SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart"

Transkriptio

1 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 15 MIKKO LAITINEN: Meri inspiroi s MIKKO LAITINEN: Havet inspirerar s

2 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Tiedon kulku vaatii panostuksia J Informationsflöde kräver satsningar J Tuire Husu: Viihtyvyys työssä on tärkeää J Tuire Husu: Det är viktigt med bra stämning på jobbet Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Suomen talvimerenkulku herätti ihailua 5 Finlands vintersjöfart väckte beundran 7 Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun 8 Tillväxt i Finland genom smidigt informationsflöde 10 Mikko Laitinen teki tuulesta kirjan 12 Mikko Laitinen gjorde en bok om vinden 14 Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi 16 Dispyter på jobbet är till för att lösas 18 Yhteinen haveri uudistuu 20 Gemensamt haveri förnyas 21 Kemi Arctic öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin raskasta kalustoa 22 Museovirasto jakoi avustukset perinnealusten ja telakoiden restaurointiin 24 Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta 26 Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön 29 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 32 LUKUVINKKI: Kapteeni Huurnan mutkikkaat meriseikkailut 34 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 36 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 37 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 J Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta J Mikko Huhtamies undersöker Östersjön på 1700-tale Suomen Merenkulku on myös netissä Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast

3 PÄÄKIRJOITUS Jaksaminen Vuosikymmeniä on keskusteltu merenkulkijoiden ja varsinkin kansipäällystön jaksamisesta. MLC-sopimuksen tultua voimaan on vihdoin hiukan valoa tunnelin päässä, lepoaikoja valvotaan ihan oikeasti. Kuitenkin meillä ja maailman merillä seilaa paljon pieniä laivoja neljän hengen miehityksellä, jolloin on hyvin kyseenalaista, voiko kymmenen tunnin lepoaika vuorokaudessa toteutua. Teoriassa kyllä, käytännössä ei, kun ajetaan 6/6-vahtia ja tähän päälle tulevat tulot ja lähdöt sekä lastauksen/ purkauksen valvonta. Toki ymmärrän, että kyse on kustannuksista kuljetettua tonnia kohti, mutta kyllä kai ihmisten jaksamisen, turvallisen merenkulun ja ympäristönsuojelun pitäisi mennä rahan edelle. Ongelma on tietysti siinä, että viranomaiset ymmärtävät asian, mutta esimerkiksi hollantilaiset ja saksalaiset ajavat vielä pienemmillä miehistöillä, jolloin viranomaisen on vaikea olla eri mieltä. Asialla on tietysti toinenkin puoli eli työllistyminen. Tämä on kansainvälinen ongelma, johon pitää puutua IMOn tasolla sekä pohjoismaista yhteistyötä hyväksi käyttäen. Käsittääkseni Ruotsin sisarjärjestö ei enää hyväksy 6/6-vahdinajoa muuten kuin ainoastaan tapauksissa, että aluksessa on vahtivapaa päällikkö, joka voi tarvittaessa ottaa yli. Norjassa offshore-maailmassa jaksaminen on ollut tärkeä turvallisuustekijä jo vuosia, myös vuorokautisten tuntien ja vuorottelun pituuden osalta. Merimiesten fyysinen kunto ja tulevaisuuden kuntotestit ovat olleet esillä viime aikoina. On varmasti totta, että moni merenkulkija on ylipainoinen ja huonokuntoinen, kuten itsekin olen. Mutta onko syy ihan yksin merenkulkijan? Jos laivassa tehdään 14-tuntista työpäivää seitsemän päivää viikossa, ei monikaan meistä enää jaksa kuntoilla tai edes lähteä maihin kävelemään silloin harvoin, kun se olisi mahdollista, vaan punkka houkuttelee nukkumaan kaiken mahdollisen lepoajan. Pienemmissä laivoissa ei ole edes mahdollisuutta rakennella kuntosaleja. Toki on niitäkin merenkulkijoita, jotka vielä 14 tunninkin jälkeen jaksavat pitää itsestään huolta. Pienten laivojen ongelma on myös kokin puuttuminen; ruoka tahtoo olla makkaraa ja voileipää, ja se näkyy nopeasti vyötäröllä. Jaksamisen suhteen olen huolissani myös ei-eu-merimiesten jaksamisesta. Heidän työsuhteensa pituus vaihtelee kuuden ja yhdeksän kuukauden välillä. Jos ihminen ajaa 6/6-vahtia seitsemän päivää viikossa yhdeksän kuukautta peräkkäin, tämä ei voi olla vaikuttamatta vireys- ja motivaatiotasoon. Tämän lisäksi monesti lämpimistä maista kotoisin olevat merimiehet kokevat kylmyyden ja pimeyden sekä jääolosuhteet erittäin raskaiksi. Toki tämäkin on kansainvälinen ongelma, mihin liiton kaikkien jäsenten pitää ottaa vahvemmin kantaa, mutta toivoisin myös varustajien ja viranomaisten olevan huolissaan asiasta. Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

4 LEDARE Att orka I årtionden har man diskuterat om sjöfararnas och speciellt däcksbefälets orkande. Efter att MLC- överenskommelsen trätt i kraft kan man äntligen se lite ljus i ändan av tunneln, man övervakar vilotider helt på riktigt. Ändå, både hos oss och på världens hav seglar många mindre fartyg med fyra mans besättning, då är det bra att fråga sätta, att kan man verkligen uppfylla tio timmars dagliga vilotid. I teorin jo, i praktiken nej när man kör 6/6 vakt och utöver detta kommer ankomst och avgång samt övervakning av lastning/lossning. Självklart förstår jag, att det är frågan om kostnaden per transporterat ton, men nog tycker man att individens orkande samt säker sjöfart och miljöskydd borde gå före pengar. Problemet ligger ju självfallet där att, myndigheterna förstår saken men t.ex. holländarna och tyskarna seglar med ännu mindre besättningar. Detta leder till att myndigheterna har svårt att ha en annan åsikt i Finland. Saken har en annan inverkan också alltså sysselsättningen. Detta är ett internationellt problem som måste åtgärdas på IMO nivå och också använda det nordiska sommarbetet till godo. Jag har förstått saken så att Sveriges systerförening inte godkänner mera 6/6 vaktkörande utom i de fallen var befälhavaren är vaktfri som vid behov kan ta över. I Norges Offshore värld har att orka varit en viktig säkerhetsfaktor i årtal, också gällande arbetstiden per dygn och längden på arbetspassen. Sjömännens fysiska kondition och framtidens konditionstester har varit som diskussionsämne de senaste tiderna. Det är säkert sant, att ett flertal sjömän är överviktiga och har dålig kondition, såsom jag själv är. Men är all orsak sjöfararens egen? Om man gör 14-timmars arbetsdagar sju dagar i veckan, då orkar de flesta av oss inte mera motionera efter det eller ens ta en promenad tur iland de få gångerna det är möjligt utan man väljer kojen istället för att sova all den möjliga fritiden. I de mindre fartygen kan det vara svårt att bygga gym. Självfallet finns det de sjöfarare som klarar av att också efter en 14 timmars arbetsdag sköta om sig. De mindre fartygens problem är också att de saknar en egen kock; kosten kan lätt bli korv och smörgåsar som snabbt syns runt midjan. När det gäller att orka är jag också orolig över Non EU-sjömännens orkande. Deras arbetsperioders längd varierar mellan sex och nio månader. Om en person kör 6/6-vakt sju dagar i veckan nio månader i sträck kommer detta garanterat att påverka ens vitalitet- och motivationsnivå. Utöver detta upplever ofta sjöfarare från varmare breddgrader att kylan och mörkret samt isförhållandena mycket tunga. Naturligtvis är detta ett internationellt problem, som förbundets alla medlemmar bör ta starkare ställning till, men jag önskar också att redarna och myndigheter bör vara berörda av ärendet. Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

5 Huikea konferenssimatka Tasmaniaan Suomen talvimerenkulku herätti ihailua Sydneyn helteet jäävät taa ja Jetstarin lento JQ745 on laskeutunut Launcestonin kentälle Australian Tasmaniaan. Olen saanut kunnian edustaa kouluamme kansainvälisessä IAMU AGA 15- konferenssissa. Vastassa on paikallisen koulun, Australian maritime college/university of Tasmanian puolesta vastassa Hadi Ghaderi. Hadi on asunut ympäri maailmaa ja suorittaa tohtorintutkintoaan ja toimii tuntiopettajana paikallisessa merikoulussa. Edustajia on lähinnä Aasiasta ja Amerikan mantereelta. Euroopasta meitä ei ole kuin minä ja Kroatian Luka. Kovaa tasoa Washingtonin porukalla on siistit, mustat univormut arvomerkkeineen, samoin japanilaisilla, korealaisilla ja kiinalaisilla. Ei siinä jääkarhujen maasta kotoisin oleva karski ja parrakas seilori niin kuin myöhemmin minusta todettiin kiinalaisten toimesta, voinut kun todeta että VAU! Moni ei-australialainen tuntui suorittavan tohtorintutkintoaan Launcestonissa. Tilaisuuden teemana on koulutus, mutta esityksiä oli laidasta laitaan, johtamisesta Washingtonin koulun esittelyyn. Illalla paikallisen oluen äärellä juttelimme merenkulun tilanteesta nykypäivänä sekä eri maiden koulutuksen eroista. Ulkona kaasugrillillä kengurua ja wallabia, joka on siis kengurun näköinen, mutta paljon pienempi. Otan varovasti, sillä seuraavana päivänä on oma vuoroni pitää esitelmä. Terveisiä Suomesta Aamiainen kampuksen ruokalassa, jonka jälkeen otetaan porukasta virallinen yhteiskuva päärakennuksen edessä. Kuvan ottamisen jälkeen on oman esitelmäni, jonka aiheena oli kehittyvä merenkulunkoulutus. Esitelmässäni otin kantaa kasvaneisiin harjoittelupäiviin. Puhun muutenkin koulutuksen suunnasta ja siitä, miten tekniikan kehitys on vaikuttanut koulutukseemme. Esitykseni A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

6 toisella sivulla oli kuva jäätä murtavasta jäänmurtaja Kontiosta tekstin Greetings from Finland! kera. Tämä jo pelkästään toimi varsinaisena huomion kiinnittäjänä, varsinkin kun aasialaisten kollegojen ilmeitä seurasi. Kaikki olivat ihmeissään siitä, kuinka paljon ja monipuolisesti suoritammekaan neljän vuoden aikana. Oman esitelmäni jälkeen esitelmänsä piti Kiinan edustaja, nuori nainen nimeltään Alverda Xinna Zhu. Hänen esitelmänsä kertoi naisten asemasta merenkulussa, mikä oli erittäin mielenkiintoista kuultavaa ja vaikutti asialta, joka kannattaa ottaa merenkulun piireissä puheeksi. Naisten asema nimittäin tuntui olevan erittäin alhainen ja määrä kaikista Kiinan merenkulkujoista vain prosentin murto-osia. Hienoja pienoismalleja Kierros alkoi mallien testauslaboratoriosta, joka käytännössä oli suuri allas, jossa saatiin luotua realistiset olosuhteet pienoismalleille. Laboratorio on niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin käytössä. Kavitaatiolaboratorio olikin sitten valtavan kokoinen tila, jossa oli tuulitunnelia muistuttava rakennelma. Siinä vettä pumpattiin kovalla paineella ja läpinäkyvässä osassa voitiin tarkkailla potkurien, jettien, peräsimien ja pitkälti minkä vain veden alla olevan osan kavitaatiota. Mallit joita kokeissa käytetään, ovat pienoismalleja varsinaisista mutta prikulleen samanlaisia, täydellisiä kopioita. Laboratoriossa on tutkittu niin eri runkorakenteiden kavitaatioita, kuin kehitetty hiljaisempia potkureita laivastojen sukellusveneisiin. Hinaustankkisimulaattorin pienoismallien avulla tutustuimme alusten käyttäytymistä aallokossa, koulun simulaattoreihin kapteeni Richard Dunhamin johdolla. Oli mielenkiintoista painella tykkiveneellä Sydneyn keskustaan! Tähtäimessä tohtorintutkinto Taso oli kova, kun esimerkiksi Yapa Mahindan ja Paul Brownin esitelmät tähtäsivät tohtorin tutkintoon. Vapaassa seurustelussa tuli jatkuvasti ilmi, että kaikkialta maailmasta tulevat osallistujat olivat ihmeissään ja ihastuksissaan siitä kuinka Suomi voi olla niin vahva merenkulunkansa, kun meillä on merikin jäässä ison osan vuodesta. Ystäväkseni tulleen Lukan kone kohti Kroatiaa lähti. Jatkoimme kanadalaisten kanssa kentältä kohti Boag s breweryä, opastettua kierrosta. Lopulta edessä oli 37 tuntia matkustamista Melbournen, Dubain ja Lontoon kautta Helsinkiin. Reissu oli onnistunut täydellisesti. Lassi Koivunen Satakunnan ammattikorkeakoulu 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

7 Svindlande konferensresa till Tasmanien Finlands vintersjöfart väckte beundran Värmen i Sydney ligger bakom oss och Jetstars flyg JQ745 har landat på Launcestons flygplats på Tasmanien i Australien. Jag har fått äran att representera vår skola på den internationella IAMU AGA 15-konferensen. Där möter jag Hadi Ghaderi, som representerar den lokala skolan Australian Maritime College/University of Tasmania. Hadi har bott i hela världen och avlägger nu sin doktorsexamen. Han arbetar även som timlärare på den lokala sjöskolan. De flesta representanterna kommer från Asien och Amerika. De enda som är från Europa är jag och Luka från Kroatien. Hög nivå Gruppen från Washington har prydliga, svarta uniformer med gradbeteckningar, precis som japanerna, koreanerna och kineserna. Jag, som senare kallas en barsk och skäggig sjöman från isbjörnarnas land av kineserna, har bara en sak att säga om det WOW! Många icke-australier tycks avlägga sin doktorsexamen i Launceston. Temat för konferensen är utbildning, men föredragen är mycket breda, från ledarskap till en presentation av skolan i Washington. På kvällen tar vi en öl och pratar om dagens läge inom sjöfarten och skillnaderna mellan utbildningen i olika länder. Utomhus grillas det känguru och vallaby, som ser ut som en känguru men är mycket mindre. Jag tar det försiktigt eftersom det är min tur att hålla föredrag nästa dag. Hälsningar från Finland På morgonen äter jag frukost i matsalen på campus. Därefter tar vi en officiell gemensam bild av alla framför huvudbyggnaden. Sedan är det dags för mitt föredrag, som har utvecklande sjöfartsutbildning som tema. I det tar jag ställning till de allt fler praktikdagarna. Jag talar även om vart utbildningen är på väg och hur teknikens utveckling har påverkat vår utbildning. På andra bilden i min presentation visar jag en bild på isbrytaren Kontio i arbete tillsammans med texten Greetings from Finland!. Det räcker för att få deras uppmärksamhet, vilket jag ser när jag studerar framför allt de asiatiska kollegornas ansiktsuttryck. Alla är förvånade över hur mycket och hur varierat vi arbetat på fyra år. Efter mitt föredrag är det dags för Kinas representant, en ung kvinna vid namn Alverda Xinna Zhu, att hålla sitt. Hennes föredrag handlar om kvinnornas ställning inom sjöfarten, vilket är mycket intressant att lyssna till och verkar som något som man bör ta upp inom sjöfarten. Kvinnor tycks nämligen ha en mycket låg ställning, och av alla sjöfarare i Kina är bara bråkdelen av en procent kvinnor. Fina miniatyrer Rundturen börjar i ett modelltestlaboratorium, som i praktiken är en stor bassäng där man kan skapa realistiska förhållanden för miniatyrerna. Laboratoriet används av såväl studerande som forskare. Kavitationslaboratoriet är i sin tur en enorm lokal med en konstruktion som påminner om en vindtunnel. Där pumpar man in vatten med högt tryck för att kunna studera kavitationen i propellrar, jetsystem, roder och det mesta under vatten i en genomskinlig del. Modellerna som används i testerna är exakta miniatyrer av riktiga fartyg. I laboratoriet har man studerat kavitationen i olika stomkonstruktioner och även utvecklat tystare propellrar för flottans ubåtar. Under ledning av kapten Richard Dunham får vi med hjälp av miniatyrerna i skolans bogserbåtssimulator se hur fartygen beter sig i sjögång. Det är intressant att åka kanonbåt till centrala Sydney! Doktorsexamen i sikte Nivån är mycket hög till exempel Yapa Mahindas och Paul Browns föredrag siktar på en doktorsexamen. När vi umgås framkommer det hela tiden att deltagarna från hela världen är förundrade och förtjusta över hur Finland kan vara en så stark sjöfartsnation med tanke på att även havet är fruset en stor del av året. Luka, som blivit min vän, flyger tillbaka till Kroatien. Jag och kanadensarna fortsätter från flygplatsen till Boag s Brewery för en guidad tur. Slutligen har jag en 37-timmars resa framför mig till Helsingfors via Melbourne, Dubai och London. Det har varit en mycket lyckad resa. Lassi Koivunen Satakunda yrkeshögskola FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7

8 Tietoa Hilkka Kotkamaa Lisää älyä merelliseen Helsinkiin Aalto yliopiston tutkija Martti Mäntylä: Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun Helsinki on merikaupunki. Helsinki on merenkulkukaupunki ja se Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein kappaletavarasatama sekä lentorahtiasema. Vuosaaren sataman kautta kuljetettu tavaraliikenne edustaa arvoltaan lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä. Nyt merellisyyden on lopullisesti huomannut myös Helsingin kaupunki, joka on käynnistänyt mittavan hankkeen nimeltään Merit. Helsinkiin ja lähialueille keskittyy myös yksi valtakuntamme merkittävimmistä meriklusteriyritysten keskittymistä. Alueelta löytyvät tärkeimmät tutkimuslaitokset, kuten VTT, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Samoin täällä ovat useat merenkulkuun liittyvät insinööritoimistot. Merit-sanan alku tarkoittaa merta ja loppu it tarkoittaa merenkulun tietokoneistettua teknistä kehitystä, älykästä meriteollisuutta, jota kaupunki haluaa tukea. Hankkeen päämääränä on mm. lähentää alan uusinta tutkimusta ja alan yrityksiä niin että yhteisvoimin kehitettäisiin keinoja merenkulun ja meriteollisuuden mahdollisuuksista kehittyä tietoliikenteen avulla. Mukana ovat Helsingin kaupunki, alan yritykset sekä tutkijat Aalto yliopiston johdolla. on, mutta tiedon kulku vaatii panostuksia. Me kutsumme tätä ristikkäistä tiedonkulkua teolliseksi internetiksi. Se tarkoittaa keinoa siirtää tietoa järjestelmästä toiseen tai tuotekokonaisuudesta toiseen, sanoo Martti Mäntylä tietotekniikan professori Aalto yliopistosta. Laitteiden yhteensopivuus ja yhteen pelaaminen on erityisen tärkeää merenkulussa, jossa sujuva tiedonkulku on turvallisuustekijä. Siten saadaan myös kustannussäästöjä ja voidaan säästää energiaa ja ympäristöä. Tehokas tiedonkulku nopeuttaa myös työtä ja vähentää operoinnissa materiaalin ja laitteiden kulumista. Mäntylän mukaan tiedonkulussa ei useinkaan ole kyse tiedon puutteesta, vaan sen käytön sujuvuudesta. Ongelma on, että yksi yritys kerää tietoa ja toinen tarvitsee sitä. Miten nämä löytävät toisensa sujuvasti ja toimivat keskenään, siinä tarvitaan teollista internetiä. Energiaa basaarista Meillä on jo kyky kerätä dataa, laittaa sensoreita, syöttää tietoliikennettä, älyä ja mikroprosessoreita, mutta käyttöä voi kehittää helpommaksi ja halvemmaksi. Meidän on opittava rakentamaan yhä parempia järjestelmiä, joilla voimme hyödyntää kerättyä dataa. Eri tahojen sovittamisessa yhteen on kyse rahasta, tekniikasta, byrokratiasta, tiedonkulusta ja asenteesta. Niistä ainakin. Olen saanut tukijana parhaiten sanomani perille kertomalla, miten teollisen internetin soveltaminen säästää energiaa. Haluaisin kutsua sitä energiadatabasaariksi. Siinä on koossa eri tahoilla tuotettu tieto ja kukin poimii siitä sen, mistä kullekin on eniten hyötyä. Varustamoille ja hallitukselle Martti Mäntyjä on vetänyt vuoden verran Aalto yliopistossa hanketta, jossa on mukana eri 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

9 alojen professoreita. Mukana ovat esimerkiksi konerakennustekniikan ja säätö- ja automaatiotekniikan laitokset, sekä yhteydet Kauppakorkeakouluun. Tämän työn tuloksin lähestymme merenkulun ja teollisuuden toimijoita. Olen työssäni huomannut ilokseni, että nuori sukupolvi suhtautuu kiinnostuksella ja ennakkoluulottomasti tietoteknisiin asioihin. Nuoret ovat fiksuja, eikä heille tarvitse sanoa montaa sanaa, kun he jo ymmärtävät mistä on kyse. Samalla nuori polvi näkee työmahdollisuuksia uuden tekniikan parissa. Varustamot hoi, te voisitte tarjota hyviä tutkimusaiheita opiskelijoille. Terveisiä myös maan hallitukselle: nyt kun puhutaan paljon, millä keinon saadaan Suomi nousuun, tässä on mielestäni hyvä esimerkki, Mäntyjä vinkkaa. E Tietoa on merenkulussa runsaasti, mutta tiedonkulku tökkii. Sujuvuutta voi parantaa tutkimuksella, sanoo professori Martti Mäntylä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

10 Hilkka Kotkamaa Mer intelligens i maritima Helsingfors Helsingfors är en havsstad. Helsingfors är en sjöfartsstad och en knutpunkt för den nationella och internationella logistiken i Finland. Finlands viktigaste styckegodshamn och flygfraktstation finns i området. Godstrafiken som löper via Nordsjö hamn motsvarar till värdet nästan en tredjedel av värdet på Finlands utrikeshandel och till volymen nästan en fjärdedel av volymen för den sjöledes transporterade styckegodstrafiken. Nu har till slut Helsingfors stad också upptäckt havsnärheten och inlett ett omfattande projekt vid namn Merit. En av våra viktigaste koncentrationer av företag inom det maritima klustret finns också i Helsingfors och dess närområden. I området finns de viktigaste forskningsinstituten såsom Teknologiska forskningscentralen VTT, Finlands miljöcentral SYKE, Meteorologiska institutet och Aalto-universitetet. Dessutom finns här många ingenjörsbyråer med anknytning till sjöfart. Ordet Merit kommer från finskans meri, som betyder hav, och it, som står för datoriserad teknisk utveckling inom sjöfarten intelligent marinindustri vilket staden vill stödja. Målet med projektet är bl.a. att föra den senaste forskningen inom området och företag i sektorn närmare varandra så att de med gemensamma krafter kan ta fram sätt att utveckla sjöfartens och marinindustrins möjligheter med hjälp av IT. Deltar gör Helsingfors stad, företag i sektorn och forskare under ledning av Aalto-universitetet. Martti Mäntylä, forskare på Aalto-universitetet: Tillväxt i Finland Informationen finns, men informationsflödet kräver satsningar. Vi kallar detta korsgående informationsflöde för industriellt internet. Det är ett sätt att överföra information från ett system till ett annat eller från en produkthelhet till en annan, säger Martti Mäntylä, professor i IT på Aaltouniversitetet. Att olika enheter är kompatibla och fungerar ihop är ytterst viktigt inom sjöfarten, där ett smidigt informationsflöde utgör en säkerhetsfaktor. På så sätt sparar man även in på kostnader och kan spara energi och miljön. Ett effektivt informationsflöde snabbar också upp arbetet och minskar slitage på material och apparater under drift. Enligt Mäntylä handlar det oftast inte om brist på information i informationsflödet, utan om hur smidigt det används. Problemet är att ett företag samlar information och ett annat behöver den. Hur ska de hitta varandra på ett smidigt sätt och fungera sinsemellan? Till det behövs industriellt internet. Energi från basaren Vi vet redan hur man samlar data, sätter ut sensorer och matar datatrafik och har redan intelligens och mikroprocessorer. Däremot kan vi utveckla användningen så att den blir enklare och billigare. Vi måste lära oss bygga bättre system som vi kan använda för att utnyttja datan som vi samlat in. Sammanförandet av olika parter handlar om pengar, teknik, byråkrati, informationsflöde och attityd. Åtminstone dem. Som forskare har jag bäst fått fram mitt budskap genom att berätta hur tillämpningen av industriellt internet sparar energi. Jag skulle vilja kalla det en energidatabasar. Där samlar man information som olika parter producerat, och var och en plockar det som den har störst nytta av. För rederier och regeringen Martti Mäntylä har i ungefär ett års tid drivit ett projekt på Aalto-universitetet som innefattar professorer från olika sektorer. Deltar gör t.ex. institutioner för maskinbyggnadsteknik och regler- och automationsteknik. Dessutom har man kontakt med Handelshögskolan. Med hjälp av resultatet från detta arbete närmar man sig aktörer inom sjöfarten och industrin. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

11 genom smidigt informationsflöde I mitt arbete har jag till min stora glädje upptäckt att den unga generationen visar intresse för datatekniska saker på ett fördomsfritt sätt. Ungdomar är smarta, man behöver inte säga många ord förrän de förstår vad det handlar om. Samtidigt ser den unga generationen arbetsmöjligheter med den nya tekniken. Hallå rederier ni skulle kunna erbjuda studerande bra forskningsämnen. Hälsningar även till landets regering: nu när det talas mycket om hur man ska skapa tillväxt i Finland har vi enligt mig ett bra exempel här, tipsar Mäntylä. H Det finns mycket information inom sjöfarten, men informationsflödet är dåligt. Det skulle kunna bli mycket bättre genom forskning, säger professor Martti Mäntylä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11

12 teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Mikko Laitinen Neljä miestä rautakehässä Vintturien ja köysien keskellä... Tärinää, raakaa voimaa ja rasvan hajua päivästä toiseen, elon potkuri jauhaa... Tästä päivästä, todellisesta merenkulkijan työstä aina merenkulun ankaraan historiaan ja romanttisiin kuviin. Tässä haarukka, johon mahtuu tuoreen runokirjan sisältö. Mistä tuuleni tulet? merirunoja on Mikko Laitisen esikoiskirja. Kaikesta näkee, että tekijänä on merenkulun ammattilainen, termit ovat kohdallaan ja meren tuoksu on aito. Kemissä syntynyt jäänmurtajan perämies Mikko Laitinen on opiskellut merikapteenin tutkinnon Turussa ja työskentelee tällä hetkellä jäänmurtaja Urholla, talvisin pääosin kotiseudullaan Perämerellä. Työ vie kuitenkin muillekin murtajille, ja jopa kaukomaille. Merikaupungin kasvatti Alun perin ryhdyin kirjoittamaan runoja käsin hamppukantiseen kirjaseen. Runoja on syntynyt ainakin parinkymmenen vuoden ajalla ja kirjassa ne ovat melko lailla alkuperäisessä järjestyksessä. Ajattelin pitkään, että joku päivä runot haluaisi saada muillekin luettavaksi. Meri on aihepiirinä luonteva näille teksteille. Meri on tärkeä osa elämääni ja työtäni, ja olenhan myös kasvanut merikaupungissa. Meri on muokannut ajatusmaailmaani ja se näkyy runoissa, mutta aloitin kirjoittamisen jo kauan ennen kuin merestä tuli itselleni ammatti. Isoisän perintöä Mikko Laitisella on kokemusta ennen jäänmurtajia laivaston ohjusveneistä, sisävesialuksista, muutama vuosi autolautoilla Viking Linella, sitten Boren rahtilaivoilla ja viime vuodet jäänmurtajilla, myös monitoimimurtajilla. Monet runoistani ovat syntyneet omista kokemuksistani, ja reissun päällä, joten tarkkasilmäinen pystyy ehkä lukemaan joistain runoista, missä on menty. Tositapahtumat ja kokemukset ovat joskus siellä pohjalla. Isoisäni oli merikapteeni ja hän työskenteli viimeiset vuotensa 70-luvulla Kemissä, jossa hän toimi satamakapteenina Ajoksessa. Hän harrasti merikirjallisuutta ja minä olen saanut tutustua hänen merikirjojen kokoelmansa, vaikka henkilökohtaisia muistikuvia ei olekaan. Vaalin tätä perinnettä lämmöllä. Kemin papaltani jäi myös muutamia runoteoksia, joissa on vanhanai- 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

13 teki tuulesta kirjan kaista merirunoutta. Merenkulku on muuttunut, mutta jotain samaa siinä on edelleen jäljellä. Moni merialan termi on hyvin vanhaa perua, aina purjelaivakaudelta asti. Eräissä runoissani olen tavoittanut samantyylistä, vanhempaa merirunoutta, kuin vaikkapa Tuulikki Soinilla, Heikki Asunnalla tai Joni Skiftesvikillä. Säiden haasteet ja pitkät vahdit Merimiehen työ vaatii venymistä, joskus äärimmäisyyksiin. Kärsivällisyyttä, voimaa ja kykyä selviytyä nopeistakin muutoksista. Mikko Laitisen mielestä runous sopii hyvin laivatyön pitkien vahtien ja ajoittain ankarien kelien vastapainoksi. Merellä on työkuorma sellainen, että itsestään on pidettävä hyvää huolta. Kotiasioita ei kannata ajatella liikaa, vaan parempi on merellä keskittyä laivaelämään, vaikka se ei ole nykyisen tieto- ja viihdetulvan aikaan niin helppoa. Myös kuntosali ja hyvät unenlahjat auttavat jaksamista. Alkoholia käytetään uskoakseni stressin purkuun paljon vähemmän kuin entisinä aikoina. Ei silti, kyllä merirunon aihe voi löytyä kapakastakin. Luonnon armoilla Merenkulussa säätilan seuraaminen on tärkeää ja luonnon ilmiöt korostuvat merirunoudessa. Meren arvaamattomuus, järkähtämättömyys ja voima ovat olennainen osa merielämää. Luonto on usein haaste, jonka kanssa on pärjättävä, vaikka hetkittäin tuntuisi ettei pärjääkään. Tämän vuoksi merta on myös kunnioitettava. Meren mahti ja luonnonvoimat ovat merirunouden kantava teema, väri ja mauste. Minulle luonto on suuri innoituksen lähde kirjoittamiseen. Ihmisen ja luonnon yhteydessä riittää pohtimista. Tässä viitteessä yksi suosikeistani on kemiläinen Niilo Rauhala. Vanhoja merirunoilijoita, merenkulkijoiden elämäkertoja ja matkakertomuksia olen löytänyt esimerkiksi turkulaisista antikoista. Mikko Laitisen merirunokirja julkaistiin alkuvuonna Uudessakaupungissa, ja jonkin verran palautetta on ehtinyt tulla. Ensimmäinen sadan kappaleen painos osoittautui liian pieneksi, mutta kirjan kustantanut Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys teetti jo lisäpainoksen, joten kirjaa on saatavilla. Työkaveritkin ovat huomioineet ja kommentoineet kahvipöydässä. pitkään. Voisin kuvitella joskus saavani kansien väliin myös matkakertomuksia tai jopa kokonaisen romaanin, mutta aika näyttää. - Merenkulkijat ovat kyllä monipuolisia kulttuuriharrastajia. Sen näkee esimerkiksi Mepan näyttelyissä, jossa on maalauksia, valokuvia, käsitöitä jne. Enää ei voi entiseen malliin harrastaa kulttuuria työaikana, sillä työtahti on kova ja vähäinen vapaa-aika menee usein nukkumiseen. Mutta aikaa ja mahdollisuus keskittyä on pidemmillä vapailla, jolloin moni harrastaa vahvastikin kulttuuria. Kuuden viikon kulkumiehet Meri mitannut aikaa päivät paahtaneet pintaa syvemmältä tuhlattavaksi asti kertynyt merkityksettömiä minuutteja metallinmakuisia maihinnousuja Hamburg, Immingham, Marseille laiskasti täyttyy lokikirja kuuden tuuman köysistössä Kansainvälinen radiohiljaisuus kahdeksalla kielellä kuumassa kitunut kone sylkenyt kuonaa ja umpirautaa vanhennuttu vuosi viiden päivän matkalla päivämessi tallentanut meren miesten monologin Kirjoittaminen, lukeminen ja kuvaus Runojen lisäksi kirjassa on Mikko Laitisen ottamia valokuvia. Kaikki kuvat on otettu Grönlannin ja Huippuvuorten arktisissa maisemissa, joissa omalaatuinen valo on tehnyt kuvausta harrastavaan Laitiseen vaikutuksen. Voi sanoa, että kaksi pitkäaikaista harrastustani lyövät kirjassani kättä. Olen kuvannut ja kirjoittanut jo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut. ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak

Joustavat oppimispolut. ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak Joustavat oppimispolut ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak Lähtötilanne ja tavoitteet: Sosiaalisen median ja verkkoympäristön käyttö opetuksessa korostuu Valinnan vapauden

Lisätiedot

SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 14 KRISTIAN HEISKANEN: Työsuojeluun kannattaa satsata s. 10 11 KRISTIAN HEISKANEN: Det lönar sig att satsa på arbetarskyddet s. 12 13 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA

Lisätiedot