Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 Juomasuo GTK:n geologi Pankka (1989) : Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. Pankka: Esiintymät sijoittuvat hydrotermisesti muuttuneisiin serisiittikvartsiittimuodostuman pääasiassa sedimenttisiin kiviin. Vanhinta, voimakkainta ja laaja-alaisinta hydrotermistä muuttumista edustaa albiittiutuminen (Na-metasomatoosi), joka edeltää malmiutumisvaihetta. Albiittikiveen on Mg-Femetasomatoosin vaikutuksesta, varsinkin malmin jalkapuolelle, syntynyt y y amfiboliporfyroblastinen albiittikivi. Malmivyöhyke on voimakkaasti kloriittiutunut ja serisiittiytynyt. Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. Pankka: Magneetti- ja rikkikiisun lisäksi kobolttihohde ja -pentlandiitti ovat yleisiä sulfidimineraaleja. Muita paikallisesti rikastuneita malmimineraaleja ovat kuparikiisu, uraniniitti, scheeliitti ja molybdeenihohde. Kulta esiintyy pääasiassa mikroskooppisina rakeina ja raekasaumina telluridien ja Bi-mineraalien kanssa sekä sulkeumina rikkikiisussa, kobolttihohteessa ja uraniniitissa. Lähde: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4613/-89/1/10 Kuusamo Juomasuo Heikki Pankka

21 Uraanin louhinnan kannattavuus GTK:n mukaan uraanimalmin louhinnan kannattavuus riippuu, kuten muidenkin malmiesiintymien, mm. arvometallipitoisuudesta, malmin koosta, louhintakohteen syvyydestä, maantieteellisestä sijainnista jne. Uraaniesiintymän koon tulisi olla satoja tuhansia tonneja, uraanisisällön tonnia U ja malmin pitoisuuden vähintään 0.1 % eli kilo uraania malmitonnissa, jotta louhinta kannattaisi (GTK 2007). Kuitenkin jos uraani on kytköksissä mm. kultaan taloudellisuus raja tulee helpommin vastaan. (Prof. Saarnisto 2007.) Uraani voidaankin saada useiden kaivoksien sivutuotteena (Energiateollisuus 2007.) Kuitenkin ympäristö- ja terveysvaikutukset pysyvät samana myös näissä esim. Kultauraanikaivoksissa.

22 URAANI (U) MITÄ SE ON? Radioaktiivinen ii i ja myrkyllinen raskasmetalli Uraani on vesiliukoinen (hallintaongelma) Koostuu isotoopeista U238 (99.28 %), U235 (0.71 %) ja U234 (0.005 %) Rikastuu geologisissa prosesseissa U238: halkeamaton U235 : halkeaa spontaanisti - Ydinpolttoaineeksi i i louhittu uraani on väkevöitettävä niin, että siinä on 3-5 % isotooppia U235 - Luonnonuraanissa U235:ttä on vain 0.7%

23 MITÄ SÄTEILY ON? MAUTONTA HAJUTONTA NÄKYMÄTÖNTÄ

24 SÄTEILYN LÄPÄISEVYYS Ä Alfasäteily ei läpäise ihoa tai paperia vaarallista jos hiukkasia joutuu hengitettäessä elimistöön Beetahiukkaset läpäisevät ihon Gammasäteily ei läpäise paksua betoniteräs- tai lyijykerrosta Uraani ja torium ovat alfasäteilijöitä Cesium, jodi ja strontium beetasäteilijöitä

25

26 PUOLIINTUMISAIKA Puoliintumisaika = puolet ytimistä on hajonnut kevyemmiksi ytimiksi Radioaktiivinen aine hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi Syntyvä aine voi myös olla radioaktiivinen Vapautuu ionisoivaa säteilyä Uraanin isotooppien radioaktiivisuuden puoliintuminen U238: 4.5 miljardia vuotta U235 : 700 miljoonaa vuotta Uraanin 23-portaisen hajoamisketjun lopullinen aine on lyijy Uraani-torium-radium-radon-polonium-vismutti-lyijy

27

28 Los Alamos National Laboratory's Chemistry Division l / l t /84 l Polonium-210 Weight by weight it is about 250 billion times as toxic as hydrogen cyanide.

29 Uraanikairauksien riskit: GTK:n radioaktiivista vettä vuotava uraanikairausputki Kitkajärven Kouvervaarassa Kuusamossa (Vesi mitattu Kuusamon terveysviranomaisten toimesta ollen yli 500 bq)

30 Jos reiästä nousee pohjavettä pintaan, hakija tukkii reiän tutkimusten päätyttyä ja poistaa suojaputket, jotta radioaktiivista säteilyä ei veden mukana pääse maan pinnalle. Hakija sementoi reiät, joista on tavattu korkeita uraanipitoisuuksia (> 1 %), tutkimusten loputtua umpeen sekä lävistyksen kohdalta että noin 10 m matkalta molemmin puolin lävistystä. Lähde: Arevan tutkimussuunnitelma raportti.

31

32

33

34 GTK: Juomasuon Kulta-Uraani korrelaatio Au, U, W, Te and Se show significant positive correlation; the Te anomaly extends beyond Au anomaly [3,4,13].

35 Osoittavat vahvaa kullan ja uraanin korkeiden pitoisuuksien korrelaatioa, kuten geologi Vanhasen (2001) analysoimat Juomasuon kairausreijät nro 333 ja 320 sekä sitä, että uraania ja toriumia esiintyy kauttaaltaan maaperässä: siis päästäkseen kultaan on mentä uraanin ja toriumin läpi ja korkeimmat kultapitoisuudet ovat uraanipahkuroissa ja uraanin ympäröimänä. (ks. liite 3 kairausreikä nro 333 ja 320).

36 Kitkajoen Juomasuon kaivoshanketta kultapestiin ; uraanista vaiettiin paikallisille, vaikka STUKin lausunto nro 1003/340/92 ( ) toteaa vaatimuksissaan koelouhinnalle: Koska malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa ja koska jo koelouhintaa, siitä syntyvän suuren jätemäärän vuoksi, voidaan pitää laajamittaisena luonnonvarojen hyödyntämisenä, on toiminnasta tehtävä säteilyturvakeskukselle säteilyasetuksen (1512/91) 29 mukainen ilmoitus. Huomioitavaa on lisäksi se, että jo tuolloin arvioitiin malmion ylittävän geologien ja ministeriön virallisen uraanimalmion rajan 0,1%. Juomasuolta on sittemmin raportoitu jopa 0,2 0,75 % uraania. Siis todella korkeita pitoisuuksia, uraani kullan ympärillä, kulta uraanipahkujen sisässä. Sittemmin kaivosyhtiö on ilmoittanut alueella olevan korkeampiakin pitoisuuksia. Lisäksi malmiossa on myös toriumia, radiumia ja arsenikkia.

37 Kitkajoen Käylän Juomasuon louhoksen mittausarvot (µsv/h, 0,30 Sv/h) Piste 1. 16,3 Piste 2. 15,7 Piste 3. 0,67 Piste 4. 0,14 Piste 5. 0,12 Piste 6. 0,11 Piste 7. 10,12 Piste 8. 0,49 Piste 9. 0,14 Piste 10. 0,11

38 Juomasuon kaivoksella STUK mittasi 1990-luvulla seuraavaa: Oheisessa liitteessä 1 on STUK:n tutkijan tkij Mika Markkasen muistio Juomasuon koelouhoksella tehdyistä mittauksista. Liitteessä 2 on tuloksia louhoksella työskennelleiden henkilöiden altistuksista säteilylle. Tuloksista voidaan todeta, että eräissä tapauksissa vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 msv., On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä j henkilökohtainen altistusseuranta. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa , 10 jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µsv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µsv/h) (mittauspistekartta liite 1 ja tulokset liite 2) Vs. Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat kertaisia." Säteilymittauksien tuloksia vahvistavat myös tiedot aikaisemmista kairauksista.

39 Radioaktiiviset malmiesiintymät saattavat siten olla peittyneenä säteilyä vaimentavien materiaalien alle. (Arevan tutkimussuunnitelma)

40

41 Radonin erittyminen Gammasäteily Pölyäminen (radium, arseeni,...) Suojapadon murtuminen Rikastusjäte eroosio tulvat rankkasateet onnettomuudet rakennevirheet Pohjavesi Suodattuminen uraani, arseeni,... + U radionuklidit

42 Kaleva : Uraani vetää ulkomaisia firmoja Uraanin louhintaa ei voi professori Saarniston mielestä asettaa samalle viivalle muun kaivostoiminnan kanssa: "Uraanin louhinnassa suuri osa malmiaineksesta jää maahan. Jätekasat ja lietteet t sisältävät ät uraania, jota ei mikään pysäytä, sillä uraani on herkästi vesiliukoista ja valuu vesistöihin. " lähde:

43 Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara kipsisakka-allas (uraanijäteallas) tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

44 Uraanikaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskejä URAANIKAIVOSTOIMINNAN RISKIT OVAT SUURIA - Suomessa ei juurikaan ole keskusteltu uraanikaivosten kiistattomista haitoista, millä epäilemättä on ollut vaikutus uraanivoiman (ydinvoiman) kannatukseen Suomessa. - Uraanikaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskejä (IAEA 2005) ovat: 1) Liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten materiaalien joutuminen pohjaveteen ja vesistöihin. 2) Louhinta- ja murskausjätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit ja hidas saastuminen. 3) Radioaktiivisesti ja kemiallisesti myrkyllisen pölyn leviäminen ilmavirtojen myötä ihmisiin, eläimiin, kasvistoon, vesistöihin ja kaloihin. 4) Radon-kaasun päästöt: radonin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen ilmavirtojen mukana laajalle alueelle. 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten ja malmirikastamoiden jätteet sisältävät mm. raskasmetalleja, happoja, ammoniakkia ja myrkyllisiä suoloja. 1 Lähde: IAEA 2005, Ari Lahti 2006.

45 Ranskan TV3 Dokumentti: Arevan uraanikaivostoiminta aiheuttanut Ranskassa vakavia radioaktiivisia ongelmia mercredi 11 février, h35 Uranium : le scandale de la France contaminée Pièces à Conviction n 72

46

47 Terveysriskit Maailman suurimman eli Saksan uraanikaivostyöntekijää käsittäneen tutkimuksen mukaan kaivostyöntekijöillä selkeästi korkeampi k keuhkosyöpäriski. ki Lähde: Grosche et al in British Journal of Cancer.

48 Säteilyn vaikutus terveyteen Säteily vaikuttaa elävien solujen perimään, niin että solujen toiminta muuttuu tai solut voivat kuolla. Vaikutus on säteilyannoksesta t ja sen saamistavasta riippuen erilainen. Radioaktiiviset i t aineet voivat joutua kehon sisälle ja varastoitua esimerkiksi hampaisiin ja luihin kuten strontium-90 ja radium-226 tai kilpirauhaseen, kuten jodi-131. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman, ei siis ole olemassa raja-arvoa, jota alhaisempi säteily olisi turvallista. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi aiheuttaa solujen tuhoutumisesta johtuvan säteilysairauden, paikallisen palovamman tai sikiövaurion. Säteily voi myös aiheuttaa geneettisiä vaurioita, jotka periytyvät seuraaviin sukupolviin sekä immuunijärjestelmän muutoksia.

49 PERIMÄN MUUTOKSET 1927 Muller: säteily muuttaa kromosomeja

50 Uraanituotanto & Ydinenergialaki Kainuun ELY-keskus onkin linjannut uraanituotantoa uudella tavalla ns. Talvivaaran uraanituotanto lausunnossaan Kainuun ELY keskuksen mukaan ratkaisevaa on uraanintuotanto - termi, ei uraanikaivos termi. Koska uraanikaivostermillä ei ole ydinenergialain kannalta merkitystä, vain uraanintuotannolla

51 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) raportti (62) Käylän Juomasuosta: Uraniniitti esiintyy näytteissä yksinäisinä pahkuina ja kiteinä. Suurissa uraniniittipahkuissa esiintyy runsaasti tellureja: meloniitti ja altaiittia. Kulta esiintyy runsaasti meloniitin yhteydessä. GTKn raportti (89) Juomasuosta kertoo: Selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen. Tämä tarkoittanee kansankielellä, että kulta on uraanipahkuroiden ja rakeiden sisällä. Koelouhoksen uraanikultamalmi rikastettiin 92 Rautuvaarassa. Outokumpu raportoi Säteilyturvakeskukselle (STUK) (93): isoimmat uraanipahkut ja rakeet rikastettiin tärypöydällä. Työpaikalla suurin sallittu vuoden säteilyannos täyttyi jo kahdessa kuukaudessa.

52 STUK:in vaatimuksia koelouhinnalle oli: Koska on mahdollista että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa (500 ppm) on rikasteen uraanipitoisuus syytä määrittää tarkemmin,., Koska malmin korkean uraanipitoisuuden johdosta koelouhinta on säteilylain (292/91) 11 mukaista säteilytoimintaa, on toiminnan harjoittaja j velvollinen lain 45 :n mukaisesti selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, Säteilylain 50 :n mukaan on toiminnan harjoittaja toiminnan aikana ja sen lopettaessa velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivista jätteistä ei aiheudu terveydellistä eikä ympäristöllistä haittaa. Asia konkretisoi 1992 koelouhinnan jälkeen Juomasuon malmin rikastuksessa Rautuvaaran rikastamolla ja jatkojalostuskokeissa Harjavallan sulatolla. Suora lainaus Outokumpu Miningin ( ) raportista Säteilyturvakeskukselle (STUK): Kuusamon Juomasuon kultaesiintymän koelouhinta diaarinumero:nne 1003/340/92: Malmia louhittiin ja rikastettiin tn, josta tentiin ominaispainopiirissä i i ii i ns. tärypöytärikastetta t tt n. 3 tn ja vaahdotusrikastetta t tt 994 tn. Koelouhinnan malmin uraanipitoisuus 0,02 0, 075% oli huomattavasti korkeampi kuin koko esiintymälle on arvioitu (0,014%). Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että koelouhinnassa pyrittiin louhimaan keskimääräistä rikkaampaa kultamalmia, jolloin louhinnan piiriin tuli alueita, joilla myös U-pitoisuus oli korkeampi. ja tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 19% 1,9% - 45,4%. 4% Ennakkoarveluihin nähden korkea uraanipitoisuus selittyy rikkaalla malmilla. Kun nyt Dragon Mining (Polar Mining) kaivosyhtiö hamuaa korkeimpia kultamalmioita koskee se vääjäämättä myös korkeapitoisiin uraanimalmioihin

53 Tämä aiheuttaa työsuojeluongelman, kuten jo 1990 luvun koerikastukset osoitti: Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, että millään tutkituista malmeista ei voida työskennellä lähimainkaan koko vuoden tuntimäärää täyteen tärypöytärikasteen kuivatuksessa. Käytännössä rikasteen kuivatukseen ja käsittelyyn menee aikaan suurinpiirten yksi tunti päivässä. Se merkitsee tämän laskelman mukaan sitä, että vain rajamalmeja käsiteltäessä vuotuinen säteilyannos jäisi ylittymättä. B-malmilla raja täyttyy tällä perusteella jo kahdessa kuukaudessa., Kun säteilymittausten tuloksia tarkastellaan kokonaisuudessaan, on kuitenkin todettava, että säteilyn voimakkuus saattaa paikallisten (tärypöytärikasteen käsittely!) olla huolestuttavan korkea erityisesti B-malmia käsiteltäessä. Näin ollen mahdollisuus lyhytaikaiseen korkeaankin altistukseen on olemassa, mikä saattaa aiheuttaa vuosiannoksen täyttymiseen huomattavasti ennakoitua nopeammin. Siis korkeita säteilyriskejä työntekijöille. Tässä syytä muistuttaa, että ko. säteilyannostus on teoreettinen laskelma. Tämän tunnustaa myös STUK, ja myöntää virallisesti, ettei säteilylle voida asettaa turvallista raja-arvoa.

54 Yleisesti STUK:in jo 1990-luvun raportissa varoitetaan mm. työstä saattaa aiheutua louhoksessa työskenteleville säteilyaltistusta ja louhinnan aikana saattaa ympäristöön levitä radioaktiivisia aineita joko pölyn mukana tai vesien kautta. Uraani tunnetusti kemiallisesti myrkyllisenä, radioaktiivisena ja herkästi vesiliukoisena aineena on mahdoton hallittava avokaivoksissa, jossa on normaalin sadannan vaihtelut. Tätä ongelmaa entisestään kasvavattaa voimistuvan ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aikakausi mm. rankkasateiden johdosta. Uraanin myrkyllisiä johdannaisia liukenee myös prosessi- ja jätevesiin. Talvivaara osoittaa että myös modernien kaivoksien jätevesien ongelmat sekä uraanin hajoamistuotteita sisältävät jätealtaat tulvivat ja vuotavat ympäristöön, vesistöihin ja pohjavesiin. Nyt keskusteluissa ollutta vaahdotusmenetelmää kaavaillaan (mm. Käylän tilaisuudessa puhuttiin) malmien eri aineosien erotukseen. Tämä vaahdotusmenetelmä oli koekäsittelyssä jo 1990-luvulla. Outokumpu Oy:n aikaisempi suunnitelma Juomasuon louhokselle toteaa ( ): 1993): Vaahdotusrikaste, jonka uraanipitoisuus oli malmityypistä riippuen 0, 007 0,17%, (keskimäärin 0,05)., Rikastuskoe osoitti, että ominaispiiriä ei tulevaan prosessiin pidä rakentaa, koska tärypöytärikaste on hankala käsitellä sen korkean uraanipitoisuuden vuoksi. Karkeat uraanimineraalit menevät pelkässä vaahdotusprosessissa jätehiekkaan. Vaahdotusrikasteen U-pitoisuus tullee olemaan U-pitoisuus tullee olemaan 0,03 0,05 % ja tämän rikasteen lopullinen jatkojalostus on vielä auki.

55

56

57

58 LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty :23, julkaistu :03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. +eri+linjoilla+uraanista.html

59

60

61

62 Polar Mining Rukan Sivakkaharjun valtaukset ja kaivospiiri

63 Kouvervaara Belveren valtaukset + Dragon mining kaivospiiri Lemmonlammella.

64

65

66

67 Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara uraanijäteallas tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, m3 radioaktiivista vettä, tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia m3 vuosi kaivosalueelle Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

68 LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty :23, julkaistu :03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. +eri+linjoilla+uraanista.html

69

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy Uraani halkeaa, ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta millään muilla mailla, kuin Suomella se ei oo

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

Kaivoshankkeiden viranomaisvaiheet ja tietoa Ylitornion malminetsinnästä

Kaivoshankkeiden viranomaisvaiheet ja tietoa Ylitornion malminetsinnästä Kaivoshankkeiden viranomaisvaiheet ja tietoa Ylitornion malminetsinnästä Tarja Pasma Miksi luonnonsuojelijat eivät halua kaivoksia? Ylitornio 12.3.2015 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille http://www.satuhassi.net/2011/kantelu-valtioneuvoston-oikeuskanslerille/ Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi on tänään jättänyt kantelun oikeuskanslerille sen

Lisätiedot

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus 20.5.2015 Esitetty asiakirja ei voi olla metallimalmilouhoksen ympäristölupa. Asiakirjan esittäminen sellaisena asettaa sekä toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon kaivoshanke YVA-yleisötilaisuus 8.1. ja 9.1.2014 Kuusamo ja Käylä Ylitarkastaja Heikki Kovalainen 8.-9.1.2014 1 YVA-yleisötilaisuus 9.1.2014 Käylä POPELY

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008). Kuva 1-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28). 1.2.3.4 Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Savukoski

Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Savukoski 1 Lapin luonnonsuojelupiiri ry MIELIPIDE Valtakatu 22 96200 Rovaniemi puh. 040 823 2443 1.6.2015 sähköp. lappi@sll.fi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.pohjois@avi.fi Hakija Asia Diaarinro Yara

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kaivoslaki kuntien näkökulmasta

Kaivoslaki kuntien näkökulmasta Lapin kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 24.- 25.11.2014, Rovaniemi Kaivoslaki kuntien näkökulmasta Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 18.11.2014 1 Kaivostoimitus KUNTA - kaavoitus - rakennuslupa

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

LAUSUNTO /36/2014. Pohjois-Suomen AVI. PL 293 (Linnankatu 1-3) OULU. Lausuntopyyntö , PSAVI/55/04.

LAUSUNTO /36/2014. Pohjois-Suomen AVI. PL 293 (Linnankatu 1-3) OULU. Lausuntopyyntö , PSAVI/55/04. LAUSUNTO 7.8.2014 5431/36/2014 Pohjois-Suomen AVI PL 293 (Linnankatu 1-3) 90101 OULU Lausuntopyyntö 11.7.2014, PSAVI/55/04.08/2014 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n vesienkäsittelystä Tukes on vastaanottanut

Lisätiedot

Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013.

Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013. PÄÄTÖS 1 (5) Sotkamo Silver Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Asia Kaivosturvallisuuslupahakemus 10.10.2013, täydennys 14.10.2013. Kohde ja sen sijainti sekä toiminnan kuvaus Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivosalue

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus Ilkka Tuokko 20.11.2013 Location Distance to: - Kuhmo 40 km - Sotkamo 40 km - Valtimo 45 km - Nurmes 60 km - Kajaani 80 km - Oulu 240 km - Helsinki 480

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus 1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

UAV-alustainen radiometrinen mittaus

UAV-alustainen radiometrinen mittaus UAV-alustainen radiometrinen mittaus Testimittaus Kolarin Rautuvaarassa Heikki Salmirinne, Pertti Turunen, Tero Niiranen, Eija Hyvönen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Sisältö Radiometrinen säteilymittaus

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Luonnos 4 Versio 1. Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016

Luonnos 4 Versio 1. Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016 Säteilyturvakeskus #1666918 1 (18) Ohje YVL D.6 - Uraanin ja toriumin tuottaminen kaivos- ja malminrikastustoiminnassa Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Säteilyaltistuksen arviointi ja

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9. VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0436/3 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.2011 01220/11/5139

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen 11.12.1997 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASLAMPI 1, KAIV. REK.N:O

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KUUSAMON KOUVERVAARAN URAANIESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

KUUSAMON KOUVERVAARAN URAANIESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4522/-89/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 15.05.1989 KUUSAMON KOUVERVAARAN URAANIESIINTYMÄN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1979 1987 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus aloitti

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten

Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten 28.6.2011 POPELY/7/07.04/2011 Polar Mining Oy Kummunkatu 34 83500 Outokumpu Viite Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Polar Mining Oy on hankkeesta

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 2/2005. Luonnon radioaktiivisia aineita sisältävät materiaalit

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 2/2005. Luonnon radioaktiivisia aineita sisältävät materiaalit SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 2/2005 Luonnon radioaktiivisia aineita sisältävät materiaalit Sisältö Johdanto...3 Luonnon radioaktiiviset aineet...4 Sääntely...6 Uraanikaivostoiminta...8 Muita NORM-kertymiä

Lisätiedot

Tulosyksikköohje

Tulosyksikköohje Vahvistus pvm 16.01.2014 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat sammutusjätevesien talteenotosta annetut ohjeet ja astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue: Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Kaivosten stressitestaus 2013

Kaivosten stressitestaus 2013 Kaivosten stressitestaus 2013 Perustiedot Kaivoksen nimi haltija sijaintikunta Vastaaja(t) tehtävänimikkeineen Lisätietojen antaja(t) yhteystietoineen Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) soveltaminen

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Luonnos 2 Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016

Luonnos 2 Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016 Säteilyturvakeskus #1640776 1 (16) Ohje YVL D.6 - Uraanin ja toriumin tuotanto kaivos- ja malminrikastustoiminnassa Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Säteilyturvallisuus... 3 3.1 Työntekijöiden

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy yleisötilaisuus, Tervola

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy yleisötilaisuus, Tervola Suhangon kaivoshanke Gold Fields Arctic Platinum Oy 20.5.2013 yleisötilaisuus, Tervola Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot