Vanhatvelot.org 1/ Liperin kinneri. Kansanpyörät katsastettavana Ollin matkat töihin ja takaisin Mikä pyöräpeto oli Leopard?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhatvelot.org 1/2008 5. Liperin kinneri. Kansanpyörät katsastettavana Ollin matkat töihin ja takaisin Mikä pyöräpeto oli Leopard?"

Transkriptio

1 Vanhatvelot.org 1/ Liperin kinneri Kansanpyörät katsastettavana Ollin matkat töihin ja takaisin Mikä pyöräpeto oli Leopard? Pikajalka 14 1

2 Kevään kuvat Vapriikin konservaattori Hanna Tuokila perehtyi Velomanianäyttelyä valmistellessaan polkupyörien konservointiin. Kuvissa ketjusuoja ennen ja jälkeen käsittelyn. Hanna kertoo urakastaan lehden sisäsivuilla. Kuva Hanna Tuokila 2 Pikajalka 14

3 Pääkirjoitus Venyttelin edellisessä lehdessä historiakäsitystä menneen kirjaamisesta historian tekemisen suuntaan. Yleisön pyynnöistä huolimatta jatkan sitä nyt, koska polkupyöräkulttuuri elää juuri nyt voimakasta renessanssiaan ja tämä aika jättää varmasti merkkinsä historiaan. Polkupyörien historiaa esitellään yleensä teollisesti valmistettujen pyörien historiana. Sarjatuotepyöriä tehdään paljon, siksi osa niistä myös säilyy jälkipolville. Teollisesti valmistetut pyörät ovat kunkin ajan pyöräkulttuurin näkyvin ilmentymä, mutta ei välttämättä kiinnostavin. Muutokset ja käänteet pyörien historiaan luodaan pääsääntöisesti toisaalla. Yksittäiset kokeilijat ja rakentelijat sekä samanhenkiset porukat toimivat evoluution välineinä ja tuottavat lopulta ne ratkaisut, jotka siirtyvät teolliseen valmistukseen. Teollisetkin pyörät ovat alkujaan villin pyöränrakentelukulttuurin hedelmiä. Jokainen uusi idea on ensin pieni ja yksityinen, taistelee elintilastaan aikansa vallitsevien ideoiden ja toisten samalla tavalla uusien kanssa, ja vasta sitten, jos se osoittautuu menestyksekkääksi, kasvaa suureksi, teolliseksi ja julkiseksi. Maastopyöränkin nousu kaupunkien peruspyöräksi oli alkujaan pyöriään rakentelevan poikaporukan touhuja 80 luvun Kaliforniassa. Tällaista pyöräkulttuurin juurikasvua on viime aikoina alkanut nousta esiin enenevässä määrin. Pyöräily näyttää eriytyvän useaan, omalle suunnalleen erikoistuvaan, osaalueeseen. Temppu- ja trialpyörät, hiilikuituiset maantiepyörät ja nojapyörät ja viimein - enemmänkin taiteen puolelle sijoittuvat - kierrätysosista rakennetut cruiserit ja korkeat pyörät omaavat kukin aktiivisen internetin kautta kansainvälisesti toimivan yhteisön. Internet on antanut kanavan vaikutteiden saamiseen ja aikaansaannosten esittelyyn maantieteellisistä rajoituksista piittaamatta. Pyörä on tällaiseen harrastustoimintaan erinomainen kohde. Se on riittävän pieni, jotta kustannukset pysyvät yksittäisen ihmisen maksukyvylle mahdollisina, mutta teknisesti riittävän monimutkainen ja haastava, jotta kiinnostavaa uutta voi oppia vaikka joka päivä. Ennakkoluuloton nuoriso käyttää pyöräprojekteissaan - kuten aina ennenkin - edullisimmin saatavissa olevaa materiaalia ja luo siitä itsensä näköistä pyöräkulttuuria. Ennen raaka-aineena oli puu, nykyisin kierrätysmateriaaliksi muuttuneet romutetut kaupalliset pyörät. Tässä lehdessä on jutut molemmista. Puuajan teoksia esittelee Tiina Männistö- Funk sivulla 16 artikkelissaan Kansa, joka rakensi itse pyöränsä. Uutta, kierrätysmateriaalia käyttävää, sukupolvea esitellään Velomania näyttelyn täydennysosan Tuunatut pyörät Vapriikissa puffissa sivulla 8 ja Mies ja pyörä osiossa sivulla 35. Perinnekeruiden ja kotiseutumuseoiden ansiosta muutamia puukauden pyöräkulttuurin kukkasia viime vuosisadan alusta säilyi kertomaan tuon ajan pyörän tuunaajista. Aika näyttää, mitä meidän tekeleistämme yltää tuohon ikään. Vita brevis ars longa! Jori Montonen Kuluja leikataan. Pikajalka etsii vielä tässä numerossa itseään. Lehden postitus on käynyt aiempaa vaivalloisemmaksi ja kalliimmaksi, ja niinpä päätimme leikata menoja leikkaamalla marginaaleja kapeammiksi. Samalla kun tekstiala pysyi lähes aiemman kokoisena, saimme painoa pudotetuksi juuri sopivan määrän, ja saamme 40-sivuisen lehden postituskuluista säästetyksi lähes puolet. Siinä yhteydessä astuimme samaan kokoluokkaan muutamien muiden mielipide- ja harrastelehtien kanssa: Parnasso, Tekniikan vaiheita ja Bibliophilos. Pikajalka 14 3

4 Pikajalka 1/ Pakinaa 6 Satularepusta 9 Ulkomaiden velot 10 Arviointia 12 Polkupyöriä Velomanianäyttelyyn Vapriikin konservaattori Hanna Tuokila kertoo, kuinka varastosta valituista pyöristä tehtiin näyttelykelpoisia. 16 Kansa, joka rakensi pyöränsä itse Tiina Männistö-Funk on tutkinut museoiden aarteita, 1800-luvun lopun itserakennettuja pyöriä. Kun ei ollut varaa ostaa rautaisia tuontipyöriä, näprättiin puusta korvike. 21 Työmatkoja yhdessä Jaguarin ja Rexin kanssa Risto Lehto on päässyt haastattelemaan veljeään Ollia tämän uskomattomista työmatkoista pyörällä tuulessa ja tuiskussa, ojassa ja allikossa, joskus jopa Ruutanan kautta. 25 Leopard Markku Lahtinen on tavannut harvinaisen kissapedon, tamperelaisen italialaiskaunottaren. Lauma Leopardeja hallitsi maantiekilpailuja 1970-luvun lopulla. 28 Kinnerilöytö Liperissä Osmo Karttunen on löytänyt puun alta todellisen harvinaisuuden, vielä kunnossa olevan 1950-luvun kinnerin. 32 Verainen, Tunturin miehiä Kalevi Lepo kertoo pyöräkaupan veteraanista. 35 Mies ja pyörä 36 Ajo-ohjelma 37 Summaries 38 Pyöräpajalta PIKAJALKA on pyörävanhusten äänenkannattaja, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. ISSN vuosikerta nro 13 JULKAISIJA: Vanhat Velot ry INTERNET: PANKKITILI: Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksu 20 euroa seuran tilille. Muista merkitä nimesi ja osoitteesi tilillepanokorttiin. Jäsenmaksu sisältää Pikajalan tilausmaksun. PAINOS: 300 kpl PAINOPAIKKA: Cityoffset Oy, Tampere IRTONUMERO: 5 euroa esim. Mobiliasta, Pyörätallilta ja Vehoniemeltä. Kirjastoille ja järjestöille tilattuna 10 e/v. Jäsenille lisänumerot 4 e. PÄÄTOIMITTAJA: Jori Montonen Kulmakatu 29, Tampere Puh ULKOASU: Markku Lahtinen TOIMITUSKUNTA: Kalevi Lepo, Risto Lehto, Rauno Pääsky (ilmoitukset), Reijo Lehtonen (talous) LEHTI ILMESTYY SEURAAVAN KER- RAN: 2/2008 marraskuu, aineiston jättö /2009 huhtikuu, aineiston jättö MATERIAALIN TOIMITUS:Lähetä julkaistavaksi tarkoitettu materiaali tulee toimittaa päätoimittajan osoitteeseen. Sähköinen materiaali mieluiten.rtf ja.doc (teksti) tai.jpg (kuvat) muodoissa. Lehti ei vastaa yksittäisten kirjoittajien näkemyksistä. ILMOITUKSET: Pikkuilmoitukset maksuttomia jäsenille, takakansi 150 e, sisäkansi 100 e. KANSI: Kineeri on todistettavasti levinnyt lluvulla Liperiin asti luvulla tämä menopeli sai pintaansa uutta väriä ja nokkaan Alfa Romeon merkin. 4 Pikajalka 14

