Rakenteiden toiminnallinen palomitoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakenteiden toiminnallinen palomitoitus"

Transkriptio

1 Rakenteiden toiminnallinen palomitoitus Oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on sekä kotimaisissa (RakMK E1) että eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä (EN-standardit) hyväksytty menettely rakenteellisen paloturvallisuuden varmistamiseksi. Monivuotisessa eurooppalaisessa tutkimusprojektissa on kehitetty laskentamenettely, jolla voidaan ottaa huomioon rakennuksen yksilölliset ominaispiirteet sekä passiiviset ja aktiiviset palontorjuntatoimet rakenteiden paloturvallisuussuunnittelussa. Menetelmän käytöllä voidaan saavuttaa realistinen ymmärrys rakenteiden toiminnasta tulipalossa sekä varmistua rakenteiden kokonaisturvallisuudesta. 1 CFI FI/9/2008 Lönnberg Print 67582_RUUKKI_FIN.indd :28:28

2 Sisältö 1. Johdanto Mitä on toiminnallinen palomitoitus? Yleistä Tavoitteet ja keinot Tavoiteltava turvallisuustaso Mitoituspalon valinta Palonkehityksen laskenta Rakenteiden käyttäytyminen palossa Rakenteellisen palomitoitussuunnitelman tehtävät ja tulosteet Suunnittelussa käytettävät apuvälineet Toiminnallisen palomitoituksen hyväksyttävyys Viranomaisvaatimukset Tarvittava dokumentaatio Yhteenveto ja johtopäätökset Kirjallisuusviitteet _RUUKKI_FIN.indd :28:28

3 1. Johdanto Nykyiset ns. standardipaloon perustuvat rakenteiden palonkestovaatimukset ovat johtaneet hyvin erilaisiin käytäntöihin Euroopan eri maissa. Samanlaisen kohteen palonkestoaikana ilmoitettava kestävyysvaatimus saattaa vaihdella jopa 60 minuutista (Hollanti) 120 minuuttiin (Suomi), kuten keskikorkuisen sprinklerein varustetun toimistorakennuksen tapauksessa. Yleensäkään vaatimukset eivät ota riittävästi kantaa sprinklereiden vaikutukseen. Rakennusten erilaisten käyttötarkoitusten ja muiden yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi palonkestovaatimusten pitäisi perustua tekijöihin, jotka vaikuttavat palon kasvuun ja kehitykseen sekä henkilöiden turvallisuuden varmistamiseen: Palo-osasto: - palo-osaston tyyppi - palo-osaston koko - palo-osaston geometria - edellä mainittujen tekijöiden mahdolliset muutokset rakennuksen käyttöiän aikana Palo: - erilaiset palotilanteet - palojen esiintymistodennäköisyydet - palon leviäminen - palon kesto ja kehittyminen: myös hiipumisvaihe on otettava huomioon - palokuorman määrä ja jakauma sekä näiden muutokset rakennuksen käyttöiän aikana - paloteho Ilmanvaihto-olosuhteet Rakennejärjestelmä Poistumismahdollisuudet Pelastushenkilöstön turvallisuus Naapurirakennusten syttymisriski Aktiiviset palontorjuntalaitteistot Näiden eri tekijöiden systemaattista tarkastelua varten aloitettiin vuonna 1994 eurooppalainen projekti Natural Fire Safety Concept (NFSC) [1], [2], jossa oli mukana 10 tutkimuslaitosta eri maista. Kehitystyötä koordinoi ohjausryhmä, joka koostui palomiehistä, palosäädösten tekijöistä ja suunnittelijoista 11 maasta. Projektissa kehitettiin rakenteellisen paloturvallisuuden analysointia varten todenmukaisempi ja luotettavampi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon aktiivinen palontorjunta ja palon todelliset ominaisuudet. Luonnollinen palonkehitys on mahdollista määrittää rakennuksen eri palo-osastoille erikseen kunkin osaston ominaisuuksien perusteella. Menetelmä soveltuu kaikille rakennemateriaaleille ja rakennuksille. Tutkimuksessa on kehitetty menetelmä, jossa: otetaan huomioon rakennuksen ominaisuudet palonkehityksen kannalta, paloskenaario, palokuorma, pyrolyysinopeus (palamisnopeus), osaston tyyppi ja ilmanvaihto-olosuhteet määritetään kohteen syttymisriski ja arvioidaan aktiivisen palontorjunnan ja rakennustyypin vaikutukset. Tämä riskianalyysi perustuu todennäköisyyksiin, jotka on arvioitu todellisista paloista kootun tietokannan perusteella. Myöhemmin menetelmää on kehitetty niin, että mitoituspalot määritetään laajan Monte Carlo analyysin perusteella. arvioidaan edellisen kohdan perusteella suunnitteluarvot pääparametreille (esim. palokuorma) määritellään lämpötilan kehitys palokuorman funktiona, jossa otetaan välillisesti huomioon paloriski ja sammutusjärjestelmä - lämpötilan kehitys tulee ottaa huomioon koko palon aikana, ts. myös hiipumisvaiheen aikana, joka on rakenteellisesti usein ongelmallinen simuloidaan rakenteen käyttäytymistä palossa siihen kohdistuvan lämpötilan kehityksen ja staattisen kuormituksen suhteen määritetään palonkestoaika. Palonkestoaika voi olla usein ääretön, jolloin rakenne kestää siihen kohdistuvat kuormat palon alusta loppuun saakka varmennetaan rakenteen turvallisuus vertaamalla laskettua palonkestoaikaa vaadittuun aikaan, joka riippuu poistumisajasta, palokunnan toimintamahdollisuuksien turvaamisesta ja mahdollisen sortuman seurauksista. Tässä selostuksessa esitetään rakenteiden toiminnallisen palomitoituksen perusteet, rakenteellisen paloturvallisuus-suunnitelman sisältö ja menettelyn hyväksyttävyys rakennusten paloturvallisuussuunnittelussa. Suomessa on aikaisemmin julkaistu aiheesta myös mm. ohje RIL Paloturvallisuussuunnittelu [3]. On selvää, että palomitoitusmenettelystä riippumatta on tärkeätä pitää palosuunnittelun aloituspalaveri rakennuttajan, rakennusvalvontaviranomaisten ja kohteen suunnittelijoiden kesken. Erityisen tärkeätä tämä on toiminnallisen palomitoituksen tapauksessa _RUUKKI_FIN.indd :28:29

4 2. Mitä on toiminnallinen palomitoitus? 2.1. Yleistä Oletettuun palonkehitykseen perustuvan (toiminnallisen) rakenteellisen palomitoituksen (engl. performance-based fi re safety design, natural fi re safety design) kulku yleisessä tapauksessa on esitetty kuvassa 1. Paloturvallisuuden varmistaminen voidaan tehdä vertaamalla vaadittua palonkestoaikaa (t fi requ ) ja laskennallisesti nat toteutuvaa palonkestoaikaa (t fi d ) toisiinsa samaan tapaan kuin standardipaloon perustuvassa mitoituksessa. Mitoitusehdoksi tulee tällöin yksinkertainen yhtälö t fi,d t fi,requ, jolla kuitenkin otetaan asianmukaisesti huomioon kaikki edellä mainitut tekijät. On kuitenkin syytä huomata, että vaadittu palonkestoaika ei ole toiminnallisessa mitoituksessa sama kuin ns. taulukkomitoituksessa, vaan myös se määritetään toiminnallisesti. Vastaava vertailu voidaan toisaalta tehdä myös materiaalin lujuuksien ja jännityksien suhteen. nat Staattiset kuormat - Omapaino, - Hyötykuormat, - Tuuli - Lumi jne. Palotilan olosuhteet - Palokuorma - Ilmanvaihtoolosuhteet - Tilan geometria - Pintojen lämpötekniset ominaisuudet Riskitarkastelu - Palon aktivoitumisriski - Aktiivisen palontorjunnan vaikutus Henkilöturvallisuus - Poistumisaika - Palokunnan toimintamahdollisuuksien turvaaminen - Rakenteiden mahdollinen sortuminen tai vaadittu palonkestoaika Palon mallinnus, jonka tuloksena mitoituspalokäyrät - Monte Carlo laskenta - FDS laskenta - Muut verifi oidut laskentaohjelmat Mitoitusehdon tarkistus Vertailu laskennallisesti toteutuvan palonkestoajan ja vaaditun palonkestoajan välillä. Vaatimus: Kuormitukset Kuormitusyhdistelmät palotilanteessa. Rakennelaskenta Rakenteiden kestävyys valituissa mitoituspaloissa. nat t fi,d t fi,requ Kuva 1. Oletettuun palonkehitykseen perustuvan rakenteellisen palomitoituksen kulku yksinkertaistettuna. Kuvassa 2 on esitetty vertailu tyypillisten luonnollisten palokäyrien ja ns. standardipalokäyrän (ISO-käyrä) [4] erot eri palotapauksien kohdalla (eri palotapauksissa vaihtelevat palo-osaston koko, palokuorma, seinäeristeet, syttymisominaisuudet jne.). Kuvasta huomataan, kuinka paljon luonnolliset palot poikkeavat standardipalosta, joka alun perin kehitettiin palotestausta ja materiaalien ja rakenteiden luokittelua varten. Todellisella palolla on ominaisuuksia, joita ei ole otettu standardipalokäyrässä huomioon (ks. kuva 3). Standardipalossa laskennallinen lämpötila nousee nopeasti hyvin korkeaksi koko palotilassa ja jatkaa hitaampaa nousua aina tarkastelun lopettamiseen saakka. Standardipalo ei ota huomioon esimerkiksi palotilan geometriaa, palokuorman tyyppiä, määrää ja sijaintia, palon saamaa hapen määrää, palon hiipumisvaihetta jne. Luonnollisen palon eri vaiheet sen sijaan ovat: Kytemisvaihe, johon lasketaan kuuluviksi syttyminen ja kytevä palo alhaisissa lämpötiloissa. Kytemisvaiheen kestoa on vaikea arvioida. Kasvuvaihe eli lieskahdusta edeltävä vaihe (paikallinen palo tai leviävä palo). Kasvuvaiheen kesto riippuu pääosin palo-osaston ominaisuuksista. Lieskahdus, jolla tarkoitetaan koko tilan yleispalovaiheen alkua. Lieskahdus on yleensä melko lyhytkestoinen erillinen tapahtuma ja poikkeaa siinä suhteessa luonnollisen palon muista vaiheista. Aina ei lieskahdusta kuitenkaan tapahdu (esim. suuret tilat). Lieskahduksen jälkeinen vaihe, jonka kesto riippuu palokuormasta ja palon happirajoitteisuudesta. Tässä vaiheessa palo on tehokkaimmillaan ja lämpötilat korkeimmillaan. Hiipumisvaihe, jolloin palo alkaa menettää tehoaan ja lämpötilat alentua, kunnes kaikki syttyvä materiaali on palanut _RUUKKI_FIN.indd :28:29

5 2.2. Tavoitteet ja keinot Tavoiteltava turvallisuustaso Toiminnallisen palomitoituksen tavoitteena on ymmärtää mahdollisen palon aikaiset tapahtumat entistä paremmin ja suunnitella rakennuksen palonkestävyys ottamalla huomioon eri tekijöiden vaikutukset henkilöiden ja rakenteiden turvallisuuteen. Tavoitteena ei ole heikentää paloturvallisuusmääräyksissä asetettua turvallisuustasoa, vaan päinvastoin määrittää kohdekohtaisesti todenmukaisempia arvoja tekijöille, jotka paloturvallisuuteen vaikuttavat. Ilmiöiden syvällisemmällä ymmärtämisellä ja tarkemmalla analyysilla saavutetaan yhtä hyvä tai parempi turvallisuustaso, kuin yleisillä standardipaloon perustuvilla määräyksillä. Ensisijaisena tavoitteena on varmistua rakennuksessa olevien henkilöiden ja pelastushenkilökunnan turvallisuudesta, toissijaisena tavoitteena pienentää palosta aiheutuvia taloudellisia, aineellisia ja rakenteellisia vahinkoja. On ollut pitkään hyväksyttyä, että rakennukset mitoitetaan normaalilämpötiloissa tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuville kuormituksille, kuten omapainolle, hyötykuormille, lumikuormille ja tuulikuormille. Rakennuksen palokuorma voidaan myös määrittää samantyyppisenä tilastollisena jakaumana. Tänä päivänä on kuitenkin suositeltavaa tehdä mitoituspalokäyrän määrittämiseksi ns. Monte Carlo -laskenta, joka perustuu tuhansien satunnaisotannalla määritettyjen palotilanteiden laskentaan tietokonealgoritmilla. Näin saad uista tuloskäyristä voidaan sitten valita tiettyä turvallisuustasoa vastaava fraktiili. Aktiivisen (esim. sprinklaus, palokunnan toiminta) ja passiivisen (esim. rakenteellinen palosuojaus) palontorjunnan sopivaa yhdistelmää käyttäen voidaan toiminnallisella palosuunnittelulla saavuttaa kohteelle tavoiteltu turvallisuustaso. Viranomaisten tehtävänä on määrätä, mitä uhkakuvia tietyn kohteen suunnittelussa on otettava huomioon. Näiden uhkakuvien huomioon ottaminen on paloturvallisuussuunnittelijan tehtävä. Suunnittelijan tulee esittää tarkastelut perusteellisesti ja sisällyttää tarvittavat herkkyysanalyysit suunnitelmaan. Kuten muussakin suunnittelussa, myös toiminnallisessa suunnittelussa asioita joudutaan yksinkertaistamaan. Suunnittelijan on huolehdittava siitä, että yksinkertaistukset johtavat turvallisella puolella oleviin tuloksiin. Suunnitelmien tarkastuksessa viranomainen voi käyttää hyväkseen myös kolmatta asiantuntijaosapuolta ISO - käyrä verrattuna 50 palokokeen tuloksiin (Palokuorma kg puuta / m²) Tasainen kaasun lämpötila 1200 C TODELLINEN PALONKEHITYS 1000 ISO- käyrä 1000 C 800 C ISO-KÄYRÄ C Todellinen palokäyrä C 200 C Lieskahdus C Aika [min] Ennen lieskahdusta θ Täysin kehittynyt palo Kuva 2. Luonnollisen palon ja standardipalokokeen (SFS-EN ) aika-lämpötilakäyrät [5]. Kuva 3. Luonnollisen palon vaiheet ja vertailu standardipalokäyrään [5] Mitoituspalon valinta Tärkeä vaihe toiminnallisessa palomitoituksessa on kriittisten mitoituspalojen määrittäminen suunniteltavalle rakennukselle. Mahdollisia palotapauksia voi rakennukselle olla tietysti määritettävissä hyvin suurin määrä, mutta vain osa niistä on kriittisiä ja vaatii laajempaa tarkastelua. Mitoituspalojen ominaisuudet ja lukumäärä riippuvat mm. rakennuksen geometriasta, käyttötarkoituksesta, palokuormituksesta jne. Erilaisille palotapauksille (paloskenaarioille) on määritettävä kriittisyysaste ja esiintymistodennäköisyys, joiden perusteella tarkasteltavat palotapaukset valitaan. Tärkeätä on muistaa myös herkkyystarkastelun tekeminen eri tekijöiden suhteen. Mitoituspalojen määrääminen on viranomaisten vastuulla ja niistä on syytä keskustella projektin palosuunnittelun aloituspalaverissa Palonkehityksen laskenta Palonkehityksen laskentaan on eritasoisia menetelmiä: Yksinkertaisilla malleilla tarkoitetaan pääasiassa esisuunnitteluvaiheessa tarkasteltavia parametrisia paloja (vanhoissa ohjeissa huonepalo). Parametriset palokäyrät ottavat huomioon mm. palokuorman suuruuden, palo-osaston koon ja tuuletusaukkojen määrän _RUUKKI_FIN.indd :28:29

6 Vyöhykemalleilla voidaan niiden suhteellisesta yksinkertaisuudesta huolimatta ottaa huomioon kaikki tärkeimmät paloon vaikuttavat tekijät. Kenttämallit tarjoavat ainoan keinon laskea monimutkaisen geometrian omaavia kohteita. Kenttämalleilla tarkoitetaan esimerkiksi numeerisen virtausmallinnuksen (CFD, Computational Fluid Dynamics) käyttöä. Parametrisiä käyriä on määritetty esimerkiksi Eurocodestandardissa SFS-EN [6]. Toiminnallisen palomitoituksen käyttöön ne antavat yleensä liian karkeita tuloksia. Sen sijaan vyöhyke- ja kenttämallien käytöllä voidaan kuvata palo-osaston lämpötiloja ja lämpövirtauksia riittävällä tarkkuudella. Palonkehityksen pääparametri on lämmönvapautumisnopeus (rate of heat release RHR), joka on osaston koon ja käytön sekä ajan funktio. Lämmönvapautumisnopeus on suurimmillaan, kun polttoaineen määrän tai ilmanvaihdon rajoittama palo saavuttaa pysyvyystilan. Yksi arvioitava asia on, miten lämmönvapautumisnopeus kehittyy: tapahtuuko lieskahdusta, vai jääkö palo paikalliseksi. Ennen lieskahdusta voidaan käyttää kuvan 4 mukaista kaksivyöhykemallia, jossa oletetaan, että paikallinen palo kehittää tilaan kaksi lämpötilavyöhykettä: kuuman vyöhykkeen tilan yläosaan, jonne savukaasut nousevat, ja kylmän (normaalilämpöisen) vyöhykkeen tilan alaosaan. Joissain tapauksissa kaksivyöhykemallin käyttö voi johtaa kattorakenteiden osalta epävarmalla puolella oleviin (liian alhaisiin) lämpötiloihin. Tämän välttämiseksi on syytä laskea rakenteiden lämpötilat myös ns. paikallisen palon malleilla, jotka perustuvat lukuisiin tutkimusprojekteihin. Tutkimustulosten yhdistetty käyttö mahdollistaa lämpötilakentän ja rakenteen lämpörasitusten määrittämisen liekin lähellä ja etäämpänä siitä. Lieskahduksen jälkeen palon luonne muuttuu. Tällöin koko tila on liekeissä ja oletetaan, että tilannetta voidaan kuvata riittävän tarkasti yhdellä lämpötilakäyrällä. Tällöin puhutaan yksivyöhykemallista. Vyöhykemallinnusta varten on olemassa useita eri ohjelmistoja. Niiden käytölle on määritetty huoneen mitoista riippuvat taulukon 1 mukaiset ohjearvot. Taulukko 1. Vyöhykemallin käytön rajat. L = huoneen pituus; W = huoneen leveys; H = huoneen korkeus [7]. Hyväksyttävä Vaatii Ei erityistarkastelua hyväksyttävä (L/W) max L/W < 3 3 < L/W < 5 L/W > 5 (L/H) max L/H < 3 3 < L/H < 6 L/H >6 (W/H) min W/H > 0,4 0,2 < W/H < 0,4 W/H < 0,2 Tänä päivänä on kuitenkin yleisempää suorittaa palon mallinnus vyöhykemallinnusta kehittyneemmillä CFDmallinnusta hyödyntävillä ohjelmistoilla, joista yleisimmin käytetty on FDS (Fire Dynamics Simulator) [8]. θ= Ilman lämpötila katon tasossa Paikallisen palon kaavoilla laskettu lämpötila Kaksivyöhykemallin mukainen lämpötila Välipohja x z Kuuma vyöhyke θ g Kylmä vyöhyke θ 20 C (kuuma vyöhyke) θ Kuva 4. Paikallisen palon tapauksessa ennen lieskahdusta käytettävä kaksivyöhykemalli [4] Rakenteiden käyttäytyminen palossa Rakenteiden kestävyyden laskennassa on oleellista tuntea niiden lämpötilakehitys ajan ja paikan funktiona. Lämmön siirtyminen rakenteisiin voidaan laskea eri tarkkuuksilla riippuen käytössä olevista menetelmistä. Samoin rakenteiden käyttäytymisen arviointi palotilanteessa voidaan suorittaa eritasoisin menetelmin määritetyn lämpötilajakauman ja palotilanteessa vaikuttavien kuormien perusteella. Yksinkertaisessa mallissa laskenta perustuu ns. määrättyyn kriittiseen lämpötilaan. Jos rakenteen lämpötila py _RUUKKI_FIN.indd :28:29

7 syy kriittistä lämpötilaa alempana, rakenne kestää siihen kohdistuvat rasitukset ja jos se kohoaa sen yli, rakenne sortuu. Tavoite saavutetaan, jos kriittisen lämpötilan saavuttamiseen kuluva aika on pitempi kuin vaadittu palonkestoaika (vrt. kuva 1). Kehittyneempiä malleja, kuten elementtimenetelmään perustuvia numeerisia malleja, voidaan myös käyttää. Laskennan tuloksena saadaan yleensä rakenteen muodonmuutokset koko palon aikana. Rakenteen käyttäytymisen tunteminen palossa mahdollistaa tapauskohtaisesti paloturvallisuuskriteerien asettamisen rajoitettujen muodonmuutosten ja rakenteen vaurioitumisen perusteella. Toimivuuskriteerien asettaminen riippuu sortuman seurauksista ja rakennuksen käytöstä. Esimerkiksi joillekin korkean vaatimustason monikerroksisille rakennuksille tämä voi tarkoittaa, että palon aikana ei saa tapahtua mitään rakenteellisia vaurioita Rakenteellisen palomitoitussuunnitelman tehtävät ja tulosteet Jotta toiminnallista palomitoitusta voidaan käyttää, on rakennuksen ominaisuudet tunnettava palo-osastokohtaisesti. Seuraavilla sivuilla on lueteltu rakenteellisen palomitoituksen tehtävät ja suunnitelmassa esitettävät tulosteet. Kaikissa hankkeissa pakolliset tulosteet on merkitty täyspunaisella ympyrällä. Punareunaisella ympyrällä merkityt tulosteet eivät ole kaikissa suunnittelutapauksissa välttämättömiä. Taulukon laadinnassa on käytetty hyväksi mm. VTT:n julkaisua Toiminnallinen palotekninen suunnittelu ja suunnitelmien tarkastaminen: Näkökulmia ja ohjeita [9]. Taulukko 2. Rakenteellisen palomitoitussuunnitelman tehtävät ja tulosteet. Tehtävät 1. Rakennuksen käyttö- ja suunnittelutietojen määrittäminen Tulosteet Palosuunnitteluun vaikuttavien tekijöiden määrittäminen. Menetelmien valinta ja niiden soveltuvuuden määrittäminen. Määräysten mukaan suunnittelussa käytetään menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Tämän lisäksi on oleellista, että menetelmiä käytetään asiantuntevasti. Hyväksymiskriteerien määrittäminen. Hyväksymiskriteerit asettavat mitan suunnitteluratkaisun turvallisuudelle. Vielä toistaiseksi niistä sovitaan kohdekohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Valitaan noudatettava normijärjestelmä sekä mallinnusmenetelmät. Koko mitoitusprosessin ajan täytyy pysyä saman normijärjestelmän sisällä. Rakennuksen käyttö- ja huoltokirjan täydentäminen paloturvallisuutta koskevilla tiedoilla. Rakennuksen käytöstä koko sen elinkaaren aikana tehdyt oletukset perusteluineen. Palokunnan toimintamahdollisuuksista tehdyt oletukset ja niiden perustelut. Vikaantumistarkastelu tarvittavassa laajuudessa perusteluineen. Rakennuksen käytön aikana edellytettävät huoltoja kunnossapitotoimet. Käytettyjen menetelmien kuvaus, joka sisältää laskenta- ja koemenetelmien soveltuvuusarvion rajoituksineen sekä lähtötiedot ja tehdyt oletukset perusteluineen. Kaikki tietolähteet tulee tuoda selvästi esille. Rakenteen mitoituksen hyväksymiskriteerit perusteluineen. Mitoitusmenetelmien ja normien määrittely. Jos käytettävä normijärjestelmä ei sisällä ohjeita kaikkien tekijöiden huomioonottamiseksi ja käytetään muita menetelmiä, on näiden luotettavuus ja soveltuvuus selvitettävä perustellusti. Menetelmien soveltaminen kyseiseen suunnittelutapaukseen tulee esittää siinä laajuudessa, että soveltaminen voitaisiin tarvittaessa toistaa muun tahon toimesta. Rakennuksen huoltokirjaan merkitään kaikki oleellinen tieto paloturvallisuutta koskevista rakennuksen käyttöön ja sen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvistä asioista. Huoltokirjaa päivitetään rakennuksen käyttöaikana siten, että viimeisin tieto on aina rakennuksen omistajan ja haltijan hallussa _RUUKKI_FIN.indd :28:29

8 2. Palon mallinnus Tehtävät Tulosteet Palo-osaston geometrian määrittäminen. Palo-osastoa rajoittavien pintojen ominaisuuksien määrittäminen. Palo-osaston aukkojen määrittäminen. Erilaisten mahdollisten palotilanteiden (paloskenaarioiden) määrittäminen. Toiminnallinen palomitoitus perustuu valittuihin uhkakuviin ja niitä kuvaamaan käytettäviin mitoituspaloihin, joista sovitaan yhdessä paloviranomaisten kanssa ennen suunnittelun käynnistämistä. Tietty uhkakuva on kuvaus siitä, miten, missä ja milloin palo tapahtuu sekä siitä, mitkä ovat palon uhkaamat tekijät. Lähemmin tarkasteltaviksi otettavien palojen valinta. Kriittisten palotilanteiden tarkempi määrittely. Rakennuksen aktiivisen palontorjunnan välineiden huomioon ottaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusten huomioon ottaminen. Palo-osaston pituus, leveys ja korkeus ja tarvittaessa muut mittatiedot. Pienet poikkeamat (esimerkiksi konsolit, pilarit tai palkit), eivät yleensä vaikuta palon mallinnukseen laskentaohjelmilla ja voidaan usein jättää tässä vaiheessa huomiotta. Palo-osaston seinien, katon ja lattian termiset ominaisuudet (lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti, emissiviteetti, tiheys ym.) lämpötilan funktioina. Aukkojen, kuten ovien, ikkunoiden ja savunpoistoluukkujen sijainnit ja mitat. Aukkojen auki- ja kiinniolo palon aikana ja muutokset näissä. Ikkunoiden kestävyyden arviointi palon aikana. Ikkunoiden rikkoontumisesta tehtävät oletukset. On huomattava, että ikkunoiden rikkoontumista on usein vaikea määrittää tarkasti, minkä vuoksi herkkyysanalyysi on tarpeellinen. Palotilan aukkotekijän määrittäminen. Erilaisten palotilanteiden määrittäminen. Tämä tehtävä vaatii suunnittelijalta riittävää asiantuntemusta ja kokemusta erilaisten palojen määrittämisessä. Erilaisia mitoituspaloja on esitetty Paloturvallisuussuunnittelijan oppimisympäristö-sivustolla [10]. Mitoituspalo esittää, miten palon voimakkuus eli tulipalossa vapautuva lämpöenergian määrä (paloteho) kehittyy ajan kuluessa. Erilaisten palotilanteiden kriittinen arviointi ja kriittisiksi katsottujen palotilanteiden valinta lähempään tarkasteluun. Kriittisiksi katsottujen palotilanteiden esittely ja perustelut niiden valinnalle ja riittävyydelle. Kaikille eri palotilanteille määritetään palokuorman tyyppi, määrä ja sijainti, jotka ilmoitetaan selkeästi. Palokuorman tiheys ei ole tarkasti määrätty suure, vaan se vaihtelee tilastollisesti esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Suuri osa erilaisissa oppaissa ja ohjeissa olevista palokuorman tiheyden arvoista perustuu vanhentuneisiin tietoihin, minkä vuoksi niihin tulee suhtautua varauksella. Tapauskohtaisesti voi olla syytä suorittaa omia arviointilaskelmia palokuormien määrittämiseksi. Aktiivisen palontorjunnan välineiden toiminnan vaikutukset rakenteellisen palonkeston näkökulmasta. Aktiivisella palontorjunnalla tarkoitetaan laitteita ja välineitä, joiden avulla alkanut tulipalo pyritään sammuttamaan tai sen leviämistä rajoitetaan aktiivisin toimin. Esimerkkeinä mainittakoon palohälyttimet, alkusammutuskalustot ja sprinklerit. Myös palokunta lasketaan aktiivisen palontorjunnan piiriin, mutta sen suhteen on otettava huomioon paloaseman mahdollinen siirtyminen toiseen paikkaan rakennuksen käyttöiän aikana. Aktiivisen palontorjunnan laitteistojen ja keinojen riittävän tehokas toiminta voi saada aikaan sen, että mitään rakenteellista ongelmaa ei palon aikana pääse lainkaan syntymään. Ilmanvaihtojärjestelmien sijainti ja toiminta. Voidaanko järjestelmä kytkeä pois päältä, tai kytkeytyykö se automaatti _RUUKKI_FIN.indd :28:30

9 Tehtävät Tulosteet sesti pois päältä palohälytyksen tullessa? IV järjestelmällä voi olla merkittävä vaikutus palon hapensaantiin ja leviämiseen. Palotilanteiden mallinnus. Herkkyystarkastelun tekeminen. Raportointi. Jokaisen kriittisesti katsotun palotilanteen mallinnus tehdään valitulla tarkkuudella käyttäen asianmukaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Tuloksina on esitettävä ainakin palotilan kaasun lämpötilat ja lämpövirtaukset ajan ja paikan funktioina koko tarkasteluajalta (myös hiipumisvaihe), savupatjan korkeus palon eri vaiheissa sekä laskennassa toteutunut paloteho tulosten tarkistamista varten. Selostus tehdyistä herkkyystarkasteluista eri vaikuttavien tekijöiden suhteen. Perustelut herkkyystarkastelun riittävyydestä ja johtopäätökset. Yksityiskohtainen raportti palon mallinnuksesta, tehdyistä tarkasteluista ja herkkyystarkasteluista. Johtopäätökset koko analyysin perusteella. 3. Lämmönsiirron laskenta palosta rakenteisiin Rakenteiden geometrian määrittäminen. Rakennemateriaalien lämmönsiirto-ominaisuuksien määrittäminen. Passiivisten palosuojausten määrittely. Kriittisten rakenneosien määrittäminen suhteessa tarkasteltaviin palotilanteisiin. Tarkastelun tarkkuuden valinta. Lämmönsiirron laskenta eri palotilanteissa. Yksittäisten kantavien rakenneosien mitat ja sijainnit. Eri rakennemateriaalien lämmönsiirto-ominaisuudet lämpötilan funktioina. Yleensä tarvitaan tiedot ainakin lämmönjohtavuudesta, ominaislämpökapasiteetista, tiheydestä, materiaalin pinnan emissiivisyydestä ja pinnan lämmönsiirtokertoimesta (konvektiokerroin). Rakenteiden suojaukseen mahdollisesti käytettyjen passiivisten palosuojausten määrittely. Teräsrakenteiden passiivisena palosuojauksena voidaan käyttää esimerkiksi palosuojalevyjä, -maaleja ja massoja tai muita rakennusmateriaaleja, kuten betonia. Palosuojamateriaalina käytetyn materiaalin antama suoja pitää määrittää suojakerroksen paksuuden ja materiaalin lämmönsiirto-ominaisuuksien avulla lämpötilan ja/tai ajan funktioina. Riippuen suunnittelutapauksesta, passiiviset palosuojaukset ovat nimenomaan koko palomitoituksen tuloksina saatavat tulosteet. Jokaiselle valitulle kriittiselle palotilanteelle määritetään kriittiset rakenneosat, jotka voivat kuormitus- ja suunnittelutilanteesta riippuen sijaita lähellä paloa tai kauempana siitä. Suunnittelija voi joutua tarkastelemaan useita rakenneosia kriittisten osien selvittämiseksi. Esitys valitusta ajan funktiona tehtävästä lämmönsiirron mallinnuksen tarkkuudesta: 1D, 2D vai 3D. Joissain tapauksissa tai jostain rakennuksen osasta voi olla syytä tehdä useampi malli eri tarkkuudella. Varjostustekijöiden vaikutusten selvittäminen rakenneosien saaman lämpörasituksen määrittämisessä. Jotkin laskentaohjelmat pystyvät tekemään tämän automaattisesti. Yksityiskohtainen selostus laskennasta, jossa otetaan huomioon käytössä olevat passiiviset ja aktiiviset palontorjuntakeinot _RUUKKI_FIN.indd :28:30

10 Tehtävät Tulosteet Erillinen selvitys jokaisesta kriittiseksi katsotusta palotilanteesta. Herkkyystarkastelun tekeminen. Raportointi. 4. Rakenneanalyysi Palonkestovaatimusten määrittäminen. Rakennemateriaalien ominaisuuksien määrittäminen. Täsmennetään rakenneanalyysin suorittamisessa noudatettava normijärjestelmä. Rakennemallin määrittäminen. Rakenteiden kuormitusten määrittäminen palotilanteessa. Rakennelaskelmat. Herkkyystarkastelun tekeminen. Raportointi. Selostus tehdyistä herkkyystarkasteluista eri vaikuttavien tekijöiden suhteen. Perustelut herkkyystarkastelun riittävyydestä ja johtopäätökset. Riittävän yksityiskohtainen raportti lämmönsiirron mallinnuksesta, tehdyistä tarkasteluista ja herkkyystarkasteluista. Johtopäätökset koko analyysin perusteella. Tulosteet eri rakenneosien lämpötilakehityksestä koko palon aikana valitulla tarkkuudella. Rakenteen vaadittu palonkestoaika. Rakenteen käytölle asetetut reunaehdot. Kantavien rakenteiden lujuus- ja lämpölaajenemisominaisuuksien määrittäminen lämpötilan funktioina soveltuvien kansallisten tai EN-standardien esittämällä tarkkuudella. Tarkka mitoitusmenetelmien ja normien määrittely. Jos käytettävä normijärjestelmä ei sisällä ohjeita kaikkien tekijöiden huomioonottamiseksi ja käytetään muita menetelmiä, on näiden luotettavuus ja soveltuvuus selvitettävä perustellusti. Eri standardijärjestelmiin kuuluvia standardeja ei saa käyttää yhdessä. Esimerkiksi, jos kuormitukset määritetään EN-standardin mukaisesti, myös rakenteen kestävyys on määritettävä EN-standardin mukaisesti. Yksinkertaistetun rakennemallin piirtäminen, joka voidaan tehdä samojen periaatteiden mukaan, kuin normaalilämpötilan mukaisessa mitoituksessa.. Rakennemallista täytyy käydä ilmi rakenteiden liittyminen toisiinsa ja muut reunaehdot, jotka voivat lämpölaajenemisen vuoksi vaikuttaa mm. palotilanteelle ominaisten pakkovoimien syntyyn rakenteessa. Suunnittelijan on esitettävä, käsitelläänkö rakenteet palotilanteessa erillisinä rakenneosina vai tarkastellaanko koko rakennetta. Tämä vaikuttaa myös käytettäviin laskentaohjelmistoihin ja päinvastoin. Kuormien ja kuormitusyhdistelmien määrittely palotilanteessa käytetyn normijärjestelmän määräysten mukaisesti. Stabiliteettilaskelmat. Koko rungon toiminnan tarkastaminen. Mitoitus onnettomuusrajatilassa (tulipalo). Muodonmuutosten laskenta. Paikalliset stabiiliustarkastelut. Liitosten mitoitus. Selostus tehdyistä herkkyystarkasteluista eri vaikuttavien tekijöiden suhteen. Perustelut herkkyystarkastelun riittävyydestä ja johtopäätökset. Riittävän yksityiskohtainen raportti rakenteen käyttäytymisen mallinnuksesta, tehdyistä tarkasteluista ja herkkyystarkasteluista. Johtopäätökset koko analyysin perusteella. Tulosteet eri rakenneosien käyttäytymisestä ja käyttöasteista koko palon aikana valitulla tarkkuudella _RUUKKI_FIN.indd :28:30

11 2.4. Suunnittelussa käytettävät apuvälineet Rakennuksen toiminnallisessa paloteknisessä suunnittelussa tarvitaan erilaisia erikoisohjelmistoja tehtävän vaativuuden vuoksi. Tulevaisuudessa on tavoitteena sisällyttää paloteknisen suunnittelun tarvitsemat tiedot ja laskentamenetelmät rakennuksen yhtenäiseen tuotemalliin, mutta toistaiseksi joudutaan soveltamaan useita erilaisia ohjelmistoja suunnittelun eri vaiheissa. Tulipalon mallinnuksessa voidaan käyttää tapauskohtaisesti joko vyöhykemalleja (esim. OZone-ohjelmisto [11]) tai kenttämalleja (esim. virtauslaskentaa käyttävät CFDohjelmistot (Computational Fluid Dynamics), kuten FDS (Fire Dynamics Simulator) [8]). Kun palon käyttäytyminen on mallinnettu, pitää laskea lämmön siirtyminen rakenteisiin ajan funktiona. Yksinkertaisimmillaan tämä voidaan tehdä taulukkolaskentaohjelmistolla käyttäen peruslämmön-siirtoyhtälöitä, mutta usein tarvitaan tarkempaa analyysiä, minkä vuoksi on syytä käyttää esim. FEA-ohjelmistoja (Finite Element Analysis, äärellisten elementtien menetelmä). Lopuksi pitää vielä suorittaa rakenteiden kestävyyslaskenta, missä voidaan soveltaa eritasoisia rakenneanalyysi- tai FEA-ohjelmistoja. 3. Toiminnallisen palomitoituksen hyväksyttävyys 3.1. Viranomaisvaatimukset Sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa viranomaisvaatimuksissa hyväksytään toiminnallisen palomitoituksen käyttö rakennusten paloturvallisuus-suunnittelussa. Suomen rakentamismääräys-kokoelman osassa E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2002 [12], kohdassa todetaan, että Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Rakenteiden kuormituksia palotilanteessa käsittelevässä eurooppalaisessa standardissa SFS EN [6] edellytetään, että kehittyneissä palomalleissa otetaan huomioon seuraavaa: - kaasun ominaisuudet - massan vaihtuminen - energian vaihtuminen. Nämä tekijät tulevat huomioon otetuiksi sekä ns. yksi- ja kaksivyöhykemalleissa että edistyneemmissä virtauslaskentaan perustuvissa CFD-malleissa. Kyseisessä standardissa todetaan edelleen, että laskennassa käytetään yhtä seuraavista malleista: - yksivyöhykemalli, jossa ajasta riippuvan lämpötilan oletetaan olevan sama koko palotilassa - kaksivyöhykemalli, jossa palotilassa oletetaan olevan ylempi kerros, jonka paksuus ja paikan suhteen vakiona pysyvä lämpötila kehittyvät ajan mukana, sekä alempi kerros, jonka paikan suhteen vakiona pysyvä ajasta riippuva lämpötila on alempi kuin ylemmän kerroksen lämpötila - laskennallista virtausdynamiikkaa soveltavat mallit, joiden avulla palotilan lämpötilan kehittyminen saadaan täysin ajasta ja paikasta riippuvalla tavalla. Eurooppalaisen teräsrakenteiden palomitoitusta koskevan suunnittelustandardin SFS EN : 2005 Eurocode 3: Osa 1.2 [13], esipuheessa luetellaan rakennustuotedirektiivissä 89/106/ETY asetetut olennaiset vaatimukset tulipalon riskien rajoittamiseksi (rakenteiden kestävyydelle, tulen ja savun kehittymiselle ja leviämiselle sekä henkilöturvallisuudelle asetetut yleiset vaatimukset) ja todetaan lisäksi seuraavaa: Kukin vaatimus ja sitä vastaava toimivuustaso voidaan määritellä joko yleensä kansallisissa palosäännöksissä esitettävän nimellisen palonkestävyyden (standardipalonkestävyyden) avulla tai selvittämällä paloturvallisuussuunnittelun avulla passiivisten ja aktiivisten toimenpiteiden vaikutukset Tarvittava dokumentaatio Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 [12] kohdassa luetellaan palomitoituksen dokumentaation sisällölle asetettuja vaatimuksia. Nämä vaatimukset on sisällytetty myös edellä esitettyyn rakenteellisen palomitoituksen tehtäväluetteloon. 4. Yhteenveto ja johtopäätökset Oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä hyväksytty menettely rakenteiden paloturvallisuuden varmistamiseksi. Monivuotisessa eurooppalaisessa tutkimusprojektissa on kehitetty laskentamenettely, jolla voidaan ottaa huomioon rakennuksen yksilölliset ominaispiirteet sekä passiiviset ja aktiiviset palontorjuntatoimet rakenteiden paloturvallisuussuunnittelussa. Menetelmien käytöllä voidaan saavuttaa realistinen ymmärrys rakenteiden toiminnasta tulipalossa sekä varmistua rakennuksen kokonaisturvallisuudesta. Ilmiöiden syvällisemmällä ymmärtämisellä ja tarkemmalla analyysilla saavutetaan yhtä hyvä tai parempi turvallisuustaso, kuin yleisillä standardipaloon perustuvilla määräyksillä. Ensisijaisena tavoitteena on varmistua rakennuksessa olevien henkilöiden ja pelastushenkilökunnan turvallisuudesta, toissijaisena tavoitteena pienentää palosta aiheutuvia taloudellisia, aineellisia ja rakenteellisia vahinkoja. Rakennuksen suunnittelun alussa on pidettävä erityinen _RUUKKI_FIN.indd :28:30

12 palosuunnittelun aloituspalaveri, jossa rakennuttaja, rakennusvalvontaviranomaiset ja suunnittelijat sopivat toiminnasta rakennuksen suunnittelun suhteen. Rakennusvalvontaviranomaiset asettavat ne vaatimukset, joita käyttäen rakennus suunnitellaan. Selostuksen on laatinut mainittujen lähteiden perusteella TkT Olli Kaitila, Teräsrakenneyhdistys ry. Selostusta ovat kommentoineet TkT Jyri Outinen, Rautaruukki Oyj, TkT Jukka Hietaniemi, VTT, TkT Markku Heinisuo, TTY, sekä Riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos. Kirjallisuusviitteet [1] Schleich J-B., Cajot L-G., et al.: Competitive steel buildings through natural fi re safety concept. ECSC Research 7210-SA/125,126,213,214,323,423,522, 623,839,937, B-D-E-F-I-L-NL-UK & ECCS, , Draft Final Report July Parts 1 to 5. [2] Schleich J-B., Cajot L-G., et al.: Valorisation project Natural fi re safety concept. Final report. European Commission EUR EN, European Communities, [3] RIL Paloturvallisuussuunnittelu. Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL r.y [4] SFS-EN Palonkestävyystestit. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Fire resistance tests. Part 1: General requirements. CEN European Committee for Standardization, Brussels [5] Oletettuun palonkehitykseen perustuva paloturvallisuussuunnittelu, Teräsrakenneyhdistys ry, ISBN , Helsinki [6] SFS-EN : 2003 Eurocode 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-2: Yleiset kuormat. Palolle altistettujen rakenteiden rasitukset. Actions on structures Part 1.2 : General Actions Actions on structures exposed to fi re. CEN European Committee for Standardization, Brussels [7] Palotekninen erityissuunnittelu vyöhykemalleja käyttäen. Lehtimäki et.al., Helsinki: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 58 s. + liitt. 16 s. (Tekniikka opastaa 12.) [8] Fire Dynamics Simulator (Version 5). User s Guide. Kevin McGrattan & Bryan Klein (NIST), Simo Hostikka (VTT), Jason Floyd (Hughes Associates, Inc.), NIST National Institute of Standards and Technology in cooperation with VTT Technical Research Centre of Finland. NIST Special Publication , January 8, re.nist.gov/fds [9] Toiminnallinen palotekninen suunnittelu ja suunnitelmien tarkastaminen: Näkökulmia ja ohjeita. 2. versio, päivitetty Jukka Hietaniemi, VTT, [10] Paloturvallisuussuunnittelijan oppimisympäristö /fi se/simon/fise/opetusmateriaali/ fi se_etusivu.html Tunnus: fi se-reader. Salasana: June [11] OZone V2.0 Theoretical Description and Validation on Experimental Fire Tests. JF Cadorin, D. Pintea, JM Franssen, University of Liege, Belgium. 1st Draft, June 11, [12] E1 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö [13] SFS-EN : 2005 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Rakenteen palomitoitus. Eurocode 3: Design of steel structures Part 1.2: General rules Structural fi re design. CEN European Committee for Standardization, Brussels Ota yhteyttä asiakaspalveluumme Myynti ja tekninen tuki puh Rautaruukki Oyj Tämä ohjelehti on tarkistettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Copyright 2008 Rautaruukki Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Ruukki, More With Metals, Rautaruukki ja Ruukin tuotenimet ovat Rautaruukki Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä _RUUKKI_FIN.indd :28:30

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsiteltävä oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuus on kansallisissa määräyksissä hyväksytty, Eurokoodeihin perustuva menetelmä,

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu Prosessikaavio 2 Suunnitteluvaiheessa 3 Hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä kustannustehokkaimmat valinnat paloturvallisuuden(kin) osalta. Suunnitellun

Lisätiedot

Savunpoiston mitoitus

Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Palotutkimuksen päivät 2013 Antti Paajanen, Timo Korhonen, Merja Sippola ja Simo Hostikka, VTT 2 Tulipalon ja rakenteen vuorovaikutus Rakenteiden

Lisätiedot

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti

Lisätiedot

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998]

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998] TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998] Austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä valmistettujen rakenteiden palotekninen mitoitus Yhteyshenkilö: Unto Kalamies Teräsrakenneyhdistys

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Jukka Hietaniemi VTT PL 1000, 02044 VTT jukka.hietaniemi@vtt.fi Tiivistelmä Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä siitä, mitä on toiminnallinen palotekninen suunnittelu

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Rakenteellisen palontorjunnan keinot ja menetelmät

Rakenteellisen palontorjunnan keinot ja menetelmät Rakenteellisen palontorjunnan keinot ja menetelmät Jyri Outinen, TkL Erityisasiantuntija, Teräsrakenneyhdistys ry http://www.terasrakenneyhdistys.fi 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään rakenteellisen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU. Jukka Hietaniemi VTT

TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU. Jukka Hietaniemi VTT TOIMINNALLINEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Jukka Hietaniemi VTT SISÄLTÖ MITÄ SE ON TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELIJA TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELMA

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

AVARUUSRISTIKOIDEN PALOTEKNINEN MITOITUS

AVARUUSRISTIKOIDEN PALOTEKNINEN MITOITUS AVARUUSRISTIKOIDEN PALOTEKNINEN MITOITUS Dipl.ins. Otso Cronvall Johdanto Sadoista sauvoista yleensä koostuvien ja useaan kertaan staattisesti määräämättömien avaruusristikoiden palotekninen mitoitus on

Lisätiedot

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen Taustaa Puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden ja teollisuuden verkosto,

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kurssi soveltuu teräsrakenteiden parissa toimiville suunnittelijoille sekä soveltuvin osin tilaajille, tarkastajille ja valvojille.

Kohderyhmä: Kurssi soveltuu teräsrakenteiden parissa toimiville suunnittelijoille sekä soveltuvin osin tilaajille, tarkastajille ja valvojille. Eurocode 3 koulutus Kesto: 2 + 2 koulutuspäivää Ajankohta: 13. 14.12.2017 10. 11.01.2018 Paikka: Hotelli Haven, (kokoustilat), Unioninkatu 17, 00130 Hki Kurssiohjelma: Ks. tämän esitteen loppuosasta Aihealueet:

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

E7- ohjeistuksen uusiminen

E7- ohjeistuksen uusiminen E7- ohjeistuksen uusiminen työryhmäpalautetta / elokuu 2014 Jorma Railio 27.8.2014 Työryhmät -> workshop 27.8 klo 13-16 YM TR 1Tekninen ohjausryhmä -> mm. asetus vs ohjekysymykset; 19.8; 22.9 TR 2 Iv-paloturvallisuusratkaisujen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan,

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, S. 1 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2016-2017. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta.

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset Palosuojatut liitokset Puurakenteiden palosuojatut liitokset 02.06.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...- 3-2 LIITOKSET, JOISSA SIVUKAPPALEET PUUTA...- 3-2.1 YKSINKERTAISET SÄÄNNÖT...- 3-2.1.1 LIITTIMIEN

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2015-2016.

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2015-2016. Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2015-2016. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta. Kurssi

Lisätiedot

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Päivi Myllylä PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 24. 25.8.2015, Hanasaaren kulttuurikeskus Suunnitteluohje

Lisätiedot

STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT

STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT Tuuli Oksanen, Tiina Ala-Outinen ja Kati Tillander VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kivimiehentie 4 / postiosoite

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan,

Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, S. 1 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2016-2017. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta.

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

Teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutus 2014

Teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutus 2014 Teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutus 2014 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja Koulutukset järjestetään seuraavasti: Keskiviikko 22.1.2014 Torstai

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU

LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58 Matti V. LESKELÄ OULU KIRJAN TAUSTAT Liittorakenteet tulivat muotiin 1990-luvulla ja niitä pidettiin innovatiivisina Monia tuotteita kehiteltiin, jotkut osoittautuivat kilpailukykyisiksi

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti 16.5.2012/1(6)/tp Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti Pysyvät kuormat ovat riippumattomia, mutta ne yhdistetään nykyisissä rakennesuunnittelunormeissa aina riippuvasti 1. Pysyvä ja

Lisätiedot

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011 Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,

Lisätiedot

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA Julkisivuverhoukset Sandwich panel SPA Ruukin tuulettuva julkisivuverhousjärjestelmä tarjoaa laajat mahdollisuudet Ruukin paneeleilla toteutetun seinän julkisivuarkkitehtuuriin. Verhousvaihtoehdoksi sopii

Lisätiedot

TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ

TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ TERÄSPILAREIDEN KOTELOSUOJAUKSEN MALLINNUS FE-MENETELMÄLLÄ Mari Niemelä os. Lignell VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kivimiehentie 4, PL 183, 244 VTT Tiivistelmä Esitelmässä kuvataan palolle altistettujen

Lisätiedot

Pienahitsien materiaalikerroin w

Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien komponenttimenettely (SFS EN 1993-1-8) Seuraavat ehdot pitää toteutua: 3( ) ll fu w M ja 0,9 f u M f u = heikomman liitettävän osan vetomurtolujuus Esimerkki

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä Palotutkimuksen päivät 2011 Tuula Hakkarainen, Simo Hostikka, Terhi Kling ja Esko Mikkola, VTT 2 Sisältö TRANSFEU-projektin perustiedot Lähtökohdat ja

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

ECSC-PROJEKTI "ULKOPUOLISTEN TERÄSRAKENTEIDEN KESTÄVYYS TULIPALOSSA"

ECSC-PROJEKTI ULKOPUOLISTEN TERÄSRAKENTEIDEN KESTÄVYYS TULIPALOSSA ECSC-PROJEKTI "ULKOPUOLISTEN TERÄSRAKENTEIDEN KESTÄVYYS TULIPALOSSA" Olli Kaitila VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kivimiehentie 4, PL 183, 244 VTT Tiivistelmä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Piikallio. ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä. Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen

Piikallio. ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä. Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen Piikallio ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä Riskianalyysien ohjaus Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen Piikallion työntekijä * käynnistää ja seuraa Savunpoiston

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TERÄSRAKENTEEN PALOMITOITUS

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TERÄSRAKENTEEN PALOMITOITUS TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TERÄSRAKENTEEN PALOMITOITUS Työn tekijä: Tuomas Forsberg Työn ohjaaja: Juhani Syrjä Työn ohjaaja: Jouni Kalliomäki Työ hyväksytty:..

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Autopalojen mallinnus ja sprinklerit: Tutkimus Eurokoodi-kertoimien paikkansapitävyydestä sprinklereille

Autopalojen mallinnus ja sprinklerit: Tutkimus Eurokoodi-kertoimien paikkansapitävyydestä sprinklereille Autopalojen mallinnus ja sprinklerit: Tutkimus Eurokoodi-kertoimien paikkansapitävyydestä sprinklereille TkK Mikko Partanen Tampereen teknillinen yliopisto, Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampere

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet Betoniworkshop RT 15.5.12 Jorma Jantunen Rakentamismääräysten uudistus Maankäyttö ja rakennuslaki olennaiset tekniset vaatimukset > asetuksenantovaltuudet

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm.

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm. Suomen Palokatkoyhdistys SPY Suomen Palokatkoyhdistys on aloittanut toimintansa vuoden 2003 alusta. Tarkoituksena edistää rakentamisen ja olemassa olevien rakennusten paloturvallisuutta Suomessa. Puheenjohtajana

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela

PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela MITOITUSMENETELMÄT PALOSUOJATUT PALKIT JA JA PILARI PILARI RIL RIL 205-2-2009 luku luku 3.4.3 3.4.3 SEINÄ- JA JA VÄLIPOHJARAKENTEET Ontelotila eristeen

Lisätiedot

Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut

Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010 Teräsrakenteiden uudet julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh (gsm):050

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot