Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla"

Transkriptio

1 Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla

2 Väite ydinvoiman puhtaudesta ei kestä lähempää tarkastelua Matka uraanikaivoksesta puhtaaksi ydinsähköksi seinän pistorasiaan on pitkä. Useissa sen käänteissä syntyy vakavia ympäristövaikutuksia, jotka romuttavat illuusion ydinsähkön puhtaudesta. Ydinvoima tuottaa radioaktiivista jätettä koko polttoaineketjunsa pituudelta, uraaninlouhinnasta ydinjätteisiin. Uraaninlouhinnan ongelmat ovat radioaktiivisten aineiden leviämisen ja pitkä-ikäisyyden takia ainutlaatuisia, eikä ongelmia poisteta väittämällä niiden olevan samanlaisia kuin muussakin kaivostoiminnassa. Uraaninlouhinnan ongelmat eivät juuri ole päässeet nousemaan suomalaiseen ydinvoimakeskusteluun; merkittävä osa Suomessa käytetyn uraanin elinkaaren haitoista kohdistuu ulkomaille kuten Venäjälle, Australiaan, Nigeriin, Uzbekistaniin ja Kanadaan. Suuri osa ydinvoiman riskeistä jää ydinjätteen muodossa tuleville sukupolville. Vastuu on silti välipanosten ostajalla ja lopullisen tuotteen käyttäjällä, suomalaisilla ydinvoimayhtiöillä. Nykyiset Suomen ydinvoimalat tuottavat 40 vuoden käyttöikänsä aikana lähes 4 miljoonaa kiloa korkea-aktiivista ydinjätettä, joka säilyy vaarallisena vähintään vuotta, yli tulevan sukupolven eliniän ajan. Tämän lisäksi uraaninlouhinta-alueille jää Suomen ydinvoimaloiden polttoaineen hankinnan seurauksena 15 miljoonaa tonnia radioaktiivista jätettä, hiekkaa ja liejua, joka on syntynyt uraaninlouhinnan sivutuotteena. Nekin pitää pystyä eristämään ympäristöstä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Valitettavasti ydinvoimateollisuuden suojarakennelmat vuotavat jo nyt, muutaman vuosikymmenen jälkeen. Uraanin louhinnan jätteiden radioaktiivisuus ja sen tuottamat pitkä-aikaiset riskit erottavatkin sen muusta kaivostoiminnasta. Uraanin louhinta taustalla ympäristörikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia Uraani Suomen ydinvoimaloihin louhittiin vuonna 2000 Australian Olympic Damin kaivoksesta, Kanadan Saskatchewanin Rabbit Lakella ja McArthur Lakella, Uzbekistanin Navoista, Nigerin Arlitista sekä Venäjän Krasnokamenskista. Uraaninlouhinta tuottaa erittäin suuret määrät radioaktiivista jätettä. 0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jäteainesta: hiekkaa, joka varastoidaan usein satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista lietettä, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. 85 % uraanin radioaktiivisuudesta säilyy näissä jätteissä. Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001), (EPA 1983) Laajoista jätekummuista ja liejusta leviää ympäristöön radioaktiivista pölyä ja radon-kaasua, joka aiheuttaa keuhkosyöpää. Hiekka ja lieju sisältävät erittäin pitkäikäisiä aineita, muun muassa torium-230:ttä ja radium-226:tta, joiden puoliintumisajat ovat vuotta ja 1650 vuotta. Nämä aineet puolestaan tuottavat hajotessaan radon-222:ta eli radon-kaasua. Näin uraaninlouhinta-alueet pysyvät radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia. (EPA 1983) Jo nyt pato- ja suojausjärjestelmät ovat pettäneet ja nestemäiset radioaktiiviset jätteet ovat saastuttaneet vesistöjä ja pohjavesiä kaivosalueilla, josta Suomen ydinvoimaloiden uraani louhitaan Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa. (Anawa 2001), (Greenpeace 1996), (Wise 1998c) Viimeksi 2001 joulukuussa litraa radioaktiivista jätettä vuosi ympäristöön WMC yhtiön kaivoksella Olympic Damissa Australiassa. Elokuussa 2001 Kanadan Cameco ydinvoimayhtiön kaivosalueilta havaittiin radioaktiivisen jätteen vuotaneen suoraan Ontario-järveen. Molemmat yhtiöt tuottavat uraania myös Suomeen TVO:lle.

3 Kilo uraania tuottaa kiloa radioaktiivista jätettä Yhden 1000 MW ydinvoimalan polttoaineen tuotanto vuodessa: tonnia uraanimalmia (0,11% uraania) tonnia rikkihappoa tonnia louhintajätettä (radioaktiivista sivukiveä ja liejua) tonnia uraanirikastetta (yellowcake) (U3O8) jos 93% uraanista talteen Konversio - 33 tonniksi rikastettua uraaniheksafluoridia (UF6) tonniksi köyhdytettyä uraania, pääosin U238 (käytetään mm. ammuksissa) Väkevöinti - 33 tonnia ydinpolttoainetta - uraanioksidia (UO2) Josta ydinvoimalassa syntyy - 33 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä, yli 100 ainetta mm. - Jodi Cesium Strontium-90 - Plutonium-238

4 Oktjabrskin uraanikaivoskylä Krasnokamenskissa Venäjällä sijaitsee suoraan kaivoksen päällä. Etualalla näkyy kaivoksen poistoilman torni, josta ilmaa raskaampi radonkaasu valuu kylään. Krasnokamensk, Venäjä (Fortum) radioaktiivisia vuotoja ja päästöjä vakavia terveysvaikutuksia Fortumin ydinvoimalaitokset käyttävät myös Venäjän Krasnokamenskin kaivosalueelta peräisin olevaa uraania. Krasnokamenskin kaivokset ovat eräitä maailman suurimpia ja ovat tuottaneet jopa 32% Siperian ja Venäjän kauko-idän alueen viennistä. Aseteollisen merkityksensä vuoksi alue kuului pitkään Neuvostoliiton ja Venäjän suljetuimpiin. Alueen asukkaiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty vain vähän huomiota. Venäjän lääketieteellisen akatemian mukaan pölyn, radon-kaasun ja radioaktiivisen lietteen aiheuttama ympäristötuho on niin suurta, että alue tulisi luokitella ympäristökatastrofialueeksi. (Venäjän tiedeakatemia 1993) Krasnokamenskin kaivoksilla louhittavan malmin uraanipitoisuus on noin 0,18%. Näin ollen jokaista uraanikiloa kohti saadaan lähes kiloa radioaktiivista jätettä. Vuosien saatossa on syntynyt satoja miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä; vapaasti ympäristöön pölyävät, käsittelemättömät jätekivivuoret ovat kooltaan massiivisia. Lisäksi tuotantoprosessissa syntynyt rikkihapposeos päästetään neutraloimattomana liejuna laajoihin altaisiin. (Robinson 1999) Krasnokamenskin aiheuttamista ongelmista vakavin on seudun asukkaiden altistuminen radioaktiiviselle pölylle ja radonkaasulle. Oktjabrskin kaivoskylä sijaitsee suoraan kaivoksen päällä, niin, että kaivoksen poisto-ilmassa pumpattu radon painuu ilmaa raskaampana suoraan laaksossa sijaitsevaan kylään. Oktjabrskin asunnoissa on mitattu 190 kertaisia radon-pitoisuuksia ( Bq/m 3 ) standardien maksimipitoisuuteen nähden. Jopa kaivoksen johdon omien tiedonantojen mukaan satoja kotitalouksia altistuu jatkuvasti kaikki suositukset ylittävälle säteilyannokselle. Uraanimalmin pöly nousee kaivosalueelta rekkojen lastauksen ja purkamisen yhteydessä, kulkeutuen laajalle alueelle ja laskeutuen kerrokseksi teiden, peltojen ja asuntojen päälle. (Robinson 1999, Greenpeace 1996) Lisäksi tutkimuksissa on havaittu että radioaktiivinen liete on päässyt vuotamaan alueen pohjavesiin. (Venäjän tiedeakatemia 1993) Venäjän lääketieteellisen akatemian tutkimuksen mukaan pitkään jatkunut altistuminen radioaktiiviselle pölylle ja radonille on johtanut syöpätapausten, keskenmenojen ja sikiöiden epämuodostumien moninkertaistumiseen. Aseteollisen merkityksensä vuoksi alueen terveystilastot olivat pitkään salaisia. Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää. Miesten syöpätapaukset olivat lisääntyneet 3,2 kertaisiksi vuodesta Krasnokamenskin tuotteiden pääasiallinen ostaja, länsi-eurooppalainen ydinvoimateollisuus, pyrkii välttämään mielleyhtymiä ympäristötuhoihin, syöpätilastoihin. Fortum vähättelee koko kysymystä, ja on suhtautunut esimerkiksi Ruotsissa kiivaaksi yltyneeseen keskusteluun ylimielisesti. Fortum jopa kehuu Krasnokamenskia: Krasnokamenskista voidaan todeta että ympäristönsuojelu on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Mitenkään väitettään perustelematta yhtiö on esittänyt varmistaneensa, ettei uraanin louhinnasta aiheudu ympäristöhaittoja paikallisille asukkaille (Yle 1997).

5 (yllä) Malminlouhintaa Krasnokamenskin kaivoksilla, Venäjällä. Radioaktiivinen uraanipöly ja radonkaasu leviävät Oktjabrskin kylään, jonka asukkaiden syöpätapaukset ovat moninkertaistuneet (alla). (yllä) Työntekijöiden vaatteiden pesua. Vaikka vaatteet ovat täynnä radioaktiivista pölyä, työntekijät eivät käytä suojanaamareita. Uraanioksiditynnyrien puhdistamista ennen niiden kuljetusta länsimaihin. (alla) Uraanikaivosten louhintajätteiden myrkkyjä Arsenikki Arsenikki on suurina pitoisuuksina nautittuna tappavaa, jo arsenikkipitoisen ilman hengittäminen aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. Maailman terveysjärjestö on luokitellut arsenikin syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Kadmium Kadmium pysyy ihmiskehossa pitkään ja voi keräytyä vuosien matalan altistumisen aikana. Pitkäaikainen kadmiumille altistuminen johtaa kadmiumin keräytymisen munuaisiin ja mahdollisesti munuaissairauksiin tai keuhkovaurioihin. Uraani Uraanin puoliintumisaika, eli aika jossa puolet uraanierästä on muuttunut radioaktiivisiksi hajoamistuotteiksi on erittäin pitkä. Yleisimpien uraani-isotooppien uraani-235 ja uraani- 238 puoliintumisajat ovat miljoonia vuosia. Uraanin on todettu aiheuttavan munuaisvaurioita. Uraanin nauttimisen ravinnossa on eläinkokeissa todettu aiheuttavan sikiövaurioita ja lisääntymishäiriöitä. Lyijy Lyijy vaikuttaa useisiin elimiin ja varsinkin keskushermostoon. Lyijy aiheuttaa myös munuaisvaurioita, lisääntymishäiriöitä ja muistihäiriöitä. Radium Radiumia muodostuu luonnollisesti kun uraani ja torium hajoavat luonnossa. Radium itse hajoaa hajoamistuotteiksi tuottaen alfa-, beta- ja gammasäteilyä. Radium on syöpää aiheuttava aine ja tuottaa Radon-222 kaasua, joka aiheuttaa keuhkosyöpää.

6 Olympic damin radioaktiivisten kaivosjätteiden allas kattaa 500 hehtaarin alueen. Kaivosalueelta on ollut jatkuvia radioaktiivisia vuotoja ympäristöön. Olympic Dam, Australia (TVO) radioaktiivisia jätevuotoja ja niiden salailua ekosysteemit vaarassa veden kulutuksen takia kiista alueen alkuperäiskansojen kanssa. Teollisuuden Voima Oy ostaa Olkiluodon ydinvoimalaitokselleen uraania Australiasta Kanadasta, Uzbekistanista sekä Nigeristä (Rissanen ja Tarjanne 2001). TVO:n uraanista 15,6 % louhitaan Australiassa, aboriginaalien alueilla, Olympic Dam -kaivoksella. (Rissanen ja Tarjanne 2001) WMC -yhtiö (entinen Western Mining Company) hakee malmin 500 metrin syvyydestä ns. liuoskaivosmenetelmällä (ISL). Happoa pumpataan uraanipitoiseen kallioperään, ja uraani liukenee nesteeseen, joka pumpataan ylös. Vaikka menetelmä on erittäin halpa se on ympäristölle erittäin haitallinen, koska se pilaa pohjavedet ja uraaniliuosta voi jäädä kallioperään hyvin pitkiksi ajoiksi. Olympic Damin kupari- ja uraanikaivos tuottaa vuosittain 5000 tonnia uraanioksidia ja 10 miljoonaa tonnia radioaktiivista jätettä. Radioaktiivinen hiekka ja lieju kattaa nyt 500 hehtaarin alueen. Nestemäistä, raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxby Downsin kaivoskaupunkia. Kaupunkiin leviää kaivosalueelta radioaktiivista pölyä. (Anawa 2001) Olympic Damilla, kuten muillakin Australian uraanikaivoksilla on ollut jatkuvasti radioaktiivisia jätevuotoja. Viimeisen vuoden aikana Olympic Damissa on ollut seitsemän jätevuotoa. Viimeksi 2001 joulukuussa litraa radioaktiivista lietettä vuoti altaasta ympäristöön. Vuonna 2002 Etelä-Australian hallitus vaati tiukempaa raportointia vuodoista. (Reuters 2002) Vuonna 1994 kaivosyhtiö joutui vuosien salailun jälkeen myöntämään, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut ainakin 5 miljoona kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön. Hallituksen komission raportti totesi, että yhtiö oli salaillut vuotoa niin pitkään kuin mahdollista. (Parliament ) (Anawa 2001) Olympic Dam käyttää malmin erottamiseen 30 miljoonaa litraa vettä päivässä alueella, jossa on maailman kuivimpia ekosysteemejä. Kaivos saa veden ilmaiseksi. Varsinkin uraanin tuotannossa käytetään paljon vettä, jolla radioaktiivisen pölyn leviämistä estetään. Useat vedenottoalueen lähialueen harvinaiset luonnonlähteet ovat veden pumppauksen takia kuivuneet. (Mudd 2000)(Keane 1997) Yli kymmentä Etelä-Australian lähderyhmää uhkaa tutkimusten mukaan kuivuminen Olympic Dam kaivoksen takia kun kaivoksen vedenpumppaaminen lisääntyy. Kaivoksen veden käyttö uhkaakin tutkimusten mukaan kosteikkojen harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, joista osaa on tavattu vain tältä alueelta. (Mudd 2000)(Keane 1997) Ympäristöjärjestöt vaativat kaivoksen sulkemista yhdessä alueen alkuperäisasukkaiden Kokathojen ja Arabunnien kanssa. (SEA-US 2002) Lähteet ovat arkeologisista jäänteistä päätelleen olleet jo tuhansia vuosia alkuperäisasukkaiden pyhiä paikkoja.

7 Lake Eyren harvinaiset luonnonlähteet ovat kuivumassa Olympic Dam kaivoksen voimakkaan vedenkäytön takia. Yllä Aboriginaalien pyhänä pitämä bubbler ja alla Beatricen kuivunut lähde sekä Olympic Damiin vettä alueelta pumppaava kaivo. (Keane 1997) Nyt lähteiden ja kosteikkojen tuhoutuminen on johtanut alkuperäisväestö Arabunnien protesteihin ja oikeusjuttuun kaivosyhtiötä vastaan. (Anawa 2001) (Keepers of Lake Eyre 2000) Alueen alkuperäiskansa Kokathat siirrettiin alueelta reservaattiin 50-luvulla pois ydinkokeiden tieltä. Tällöin Australian hallitus myös pakkohuostaanotti monet Kokatha-lapsista vanhemmiltaan. Olympic Damin kaivos rakennettiin vuonna 1986 Kokathojen pyhinä pitämille alueille ilman heidän lupaansa. (Wingfield 1992) Hallituksen ja kaivosyhtiön sopimuksessa mitätöitiin alkuperäisasukkaiden oikeus alueisiinsa. Kaivoksen alueet on suljettu alkuperäisasukkailta ja he voivat käydä pyhillä paikoillaan vain kaivoshenkilökunnan valvonnassa. (Wise 1993) Myös eräät Arabunnat ovat yrittäneet muuttaa takaisin perinteisille alueille Olympic Damin vedenottoalueen Lake Eyren rannoille, mutta kaivosyhtiö WMC on hajottanut heidän leirinsä. He ovat nyt nostaneet oikeusjutun WMC-yhtiötä vastaan. (Keepers of Lake Eyre 2000) WMC on myös kieltäytynyt tunnustamasta Arabunnien neuvostoa, ja tukee omaa kaivosmyönteistä alkuperäisasukas-neuvostoaan. (Keane 1997)

8 Uraanin louhimisesta syntyvää radioaktiivista lietettä valuu putkesta jätealtaaseen Kanadan uraanikaivoksilla. McArthur river, Rabbit lake, Saskatchewan, Kanada (TVO) radioaktiivisen jätteen vuotoja ympäristöön Kanada on maailman suurin uraanin tuottaja ja viejä. Tärkein kaivosalue on Saskatchewan territorion pohjoisosassa, jossa on peräti kuusi toiminnassa olevaa uraanilouhosta. Ei ole sattumaa, että kaivokset jälleen kerran sijaitsevat syrjäseuduilla ja alkuperäisväestön (Dene ja Cree -heimot) perinteisillä mailla. Tiheämmin asutuilla ja järjestäytyneemmillä seuduilla kaivoshankkeet ovat järjestelmällisesti kaatuneet paikalliseen vastustukseen. (Penna 1997) Teollisuuden Voima Oy tuo vuosittain 80 tonnia, 25% uraanin tarpeestaan Pohjois-Saskatchewan McArhur River ja Rabbit Lake kaivoksilta. McArthur River tunnetaan poikkeuksellisen rikkaana malmiesiintymänä, jonka jätteet ovat hyvin radioaktiivisia. (Rissanen ja Tarjanne 2001) Pohjavesi virtaa kaivokseen, josta sitä on jatkuvasti pumpattava pois. Kaivosvettä syntyy vuosittain 1,7 miljoonaa kuutiometriä, eli 37 miljoonaa kuutiometriä kaivoksen arvioituna 20 vuoden elinaikana. Tämä vesi lasketaan laskutusaltaiden jälkeen Boomerang Lake -järveen, josta se virtaa eteenpäin vaikuttaen laajalti herkkään vesistöekosysteemiin aina Beaufortin merelle asti. (Resnikov et al 1996) Myös jätekasojen ympäristön pohjavesi on käsiteltävä. Yhteensä McArthur River:n ja viereisen Key Lake:n kaivoksien toiminnassa päästetään vuosittain 12 miljoonaa kuutiometriä eri asteisesti käsiteltyjä jätevesiä paikallisiin pintavesiin. (Resnikov et al 1996) Kaivosten omistajan, maailman suurimman uraanintoimittajan Cameco Corporationin jätteenkäsittelylaitoksesta on vuotanut radioaktiivista jätettä ja raskasmetalleja suoraan Ontario-järveen. (Reuters 2001) Radioaktiiviset louhintajätteet tuhansien sukupolvien ongelma Suureksi ongelmaksi on myös muodostunut kiinteiden kaivosjätteiden suuri volyymi ja niiden läjittäminen. Alueen kuusi kaivosta tuottavat valtavan määrän sivutuotteita, jotka on mahdollisimman tehokkaasti eristettävä ympäristöstään tuhansiksi vuosiksi. Jo nyt turvajärjestelmät ovat alkaneet pettää ja ympäristövaikutukset ovat nähtävissä. Jätekasat päästävät ympäristöönsä radonkaasua, arsenikkia, nikkeliä sekä muita raskasmetalleja. Radioaktiivinen pöly leijailee tuulen mukana laajoille alueille. Kumulatiiviset vaikutukset järvissä läjitysalueiden ympäristössä tarjoavat synkkiä näkymiä tulevasta. Muun muassa Wolf Laken arsenikkipitoisuus on noin 200-kertainen ja uraanipitoisuus noin 60- kertainen järven normaalitilaan verrattuna. (Resnikov et al 1996) Uraaninlouhinnan vaikutuksista tehdään ympäristövaikutusten arviointi, mutta ne ovat olleet voimakkaan kritiikin kohteena. Kaivosten ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupien myönnön suorittaa valtakunnallinen AECB (Atomic Energy Control Board), joka tulkitsee Kanadan YVA-lakia hyvin kapeasta näkökulmasta. Ympäristövaikutusten arviointiin perustettiin asiantuntijapaneeli, jonka piti tehdä arvio kaivosten laajentamishankkeiden vaikutuksista. Elliot Laken uraaninkaivoksen jäteallas.

9 Beaver Lodge -kaivoksen alajuoksulta, Saskatchewanista, pyydetty longnose sucker -kala (Catostomus catostomus). Kala on sokea, koska sen silmissä ei ole pupilleja. Radioaktiiviset aineet keräytyvät vesistön pohjasedimentteihin, joista mutaa tonkivat kalalajit etsivät ravintoaan ja saavat enemmän säteilyä kuin muut lajit. Ainoa alkuperäisasukkaiden edustaja päällikkö John Dantouze sekä Manitoban yliopiston ympäristöterveyden professori Dr. Annalee Yassi erosivat ympäristövaikutuksia arvioivasta paneelista vuonna 1996, protestina paneelin työssä esiintyneille puutteille. Kuulemisen käynnistettiin ilman tarvittavaa tutkimustietoa ympäristövaikutuksista sekä välinpitämättömyydestä ilmaistuun huoleen kaivosjätteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi paneelin edelliset suositukset vuodelta 1993 olivat edelleen toteuttamatta. Alueen asukkaiden kuuleminen legitimoi vaihtoehdot, joiden valmisteluun sidosryhmät eivät pääse vaikuttamaan. (Wise 1998) Neljän Saskachewanin yhteisön pormestarit ilmoittivatkin kuulemisiin pettyneenä vuonna 1996, että näillä alueella ei kuulemisia saa pitää. (WISE 1998) Pohjois-Kanadan uraanin louhinnan epäkohdat ovat saaneet myös kirkot huolestumaan. Voimattomien syrjäseutujen yhteisöjen asiaa ajaa eri uskontokuntien yhteistyöelin Inter-Church Uranium Committee. Komitea monitoroi kaivostoimintaa ja nostaa esiin kysymyksiä kaivosyhtiöiden ja AECB:n vastuusta niin oikeudessa kuin julkisuudessakin. (Penna, P. 1999) Myös Inter- Church Uranium Committee ilmoitti kuulemisia kritisoiden, että se ei osallistu kuulemismenettelyyn vuonna Samana vuonna alueen piispat vetosivat yhteiskirjeessään Saskatchewan hallituksen puheenjohtajaan Roy Romanow:iin uskottavamman ja luotettavamman ympäristövaikutusten arviointiprosessin puolesta. (Wise 1998) Hankkeet kuitenkin saivat ympäristöluvan protesteista huolimatta. Uraanikaivoksien tuottamat jätteet pitää eristää sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Onkin suunniteltu esimerkiksi jätealtaiden peittämistä maalla. On kuitenkin epäselvää tunkeutuuko pohjavesi altaisiin ja kestävätkö rakenteet eroosiota. Koska maalla peittäminen on myös melko kallista, uudemmassa suunnitelmassa altaat peitetään matalalla vesikerroksella. Tämä vähentäisi säteilyaltistusta ja olisi myös halvin vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä menetelmän toimivuus riippuu kuitenkin ihmisen tekemien patorakenteiden toimivuudesta, esimerkiksi siitä pystyvätkö padot pitämään vesitason samana. (Leight et al 1996) On erittäin epätodennäköistä, että nämä rakenteet säilyisivät ne sadat tuhannet vuodet, jonka ajan kaivuujätteet ovat vaarallisia. Vuotoja tapahtuu jo nyt. Kanadan Key Lakella tapahtui 100 miljoonan litran radioaktiivisen jätteen vuoto vuonna (Wise 1999) Rio Algom yhtiön kaivoksen jätealtaasta Elliot lakelta vuoti vuonna 1993 kaksi miljoonaa litraa saastunutta vettä McCabe järveen. (Wise 1996) Viimeksi elokuussa 2001, Kanadan Cameco ydinvoimayhtiön uraanintuotantoalueelta havaittiin radioaktiivisen jätteen vuotaneen suoraan Ontario-järveen. (Reuters 2001) Cameco tuottaa uraania myös Suomeen TVO:lle. Eroosion vaikutus jätealtaisiin pitää siis pystyä estämään erittäin pitkiksi ajoiksi tai muuten säteilyaltistus kasvaa. Elliot laken kaivosjätteiden arvioidaan aiheuttavan paikallisesti syöpätapausta seuraavan 500 vuoden aikana. (Leight et al 1996) Tämä riippuu merkittävästi juuri siitä kuinka paljon kaivosjätteet vapauttavat radioaktiivisia aineita vesistöihin ja ilmaan. Yritykset radioaktiivisten kaivosjätteiden eristämiseksi luonnosta Rabbit laken avokaivos, Saskatchewan, Kanada.

10 Arlit, Niger, (TVO) Ihmisoikeuksien ja työläisten oikeuksien loukkauksia Suuria patojärjestelmien vuotoja 2002 Olympic Dam, Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järveen valui uraanintuotannon jätteitä Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuotaa McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointialtaan vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m 3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Union Carbide. Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m 3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Teollisuuden Voima Oy tuo Suomeen uraania Arlitin avolouhokselta Pohjois-Nigeristä. Vuonna 2001 tämä tuonti kattoi TVO:n uraanintarpeesta n. 9,4%. (Rissanen ja Tarjanne 2001) Niger kuuluu maailman köyhimpiin maihin, jossa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää ja ympäristötietoa on vain vähän saatavilla. Nigerin kahta uraanikaivosta operoivat valtionyhtiöt SOMAIR (Société des Mines de l Air) ja COMINAK (Compagnie Miniere d Akokan) yhdessä ranskalaisen suuryhtiö COGEMA:n kanssa. Arlitin malmin keskimääräinen uraanipitoisuus on alhainen, vain 0,29%. Kaivostoiminta on silti kannattavaa työvoimakustannuksien ja standardien ollessa alhaisia. Yhtiöiden otteet ovat olleet kovia. Vuoden 1996 tammikuussa hallitus päätti yksipuolisesti alentaa palkkoja 30% ja pidentää palkanmaksuväliä 30 päivästä 42 päivään. Tämä perusteltiin työntekijöiden vapaaehtoisena lahjoituksena maan kriisirahastoon. Kaivostyöläiset yrittivät lakkoa, heikoin tuloksin. (Charlick 1996). Vuonna 1998 YK raportoi levottomuuksista, jotka saivat alkunsa tammikuussa 18 kaivostyöläisen saatua potkut yritettyään organisoida ammattiliiton kokousta. Levottomuuksien rauhoittamiseksi jouduttiin turvautumaan Nigerin armeijan väliintuloon. (UN 1998) Kaivostyöläisiä tukeneiden opiskelijoiden mielenilmaukset pääkaupunki Niameyssä tukahdutettiin puolisotilaallisten joukkojen toimesta. Kansainvälinen vapaiden ammattiyhdistysten liitto raportoi vuoden 2000 kertomuksessaan neljäntoista työntekijän joutuneen ammattiyhdistystoiminnan vuoksi 12 kuukaudeksi arestiin Niamey:n. Koko tämän ajan he joutuivat olemaan palkatta ja erossa perheistään. YK:n työjärjestö ILO kritisoi Nigerin vuoden 1996 lakia, jonka mukaan valtion työntekijöiden lakko voidaan murtaa yleisen edun niin vaatiessa. (ICFTU 2000) Vuoden 2000 huhtikuussa 667 SOMAIR:n työntekijää lakkoili (Ux Weekly 2000). Navoi, Uzbekistan (TVO) Vakavia ympäristö ja terveysongelmia Uzbekistan on maailman kuudenneksi suurin uraanin tuottaja. TVO tuottaa Navoin kaivoskombinaatista 18.8 % uraanistaan. Maan ihmisoikeustilanne on heikko ja tiedonvälityksen vapautta on rajoitettu. Olemassa olevan tiedon perusteella uraaninlouhinnan vaikutukset ovat kuitenkin hälyttäviä. YK:n ympäristöraportti kutsuu kaivosten louhintajätteiden hallintaa maan keskeiseksi ympäristöhaasteeksi. (UN 2001) Uraaninlouhinnan jätteitä on kasautunut nyt 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Navoin kaivoskombinaatin ympärille kaivosjätteitä on kasautunut 60 miljoonaa tonnia ja ne kattavat nyt 620 hehtaarin alueen. Radioaktiivinen jätekivi pölyää ympäristöön ja nestemäiset jätteet vuotavat pinta- ja pohjavesiin kuljettaen mukanaan raskasmetalleja ja radioaktiivista jätettä. Pohjavesien ja juomavesien pilaantuminen on eräs maan vakavimmista ongelmista. (UN 2001) Uzbekistanin uraanikaivoksissa käytetään liuoskaivosmenetelmää (in-situ-leaching). Rikkihappoa pumpataan suoraan kallioperään ja syntynyttä liuosta pumpataan maanpinnalle, jossa uraani erotellaan. Rikkihappo pilaa pohjavesiä tehokkaasti ja on nostanut Navoin pohjavesien rautapitoisuudet 5000 kertaa ja rikkipitoisuudet 37 kertaa sallittua korkeammalle tasolle. Savimaista uraanilouhintajätettä on käytetty myös talojen rakennus-

11 aineena ja näistä taloista on mitattu suuria gammasäteilypitoisuuksia. (UN 2001) Myös radioaktiivisia louhintajätteitä sisältävien patoaltaiden murtuminen on suuri riski maassa, jossa on voimakkaita maanjäristyksiä. Esimerkiksi Tashkentin lähistön vuorialueella sijaitsevat uraanijätteiden patoaltaat ovat sen mukaan riskialttiita. Suurin yksittäinen riski on kuitenkin Uzbekistanin rajan tuntumassa Kirgisian puolella sijaitseva Mailii-Suun uraanikaivosjätteitä sisältävä pato. Alueen pahin onnettomuus sattui vuonna 1958 kun jätepadon reunat murtuivat ja padosta vuosi 6000 kuutiometriä radioaktiivista kaivosjätettä Mailii-Suu jokeen 25 kilometrin matkalle. Joki on pääasiallinen juomaveden lähde 14 miljoonalle ihmiselle Ferganan laaksossa Uzbekistanissa. Vastaavalla onnettomuudella olisikin YK:n mukaan erittäin vakavat ympäristö- ja terveysvaikutukset, koska raskasmetallit ja radioaktiiviset jätteet pilaisivat vesistöt alavirtaan mennessä. Vuosien 1992 ja 1996 aikana alueella on tapahtunut useita maanjäristyksistä johtuvia maanvyörymiä, joissa jätepatoihin on tullut vuotoja. (UN 2001) haitallinen, koska se pilaa pohjavedet ja uraaniliuosta voi jäädä kallioperään hyvin pitkiksi ajoiksi. Menetelmää käytetään kuitenkin yhä yleisemmin. (Wise 2002) Saksan Königsteinissä tonnia rikkihappoa pumpattiin uraanikerrostumaan. Vieläkin kallioperän halkeamissa on miljoonia kuutiometriä liuosta, joka sisältää korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia: sallittuihin juomaveden pitoisuuksiin nähden 400 kertaa kadmiumia, 280 kertaa arsenikkia, 130 kertaa nikkeliä ja 83 kertaa uraania. Liuoksen leviäminen uhkaa alueen pohjavesiä. Tshekin Straz pod Ralskemissa 28,7 miljoonaa litraa liuosta on levinnyt kaivosalueelta saastuttaen 28 neliökilometrin pohjavesialueet, Mimonin kaupungin juomavedet. Liuos uhkaa levitä useiden kylien juomavesialueille. (Wise 2002) Liuoskaivosmenetelmän toimintaperiaate Liuoskaivosmenetelmä eli In-situ-leaching Liuoskaivosmenetelmässä happoa pumpataan uraanipitoiseen kallioperään, ja uraani liukenee nesteeseen, joka pumpataan ylös. Vaikka menetelmä on erittäin halpa se on ympäristölle erittäin Uraani ja ydinasemateriaalit (UF6) Uraanioksidin sisältämä uraani-235 pitää väkevöidä, ennen kuin se kelpaa kevytvesireaktorien, eli vaikkapa suomalaisten reaktorien polttoaineeksi. Väkevöintiprosessia varten uraani muutetaan uraaniheksafluoridiksi (UF6), joka on sekä siviilireaktorien polttoaineen että ydinaseiden raaka-ainetta. (Goldstick 1991) Uraanin väkevöintivaiheessa on tapahtunut vakavia, ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. Uraaniheksaflouridi on vaikeasti hallittavaa, koska se on huoneen lämmössä kidemäistä ja muuttuu 56,4 C lämpötilassa suoraan kaasuksi laajentuen samalla erittäin voimakkaasti. Tämä asettaa paineistetuille kuljetussäiliöille erittäin suuret vaatimukset ja kaasuuntuvan aine on aiheuttanut onnettomuuksia kuljetussäiliöiden rikkoontuessa. Aine on myös kemiallisesti hyvin reaktiivista. Veden, vaikkapa ilman kosteuden kanssa tekemisiin joutuessaan se muodostaa erittäin syövyttävää fluorihappoa ja myrkyllistä uraanyylifluoridia (UO2F2), jotka ovat onnettomuuksissa aiheuttaneet kuolemaan johtaneita iho- ja keuhkovammoja. Onnettomuustilanteessa myös uraanin myrkyllisyys on aiheuttanut munuaisvammoja. (Goldstick 1991) Uraaniheksafluoridista voi valmistaa ydinaseen ja siksi kuljetukset rikastamolle pyritään pitämään salassa, jotta vältettäisiin ydinasemateriaalin joutuminen vääriin käsiin. Täysi 2,3 tonninen uraaniheksafluoridi-säiliö sisältää tarpeeksi uraani- 235 isotooppia kahden ydinaseen valmistamiseen. Kuljetuksissa on kuitenkin ollut väärinkäytöksiä ja onnettomuuksia. Vuonna 1984 Le Havresta Riikaan matkalla ollut laiva upposi Belgian rannikon edessä uraaniheksafluoridi-säiliöt mukanaan. Lastin sisältö ei selvinnyt laivayhtiön rahtiasiakirjoista, ja laivayhtiö peitteli asiaa useita päiviä. Täysinäiset uraaniheksaflouridi-säiliöt saatiin pelastettua, mutta useita tyhjiä säiliötä hävisi ja huuhtoutui vuotta myöhemmin rannalle. (Goldstick 1991) Västeråsissa Ruotsissa vuonna 1990 uraaniheksafluoridi-säiliöitä kuljettanut kuorma-auto pudotti kääntyessä kolme painesäiliöstä keskelle vilkasta risteystä, koska säiliöitä ei ollut kiinnitetty kunnolla. Myöskään tällä kertaa rahtiasiakirjat eivät kuvailleet lastia oikein. (Goldstick 1991)

12 Lähteet Anawa 2001, The Anti-Nuclear Alliance of West Australia Chambers, C. & Penna, P. 1999,The Environmental Assessment of McClean Lake. Saatavana: Charlick, R. 1996, Labor Unions As an Element in Democratic Forces in African Civil Society. Cleveland State University. Saatavana: Farrar, A. 2000, Uranium mining and indigenous peoples. Saatavana EPA 1983, U.S. Environmental Protection Agency, Final Environmental Impact Statement for Standards for the Control of Byproduct Materials from Uranium Ore Processing, Washington,D.C., 1983, v. 1, pp. D-12, D-13. Goldstick, M. 1991, The Hex connection, some problems and hazards associated with the transportation of uranium hexafluoride. Swedish University of Agricultural Sciences. Greenpeace 1996, Report on the Greenpeace Visit to the Priargunskiy Mountain Chemical combine, Dima Litvinov, Greenpeace Sweden 1996 ICFTU 2000, Annual Survey of Violations of Trade Union Rights Saatavana: Keane D. 1997, The sustainability of use of groundwater from the south-western edge of the Great Artesian Basin, with particular reference to the impact on the mound springs of the borefields of Western Mining Corporation. Department of Civil and Geological Engineering Investigation Project 1997, RMIT University, Saatavana: Keepers of Lake Eyre 2000, WCM court bluff fails, lehdistötiedote. wmc-court-bluff-fails.html Leigh, R., Resnikoff M., Vanrenterghem, A. 1996, Environmental Impacts of Elliot Lake Mill Tailings, Radioactive Waste Management Associates. Mudd, G. 2000, Mound springs of the Great Artesian Basin in South Australia: a case study from Olympic Dam Environmental Geology, volume 39 Issue 5 (2000) pp Parliament of South Australia 1996, The Environment, Resources and Development Committee Roxby Downs Water Leakage. Penna, P. 1999, An Atomic Energy Control Board handling of screenings. Saatavana: Robinson 1998, Impacts of Uranium Mining in Krasnokamensk, Environmental Damage and Policy Issues in the Uranium and Gold Mining Districts of Chita Oblast in the Russian Far East: A Report on Existing Problems at Baley and Krasnokamensk and Policy Needs in the Region, Southwest Research and Information Center, saatavana: Resnikov, M., Knowlton, K, Island, K. 1996, Comments on Environmental Impact Statement for the McArthur River Proposal, Radioactive waste management associates. Saatavana: Reuters 2002, Australia uranium mine reports more leaks. ( ) Reuters 2001, Radioactive Leaks in Lake Ontario Raise Concerns. ( ) Saatavana newsdate/28-aug-2001/story.htm. SEA-US 2002, The sustainable energy and anti-uranium service. UN 2001, Environmental performance review Uzbekistan, Economic Commission for Europe. Committee on Environmental policy, United Nations Saatavana: uzbekepr.pdf UN Department of Humanitarian Affairs 1998, West Africa Update 132. Saatavana: Studies/Newsletters/irinw132.html. Ux Weekly Magazine (3/2000). Saatavana: Venäjän tiedeakatemia 1993, Preliminary Medical and Ecological Expertise of Certain Population Centers of the Chita Region, (Report for 1st quater of 1993), East Siberian section of the Siberian Division of Russian Academy of Medical Sciences. Prepared by M. F. Savchenko et al. Wingfield 1992, Testimony: Joan Wingfield, Kokotha Nation, Australia. Vice-President of the Kokotha Peoples' Committee, co-author of the brochure Weapons in the Wilderness. Poison Fire, Sacred Earth, Testimonies, lectures, conclusions, the world uranium hearing, Salzburg Wise 2002, Impacts of Uranium In-Situ Leaching. Saatavana: Wise 2001, Uranium Mining and Milling Wastes: An Introduction by Peter Diehl Wise 1998, Protest campaign: Stop U-mining in N-Saskatchewan Wise news communique 485, Wise 1996, Decommissioning of Elliot Lake Tailings. Saatavana: Wise 1993, A national legacy of unutterable shame, Wise news communique Saatavana: YLE 1997, Kansalaisjärjestöt kampanjoivat uraanin louhinnan haitoista TOIMITTANUT: HARRI LAMMI GRAAFINEN SUUNNITTELU: OLLI TUOMOLA

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden

Lisätiedot

Juomasuo GTK:n geologi Pankka (1989) : Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva

Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva Sisällys Ydinteollisuuden likainen takapiha........................... 3 Uraanimalmin louhinta ja rikastaminen riskit................ 4 Uraanikaivosten suurimmat

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FCG Finnish Consulting Group Oy Suomessa uraanimalmin mahdollisesta louhinnasta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat viime vuosien aikana aiheuttaneet kärkevääkin keskustelua.

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi)

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) Kuopio 2.12.2008 Tuomo Tormulainen, Pohjois-Karjalan uraanikaivostenvastainen kansalaisliike Ilmaston muutoksen syyt Uraani Suomessa Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) - öljy, kivihiili, turve, palava

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

Kaivosyhtiö Cogema Ranskassa ja maailmalla

Kaivosyhtiö Cogema Ranskassa ja maailmalla Kaivosyhtiö Cogema Ranskassa ja maailmalla Kaivosyhtiö Cogema Ranskassa ja maailmalla Uraaninlouhinnan seurauksia, Provoossa, tammikuun 30. 2006 Paras tapa on osoittaa miten me toimimme muualla. Toimintamme

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Hyvä tietää uraanista

Hyvä tietää uraanista Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010. E. Pohjolainen Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan

Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansanliikkeen näkemyksen mukaan Soklin vaihemaakuntakaavaan ehdotettu muutos ei ole Lapin kokonaisedun mukainen,

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

28.4.2008. Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto. Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle

28.4.2008. Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto. Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle 28.4.2008 Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle Naiset Rauhan Puolesta liike Ydinvoima on rikos ihmisyyttä

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 1-2010. Ketä vastaan ahtaajat taistelivat?

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 1-2010. Ketä vastaan ahtaajat taistelivat? HELSINGIN Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 1-2010 Kuva: Pontus Purokuru Ketä vastaan ahtaajat taistelivat? Mediassa vellovassa keskustelussa ahtaajien lakko julistettiin hyökkäykseksi

Lisätiedot

Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu:

Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Haapavesi Hailuoto Kalajoki Kempele Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Oulainen Oulu Oulunsalo Pyhäjoki Raahe Siikajoki Tyrnävä Vihanti Ylivieska

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

Miten Abrajoki pelastetaan?

Miten Abrajoki pelastetaan? Ana Leung Miten Abrajoki pelastetaan? Filippiinien vuoriseutu kärsii kultakaivoksen myrkyistä Runsaiden luonnonvarojen ja ihmisten köyhyyden välinen epäsuhta näkyy Filippiinien Abrajoella. Suuri kultakaivos

Lisätiedot

Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset. Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04.

Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset. Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04. Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04.2013 Hannukaisen Kaivosprojekti Sijainti MUONIO Kittilä Au-Mine Saattopora

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote

Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote Säilytä tämä tiedote! Turvallisuus tiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen Mietoisten tehtaalla Tämän Mietoisten seudun asukkaille

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Mietoisten seudun asukkaille

Mietoisten seudun asukkaille Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Tämän Mietoisten seudun asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen toimittaminen perustuu

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

BETONG STICK TUOTEKUVAUS

BETONG STICK TUOTEKUVAUS BETONG STICK TUOTEKUVAUS BETONG STICK on nopeasti kovettuva korjausmateriaali, jolla saavutetaan lujat ja kestävät betonin, kiven, laastin, tiilen jne. halkeamien ja vaurioiden korjaukset. BETONG STICK

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

TAUSTA: Talvivaara haisee ja pölyää

TAUSTA: Talvivaara haisee ja pölyää TAUSTA: Talvivaara haisee ja pölyää julkaistu tänään klo 15:11, päivitetty tänään klo 15:53 Kaivoksen räjäytykset heittävät pölyä ilmaan. Kuva: YLE Euroopan suurimmaksi ja uudenaikaisimmaksi kehutun Talvivaaran

Lisätiedot