5 Pakinaa Pyörällä TEKSTI OLLI MÄKELÄ PIIRROS SANNI LAHTINEN Lähdin iltaiseen kohtaamiseen kaupungin kautta ajoissa jo aamusta. Kotona sanoin että menen kirjastoon. Otin pyörän ja lähdin naisiin. Jätin pyörän bussipysäkin kohdalle ojaan, ajoin kaupunkiin ja painuin kaljalle sillä sehän oli auttanut viimeksikin. Aikani kipattuani kalja ei maistunut enää ja nousin ja kävelin, menin kylätietä ulos kylästä ja poikkesin sivutielle, tulin hiekkamontun reunalle. Laskeuduin maate ja vetäydyin kyljelleni kippuraan. Palelin niin että en saanut unta. Paneuduin selälleni ja suljin silmäni. Jossain vaiheessa sain unen ja heräsin myöhään iltapäivällä virkeänä. Paksu lompakko jossa oli kourallinen kolikoita painoi takapuoltani. Nousin ja kävelin tielle ja takaisin kylään. Baari oli jo auki. Ostin kupin kahvia. Lähdin sitten bussilla sinne missä meidän piti tavata mutta hän oli jo mennyt. Kävelin autiolla mäellä, Helleviä ei näkynyt, odotin pysäkillä ja nousin seuraavaan kotiini päin menevään linja-autoon. En ehtinyt soittaa hänelle kun hän jo itse soitti. - Sinä et tullutkaan, hän totesi kipakasti. - Matkassa meni niin kauan. Kyllä minä tulin mutta sinä olit jo mennyt. - Jaa niinkö se olikin? - Menitkö yksin sinne bileisiin? - En. Kävelin siinä hautausmaalla ja mietin mitä mietin. Katselin varmasti pari tuntia hautakiviä. Äiti ja se saatanan äijä oli yhdessä jossain ulkona. - Saatanan äijä? Onko äitisi saatana? - Olisikin mutta kun on enkeli. Minä livahdin hautausmaan takaportista pihalle ja juoksin suoraan metsään ja koukkasin pellon yli kalliolle ja sieltä nousin maantielle. Mutta pysähdyin mäen päällä. Minä olin ihan kauhuissani kun katsoin kotini mustia ikkunaruutuja. Minä olin kauhuissani, kaikki olisivat kotoa poissa, äitikin. Seisoin mäellä maantiellä. Pieni päätyikkuna, keittiön ikkuna, oli musta. Näinkö siinä sen mitä eniten pelkäsin: minä olisin yksin sen äijän kanssa kotona. Värähdin oikein. Menin metsään pakoon odottamaan kunnes ne palaisivat. En uskaltanut mennä edes pihaan. Minä en mielestäni ole luonteeltani arka, en pelkää mitään enkä yleensä kotini mustia ikkunaruutuja, kodin sisällä kaameaa seisovaa ilmaa. Pystyin kuvittelemaan miten kuuntelisin omaa hengitystäni jos joutuisin olemaan yksin siellä, kuuntelisin joka raksahdusta, hengittäisin hitaasti kuin äiti kuunnellessaan siellä ääniä, äijä töissä. Se viipyi ja viipyi. Oli jo pimeää ja minä menin takaisin hautausmaalle. Siellä minä en pelännyt mitään. Pikajalka 14 5

6 Satularepusta Satavuotias Waltari satulalla Keuhkot täynnä tuulta pyörät laulaen teräksen ja vauhdin riemua Kahdella sormella valtavan tuotantonsa naputtanut Mika Waltari ( ) kuvaa muutamin paikoin myös kaksipyöräisellä kokemaansa vauhdin riemua - ja kipeytynyttä takapuoltaan Varusmiesajastaan kertovassa Siellä missä miehiä tehdään (1931) Waltari ei muiden tavoin palaa Parolan aliupseerikurssilta Helsinkiin marssien vaan polkien. Hyrylän varuskunnan välietapille polkija tahkoo keuhkot täynnä tuulta pyörät laulaen teräksen ja vauhdin riemua. Haminan RUK:ssa kaksipyöräinen vaihtuu kohtalokkaasti autoon. Lomailevien kokelaiden auto päätyy ojaan lähellä Kotkan tienhaaraa. Upseerikokelas toipuu kuukauden sotilassairaala Tilkassa ja RUK jää sikseen. Kaksipyöräisen satulaan Amerikan raudankin Sinuhen (1945) tekijänpalkkiona rapakon takaa saanut kirjailija palaa sotien jälkeen. Kesältä 1947 löytyy parikin merkintää Waltarin polkuretkistä. Tuttavaperheen,Yrjö ja Liisa Schildtin ysmän Uus-Olkkolan huvilalle Marjatta-vaimon ja Satu-tyttären kanssa elokuussa tehdyltä pyöräretkeltä jäi runo vieraskirjaan. Kaipuu mielessämme häipyi pyörä särkyi, henki säilyi kotimatka päilyi, päilyi. Waltarit viettivät kesät Sysmän naapurikunnassa Hartolan Kahlossa anoppinsa Bertha Luukkosen huvilalla. Enojärvelle antavan huvilan ullakkohuoneessa Waltari takoi Sinuhen lisäksi historialliset romaaninsa Mikael Karvajalka (1948) ja Mikael Hakim (1949) sekä päiväkirjaromaaninsa Neljä päivänlaskua (1949). Tekstikokoelmasta Vallaton Waltari ( 1957) löytyy samaan kesään 1947 liittyvä juttu Urheilevasta kirjailijasta. Waltari käy kirjeenvaihtoa Urheilijan Joulu-lehteä toimittavan Martti Jukolan kanssa. Tohtori Jukola pyytää kirjailijalta urheilujuttua lehteensä. Empivän ironisissa vastauksissaan kirjailija pohtii kirjoittaisiko muinaisegyptiläisestä painista vai ehkä eniten harjoittamastaan urheilulajistaan : käsinvedettävän perämoottorinsa käynnistämisestä Saimaan kanavan Sulosaaressa ennen sotia sijainneella mökillään. Jukola toivoo painijuttua. Takapuoli kipeytyi /väliotsikko Savonlinnassa 10. heinäkuuta päivätyssä kirjeessään Jukolalle pyöräily nousee juttuaiheeksi. Waltari kertoo polkeneensa kuutisentoista kilometriä kirkonkylälle ostamaan lihaa. Takapuoleni on vieläkin kipeä, mutta se johtuu vain siitä, että pyörässä on liian kova satula. Se on oikeastaan kilpapyörä, ja siksi siinä on niin kova satula vai mitä luulette. Taisin tehdä erehdyksen kun hankin kilpapyörän. Joka tapauksessa aion tästä lähtien käyttää vaimoni pyörää. Se on tosin naisten pyörä, mutta siinä on pehmeä ja mukava satula, jossa istuu kuin nojatuolissa. Se on tosin painavampi ja raskaampi polkea, mutta minun iässäni ei enää pyri nopeusennätyksiin. Kipeistä kokemuksistaan huolimatta nelikymppinen pyöräilijä kertoo Jukolalle suunnittelevansa muutaman päivän pyöräretkeä jutun juureksi. Ilmeisesti retki jäi sikseen. Elokuun 28. päivän sähkeessään Jukola utelee vielä epätoivoisesti, tuleeko sitä novellia vai ei huomenna painoon menevään Urheilijan Jouluun? Seuraavan päivän sähkeessään Waltari vastaa mikä ihmeen novelli? Kiinni laajemmassa työssä. - Esa Aallas Vanhoista waltareista kiinnostuneiden vanhoja velojen kannattaa sotkea juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna Vammalaan. Vanhan kirjallisuuden päivien teemana on 100-vuotias Mika Waltari. 6 Pikajalka 14

7 Nettivinkki Vuoden alussa saimme tiedon Sheldon Brownin poismenosta. Sheldonista tuli internetin välityksellä tuttu polkupyörien ja pyöräilyn monipuolinen asiantuntija kautta maailman. Hänen kotisivuiltaan löytyy yhä ratkaisu lähes kaikkiin pyörän huoltoon ja korjaukseen liittyvään ongelmaa. Mutta yhtä hyvin sieltä voi löytyä perusteluja pyöräilyn edistämiseen, kertomuksia pyöräilyn menneisyydestä tai huvittavia sattumuksia. Hänen sivunsa ovat satulareppu, pinnojen välit ja pyöräpaja yhdessä. Pullopostia A bicycle is a viewpoint and a lifestyle. For us it is also a statement of our wines: Essential, relaxed and joyful. Both in life and in wine we believe in returning to bicycle basics, to the simple things you never forget. Näin lukee Cono Sur -viinipullon takana. Viini on Chilestä, erittäin täyteläistä ja sitä kannattaa maistaa nyt ennen pyöräilykautta tai vasta pyörälenkin jälkeen koska prosentteja löytyy 14 %! - Vittorio Giannini Muuan ystävällismielinen polkupyörähistorioitsija Saksanamaalta toi viime kesänä tuliaisinaan täällä harvoin nähtyä draisiinijuomaan, saksalaista väkevänoloista Hulstkamp-viinaa. Pullon etiketissä on kuvattuna paroni von Drais täydessä vauhdissa potkupyörällään, silinteri päässä ja vihreän takin liepeet lepattaen. Hulstkamp on tislattu viljasta Wacholdissa, ja se jatkaa talon v alkaneita tislausperinteitä. Vesille pyöräilijän mieli Edellisessä Pikajalassa oli kuva amerikkalaisesta meripolkupyörästä, ja jutussa todettiin näille härveleille myönnetyksi patentteja kymmenittäin. Eipä näytä keksijänluonnetta puuttuneen suomalaisiltakaan, mistä kertoo tämä Suomen Kuvalehdessä v julkaistu kuva. Siinä yhteiskoululainen Henri Elfving ajaa valmistamallaan vesipolkupyörällä pitkin Oulujokea. Pikajalka 14 7

8 Ari Eskola design-kilpailun voittaneen pyöränsä takana Fillarimessuilla messukeskuksessa. Oululainen Ari Eskola vei voiton Audi Design Bike -suunnittelukilpailussa pyörällään Deadly Mantis eli kuolettava rukoilijasirkka. Idean kolmipyöräiseensä Eskola sai invapyörästä, jonka löysi roskalaatikosta. Runko ja ohjaushaarukka on hitsattu omin käsin raudasta ja teräsputkista. Ostettuja osia ei kumien ja hammasrattaiden lisäksi juuri ole. Pyörän rakentamiseen Eskolalta kului puolentoista vuotta. Hän on ohjannut nuorisoharrastusta, mutta intoutui nyt ensi kertaa rakentelemaan itselleen näyttävää menopeliä. Kaunista käsityötä arvostetaan, ja tarakalle taitaa olla tungosta. Polkupyörien kustomointi Vapriikki julistaa samalla myös yhteistyössä Tampereen polkupyöräilijät ry:n kanssa tuunauskisan kaikille asiaa harrastaville tahoille. Kilpailuun voi osallistua toimittamalla Vapriikin verkkosivuille avautuvalle tuunatut pyörät-sivustolle kuvan omasta pyörästään. Polkupyöriä on rakenneltu iät ja ajat, ominaisuuksia paranneltu 1900 luvun alun pyörät myytiin ilman tarakkaa ja likasuojia. Lisäämällä mainitut lisävarusteet oltiin jo tekemässä tuunausta. Moni varmasti muistaa vuosikymmenten takaa keulan pidennyksiä, limppu- tai banaanisatuloita. Custompyöriksi voidaan käsittää tehdasmalleista muunnellut ja sitten itsetehdyt. Nykyisin custompyörien rakentajia ja custompyöriä on alkanut näkyä katukuvassa ja erilaisilla messuilla. 8 Pikajalka 14

9 Ruotsi Ilmestyi Juhla-Velocipeedi sentään Ruotsin velojen 10-vuotisjuhlalehti, Velocipeden n:o 42, on CHF:n kymmenvuotistaipaleen johdosta tavanomaista huolellisemmin tehty ja hyvin jäsennetty. Lehti penkoo lävitse yhdistyksen omaa historiaa kolmen sivun sekä Ruotsin pyörähistoriaa neljän sivun verran. Hienot tiivistelmäjutut on saatu syntymään keräilykohteista: kylteistä, luetteloista, rekisterikilvistä, maskoteista ja nimikivistä; samoin tunnetuimmista pyörämerkeistä: Nordstjernanista, Hermeksestä, Crescentistä, Rexistä, Husqvarnasta ja Monarkista. Lehdessä esitellään lisäksi naapurimaan polkupyörävalmistuksen pioneerit, JW Östberg ja Per From; kerrotaan 6 päivän ajoista; kuvataan kansalaisia pyörillään. Lehden on toimittanut CHF:n nykyinen puheenjohtaja Carlos Saldes yhdessä Åke Stenqvistin kanssa. Lehti pyöräilee menneeseen Yhdistyshistoriikki kertoo, että jo itse From otti 1890-luvun taitteessa pyöräharvinaisuuksia talteen. Ja että sen jälkeen, aina vuoteen 1973 saakka, moista ei naapurissa juurikaan tapahtunut. (Tätä allekirjoittanut ei muuten ihan heti usko.) Veloharrastukselle perustaa alkoi kasvattaa herrojen Pluntky, Strömdahl ja Ekström vuonna 1973 synnyttämä Höghjulingssällskapet, Ruotsin isopyöräisten yhdistys. Enimmillään 30-jäseninen kerho organisoi 1999 toiminnot yhteen pari vuotta aiemmin perustetun CHF:n (Cykelhistoriska föreningen) kanssa. Ulkomaiden velot Varsinaisesti CHF:n katsotaan siinneen siitä, kun herra Sven Larsson (sittemmin yhdistyksen jäsen n:o 1) järjesti Tukholmassa onnistuneesti Cykeln en skön historia -näyttelyn. CHF polkaistiin kokoon Ensimmäinen puheenjohtaja on ollut Gert Ekström ( ), toinen Lars-Åke Fredberg (98-06), sitten Ekström uudelleen, ja hänen jälkeensä nykyinen puheenjohtaja Carlos Saldes viime vuodesta alkaen. Yhdistys alkoi julkaista jäsenlehteä, joka 3. numerossaan sai nimen Velocipeden. Jonkin verran on sen ilmestyminen takunnut, mutta noin neljä lehteä, 112 sivua, on vuosittain tehty. Mikael Granberg saa kehut lehden tyyliuudistuksesta ja taitosta. Saldes ja Stenqvist pohtivat, ettei uuden tekniikan mahdollisuuksia ole kyllin sovellettu yhdistyksessä, ja että jäsenrekisteriäkin voisi nykyistä enemmän hyödyntää. Henkilöjäseniä CHF:ssä on noin tuplasti Vanhojen Velojen jäsenistöön nähden. Göteborgin ja Malmön seutuja kaivataan harrastukseen mukaan. Lainataanpa lopuksi tähän viimeinen lause Åke Stenqvistin kirjoittamasta Ruotsin pyörähistoriikista: Cykeln har egentligen sedan länge funnit sin form, ändå kommer det hela tiden något nytt, som sägs vara bättre och lättare - utan att vara det. Svartengren Nääsvillen kunniakansalaiseksi Viime Pikajalassa kerroin tällä palstalla CHF:n jäsenestä Gunnar Svartengrenistä, kuinka hän vuolaasti kiitteli kerhonsa verkkosivuilla Tampereen ICHC-järjestelyjä, kaupunki-ilmapiiriä ja Cykelhistoriska föreningen on julkaissut näyttävän lehden kymmenvuotista toimintaansa juhlistaakseen. Vapriikin Velomania-näyttelyä. Sittemmin Svartengren on ulottanut kiitoksensa laajalevikkiseen ruotsalaiseen Nya Cykeltidningen -lehteen. Sen numerossa 3/2007 olevaan artikkeliin, kuvaan, ovat päässeet mukaan myös Vanhojen Velojen ykköskorkeapyöräilijät Lehtonen ja Lehto. Täten ehdotan Gunnaria nimettäväksi Tampereen kaupungin kunniapyöräilijäksi tai ainakin joksikin Vanhojen Velojen Nääsville-jäseneksi. Varsinkin kun hän yhä pohdiskelee, miten jalankulkija voi säilyä ehjänä Tampereen katujen vilinässä pyörähirmujen seassa. - KL Pikajalka 14 9

10 Arviointia Suomen urheiluhistoriallinen seura on myöntänyt vuoden 2007 Urheiluhistoriallinen teko tunnustuksen Tampereen Museokeskus Vapriikille. Taidokkaasti toteutetusta ja eri sidosryhmien kanssa suunnitellusta näyttelystä Velomania! Pyörällä halki aikojen. Monipuolisessa näyttelyssä kävijä pääsee kokeilemaan isopyöräisellä pyörällä ajoa ja hämmästelemään satoja suomalaisia polkupyörämerkkejä. Esillä olevat polkupyörät ja pyörän valmistajien vanhat mainosfilmit herättävät nostalgisia tunteita. Osansa on saanut myös kilpapyöräily. Velomania on laajin Suomessa järjestetty polkupyörän historiaa esittävä näyttely. Näyttelyn vahvuuksiin kuuluu sen toteuttaminen esimerkillisen hyvin yhteystyössä eri sidosryhmien, erityisesti Vanhat Velot ry:n kanssa. Museokeskus Vapriikissa pääsee pyörällä halki aikojen vielä asti. Velomania! Pyörällä halki aikojen.tampereen museoiden julkaisuja 98. Tampere sivua, runsas nelivärikuvitus. Ovh hinta 29 euroa. Kirjaa myyvät mm. Vapriikin museokauppa Vinssi ja Trafiikkiverkkokauppa: Vanhojen Velojen jäsenille erikoishintaan 23 e. Vapriikin Velomania! -näyttely sai jatkoaikaa 3.8. asti. Näyttelyn yhteyteen avatttiin erikoisnäyttely Tuunatut pyörät lauantaina 8.3. Näyttely esittelee itse rakennettuja tai oman näköiseksi tehtyjä kustomoituja polkupyöriä sekä pyörään liittyvää tuunattua taidetta. Näyttelyn tuunattuja helmiä ovat oululaisen Ari Eskolan rakentama kolmipyöräinen vihreä chopperi Deadly Mantis, Olli Erkkilän Joposta loihtima Freak Jopo ja Tuomas Tume Raidan vaaleanpunainen unelma Pimp King, joka voitti pääpalkinnon tämän vuoden Fillarimessujen Custom pyörä - kisassa. Esillä on myös mm. Olli Vilppolan alamäkipyörä Green Monster. Kuva- ja valokuvataiteilijat tuovat näyttelyyn uusia näkökulmia. Kuvataiteilija Kaarina Kuusisto-Lukkarin (Sotkamo) Ilma-, tuli- ja jääkehät on loihdittu polkupyörän vanteista ja keramiikasta. Taideteokseen saa myös koskea. Kuvataiteilija Pasi Rauhalan (Helsinki) hauska työ Tour de France haastaa puolestaan pohtimaan kilpapyöräilyn nykytilaa. Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen taiteilijoiksi valmistuvat Jonna Kalliomäki, Laura Konttinen ja Mia Saharla lähestyvät nuorten taiteilijoiden keinoin pyöräilyä ja tuunauskulttuuria. Museokeskus Vapriikin julkaisemalle kirjalle Velomania! Pyörällä halki aikojen satelee kiitosta. Kirja sai kaksi merkittävää kunnianosoitusta. Tampereen museoiden Velomania -kirjalle on myönnetty Tieliikennehistorian Mobilia-palkinto ja lisäksi kunniamaininta Vuoden urheilukirja-kisassa. Mobilia-säätiö jakaa Tieliikennehistorian Mobilia- palkinnon korkealaatuisen historiatiedon tuottamisesta, kansantajuistamisesta ja julkaisemisesta tieliikenteen historian alalta. Pääpalkinto on 4000 euroa. Valinnan tehneeseen raatiin ovat kuuluneet puheenjohtajana professori Matti Juhala Teknisestä Korkeakoulusta sekä muina jäseninä päätoimittaja Eila Parviainen, dosentti Marko Nenonen ja KTM Martti Piltz. Raati kiittää Velomania-kirjaa siitä, että kirjassa on onnistuttu yhdistämään näyttelyluettelo ja historiajulkaisu toimivaksi kokonaisuudeksi Tieto on esitetty ja argumentoitu hyvin. Myös kuvatoimitus on tehty hienosti. Kirjan taittoa raati kiittää erinomaiseksi. Kirja nostaa uudella tavalla polkupyörän merkitystä sekä kulkuneuvona että teknisenä laitteena. Arvokasta on lisäksi, että kirjassa esitettyä tietoa on verrattu kansainväliseen kehitykseen. Suomen Urheilumuseosäätiön nimeämä raati puolestaan valitsi Velomania-julkaisun kolmen kärkeen sadan viime vuonna julkaistun urheilukirjan joukosta. Suomen urheilumuseossa jaetun kunniakirjan jakajat kiittävät kirjan ulkoasua, kokonaisuutta ja siinä esitettyjä kiinnostavia uusia näkökulmia. Kirjan kirjoittajat (Tekn. lis. Mikko Kylliäinen, VTM, tutkija Tapani Mauranen, FM, tutkija Tiina Männistö, kulttuuritoimittaja ja kriitikko Vesa Karonen sekä arkkitehti Markku Lahtinen) ovat pyörä- ja liikennehistorian parissa jo pitkään vaikuttaneita tutkijoita ja alan harrastajia. Kirjan on toimittanut Vapriikin projektipäällikkö Kimmo Antila. Valokuvaaja Reetta Tervakankaan hienot värivalokuvat polkupyöristä ja arkistojen kätköistä kaivetut kuvalöydöt tarjoavat lukijoille paljon tutkittavaa ja tarkasteltava. Tervakangas vastaa myös kirja ulkoasun suunnittelusta. Taiton on toteuttanut Kaarina Marttila. 10 Pikajalka 14

11 Pinnojen välejä KOONNUT RISTO LEHTO Vaarallista Pyynikin ajoo Allekirjoittaneelle tuntematon tamperelainen mies muisteli Tellervo Tuomisen kirjassa Takahuhti Tampereen sydän Ristinarkun muuntajanmäen ajeluja 1950-luvulla: Kerrankin sitten pyärällä sodanjälkeen muitten poikain kans Kakaravaarassa kurvattiin ja oltiin sitten kauheesti Pyynikin ajoo. Se oli semmosta nuaskalunta. Kun semmonen vanhempi miäs tuli Luhtaantiältä päin polkupyärällä. Sitten kun kaahasin Pyynikin ajoo siinä ja suoaraan päin ja kaaduttiin molemmat. Se ääni väristen sano, että tiäräksää kun mulla on reppu täynnä tynamiittiä. Oli varmaan joku kaivontekijä, joka tuli illalla jotain kaivoo tekemästä. Myähemmin, kun mää on tullut tiätään mitä tynamiitti on, että kun se on jäykkää ja semmosta vähän pakkasta saanutta, nin se on hyvin herkkää räjähtään. Siinä olis molemmat voinu lähtee kauas ja äkkiä. Moni on varmaan pahoillaan joutuessaan laskemaan pyöränsa maahan paikkaan, kun ei ole ollut mitään paikkaa, jonka nojaan sen asettaisi. Näin tekee Kalle Kekseliäs sellaisissa tilanteissa: hän sitoo satulan alle nuoran, jonka kumpaankin päähän hän kiinnittää naulat. Ne hän taas lyö kiinni maahan ja polkupyörä seisoo ilman muuta tukea! - Suomen Kuvalehti 1928 Kuin Aleksis Kivi Pirkkasen Urho oli Sammaljoen huonekalutehtaalla maalarina ja hän kävi suoraan töistä polkupyörällä ajaen kirkkokuoron harjoituksissa. Kerran hän myöhästyi pahan lumimyräkän johdosta harjoitusten alusta ja esitti kuoron johtajalle pahoittelunsa Kiven sanoin: Antakaa anteeksi kanttoori, älkääkä katsoko kuin lautapää härkä! Paremmaksi Järven Jussi kertoi kaveriporukassa kuinka ilmavirta vei häneltä hatun kuorma-auton lavalla matkustaessaan. Tähän tempasi paremmaksi Virtasen Toivo: Mitä yhdestä hatusta. Multa menee polkupyörällä ajaessani viisikin lakkia pyhän seudussa. Vaimonko ajoaika nopeampi Veljeni Olli osallistui joitain vuosia sitten tapansa mukaan Pirkan Pyöräilyyn, nyt vaimonsa Sinikan kanssa tandemilla ajaen. Lehdestä tulosluetteloa silmäillessään Olli havaitsi hävinneensä Sinikalle muutaman sekunnin. Hymy huulessa hän soitti kilpailun toimistoon ja totesi, että ajanotossa on varmaan tullut pieni virhe. Vastaaja ilmoitti, että ei pidä paikkaansa, heillä ajanotto toimii pilkun, tai sekunnin tarkasti. Olli totesi, että kyllähän sen muuten uskoo, mutta he vaimon kanssa kun ajoivat tandemilla ja vaimo istui takimmaisella satulalla. Tulosluetteloa entrattiin. Liikakuormitusta Simo oli pääsemässä Kuohenmaan lavatansseissa saatolle. Kun tytöllä oli siskolikka kaverinaan, Simo lupasi kyydin polkupyörässään molemmille. Konstaapeli Havumäki näki, kun nuoret sovittautuivat pyörän päälle ja kielteli: Älkää siittä pyärästä sentään junnaa tehkö! Pikajalka 14 11

12 Kuva. Konservointia museon konservointilaitoksella - itse valmistettu tanniiniliuos harjataan voimakkain ottein pienellä (hammas)harjalla ruosteen pintaan. Ympäristön suojaus on tärkeää, myös omista suojavarusteista on huolehdittava. (korkeapyöräinen The Peerless S. Goodby&Son HM 935, kuvaaja Minna Miettinen) Tampereen museoiden kokoelmista Polkupyöriä Velomanianäyttelyyn 12 Pikajalka 14

13 TEKSTI: HANNA TUOKILA Tampereen museoiden kokoelmissa on noin 80 polkupyörää. Kokoelma on muodostunut sadan vuoden kuluessa, aluksi passiivisen, ja 1970-luvun lopulta lähtien yhä enemmän aktiivisen kartunnan tuloksena. Tavoitteena on jo pitkään ollut erityisesti kotimaisen pyöränvalmistuksen tallentaminen. Maaliskuussa 2007 avautuneeseen Velomania! -näyttelyyn konservoitiin ja/tai huollettiin kolmekymmentä polkupyörää museon omista kokoelmista. Osa pyöristä oli ollut useassakin näyttelyssä museouransa aikana, osa oli ennennäkemättömiä, ja muutama jopa hankittiin varta vasten tätä näyttelyä varten. Pyörien kunto vaihteli hyvästä heikkoon. Tallennustilanteessa ei aina ole ollut mahdollisuutta puhdistaa tai korjata pyörää ja väliaikaiset säilytystilat ovat vuosien saatossa aiheuttaneet lisää ongelmia. Toimenpiteitä suunniteltaessa pyrittiin valitsemaan sellaisia menetelmiä, joiden vuoksi pyöriä ei tarvinnut purkaa kovinkaan moneen osaan. Päätökseen vaikuttivat sekä konservointiin käytettävän ajan vähyys että konservoinnin pääperiaate. Mitä vähemmän puututaan esineen historiallisiin kerroksiin, sitä enemmän säilytetään esineen sisältämää informaatiota jälkipolville tai tutkijoiden käyttöön. Konservointitoimenpiteiden tulisi myös olla poistettavissa ja mahdollisimman huomaamattomia ehjän esineen muodostamassa kokonaisuudessa. Ennen varsinaisia konservointi- tai hoitotoimenpiteitä selvitettiin pyörien käyttöhistoriaa ja kuntoa. Polkupyörät valokuvattiin sekä ennen että jälkeen toimenpiteiden joka puolelta kinofilmille, lisäksi yksityiskohtia ja toimenpiteitä tallennettiin digitaalisesti. Kuvaukset kirjattiin kuvauspäiväkirjaan. Vauriokartoituksen avulla tehtiin toimenpidesuunnitelma. Osa pyöristä oli melko hyväkuntoisia, pölyn ja kuran poiston jälkeen valmiita näyttelyyn. Vaurioista yleisin oli raudan korroosio, ruoste. Metallipinnoitteen tai maalikerrosten alta ruosteen poisto yleensä tuhoaa myös päällä olevat kerrokset. Kivettyneen hiekasta, maantiepiestä, rasvoista ja öljyistä muodostuneen seoksen poisto vei eniten aikaa. Vaikein ongelma oli kumimateriaalissa. Vielä ei ole löydetty viisasten kiveä, jonka avulla kovettuneen kumitiivisteen saisi elvytettyä, murenevasta pyöränrenkaasta puhumattakaan! Seuraavissa kuvasarjoissa nähdään tapoja museopyörän muuntamisesta näyttelykelpoiseksi. 1. RUOSTE 2. HAURAS KUMI 3. PUUTTUVA OSA 4. MAALIPINNAN RESTAUROINTI 5. SÄILYTTÄMINEN HANNA TUOKILA TOIMII KON- SERVAATTORINA TAMPEREEN MUSEOISSA. Pikajalka 14 13

14 3a 1a 1b 1.RUOSTE - Tanniinikäsittely satulan jousissa ja pyörän rungossa sopii hyvin mustaksi maalatuille osille - stabiloidaan ruoste paikoilleen eli ruostetta ei poisteta! - tanniini ei kestä ulkokosteuspitoisuuksia, joten sen suojauskyky ei riitä käyttöpyörälle 1a. ennen konservointia 1b. käsittelyn jälkeen (Rekord Extra TMT 2853, kuvaaja Eero Lehtinen) 2. HAURAS KUMI - haurasta kumimateriaalia voidaan vain tukea ja täydentää, mitään palauttavia menetelmiä ei ole - olematon kumiosa täydennettiin sävytetyllä polyeteenisolumuovilla ja sidottiin värjätyllä puuvillakangaskaitaleella ennen toimenpiteitä 2b. täydentämisen jälkeen (korkeapyöräinen Special Club HM 1217:24, kuvaaja Anni Lahtinen) 2b 2a 14 Pikajalka 14

15 3b 4a 5b 3. PUUTTUVA OSA - ketjusuojan kalvon rakentaminen: silkkipaperista ja useista kerroksista väritöntä sellakkaa saadaan alkuperäistä muovi(?)kalvoa imitoiva materiaali. Lisäksi ruostetta stabiloitu tanniinikäsittelyllä. 3a. ennen toimenpiteitä 3b. restauroinnin jälkeen (Ooppel TTM 31513, kuvaaja Heidi Karjalainen) 4. MAALIPINNAN RESTAUROINTI - ruostekohdat eristetään sellakalla, jotka paikkamaalataan akryylivärein - restauroinnissa alkuperäistä maalipintaa ei päällemaalata 4a. ennen toimenpiteitä 4b. restauroinnin jälkeen (Tunturi, TTM 51036, kuvaaja Heidi Karjalainen) 5. SÄILYTTÄMINEN 5a. ahdas varastotila ja väärä varastointitapa aiheuttavat kolhuja ja muita vaurioita 5b. tuki tai tuenta rungosta, väljä varastointi edesauttavat säilymistä (Urheilu, TTM 1680, kuvaaja Ulla Oksala) 4b 5a Pikajalka 14 15

16 Kansa, joka rakensi pyöränsä itse Huittisten museon puusta ja raudasta valmistettu polkupyörä, joka on tehty Kiikassa vuoden 1890 tienoilla. Etupyörän halkaisija on tasan metri. Kuva: Tiina Männistö-Funk. TEKSTI TIINA MÄNNISTÖ-FUNK 16 Pikajalka 14

17 Polkupyöriä on rakennettu käsityönä mitä ilmeisimmin lähes kaikissa maailman kolkissa, mutta itse tehtyjä pyöriä ei juuri ole tutkittu. Yhtenä syynä tähän lienee se, että tällaisesta, virallisen polkupyörähistorian marginaalissa tapahtuvasta toiminnasta, on jäänyt vähemmän tutkittavia jälkiä kuin vaikkapa pyöräilyseurojen ja pyöräteollisuuden historiasta. Suomessa tilanne on kuitenkin keskimääräistä parempi luvulla ja luvun alussa suomalaisen kansallistunteen rakentamiseen ja vahvistamiseen kuului olennaisena osana kansanperinteen tallentaminen esimerkiksi perinnekeruita järjestämällä. Sotien jälkeen taas ilmaistiin kotiseuturakkautta ja tallennettiin modernisaation tieltä katoavaa perinteistä esinekulttuuria perustamalla kotiseutumuseoita. Juuri perinnekeruut ja kotiseutumuseot ovat koonneet ja säilyttäneet myös tietoa ja esimerkkejä 1800-luvun lopun vuosikymmeninä sekä 1900-luvun alussa rakennetuista itse tehdyistä pyöristä, niin kutsutuista kansanpyöristä. Näiden omalaatuisten pyörien tutkiminen ei alunperin kuulunut suunnitelmiini, kun aloin tarkastella suomalaisen pyöräilyn historiaa, mutta vähitellen ne ovat alkaneet kiinnostaa minua yhä enemmän. Tässä artikkelissa kerron lyhyesti siitä, mistä olen kansanpyöriä jäljittänyt ja minkälaisia asioita olen historiantutkijana saanut niistä selville. Kansanpyörien jäljillä muistoissa ja museoissa Kirjoitan parhaillaan historian alaan kuuluvaa väitöskirjaa arkiteknologian kulutuksesta ja käytöstä Suomessa ennen toista maailmansotaa, ja olen sitä varten tutkinut myös suomalaista polkupyöräkulttuuria. Alusta saakka törmäsin lähteitä lukiessani tuon tuostakin mainintoihin itse tehdyistä polkupyöristä. Ensin löysin 1880-luvun sanomalehdistä lyhyitä uutisia, joissa kerrottiin käsityönäyttelyissä nähdyistä polkupyöristä sekä taitavista henkilöistä, jotka valmistivat polkupyöriä myyntiin tai omaan käyttöönsä. Sitten aloin lukea museoviraston keruuarkistossa säilytettävää muistitietomateriaalia ja löysin lisää mainintoja. Kansallismuseo ja Seurasaarisäätiö järjestivät vuonna 1971 järjestyksessä kahdeksannentoista kansanperinteen keruukilpailunsa. Kysymykset julkaistiin Seurasaarilehtisessä, ja osa niistä käsitteli pyöräilyä. Palkinnoiksi parhaille vastaajille luvattiin muun muassa kirjoituskoneita ja hopeisia aterimia. Vastauksia polkupyörää koskeviin kysymyksiin tuli yhteensä 656 henkilöltä, ja niitä on paikkakunnittain järjestettynä keruuarkistossa kaikkiaan 3467 liuskaa. Keruun kysymyksissä ei mainittu itse tehtyjä polkupyöriä, mutta heti kyselyn alussa vastaajaa pyydettiin kertomaan kotipaikkakuntansa ensimmäisestä polkupyörästä. Monessa tapauksessa tämä esikoinen oli ollut jonkun kyläläisen itse nikkaroima. Kaikkiaan 47 vastauksessa mainitaan itse tehty polkupyörä, joissakin vastauksissa useampi kuin yksi. Tiedot koskevat luvun loppua ja 1900-luvun alkua, jolloin suurin osa vastaajista eli lapsuuttaan. Mikäli kysely olisi tehty muutama vuosikymmen aikaisemmin, olisi kansanpyöristä saatu luultavasti vielä enemmän tietoa. Nyt maininnat ovat lyhyitä, yleensä muutaman lauseen mittaisia. Muistitietokeruun vastauksista käy ilmi, missä kansanpyöriä on tehty, ja usein myös se, ketkä niitä ovat nikkaroineet. Sen sijaan niistä ei juurikaan ole saatavissa tietoa siitä, miltä nämä itse tehdyt polkupyörät Pikajalka 14 17

18 oikeastaan näyttivät. Tämän takia aloin jäljittää kansanpyöriä suomalaisten museoiden kokoelmista. Tällä hetkellä tiedän yhteensä 25 itse tehdystä pyörästä, jotka kuuluvat eri museoiden kokoelmiin. Suurin osa näistä sijaitsee kotiseutu- ja paikallismuseoissa. Kotimaanmatkailua harrastaville vanhojen velojen ystäville voin antaa seuraavat vinkit: jos satutte lähistölle, kannattaa käydä vaikkapa Elimäen kotiseutumuseossa, Huittisten museossa, Kurikan museossa, Piippolan kunnan Viitainahon kotiseutumuseossa tai Sievin kotiseutumuseossa katsomassa hienoja ja mielenkiintoisia kansanpyöräyksilöitä. Maaseudun pyöränikkarit Museoiden kokoelmissa olevat itse tehdyt pyörät ovat enimmäkseen korkeapyöräisiä; vain viidessä on jonkinlainen ketjuveto, lopuissa polkimet on yhdistetty suoraan etupyörän akseliin ja takapyörä on etupyörää huomattavasti pienempi. Puolet näistä museopyöristä on tehty pääosin puusta, puolet pääosin raudasta. Muistitietovastauksissa useimmin mainittu pyörien rakennusmateriaali on puu, mutta mitä ilmeisimmin hauraat puupyörät ovat rautaisia harvemmin säilyneet meidän päiviimme asti. Puusta rakennetuissa polkupyörissä on yleensä joitakin rautaosia ja vahvisteita. Ilmeisesti osittain materiaalin asettamien rajoitusten takia puiset korkeapyöräiset eivät yleensä ole yhtä korkeita kuin tehdasvalmisteiset korkeapyöräiset. Tavallinen etupyörän halkaisija niissä on metrin hujakoilla. Mielenkiintoista on, että korkeapyöräisiä polkupyöriä on nikkaroitu kotona vielä vuosisadan vaihteessa, kun ketjuvetoiset mallit olivat jo ajat sitten syrjäyttäneet tehdastekoiset korkeapyöräiset. Koska itse tehdyt polkupyörät on rakennettu tehdasvalmisteisista polkupyöristä saatujen näköhavaintojen ja rakentajien oman mielikuvituksen pohjalta, ovat ne kaikki hieman erilaisia. Monissa niistä on myös selvästi havaittavissa piirteitä, jotka ovat tuttuja vanhoista maatalousvälineistä. Esimerkiksi pyörien rakenne saattaa selvästi muistuttaa kärrynpyörää tai polkimet ovat kuin tahkon kammet. Eri lähteistä on kaivettavissa esiin jonkin verran tietoja siitä, minkälaiset ihmiset polkupyöriä rakensivat. Sanomalehdissä ja muistitietoaineistossa mainitaan toisinaan henkilöistä, jotka rakensivat polkupyöriä myyntiin. Nämä henkilöt vaikuttavat yleensä olleen ammattilaiskäsityöläisiä; seppiä ja puuseppiä. Suurin osa käsin tehdyistä rautaisista polkupyöristä on ammattilaisten tekemiä. Mielestäni tällaisia pyöriä voisi kutsua käsityöläispyöriksi erotuksena kansanpyöristä. Molemmat ovat itse tehtyjä polkupyöriä, mutta kansanpyöriksi voidaan mielestäni kutsua lähinnä sellaisia, joita ei ole valmistettu ammattimaisesti myyntiin. Näitä pyöriä on selvästikin ollut suurin osa itse tehdyistä pyöristä, vaikka raja käsityöläispyöriin onkin toisinaan häilyvä. Suurimman osa kansanpyöristä rakensivat maanviljelijät ja heidän poikansa. He rakensivat pyöriä itseään varten kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta, huvittelunhalusta ja näyttääkseen taitonsa kyläläisille, harvemmin käytännön kulkuvälineiksi. Itse tehdyt pyörät olivat usein raskaita ja helposti rikkoutuvia. Joten vaikka ne olivat ajokelpoisia, niillä tuskin taitettiin säännöllisesti ainakaan pitkiä matkoja maaseudun huonoilla teillä. Kansanpyöriä rakennettiin nimenomaan maaseudulla, mutta ei yhtäläisesti kaikkialla. Kun laadin maantieteellisen kartan tuntemistani kansanpyöräyksilöistä, olin yllättynyt huomatessani, miten selvä niiden alueellinen jakauma oli. Suurimmasta osasta Itä- ja Keski- Suomea ei ole lainkaan tunnettuja tapauksia, vaan alue, jolla pyöriä on rakennettu, myötäilee leveänä vyöhykkeenä rantaviivaa Pohjois-Pohjanmaalta Satakunnan ja Varsinais- Suomen sekä osittain myös Hämeen kautta Uudellemaalle ja Etelä-Karjalaan. Tämän alueellisen epätasaisuuden sekä kansanpyörien laajemman merkityksen ymmärtämiseksi pitää mielestäni tarkastella sitä 18 Pikajalka 14

19 Kurikan museossa oleva puinen, maalattu korkeapyöräinen, jonka etupyörän halkaisija on 106 senttiä. Tämä pyörä mainitaan myös museoviraston keruuaineistossa. Sen kerrotaan olevan kahden miehen yhteisvoimin 1890-luvun alussa valmistama. Kuvalähde: Kurikan museon arkisto. Tampereen museoiden kokoelmiin kuuluva lastenkokoinen, ketjuvetoinen kansanpyörä, jonka on rakentanut torpparin poika Kustaa Hakala ja lukujen vaihteessa. Kuvalähde: Tampereen museot. Mikäli joku lukijoista tietää kertoa jotain kansanpyöristä tai muista vanhoista itse tehdyistä polkupyöristä tai on nähnyt niitä jonkin museon kokoelmissa, olisin iloinen yhteydenotosta joko sähköpostitse tai puhelimitse ( ). Pikajalka 14 19

20 ajallista ja paikallista ympäristöä, jossa niitä rakennettiin. Polkupyörän toinen maailma Suurin osa nykyihmisistä pitää ajatusta polkupyörän nikkaroimisesta melko huvittavana. Historiallisista lähteistä käy kuitenkin ilmi, miten erilaista suhtautuminen oli sata vuotta sitten: itse tehty polkupyörä oli kiinnostava, mutta ei mitenkään tavaton tai kummallinen ilmestys. Nykypäivän näkökulmasta on helppo hämääntyä ajattelemaan, että polkupyöriä rakennettiin itse, koska niitä ei ollut varaa ostaa tai koska haluttiin kopioida kaupunkilaisten polkupyöräkulttuuria. Kuten Mikko Kylliäinenkin toteaa Velomania-kirjan artikkelissaan, kaupunkien yläluokan pyöräilykulttuuri ei ollut ainoa suomalainen pyöräkulttuuri edes pyöräilyn varhaisimpina alkuaikoina. Siitä saakka, kun polkupyörä saapui Suomeen, taitavat ja kokeilunhaluiset henkilöt valmistivat itse polkupyöriä ja ajoivat niillä. He saivat virikkeen pyörän tekemiseen näkemistään tehdastekoisista pyöristä, mutta heidän pyöränrakentamisensa ei ollut pelkkää matkimista. Sillä oli omat merkityksenä omassa ympäristössään, joka oli aivan toisenlainen kuin kaupunkilaisen yläluokan ja koulutetun keskiluokan pyöräilijöiden elinpiiri. Polkupyörän rakentaminen itse oli mittava projekti, joka vaati käsityötaitoa ja teknistä osaamista. Mielestäni lähteistä on luettavissa selvä kytkös kansanpyörien ja kahdenkin eri käsityökulttuurin välillä. Ensinnäkin vaikuttaa siltä, että polkupyöriä rakennettiin usein perheissä ja paikkakunnilla, jotka harjoittivat sivutoimista kotiteollisuutta luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa kotiteollisuus oli merkittävä lisätienestien tuoja tietyillä alueilla ja yksittäisissä ruokakunnissa. Esimerkiksi Pohjanmaan tiheäväkisillä seuduilla kehittyi paljon kotiteollisuustoimintaa. Tietyt kylät ja ruokakunnat keskittyivät yleensä yhteen tai muutamaan käsityötuotteeseen, mutta kotiteollisuuden harjoittaminen ruokki yleistä teknistä uteliaisuutta, ja halukkuutta kokeilla uusien tuotteiden valmistamista. Tässä ympäristössä polkupyörä ei näyttäytynyt modernin maailman tehdastekoisena kulutustavarana, vaan yhtenä uutena esineenä sellaisten laitteiden joukossa, jotka taitava käsityöläinen saattoi valmistaa itse. Toinen käsityön perinne, johon polkupyörien valmistaminen näyttää liittyvän, on viljelijäperheiden käsityöhön perustuva omavaraisuus. Erityisesti pienviljelijöiden oli osattava valmistaa itse maataloustyössä tarvittavat välineet. Esimerkiksi ostetut, rautaiset aurat yleistyivät 1800-luvun lopulla, mutta itse tehdyt, osittain tai kokonaan puiset aurat olivat yleisiä pienviljelmillä yhä 1900-luvun alussa. Tällaisia pienviljelmiä, erityisesti torppia oli runsaasti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Kun tehdastekoisen polkupyörän hankkimalla saattoi 1800-luvun lopun ja luvun alun Suomessa korostaa vaurauttaan ja uudenaikaisuuttaan, viestittiin kansanpyörillä aivan muunlaisia hyveitä; taitavuutta ja omavaraisuutta, jotka olivat arvossaan ajan maatalousyhteisöissä. Kansanpyörien valmistamisen hiipuminen noin vuoteen 1910 mennessä johtui monesta syystä. Ketjuvetoinen pyörämalli oli vaikeampi valmistaa kotikonstein kuin korkeapyöräinen. Tehdastekoiset polkupyörät yleistyivät yhä nopeammin myös maaseudulla hintojen laskiessa, ja niiden laadullinen paremmuus kotitekoisiin verrattuna kävi selväksi. Ennen muuta kyse oli kuitenkin suuremmasta yhteiskunnallisesta murroksesta. Etenevä teollistuminen, siirtyminen rahatalouteen ja syntymässä oleva kulutuskulttuuri kuihduttivat kotiteollisuuden kaupallisen toiminnan sekä viljelijöiden omavaraisen käsityökulttuurin. Tätä myötä katosivat myös into ja taito kansanpyörien valmistamiseen. Kotiseutumuseoiden kansanpyörät ovat muutakin kuin vain suomalaisen pyöräilyhistorian hassunkurisia erikoisuuksia. Ne kertovat elämäntavasta, jota ei enää ole. 20 Pikajalka 14

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:O 1 ROVANIEMEN MAANVILJELYS KAUPPA OY. Rovaniemi Puh. 343.

POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:O 1 ROVANIEMEN MAANVILJELYS KAUPPA OY. Rovaniemi Puh. 343. POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:O 1 ROVANIEMEN MAANVILJELYS KAUPPA Rovaniemi Puh. 343. OY. PIKA POLKUPYÖRÄ HINTA: Miesten pyörä Smk. Naisten ~ Runko ensiluokkaista teräsputkea, liitoskohdat hitsatut, mustaksi

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:Q 2 ROVANIEMEN MAANVILJELYSKAUPPA OY. Rovaniemi Puh. 343.

POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:Q 2 ROVANIEMEN MAANVILJELYSKAUPPA OY. Rovaniemi Puh. 343. POLKUPYÖRIEN HINNASTO N:Q 2 ROVANIEMEN MAANVILJELYSKAUPPA Rovaniemi Puh. 343. OY. Oikea PIKA polkupyörä kansan polkupyörä. HINTA: Miesten pyörä Naisten ~ Mk 1.000: ~ 1.050: Maksuehdot: Jälkivaatirauksella

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

LUETTELO K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER

LUETTELO K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER LUETTELO WÄNDERER MOOTTOREISTA, WANDERER JA STANDARD POLKUPYÖRISTÄ K. RAUTANEN WANDERER TEHTAAN EDUSTAJA MOOTTORI- JA POLKUPYÖRILLE 1.-HEIKINK. 98. HELSINKI PUHELIN 68-91. lulkaistessani luettelon Wanderer

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

Moi! 8.7.2011 Perjantai

Moi! 8.7.2011 Perjantai 8.7.2011 Perjantai Moi! Se on kuulkaa viimeinen leiripäivä nyt! Tänään kurssit kokoontuvat viimeistä kertaa ja tavarat laitetaan kasaan. Muistakaa kiittää kouluttajia ja etenkin keittäjiä muita toimihenkilöitä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄT. Maanviljelyskauppa OY. Polkupyörät hinnasto 1938 VIIPURI. korkeimmatkin vaatimukset. Sortavala \ Hamina Lahti Lappeenranta Joensuu

POLKUPYÖRÄT. Maanviljelyskauppa OY. Polkupyörät hinnasto 1938 VIIPURI. korkeimmatkin vaatimukset. Sortavala \ Hamina Lahti Lappeenranta Joensuu POLKUPYÖRÄT 1938 Suomen teitä ja olosuhteita varten erikoisesti suunniteltu, täyttäen kukin omassa hintaluokassaan kaikissa suhteissa korkeimmatkin vaatimukset Polkupyörät hinnasto 1938 Maanviljelyskauppa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN Oli perjantai 24.4.2010 ja New Yorkin pörssikurssit nousivat korkeimmilleen 19 kuukauteen. Maailmalla ja Euroopassa näkyi orastavia merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vastaavaa

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Joonas Hietava. Vaihtoraportti by

Joonas Hietava. Vaihtoraportti by BRNO Czech Republic Vaihtoraportti by Joonas Hietava Alkujännitys Kun sain tietää, tää että lähtö oli varma, oli sisimässä ii äsekaisia kii tunteita. Toisaalta olin todella innoissani, mutta myös pelko

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

kokoamiseen tarvittavat osat

kokoamiseen tarvittavat osat RAKENNUSOHJE Kaikki toisen takaiskunvaimentimen kokoamiseen tarvittavat osat 273 Lehden nro 64 mukana sait kaikki toisen takaiskunvaimentimen osat. Näillä osilla voit koota takaiskunvaimentimen ja saat

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

KANSIO G KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVAN KIRJEET REINO RINTEELLE

KANSIO G KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVAN KIRJEET REINO RINTEELLE 1 KANSIO G KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVAN KIRJEET REINO RINTEELLE g 1 10.04.1945 Reino Rinteen kirje Kustannusosakeyhtiö Otavalle Helsinkiin. Asia: Onko "Tunturit hymyilevät" -romaanin käsikirjoitus tarkastettu?

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot