ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI HAJA-ASUTUSALUEELLA

2 1 Tiivistelmä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosina Projektiin osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Kaivoja tarkastettiin yhteensä 579 kappaletta, joista 75 % (432 kpl) oli rengaskaivoja ja 23 % (136 kpl) porakaivoja. Muita kaivoja oli 2 % (11 kpl). Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin joko Lappeenrannan tai Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Veden laadun tutkimuspakettiin kuului koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi ja rengaskaivot huonomman kuntoisiksi kuin porakaivot. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet ovat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrien enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kaivon kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voida arvioida vedenlaatua. Fekaalisia koliformisia bakteereja ja E.colia löytyi 5 %:ssa kaivoista, koliformisia bakteereita löytyi 2 %:ssa kaivoista. Nitraatin enimmäispitoisuus ylittyi 5 %:ssa ja nitriitin 0,3 % tutkituista kaivoista. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli laiminlyöty. Tulokset osoittivatkin, että projekti oli tarpeellinen, sillä kaivojen käyttäjillä ei ollut tietoa kaivojen säännöllisen puhdistuksen ja huollon tarpeellisuudesta. Kaivojen käyttäjiä tulisi siis tiedottaa enemmän kaivojen huoltamisesta.

3 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Näytteenottopaikat Näytteenottomenetelmät Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Mikrobiologiset laatuvaatimukset Kemialliset laatuvaatimukset 5 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia. 6 5 Tulokset Tarkastuksien havainnot Yleiset tiedot kaivoista Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Nitraatti ja nitriitti Ammonium Radon Rauta Mangaani Fluoridi ph Muut tutkimukset Tulosten tarkastelua Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Kaivovesien ongelmat eri puolilla Etelä-Karjalaa 16 7 Johtopäätökset.. 17 LÄHTEET 18 LIITTEET 1 Kunnalliset kaivotulokset 2 Kaivon tarkastuslomake 3 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Kaivotaulukko

4 3 1 Johdanto Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot päättivät vuonna 1999 selvittää hajaasutusalueidensa yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua. Projektin valmistelua varten perustettiin projektiryhmä, johon kuului terveysinsinööri Armi Kainulainen Imatralta, tarkastusinsinööri Maija Ripatti Lappeenrannasta, terveystarkastaja Tarja Töllikkö-Lopperi Savitaipaleelta ja terveystarkastaja Maritta Valtonen Joutsenosta. Projektin loppuvaiheessa Armi Kainulaisen tilalle tuli terveystarkastaja Merja Kaksonen Imatralta. Projekti toteutettiin vuosina ja siihen osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Saari, Uukuniemi, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Veden laadun tutkimuspakettiin valittiin koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Näiden tutkiminen oli kaivon omistajille ilmaista. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää kunnasta riippuen maksullisia tai maksuttomia lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Lisäksi joistakin kaivoista tutkittiin kloridia, arseenia, kaliumpermanganaattia, kuparia, sähkönjohtokykyä, homeita, hiivoja, sameutta, alkaliteettia ja aistinvaraisesti hajua ja makua. Kolmen vuoden aikana tarkastettiin yhteensä 579 kaivoa, joista 432 kpl oli rengaskaivoja ja 136 porakaivoja. Muita kaivoja oli 11 kpl. Tutkittavien kaivojen lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Tarkastuksessa huomioitiin mm. kaivon kunto, sijainti ja kaivon ympärys. Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin laboratoriossa. Laboratoriopalvelut ostettiin Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Yhteenvedon laati Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöterveys- ja suojelutekniikan opiskelija Anna Saksanen.

5 4 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 2.1 Näytteenottopaikat Kuntien terveystarkastajat valitsivat tutkittavat kaivot alueellisesti ja muutamien lehtiilmoituksien perusteella. Kaivojen valinta tehtiin sattumanvaraisesti ja mahdollisimman kattavasti koko kunnan alueelta. Tavoitteena oli tutkia sellaisia kaivoja, joiden kunnosta ei ollut aiempaa tietoa. Joissakin kunnissa painotettiin jotain tiettyä aluetta, jotta saataisiin selville esimerkiksi peltoalueiden typpipitoisuuksien vaikutus veden laatuun. Kunnat tarkastivat kaivoja resurssiensa mukaan, joten tutkittujen kaivojen määrä vaihteli suuresti eri kuntien välillä. Yhteensä kaivoja tarkastettiin 579 kappaletta. 2.2 Näytteenottomenetelmät Terveystarkastajat ottivat vesinäytteet. Kaivot tarkastettiin yleensä omistajien läsnäollessa. Tarkastuksilla täytettiin lomake, johon kirjattiin tietoja mm. kaivon kunnosta, sijainnista, iästä ja käyttäjistä. Lomake liitteenä 3. Näytteet otettiin pääosin keittiön vesihanasta, mutta vesijohdon puuttuessa suoraan kaivosta. Hanasta poistettiin ylimääräiset suuttimet ja hanan pää puhdistettiin liekittämällä ennen vedenlaskemista. Vettä laskettiin jonkun aikaa, kunnes sen lämpötila tasaantui. Ensin otettiin mikrobiologinen näyte 500 ml lasipulloon ja sen jälkeen kemiallinen näyte 1000 ml muovipulloon. Kaivosta näytteet otettiin kaivon omalla pumpulla, nostoastialla tai erityisellä vedennoutimella suoraan pulloihin. Vesinäytteet kuljetettiin kylmälaukuissa laboratorioon tutkittavaksi muutaman tunnin sisällä näytteenotosta. 3 Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Talousveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 401/2001 (liite 4). Laatuvaatimukset perustuvat veden käyttökelpoisuuteen. Talousvesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa ihmiselle. Veden on oltava käyttötarkoitukseensa sopivaa, eikä se saa syövyttää vesijohtoja. Laatuvaatimukset koskevat sekä vettä toimittavia laitoksia että yksittäisiä kotitalouksia.

6 3.1 Mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset 5 Talousvedessä ei saa olla terveydelle haitallisia mikrobeja. Yleisimmin terveyshaittoja aiheuttavat suolistoperäiset mikrobit, joita on olemassa useita kymmeniä. Veden mikrobiologisen laadun valvonta perustuukin muutamien indikaattoribakteereiden käyttöön. Indikaattorit edustavat ulosteperäisen saastumisen bakteereita ja kun niitä esiintyessä vedessä on olemassa terveysvaaran riski. /5/ Yleisimpiä ja tässä tutkimuksessa käytettyjä indikaattoreita ovat fekaaliset koliformiset bakteerit, Eschericia coli ja koliformiset bakteerit. Seuraavassa taulukossa on näille bakteereille asetetut enimmäistiheyden ja pitoisuuden arvot talousvedessä. Taulukko 1.Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset /8/ Bakteerit Eschericia coli (Fekaaliset koliformiset) Bakteerit Koliformiset Enimmäistiheys (laatuvaatimus) 0 pmy/100 ml (0 pmy/100 ml) Enimmäispitoisuus (laatusuositus) <100 pmy/100 ml 3.2 Kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset Kemialliset laatuvaatimukset on laadittu siten, että aineet eivät aiheuta terveydellistä haittaa edes pitkällä aikavälillä. Raja-arvoissa on huomioitu myös muiden lähteiden haittaainevaikutus. Kemialliset aineet eivät aiheuta nopeita ja laajoja terveyshaittoja kuten taudinaiheuttajamikrobit, haittoja syntyy kun kemiallisille aineille altistutaan pitkällä aikavälillä. /6/ Tässä projektissa tutkittiin nitraattia, nitriittiä, rautaa, mangaania, ammoniakkia, radonia, ph:ta ja fluoridia, joiden enimmäispitoisuuden arvot ovat seuraavassa taulukossa.

7 Taulukko 2. Talousveden kemiallisia laatuvaatimuksia- ja suosituksia /8/ 6 Parametri Nitraatti (NO - 3 ) Nitriitti (NO - 2 ) Fluoridi (F - ) Parametri Rauta Mangaani Ammonium (NH + 4 ) Radon ph Enimmäispitoisuus (laatuvaatimus) 50 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l Enimmäispitoisuus (laatusuositus) 0,4 mg/l 0,1 mg/l 0,5 mg/l 1000 Bq/l 6,5 9,5 (tavoitetaso) 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia Huono vedenlaatu voi johtua kaivon kunnosta, väärästä sijainnista, rakenteiden rikkoontumisesta ja liikkumisesta, puutteellisesta tuuletuksesta tai kaivon riittämättömästä huollosta ja lähistöllä sijaitsevista saastutuslähteistä. Suomen kaivoista 77 % on maakaivoja eli rengaskaivoja ja 23% on kallioporakaivoja. Rengaskaivot ovat likaantumisherkkiä mataluutensa takia, joten porakaivojen vedet ovat terveydelliseltä laadultaan parempia. Fluoridiarvot ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa. /2/ Toisaalta radon on pääasiassa porakaivojen ongelma, sillä sen pitoisuudet porakaivoissa ovat keskimäärin kymmenkertaisia rengaskaivoihin verrattuna. /6/ Pintavedet saastuttavat useasti kaivovesiä. Pintavesiä voi päästä kaivoon, jos maa viettää kaivolle päin tai renkaiden tiivistyksissä, saumauksissa tai eristyksissä on puutteellisuutta. Pohjaveden yläpuoliset renkaiden välit tulisi aina tiivistää. Kannen huonokuntoisuus tai väärä koko on myös yleinen syy pintavesien pääsyyn kaivoon. Lisäksi sadevesi voi huuhdella roskia mukanaan kaivon veteen. Kannessa tulisi olla myös tuuletusputki, sillä tuulettamaton kaivo voi hapenpuutteessa aiheuttaa hajuhaittoja. /3/

8 7 5 Tulokset 5.1 Havainnot tarkastuksilla Tarkastuksilla ilmeni, että kaivojen kunnossa ja puhdistamisessa on toivomisen varaa. Ihmisten yleinen käsitys on se, että kaivolle ei tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Käyttäjät eivät tiedosta, että kaivojen säännöllinen puhdistaminen, huoltaminen ja veden laadun selvittäminen on tärkeää. Suurinta osaa kaivoista ei oltu huollettu mitenkään. Kaivoja oli kyllä puhdistettu, mutta puhdistuksista oli kulunut vuosia. Yleisenä suosituksena on ollut, että kaivo tulisi puhdistaa kuuden vuoden välein. Puhdistusväli kuitenkin riippuu monesta eri asiasta, esim. kaivon ympärillä olevasta maaperästä. Vuonna 1996 tai myöhemmin puhdistettuja kaivoja oli 174 kpl, mikä on 30 % kaikista kaivoista. Tarkastuksien yhteydessä käyttäjille annettiin kaivon kunnostus- ja hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Joissakin kaivoissa huoltaminen tai puhdistaminen onnistuu omana työnä, mutta joidenkin kaivojen puhdistamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Lisäksi mainittiin, että kaivojen kunnostusohjeita löytyy mm. ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi). Etelä-Karjalan aluetta viime vuosina kiusannut kuivuus ei ole ollut merkittävä ongelma tutkituissa kaivoissa. Vain 0,5 % (3 kpl) kaikista tutkituista kaivoista kärsi jatkuvasta vesipulasta ja 16 %:ssa (91 kpl) kaivoista oli ajoittain veden riittävyysongelmia. Kuivuuden vaikutus näkyi lähinnä porakaivojen määrän lisääntymisenä. Vain joissakin kaivoissa veden laatu huononi tilapäisesti kuivuuden takia. Tämä näkyi esimerkiksi rauta- ja mangaanipitoisuuden kohoamisena ja veden värjäytymisenä. Toisaalta kuivuus vaikutti myös positiivisesti veden laatuun, koska kuivana aikana pintavesien vaikutus on vähäistä.

9 8 5.2 Yleistietoja kaivoista Kaivon tyyppi Yleisin kaivotyyppi oli rengaskaivo, joita oli 432 kpl (75 %) tutkituista kaivoista. Porakaivoja oli 136 kpl (23 %). Lisäksi tutkittiin 11 kpl (2 %) muita kaivoja. Kaivon kunto Kaivojen kunto arvioitiin asteikolla hyvä, tyydyttävä ja huono. Arviointi tehtiin silmämääräisesti kaivon rakenteen perusteella. Hyvän kaivon rakenteet on tiivistetty, eikä sinne pääse pintavesiä. Kansi on myös tiivis ja siinä tulee olla tuuletusputki. Tyydyttävän kaivon rakenteissa on parantamisen varaa, mutta kaivo on silti käyttökelpoinen. Huonossa kaivossa on oleellisia rakenteellisia puutoksia. Suurin osa tutkituista kaivoista, 56% (327 kpl) oli kuntoarvioinnin perusteella tyydyttävässä kunnossa. Hyväkuntoiseksi arvioituja kaivoja oli 25 % (143 kpl) ja huonoja 11 % (62 kpl). 47 kaivon osalta ei saatu tietoa kaivon kunnosta. Rengaskaivot olivat porakaivoja huonommassa kunnossa. Hyväkuntoisia rengaskaivoja oli vain 22 %, kun hyviä porakaivoja oli jopa 35 %. Seuraava kuva selventää kaivojen arvioitua kuntoa. lukumäärä (kpl) Kaivojen kunto hyvä tyydyttävä huono ei tietoa Kuva 1. Kaivojen kunto

10 9 Kaivon ikä Kaivojen iät vaihtelivat muutaman kuukauden ikäisestä 100-vuotiaaseen. Eniten, 14 % (80 kpl) oli 0 5 -vuotiaita kaivoja. Lähes yhtä paljon oli 6 10 ja vuotiaita kaivoja. Kaivot olivat suhteellisen vanhoja, sillä yli puolet kaivoista oli yli 10 vuotta vanhoja. Taulukko 3. Kaivojen ikäjakauma Ikäluokka Lukumäärä % - osuus (vuosi) (kpl) ei tietoa yli 50 v Rengaskaivot olivat vanhempia kuin porakaivot. Rengaskaivoista 52 % oli yli 25 vuotta vanhoja ja vain 20 % kaivoista oli 0 10 vuotta vanhoja. Porakaivoista puolet oli 0-10 vuotta vanhoja, eikä porakaivoista yksikään ollut yli 50 vuotta vanha. Eri kaivojen ikäjakaumat on eritelty seuraavassa kuvassa. Lukumäärä (kpl) Kaivojen ikä Porakaivot Rengaskaivot ei tietoa Ikä (vuosi) yli 50 Kuva 2. Kaivojen iät.

11 10 Kaivon sijainti Suurin osa kaivoista 65 % (374 kpl) sijaitsi pihapiirissä. Pellolla kaivoja oli 18 % (104 kpl) ja metsässä 13 % (77 kpl). Muussa paikoissa kaivoja oli 4 % (24 kpl). Taulukko 4. Kaivon sijainti Sijainti Lukumäärä % - osuus (kpl) pihapiiri pelto metsä muu 24 4 Käyttäjät Kaivojen käyttäjämäärät vaihtelivat yhdestä henkilöstä 44 henkilöön. Yleisin käyttäjämäärä oli kaksi henkilöä. Seuraavaksi yleisin käyttäjäryhmä oli kolmen tai neljän hengen talous. Lapsia on tarkasteltu tavallisina vedenkäyttäjinä. Kymmenestä kaivosta ei saatu käyttäjämäärätietoja. Lisäksi tarkastelusta on jätetty pois 11 muuta kaivoa, koska niiden tyypit vaihtelivat suuresti. Nämä kaivot olivat usein yleisessä käytössä, joten niiden käyttäjämääristä ei ollut tietoa. Muita kaivoja oli määrällisesti hyvin vähän, joten niillä ei ole prosentuaalista merkitystä. Seuraava taulukko kertoo käyttäjien jakautumiset rengas- ja porakaivojen kesken. Taulukko 5. Kaivojen käyttäjät Käyttäjien Rengaskaivot Porakaivot Yhteensä %-osuus lukumäärä ei tietoa yli

12 Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Fekaalisia koliformisia bakteereja löytyi 30 (5 %) ja E.colia 29 (5 %) kaivosta. Koliformisia bakteereita löytyi 12 kaivosta (2 %). Näistä kaivoista suurimmasta osasta puuttui tiivisteet ja eristykset, joten niihin pääsi pintavesiä ja mahdollisesti eläimiä. Bakteerisaastuneiden kaivojen keskimääräinen kuntoarviointi oli tyydyttävä, mutta joukossa oli myös huonoja kaivoja ja muutama hyväksi luokiteltu kaivo. Rengaskaivoista löytyi enemmän bakteereja kuin porakaivoista. Vain kahdesta porakaivosta löytyi bakteereita. Fekaalisten koliformisten bakteereiden ja E.colin enimmäistiheyden 0 pmy/100ml ylittyminen kertoo ulostesaastumisesta. Koliformisten enimmäispitoisuuden alle 100 pmy/100ml ylitys kertoo lähinnä pintavesien ja lian pääsystä kaivoon. Jos kaivovedessä havaitaan näitä indikaattoribakteereita, on selvitettävä niiden alkuperä ja puhdistettava kaivo. Puhdistaminen ei aina ole riittävä keino veden laadun parantamiseen, jos kaivoon pääsee jatkuvasti bakteereita. Tällöin tulisi selvittää, mistä bakteerit pääsevät kaivoon ja korjata mahdolliset rakenteelliset epäkohdat. Yleisimpiä veden saastuttajia ovat kaivoon päässyt pintavesi tai eläimet. /7/ Bakteerisaastuminen voi aiheuttaa vatsavaivoja, haju- tai makuhaittoja veteen Nitraatti (NO 3 - ) ja nitriitti (NO 2 - ) Nitraatin enimmäispitoisuus 50 mg/l ylittyi 27 kaivossa (5 % tutkituista kaivoista). Nitraatti osoittaa lannoitteiden tai kauempaa tulevien jätevesien vaikutusta. Suurimpaan osaan nitraattipitoisista kaivoista pääsi pintavesiä ja ne sijaitsivat pellolla tai pellon läheisyydessä. Nitraatti oli lähinnä rengaskaivojen ongelma, sillä sen arvo ylittyi vain kahdessa porakaivossa. Nitriitin enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi vain kahdessa kaivossa (0,3 % tutkituista kaivoista), joista toinen oli rengaskaivo ja toinen porakaivo. Kumpaankaan kaivoon ei päässyt pintavesiä, eikä niissä ollut korkeita nitraattipitoisuuksia. Porakaivon nitriittipitoisuudet johtuvat luultavasti kaivon tekovaiheen räjäytyksissä irronneista typpiyhdisteistä, jotka ovat hapettuneet nitriitiksi.

13 12 Nitraatti on yleinen haja-asutusalueiden rengaskaivojen ongelma. Korkeat nitraattipitoisuudet kertovat veden saastumisesta ihmistoiminnan vaikutuksesta, vaikka nitraattia syntyy luonnostaankin typpeä sitovien aineiden hajotessa. Nitraattia pääsee veteen maatalouden ja karjatalouden päästöistä ja jätevesistä. Korkea nitriittipitoisuus osoittaa maaperän tai vesiputkien hapetonta tilannetta, sillä nitriittiä syntyy typpiyhdisteiden epätäydellisen hapettumisen seuraamuksena. Korkea nitraatti- tai nitriittipitoisuus voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolisto-oireita. /6/, /7/, /4/ Ammonium (NH 4 + ) Ammoniumia tutkittiin 258 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi neljän kaivon osalta (2%), mikä johtunee veden saastumisesta lannoitteiden tai jätevesien vaikutuksesta. Näistä kolme oli rengaskaivoja, joihin pääsi pintavesiä. Yksi kaivo oli porakaivo, johon ei pääse pintavesiä. Porakaivo oli uusi kaivo, johon mahdollisesti pääsi typpiyhdisteitä tekovaiheen räjäytysten yhteydessä. Ammonium on luontainen aine joillakin pohjavesialueilla. Veteen ammoniumia pääsee yleensä ihmistoiminnan johdosta mm. lannoitteista ja jätevesistä. Ammoniumia syntyy myös typpipitoisten orgaanisten aineiden hajoamistuotteena. Ammonium voi aiheuttaa veteen hajutai makuhaittoja. /6/ Lisäksi se voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolistooireita Radon Radon on lähinnä porakaivojen ongelma, joten sitä ei mitattu rengaskaivoista. Radon tutkittiin 77 porakaivosta, mikä edustaa 57 % kaikista porakaivoista. Säteilyturvakeskus on antanut yksittäisten kotitalouksien talousvedelle enimmäispitoisuudeksi 1000 Bq/l. Tämä arvo ylittyi viiden kaivon osalta (6 % tutkituista kaivoista).

14 13 Radon on hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maankuoressa uraanin hajotessa. Radonin pitoisuudet vaihtelevat alueittain ja sen korkeat pitoisuudet ovat ongelma lähinnä Etelä-Suomen graniitti- ja rapakivialueilla. Radon on ongelma porakaivoissa, joiden radon-pitoisuudet voivat olla jopa kymmenkertaiset rengaskaivoihin verrattaessa. Haitallista radonia tulee huoneilmaan veden käytön yhteydessä. Hengitettynä radon altistaa keuhkot säteilylle. /6/ Suomalaisten porakaivojen keskimääräinen radonpitoisuus on 540 Bq/l. /1/ Rauta Rautaa tutkittiin 280 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,4 mg/l ylittyi 52 kaivossa (19 %). Rengaskaivoissa oli suuremmat rautapitoisuudet kuin porakaivoissa. Tutkituista rengaskaivoista 20 % ylitti raudan raja-arvon, kun vastaava luku oli porakaivoissa 14 %. Myös muiden kaivojen osalta rauta-arvo ylittyi 20 % kaivoista. Suurin raudan arvo oli 9,8 mg/l. Rautaa on luonnostaan Suomen pohjavesissä ja sitä voi liueta vesiin myös putkien materiaaleista. Raudan aiheuttamat haitat ovat teknisiä ja esteettisiä. Rauta voi värjätä vettä, pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. Terveydellisiä haittoja rauta ei aiheuta sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen ulkonäön perusteella on mahdollista. /9/ Tutkimuksien perusteella rautapitoisuudet ovat korkeampia rengaskaivoissa kuin porakaivoissa. /2/ Mangaani Mangaania tutkittiin 241 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,1 mg/l ylittyi 39 kaivossa (16 %). Mangaanipitoisuudet olivat korkeampia porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 21 % tutkituista porakaivoista. Vastaavasti rengaskaivoissa 14 % tutkituista kaivoista ylittyi mangaanin enimmäispitoisuus.

15 14 Mangaanipitoisuus johtuu maaperästä. Vesisäiliöihin voi kerääntyä mangaanibakteereita, joiden kuollessa tai irtaantuessaan alustastaan vesi värjääntyy tumman harmaaksi. Mangaani esiintyy pohjavesissä usein raudan kanssa samanaikaisesti. Mangaanipitoinen vesi voi värjätä pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. /9/ Mangaaniarvot ovat usein myös korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa, sillä syvemmällä pohjavesissä voi olla hapettomia olosuhteita. /2/ Fluoridi (F - ) Fluoridia mitattiin 244 kaivosta. Enimmäispitoisuus 1,5 mg/l ylittyi 41 kaivossa (17 %). Korkean fluoridipitoisuuden omaavista kaivoista 19 kpl:ssa oli lapsikäyttäjiä. Fluoridiarvot olivat korkeita lähinnä porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 40 % tutkituista kaivoista. Rengaskaivoissa raja-arvo ylittyi 6 % kaivoista. Korkea fluoridipitoisuus on ominaista rapakivigraniittisille alueille, johon Kaakkois-Suomi kuuluu. Pitoisuudet kuitenkin vaihtelevat paikallisesti kallioperän geologian takia. Fluoridi on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sen liiallinen saanti haurastuttaa luustoa ja aiheuttaa ruskeita laikkuja hampaisiin. Hampaiden muodostumisiässä oleville voi tulla korkeasta fluoridipitoisuudesta hammaskiilteen muodostumishäiriö. Fluoridipitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa. /2/ Odottaville äideille ja imeväisikäisille lapsille ei tulisi antaa fluoripitoista vettä, vaan käyttää vettä, jonka fluoripitoisuus on alle enimmäispitoisuuden 1,5 mg/l. /9/ ph ph:ta tutkittiin 245 kaivosta. Talousvedelle annettu ph:n tavoitetaso 6,5 9 alittui 103 kaivossa (42%). Yhdenkään kaivon vesi ei ollut liian emäksistä. Tutkittujen vesien keskimääräinen ph oli 6,7, mikä pysyy tavoitetason sisällä. Porakaivojen keskimääräinen ph oli 7,7 ja rengaskaivojen 6,4. Matala ph onkin rengaskaivojen ongelma. Rengaskaivoista 49 % alitti ph rajan, kun porakaivoista vain 5 % alitti tavoitetason. Muut kaivot olivat myös happamia, sillä puolet niistä alitti tavoitetason.

16 15 Suomen pohja- ja pintavedet ovat lievästi happamia. Alhainen ph voi aiheuttaa korroosiovaikutusta putkiin ja korkea ph ärsyttää limakalvoja. ph:lle on vaikea asettaa selkeää raja-arvoa, sillä sen aiheuttamat haitat riippuvat monesta eri asiasta, esimerkiksi veden käyttömäärästä. Talousveden ph:n tavoitetasona pidetään 6,5 9. Vesi ei kuitenkaan saa syövyttää putkistoja tai aiheuttaa kalkkisaostumia, joten suositeltava ph-arvo on 7,0 8,8. /6/ Muut tutkimukset Kaivoista tutkittiin myös muita parametrejä terveystarkastajien kehotuksien tai omistajien pyyntöjen mukaan. Kloridia tutkittiin 90 kaivosta, joista yhdessä ylittyi enimmäispitoisuus 100 mg/l. Arseenia tutkittiin 39 kaivosta, mutta enimmäispitoisuus 0,01 mg/l ei ylittynyt missään kaivoista. Kaliumpermanganaattia tutkittiin 66 kaivosta, joista 3 kpl (4,5 %) ylitti kaivovesille annetun enimmäispitoisuuden suositusarvon 20 mg/l. 6 Tulosten tarkastelua 6.1 Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Hyväkuntoisiksi arvioitujen kaivojen vedet olivat laadultaan yleisesti hyviä. Niistä löytyi kuitenkin bakteereja, nitraattia ja nitriittiä, mutta raja-arvojen ylitysten osuus oli pieni verrattuna tyydyttäviin tai huonokuntoisiin kaivoihin. Tyydyttävänkuntoisissa kaivoissa löytyi bakteereja ja nitraattia hieman enemmän kuin hyväkuntoisista kaivoista, mutta vähemmän kuin huonoista. Ainoastaan koliformisia bakteereja oli tyydyttävissä kaivoissa enemmän kuin huonoissa. Seuraavassa taulukossa on eritelty kaivon kuntoluokkien mukaan ylitetyt parametrit.

17 Taulukko 6. Talousveden enimmäispitoisuuksien ylitykset kaivon kunnon mukaan 16 Kaivon kunto Hyvä (kaivoja 143 kpl) Tyydyttävä (kaivoja 327 kpl) Huono (kaivoja 62 kpl) Fekaaliset koliformiset 3 % (4 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) bakteerit E.coli 2 % (3 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) Koliformiset 1 % (2 kpl) 3 % (9 kpl) 2 % (1 kpl) bakteerit Nitraatti 4 % (6 kpl) 5 % (17 kpl) 6 % (4 kpl) Nitriitti 0,7 % (1 kpl) 0,3 % (1 kpl) Kaivovesien ongelmat eri puolella Etelä-Karjalaa Kuntakohtaisia tuloksia vertailtiin koko projektin tuloksiin vain tutkimuspaketin parametrien osalta, jotta kaikille kunnille saatiin vertailukelpoisia tuloksia. Muut maksulliset tutkimukset jätettiin vertailusta pois, sillä kaikkien kuntien alueella ei tutkittu muita aineita tai yhdisteitä. Kuntakohtaiset vertailut koko projektin tuloksiin löytyvät liitteestä 2. Kuntakohtaisia arviointeja ei voida pitää täysin luotettavina, sillä eri kunnissa tutkittiin eri määrä kaivoja. Kuntien tulokset voivat vääristyä prosentuaalisessa vertailussa esimerkiksi tutkittujen kaivojen suuren tai pienen lukumäärän takia. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Seuraavaksi arvioidaan kaivovesituloksia alueellisesti. Korkeat nitraattipitoisuudet olivat ongelmana maatalousvaltaisissa kunnissa Etelä-Karjalan pohjois- ja eteläosissa. Kaivot olivat näillä alueilla enimmäkseen hyväkuntoisia ja bakteeripitoisuudet ylittivät enimmäisarvot vain harvoissa kaivoissa. Bakteeripitoisuudet olivat ongelmana Etelä-Karjalan keskiosissa. Kaivot, joissa ylittyi bakteerien enimmäispitoisuudet olivat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, joten niihin pääsee luultavasti pintavesiä tai eläimiä.

18 17 7. Johtopäätökset Projektialueen kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet olivat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrin enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voitu arvioida vedenlaatua. Toisaalta hyväkuntoisista kaivoista löytyi hyvin vähän bakteereja ja huonokuntoisista taas enemmän. Nitraatti ja nitriitti pääsevät kaivoihin maaperän kautta, joten hyväkuntoinenkin kaivo voi saastua typpiyhdisteillä. Kaivojen kuntoarviointia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana arvioitaessa vedenlaatua. Jos kaivon kunto on huono, on epäiltävissä ettei vedenlaatukaan ole moitteetonta. Hyväkuntoisenkin kaivon vedenlaatua suositellaan tutkittavaksi säännöllisesti. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli unohtunut. Kaivojen omistajilla ei ollut tietoa kaivojen puhdistuksen ja huollon tärkeydestä. Yleisenä käsityksenä oli, ettei kaivoille tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Tämän takia olisi tärkeää tiedottaa enemmän kaivon huollosta ja veden tutkimisen tärkeydestä kaivojen omistajille. Veden käyttäjät eivät myöskään ole tietoisia huonolaatuisen veden mahdollisista terveyshaitoista. Projekti opetti sen, että kuntalaiset tarvitsevat lisää valistusta kaivojen kunnossapidosta ja huollosta. Terveystarkastajat antoivat tarkastuksien yhteydessä käyttäjille kaivon hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Osassa kaivoista huoltaminen onnistuu ilman ulkopuolista apua, mutta joissakin kaivoissa olisi hyvä käyttää ammattiapua. Lisäksi kaivojen kunnostusohjeita löytyy internetistä mm. Suomen ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi). Tämä projekti päättyi vuonna 2003, eikä kaivojen kunnon seurannasta jatkossa ole sovittu. Tulevaisuudessa olisi hyvä toteuttaa uudelleen samankaltainen kaivojen kunnon tarkastus, jotta haja-asutusalueen vedenlaatu saataisiin pysymään kunnossa. Kaivojen käyttäjät ja omistajat tarvitsevat opastusta ja neuvoja kaivojen huoltoon.

19 18 LÄHTEET 1. Hämäläinen, V: Sipoo tutkii porakaivovesien radonpitoisuudet. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Korkka-Niemi, K: Geologisen ympäristön vaikutus pienkaivon vedenlaatuun. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lapinniemi, Kaivon rakenteissa ilmenneitä ongelmia. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lehtonen, K Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti Luumäellä Mikkelin ammattikorkeakoulun erikoistumistyö. 11 s. 5. Pönkä, A Terveydensuojelu. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä ISBN X, s Savolainen, J. 2003: Haja-asutusalueiden talousvesikaivojen kunto ja veden hygieeninen laatu Lappeenrannassa vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun insinöörityö. 91 s. 7. Sipilä, A: Kaivoveden likaantuminen. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys: Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Copy-Set: Helsinki, ISBN , s. 9, 18, Vesi- ja ympäristöhallinto, Sosiaali ja terveysministeriö. Toim. Korkka-Niemi, K., Sipilä, A., Hatva,T., Hiisivirta, L., Lahti K., Alfthan, G: Valtakunnallinen kaivovesitutkimus Painatuskeskus Oy: Helsinki. ISBN

20 19 IMATRAN KAIVOVESIEN LAATU LIITE 1 (1/8) Imatralla kaivot olivat kuntoarvioinniltaan paremmassa kunnossa kuin muualla projektin alueella. Hyvänkuntoisia kaivoja oli selvästi enemmän ja huonokuntoisia vähemmän kuin muissa kunnissa. Huono Imatra Etelä-Karjala Tyydyttävä Hyvä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vaikka Imatran kaivot olivat kunnoltaan hyviä, löytyi niistä kuitenkin bakteereja. Kaikkia käytettyjä indikaattoribakteereita löytyi suhteessa enemmän Imatran kaivoista kuin keskimäärin koko projektin alueelta. Puolet kaivoista oli arvioitu hyväkuntoisiksi. Suuret bakteeripitoisuudet johtunee satunnaisesti valituista näytteenottopisteistä. Joukossa oli muutamia yksittäisiä huonokuntoisia kaivoja, jotka vaikuttanevat tulokseen. Toisaalta Imatran kaivoista ei yksikään ylittänyt nitraatin tai nitriitin enimmäispitoisuutta, mikä kertoo siitä, ettei kaivot ole saastunut ihmistoiminnan, kuten lannoitusten ja jätevesien seurauksena. Nitriitti Nitraatti Imatra Etelä-Karjala Koliformiset E.coli Fekaaliset koliformiset 0 % 2 % 4 % 6 % 8 %

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Valvira kiittää Oikeusministeriötä ja Edita Publishing Oy -yhtiötä oikeudesta julkaista Finlex- verkkosivustolla olevasta alkuperäisestä STM asetuksesta 461/2000 ja em. asetuksen muutoksesta (STM asetus

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (71) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

PROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS PROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2016 JOHDANTO Kaivoveden laatuun vaikuttavat monet tekijät. Pohjavesi muodostuu sade- ja sulamisvesistä, jotka imeytyvät maaperään ja johtuvat siitä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 15.9.2014 14-6583 #5 1 (4) Tervon kunta Vesilaitos Korhonen Jukka (email) Tervontie 4 72210 TERVO Tilausnro 179362

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1 Testausseloste 2013-3904-1 1(2) Vesinäyte 16.10.2013 Maksaja Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Vesilaitos Ostolaskujen käsittely PL 77 PL 313 28401 Ulvila 28601 Pori Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen

Lisätiedot

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousveteen liittyvän lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (5) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 278531 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 14.12.2016, näytteet otettu 13.12.2016 Näytteenottaja: Jukka Kulmala/Mika Väle

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa III Enimmäisarvojen perusteet

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa III Enimmäisarvojen perusteet Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa III Enimmäisarvojen perusteet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (38) Osa III Sisällys 1. Enimmäisarvojen perusteet... 4 2. Mikrobiologiset muuttujat... 4 2.1. Laatuvaatimukset...

Lisätiedot

YHTI 2B Laboratoriot

YHTI 2B Laboratoriot YHTI 2B Laboratoriot Heli Laasonen heli.laasonen@valvira.fi / yhti@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Perustelumuistio Lainsäädäntöneuvos Luonnos 6.3.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Käyttäjien määrä Toimitetun talousveden määrä (m 3 /d) Allas/ sadetettu

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

LIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Sivu 1/7 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (23/2006) nojalla:

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS

MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki ja Rudus Oy Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.12.2015 MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS Päivämäärä 21.12.2015 Laatija Jaana Kuisma, Tero

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Joensuu TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 7.1.2015 14-9281 #1 1 (2) Liperin kunta Tekninen osasto Riikonen Kari (sposti) Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Elintarvike- ja vesilaboratorio Kallionkatu 10-16 C 11100 Riihimäki EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu OULU OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAPORTTI 6/2009 Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 PROJEKTIN TOTEUTUS... 2 POHJATIETOA... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA RAJA-ARVOT... 3

Lisätiedot

PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan

PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 1.3.2011 Tuula Svan SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 22.8.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 22.8.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 193522 (WRAISIO/R6), saapunut 2.8.2016, näytteet otettu 2.8.2016 (11:05) Näytteenottaja: LSVYT Oy, Sari Koivunen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira

YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira yhti@valvira.fi 5.2.2016 Heli Laasonen 1 Mikä on YHTI 2B? YHTI 2B : talous- ja uimavesien viranomaisnäytetietojen

Lisätiedot

LUONNOS LVI 70013 RENGASKAIVON KUNNOSTAMISSOPIMUS 1 KAIVON KÄYTTÖTARKOITUS 2 KOHDE/KAIVON SIJAINTI 3 SOPIJAPUOLET. Tilaaja.

LUONNOS LVI 70013 RENGASKAIVON KUNNOSTAMISSOPIMUS 1 KAIVON KÄYTTÖTARKOITUS 2 KOHDE/KAIVON SIJAINTI 3 SOPIJAPUOLET. Tilaaja. LVI 70013 elokuu 2011 1 (8) RENGASKAIVON KUNNOSTAMISSOPIMUS Tämä sopimuslomake on tarkoitettu käytettäväksi sovittaessa veden hankintaan tarkoitetun rengaskaivon kunnostamisesta. Lomakkeen ovat laatineet

Lisätiedot

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista 2014. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä DWID (käytetään EUraportoinnissa) Laitos Sijainti Allas/ sadetettu

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Talousvesiasetus

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Vanhan talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei?

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.) perustuvat ympäristöoppaaseen Kysymyksiä

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012 1 (3) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 147962 (WVELKUA/Verkosto), saapunut 15.8.2012, näytteet otettu 15.8.2012 (12:10) Näytteenottaja: Pirjo Stark

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Ammoniakki, aktiivikeräys arv-16 Methods of air sampling and analysis, 3rd

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio

Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio HINNASTO 1.2.2012- Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio on Finas-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Joensuun laboratorio Jokikatu 8 80220 JOENSUU Puh. 017 2647200 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, ja aktino), pitoisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: LAMMIN PÄIVÄT 5.10.2016 JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: - ESIMERKKEJÄ LUPAVELVOITTEISTA JA ANALYYSEISTÄ Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Jätteenkäsittely/vastaanotto/välivarastointikohteita

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja

Kouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja Kouvolan kaupunki VENNA Uimavesiprofiili Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja 10.6.2015 UIMAVESIPROFIILI - VENNA 2 Sisällys 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Valviran verkossa vanhentuneen talousvesiasetuksen

Lisätiedot

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje Päivi Aalto 18.1.2016 Terveydensuojelulaki Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa alukset ja antaa terveyssäännöstön liitteen 3 mukaisen todistuksen

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen

Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.) perustuvat ympäristöoppaaseen Kysymyksiä kaivoista - Frågor om brunnar (Lapinlampi T.,

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. Sisäinen menetelmä, suoraviljelytekniikka. akkr ISO :2013, suora mikroskopointi

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. Sisäinen menetelmä, suoraviljelytekniikka. akkr ISO :2013, suora mikroskopointi 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Ammoniakki, aktiivikeräys arv-16 Methods of air sampling and analysis, 3rd

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 Ympäristölautakunta 71 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 36/60.602/2013 Ympäristölautakunta 71 Asia Hakija

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot