Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 Juomasuo GTK:n geologi Pankka (1989) : Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. Pankka: Esiintymät sijoittuvat hydrotermisesti muuttuneisiin serisiittikvartsiittimuodostuman pääasiassa sedimenttisiin kiviin. Vanhinta, voimakkainta ja laaja-alaisinta hydrotermistä muuttumista edustaa albiittiutuminen (Na-metasomatoosi), joka edeltää malmiutumisvaihetta. Albiittikiveen on Mg-Femetasomatoosin vaikutuksesta, varsinkin malmin jalkapuolelle, syntynyt y y amfiboliporfyroblastinen albiittikivi. Malmivyöhyke on voimakkaasti kloriittiutunut ja serisiittiytynyt. Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. Pankka: Magneetti- ja rikkikiisun lisäksi kobolttihohde ja -pentlandiitti ovat yleisiä sulfidimineraaleja. Muita paikallisesti rikastuneita malmimineraaleja ovat kuparikiisu, uraniniitti, scheeliitti ja molybdeenihohde. Kulta esiintyy pääasiassa mikroskooppisina rakeina ja raekasaumina telluridien ja Bi-mineraalien kanssa sekä sulkeumina rikkikiisussa, kobolttihohteessa ja uraniniitissa. Lähde: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4613/-89/1/10 Kuusamo Juomasuo Heikki Pankka

21 Uraanin louhinnan kannattavuus GTK:n mukaan uraanimalmin louhinnan kannattavuus riippuu, kuten muidenkin malmiesiintymien, mm. arvometallipitoisuudesta, malmin koosta, louhintakohteen syvyydestä, maantieteellisestä sijainnista jne. Uraaniesiintymän koon tulisi olla satoja tuhansia tonneja, uraanisisällön tonnia U ja malmin pitoisuuden vähintään 0.1 % eli kilo uraania malmitonnissa, jotta louhinta kannattaisi (GTK 2007). Kuitenkin jos uraani on kytköksissä mm. kultaan taloudellisuus raja tulee helpommin vastaan. (Prof. Saarnisto 2007.) Uraani voidaankin saada useiden kaivoksien sivutuotteena (Energiateollisuus 2007.) Kuitenkin ympäristö- ja terveysvaikutukset pysyvät samana myös näissä esim. Kultauraanikaivoksissa.

22 URAANI (U) MITÄ SE ON? Radioaktiivinen ii i ja myrkyllinen raskasmetalli Uraani on vesiliukoinen (hallintaongelma) Koostuu isotoopeista U238 (99.28 %), U235 (0.71 %) ja U234 (0.005 %) Rikastuu geologisissa prosesseissa U238: halkeamaton U235 : halkeaa spontaanisti - Ydinpolttoaineeksi i i louhittu uraani on väkevöitettävä niin, että siinä on 3-5 % isotooppia U235 - Luonnonuraanissa U235:ttä on vain 0.7%

23 MITÄ SÄTEILY ON? MAUTONTA HAJUTONTA NÄKYMÄTÖNTÄ

24 SÄTEILYN LÄPÄISEVYYS Ä Alfasäteily ei läpäise ihoa tai paperia vaarallista jos hiukkasia joutuu hengitettäessä elimistöön Beetahiukkaset läpäisevät ihon Gammasäteily ei läpäise paksua betoniteräs- tai lyijykerrosta Uraani ja torium ovat alfasäteilijöitä Cesium, jodi ja strontium beetasäteilijöitä

25

26 PUOLIINTUMISAIKA Puoliintumisaika = puolet ytimistä on hajonnut kevyemmiksi ytimiksi Radioaktiivinen aine hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi Syntyvä aine voi myös olla radioaktiivinen Vapautuu ionisoivaa säteilyä Uraanin isotooppien radioaktiivisuuden puoliintuminen U238: 4.5 miljardia vuotta U235 : 700 miljoonaa vuotta Uraanin 23-portaisen hajoamisketjun lopullinen aine on lyijy Uraani-torium-radium-radon-polonium-vismutti-lyijy

27

28 Los Alamos National Laboratory's Chemistry Division l / l t /84 l Polonium-210 Weight by weight it is about 250 billion times as toxic as hydrogen cyanide.

29 Uraanikairauksien riskit: GTK:n radioaktiivista vettä vuotava uraanikairausputki Kitkajärven Kouvervaarassa Kuusamossa (Vesi mitattu Kuusamon terveysviranomaisten toimesta ollen yli 500 bq)

30 Jos reiästä nousee pohjavettä pintaan, hakija tukkii reiän tutkimusten päätyttyä ja poistaa suojaputket, jotta radioaktiivista säteilyä ei veden mukana pääse maan pinnalle. Hakija sementoi reiät, joista on tavattu korkeita uraanipitoisuuksia (> 1 %), tutkimusten loputtua umpeen sekä lävistyksen kohdalta että noin 10 m matkalta molemmin puolin lävistystä. Lähde: Arevan tutkimussuunnitelma raportti.

31

32

33

34 GTK: Juomasuon Kulta-Uraani korrelaatio Au, U, W, Te and Se show significant positive correlation; the Te anomaly extends beyond Au anomaly [3,4,13].

35 Osoittavat vahvaa kullan ja uraanin korkeiden pitoisuuksien korrelaatioa, kuten geologi Vanhasen (2001) analysoimat Juomasuon kairausreijät nro 333 ja 320 sekä sitä, että uraania ja toriumia esiintyy kauttaaltaan maaperässä: siis päästäkseen kultaan on mentä uraanin ja toriumin läpi ja korkeimmat kultapitoisuudet ovat uraanipahkuroissa ja uraanin ympäröimänä. (ks. liite 3 kairausreikä nro 333 ja 320).

36 Kitkajoen Juomasuon kaivoshanketta kultapestiin ; uraanista vaiettiin paikallisille, vaikka STUKin lausunto nro 1003/340/92 ( ) toteaa vaatimuksissaan koelouhinnalle: Koska malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa ja koska jo koelouhintaa, siitä syntyvän suuren jätemäärän vuoksi, voidaan pitää laajamittaisena luonnonvarojen hyödyntämisenä, on toiminnasta tehtävä säteilyturvakeskukselle säteilyasetuksen (1512/91) 29 mukainen ilmoitus. Huomioitavaa on lisäksi se, että jo tuolloin arvioitiin malmion ylittävän geologien ja ministeriön virallisen uraanimalmion rajan 0,1%. Juomasuolta on sittemmin raportoitu jopa 0,2 0,75 % uraania. Siis todella korkeita pitoisuuksia, uraani kullan ympärillä, kulta uraanipahkujen sisässä. Sittemmin kaivosyhtiö on ilmoittanut alueella olevan korkeampiakin pitoisuuksia. Lisäksi malmiossa on myös toriumia, radiumia ja arsenikkia.

37 Kitkajoen Käylän Juomasuon louhoksen mittausarvot (µsv/h, 0,30 Sv/h) Piste 1. 16,3 Piste 2. 15,7 Piste 3. 0,67 Piste 4. 0,14 Piste 5. 0,12 Piste 6. 0,11 Piste 7. 10,12 Piste 8. 0,49 Piste 9. 0,14 Piste 10. 0,11

38 Juomasuon kaivoksella STUK mittasi 1990-luvulla seuraavaa: Oheisessa liitteessä 1 on STUK:n tutkijan tkij Mika Markkasen muistio Juomasuon koelouhoksella tehdyistä mittauksista. Liitteessä 2 on tuloksia louhoksella työskennelleiden henkilöiden altistuksista säteilylle. Tuloksista voidaan todeta, että eräissä tapauksissa vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 msv., On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä j henkilökohtainen altistusseuranta. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa , 10 jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µsv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µsv/h) (mittauspistekartta liite 1 ja tulokset liite 2) Vs. Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat kertaisia." Säteilymittauksien tuloksia vahvistavat myös tiedot aikaisemmista kairauksista.

39 Radioaktiiviset malmiesiintymät saattavat siten olla peittyneenä säteilyä vaimentavien materiaalien alle. (Arevan tutkimussuunnitelma)

40

41 Radonin erittyminen Gammasäteily Pölyäminen (radium, arseeni,...) Suojapadon murtuminen Rikastusjäte eroosio tulvat rankkasateet onnettomuudet rakennevirheet Pohjavesi Suodattuminen uraani, arseeni,... + U radionuklidit

42 Kaleva : Uraani vetää ulkomaisia firmoja Uraanin louhintaa ei voi professori Saarniston mielestä asettaa samalle viivalle muun kaivostoiminnan kanssa: "Uraanin louhinnassa suuri osa malmiaineksesta jää maahan. Jätekasat ja lietteet t sisältävät ät uraania, jota ei mikään pysäytä, sillä uraani on herkästi vesiliukoista ja valuu vesistöihin. " lähde:

43 Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara kipsisakka-allas (uraanijäteallas) tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

44 Uraanikaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskejä URAANIKAIVOSTOIMINNAN RISKIT OVAT SUURIA - Suomessa ei juurikaan ole keskusteltu uraanikaivosten kiistattomista haitoista, millä epäilemättä on ollut vaikutus uraanivoiman (ydinvoiman) kannatukseen Suomessa. - Uraanikaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskejä (IAEA 2005) ovat: 1) Liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten materiaalien joutuminen pohjaveteen ja vesistöihin. 2) Louhinta- ja murskausjätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit ja hidas saastuminen. 3) Radioaktiivisesti ja kemiallisesti myrkyllisen pölyn leviäminen ilmavirtojen myötä ihmisiin, eläimiin, kasvistoon, vesistöihin ja kaloihin. 4) Radon-kaasun päästöt: radonin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen ilmavirtojen mukana laajalle alueelle. 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten ja malmirikastamoiden jätteet sisältävät mm. raskasmetalleja, happoja, ammoniakkia ja myrkyllisiä suoloja. 1 Lähde: IAEA 2005, Ari Lahti 2006.

45 Ranskan TV3 Dokumentti: Arevan uraanikaivostoiminta aiheuttanut Ranskassa vakavia radioaktiivisia ongelmia mercredi 11 février, h35 Uranium : le scandale de la France contaminée Pièces à Conviction n 72

46

47 Terveysriskit Maailman suurimman eli Saksan uraanikaivostyöntekijää käsittäneen tutkimuksen mukaan kaivostyöntekijöillä selkeästi korkeampi k keuhkosyöpäriski. ki Lähde: Grosche et al in British Journal of Cancer.

48 Säteilyn vaikutus terveyteen Säteily vaikuttaa elävien solujen perimään, niin että solujen toiminta muuttuu tai solut voivat kuolla. Vaikutus on säteilyannoksesta t ja sen saamistavasta riippuen erilainen. Radioaktiiviset i t aineet voivat joutua kehon sisälle ja varastoitua esimerkiksi hampaisiin ja luihin kuten strontium-90 ja radium-226 tai kilpirauhaseen, kuten jodi-131. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman, ei siis ole olemassa raja-arvoa, jota alhaisempi säteily olisi turvallista. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi aiheuttaa solujen tuhoutumisesta johtuvan säteilysairauden, paikallisen palovamman tai sikiövaurion. Säteily voi myös aiheuttaa geneettisiä vaurioita, jotka periytyvät seuraaviin sukupolviin sekä immuunijärjestelmän muutoksia.

49 PERIMÄN MUUTOKSET 1927 Muller: säteily muuttaa kromosomeja

50 Uraanituotanto & Ydinenergialaki Kainuun ELY-keskus onkin linjannut uraanituotantoa uudella tavalla ns. Talvivaaran uraanituotanto lausunnossaan Kainuun ELY keskuksen mukaan ratkaisevaa on uraanintuotanto - termi, ei uraanikaivos termi. Koska uraanikaivostermillä ei ole ydinenergialain kannalta merkitystä, vain uraanintuotannolla

51 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) raportti (62) Käylän Juomasuosta: Uraniniitti esiintyy näytteissä yksinäisinä pahkuina ja kiteinä. Suurissa uraniniittipahkuissa esiintyy runsaasti tellureja: meloniitti ja altaiittia. Kulta esiintyy runsaasti meloniitin yhteydessä. GTKn raportti (89) Juomasuosta kertoo: Selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen. Tämä tarkoittanee kansankielellä, että kulta on uraanipahkuroiden ja rakeiden sisällä. Koelouhoksen uraanikultamalmi rikastettiin 92 Rautuvaarassa. Outokumpu raportoi Säteilyturvakeskukselle (STUK) (93): isoimmat uraanipahkut ja rakeet rikastettiin tärypöydällä. Työpaikalla suurin sallittu vuoden säteilyannos täyttyi jo kahdessa kuukaudessa.

52 STUK:in vaatimuksia koelouhinnalle oli: Koska on mahdollista että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa (500 ppm) on rikasteen uraanipitoisuus syytä määrittää tarkemmin,., Koska malmin korkean uraanipitoisuuden johdosta koelouhinta on säteilylain (292/91) 11 mukaista säteilytoimintaa, on toiminnan harjoittaja j velvollinen lain 45 :n mukaisesti selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, Säteilylain 50 :n mukaan on toiminnan harjoittaja toiminnan aikana ja sen lopettaessa velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivista jätteistä ei aiheudu terveydellistä eikä ympäristöllistä haittaa. Asia konkretisoi 1992 koelouhinnan jälkeen Juomasuon malmin rikastuksessa Rautuvaaran rikastamolla ja jatkojalostuskokeissa Harjavallan sulatolla. Suora lainaus Outokumpu Miningin ( ) raportista Säteilyturvakeskukselle (STUK): Kuusamon Juomasuon kultaesiintymän koelouhinta diaarinumero:nne 1003/340/92: Malmia louhittiin ja rikastettiin tn, josta tentiin ominaispainopiirissä i i ii i ns. tärypöytärikastetta t tt n. 3 tn ja vaahdotusrikastetta t tt 994 tn. Koelouhinnan malmin uraanipitoisuus 0,02 0, 075% oli huomattavasti korkeampi kuin koko esiintymälle on arvioitu (0,014%). Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että koelouhinnassa pyrittiin louhimaan keskimääräistä rikkaampaa kultamalmia, jolloin louhinnan piiriin tuli alueita, joilla myös U-pitoisuus oli korkeampi. ja tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 19% 1,9% - 45,4%. 4% Ennakkoarveluihin nähden korkea uraanipitoisuus selittyy rikkaalla malmilla. Kun nyt Dragon Mining (Polar Mining) kaivosyhtiö hamuaa korkeimpia kultamalmioita koskee se vääjäämättä myös korkeapitoisiin uraanimalmioihin

53 Tämä aiheuttaa työsuojeluongelman, kuten jo 1990 luvun koerikastukset osoitti: Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, että millään tutkituista malmeista ei voida työskennellä lähimainkaan koko vuoden tuntimäärää täyteen tärypöytärikasteen kuivatuksessa. Käytännössä rikasteen kuivatukseen ja käsittelyyn menee aikaan suurinpiirten yksi tunti päivässä. Se merkitsee tämän laskelman mukaan sitä, että vain rajamalmeja käsiteltäessä vuotuinen säteilyannos jäisi ylittymättä. B-malmilla raja täyttyy tällä perusteella jo kahdessa kuukaudessa., Kun säteilymittausten tuloksia tarkastellaan kokonaisuudessaan, on kuitenkin todettava, että säteilyn voimakkuus saattaa paikallisten (tärypöytärikasteen käsittely!) olla huolestuttavan korkea erityisesti B-malmia käsiteltäessä. Näin ollen mahdollisuus lyhytaikaiseen korkeaankin altistukseen on olemassa, mikä saattaa aiheuttaa vuosiannoksen täyttymiseen huomattavasti ennakoitua nopeammin. Siis korkeita säteilyriskejä työntekijöille. Tässä syytä muistuttaa, että ko. säteilyannostus on teoreettinen laskelma. Tämän tunnustaa myös STUK, ja myöntää virallisesti, ettei säteilylle voida asettaa turvallista raja-arvoa.

54 Yleisesti STUK:in jo 1990-luvun raportissa varoitetaan mm. työstä saattaa aiheutua louhoksessa työskenteleville säteilyaltistusta ja louhinnan aikana saattaa ympäristöön levitä radioaktiivisia aineita joko pölyn mukana tai vesien kautta. Uraani tunnetusti kemiallisesti myrkyllisenä, radioaktiivisena ja herkästi vesiliukoisena aineena on mahdoton hallittava avokaivoksissa, jossa on normaalin sadannan vaihtelut. Tätä ongelmaa entisestään kasvavattaa voimistuvan ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aikakausi mm. rankkasateiden johdosta. Uraanin myrkyllisiä johdannaisia liukenee myös prosessi- ja jätevesiin. Talvivaara osoittaa että myös modernien kaivoksien jätevesien ongelmat sekä uraanin hajoamistuotteita sisältävät jätealtaat tulvivat ja vuotavat ympäristöön, vesistöihin ja pohjavesiin. Nyt keskusteluissa ollutta vaahdotusmenetelmää kaavaillaan (mm. Käylän tilaisuudessa puhuttiin) malmien eri aineosien erotukseen. Tämä vaahdotusmenetelmä oli koekäsittelyssä jo 1990-luvulla. Outokumpu Oy:n aikaisempi suunnitelma Juomasuon louhokselle toteaa ( ): 1993): Vaahdotusrikaste, jonka uraanipitoisuus oli malmityypistä riippuen 0, 007 0,17%, (keskimäärin 0,05)., Rikastuskoe osoitti, että ominaispiiriä ei tulevaan prosessiin pidä rakentaa, koska tärypöytärikaste on hankala käsitellä sen korkean uraanipitoisuuden vuoksi. Karkeat uraanimineraalit menevät pelkässä vaahdotusprosessissa jätehiekkaan. Vaahdotusrikasteen U-pitoisuus tullee olemaan U-pitoisuus tullee olemaan 0,03 0,05 % ja tämän rikasteen lopullinen jatkojalostus on vielä auki.

55

56

57

58 LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty :23, julkaistu :03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. +eri+linjoilla+uraanista.html

59

60

61

62 Polar Mining Rukan Sivakkaharjun valtaukset ja kaivospiiri

63 Kouvervaara Belveren valtaukset + Dragon mining kaivospiiri Lemmonlammella.

64

65

66

67 Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara uraanijäteallas tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

68 LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty :23, julkaistu :03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. +eri+linjoilla+uraanista.html

69

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan

Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan Kannanotto Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -kansanliikkeen näkemyksen mukaan Soklin vaihemaakuntakaavaan ehdotettu muutos ei ole Lapin kokonaisedun mukainen,

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FCG Finnish Consulting Group Oy Suomessa uraanimalmin mahdollisesta louhinnasta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat viime vuosien aikana aiheuttaneet kärkevääkin keskustelua.

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla

Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla Puhdasta ydinvoimaa? uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset Suomen ydinvoimaloiden hankinta-alueilla Väite ydinvoiman puhtaudesta ei kestä lähempää tarkastelua Matka uraanikaivoksesta puhtaaksi

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus 20.5.2015 Esitetty asiakirja ei voi olla metallimalmilouhoksen ympäristölupa. Asiakirjan esittäminen sellaisena asettaa sekä toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010. E. Pohjolainen Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Soderholm Soderholm Krister: Krister: Suomen Atomiteknillisen Seuran seminaari 31.5.2006 Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Krister Söderholm Esitelmäni sisält ltö Kaivostoiminnasta Suomessa

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Talvivaara Lupamenettelyjen tarkastelua

Talvivaara Lupamenettelyjen tarkastelua Talvivaara Lupamenettelyjen tarkastelua Tutkija Mika Flöjt 14.9.2011 Mika Flöjt 1 Talvivaaran lupamenettelyjen tarkastelua Näkökulmat: Talvivaaran uraani on aina tiedetty Ympäristölupa 2007 puutteellisin

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros.

Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros. PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä 27.4.2012 klo 10.00 12.50 Paikka Kokous nro 1/2012 Laatija Osallistujat Kuusamon kaupungintalo,

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN. ympäristövaikutusten arviointiselostus LIITTEET

KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN. ympäristövaikutusten arviointiselostus LIITTEET KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN ympäristövaikutusten arviointiselostus LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Yhteysviranomaisen lausunto

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi)

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) Kuopio 2.12.2008 Tuomo Tormulainen, Pohjois-Karjalan uraanikaivostenvastainen kansalaisliike Ilmaston muutoksen syyt Uraani Suomessa Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) - öljy, kivihiili, turve, palava

Lisätiedot

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti Säteilyturvakeskus 15.10.2013 1 Tiivistelmä Gold Fields Arctic Platinium Oy selvittää Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Asia: Vastaselitys STUK:in 13.8.2015 antamaan selitykseen Oikeuskanslerille

Asia: Vastaselitys STUK:in 13.8.2015 antamaan selitykseen Oikeuskanslerille Asia: Vastaselitys STUK:in 13.8.2015 antamaan selitykseen Oikeuskanslerille Vastaselityksenämme STUKin antamaan selitykseen (13.8.2015) pyydämme Oikeuskansleria ottamaan selvityksessään huomioon seuraavat

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008). Kuva 1-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28). 1.2.3.4 Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointi YLEISÖTILAISUUDET 14.-15.12.2010

ympäristövaikutusten arviointi YLEISÖTILAISUUDET 14.-15.12.2010 A Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi 14.- YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tausta ja tavoitteet Uraani voidaan ottaa talteen muun metallituotannon ohessa, ei aloiteta uraanin louhintaa Metallituotteiden

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti - luonnos Säteilyturvakeskus 30.1.2014 1 Tiivistelmä Dragon Mining OY selvittää kaivostoiminnan aloittamista Kuusamon

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

Esikartoitus uraanialtistumisesta uraanipitoisten malmien louhinnassa ja tuotannossa OSA 1: TYÖYMPÄRISTÖSELVITYS

Esikartoitus uraanialtistumisesta uraanipitoisten malmien louhinnassa ja tuotannossa OSA 1: TYÖYMPÄRISTÖSELVITYS Esikartoitus uraanialtistumisesta uraanipitoisten malmien louhinnassa ja tuotannossa OSA 1: TYÖYMPÄRISTÖSELVITYS Esikartoitus uraanialtistumisesta uraanipitoisten malmien louhinnassa ja tuotannossa OSA

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496

30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496 30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496 YHTEENVETO HAKEMUKSESTA Työ- ja elinkeinoministeriön laatima Asia VALTAUSHAKEMUS P60 1-10 Hakija Namura Finland Oy Helsinki Hakijan asiamies: Asianajotoimisto

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut

Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut Tiedote 31.8.2010 Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut Kainuun ELY-keskuksen ympäristö-

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin

Lisätiedot

Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Savukoski

Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Savukoski 1 Lapin luonnonsuojelupiiri ry MIELIPIDE Valtakatu 22 96200 Rovaniemi puh. 040 823 2443 1.6.2015 sähköp. lappi@sll.fi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.pohjois@avi.fi Hakija Asia Diaarinro Yara

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva

Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva Uraaninlouhinnan riskit - Tapaus Areva Sisällys Ydinteollisuuden likainen takapiha........................... 3 Uraanimalmin louhinta ja rikastaminen riskit................ 4 Uraanikaivosten suurimmat

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

KANTELU. Olette 31.8. ja 23.11.2011 toimittanut lisäkirjoitukset. SELVITYS

KANTELU. Olette 31.8. ja 23.11.2011 toimittanut lisäkirjoitukset. SELVITYS VASTAUS 08.02.2012 Dnro OKV/498/1/2011 1/6 KANTELU Arvostelette oikeuskanslerille 12.4.2011 osoittamassanne kantelussa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston, Kainuun ympäristökeskuksen, kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Hyvä tietää uraanista

Hyvä tietää uraanista Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus 1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013.

Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013. PÄÄTÖS 1 (5) Sotkamo Silver Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013. Kohde ja sen sijainti sekä toiminnan kuvaus Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivosalue

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot