Vantaan frisbeegolfrataselvitys Kuntatekniikan keskus Viheralueyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan frisbeegolfrataselvitys. 2013 Kuntatekniikan keskus Viheralueyksikkö"

Transkriptio

1 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 2013 Kuntatekniikan keskus Viheralueyksikkö

2 Sisältö Johdanto Frisbeegolf lajina Pelimuodot Etiketti Kilpailutoiminta Ratojen luokittelu Ratatyypit Frisbeegolfradan suunnittelu, toteutus ja ylläpito Radan sijainti Radan sekä väylien koko ja muoto Radan pinnat ja rakenteet Radan kalusteet Radan ylläpito, hallinto ja sopimuskäytännöt Frisbeegolfratojen vaikutukset ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset virkistykseen ja terveyteen Frisbeegolf Vantaalla Frisbeegolf Vantaan lähikunnissa Vantaan nykyiset radat Simonmetsän frisbeegolfrata Päiväkummun frisbeegolfrata Vantaan tahtotila Ratojen sijainti ja saavutettavuus Radat ja muu maankäyttö Ratojen tyyppi ja muoto Ratojen hoidon ja hallinnon vastuut Toimenpiteet nykyisillä radoilla Simonmetsä Päiväkumpu Ehdotukset perustettavista frisbeegolfradoista Tarkastellut sijaintiehdotukset Työryhmän esitys perustettavista frisbeegolfradoista Varistonniityt Tuulensuunpuisto Malminiitty Hakunila Lopuksi...36 Lähteet...38

3 Vantaan frisbeegolfrataselvitys Johdanto Frisbeegolf on verrattain nuori laji, joka on tasaisesti kasvattanut suosiotaan. Suosioon on voinut vaikuttaa, se että laji on edullinen, kaikille soveltuva ja sen harrastamisen aloittaminen on helppoa. Vantaan ratojen käyttöaste onkin erittäin suuri ja radat ovat osoittautuneet riittämättömiksi harrastajamäärien kasvaessa. Viheralueyksikkö ja liikuntapalvelut ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja uusien ratojen puolesta. Vastaavasti yhteydenottoja on tullut myös frisbeegolfratoja vastaan. Laji on koettu vaarallisena ja häiritsevänä sijoittuessaan rakennetuille yleisille puistoalueille muiden käyttäjien sekaan. Toistaiseksi frisbeegolfratoja ei ole huomioitu Vantaan kaupungin viheralueohjelmassa, liikuntapaikkaselvityksessä tai kaavoituksessa, minkä vuoksi oman selvityksen laatiminen oli tarpeen. Vantaan frisbeegolfselvityksen tavoitteena on ollut määritellä Vantaan kaupungin tahtotila frisbeegolfratojen määrän ja laadun suhteen sekä koota periaatteet frisbeegolfratojen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. Selvityksessä on myös pyritty löytämään yhteistyömalleja alan järjestöjen kanssa. Lisäksi tavoitteena on ollut löytää Vantaalta uusia ratojen sijoituspaikkoja sekä tarkastella mahdollisten uusien kenttien toteuttamisaikataulua. Tavoitteena on ollut löytää paikkoja, joihin voidaan sijoittaa rata lyhyellä aikavälillä sekä kohteita jotka ovat frisbeegolfiin soveltuvia, mutta joihin radan rakentaminen ei ole vielä ajankohtaista. Lisäksi Vantaan jo olemassa olevat radat kartoitettiin ja niiden tulevaisuutta arvioitiin. Työn on tehnyt maisema-arkkitehti Sirpa Törrönen Vantaan viheralueyksiköstä ja työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Vantaan kaupungilta viheralueyksiköstä puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen, suunnitteluinsinööri Ari Asikainen sekä vastaava puutarhuri Esa Karhu, kaupunkisuunnittelusta maisemaarkkitehti Anne Mäkynen ja liikuntapalveluista liikuntapäällikkö Jari Lärka. Lajiedustajina työryhmässä ovat toimineet Vantaan frisbeeseurasta Elisa Holtari, Petri Määränen, Joni Suomi sekä Jani Sivonen. Maastokäynneillä mukana ovat olleet lajiedustajat Elisa Holtari ja Petri Määränen. Lajista löytyy lisätietoa Suomen frisbeeliiton sivuilta. Tähän raporttiin on koottu vain oleellisin ja yleisin tieto lajin sisäistämiseksi. 1

4 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 2

5 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 1. Frisbeegolf lajina Frisbeegolf kehittyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja Suomeen laji rantautui jo 1970-luvun lopussa. Lajin suosio on tasaisesti noussut ja viime vuosina harrastajamäärät ovat kasvaneet jopa räjähdysmäisesti. Nykyisin frisbeegolfin harrastajia arvioidaan olevan Suomessa jo noin Lajille on kuitenkin tyypillistä, että harrastajat eivät kuulu seuraan, joten todellisen harrastajamäärän arvioiminen on vaikeaa. Vaikka laji on suurimmaksi osaksi järjestäytymätöntä, myös lajiseuroja löytyy Suomesta kymmeniä. Vantaalla on yksi rekisteröitynyt lajiseura Vantaan frisbeeseura. Suomessa lajin kattojärjestö on Frisbeeliitto ja kansainvälinen kattojärjestö on Professional Disc Golf Association, PDGA. Nimensä mukaisesti frisbeegolf mukailee golfia, mutta pallon sijasta siinä käytetään frisbeetä ja kohteena on metallinen maalikori. Tavoitteena on saavuttaa kori väylää pitkin mahdollisimman vähin heitoin. Aloitusheitto suoritetaan merkityltä heittopaikalta (tee) ja heittoa jatketaan aina siitä mihin edellinen heitto päättyy, kunnes kiekko jää koriin. Väylien pituudet vaihtelevat keskimäärin 50 ja 300 metrin välillä ja frisbeegolfrata muodostuu useista väylistä. Yleisimmät ratojen pituudet ovat 9 tai 18 väylää. Frisbeegolfissa on myös käytössä golfista tutut partulokset ja ne vaihtelevat väylän pituuden mukaan par 2:n ja par 5: välillä. Frisbeegolfissa käytettyjä kiekkoja on karkeasti kolmenlaisia: draivereita eli pitkälle lentäviä kiekkoja, lähestymiskiekkoja sekä lyhyisiin heittoihin ja lähipeliin soveltuvia puttereita. Käytettävä kiekko valitaan heiton pituuden, väylän kaartuvuuden ja tuulen suunnan mukaan. Yhdellä väylällä voidaan siis vaihtaa kiekkoa pelitilanteen mukaan. Lajin harrastamisen voi kuitenkin aloittaa jo yhdellä kiekolla. Pelaaminen on sosiaalista, sillä lajia pelataan harvoin yksin. Peli kehittää tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Heitoissa käytetään monipuolisesti vartalon lihaksia, erityisesti hartiaseudun lihaksia. Kävelyä täysimittaisen radan kiertämisestä kertyy pari kilometriä ja kierros kestää tunnista kolmeen tuntia. Pelin viralliset säänöt löytyvät internetistä Suomen frisbeeliiton sekä englanninkielisiniä PDGA:n sivuilta. Seuraavalla sivulla on Suomen frisbeeliiton sivuilta löytyvä sääntötiivistelmä. Frisbeegolfratoja on Suomessa frisbeegolfradat. fi -sivuston mukaan yli kolmesataa. Useimmat radoista sijaitsevat kaupunkien tai kuntien puisto- ja ulkoilualueilla. Radat ovat useimmiten myös maksuttomia. Vantaalla sijaitsee kaksi rataa. Simonmetsän radalla on 10 väylää ja Päiväkummussa 11. Helsingissä ratoja on viisi ja erillisiä harjoituspaikkoja kolme kappaletta. Espoossa on vain yksi rata, kuten Keravallakin. Nurmijärvellä on yhteensä neljä rataa ja Tuusulassa sekä Sipoossa kaksi. Frisbeegolfissa käytettävät frisbeet ovat hieman pienempiä kuin tavallisiksi frisbeeksi mielletyt kiekot. 3

6 Vantaan frsibeegolfrataselvitys Sääntötiivistelmä (Suomen frisbeeliiton mukaan) Frisbeegolfissa on tarkoitus kiertää rata läpi mahdollisimman vähin heitoin. Peli alkaa ensimmäisen väylän avauspaikalta ja jatkuu aina viimeisen väylän väylämaaliin saakka. Väylämaalina käytetään useimmiten tarkoitusta varten tehtyä maalikoria, mutta myös muita esinemaaleja (kuten puita ja pylväitä) voidaan käyttää. Pelin kulku Peli alkaa ensimäisen väylän avauspaikalta, eli tiiltä. Ryhmän jäsenet heittävät vuorollaan jonka jälkeen siirrytään kiekkojen luokse. Seuraava heitto lähtee siitä mihin ensimäinen kiekko on pysähtynyt. Kauimpana korista oleva pelaaja heittää ensimäisenä, muiden on hyvä pysyä heittävän pelaajan takana. Muista laskea heittosi. Heittämistä jatketaan kunnes kiekko lepää maalikorissa. Kiekon tulee olla korin sisällä eikä esim. korin katolla. Väylän jälkeen siirrytään seuraavan väylän avauspaikalle ja käytetyt heitot merkitään ylös. Radan vähimmillä heitoilla suorittanut on voittaja. Pelaamisen vaikeuttamiseksi radoilla on puita, pensaita ja muita luonnollisia esteitä. Nämä esteet ovat oleellinen osa lajia, eikä niitä saa siirtää tai poistaa saati vahingoittaa kierroksen aikana. Joillakin radoilla on myös pelikelvottomia alueita, eli ns. OB (Out of Bounds) -alueita. Nämä on usein merkitty kepeillä tai naruilla. Usein myös jotkut polut, tiet ja ojat muodostavat OBrajan. Mikäli heittosi päätyy tällaiselle pelikelvottomalle alueelle, lisätään tulokseesi yksi rangaistusheitto. Peliä jatketaan siitä, mistä kohtaa heittosi meni pelikelvottomalle alueelle. Voit myös halutessasi heittää uudelleen samasta paikasta, kuin mistä heitit edellisen heittosi, mutta edelleen rangaistuspisteen kera. 4

7 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 1.1. Pelimuodot Yleisin pelimuoto on yksinpeli, jossa rataa kierretään 2-5 hengen ryhmissä. Kullakin väylällä käytetyt heitot sekä mahdolliset rangaistusheitot lasketaan yhteen ja voittaja on se, jonka tulos on pienin. Yksinpelin lisäksi pelataan parigolfia ja joukkuegolfia. Parigolf joukkueessa on kaksi pelaajaa, jotka pelaavat toista kahden hengen joukkuetta vastaan. Parigolfissa on myös useita pelitapoja, joista suosituin on nimeltään best shot. Joukkuefrisbeegolfissa joukkueen muodostaa yleensä viisi pelaajaa, mutta myös kolmen tai neljän hengen joukkueet ovat mahdollisia. Joukkueen pelaajat numeroidaan ykkösestä eteenpäin ja heille muodostuu pelipari vastassa olevan joukkueen samannumeroisesta pelaajasta. Pelaaja saa joukkueelleen pisteen jokaiselta voittamaltaan väylältä. Lisää pelimuodoista löytyy Suomen frisbeeliiton internet-sivuilta Etiketti Jotta lajin harrastaminen sujuisi ongelmitta ja ilman häiriöitä, vaalivat frisbeegolfin harrastajat etikettiä eli käytösohjetta, jonka Suomen frisbeeliitto ja lajiseurat ovat laatineet. Etiketissä on myös korostettu, että yleensä radan säilymisen edellytyksenä on, ettei laji aiheuta ylimääräisiä kustannuksia eikä vaaratilanteita alueen muiden käyttäjien kanssa. Pahimmillaan alueen muiden käyttäjien valitukset tai ylläpidon kohonneet kustannukset voivat johtaa väylien tai koko radan poistamiseen. Etiketin tärkeimpinä kohtina ovat muiden käyttäjien, niin ulkoilijoiden kuin toisten frisbeegolfin pelaajienkin, huomioiminen. Erityisesti toivotaan huomioimaan, ettei kiekkoja heitetä varomattomasti muita ihmisiä kohti. Roskaaminen ja kasvillisuuden tuhoaminen tuomitaan yksiselitteisesti. Etiketissä myös muistutetaan merkkaamaan omat kiekot nimellä ja puhelinnumerolla, jotta kadonneet kiekot on mahdollista palauttaa niiden oikealle omistajille. Etiketti löytyy kokonaisuudessaan Suomen frisbeeliiton sivuilta. Kivikon frisbeegolfradalla Helsingissä etiketti eli käyttäymissäännöt on tuotu osaksi opastetaulua. 5

8 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 1.3. Kilpailutoiminta Suomessa järjestetään kilpailuja usealla eri tasolla. Yleisimmät kilpailut ovat seurojen järjestämät viikkokilpailut ja erilaiset harrastelijakilpailut, joihin osallistuminen on edullista ja joita järjestetään useilla radoilla. Suomen frisbeeliitto järjestää vuosittain frisbeegolfin SM-kilpailun sekä useita A- ja B tason erilliskilpailuja. Kansallisen tason kilpailuja ovat esimerkiksi Frisbee Point Tour sekä Fierce Pro Tour. Euroopan laajuisessa EuroTourissa järjestetään vuosittain noin 8-10 kilpailua, joista yksi on joka vuosi pidetty Suomessa. Lisäksi Euroopan mestaruudesta pelataan joka toinen vuosi. Viimeksi vuonna 2005 kilpailu on pidetty Suomessa Tampereella. Kansainväliset PDGA Major turnaukset ovat lajin arvostetuimpia kilpailuja. Major-turnauksia järjestetään vuosittain vain 4-5 koko maailmassa. Yksi näistä turnauksista on joka toinen vuosi Nokialla järjestettävä European Open. Ruotsin Skellefteåssa järjestetään parin vuoden välein Skandinavian Open turnaus. Nämä ovat ainoat Euroopassa järjestettävät Major-kilpailut. Muut Major-turnaukset sijoittuvat Yhdysvaltoihin ja Japaniin, esimerkiksi lajin MMkilpailut on toistaiseksi aina järjestetty Yhdysvalloissa. Frisbeegolfin arvostetuin kilpailu on vuosittain Etelä- Carolinassa pelattava U.S Disc Golf Championships Ratojen luokittelu Frisbeegolfratoja voidaan luokitella monella eri tapaa niiden ominaisuuksien mukaan ja eri puolilla maailmaa käytetäänkin erilaisia luokitustapoja. Luokituksissa huomioidaan muun muassa radan vaativuustaso, pituus, varustelutaso, ylläpito ja soveltuvuus kilpailujen järjestämiseen. Suomessa ei ole käytössä virallista luokitusta, mutta yleisesti käytössä on kaupallisen toimijan frisbeegolfradat.fi -sivuston luoma luokitus, jossa on yläluokat A-D ja näillä 9 alaluokkaa. Frisbeegolfradat.fi:n luokituksessa A-luokan radat ovat kilparatoja, B-luokan radat harrastelijaratoja, C-luokan radat aloittelijaratoja ja D-luokan radat koululaisratoja. Vantaan ratoja ei ole luokiteltu kyseisen luokittelun mukaan. 6

9 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 1.5. Ratatyypit Frisbeegolfratoja on hyvin monen erityyppisiä. Karkeasti ratoja voitaisiin luokitella puisto-, metsä-, niitty- ja kaupunkiratoihin, mutta suurin osa radoista on näiden sekoituksia. Radat voivat sijaita myös joko aivan tasaisessa maastossa tai voimakkaastikin kumpuilevassa tai mäkisessä maastossa. Puistoradoille tyypillistä on avoimien ja sulkeutuneiden tilojen vaihtelu. Puistorata on useimmiten hyvin hoidettu ja väylät ovat nurmipintaisia. Metsäradat taas sijaitsevat metsässä tai muuten metsäisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä. Metsäradoilla radan hoidon taso on usein puistorataa matalampi. Niittyradat sijaitsevat pääasiallisesti avoimessa maastossa, jossa tilanrajaus tapahtuu yleensä yksittäispuin. Kaupunkiradasta voidaan puhua, kun frisbeegolfrata sijaitsee hyvin tiiviisti rakennettuun ympäristöön liittyvillä viheralueilla tai jopa rakennusten lomassa. Pysyvät kaupunkiradat soveltuvat lähinnä suljetuille ja valvotuille alueille, esimerkiksi Yhdysvalloissa on joitakin kaupunkiratoja yliopistojen kampusalueilla. Kaupunkiratoja voidaan rakentaa myös tilapäisesti siirrettävillä koreilla. Sport Resort Ylläksellä frisbeegolfrata on sijoitettu laskettelurinteeseen ja on käytössä kesäkaudella. Järvenpään Vanhankylänniemessä sijaitseva rata on puistorata. Hyvinkään rata sijoittuu metsäiselle mäntykankaalle. Nurmijärven keskustassa sijtaiseva rata on osin metsäinen. 7

10 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 2. Frisbeegolfradan suunnittelu, toteutus ja ylläpito Kappaleessa käsitellään suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon periaatteita erityisesti Vantaan näkökulmasta. Tavoitteena on toimia alan harrastajien kanssa yhteistyössä jokaisessa vaiheessa. Yhteistyön tavat muotoutunevat tulevaisuudessa, kun Vantaan frisbeeseuran toiminta vakiintuu. Mitä pidempi ja vaativampi rata on, sitä tärkeämpää on sen huolellinen suunnittelu. Hyvin suunniteltu rata tarjoaa miellyttävät peliolosuhteet virkistävässä ympäristössä alueen kaikki käyttäjät huomioiden Radan sijainti Frisbeegolfradan sijaintia valitessa tulee ensisijaisesti arvioida alueen soveltuvuutta frisbeegolfiin. Peli vaatii suhteellisen runsaasti tilaa, joten mikäli suunniteltu alue on vilkkaassa käytössä tai siellä on runsaasti muita toimintoja, ei se sovellu frisbeegolfradan sijoituspaikaksi. Tilaa 18-väyläiselle radalle tarvitaan jopa hehtaaria, jolloin väylille saadaan riittävästi tilaa ja ne voidaan sijoittaa sopivan etäisyyden päähän toisistaan. Sopiva alue radalle on hieman syrjäisempi, vasta omaa rooliaan hakeva viheralue tai alue jossa on runsaasti tilaa sijoittaa frisbeegolf muiden toimintojen joukkoon. Vaativa kilpailuihin soveltuva rata vaatii enemmän tilaa, kun taas harrastelijatason rata mahtuu pienemmällekin alalle. Myös puuston tiheys ja maastonmuodot vaikuttavat tarvittavaan alaan. Vantaalla sopivia radan sijoituspaikkoja voivat olla muun muassa laajemmat puistokokonaisuudet, taajamametsät, viljelystä poistuneet peltoalueet tai suojaviheralueet. Myös uusien asuinalueiden läheisyydessä lähiviheralueiksi muuttuvilta alueilta voi löytyä potentiaalisia radan sijoituspaikkoja. Radan ominaisuuksien lisäksi tulee huomioida liikkuminen radalle ja radalta, paikoitus sekä alueen palvelut. Radan tulisikin olla julkisella liikenteellä hyvin saavutettavissa ja sopivan etäisyyden päässä asutuksesta. Radan läheisyydessä tarvitaan myös pysäköintitilaa autoilevia harrastajia varten. Myös mahdollisuus muihin palveluihin kuten wc- ja kokoontumistiloille tulee huomioida. Olemassa olevien pysäköintialueiden ja palveluiden hyödyntäminen on järkevää, jotta vältytään uusien rakentamiselta. Mikäli radalla on aktiivista seuratoimintaa, voi olla tarpeen rakentaa myös tukikohtarakennus. Ylläpidon ja viihtyisyyden parantamiseksi alueella olisi hyvä olla kunnallistekniikka. Wc-tilojen, puhtaan veden ja sähkön tarve korostuu kilpailuja järjestettäessä. Kasteluvettä saatetaan tarvita ennen tärkeitä kilpailuja, vaikka normaaliolosuhteissa aluetta ei kasteltaisi. Hyvällä radalla on vaihtelevat pinnanmuodot ja siellä on sekä avoimia että sulkeutuneita alueita. Puita ja pensaita kasvaa luonnollisina esteinä väylien varsilla ja välissä. Täysin avoin peltoalue tai tiheä metsä eivät sovellu radan sijoituspaikoiksi ilman istutuksia tai raivaamista. Rataa ei myöskään suositella sijoitettavan pelaajille vaaralliseksi osoittautuvalle alueelle, kuten suolle tai kosteikkoon. Mikäli väylä ylittää ulkoilureitin tulee näkyvyys olla esteetön. 8

11 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 2.2. Radan sekä väylien koko ja muoto Kuten edellä on mainittu, hyvä rata on vaihteleva niin pinnanmuodoiltaan kuin tilallisuudeltaan. Hyvällä radalla on täysin metsäisiä väyliä, osittain metsän läpi kulkevia väyliä ja pääosin avoimessa maastossa sijaitsevia väyliä. Tasapainoinen rata ei myöskään suosi oikealla tai vasemmalla kädellä heittäviä vaan väyliä on sekä suoria, oikealle kaartavia että vasemmalle kaartavia. Väylien tulisi erottua ympäröivässä maisemassa suhteellisen helposti ja ideaalitilanteessa yhdelle korille on useampi vaihtoehtoinen väylä. Suositeltavaa myös on, että kori näkyisi tai sen sijainnin voisi muuten päätellä heittopaikalta. Vaaratilanteiden välttämiseksi heittopaikkojen, väylien ja korien tulee olla riittävän etäällä toisista heittopaikoista, koreista ja väylistä. Tällä vältetään myös kiekkojen ajautuminen väärille väylille ja toisia pelaajia kohti. Väylien risteämistä toistensa kanssa tulee välttää. Lisäksi tulee huomioida, ettei väylä risteä muun polun tai kevyenliikenteen reitin kanssa ja ettei se kulje sellaisilla alueilla, joissa on muita ihmisiä. Turvallisuuden kannalta myös riittävästä näkyvyydestä tulee huolehtia. Väylä voi ylittää ulkoilureitin vain sellaisissa tapauksissa, joissa heittäjällä on esteetön näkyvyys, ja hän voi olla varma muiden ulkoilijoiden turvallisuudesta. Etäisyys edellisen väylän korilta seuraavan väylän heittopaikalle tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä. Korin ympärille tulee jättää säteeltään noin 5 metrin kokoinen puttausalue, joka on vapaa esteistä, joiden ohitse tai läpi pelaaja ei voi heittää kyykistymällä tai kurottamalla. Väylien pituuden tulisi keskimäärin vaihdella 50 ja 250 m välillä. Lyhyimmät väylät voivat olla myös alle 50 m, mikäli alueella on korkeuseroja tai väylä on muuten haastava. Väylän ei kuitenkaan tulisi milloinkaan olla alle 35 m pituinen. Väylän enimmäismittaa ei ole määritelty. Maailman pisimmät väylät ovat jopa 360 m pituisia. 18 väyläisen harrastelijaradan suositeltava kokonaispituus vaihtelee m välillä, jolloin väylien pituudet vaihtelevat 40 ja 100 metrin välillä keskipituuden ollessa noin m. Vaativamman radan kokonaispituus on vastaavasti m väylien keskipituuden ollessa noin 100 m. Kilpatasoista rataa perustettaessa on tärkeää, että mukana on riittävästi myös pitkiä m pituisia par 4 tai par 5 luokiteltuja väyliä. Helpostakin väylästä voidaan saada haastavampi tekemällä kaksi korinpaikkaa, jolloin koria voidaan siirtää haastavampaan paikkaan kilpailujen ajaksi. Luonnollisten esteiden, kuten kasvillisuuden, veden ja maastonmuotojen, hyödyntäminen ratasuunnittelussa on suotavaa. Vesiesteiden ollessa kyseessä tulisi pelaajalla kuitenkin olla myös mahdollisuus kiertää ne. Mikäli vesiestettä ei voi väylällä kiertää, ei vedensyvyyden tulisi olla enempää kuin 50 cm. Veden ääreen tulee olla turvallinen reitti hakea esteeseen jääneitä kiekkoja. Radalla tulisi olla selkeä kokoontumispaikka, josta rata alkaa ja johon se päättyy. Pysäköintialue olisi hyvä sijaita lähellä kokoontumispaikkaa. Mikäli väylät voidaan järjestää lenkeiksi, joiden keskipisteenä kokoontumispaikka on, sitä parempi. Puttausalue Kirkkonummen frisbeegolfradalla. Mikäli väylien väliin ei pystytä sijoittamaan kasvillisuutta, esteeksi voidaan käytää myös muita rakenteita. Hyvinkään frisbeegolfrata 9

12 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 2.3. Radan pinnat ja rakenteet Frisbeegolfradalla kohdistuu kova kulutus heittopaikoille ja korien ympäristöön. Mitä suositumpi rata, sen kovempaa kulutus on. Maastoon muodostuu helposti myös polkuja siirtymille väylien väliin. Heittopaikat ovat radalla erityisen kovassa käytössä. Niiden tulee olla tasaisia ja niillä tulee olla hyvä pitävyys jalan alla. Pintamateriaalin tulee kestää hyvin kulutusta. Harrastajien kokemuksen mukaan paras pintamateriaali heittopaikalle on tekonurmi. Muita sopivia pintamateriaaleja ovat muun muassa betoni ja asfaltti. Heittopaikka on perustettava hyvin, jotta pinta pysyy tasaisena. Suositeltavin ratkaisu on rakentaa puinen vanerilla päällystetty taso, jonka päälle tekonurmi asennetaan. Mikäli tekonurmi asennetaan maapohjan päälle, tulee siitä ajankuluessa herkästi epätasainen. Maaston tulisi olla suhteellisen tasainen heittopaikan edessä ja takana, ettei vauhtia otettaessa tai astuttaessa heitto yli synnyn nyrjähtämisen vaaraa. Heittopaikalla, sen edessä tai takana ei myöskään saisi olla juuria, kiviä tai muita esteitä, joihin heittäjä voi kompastua tai lyödä itsensä. Turhat esteet heittopaikan välittömässä läheisyydessä voivat myös häiritä näkyvyyttä tai aiheuttaa kiekon kimpoamista takaisin heittäjään. Heittopaikan sopiva koko voi vaihdella väylän pituuden ja haastavuuden mukaan. Pitkää heittoa varten tulee heittopaikalla olla tilaa runsaasti, kun taas lyhyempään heittoon riittää pienempi heittopaikka. PDGA:n suosituksen mukaan alustan enimmäiskoko on leveydeltään edestä 2 m, takaa n. 3,5 m ja pituudeltaan noin 6,5 m. PDGA:n suosittelema peruskoko heittoalustalle on 1,5 m * 3 m. Käytännön kokemuksen mukaan heittopaikan suositeltava koko on noin 2*4 m. Korien ympäristön nurmi tulee perustaa kunnolla, jotta se kestää kulutusta. Mikäli korinpaikkoja samalla väylällä useampi, tulee ne kaikki perustaa hyvin. Koria siirtämällä voidaan myös vähentää yhteen pisteeseen kohdistuvaa kulutusta. Myös korin ympäristön päällystämistä tekonurmella voidaan harkita, mikäli se sopii ympäristöön. Koreiksi kannattaa asentaa laadukkaat PDGA:n hyväksymät korit, jotta rataa voidaan tarvittaessa käyttää myös arvokilpailujen tapahtumapaikkana. Kovaa kulutusta muodostuu myös korilta seuraavalla heittopaikalle muodostuvalle polulle. Näihin siirtymiin voidaan harkita kapean kivituhkapolun rakentamista hallitsemattoman kulumisen estämiseksi. Herkässä maastossa kuluminen on voimakasta. Kulumista Järvenpää Vanhankylänniemiessä ja Keravan keinukalliossa. 10

13 Vantaan frisbeegolfrataselvitys Yllä: Betonisia heittoalustoja on käytetty mm. Talissa. Oik. ylhäällä: Heittoalusta perustettu korottamalla sitä maastosta. Alustan erottuminen on voimakasta. Oik. Tekonurmi on kiinnitetty puukehikon päälle. Heittoalustan tulisi olla mahdollisimman samassa tasossa ympäroivän maaston kanssa. Polkuja muodostuu helposti. Siirtymiin voidaan harkita myös kivituhkapolun rakentamista. Korien tulee olla laadukkaat ja ne tulee perustaa hyvin. Tarvittaessa korit voidaan poistaa talveksi. 11

14 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 2.4. Radan kalusteet Frisbeegolfradalla tarvitaan myös erilaisia kalusteita. Tärkein on ilmoitustaulu, jossa pysyvää informaatiota ovat ratakartta, pelin säännöt, käyttäytymisetiketti ja yhteystiedot. Lisäksi ilmoitustaululla voidaan tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista. Luontevin paikka ilmoitustaululle on ensimmäisen heittopaikan, kokoontumispaikan ja pysäköintialueen välittömässä läheisyydessä. Ilmoitustaulun lisäksi radalla tulisi olla väyläkohtaiset opasteet jokaisella heittopaikalla sekä tarvittaessa siirtymisohjeet korin luona. Heittopaikoilla olevissa opasteissa olisi hyvä näkyä väylän numero, pituus, par, väylän muoto, mahdolliset esteet, kasvillisuus ja maastonmuodot sekä seuraavan heittopaikan suunta. Mikäli radasta on saatavilla internetissä lisätietoa, on sivun osoite hyvä merkitä radalle näkyviin. Mikäli radalla on alueita, jonne ei saa heittää eli out of bounds alueita, voidaan harkita niiden merkitsemistä kiinteillä opasteilla. Nikkilässä opastaulu on sijoitettu heti parkkipaikan yhteyteen. Pöytiä ja penkkejä kannattaa järjestää riittävästi kokoontumispaikalle sekä radan varrelle esimerkiksi heittopaikoille, sillä toisinaan radalla voi olla ruuhkaa ja pelaajat joutuvat odottamaan vuoroaan. Penkkien sijoittelussa tulee kuitenkin muistaa muut ulkoilijat ja turvallisuusnäkökohdat. Penkkejä ei tule sijoittaa väylille tai korien välittömään läheisyyteen. Radalla tulee olla myös riittävästi roskiksia, joko heittopaikoilla tai luontaisilla kulkureiteillä. Löytökiekkolaatikko on myös tarpeen, sillä kiekot häviävät helposti maastoon. Löytökiekkolaatikko on luontevinta sijoittaa kokoontumispaikkaan pääilmoitustaulun luokse. Maasto-opaste Hyvinkäällä Väyläopaste Kivikossa Kirkkonummella roskikset on sijoitettu heittopaikkojen yhteyteen. Väyläopaste kannattaa sijoittaa osoittamaan väylän suuntaa. Söderkulla, Sipoo. 12

15 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 2.5. Ylläpito, hallinto ja sopimuskäytännöt Vantaan tämänhetkiset radat, Simonkylä ja Päiväkumpu sijaitsevat Vantaan kaupungin omistamilla viheralueilla, joiden kunnospidosta vastaa viheralueyksikkö. Vantaan frisbeeseura tulee osallistumaan ratojen kehittämistyöhön, mutta tarkemmista vastuunjaoista ei ole seuran nuoruuden takia vielä sovittu eikä käytäntöjä ole muodostunut. Toistaiseksi käytäntönä on ollut, että radalla tapahtuvien rakentamistoimenpiteiden toteutuksesta ja kustannuksista vastaa kaupunki. Helsingissä osa seuroista osallistuu ratojen kunnossapitoon. Esimerkiksi Talissa Talin Tallaajat vastaavat radan kunnossapidosta kokonaisuudessaan. Vain suurempia koneita vaativissa kunnostustöissä kaupunki on avustanut seuraa. Vastaavaa käytäntöä voi tulevaisuudessa harkita myös Vantaalle. Mikäli Vantaan frisbeeseura tai jokin muu yhdistys tulevaisuudessa osallistuu ratojen kunnossapitoon, tulee sopimuksista muodostaa yhtenäinen linjaus, jotta vastuut kaupungin ja seurojen välillä ovat selvät. Vantaan ratojen korit ovat kaupungin omistuksessa. Korien ja heittopaikkojen ylläpito ei toistaiseksi ole ollut järjestelmällistä. Mikäli frisbeegolfratojen kunnossapidon ei ole jatkossa sovittu olevan seurojen vastuulla tulee puistojen hoito-ohjelmassa huomioida korien huolto ja kunnon tarkistus sekä heittopaikkojen ylläpito. Radan ylläpidosta koituvat kustannukset on huomioitava myös ylläpidon rahoitusta suunniteltaessa. Radan kunnossapidon kannalta rata voi olla myös maksullinen, jolloin radan käytöstä kerääntyvät tulot osoitetaan sen kunnossapitoon. Tällöin kuitenkin kysymykset radan vastuista ja mahdollisesta kaupallisesta toimijasta tulisi ratkaista, eikä tällainen rata voi sijaita keskeisellä puistoalueella. Frisbeegolfradan rahoitukseen voidaan myös harkita erilaisia sponsorointimahdollisuuksia. Frisbeegolfradalle voi myös hankkia sponsorointisopimuksia paikallisten yritysten kanssa, kuten Hyvinkään Disc Golf Parkissa on tehty. Jokaisella väylällä on oma sponsorinsa. 13

16 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 3. Frisbeegolfratojen vaikutukset ympäristöön 3.1. Vaikutukset liikenteeseen Useimmiten pelaajat saapuvat paikalle joko henkilöautolla, kevyellä tai julkisella liikenteellä. Autoliikenne lisääntyy jonkin verran frisbeegolfradan rakentamisen yhteydessä, joten paikoitustilaa tulee järjestää. Paikoitustilan tarve riippuun radan sijainnista ja käyttöasteesta. Muita liikenteellisiä ratkaisuja ei kuitenkaan useimmiten tarvita vaan olemassaolevat reitit riittävät. Tämä on kuitenkin paikkasidonnaista Vaikutukset maisemaan Frisbeegolfkorit ovat usein suhteellisen huomaamattomia, joten niiden vaikutus maisemaan ei ole merkittävää. Myös heittopaikat ovat useimmiten matalia eivätkö erotu maastosta. Suurimmat vaikutukset maisemaan syntyvät maaston kulumisesta ja mahdollisista kasvillisuuden raivaamisesta väylien tieltä. Maanpinta kuluu, kun alueella kävellään runsaasti ja kasvillisuus saa iskuja lentävistä kiekoista. Parhaimmillaan väylä sulautuu puistoon. Väylä kulkee puiden välistä Nurmijärvellä. Voimakkaimmillaan maapohjan kuluminen vaikuttaa myös maisemaan. Söderkulla, Sipoo. Väylän avaaminen metsään muuttaa alueen tilallisuutta. Inarin frisbeegolfrata. 14

17 Vantaan frisbeegolfrataselvitys 3.3. Vaikutukset kasvillisuuteen Kenttäkasvillisuuden kuluminen on suurin frisbeegolfin kasvillisuudelle aiheuttama vaikutus. Kasvillisuus kuluu erityisesti heittopaikoilla ja korien ympärillä sekä siirtymäreiteillä korin ja seuraavan heittopaikan välillä. Erityisesti kuluminen on voimakasta metsäluontoon sijoitetuilla radoilla. Kulumisesta on esitetty esimerkkejä sivulla 10. Nurmipintaisilla radoilla kuluminen on vähemmän merkityksellistä. Tosin nurmialueetkin kuluvat mikäli ne ovat heikosti perustettuja tai käyttöaste on erityisen kova. Lentävät kiekot voivat toistuvasti osuessaan vahingoittaa puita ja pensaita. Vahinkoa aiheuttavat kuitenkin myös pelaajat, jotka vastoin kaikkia käyttäytymissääntöjä katkovat oksia tai kokonaisia kasveja parempaa heittoväylää tavoitellessaan. Periaatteena tulisi olla, että kaikki tarvittavat raivaus- ja karsintatyöt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Parhaimmillaan väylä sulautuu puistoon. Väylä kulkee puiden välistä metsäsaarekkeelle Keravan Keinukalliossa Vaikutukset virkistykseen ja terveyteen Frisbeegolfradoilla on suuri merkitys virkistys- ja ulkoilualueina, sillä harrastajia on tuhansia ja moni vähän ulkoilua harrastanut on löytänyt frsibeegolfista itselleen sopivan liikuntamuodon. Lajin voi myös aloittaa huonokuntoisenakin, joten sen pariin voidaan houkutella muuten vähän liikkuvia ihmisiä. Lajin vaikutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään positiivisia vaan useasti muut ulkoilijat kokevat radat uhkana omalle turvallisuudelleen ja terveydelleen. Onnettomuuksia, joissa kiekko osuu ohikulkijaan, tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin. Pelko kiekon osumisesta saattaa silti vähentää alueen virkistyskäyttöä ulkoilijoiden kannalta. Metsäiset väylät näyttävät hyviltä, kun maapohja ei ole vielä kulunut. Vastikään avatulla radalla Nikkilässä maapohja ei vielä ole ehtinyt kulua. 15

18 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 4. Frisbeegolf Vantaalla Vantaalle ensimmäiset radat rakennettiin luvun puolella, Simonmetsän rata 2004 ja Päiväkummun rata Alueet on esitelty tarkemmin seuraavilla sivuilla. Vantaan frisbeegolfradat ovat sen verran pieniä ja helpohkoja, ettei niillä voida järjestää kansallisia tai kansainvälisiä kilpailuja Frisbeegolf Vantaan lähikunnissa Kun Vantaalla ei ole ollut tarvittavia resursseja, ovat monet alan harrastajat käyneet ahkerasti lähikuntien frisbeegolfradoilla. Vantaan lähikunnissa on jonkin verran frisbeegolfratoja, mutta niidenkin käyttöpaine on kasvanut jatkuvasti. Viimeisimmät avatut radat ovat Helsingin Kivikko ja Sipoon Söderkulla. Rata Väylät Helsinki Meilahti 16 Helsinki Kivikko 18 Helsinki Siltamäki 18 Helsinki Tali 18 Helsinki Munkkiniemi 9 Helsinki Haaga 6 Helsinki Savela 4 Helsinki Töölö 2 Espoo Oittaa 9 Sipoo Nikkilä DiscGolfPark 12 Sipoo Söderkulla DiscGolfPark 12 Kerava Keinukallio 12 (18) Järvenpää DiscGolfPark 9 Vanhankylänniemi Tuusula Jokela 9 Tuusula DiscGolfPark (Hyrylä) 9 Hyvinkää Disc Golf Park 18 Nurmijärvi Rajamäen liikuntapuisto 18 Nurmijärvi Maaniittu-Ihantola 18 Nurmijärvi Holman Kurssikeskus 9 yksityinen Nurmijärvi Kiljavan opisto 9 yksityinen 16

19 Vantaan frisbeegolfrataselvitys Vantaan ja lähialueen radat 1. Helsinki Meilahti 2. Helsinki Kivikko 3. Helsinki Siltamäki 4. Helsinki Tali 5. Helsinki Munkkiniemi 6. Helsinki Haaga 7. Helsinki Savela 8. Helsinki Töölö 9. Espoo Oittaa 10. Vantaa Simonmetsä 11. Vantaa Päiväkumpu 12. Sipoo Nikkilä DiscGolfPark 13. Sipoo Söderkulla DiscGolfPark 14. Kerava Keinukallio 15. Järvenpää DiscGolfPark Vanhankylänniemi 16. Tuusula Jokela 17. Tuusula DiscGolfPark (Hyrylä) 18. Hyvinkää DiscGolfPark 19. Nurmijärvi Rajamäen liikuntapuisto 20. Nurmijärvi Maaniittu-Ihantola 21. Nurmijärvi Holman Kurssikeskus (yksityinen) 22. Nurmijärvi Kiljavan opisto (yksityinen) 17

20 Vantaan frsibeegolfrataselvitys 4.2. Vantaan nykyiset radat Simonmetsän frisbeegolfrata Simonmetsän rata sijaitsee Simonmetsässä ja Lemmikkipuistossa. Se on perustettu vuonna 2004 ja rata koostuu 10 väylästä. Rata jakaantuu kahteen osaan Lemmikkipuistoon (väylät 1-5) ja Simonmetsään (väylät 6-10). Pisin väylä on noin 80 metriä ja lyhyin noin 35 metriä. Rata soveltuu aloittelijoille ja harrastajille. Väylien määrä: 10 Heittopaikkojen pintamateriaali: maapohja, ei rakennettuja heittopaikkoja Opasteet: Ratakartta ilmoitustaululla, ei muita opasteita Asemakaavamerkintä: VP / P Rataa on vuosien saatossa jouduttu muuttaman, kun radan käyttöaste on kasvanut ja konflikteja muiden käyttäjien kanssa on syntynyt. Vantaan kaupungilla onkin suunnitelmissa siirtää Simonmetsän rata toisaalle vaaratilanteiden vähentämiseksi. Vahvana ehdokkaana radan uudeksi sijainniksi on Malminiityn alue. Simonmetsän alueelle voisi mahdollisesti jättää muutaman harjoituskorin. Väylät (kokonaispituus n. 560 m): Lähde: frisbeegolfradat.fi Väylä 1: Pituus 45 metriä. Par 3 Väylä 2: Pituus 80 metriä. Par 3 Väylä 3: Pituus 55 metriä. Par 3 Väylä 4: Pituus 35 metriä. Par 3 Väylä 5: Pituus 70 metriä. Par 3 Väylä 6: Pituus 70 metriä. Par 3 Väylä 7: Pituus 40 metriä. Par 3 Väylä 8: Pituus 65 metriä. Par 3 Väylä 9: Pituus 55 metriä. Par 3 Väylä 10: Pituus 45 metriä. Par 3 Kaikilla väylillä hiekkatiet ovat OB aluetta. 18

Sammonlahden frisbeegolfratahanke

Sammonlahden frisbeegolfratahanke Sammonlahden frisbeegolfratahanke Ratasuunnitelma Lauri Huotarinen, aktiiviharrastaja 040-5315148 lauri.huotarinen@gmail.com Johdanto Frisbeegolf on nimensä mukaisesti golfia frisbeellä. Lajin perusperiaate

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITON PALOKUNTANUORTEN FRISBEEGOLF -KISOJEN SÄÄNNÖT

HÄMEEN PELASTUSLIITON PALOKUNTANUORTEN FRISBEEGOLF -KISOJEN SÄÄNNÖT HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY FRISBEEGOLF 1 (5) HÄMEEN PELASTUSLIITON PALOKUNTANUORTEN FRISBEEGOLF -KISOJEN 1. Kilpailun tarkoitus Kilpailun tärkein tarkoitus on pitää hauskaa ja antaa tilaisuus tutustua toisiin

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Väylä 1 - Ei niin helppo startti

Väylä 1 - Ei niin helppo startti Väylä 1 - Ei niin helppo startti Kiinteän radan väylä 1 hieman pidennettynä. Edelleen aika lyhyt, mutta haastava heitto ylämäkeen. Heittopaikka kulkureitillä suoraan normaalin tiin takana. Heittopaikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 1 (5) 430 Lausunto Tarja Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee Siltamäen liikuntapuiston parkkipaikan laajentamista HEL 2011-000931 T 08 01 03 Päätös päätti

Lisätiedot

kivikon frisbeegolfratasuunnitelman kerro kartalla -kyselyn tuloksia HELSINGIN FRISBEEGOLFSELVITYS

kivikon frisbeegolfratasuunnitelman kerro kartalla -kyselyn tuloksia HELSINGIN FRISBEEGOLFSELVITYS kivikon frisbeegolfratasuunnitelman kerro kartalla -kyselyn tuloksia HELSINGIN FRISBEEGOLFSELVITYS MA-ARKKITEHDIT 4.11.2011 suosittu oleskelupaikka KARTTAKOMMENTTEJA: 33 VASTAUKSIA: 22 koirien ulkoilutusreitti

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Frisbeepoint Tour - Viidentienristeys 11.-12.6.

Frisbeepoint Tour - Viidentienristeys 11.-12.6. Frisbeepoint Tour - Viidentienristeys 11.-12.6. Pelaajainfo www.frisbeepoint.net www.frisbeegolfkankaanpaa.wordpress.com www.frisbeeliitto.fi Ajo-ohje Nimen mukaisesti, Viidentienristeyksen radalle voi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.

Lisätiedot

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään SÄÄNNÖT PELIAIKA 1) Peliaika on 18 minuuttia. 2) Peliaika on juokseva. OSALLISTUJAT Pelaajat 1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään kuusi pelaajaa,

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

GOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari

GOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari GOLFIN ETIKETTI 1 Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista b) Olen oman pelini tuomari c)huomioin toiset pelaajat Oikea vastaus B ja C GOLFIN ETIKETTI 2 Mitä seuraavista

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Liikenneväylien, liikennealueiden, liikenneviheralueiden, liikuntapaikkojen, puistojen sekä kiinteistöjen piha-alueiden kunnossapito

Liikenneväylien, liikennealueiden, liikenneviheralueiden, liikuntapaikkojen, puistojen sekä kiinteistöjen piha-alueiden kunnossapito ASIKKALAN ALUEURAKKA Liikenneväylien, liikennealueiden, liikenneviheralueiden, liikuntapaikkojen, puistojen sekä kiinteistöjen pihaalueiden kunnossapito LIIKUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄLUETTELOT 1. YLEISTÄ URAKKAAN

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen 100 SA KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT kuljettaminen syöttäminen syötön vastaanottaminen PELITAIDOT pallollinen pelaaja palloton pelaaja SÄÄNNÖT sähly koulupelimuotona

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA SUUNNITTELUKESKUS OY ESITYS 1 (4) Jyväskylä/ T Järvinen 09.05.2003 PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA Kestävän liikenteen mallikuntaprojektiin liittyen Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Lahden Golf 3.0 Peruskorjaus ja laajennus

Lahden Golf 3.0 Peruskorjaus ja laajennus Lahden Golf 3.0 Peruskorjaus ja laajennus Tilannekatsaus ja esittely kevätkokoukselle 11.04.2013 11.04.2013 Kevätkokous 2013 1 Lahden Golf 3.0 Taustat ja perusteet Kenttä on peruskorjausiässä. Kentällä

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Sepän Heitto 2016. PELAAJAN OPAS Alkusanat Kiitos ilmoittautumisesta ja tervetuloa Sepän heitto 2016 kilpailuun su 29.5.!

Sepän Heitto 2016. PELAAJAN OPAS Alkusanat Kiitos ilmoittautumisesta ja tervetuloa Sepän heitto 2016 kilpailuun su 29.5.! Sepän Heitto 2016 PELAAJAN OPAS Alkusanat Kiitos ilmoittautumisesta ja tervetuloa Sepän heitto 2016 kilpailuun su 29.5.! Tämä pelajaan opas sisältää tärkeimpiä tietoja kisaan liittyen. Mikäli jokin asia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

KV-SÄÄNTÖMUUTOSTARPEET KYSELYN TULOKSET

KV-SÄÄNTÖMUUTOSTARPEET KYSELYN TULOKSET KV-SÄÄNTÖMUUTOSTARPEET KYSELYN TULOKSET Seuratoimijaseminaari 25.5.2015 Sääntötyöryhmä / Merja Suomalainen www.agilityliitto.fi Suurin muutostarve Säkäluokat M/L rajaa nostettava tai Uusi L/XL-raja Ylimpiä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hill Side Golf & Country Club

Hill Side Golf & Country Club Green Golf Events Hill Side Golf & Country Club Hill Side Golf & Country Club sijaitsee Vihdin Jokikunnalla, perinteikkäässä uusmaalaisessa maisemassa. Kentät sijaitsevat historiallisen kulkureitin varrella,

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) 245 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sanna Hellströmin valtuustoaloitteesta, joka koskee uusien ja laajojen koira-aitausten perustamista HEL 2012-002571

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN 20.-21.7.2013 Se yksi ja alkuperäinen istumalentopallon MARJOLA BEACH VOLLEY turnaus JO VUODESTA 1993 21. MARJOLA TURNAUS 2013 Tervetuloa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot