ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI HAJA-ASUTUSALUEELLA

2 1 Tiivistelmä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosina Projektiin osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Kaivoja tarkastettiin yhteensä 579 kappaletta, joista 75 % (432 kpl) oli rengaskaivoja ja 23 % (136 kpl) porakaivoja. Muita kaivoja oli 2 % (11 kpl). Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin joko Lappeenrannan tai Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Veden laadun tutkimuspakettiin kuului koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi ja rengaskaivot huonomman kuntoisiksi kuin porakaivot. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet ovat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrien enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kaivon kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voida arvioida vedenlaatua. Fekaalisia koliformisia bakteereja ja E.colia löytyi 5 %:ssa kaivoista, koliformisia bakteereita löytyi 2 %:ssa kaivoista. Nitraatin enimmäispitoisuus ylittyi 5 %:ssa ja nitriitin 0,3 % tutkituista kaivoista. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli laiminlyöty. Tulokset osoittivatkin, että projekti oli tarpeellinen, sillä kaivojen käyttäjillä ei ollut tietoa kaivojen säännöllisen puhdistuksen ja huollon tarpeellisuudesta. Kaivojen käyttäjiä tulisi siis tiedottaa enemmän kaivojen huoltamisesta.

3 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Näytteenottopaikat Näytteenottomenetelmät Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Mikrobiologiset laatuvaatimukset Kemialliset laatuvaatimukset 5 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia. 6 5 Tulokset Tarkastuksien havainnot Yleiset tiedot kaivoista Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Nitraatti ja nitriitti Ammonium Radon Rauta Mangaani Fluoridi ph Muut tutkimukset Tulosten tarkastelua Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Kaivovesien ongelmat eri puolilla Etelä-Karjalaa 16 7 Johtopäätökset.. 17 LÄHTEET 18 LIITTEET 1 Kunnalliset kaivotulokset 2 Kaivon tarkastuslomake 3 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Kaivotaulukko

4 3 1 Johdanto Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot päättivät vuonna 1999 selvittää hajaasutusalueidensa yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua. Projektin valmistelua varten perustettiin projektiryhmä, johon kuului terveysinsinööri Armi Kainulainen Imatralta, tarkastusinsinööri Maija Ripatti Lappeenrannasta, terveystarkastaja Tarja Töllikkö-Lopperi Savitaipaleelta ja terveystarkastaja Maritta Valtonen Joutsenosta. Projektin loppuvaiheessa Armi Kainulaisen tilalle tuli terveystarkastaja Merja Kaksonen Imatralta. Projekti toteutettiin vuosina ja siihen osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Saari, Uukuniemi, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Veden laadun tutkimuspakettiin valittiin koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Näiden tutkiminen oli kaivon omistajille ilmaista. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää kunnasta riippuen maksullisia tai maksuttomia lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Lisäksi joistakin kaivoista tutkittiin kloridia, arseenia, kaliumpermanganaattia, kuparia, sähkönjohtokykyä, homeita, hiivoja, sameutta, alkaliteettia ja aistinvaraisesti hajua ja makua. Kolmen vuoden aikana tarkastettiin yhteensä 579 kaivoa, joista 432 kpl oli rengaskaivoja ja 136 porakaivoja. Muita kaivoja oli 11 kpl. Tutkittavien kaivojen lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Tarkastuksessa huomioitiin mm. kaivon kunto, sijainti ja kaivon ympärys. Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin laboratoriossa. Laboratoriopalvelut ostettiin Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Yhteenvedon laati Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöterveys- ja suojelutekniikan opiskelija Anna Saksanen.

5 4 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 2.1 Näytteenottopaikat Kuntien terveystarkastajat valitsivat tutkittavat kaivot alueellisesti ja muutamien lehtiilmoituksien perusteella. Kaivojen valinta tehtiin sattumanvaraisesti ja mahdollisimman kattavasti koko kunnan alueelta. Tavoitteena oli tutkia sellaisia kaivoja, joiden kunnosta ei ollut aiempaa tietoa. Joissakin kunnissa painotettiin jotain tiettyä aluetta, jotta saataisiin selville esimerkiksi peltoalueiden typpipitoisuuksien vaikutus veden laatuun. Kunnat tarkastivat kaivoja resurssiensa mukaan, joten tutkittujen kaivojen määrä vaihteli suuresti eri kuntien välillä. Yhteensä kaivoja tarkastettiin 579 kappaletta. 2.2 Näytteenottomenetelmät Terveystarkastajat ottivat vesinäytteet. Kaivot tarkastettiin yleensä omistajien läsnäollessa. Tarkastuksilla täytettiin lomake, johon kirjattiin tietoja mm. kaivon kunnosta, sijainnista, iästä ja käyttäjistä. Lomake liitteenä 3. Näytteet otettiin pääosin keittiön vesihanasta, mutta vesijohdon puuttuessa suoraan kaivosta. Hanasta poistettiin ylimääräiset suuttimet ja hanan pää puhdistettiin liekittämällä ennen vedenlaskemista. Vettä laskettiin jonkun aikaa, kunnes sen lämpötila tasaantui. Ensin otettiin mikrobiologinen näyte 500 ml lasipulloon ja sen jälkeen kemiallinen näyte 1000 ml muovipulloon. Kaivosta näytteet otettiin kaivon omalla pumpulla, nostoastialla tai erityisellä vedennoutimella suoraan pulloihin. Vesinäytteet kuljetettiin kylmälaukuissa laboratorioon tutkittavaksi muutaman tunnin sisällä näytteenotosta. 3 Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Talousveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 401/2001 (liite 4). Laatuvaatimukset perustuvat veden käyttökelpoisuuteen. Talousvesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa ihmiselle. Veden on oltava käyttötarkoitukseensa sopivaa, eikä se saa syövyttää vesijohtoja. Laatuvaatimukset koskevat sekä vettä toimittavia laitoksia että yksittäisiä kotitalouksia.

6 3.1 Mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset 5 Talousvedessä ei saa olla terveydelle haitallisia mikrobeja. Yleisimmin terveyshaittoja aiheuttavat suolistoperäiset mikrobit, joita on olemassa useita kymmeniä. Veden mikrobiologisen laadun valvonta perustuukin muutamien indikaattoribakteereiden käyttöön. Indikaattorit edustavat ulosteperäisen saastumisen bakteereita ja kun niitä esiintyessä vedessä on olemassa terveysvaaran riski. /5/ Yleisimpiä ja tässä tutkimuksessa käytettyjä indikaattoreita ovat fekaaliset koliformiset bakteerit, Eschericia coli ja koliformiset bakteerit. Seuraavassa taulukossa on näille bakteereille asetetut enimmäistiheyden ja pitoisuuden arvot talousvedessä. Taulukko 1.Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset /8/ Bakteerit Eschericia coli (Fekaaliset koliformiset) Bakteerit Koliformiset Enimmäistiheys (laatuvaatimus) 0 pmy/100 ml (0 pmy/100 ml) Enimmäispitoisuus (laatusuositus) <100 pmy/100 ml 3.2 Kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset Kemialliset laatuvaatimukset on laadittu siten, että aineet eivät aiheuta terveydellistä haittaa edes pitkällä aikavälillä. Raja-arvoissa on huomioitu myös muiden lähteiden haittaainevaikutus. Kemialliset aineet eivät aiheuta nopeita ja laajoja terveyshaittoja kuten taudinaiheuttajamikrobit, haittoja syntyy kun kemiallisille aineille altistutaan pitkällä aikavälillä. /6/ Tässä projektissa tutkittiin nitraattia, nitriittiä, rautaa, mangaania, ammoniakkia, radonia, ph:ta ja fluoridia, joiden enimmäispitoisuuden arvot ovat seuraavassa taulukossa.

7 Taulukko 2. Talousveden kemiallisia laatuvaatimuksia- ja suosituksia /8/ 6 Parametri Nitraatti (NO - 3 ) Nitriitti (NO - 2 ) Fluoridi (F - ) Parametri Rauta Mangaani Ammonium (NH + 4 ) Radon ph Enimmäispitoisuus (laatuvaatimus) 50 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l Enimmäispitoisuus (laatusuositus) 0,4 mg/l 0,1 mg/l 0,5 mg/l 1000 Bq/l 6,5 9,5 (tavoitetaso) 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia Huono vedenlaatu voi johtua kaivon kunnosta, väärästä sijainnista, rakenteiden rikkoontumisesta ja liikkumisesta, puutteellisesta tuuletuksesta tai kaivon riittämättömästä huollosta ja lähistöllä sijaitsevista saastutuslähteistä. Suomen kaivoista 77 % on maakaivoja eli rengaskaivoja ja 23% on kallioporakaivoja. Rengaskaivot ovat likaantumisherkkiä mataluutensa takia, joten porakaivojen vedet ovat terveydelliseltä laadultaan parempia. Fluoridiarvot ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa. /2/ Toisaalta radon on pääasiassa porakaivojen ongelma, sillä sen pitoisuudet porakaivoissa ovat keskimäärin kymmenkertaisia rengaskaivoihin verrattuna. /6/ Pintavedet saastuttavat useasti kaivovesiä. Pintavesiä voi päästä kaivoon, jos maa viettää kaivolle päin tai renkaiden tiivistyksissä, saumauksissa tai eristyksissä on puutteellisuutta. Pohjaveden yläpuoliset renkaiden välit tulisi aina tiivistää. Kannen huonokuntoisuus tai väärä koko on myös yleinen syy pintavesien pääsyyn kaivoon. Lisäksi sadevesi voi huuhdella roskia mukanaan kaivon veteen. Kannessa tulisi olla myös tuuletusputki, sillä tuulettamaton kaivo voi hapenpuutteessa aiheuttaa hajuhaittoja. /3/

8 7 5 Tulokset 5.1 Havainnot tarkastuksilla Tarkastuksilla ilmeni, että kaivojen kunnossa ja puhdistamisessa on toivomisen varaa. Ihmisten yleinen käsitys on se, että kaivolle ei tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Käyttäjät eivät tiedosta, että kaivojen säännöllinen puhdistaminen, huoltaminen ja veden laadun selvittäminen on tärkeää. Suurinta osaa kaivoista ei oltu huollettu mitenkään. Kaivoja oli kyllä puhdistettu, mutta puhdistuksista oli kulunut vuosia. Yleisenä suosituksena on ollut, että kaivo tulisi puhdistaa kuuden vuoden välein. Puhdistusväli kuitenkin riippuu monesta eri asiasta, esim. kaivon ympärillä olevasta maaperästä. Vuonna 1996 tai myöhemmin puhdistettuja kaivoja oli 174 kpl, mikä on 30 % kaikista kaivoista. Tarkastuksien yhteydessä käyttäjille annettiin kaivon kunnostus- ja hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Joissakin kaivoissa huoltaminen tai puhdistaminen onnistuu omana työnä, mutta joidenkin kaivojen puhdistamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Lisäksi mainittiin, että kaivojen kunnostusohjeita löytyy mm. ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi). Etelä-Karjalan aluetta viime vuosina kiusannut kuivuus ei ole ollut merkittävä ongelma tutkituissa kaivoissa. Vain 0,5 % (3 kpl) kaikista tutkituista kaivoista kärsi jatkuvasta vesipulasta ja 16 %:ssa (91 kpl) kaivoista oli ajoittain veden riittävyysongelmia. Kuivuuden vaikutus näkyi lähinnä porakaivojen määrän lisääntymisenä. Vain joissakin kaivoissa veden laatu huononi tilapäisesti kuivuuden takia. Tämä näkyi esimerkiksi rauta- ja mangaanipitoisuuden kohoamisena ja veden värjäytymisenä. Toisaalta kuivuus vaikutti myös positiivisesti veden laatuun, koska kuivana aikana pintavesien vaikutus on vähäistä.

9 8 5.2 Yleistietoja kaivoista Kaivon tyyppi Yleisin kaivotyyppi oli rengaskaivo, joita oli 432 kpl (75 %) tutkituista kaivoista. Porakaivoja oli 136 kpl (23 %). Lisäksi tutkittiin 11 kpl (2 %) muita kaivoja. Kaivon kunto Kaivojen kunto arvioitiin asteikolla hyvä, tyydyttävä ja huono. Arviointi tehtiin silmämääräisesti kaivon rakenteen perusteella. Hyvän kaivon rakenteet on tiivistetty, eikä sinne pääse pintavesiä. Kansi on myös tiivis ja siinä tulee olla tuuletusputki. Tyydyttävän kaivon rakenteissa on parantamisen varaa, mutta kaivo on silti käyttökelpoinen. Huonossa kaivossa on oleellisia rakenteellisia puutoksia. Suurin osa tutkituista kaivoista, 56% (327 kpl) oli kuntoarvioinnin perusteella tyydyttävässä kunnossa. Hyväkuntoiseksi arvioituja kaivoja oli 25 % (143 kpl) ja huonoja 11 % (62 kpl). 47 kaivon osalta ei saatu tietoa kaivon kunnosta. Rengaskaivot olivat porakaivoja huonommassa kunnossa. Hyväkuntoisia rengaskaivoja oli vain 22 %, kun hyviä porakaivoja oli jopa 35 %. Seuraava kuva selventää kaivojen arvioitua kuntoa. lukumäärä (kpl) Kaivojen kunto hyvä tyydyttävä huono ei tietoa Kuva 1. Kaivojen kunto

10 9 Kaivon ikä Kaivojen iät vaihtelivat muutaman kuukauden ikäisestä 100-vuotiaaseen. Eniten, 14 % (80 kpl) oli 0 5 -vuotiaita kaivoja. Lähes yhtä paljon oli 6 10 ja vuotiaita kaivoja. Kaivot olivat suhteellisen vanhoja, sillä yli puolet kaivoista oli yli 10 vuotta vanhoja. Taulukko 3. Kaivojen ikäjakauma Ikäluokka Lukumäärä % - osuus (vuosi) (kpl) ei tietoa yli 50 v Rengaskaivot olivat vanhempia kuin porakaivot. Rengaskaivoista 52 % oli yli 25 vuotta vanhoja ja vain 20 % kaivoista oli 0 10 vuotta vanhoja. Porakaivoista puolet oli 0-10 vuotta vanhoja, eikä porakaivoista yksikään ollut yli 50 vuotta vanha. Eri kaivojen ikäjakaumat on eritelty seuraavassa kuvassa. Lukumäärä (kpl) Kaivojen ikä Porakaivot Rengaskaivot ei tietoa Ikä (vuosi) yli 50 Kuva 2. Kaivojen iät.

11 10 Kaivon sijainti Suurin osa kaivoista 65 % (374 kpl) sijaitsi pihapiirissä. Pellolla kaivoja oli 18 % (104 kpl) ja metsässä 13 % (77 kpl). Muussa paikoissa kaivoja oli 4 % (24 kpl). Taulukko 4. Kaivon sijainti Sijainti Lukumäärä % - osuus (kpl) pihapiiri pelto metsä muu 24 4 Käyttäjät Kaivojen käyttäjämäärät vaihtelivat yhdestä henkilöstä 44 henkilöön. Yleisin käyttäjämäärä oli kaksi henkilöä. Seuraavaksi yleisin käyttäjäryhmä oli kolmen tai neljän hengen talous. Lapsia on tarkasteltu tavallisina vedenkäyttäjinä. Kymmenestä kaivosta ei saatu käyttäjämäärätietoja. Lisäksi tarkastelusta on jätetty pois 11 muuta kaivoa, koska niiden tyypit vaihtelivat suuresti. Nämä kaivot olivat usein yleisessä käytössä, joten niiden käyttäjämääristä ei ollut tietoa. Muita kaivoja oli määrällisesti hyvin vähän, joten niillä ei ole prosentuaalista merkitystä. Seuraava taulukko kertoo käyttäjien jakautumiset rengas- ja porakaivojen kesken. Taulukko 5. Kaivojen käyttäjät Käyttäjien Rengaskaivot Porakaivot Yhteensä %-osuus lukumäärä ei tietoa yli

12 Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Fekaalisia koliformisia bakteereja löytyi 30 (5 %) ja E.colia 29 (5 %) kaivosta. Koliformisia bakteereita löytyi 12 kaivosta (2 %). Näistä kaivoista suurimmasta osasta puuttui tiivisteet ja eristykset, joten niihin pääsi pintavesiä ja mahdollisesti eläimiä. Bakteerisaastuneiden kaivojen keskimääräinen kuntoarviointi oli tyydyttävä, mutta joukossa oli myös huonoja kaivoja ja muutama hyväksi luokiteltu kaivo. Rengaskaivoista löytyi enemmän bakteereja kuin porakaivoista. Vain kahdesta porakaivosta löytyi bakteereita. Fekaalisten koliformisten bakteereiden ja E.colin enimmäistiheyden 0 pmy/100ml ylittyminen kertoo ulostesaastumisesta. Koliformisten enimmäispitoisuuden alle 100 pmy/100ml ylitys kertoo lähinnä pintavesien ja lian pääsystä kaivoon. Jos kaivovedessä havaitaan näitä indikaattoribakteereita, on selvitettävä niiden alkuperä ja puhdistettava kaivo. Puhdistaminen ei aina ole riittävä keino veden laadun parantamiseen, jos kaivoon pääsee jatkuvasti bakteereita. Tällöin tulisi selvittää, mistä bakteerit pääsevät kaivoon ja korjata mahdolliset rakenteelliset epäkohdat. Yleisimpiä veden saastuttajia ovat kaivoon päässyt pintavesi tai eläimet. /7/ Bakteerisaastuminen voi aiheuttaa vatsavaivoja, haju- tai makuhaittoja veteen Nitraatti (NO 3 - ) ja nitriitti (NO 2 - ) Nitraatin enimmäispitoisuus 50 mg/l ylittyi 27 kaivossa (5 % tutkituista kaivoista). Nitraatti osoittaa lannoitteiden tai kauempaa tulevien jätevesien vaikutusta. Suurimpaan osaan nitraattipitoisista kaivoista pääsi pintavesiä ja ne sijaitsivat pellolla tai pellon läheisyydessä. Nitraatti oli lähinnä rengaskaivojen ongelma, sillä sen arvo ylittyi vain kahdessa porakaivossa. Nitriitin enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi vain kahdessa kaivossa (0,3 % tutkituista kaivoista), joista toinen oli rengaskaivo ja toinen porakaivo. Kumpaankaan kaivoon ei päässyt pintavesiä, eikä niissä ollut korkeita nitraattipitoisuuksia. Porakaivon nitriittipitoisuudet johtuvat luultavasti kaivon tekovaiheen räjäytyksissä irronneista typpiyhdisteistä, jotka ovat hapettuneet nitriitiksi.

13 12 Nitraatti on yleinen haja-asutusalueiden rengaskaivojen ongelma. Korkeat nitraattipitoisuudet kertovat veden saastumisesta ihmistoiminnan vaikutuksesta, vaikka nitraattia syntyy luonnostaankin typpeä sitovien aineiden hajotessa. Nitraattia pääsee veteen maatalouden ja karjatalouden päästöistä ja jätevesistä. Korkea nitriittipitoisuus osoittaa maaperän tai vesiputkien hapetonta tilannetta, sillä nitriittiä syntyy typpiyhdisteiden epätäydellisen hapettumisen seuraamuksena. Korkea nitraatti- tai nitriittipitoisuus voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolisto-oireita. /6/, /7/, /4/ Ammonium (NH 4 + ) Ammoniumia tutkittiin 258 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi neljän kaivon osalta (2%), mikä johtunee veden saastumisesta lannoitteiden tai jätevesien vaikutuksesta. Näistä kolme oli rengaskaivoja, joihin pääsi pintavesiä. Yksi kaivo oli porakaivo, johon ei pääse pintavesiä. Porakaivo oli uusi kaivo, johon mahdollisesti pääsi typpiyhdisteitä tekovaiheen räjäytysten yhteydessä. Ammonium on luontainen aine joillakin pohjavesialueilla. Veteen ammoniumia pääsee yleensä ihmistoiminnan johdosta mm. lannoitteista ja jätevesistä. Ammoniumia syntyy myös typpipitoisten orgaanisten aineiden hajoamistuotteena. Ammonium voi aiheuttaa veteen hajutai makuhaittoja. /6/ Lisäksi se voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolistooireita Radon Radon on lähinnä porakaivojen ongelma, joten sitä ei mitattu rengaskaivoista. Radon tutkittiin 77 porakaivosta, mikä edustaa 57 % kaikista porakaivoista. Säteilyturvakeskus on antanut yksittäisten kotitalouksien talousvedelle enimmäispitoisuudeksi 1000 Bq/l. Tämä arvo ylittyi viiden kaivon osalta (6 % tutkituista kaivoista).

14 13 Radon on hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maankuoressa uraanin hajotessa. Radonin pitoisuudet vaihtelevat alueittain ja sen korkeat pitoisuudet ovat ongelma lähinnä Etelä-Suomen graniitti- ja rapakivialueilla. Radon on ongelma porakaivoissa, joiden radon-pitoisuudet voivat olla jopa kymmenkertaiset rengaskaivoihin verrattaessa. Haitallista radonia tulee huoneilmaan veden käytön yhteydessä. Hengitettynä radon altistaa keuhkot säteilylle. /6/ Suomalaisten porakaivojen keskimääräinen radonpitoisuus on 540 Bq/l. /1/ Rauta Rautaa tutkittiin 280 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,4 mg/l ylittyi 52 kaivossa (19 %). Rengaskaivoissa oli suuremmat rautapitoisuudet kuin porakaivoissa. Tutkituista rengaskaivoista 20 % ylitti raudan raja-arvon, kun vastaava luku oli porakaivoissa 14 %. Myös muiden kaivojen osalta rauta-arvo ylittyi 20 % kaivoista. Suurin raudan arvo oli 9,8 mg/l. Rautaa on luonnostaan Suomen pohjavesissä ja sitä voi liueta vesiin myös putkien materiaaleista. Raudan aiheuttamat haitat ovat teknisiä ja esteettisiä. Rauta voi värjätä vettä, pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. Terveydellisiä haittoja rauta ei aiheuta sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen ulkonäön perusteella on mahdollista. /9/ Tutkimuksien perusteella rautapitoisuudet ovat korkeampia rengaskaivoissa kuin porakaivoissa. /2/ Mangaani Mangaania tutkittiin 241 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,1 mg/l ylittyi 39 kaivossa (16 %). Mangaanipitoisuudet olivat korkeampia porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 21 % tutkituista porakaivoista. Vastaavasti rengaskaivoissa 14 % tutkituista kaivoista ylittyi mangaanin enimmäispitoisuus.

15 14 Mangaanipitoisuus johtuu maaperästä. Vesisäiliöihin voi kerääntyä mangaanibakteereita, joiden kuollessa tai irtaantuessaan alustastaan vesi värjääntyy tumman harmaaksi. Mangaani esiintyy pohjavesissä usein raudan kanssa samanaikaisesti. Mangaanipitoinen vesi voi värjätä pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. /9/ Mangaaniarvot ovat usein myös korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa, sillä syvemmällä pohjavesissä voi olla hapettomia olosuhteita. /2/ Fluoridi (F - ) Fluoridia mitattiin 244 kaivosta. Enimmäispitoisuus 1,5 mg/l ylittyi 41 kaivossa (17 %). Korkean fluoridipitoisuuden omaavista kaivoista 19 kpl:ssa oli lapsikäyttäjiä. Fluoridiarvot olivat korkeita lähinnä porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 40 % tutkituista kaivoista. Rengaskaivoissa raja-arvo ylittyi 6 % kaivoista. Korkea fluoridipitoisuus on ominaista rapakivigraniittisille alueille, johon Kaakkois-Suomi kuuluu. Pitoisuudet kuitenkin vaihtelevat paikallisesti kallioperän geologian takia. Fluoridi on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sen liiallinen saanti haurastuttaa luustoa ja aiheuttaa ruskeita laikkuja hampaisiin. Hampaiden muodostumisiässä oleville voi tulla korkeasta fluoridipitoisuudesta hammaskiilteen muodostumishäiriö. Fluoridipitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa. /2/ Odottaville äideille ja imeväisikäisille lapsille ei tulisi antaa fluoripitoista vettä, vaan käyttää vettä, jonka fluoripitoisuus on alle enimmäispitoisuuden 1,5 mg/l. /9/ ph ph:ta tutkittiin 245 kaivosta. Talousvedelle annettu ph:n tavoitetaso 6,5 9 alittui 103 kaivossa (42%). Yhdenkään kaivon vesi ei ollut liian emäksistä. Tutkittujen vesien keskimääräinen ph oli 6,7, mikä pysyy tavoitetason sisällä. Porakaivojen keskimääräinen ph oli 7,7 ja rengaskaivojen 6,4. Matala ph onkin rengaskaivojen ongelma. Rengaskaivoista 49 % alitti ph rajan, kun porakaivoista vain 5 % alitti tavoitetason. Muut kaivot olivat myös happamia, sillä puolet niistä alitti tavoitetason.

16 15 Suomen pohja- ja pintavedet ovat lievästi happamia. Alhainen ph voi aiheuttaa korroosiovaikutusta putkiin ja korkea ph ärsyttää limakalvoja. ph:lle on vaikea asettaa selkeää raja-arvoa, sillä sen aiheuttamat haitat riippuvat monesta eri asiasta, esimerkiksi veden käyttömäärästä. Talousveden ph:n tavoitetasona pidetään 6,5 9. Vesi ei kuitenkaan saa syövyttää putkistoja tai aiheuttaa kalkkisaostumia, joten suositeltava ph-arvo on 7,0 8,8. /6/ Muut tutkimukset Kaivoista tutkittiin myös muita parametrejä terveystarkastajien kehotuksien tai omistajien pyyntöjen mukaan. Kloridia tutkittiin 90 kaivosta, joista yhdessä ylittyi enimmäispitoisuus 100 mg/l. Arseenia tutkittiin 39 kaivosta, mutta enimmäispitoisuus 0,01 mg/l ei ylittynyt missään kaivoista. Kaliumpermanganaattia tutkittiin 66 kaivosta, joista 3 kpl (4,5 %) ylitti kaivovesille annetun enimmäispitoisuuden suositusarvon 20 mg/l. 6 Tulosten tarkastelua 6.1 Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Hyväkuntoisiksi arvioitujen kaivojen vedet olivat laadultaan yleisesti hyviä. Niistä löytyi kuitenkin bakteereja, nitraattia ja nitriittiä, mutta raja-arvojen ylitysten osuus oli pieni verrattuna tyydyttäviin tai huonokuntoisiin kaivoihin. Tyydyttävänkuntoisissa kaivoissa löytyi bakteereja ja nitraattia hieman enemmän kuin hyväkuntoisista kaivoista, mutta vähemmän kuin huonoista. Ainoastaan koliformisia bakteereja oli tyydyttävissä kaivoissa enemmän kuin huonoissa. Seuraavassa taulukossa on eritelty kaivon kuntoluokkien mukaan ylitetyt parametrit.

17 Taulukko 6. Talousveden enimmäispitoisuuksien ylitykset kaivon kunnon mukaan 16 Kaivon kunto Hyvä (kaivoja 143 kpl) Tyydyttävä (kaivoja 327 kpl) Huono (kaivoja 62 kpl) Fekaaliset koliformiset 3 % (4 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) bakteerit E.coli 2 % (3 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) Koliformiset 1 % (2 kpl) 3 % (9 kpl) 2 % (1 kpl) bakteerit Nitraatti 4 % (6 kpl) 5 % (17 kpl) 6 % (4 kpl) Nitriitti 0,7 % (1 kpl) 0,3 % (1 kpl) Kaivovesien ongelmat eri puolella Etelä-Karjalaa Kuntakohtaisia tuloksia vertailtiin koko projektin tuloksiin vain tutkimuspaketin parametrien osalta, jotta kaikille kunnille saatiin vertailukelpoisia tuloksia. Muut maksulliset tutkimukset jätettiin vertailusta pois, sillä kaikkien kuntien alueella ei tutkittu muita aineita tai yhdisteitä. Kuntakohtaiset vertailut koko projektin tuloksiin löytyvät liitteestä 2. Kuntakohtaisia arviointeja ei voida pitää täysin luotettavina, sillä eri kunnissa tutkittiin eri määrä kaivoja. Kuntien tulokset voivat vääristyä prosentuaalisessa vertailussa esimerkiksi tutkittujen kaivojen suuren tai pienen lukumäärän takia. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Seuraavaksi arvioidaan kaivovesituloksia alueellisesti. Korkeat nitraattipitoisuudet olivat ongelmana maatalousvaltaisissa kunnissa Etelä-Karjalan pohjois- ja eteläosissa. Kaivot olivat näillä alueilla enimmäkseen hyväkuntoisia ja bakteeripitoisuudet ylittivät enimmäisarvot vain harvoissa kaivoissa. Bakteeripitoisuudet olivat ongelmana Etelä-Karjalan keskiosissa. Kaivot, joissa ylittyi bakteerien enimmäispitoisuudet olivat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, joten niihin pääsee luultavasti pintavesiä tai eläimiä.

18 17 7. Johtopäätökset Projektialueen kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet olivat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrin enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voitu arvioida vedenlaatua. Toisaalta hyväkuntoisista kaivoista löytyi hyvin vähän bakteereja ja huonokuntoisista taas enemmän. Nitraatti ja nitriitti pääsevät kaivoihin maaperän kautta, joten hyväkuntoinenkin kaivo voi saastua typpiyhdisteillä. Kaivojen kuntoarviointia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana arvioitaessa vedenlaatua. Jos kaivon kunto on huono, on epäiltävissä ettei vedenlaatukaan ole moitteetonta. Hyväkuntoisenkin kaivon vedenlaatua suositellaan tutkittavaksi säännöllisesti. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli unohtunut. Kaivojen omistajilla ei ollut tietoa kaivojen puhdistuksen ja huollon tärkeydestä. Yleisenä käsityksenä oli, ettei kaivoille tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Tämän takia olisi tärkeää tiedottaa enemmän kaivon huollosta ja veden tutkimisen tärkeydestä kaivojen omistajille. Veden käyttäjät eivät myöskään ole tietoisia huonolaatuisen veden mahdollisista terveyshaitoista. Projekti opetti sen, että kuntalaiset tarvitsevat lisää valistusta kaivojen kunnossapidosta ja huollosta. Terveystarkastajat antoivat tarkastuksien yhteydessä käyttäjille kaivon hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Osassa kaivoista huoltaminen onnistuu ilman ulkopuolista apua, mutta joissakin kaivoissa olisi hyvä käyttää ammattiapua. Lisäksi kaivojen kunnostusohjeita löytyy internetistä mm. Suomen ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi). Tämä projekti päättyi vuonna 2003, eikä kaivojen kunnon seurannasta jatkossa ole sovittu. Tulevaisuudessa olisi hyvä toteuttaa uudelleen samankaltainen kaivojen kunnon tarkastus, jotta haja-asutusalueen vedenlaatu saataisiin pysymään kunnossa. Kaivojen käyttäjät ja omistajat tarvitsevat opastusta ja neuvoja kaivojen huoltoon.

19 18 LÄHTEET 1. Hämäläinen, V: Sipoo tutkii porakaivovesien radonpitoisuudet. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Korkka-Niemi, K: Geologisen ympäristön vaikutus pienkaivon vedenlaatuun. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lapinniemi, Kaivon rakenteissa ilmenneitä ongelmia. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lehtonen, K Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti Luumäellä Mikkelin ammattikorkeakoulun erikoistumistyö. 11 s. 5. Pönkä, A Terveydensuojelu. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä ISBN X, s Savolainen, J. 2003: Haja-asutusalueiden talousvesikaivojen kunto ja veden hygieeninen laatu Lappeenrannassa vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun insinöörityö. 91 s. 7. Sipilä, A: Kaivoveden likaantuminen. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys: Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Copy-Set: Helsinki, ISBN , s. 9, 18, Vesi- ja ympäristöhallinto, Sosiaali ja terveysministeriö. Toim. Korkka-Niemi, K., Sipilä, A., Hatva,T., Hiisivirta, L., Lahti K., Alfthan, G: Valtakunnallinen kaivovesitutkimus Painatuskeskus Oy: Helsinki. ISBN

20 19 IMATRAN KAIVOVESIEN LAATU LIITE 1 (1/8) Imatralla kaivot olivat kuntoarvioinniltaan paremmassa kunnossa kuin muualla projektin alueella. Hyvänkuntoisia kaivoja oli selvästi enemmän ja huonokuntoisia vähemmän kuin muissa kunnissa. Huono Imatra Etelä-Karjala Tyydyttävä Hyvä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vaikka Imatran kaivot olivat kunnoltaan hyviä, löytyi niistä kuitenkin bakteereja. Kaikkia käytettyjä indikaattoribakteereita löytyi suhteessa enemmän Imatran kaivoista kuin keskimäärin koko projektin alueelta. Puolet kaivoista oli arvioitu hyväkuntoisiksi. Suuret bakteeripitoisuudet johtunee satunnaisesti valituista näytteenottopisteistä. Joukossa oli muutamia yksittäisiä huonokuntoisia kaivoja, jotka vaikuttanevat tulokseen. Toisaalta Imatran kaivoista ei yksikään ylittänyt nitraatin tai nitriitin enimmäispitoisuutta, mikä kertoo siitä, ettei kaivot ole saastunut ihmistoiminnan, kuten lannoitusten ja jätevesien seurauksena. Nitriitti Nitraatti Imatra Etelä-Karjala Koliformiset E.coli Fekaaliset koliformiset 0 % 2 % 4 % 6 % 8 %

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 Sisällysluettelo 1 Organisaatio ja yhteystiedot 3 2 Valvontatutkimusohjelma 3 3 Veden laadun tavoite 3 4 Veden osto 3 5 Veden kulutus,

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 N:o 400 404. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 400

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 N:o 400 404. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 400 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 N:o 400 404 SISÄLLYS N:o Sivu 400 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kolttalain mukaisesta rahoitustuesta... 1145 400 Maa-

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Selvitys Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Johanna Takkinen ja Kirsti Pekonen Joulukuu 20 Pensuon vesi ja viemärihanke: Yhteenveto

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (71) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot

Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät Tämä ohje on tarkoitettu terveydensuojelulain (763/1994)

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen

Lisätiedot

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU Testausseloste 2012-5576-1 1(1) Vesinäyte 31.12.2012 Vesilaitos Näytetiedot Näyte Näyte otettu 19.12.2012 Näytteen ottaja Riikonen Saapunut 19.12.2012 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 19.12.2012

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE) Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 3565/41/02 Päivämäärä 31.12.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.3.2003 toistaiseksi Kumoaa EELAn suositus liha- ja kala-alan laitoksissa käytettävän

Lisätiedot

Outi Zacheus AVAUKSIA. Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista

Outi Zacheus AVAUKSIA. Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista Outi Zacheus AVAUKSIA Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista 18 2010 Kirjoittaja ja THL Ruotsinkielinen tiivistelmä: Aazet Oy Taitto: Outi Zacheus Yliopistopaino

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO MAAKUNNALLINEN LAITOSKEITTIÖIDEN PINTAPUHTAUSPROJEKTI...3 Yhteenveto ja pintapuhtauden parantaminen...6 MYYMÄLÖIDEN PINTAPUHTAUSNÄYTTEIDEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014 EURAJOEN JOKIVEDEN KÄYTTÖKIELTO 64/64.641/2013, 280/62.623/2013 PJSYMPLK 02.10.2012 142 JVP-Eura Oy:n jätevesipuhdistamolla tapahtuneiden laiterikkojen seurauksena Eurajokeen on päässyt puutteellisesti

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

Alaniemen vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma vuosille 2015-2019

Alaniemen vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma vuosille 2015-2019 Alaniemen vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma vuosille 2015-2019 1. Laitoksen yhteystiedot, henkilöstö ja organisaatio Alanimen vesiosuuskunta puheenjohtaja Minna Simoska, Pohjoispuolentie 294 b, 95255

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten tehtäväksi lukiossa kursseilla KE2 ja KE4. KESTO: 30-60min, riippuu käytävän teorian laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Lahtiset olivatkin

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi

Lisätiedot

Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk. Valvontatutkimusohjelma 2015-2019. 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth

Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk. Valvontatutkimusohjelma 2015-2019. 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth Sisällysluettelo 1 Yhteystiedot ja organisaatio 3 2 Valvontatutkimusohjelma

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa III Enimmäisarvojen perusteet

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa III Enimmäisarvojen perusteet Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa III Enimmäisarvojen perusteet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (38) Osa III Sisällys 1. Enimmäisarvojen perusteet... 4 2. Mikrobiologiset muuttujat... 4 2.1. Laatuvaatimukset...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamisesta MUISTIO 11.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamisesta TIIVISTELMÄ Elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATU SUOMESSA VUOSINA 1984-2006

TALOUSVEDEN LAATU SUOMESSA VUOSINA 1984-2006 Keinänen-Toivola Minna M., Ahonen Merja H., Kaunisto Tuija Talousveden laatu Suomessa vuosina 1984-2006 Vesi-Instituutin julkaisuja 2 TALOUSVEDEN LAATU SUOMESSA VUOSINA 1984-2006 Keinänen-Toivola Minna

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö 23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO

Lisätiedot

Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia?

Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? Vesitutkimustulosten tulkinta 1 (6) AHe: Vesianalyysien Tulkinta A Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? TALOUSVEDEN MIKROBIOLOGISET JA

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä

Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 2008 Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä Yhteenveto Paraisten ja Kokemäen kaivotutkimuksista Janne Juvonen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Taulukko 1. EU-laitokset (* elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä).

Taulukko 1. EU-laitokset (* elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä). Taulukko 1. EUlaitokset (* elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä). Allas/ sadetettu Tekopohjavesi Rantaimeytetty Laitos Sijainti Pohjavesi Muu Pintavesi Yhteensä Etelä

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle 2015-2019. x.x.2015

Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle 2015-2019. x.x.2015 Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle 2015-2019..2015 1 Sisällysluettelo Valvontatutkimusohjelma Parikkalan... 1 kunnan vesilaitokselle... 1..2015... 1 Aluksi... 3 1. Laitoksen yhteystiedot...

Lisätiedot

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,

Lisätiedot

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu OULU OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAPORTTI 6/2009 Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 PROJEKTIN TOTEUTUS... 2 POHJATIETOA... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA RAJA-ARVOT... 3

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.11.2015. Tilausnro 186005 (WEURA/09), saapunut 2.11.2015, näytteet otettu 2.11.2015 (10:35) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.11.2015. Tilausnro 186005 (WEURA/09), saapunut 2.11.2015, näytteet otettu 2.11.2015 (10:35) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 186005 (WEURA/09), saapunut 2.11.2015, näytteet otettu 2.11.2015 (10:35) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020

Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020 Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020 SISÄLLYSLUETTELO 1. Laitoksen yhteystiedot 3 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö 3 3. Hygieniaosaaminen 4 4. Valvontatutkimusohjelma 4 4.1. Valvontatutkimusohjelman

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Allas/ sadetettu Tekopohjavesi Rantaimeytetty Laitos Sijainti Pohjavesi

Lisätiedot

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KAINUUN ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO TUTKIMUSMAKSUT 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 17,00 Campylobacter spp. 39,50 Clostridium perfringens

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Joensuu TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 7.1.2015 14-9281 #1 1 (2) Liperin kunta Tekninen osasto Riikonen Kari (sposti) Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015 1 (5) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 242828 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 21.10.2015, näytteet otettu 21.10.2015 (09:20) Näytteenottaja: Terv.tark.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Inarin Lapin Vesi Oy Talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2014 2018

Inarin Lapin Vesi Oy Talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2014 2018 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20480 Inarin Lapin Vesi Oy Talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2014 2018 Päivitys I 25.3.2014 Utsjoen kunnan vesihuoltolaitos on yhdistetty osaksi Inarin Lapin Vesi

Lisätiedot

SEMINAARITYÖ POHJAVEDEN KÄYTTÖ HAJA-ASUTUSALUEELLA

SEMINAARITYÖ POHJAVEDEN KÄYTTÖ HAJA-ASUTUSALUEELLA SEMINAARITYÖ POHJAVEDEN KÄYTTÖ HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Arvonen POHJAVEDEN KÄYTTÖ HAJA-ASUTUSALUEELLA 1. Pohjavesi Pohjavesi on maan huokosissa ja kallioraoissa olevaa vettä. Pohjavettä muodostuu sadevesien

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI JA TALOUSVESIKAIVOT

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI JA TALOUSVESIKAIVOT Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 31.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot