukonlahti, Luiminkajärvi Uhanalaisten sammallajien kasvu-paikka 13 Alasalmi Luiminkajoki. Luiminkajärven ja Petäjäjärven välinen jokijakso. 14 Yläsalmi Luiminkajoki. Petäjäjärven ja Kuusijärven välinen jokijakso. 15 Kuusijärven eteläinen lahti Rantaluhta ja Kuukkaanojan suisto. Linnuston elinympäristöjen säilymisen varmistamiseksi rakentamista alueille tulisi välttää. Linnuston pesimärauhan turvaamisen vuoksi alue ei sovellu rakentamiseen. Metsälakikohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. Rantavyöhykkeen kulutuskestävyys heikko. Monimuotoinen, maankäytön suunnittelussa huomioitava kohde. Linnuston kannalta huomioitavia elinympäristöjä. Rakentamista alueille tulee välttää. Metsälakikohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. Rantavyöhykkeen kulutuskestävyys heikko. arvokas kokonaisuus. Rakentamista alueelle tulee välttää. arvokas kokonaisuus. Ei sovellu rakentamiseen. Rantavyöhykkeen kulutuskestävyys heikko. arvokas kokonaisuus. Ei sovellu rakentamiseen. Rakentamista alueelle tulee välttää. Jokivarsi huomioitava kohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. Jokivarsi huomioitava kohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. arvokas kokonaisuus. Metsälakikohde. Rakentamista alueelle tulee välttää. Puronvarren kulutuskestävyys heikko Lakkisuo, Takkusuo, Takkulahti, Luiminkajoen varsi Laajoja luonnontilaisia kosteikkoja, Luiminkajoen varsi, Takkulahti Laaja luonnontilainen kohde. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kokonaisuus. Metsälakikohde. Ei sovellu rakentamiseen. 17 Kaakkurilampi Pieni lampi Petäjäjärven länsipuolella. Rantavyöhykettä paikoin ojitettu. Rakentamista alueelle tulee välttää. Rantavyöhykkeen kulutuskestävyys heikko.

10 18 Isolampi Isolampea ympäröi lähes luonnontilainen Lamminsuo. arvokas kokonaisuus. Ei sovellu rakentamiseen Petäjäjärven eteläinen lahti Rehevä rantaluhta. Rakentamista alueelle tulee välttää. 20 Kuukkaanoja Puro yhdistää Iso Kuukasjärven Kuusijärveen mutkittelemalla Kuukkaansuon halki. 21 Kuukkaanvaara Kuukkaanvaaran pohjoisosassa hieno kalliokko, jolta komeat näköalat. Alueella myös 22 Iso Kuukasjärven ja Pikku Kuukasjärven välinen salmi avokalliota. Rehevärantainen salmi. 23 Tuohisuo Laaja luonnontilainen avosuo. 24 Porisoja Korven ympäröimä puronvarsi laskee Pikku Kuukasjärveen. Paikoin metsälakikohde. Puronvarren kulutuskestävyys heikko. Maankäytön suunnittelussa huomioitava kohde. Metsälakikohde. Ei sovellu rakentamiseen. Monimuotoinen, maankäytön suunnittelussa huomioitava kohde. Ei sovellu rakentamiseen. Metsälakikohde. Maankäytön suunnittelussa huomioitava kohde. Puronvarren kulutuskestävyys heikko. Simojoen Natura-alueen osalta on huomioitava, että mahdolliset Natura-alueeseen vaikuttavat toimet on arvioitava asianmukaisesti (ns. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi).

11 8 KIRJALLISUUS 9 Hiltunen, J., Ahonen, A., Keränen, M., Virnes, P., Inkeröinen, J. & Tuovinen, E. 1999: Ranuan alue-ekologinen suunnitelma. Metsähallitus. Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristökeskus. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Puro, A., Väisänen, T., Halonen, M., Hätälä, E., Hiltunen, E. & Juntura, E. 1999: Ranuanjärven, Takajärven ja Luiminkajärven tila ja kunnostusmahdollisuudet. Alueelliset ympäristöjulkaisut 88. Lapin ympäristökeskus. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.(toim.), Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen Ympäristö 8/2008. s. 572 Valtion ympäristöhallinto 2009: Internet-sivut osoitteessa ja Oiva-tietokanta osoitteessa: