Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla"

Transkriptio

1 Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla

2 Väite ydinvoiman puhtaudesta ei kestä lähempää tarkastelua Matka uraanikaivoksesta puhtaaksi ydinsähköksi seinän pistorasiaan on pitkä. Useissa sen käänteissä syntyy vakavia ympäristövaikutuksia, jotka romuttavat illuusion ydinsähkön puhtaudesta. Ydinvoima tuottaa radioaktiivista jätettä koko polttoaineketjunsa pituudelta, uraaninlouhinnasta ydinjätteisiin. Uraaninlouhinnan ongelmat ovat radioaktiivisten aineiden leviämisen ja pitkä-ikäisyyden takia ainutlaatuisia, eikä ongelmia poisteta väittämällä niiden olevan samanlaisia kuin muussakin kaivostoiminnassa. Uraaninlouhinnan ongelmat eivät juuri ole päässeet nousemaan suomalaiseen ydinvoimakeskusteluun; merkittävä osa Suomessa käytetyn uraanin elinkaaren haitoista kohdistuu ulkomaille kuten Venäjälle, Australiaan, Nigeriin, Uzbekistaniin ja Kanadaan. Suuri osa ydinvoiman riskeistä jää ydinjätteen muodossa tuleville sukupolville. Vastuu on silti välipanosten ostajalla ja lopullisen tuotteen käyttäjällä, suomalaisilla ydinvoimayhtiöillä. Nykyiset Suomen ydinvoimalat tuottavat 40 vuoden käyttöikänsä aikana lähes 4 miljoonaa kiloa korkea-aktiivista ydinjätettä, joka säilyy vaarallisena vähintään vuotta, yli tulevan sukupolven eliniän ajan. Tämän lisäksi uraaninlouhinta-alueille jää Suomen ydinvoimaloiden polttoaineen hankinnan seurauksena 15 miljoonaa tonnia radioaktiivista jätettä, hiekkaa ja liejua, joka on syntynyt uraaninlouhinnan sivutuotteena. Nekin pitää pystyä eristämään ympäristöstä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Valitettavasti ydinvoimateollisuuden suojarakennelmat vuotavat jo nyt, muutaman vuosikymmenen jälkeen. Uraanin louhinnan jätteiden radioaktiivisuus ja sen tuottamat pitkä-aikaiset riskit erottavatkin sen muusta kaivostoiminnasta. Uraanin louhinta taustalla ympäristörikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia Uraani Suomen ydinvoimaloihin louhittiin vuonna 2000 Australian Olympic Damin kaivoksesta, Kanadan Saskatchewanin Rabbit Lakella ja McArthur Lakella, Uzbekistanin Navoista, Nigerin Arlitista sekä Venäjän Krasnokamenskista. Uraaninlouhinta tuottaa erittäin suuret määrät radioaktiivista jätettä. 0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jäteainesta: hiekkaa, joka varastoidaan usein satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista lietettä, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. 85 % uraanin radioaktiivisuudesta säilyy näissä jätteissä. Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001), (EPA 1983) Laajoista jätekummuista ja liejusta leviää ympäristöön radioaktiivista pölyä ja radon-kaasua, joka aiheuttaa keuhkosyöpää. Hiekka ja lieju sisältävät erittäin pitkäikäisiä aineita, muun muassa torium-230:ttä ja radium-226:tta, joiden puoliintumisajat ovat vuotta ja 1650 vuotta. Nämä aineet puolestaan tuottavat hajotessaan radon-222:ta eli radon-kaasua. Näin uraaninlouhinta-alueet pysyvät radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia. (EPA 1983) Jo nyt pato- ja suojausjärjestelmät ovat pettäneet ja nestemäiset radioaktiiviset jätteet ovat saastuttaneet vesistöjä ja pohjavesiä kaivosalueilla, josta Suomen ydinvoimaloiden uraani louhitaan Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa. (Anawa 2001), (Greenpeace 1996), (Wise 1998c) Viimeksi 2001 joulukuussa litraa radioaktiivista jätettä vuosi ympäristöön WMC yhtiön kaivoksella Olympic Damissa Australiassa. Elokuussa 2001 Kanadan Cameco ydinvoimayhtiön kaivosalueilta havaittiin radioaktiivisen jätteen vuotaneen suoraan Ontario-järveen. Molemmat yhtiöt tuottavat uraania myös Suomeen TVO:lle.

3 Kilo uraania tuottaa kiloa radioaktiivista jätettä Yhden 1000 MW ydinvoimalan polttoaineen tuotanto vuodessa: tonnia uraanimalmia (0,11% uraania) tonnia rikkihappoa tonnia louhintajätettä (radioaktiivista sivukiveä ja liejua) tonnia uraanirikastetta (yellowcake) (U3O8) jos 93% uraanista talteen Konversio - 33 tonniksi rikastettua uraaniheksafluoridia (UF6) tonniksi köyhdytettyä uraania, pääosin U238 (käytetään mm. ammuksissa) Väkevöinti - 33 tonnia ydinpolttoainetta - uraanioksidia (UO2) Josta ydinvoimalassa syntyy - 33 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä, yli 100 ainetta mm. - Jodi Cesium Strontium-90 - Plutonium-238

4 Oktjabrskin uraanikaivoskylä Krasnokamenskissa Venäjällä sijaitsee suoraan kaivoksen päällä. Etualalla näkyy kaivoksen poistoilman torni, josta ilmaa raskaampi radonkaasu valuu kylään. Krasnokamensk, Venäjä (Fortum) radioaktiivisia vuotoja ja päästöjä vakavia terveysvaikutuksia Fortumin ydinvoimalaitokset käyttävät myös Venäjän Krasnokamenskin kaivosalueelta peräisin olevaa uraania. Krasnokamenskin kaivokset ovat eräitä maailman suurimpia ja ovat tuottaneet jopa 32% Siperian ja Venäjän kauko-idän alueen viennistä. Aseteollisen merkityksensä vuoksi alue kuului pitkään Neuvostoliiton ja Venäjän suljetuimpiin. Alueen asukkaiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty vain vähän huomiota. Venäjän lääketieteellisen akatemian mukaan pölyn, radon-kaasun ja radioaktiivisen lietteen aiheuttama ympäristötuho on niin suurta, että alue tulisi luokitella ympäristökatastrofialueeksi. (Venäjän tiedeakatemia 1993) Krasnokamenskin kaivoksilla louhittavan malmin uraanipitoisuus on noin 0,18%. Näin ollen jokaista uraanikiloa kohti saadaan lähes kiloa radioaktiivista jätettä. Vuosien saatossa on syntynyt satoja miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä; vapaasti ympäristöön pölyävät, käsittelemättömät jätekivivuoret ovat kooltaan massiivisia. Lisäksi tuotantoprosessissa syntynyt rikkihapposeos päästetään neutraloimattomana liejuna laajoihin altaisiin. (Robinson 1999) Krasnokamenskin aiheuttamista ongelmista vakavin on seudun asukkaiden altistuminen radioaktiiviselle pölylle ja radonkaasulle. Oktjabrskin kaivoskylä sijaitsee suoraan kaivoksen päällä, niin, että kaivoksen poisto-ilmassa pumpattu radon painuu ilmaa raskaampana suoraan laaksossa sijaitsevaan kylään. Oktjabrskin asunnoissa on mitattu 190 kertaisia radon-pitoisuuksia ( Bq/m 3 ) standardien maksimipitoisuuteen nähden. Jopa kaivoksen johdon omien tiedonantojen mukaan satoja kotitalouksia altistuu jatkuvasti kaikki suositukset ylittävälle säteilyannokselle. Uraanimalmin pöly nousee kaivosalueelta rekkojen lastauksen ja purkamisen yhteydessä, kulkeutuen laajalle alueelle ja laskeutuen kerrokseksi teiden, peltojen ja asuntojen päälle. (Robinson 1999, Greenpeace 1996) Lisäksi tutkimuksissa on havaittu että radioaktiivinen liete on päässyt vuotamaan alueen pohjavesiin. (Venäjän tiedeakatemia 1993) Venäjän lääketieteellisen akatemian tutkimuksen mukaan pitkään jatkunut altistuminen radioaktiiviselle pölylle ja radonille on johtanut syöpätapausten, keskenmenojen ja sikiöiden epämuodostumien moninkertaistumiseen. Aseteollisen merkityksensä vuoksi alueen terveystilastot olivat pitkään salaisia. Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää. Miesten syöpätapaukset olivat lisääntyneet 3,2 kertaisiksi vuodesta Krasnokamenskin tuotteiden pääasiallinen ostaja, länsi-eurooppalainen ydinvoimateollisuus, pyrkii välttämään mielleyhtymiä ympäristötuhoihin, syöpätilastoihin. Fortum vähättelee koko kysymystä, ja on suhtautunut esimerkiksi Ruotsissa kiivaaksi yltyneeseen keskusteluun ylimielisesti. Fortum jopa kehuu Krasnokamenskia: Krasnokamenskista voidaan todeta että ympäristönsuojelu on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Mitenkään väitettään perustelematta yhtiö on esittänyt varmistaneensa, ettei uraanin louhinnasta aiheudu ympäristöhaittoja paikallisille asukkaille (Yle 1997).

5 (yllä) Malminlouhintaa Krasnokamenskin kaivoksilla, Venäjällä. Radioaktiivinen uraanipöly ja radonkaasu leviävät Oktjabrskin kylään, jonka asukkaiden syöpätapaukset ovat moninkertaistuneet (alla). (yllä) Työntekijöiden vaatteiden pesua. Vaikka vaatteet ovat täynnä radioaktiivista pölyä, työntekijät eivät käytä suojanaamareita. Uraanioksiditynnyrien puhdistamista ennen niiden kuljetusta länsimaihin. (alla) Uraanikaivosten louhintajätteiden myrkkyjä Arsenikki Arsenikki on suurina pitoisuuksina nautittuna tappavaa, jo arsenikkipitoisen ilman hengittäminen aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. Maailman terveysjärjestö on luokitellut arsenikin syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Kadmium Kadmium pysyy ihmiskehossa pitkään ja voi keräytyä vuosien matalan altistumisen aikana. Pitkäaikainen kadmiumille altistuminen johtaa kadmiumin keräytymisen munuaisiin ja mahdollisesti munuaissairauksiin tai keuhkovaurioihin. Uraani Uraanin puoliintumisaika, eli aika jossa puolet uraanierästä on muuttunut radioaktiivisiksi hajoamistuotteiksi on erittäin pitkä. Yleisimpien uraani-isotooppien uraani-235 ja uraani- 238 puoliintumisajat ovat miljoonia vuosia. Uraanin on todettu aiheuttavan munuaisvaurioita. Uraanin nauttimisen ravinnossa on eläinkokeissa todettu aiheuttavan sikiövaurioita ja lisääntymishäiriöitä. Lyijy Lyijy vaikuttaa useisiin elimiin ja varsinkin keskushermostoon. Lyijy aiheuttaa myös munuaisvaurioita, lisääntymishäiriöitä ja muistihäiriöitä. Radium Radiumia muodostuu luonnollisesti kun uraani ja torium hajoavat luonnossa. Radium itse hajoaa hajoamistuotteiksi tuottaen alfa-, beta- ja gammasäteilyä. Radium on syöpää aiheuttava aine ja tuottaa Radon-222 kaasua, joka aiheuttaa keuhkosyöpää.

6 Olympic damin radioaktiivisten kaivosjätteiden allas kattaa 500 hehtaarin alueen. Kaivosalueelta on ollut jatkuvia radioaktiivisia vuotoja ympäristöön. Olympic Dam, Australia (TVO) radioaktiivisia jätevuotoja ja niiden salailua ekosysteemit vaarassa veden kulutuksen takia kiista alueen alkuperäiskansojen kanssa. Teollisuuden Voima Oy ostaa Olkiluodon ydinvoimalaitokselleen uraania Australiasta Kanadasta, Uzbekistanista sekä Nigeristä (Rissanen ja Tarjanne 2001). TVO:n uraanista 15,6 % louhitaan Australiassa, aboriginaalien alueilla, Olympic Dam -kaivoksella. (Rissanen ja Tarjanne 2001) WMC -yhtiö (entinen Western Mining Company) hakee malmin 500 metrin syvyydestä ns. liuoskaivosmenetelmällä (ISL). Happoa pumpataan uraanipitoiseen kallioperään, ja uraani liukenee nesteeseen, joka pumpataan ylös. Vaikka menetelmä on erittäin halpa se on ympäristölle erittäin haitallinen, koska se pilaa pohjavedet ja uraaniliuosta voi jäädä kallioperään hyvin pitkiksi ajoiksi. Olympic Damin kupari- ja uraanikaivos tuottaa vuosittain 5000 tonnia uraanioksidia ja 10 miljoonaa tonnia radioaktiivista jätettä. Radioaktiivinen hiekka ja lieju kattaa nyt 500 hehtaarin alueen. Nestemäistä, raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxby Downsin kaivoskaupunkia. Kaupunkiin leviää kaivosalueelta radioaktiivista pölyä. (Anawa 2001) Olympic Damilla, kuten muillakin Australian uraanikaivoksilla on ollut jatkuvasti radioaktiivisia jätevuotoja. Viimeisen vuoden aikana Olympic Damissa on ollut seitsemän jätevuotoa. Viimeksi 2001 joulukuussa litraa radioaktiivista lietettä vuoti altaasta ympäristöön. Vuonna 2002 Etelä-Australian hallitus vaati tiukempaa raportointia vuodoista. (Reuters 2002) Vuonna 1994 kaivosyhtiö joutui vuosien salailun jälkeen myöntämään, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut ainakin 5 miljoona kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön. Hallituksen komission raportti totesi, että yhtiö oli salaillut vuotoa niin pitkään kuin mahdollista. (Parliament ) (Anawa 2001) Olympic Dam käyttää malmin erottamiseen 30 miljoonaa litraa vettä päivässä alueella, jossa on maailman kuivimpia ekosysteemejä. Kaivos saa veden ilmaiseksi. Varsinkin uraanin tuotannossa käytetään paljon vettä, jolla radioaktiivisen pölyn leviämistä estetään. Useat vedenottoalueen lähialueen harvinaiset luonnonlähteet ovat veden pumppauksen takia kuivuneet. (Mudd 2000)(Keane 1997) Yli kymmentä Etelä-Australian lähderyhmää uhkaa tutkimusten mukaan kuivuminen Olympic Dam kaivoksen takia kun kaivoksen vedenpumppaaminen lisääntyy. Kaivoksen veden käyttö uhkaakin tutkimusten mukaan kosteikkojen harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, joista osaa on tavattu vain tältä alueelta. (Mudd 2000)(Keane 1997) Ympäristöjärjestöt vaativat kaivoksen sulkemista yhdessä alueen alkuperäisasukkaiden Kokathojen ja Arabunnien kanssa. (SEA-US 2002) Lähteet ovat arkeologisista jäänteistä päätelleen olleet jo tuhansia vuosia alkuperäisasukkaiden pyhiä paikkoja.

7 Lake Eyren harvinaiset luonnonlähteet ovat kuivumassa Olympic Dam kaivoksen voimakkaan vedenkäytön takia. Yllä Aboriginaalien pyhänä pitämä bubbler ja alla Beatricen kuivunut lähde sekä Olympic Damiin vettä alueelta pumppaava kaivo. (Keane 1997) Nyt lähteiden ja kosteikkojen tuhoutuminen on johtanut alkuperäisväestö Arabunnien protesteihin ja oikeusjuttuun kaivosyhtiötä vastaan. (Anawa 2001) (Keepers of Lake Eyre 2000) Alueen alkuperäiskansa Kokathat siirrettiin alueelta reservaattiin 50-luvulla pois ydinkokeiden tieltä. Tällöin Australian hallitus myös pakkohuostaanotti monet Kokatha-lapsista vanhemmiltaan. Olympic Damin kaivos rakennettiin vuonna 1986 Kokathojen pyhinä pitämille alueille ilman heidän lupaansa. (Wingfield 1992) Hallituksen ja kaivosyhtiön sopimuksessa mitätöitiin alkuperäisasukkaiden oikeus alueisiinsa. Kaivoksen alueet on suljettu alkuperäisasukkailta ja he voivat käydä pyhillä paikoillaan vain kaivoshenkilökunnan valvonnassa. (Wise 1993) Myös eräät Arabunnat ovat yrittäneet muuttaa takaisin perinteisille alueille Olympic Damin vedenottoalueen Lake Eyren rannoille, mutta kaivosyhtiö WMC on hajottanut heidän leirinsä. He ovat nyt nostaneet oikeusjutun WMC-yhtiötä vastaan. (Keepers of Lake Eyre 2000) WMC on myös kieltäytynyt tunnustamasta Arabunnien neuvostoa, ja tukee omaa kaivosmyönteistä alkuperäisasukas-neuvostoaan. (Keane 1997)

8 Uraanin louhimisesta syntyvää radioaktiivista lietettä valuu putkesta jätealtaaseen Kanadan uraanikaivoksilla. McArthur river, Rabbit lake, Saskatchewan, Kanada (TVO) radioaktiivisen jätteen vuotoja ympäristöön Kanada on maailman suurin uraanin tuottaja ja viejä. Tärkein kaivosalue on Saskatchewan territorion pohjoisosassa, jossa on peräti kuusi toiminnassa olevaa uraanilouhosta. Ei ole sattumaa, että kaivokset jälleen kerran sijaitsevat syrjäseuduilla ja alkuperäisväestön (Dene ja Cree -heimot) perinteisillä mailla. Tiheämmin asutuilla ja järjestäytyneemmillä seuduilla kaivoshankkeet ovat järjestelmällisesti kaatuneet paikalliseen vastustukseen. (Penna 1997) Teollisuuden Voima Oy tuo vuosittain 80 tonnia, 25% uraanin tarpeestaan Pohjois-Saskatchewan McArhur River ja Rabbit Lake kaivoksilta. McArthur River tunnetaan poikkeuksellisen rikkaana malmiesiintymänä, jonka jätteet ovat hyvin radioaktiivisia. (Rissanen ja Tarjanne 2001) Pohjavesi virtaa kaivokseen, josta sitä on jatkuvasti pumpattava pois. Kaivosvettä syntyy vuosittain 1,7 miljoonaa kuutiometriä, eli 37 miljoonaa kuutiometriä kaivoksen arvioituna 20 vuoden elinaikana. Tämä vesi lasketaan laskutusaltaiden jälkeen Boomerang Lake -järveen, josta se virtaa eteenpäin vaikuttaen laajalti herkkään vesistöekosysteemiin aina Beaufortin merelle asti. (Resnikov et al 1996) Myös jätekasojen ympäristön pohjavesi on käsiteltävä. Yhteensä McArthur River:n ja viereisen Key Lake:n kaivoksien toiminnassa päästetään vuosittain 12 miljoonaa kuutiometriä eri asteisesti käsiteltyjä jätevesiä paikallisiin pintavesiin. (Resnikov et al 1996) Kaivosten omistajan, maailman suurimman uraanintoimittajan Cameco Corporationin jätteenkäsittelylaitoksesta on vuotanut radioaktiivista jätettä ja raskasmetalleja suoraan Ontario-järveen. (Reuters 2001) Radioaktiiviset louhintajätteet tuhansien sukupolvien ongelma Suureksi ongelmaksi on myös muodostunut kiinteiden kaivosjätteiden suuri volyymi ja niiden läjittäminen. Alueen kuusi kaivosta tuottavat valtavan määrän sivutuotteita, jotka on mahdollisimman tehokkaasti eristettävä ympäristöstään tuhansiksi vuosiksi. Jo nyt turvajärjestelmät ovat alkaneet pettää ja ympäristövaikutukset ovat nähtävissä. Jätekasat päästävät ympäristöönsä radonkaasua, arsenikkia, nikkeliä sekä muita raskasmetalleja. Radioaktiivinen pöly leijailee tuulen mukana laajoille alueille. Kumulatiiviset vaikutukset järvissä läjitysalueiden ympäristössä tarjoavat synkkiä näkymiä tulevasta. Muun muassa Wolf Laken arsenikkipitoisuus on noin 200-kertainen ja uraanipitoisuus noin 60- kertainen järven normaalitilaan verrattuna. (Resnikov et al 1996) Uraaninlouhinnan vaikutuksista tehdään ympäristövaikutusten arviointi, mutta ne ovat olleet voimakkaan kritiikin kohteena. Kaivosten ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupien myönnön suorittaa valtakunnallinen AECB (Atomic Energy Control Board), joka tulkitsee Kanadan YVA-lakia hyvin kapeasta näkökulmasta. Ympäristövaikutusten arviointiin perustettiin asiantuntijapaneeli, jonka piti tehdä arvio kaivosten laajentamishankkeiden vaikutuksista. Elliot Laken uraaninkaivoksen jäteallas.

9 Beaver Lodge -kaivoksen alajuoksulta, Saskatchewanista, pyydetty longnose sucker -kala (Catostomus catostomus). Kala on sokea, koska sen silmissä ei ole pupilleja. Radioaktiiviset aineet keräytyvät vesistön pohjasedimentteihin, joista mutaa tonkivat kalalajit etsivät ravintoaan ja saavat enemmän säteilyä kuin muut lajit. Ainoa alkuperäisasukkaiden edustaja päällikkö John Dantouze sekä Manitoban yliopiston ympäristöterveyden professori Dr. Annalee Yassi erosivat ympäristövaikutuksia arvioivasta paneelista vuonna 1996, protestina paneelin työssä esiintyneille puutteille. Kuulemisen käynnistettiin ilman tarvittavaa tutkimustietoa ympäristövaikutuksista sekä välinpitämättömyydestä ilmaistuun huoleen kaivosjätteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi paneelin edelliset suositukset vuodelta 1993 olivat edelleen toteuttamatta. Alueen asukkaiden kuuleminen legitimoi vaihtoehdot, joiden valmisteluun sidosryhmät eivät pääse vaikuttamaan. (Wise 1998) Neljän Saskachewanin yhteisön pormestarit ilmoittivatkin kuulemisiin pettyneenä vuonna 1996, että näillä alueella ei kuulemisia saa pitää. (WISE 1998) Pohjois-Kanadan uraanin louhinnan epäkohdat ovat saaneet myös kirkot huolestumaan. Voimattomien syrjäseutujen yhteisöjen asiaa ajaa eri uskontokuntien yhteistyöelin Inter-Church Uranium Committee. Komitea monitoroi kaivostoimintaa ja nostaa esiin kysymyksiä kaivosyhtiöiden ja AECB:n vastuusta niin oikeudessa kuin julkisuudessakin. (Penna, P. 1999) Myös Inter- Church Uranium Committee ilmoitti kuulemisia kritisoiden, että se ei osallistu kuulemismenettelyyn vuonna Samana vuonna alueen piispat vetosivat yhteiskirjeessään Saskatchewan hallituksen puheenjohtajaan Roy Romanow:iin uskottavamman ja luotettavamman ympäristövaikutusten arviointiprosessin puolesta. (Wise 1998) Hankkeet kuitenkin saivat ympäristöluvan protesteista huolimatta. Uraanikaivoksien tuottamat jätteet pitää eristää sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Onkin suunniteltu esimerkiksi jätealtaiden peittämistä maalla. On kuitenkin epäselvää tunkeutuuko pohjavesi altaisiin ja kestävätkö rakenteet eroosiota. Koska maalla peittäminen on myös melko kallista, uudemmassa suunnitelmassa altaat peitetään matalalla vesikerroksella. Tämä vähentäisi säteilyaltistusta ja olisi myös halvin vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä menetelmän toimivuus riippuu kuitenkin ihmisen tekemien patorakenteiden toimivuudesta, esimerkiksi siitä pystyvätkö padot pitämään vesitason samana. (Leight et al 1996) On erittäin epätodennäköistä, että nämä rakenteet säilyisivät ne sadat tuhannet vuodet, jonka ajan kaivuujätteet ovat vaarallisia. Vuotoja tapahtuu jo nyt. Kanadan Key Lakella tapahtui 100 miljoonan litran radioaktiivisen jätteen vuoto vuonna (Wise 1999) Rio Algom yhtiön kaivoksen jätealtaasta Elliot lakelta vuoti vuonna 1993 kaksi miljoonaa litraa saastunutta vettä McCabe järveen. (Wise 1996) Viimeksi elokuussa 2001, Kanadan Cameco ydinvoimayhtiön uraanintuotantoalueelta havaittiin radioaktiivisen jätteen vuotaneen suoraan Ontario-järveen. (Reuters 2001) Cameco tuottaa uraania myös Suomeen TVO:lle. Eroosion vaikutus jätealtaisiin pitää siis pystyä estämään erittäin pitkiksi ajoiksi tai muuten säteilyaltistus kasvaa. Elliot laken kaivosjätteiden arvioidaan aiheuttavan paikallisesti syöpätapausta seuraavan 500 vuoden aikana. (Leight et al 1996) Tämä riippuu merkittävästi juuri siitä kuinka paljon kaivosjätteet vapauttavat radioaktiivisia aineita vesistöihin ja ilmaan. Yritykset radioaktiivisten kaivosjätteiden eristämiseksi luonnosta Rabbit laken avokaivos, Saskatchewan, Kanada.

10 Arlit, Niger, (TVO) Ihmisoikeuksien ja työläisten oikeuksien loukkauksia Suuria patojärjestelmien vuotoja 2002 Olympic Dam, Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järveen valui uraanintuotannon jätteitä Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuotaa McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointialtaan vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m 3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Union Carbide. Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m 3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Teollisuuden Voima Oy tuo Suomeen uraania Arlitin avolouhokselta Pohjois-Nigeristä. Vuonna 2001 tämä tuonti kattoi TVO:n uraanintarpeesta n. 9,4%. (Rissanen ja Tarjanne 2001) Niger kuuluu maailman köyhimpiin maihin, jossa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää ja ympäristötietoa on vain vähän saatavilla. Nigerin kahta uraanikaivosta operoivat valtionyhtiöt SOMAIR (Société des Mines de l Air) ja COMINAK (Compagnie Miniere d Akokan) yhdessä ranskalaisen suuryhtiö COGEMA:n kanssa. Arlitin malmin keskimääräinen uraanipitoisuus on alhainen, vain 0,29%. Kaivostoiminta on silti kannattavaa työvoimakustannuksien ja standardien ollessa alhaisia. Yhtiöiden otteet ovat olleet kovia. Vuoden 1996 tammikuussa hallitus päätti yksipuolisesti alentaa palkkoja 30% ja pidentää palkanmaksuväliä 30 päivästä 42 päivään. Tämä perusteltiin työntekijöiden vapaaehtoisena lahjoituksena maan kriisirahastoon. Kaivostyöläiset yrittivät lakkoa, heikoin tuloksin. (Charlick 1996). Vuonna 1998 YK raportoi levottomuuksista, jotka saivat alkunsa tammikuussa 18 kaivostyöläisen saatua potkut yritettyään organisoida ammattiliiton kokousta. Levottomuuksien rauhoittamiseksi jouduttiin turvautumaan Nigerin armeijan väliintuloon. (UN 1998) Kaivostyöläisiä tukeneiden opiskelijoiden mielenilmaukset pääkaupunki Niameyssä tukahdutettiin puolisotilaallisten joukkojen toimesta. Kansainvälinen vapaiden ammattiyhdistysten liitto raportoi vuoden 2000 kertomuksessaan neljäntoista työntekijän joutuneen ammattiyhdistystoiminnan vuoksi 12 kuukaudeksi arestiin Niamey:n. Koko tämän ajan he joutuivat olemaan palkatta ja erossa perheistään. YK:n työjärjestö ILO kritisoi Nigerin vuoden 1996 lakia, jonka mukaan valtion työntekijöiden lakko voidaan murtaa yleisen edun niin vaatiessa. (ICFTU 2000) Vuoden 2000 huhtikuussa 667 SOMAIR:n työntekijää lakkoili (Ux Weekly 2000). Navoi, Uzbekistan (TVO) Vakavia ympäristö ja terveysongelmia Uzbekistan on maailman kuudenneksi suurin uraanin tuottaja. TVO tuottaa Navoin kaivoskombinaatista 18.8 % uraanistaan. Maan ihmisoikeustilanne on heikko ja tiedonvälityksen vapautta on rajoitettu. Olemassa olevan tiedon perusteella uraaninlouhinnan vaikutukset ovat kuitenkin hälyttäviä. YK:n ympäristöraportti kutsuu kaivosten louhintajätteiden hallintaa maan keskeiseksi ympäristöhaasteeksi. (UN 2001) Uraaninlouhinnan jätteitä on kasautunut nyt 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Navoin kaivoskombinaatin ympärille kaivosjätteitä on kasautunut 60 miljoonaa tonnia ja ne kattavat nyt 620 hehtaarin alueen. Radioaktiivinen jätekivi pölyää ympäristöön ja nestemäiset jätteet vuotavat pinta- ja pohjavesiin kuljettaen mukanaan raskasmetalleja ja radioaktiivista jätettä. Pohjavesien ja juomavesien pilaantuminen on eräs maan vakavimmista ongelmista. (UN 2001) Uzbekistanin uraanikaivoksissa käytetään liuoskaivosmenetelmää (in-situ-leaching). Rikkihappoa pumpataan suoraan kallioperään ja syntynyttä liuosta pumpataan maanpinnalle, jossa uraani erotellaan. Rikkihappo pilaa pohjavesiä tehokkaasti ja on nostanut Navoin pohjavesien rautapitoisuudet 5000 kertaa ja rikkipitoisuudet 37 kertaa sallittua korkeammalle tasolle. Savimaista uraanilouhintajätettä on käytetty myös talojen rakennus-

11 aineena ja näistä taloista on mitattu suuria gammasäteilypitoisuuksia. (UN 2001) Myös radioaktiivisia louhintajätteitä sisältävien patoaltaiden murtuminen on suuri riski maassa, jossa on voimakkaita maanjäristyksiä. Esimerkiksi Tashkentin lähistön vuorialueella sijaitsevat uraanijätteiden patoaltaat ovat sen mukaan riskialttiita. Suurin yksittäinen riski on kuitenkin Uzbekistanin rajan tuntumassa Kirgisian puolella sijaitseva Mailii-Suun uraanikaivosjätteitä sisältävä pato. Alueen pahin onnettomuus sattui vuonna 1958 kun jätepadon reunat murtuivat ja padosta vuosi 6000 kuutiometriä radioaktiivista kaivosjätettä Mailii-Suu jokeen 25 kilometrin matkalle. Joki on pääasiallinen juomaveden lähde 14 miljoonalle ihmiselle Ferganan laaksossa Uzbekistanissa. Vastaavalla onnettomuudella olisikin YK:n mukaan erittäin vakavat ympäristö- ja terveysvaikutukset, koska raskasmetallit ja radioaktiiviset jätteet pilaisivat vesistöt alavirtaan mennessä. Vuosien 1992 ja 1996 aikana alueella on tapahtunut useita maanjäristyksistä johtuvia maanvyörymiä, joissa jätepatoihin on tullut vuotoja. (UN 2001) haitallinen, koska se pilaa pohjavedet ja uraaniliuosta voi jäädä kallioperään hyvin pitkiksi ajoiksi. Menetelmää käytetään kuitenkin yhä yleisemmin. (Wise 2002) Saksan Königsteinissä tonnia rikkihappoa pumpattiin uraanikerrostumaan. Vieläkin kallioperän halkeamissa on miljoonia kuutiometriä liuosta, joka sisältää korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia: sallittuihin juomaveden pitoisuuksiin nähden 400 kertaa kadmiumia, 280 kertaa arsenikkia, 130 kertaa nikkeliä ja 83 kertaa uraania. Liuoksen leviäminen uhkaa alueen pohjavesiä. Tshekin Straz pod Ralskemissa 28,7 miljoonaa litraa liuosta on levinnyt kaivosalueelta saastuttaen 28 neliökilometrin pohjavesialueet, Mimonin kaupungin juomavedet. Liuos uhkaa levitä useiden kylien juomavesialueille. (Wise 2002) Liuoskaivosmenetelmän toimintaperiaate Liuoskaivosmenetelmä eli In-situ-leaching Liuoskaivosmenetelmässä happoa pumpataan uraanipitoiseen kallioperään, ja uraani liukenee nesteeseen, joka pumpataan ylös. Vaikka menetelmä on erittäin halpa se on ympäristölle erittäin Uraani ja ydinasemateriaalit (UF6) Uraanioksidin sisältämä uraani-235 pitää väkevöidä, ennen kuin se kelpaa kevytvesireaktorien, eli vaikkapa suomalaisten reaktorien polttoaineeksi. Väkevöintiprosessia varten uraani muutetaan uraaniheksafluoridiksi (UF6), joka on sekä siviilireaktorien polttoaineen että ydinaseiden raaka-ainetta. (Goldstick 1991) Uraanin väkevöintivaiheessa on tapahtunut vakavia, ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. Uraaniheksaflouridi on vaikeasti hallittavaa, koska se on huoneen lämmössä kidemäistä ja muuttuu 56,4 C lämpötilassa suoraan kaasuksi laajentuen samalla erittäin voimakkaasti. Tämä asettaa paineistetuille kuljetussäiliöille erittäin suuret vaatimukset ja kaasuuntuvan aine on aiheuttanut onnettomuuksia kuljetussäiliöiden rikkoontuessa. Aine on myös kemiallisesti hyvin reaktiivista. Veden, vaikkapa ilman kosteuden kanssa tekemisiin joutuessaan se muodostaa erittäin syövyttävää fluorihappoa ja myrkyllistä uraanyylifluoridia (UO2F2), jotka ovat onnettomuuksissa aiheuttaneet kuolemaan johtaneita iho- ja keuhkovammoja. Onnettomuustilanteessa myös uraanin myrkyllisyys on aiheuttanut munuaisvammoja. (Goldstick 1991) Uraaniheksafluoridista voi valmistaa ydinaseen ja siksi kuljetukset rikastamolle pyritään pitämään salassa, jotta vältettäisiin ydinasemateriaalin joutuminen vääriin käsiin. Täysi 2,3 tonninen uraaniheksafluoridi-säiliö sisältää tarpeeksi uraani- 235 isotooppia kahden ydinaseen valmistamiseen. Kuljetuksissa on kuitenkin ollut väärinkäytöksiä ja onnettomuuksia. Vuonna 1984 Le Havresta Riikaan matkalla ollut laiva upposi Belgian rannikon edessä uraaniheksafluoridi-säiliöt mukanaan. Lastin sisältö ei selvinnyt laivayhtiön rahtiasiakirjoista, ja laivayhtiö peitteli asiaa useita päiviä. Täysinäiset uraaniheksaflouridi-säiliöt saatiin pelastettua, mutta useita tyhjiä säiliötä hävisi ja huuhtoutui vuotta myöhemmin rannalle. (Goldstick 1991) Västeråsissa Ruotsissa vuonna 1990 uraaniheksafluoridi-säiliöitä kuljettanut kuorma-auto pudotti kääntyessä kolme painesäiliöstä keskelle vilkasta risteystä, koska säiliöitä ei ollut kiinnitetty kunnolla. Myöskään tällä kertaa rahtiasiakirjat eivät kuvailleet lastia oikein. (Goldstick 1991)

12 Lähteet Anawa 2001, The Anti-Nuclear Alliance of West Australia Chambers, C. & Penna, P. 1999,The Environmental Assessment of McClean Lake. Saatavana: Charlick, R. 1996, Labor Unions As an Element in Democratic Forces in African Civil Society. Cleveland State University. Saatavana: Farrar, A. 2000, Uranium mining and indigenous peoples. Saatavana EPA 1983, U.S. Environmental Protection Agency, Final Environmental Impact Statement for Standards for the Control of Byproduct Materials from Uranium Ore Processing, Washington,D.C., 1983, v. 1, pp. D-12, D-13. Goldstick, M. 1991, The Hex connection, some problems and hazards associated with the transportation of uranium hexafluoride. Swedish University of Agricultural Sciences. Greenpeace 1996, Report on the Greenpeace Visit to the Priargunskiy Mountain Chemical combine, Dima Litvinov, Greenpeace Sweden 1996 ICFTU 2000, Annual Survey of Violations of Trade Union Rights Saatavana: Keane D. 1997, The sustainability of use of groundwater from the south-western edge of the Great Artesian Basin, with particular reference to the impact on the mound springs of the borefields of Western Mining Corporation. Department of Civil and Geological Engineering Investigation Project 1997, RMIT University, Saatavana: Keepers of Lake Eyre 2000, WCM court bluff fails, lehdistötiedote. wmc-court-bluff-fails.html Leigh, R., Resnikoff M., Vanrenterghem, A. 1996, Environmental Impacts of Elliot Lake Mill Tailings, Radioactive Waste Management Associates. Mudd, G. 2000, Mound springs of the Great Artesian Basin in South Australia: a case study from Olympic Dam Environmental Geology, volume 39 Issue 5 (2000) pp Parliament of South Australia 1996, The Environment, Resources and Development Committee Roxby Downs Water Leakage. Penna, P. 1999, An Atomic Energy Control Board handling of screenings. Saatavana: Robinson 1998, Impacts of Uranium Mining in Krasnokamensk, Environmental Damage and Policy Issues in the Uranium and Gold Mining Districts of Chita Oblast in the Russian Far East: A Report on Existing Problems at Baley and Krasnokamensk and Policy Needs in the Region, Southwest Research and Information Center, saatavana: Resnikov, M., Knowlton, K, Island, K. 1996, Comments on Environmental Impact Statement for the McArthur River Proposal, Radioactive waste management associates. Saatavana: Reuters 2002, Australia uranium mine reports more leaks. ( ) Reuters 2001, Radioactive Leaks in Lake Ontario Raise Concerns. ( ) Saatavana newsdate/28-aug-2001/story.htm. SEA-US 2002, The sustainable energy and anti-uranium service. UN 2001, Environmental performance review Uzbekistan, Economic Commission for Europe. Committee on Environmental policy, United Nations Saatavana: uzbekepr.pdf UN Department of Humanitarian Affairs 1998, West Africa Update 132. Saatavana: Studies/Newsletters/irinw132.html. Ux Weekly Magazine (3/2000). Saatavana: Venäjän tiedeakatemia 1993, Preliminary Medical and Ecological Expertise of Certain Population Centers of the Chita Region, (Report for 1st quater of 1993), East Siberian section of the Siberian Division of Russian Academy of Medical Sciences. Prepared by M. F. Savchenko et al. Wingfield 1992, Testimony: Joan Wingfield, Kokotha Nation, Australia. Vice-President of the Kokotha Peoples' Committee, co-author of the brochure Weapons in the Wilderness. Poison Fire, Sacred Earth, Testimonies, lectures, conclusions, the world uranium hearing, Salzburg Wise 2002, Impacts of Uranium In-Situ Leaching. Saatavana: Wise 2001, Uranium Mining and Milling Wastes: An Introduction by Peter Diehl Wise 1998, Protest campaign: Stop U-mining in N-Saskatchewan Wise news communique 485, Wise 1996, Decommissioning of Elliot Lake Tailings. Saatavana: Wise 1993, A national legacy of unutterable shame, Wise news communique Saatavana: YLE 1997, Kansalaisjärjestöt kampanjoivat uraanin louhinnan haitoista TOIMITTANUT: HARRI LAMMI GRAAFINEN SUUNNITTELU: OLLI TUOMOLA

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy Uraani halkeaa, ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta millään muilla mailla, kuin Suomella se ei oo

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Uraanikonfliktit tutkimuskohteena. Tapio Litmanen Yhteiskuntatietieden ja filosofian laitos, sosiologia

Uraanikonfliktit tutkimuskohteena. Tapio Litmanen Yhteiskuntatietieden ja filosofian laitos, sosiologia Uraanikonfliktit tutkimuskohteena Tapio Litmanen Yhteiskuntatietieden ja filosofian laitos, sosiologia Tutkimushankkeita energiapolitiikasta Governance of Finnish Energy Policy- Making, 2007-2010, Academy

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOIKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Ekologinen verouudistus

Ekologinen verouudistus Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta TURVALLISUUSSELVITYS 0/6 Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta MASTON Oy Teollisuustie 10 02880 Veikkola YLEISTÄ Maston Oy valmistaa ja myy aerosolimaaleja

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille

Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille Ympäristölakimies Jouko Tuomainen Suomen ympäristökeskus MUTKU ry Kestävä kaivostoiminta - tutkimusseminaari 21.11.2013 Helsinki Esittely Kiinnostuksen

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Kaivosten stressitestaus 2013

Kaivosten stressitestaus 2013 Kaivosten stressitestaus 2013 Perustiedot Kaivoksen nimi haltija sijaintikunta Vastaaja(t) tehtävänimikkeineen Lisätietojen antaja(t) yhteystietoineen Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) soveltaminen

Lisätiedot

Ident-No: ARALDITE 2011

Ident-No: ARALDITE 2011 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetiedot Tavaramerkki : ARALDITE 2011 Käytöllä : 2-Komponentti-liima Valmistaja : Huntsman Advanced Materials

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille http://www.satuhassi.net/2011/kantelu-valtioneuvoston-oikeuskanslerille/ Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi on tänään jättänyt kantelun oikeuskanslerille sen

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

KUNTASEMINAARI KARI KINNUNEN

KUNTASEMINAARI KARI KINNUNEN KUNTASEMINAARI 28.9.-29.9.2016 KARI KINNUNEN KAKSI KANSAINVÄLISTÄ SOPIMUSTA UNECE (1992) CONVENTION ON THE PROTECTION AND USE OF TRANSBOUNDARY WATERCOURCES AND INTERNATIONAL LAKES UN (1997) CONVENTION

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT) Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Eräitä kansainvälisiä

Eräitä kansainvälisiä Eräitä kansainvälisiä ympäristöhankkeiden rahoituslähteitä Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitto Kuva: Arto Hämäläinen Coca-Cola säätiön tuet myönnetään vuoden mittaan perustuen * yhtiön prioriteetteihin

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS KLO SOTKAMO

TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS KLO SOTKAMO TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 24.11.2016 KLO 18-20 SOTKAMO HANKKEEN TAUSTA Tämä YVA-menettely koskee Terrafame Oy:n kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015

Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015 Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015 Tiedonkeruu - kysely Kyselyn luonnos lähetettiin kommenteille 11.7.2015 Lopullinen kysely lähetettiin 15.1.2015 11 vastausta: Tsekki, Suomi, Ranska, Britannia

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

Plasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste

Plasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste -plasmapolttimen jäähdytysneste 1 - TUOTTEEN JA YRITYKSEN TUNNISTUS Kauppanimi Toimittaja Plasmatech (UK) Ltd 5 Heather Court Shaw Wood Way Doncaster South Yorkshire DN2 5YL Puhelinnumero +44 (0)1302 556051

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla. Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT. Palotutkimuksen päivät

Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla. Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT. Palotutkimuksen päivät Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT Palotutkimuksen päivät 2007 27.8.2007 Johdanto mitä ja millaista tutkimusta tehdään ja opetusta annetaan

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa Oulu - Uleåborg Investments until 2025 Industri Olja/Gas Vattenkraft Gruvnäring Kärnkraft Vinkraft Bioenergia Handel Logistik El nät Turism Offentlig LNG Tornio Windpower 50% nybyggnation 50% reparation

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 30.11.2012 Edellinen päiväys: (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN

Lisätiedot

Kainuun Tulevaisuus Tukevalla Pohjalla Antti Toivanen

Kainuun Tulevaisuus Tukevalla Pohjalla Antti Toivanen Kainuun Tulevaisuus Tukevalla Pohjalla 2020 Antti Toivanen 21.5.2008 Esityksen sisältö Väestönkasvu, muuttoliike, ilmastomuutos ja vesipula Kainuun osaaminen ja avaintoimialueet 6.5 B 9.1 B 2050* mennessä,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013 Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot