Sähkön tuottajien seurantavelvoitteet tuotantotukijärjestelmässä

Transkriptio

1 Sähkön tuottajien seurantavelvoitteet tuotantotukijärjestelmässä Ehdotuksia seurantajärjestelmien kehittämistä ja ohjeistusta varten ENERGIAMARKKINAVIRASTON INFOTILAISUUS SÄHKÖNTUOTTAJILLE Mikko Hongisto, erikoistutkija Osatehtävä VTT:n hankkeessa: Uusiutuvilla energialähteillä ja turpeella tuotetun sähkön tuotantotukijärjestelmään liittyvien voimalaitosten vaatimustenmukaisuuden varmennusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät määrittelytehtävät

2 Esityksen sisältöä: Johdanto Seurannan lähtökohdat ja tavoite Seurantavelvoitteet HE 152/2010 vp:ssä Seurantasuunnitelma ja seurantajärjestelmä Tuettavan sähköntuotannon määrittäminen eri tukityypeissä Muut seurantajärjestelmän osiot (lämpö, polttoaineiden energiasisällöt, hyötysuhdemääritys) Raportointi tuotantoselvitykseksi Sähköntuottajien velvoitteet todennuttaa tietoja Ohjeistuksista Täydentäviä apukalvoja

3 Lähtökohtana laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta HE 152/2010 vp sekä TEM:n luonnos lausunnolle laiksi polttoturpeella lauhdevoimalaitoksissa tuotetun sähkön tuotantotuesta Tavoitteet liittyvät RES-direktiiviin (2009/28/EY, liite 1) Suomelle tavoitteeksi 38 % (->2020) Sähkön tuotantotukijärjestelmä on vapaaehtoinen Tukitarvearvion mittakaava ( M -> 2020 > 300 M /a) Tuen saamisen yhtenä edellytyksenä vaatimustenmukainen seuranta, raportointi ja todentaminen Seurantajärjestelmän toimeenpano on sähköntuottajan vastuulla EMV:n hyväksymä todentaja varmentaa tiedot Kolme erilaista tukityyppiä (syöttötariffi ja kiinteä tuotantotuki, ehkä turvelauhdesähkön tuotantotuki) Sähköntuottaja valitsee tukityypit ja niiden kombinaatiot Voimalaitos voi saada syöttötariffia vain yhdelle energianlähteelle. sen lisäksi on mahdollista hakea muille energialähteille tuotantotukia. Kiinteän tuotantotuen tukitasot ( /MWh) ennallaan

4 Seurannan lähtökohdat ja tavoite: Tarvitaan luotettavat, aukottomat ja todennettavissa olevat seurantatiedot: Sähköenergiasta (tiedot tarvitaan aina), Mahdollisesti hyötylämmöstä ja voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä (riippuen laitoksesta, polttoaineista ja tukityyppivalinnoista.) Lakiehdotuksessa (21 ) velvoite ylläpitää luotettavaa kirjanpitoa ja todennuttaa tietoja (14 hakemus syöttötariffijärjestelmään, 27 tukihakemus) Maksatushakemukset tehdään ja todennetaan jälkikäteen, riskit.. Sähköntuottajien toimeenpaneman seurannan tavoitteena on: Tuottaa vaatimusten mukainen tuotantoselvitys tukikelpoisesta sähköenergiamäärästä kriteerien täyttymisen osoittavan tukihakemuksen liitteeksi, todentajan varmennettavaksi ja tuen suuruuden ratkaisemisen ja maksamisen lähtökohdaksi EMVlle. Kun laitos valitsee tukityypin tai niiden kombinaation on syytä kiinnittää tukitasojen (tai niitä koskevien arvioiden) lisäksi huomiota myös tietojen seurantakustannuksiin

5 Periaate: Seuranta- & todentamisvelvoitteet 1. Seurantasuunnitelma (pakollinen vain syöttötariffijärjestelmän osalta 14 )-> 2. Seurantajärjestelmän toimeenpano ( ) -> 3. Seurantajärjestelmän tulosten raportointi tuotantoselvitykseksi-> 4. Tuotantoselvityksen tietosisällön todennuttaminen-> 5. Hakemus EMVlle ja tuen suuruuden ratkaiseminen-> 6. Tuen maksaminen sähköntuottajalle Seurantasuunnitelma hyväksymisen yhtenä ehtona vain syöttötariffijärjestelmässä: Toimitetaan EMV:lle ENNEN KAUPALLISTA KÄYTTÖÖNOTTOA jätettävän syöttötariffihakemuksen liitteenä ei koske nk. Metsähakevoimalaitosta (joka voi olla vanha), huom. katso myös 62 ) Kehitteillä Sähkön tuotantotukien asiointijärjestelmä (SATU), joka ohjaa ja ohjeistaa seurantasuunnitelman tekoa eri tilanteissa Sähköntuottajan hankittava todentaja varmentamaan 14 :n yksilöimät yleiset ja erityiset edellytykset sekä voimalaitoksen vuosituotantoarvion. Seurantasuunnitelman vaatimustenmukaisuuden suhteessa säädöksiin validoi EMV Tukia hakevien sähkön tuottajien on hankittava todentaja varmentamaan seurantajärjestelmän luotettava ja aukoton toiminta (vaatimustenmukainen toimeenpano) sekä sen tuottamien tietojen ja tuotantoselvityksen tyydyttävyys ennen tuotantotukihakemusten toimittamista EMV:lle.

6 Hakemus syöttötariffijärjestelmään pääsyä varten, sisältö: Hakemuksen pohjalta tarkastellaan täyttääkö voimalaitoslaitos laissa edellytettävät kynnyskriteerit : Sähköinen hakemus sisältäisi: Sähköntuottajaa koskevat tiedot Voimalaitoksen ja sen seurantajärjestelmän yleisesti kuvaavat tiedot Yleiset edellytykset yksilöivät tietokortit Erityisten edellytysten tietokortit (energialähdekohtaiset tiedot) Seurantajärjestelmän osa-alueet ja mittaukset kuvaavat tiedot: Tuotetun sähköenergian määrittäminen Kaikissa laitoksissa, omakäyttösähkön poistaminen Lämpöenergian määrittäminen jos hyötysuhdevaatimus eli BKV-lämpöpreemiolla tai nk. puuvoimalaitos (CHP) Polttoaineiden energiasisältöjen määrittäminen Jos hyötysuhdevaatimus tai tuettavan polttoaineen lisäksi käytössä muita polttoaineita (ei kuitenkaan sytytyspolttoainetta). Todentaja varmentaa hakemuksesta 14 mukaiset asiat ja antaa varmennuksen hyväksymishakemuksen osana EMV tarkastaa hakemuksen muiden tietojen riittävyyden lain ja ohjeiden näkökulmasta ja antaa hyväksymispäätöksen syöttötariffijärjestelmään, jossa se yksilöi sähköntuottajan voimalaitosta koskevat velvoitteet HUOM: Hyväksymispäätös ei yksin oikeuta tukeen, toimimalla päätöksen mukaisesti ja muiden tuen määrään vaikuttavien seikkojen toteutuessa EMV määrittää tuen suuruuden ja maksaa tuet jälkikäteen.

7 Kiinteä tuki ja turvetuki ei edellytä erillisen seurantasuunnitelman hyväksyttämistä tai etukäteishakemusta Kuitenkin luotettavan seurannan oltava aukottomasti kunnossa aikaisintaan alkaen, jotta kalenterivuoteen nähden jälkikäteen tapahtuvassa tuotantoselvityksen todentamisessa ei ilmenisi ongelmia tai ikäviä yllätyksiä. Järjestelmään liittyy kuitenkin rekisteröitymisvelvollisuus (31 ) Seurannan ja raportoinnin järjestäminen sähköntuottajan vastuulla Vaatimustemukaisuus tarkastetaan suhteessa säädösten vaatimuksiin ja EMV:n ohjeisiin ei suhteessa laitoskohtaiseen seurantasuunnitelmaan, kuten syöttötariffin kohdalla toimitaan EMV tekee tarvittaessa täsmennyksiä siitä, mitä missäkin tapauksessa luotettavalla polttoainekirjanpidolla yms. tarkoitetaan.

8 Seurannan aikaperiodit eri tukityypeissä: Syöttötariffijärjestelmässä tariffijakso (3kk) Seurantatiedot raportoidaan tuotantoselvitykseen kvartaaleittain Sähköntuottaja voi kuitenkin niin halutessaan määrittää tiedot lyhyemmille aikaperiodeille esim. kuukausittain Huom: mahdolliset varastokorjaukset Kiinteä tuki: kalenterivuosi Turvelauhdesähkön tuki: kalenterivuosi Seurantatietojen yhteiskäyttöä ja todennusten ajoitusta syytä suunnitella: EU-ETS, energiaverotus, muut viranomaisilmoitukset.. Jos laitos arvioi olevansa tukikelpoinen, seuranta syytä saattaa kuntoon voimalaitoksilla myös kiinteän tuen tapauksessa jo alkaen! Mittausten vaatimustenmukaisuus, tietojen rekisteröinti ja raportointijärjestelmät =Seurantajärjestelmän vaatimustenmukaisuus syytä turvata ajoissa tuotantoselvitysten lopulliseen todentamiseen nähden.

9 Tuettavan sähköntuotannon määrittäminen Päätökset ovat voimalaitoskohtaisia ja tehdään tukityypeittäin (syöttötariffi, kiinteä tuki, turvetuki) Voimalaitoskäsite liittyy HE 152:n mukaan verkonhaltijan mittariin, johon voi liittyä yksi tai useampi generaattori. Tukea voidaan maksaa myös omalle kulutukselle, mutta ei nk. omakäytölle EMV varautunut siihen, että kaikissa tapauksissa pelkkä verkonhaltijan mittari ei yksin riitä Sen lisäksi saatetaan tarvita sähköntuottajan omia mittauksia Sähköenergian mittausjärjestelyt kuvattava syöttötariffiin liittyvään seurantasuunnitelmaan hakemusvaiheessa Tuotetun sähkön määrästä vähennetään omakäyttö ja sen jälkeen monipolttoainetilanteessa polttoaineiden energiasisältöjen suhteella ratkaistaan tuettavan energianlähteen osuus sähköntuotannosta. Tuloksena tuettava sähköenergiamäärä seurantajaksolla (st=3kk, kt ja tt=1a), joka raportoidaan tuotantoselvitykseen maksatushakemuksen liitteenä.

10 Sähköntuottajien tarpeen tuntea: Asetus voimalaitosten omakäyttölaitteista (KTMa 309/2003) Mittausjärjestellyn vaatimustenmukaisuus Asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (VNa 66/2009) Tuntimittausvaatimus verkonhaltijan tietojärjestelmille (2010 loppuun mennessä!) Tullin energiaverotusohje 2008 (Dno 7/350/08) Laitoskäsite ja erikoistapausten tarkasteleminen Tukes ohje M Mittalaitteiden tyyppihyväksyntävaatimukset Mahdolliset negatiivisten markkinahintojen tunnit kyettävä vähentämään tuotantotuesta Sähköenergiamittausten lähtökohtana tuntimittausjärjestelmä, jonka tietojen avulla myös neg. tuntien tuotantotuki leikattaisiin Harkinnassa myös tuntimittauksia täydentävä menettely, jossa EMV tarkastaisi neg.tunnit (+laskennallinen vähennys tuotantotukeen, jos ei tuntimittausta esim. OK:n osalta) Syy: ongelmana lain edellyttämä omakäytön erottaminen erilaisissa tilanteissa

11 Hyötysuhteen seurantavelvoite: Jos voimalaitos hakee tukea puuvoimalaitoksena (CHP) tai lämpöpreemiota biokaasuvoimalaitoksen sähköntuotannolle tarvitaan seuraavat tiedot jokaiselle tariffijaksolle (3kk): Sähköntuotantoyksikön mitattu sähköntuotanto (-omakäyttö) + mitattu lämmöntuotanto hyötykäyttöön jaettuna Käytettyjen polttoaineiden energiasisällöllä vastaavalta ajanjaksolta Täytettävä tehorajasta riippuva minimikriteeri laskettuna tarkjasteltavalle tariffijaksolla + 3:lla aikaisemmalla jaksolla (eli keskiarvot 12 kk ajalta) Todentamisvaiheessa tarkastelutapana liukuva neljän edeltävän tariffijakson keskiarvo

12 Tausta hyötysuhdelaskennalle: Taustalla CHP-direktiivin (2004/8/EY) liitteen II periaatteet Yhteistuotannolla tarkoitetaan: Lämpöenergian ja sähköenergian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa (HE 152 s 18) Laitosalueen polttoainekäytöt eriytettävä esim. lämpökattiloista Hyötylämmöllä tarkoitetaan: yhteistuotantoprosessissa tuotettua lämpöä, joka täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys tai jäähdytystarpeen eli tarpeen, joka ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta, joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti muulla kuin yhteistuotannolla (HE 152 s. 18)

13 Lämpöenergia hyötysuhdemäärityksessä linjausehdotuksia: Tässä tarkoituksessa ei sallita oletus- tai kattilan takuuhyötysuhteen käyttöä Hyötysuhteella tarkoitetaan odotettua (hakemusvaiheessa) tai tosiallista toimintaa tavanomaisissa käyttötilanteissa (tuotantoselvityksissä). Hyötylämpö on pääsääntöisesti määritettävä mittaamalla. Laskennassa on käytettävä seurantasuunnitelmassa yksilöidyin mittausjärjestelmin ja määrityksin rekisteröityjä arvoja. Poikkeustapauksessa laskennallinen määritys voi olla hyväksyttävissä, jos mittaaminen ei ole mahdollista tai johtaa selkeästi virheelliseen tulokseen. Mitattavissa olevia tietoja on silti aina hyödynnettävä, jos niitä on saatavissa Lämpöenergian määritysmenetelmä kuvataan ST-seurantasuunnitelmaan Lämmön tuottamisella hyötykäyttöön tarkoitetaan voimalaitokselta kaukolämpöja prosessihöyryverkkoon sekä vastaavaan hyötykäyttöön luovutettua lämpömäärää. Mikäli kulutuskohde ei ole voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, lämpö mitataan sen lähtiessä voimalaitokselta. Lisätietoja mittauksille mm: TUKES ohje M ja Energiateollisuus: Kaukolämmön mittaus, Suositus K13/2008.

14 Polttoaine-energian määritysvelvoite Vaikka tuki maksetaan aina sähköntuotannolle, monipolttoainetilanteissa ja hyötysuhteen seurantavaatimuksen vuoksi polttoaineiden energiasisältöjen seuranta on tarpeen. Jos voimalaitos käyttää vain yhtä tukeen oikeutettua polttoainetta ja vähäisen määrän muuta sytytyspolttoainetta, eikä laitokseen kohdistu hyötysuhteen seurantavelvoitetta (PPV ja BKV+LP) ei ole tarvetta myöskään polttoaineiden energiansisältöjen seurantaan. Seurannassa käytetään mahdollisuuksien mukaan tehollisia lämpöarvoja ja massoja käyttötilassa. Kuitenkin myös saapumistilaisia tietoja saisi käyttää (massamäärityksen ja lämpöarvomäärityksen vastattava toisiaan, kosteus %-muutokset!). Seurantajaksolla (3 kk) tuotettu sähkömäärä jaetaan eri polttoaineille niiden energiasisältöjen suhteessa. Keskeinen taustastandardi SFS-EN :2010 Kiinteät biopolttoaineet, polttoaineen laatuvaatimukset ja luokat osa 1: yleiset vaatimukset.

15 Tuettava polttoaine, metsähake? Lain käsite 5 : 6) metsähakkeella polttohaketta ja -mursketta, jotka valmistetaan suoraan metsästä saatavasta puusta HE 152: Metsän hoidossa ja puun korjuussa syntyy runsaasti harvennus- ja muuta puuainesta, joka ei kelpaa puunjalostuksen raaka-aineeksi. Oksa- ja latvusmassasta, pienpuusta, kannoista ja juurakoista voidaan valmistaa energian tuotannon polttoaineeksi haketta (metsähake). -Metsähakkeella tarkoitettaisiin polttohaketta ja -mursketta, jotka valmistetaan jalostamattomasta, suoraan metsästä saatavasta puusta. -Metsähakkeen raaka-aineita voivat olla runkopuu, latvukset, oksat, neulaset, lehdet, kannot ja juurakot. Metsähaketta ei olisi metsäteollisuuden puunjalostusprosessin sivu- tai jätetuotteena syntyvä puutähdehake tai muu teollisuuden sivutuotepuu. Metsähake käsitteen vastaavuus Tilastokeskuksen polttoaineluokitukseen (2010, luokka 311:n alaluokat): 3112 Kokopuu- tai rankahake Karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus %, lämpöarvo 7-11 GJ/t Metsätähdehake tai -murske Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehty hake tai murske. Sisältää myös risutukeista tai kannoista valmistetun hakkeen tai murskeen. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus %, lämpöarvo 6-11 GJ/t. Linjausehdotus: -Metsähakkeen energiasisältö määritettäisiin laskemalla yhteen Tilastokeskuksen polttoaineluokkiin 3112 ja 3113 kirjautuvien polttoaineiden energiasisällöt

16 Tuettava polttoaine, puupolttoaine? = metsähake + teollisuuden sivutuotepuu, joka syntyy metsäteollisuuden puunjalostusprosessin sivu- tai jätetuotteena syntyvästä puuaineksesta. Vastaavuus TK:n polttoaineluokitukseen (Luokka 312 Teollisuuden puutähde ) nelinumerotason alaluokat: Metsähakkeen luokat (3112, 3113) sekä 3121 Kuori 3122 Sahanpuru, kutterilastut ym. purut 3123 Puutähdehake tai -murske 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde 3129 Muu teollisuuden puutähde Linjausehdotus: -Puupolttoaineen energiasisältö määritetään laskemalla yhteen TK:n metsähakkeen polttoaineluokkien (3112, 3113) sekä luokkien 3121, 3122, 3123, 3128 ja 3129 polttoaineluokkien energiasisällöt.

17 Muiden kuin tuettavan polttoaineen seuranta monipolttoainetilanteissa: Kaikille muille mahdollisille polttoaineille sovelletaan Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 2010 nelinumerotason polttoaineluokkia. Jos laitos kuuluu päästökauppaan, käytetään päästökauppalain nojalla hyväksyttyä tarkkailumenetelmää kyseisen polttoaineluokan energiasisällön määrittämisessä Jos laitos ei kuulu päästökauppaan, sovelletaan Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 4-numerotason luokitusta myös muille kuin tuettaville polttoaineille ja niille tulee esittää seurantamenetelmä syöttötariffihakemukseen liitettävässä seurantasuunnitelmassa ja tällöin kiinteän tuen tapauksessa seuranta on toteutettava EMV:n seurantaohjeen mukaisesti: tulee vastaamaan pääpiirteittäin Tullin energiaverotusta koskevan ohjeen (2008) vaatimuksia. Edellytettäisiin kuitenkin polttoaineille 7,5% määritystarkkuusvaatimusta (?, vastaten EU:n päästökaupassa sovellettavan päästöluokan A tasoa kiinteille polttoaineille)

18 Metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotepuun energiasisällön määritystä koskevat tarkkuusvaatimukset? Käsitteet: Tilastokeskuksen edellämainitut nelinumerotason luokat Keskeinen taustastandardi SFS-EN :2010 Määrä: Massamääritykselle epävarmuusvaatimus < 7.5% (vastaisi määrittämistasoa 1 päästökaupassa) Summaluokille metsähake ja puupolttoaine seurantajakson aikana varastokorjaukset huomioon ottaen Massa voitaisiin määrittää tarvittaessa myös tilavuustietoja sekä irtotiheysmääritystä hyödyntämällä Tukitarkoituksessa ei voida enää sallia mitä tahansa toiminnanharjoittajan esittämää menetelmää Lämpöarvo: 3 vaihtoehtoista toimintatapaa 1) Nelinumerotason polttoaineluokkaa vastaavan Tilastokeskuksen oletuslämpöarvon käyttö (nelinumerotason seuranta polttoaineissa) 2) Akkreditoidun laboratorion määritykset standardien mukaisesti otettujen näytteiden perusteella Keskeiset määritysmenetelmät kuvaavat standardit lueteltu SFS-EN :2010:ssä 3) Oma menetelmä, joka dokumentoitaisiin seurantasuunnitelmaan yksityiskohtaisesti ja voisi perustua esim. puupolttoaineen kuiva-aineen teholliseen oletuslämpöarvoon ja sen korjaamiseen kosteuspitoisuusmäärityksiä vastaavaksi tai monipolttoainetilanteissa ilman hyötysuhdemääritysvelvoitetta energiataseeseen, kattilahyötysuhteeseen tai fossiilisten polttoaineiden erottelulaskentaan. Kosteuspitoisuus (erittäin olennainen tekijä!) Standardoitu menetelmä (kuitenkin laitoksen omat valvotut määritykset sallitaan) kuten ETS:ssä, näytteenotto massanmääritystilaisesta polttoaineesta (parisääntö) Varastokorjaus Tariffijaksojen päivämäärärajojen mukaisesti; vähintään 3 kk välein Voi tehdä myös 1 kk välein (kuten verolaskenta), mutta HE 152 ei siihen velvoita Kiinteän tuen järjestelmissä kalenterivuosi (täsmää ETS:n kanssa)

19 Lämpöpreemiota hakevan biokaasulaitoksen määritysvaatimukset Syöttötariffijärjestelmässä hyväksytään ainoastaan mädättämällä suljetussa tilassa (bioreaktorissa) biomassasta syntyvä biokaasu ei hyväksytä kaatopaikkakaasua Hyötysuhdevaatimus edellyttää sähköntuotannon lisäksi hyötylämmön ja polttoaineiden energiasisällön jatkuvatoimista määrittämistä Kaasuvirtauksen mittaus ja rekisteröinti -Mittalaitteen valmistajan ilmoittama epävarmuus (<7,5%?) Kaasun ominaisuuksien (CH4-pitoisuuden) määritys -> Energiasisällön laskennallinen määritys Jos muita fossiilisia polttoaineita käytetään, niiden määritysmenetelmät on esitettävä seurantasuunnitelmassa ja niiden osuus vähennetään tuettavaa sähköntuotantoa määritettäessä.

20 Kiinteä tuotantotuki Voi olla lisäinen syöttötariffiin nähden, mutta ei samalle polttoaineelle, joka saa syöttötariffia voidaan myöntää usealle eri polttoaineelle Tuettavien uusiutuvien energialähteiden polttoaineen määrä <7,5% epävarmuudella? Jos kyseessä päästökauppalaitos seurannassa ETS:n menetelmät määrälle ja lämpöarvolle turpeen ja fossiilisten polttoaineiden osalta (jos ne erotettava monipolttoainetilanteessa tai hyötysuhdevelvoite) Jos ei ETS laitos: tilastokeskuksen polttoaineluokkakohtaisten lämpöarvojen käyttö sallittaisiin Määrämittausten epävarmuus oltava < 7,5% Käytetään tilastokeskuksen 4-numerotasoa polttoaineiden luokittelussa ja summataan luokat tuettaviksi lain tarkoittamiksi väljemmiksi polttoaineluokiksi. Tuettavan polttoaineen käytöstä oltava luotettava ja aukoton selvitys, jolla pystytään todentamaan, että nimenomaan ko. polttoainetta on käytetty mainittu määrä. Mikäli selvitystä ei ole, tukea ei makseta.

21 Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä mekaanisella käsittelyllä valmistettua polttoainetta. Kierrätyspolttoaineeksi rinnastetaan myös jätepolttoaineista termisessä kaasutusprosessissa valmistettu tuotekaasu. Käsitteitä tarkennetaan, asia osin epävarma; -lajittelemattoman yhdyskuntajätteen ja purkupuun kohtelu? Tulli 2008: Kierrätyspolttoaineeksi on yleisesti myös kutsuttu rakennusjätteistä koostuvaa polttokelpoista ainesta. Pääosa rakennusjätteestä on useimmiten rakennuksien purkupuuta, joka sekin on oikeutettu tukeen, jos se on valmistettu mekaanisella käsittelyllä ja siitä on eroteltu kelpaamaton materiaali.

22 Turvelauhdesähkön tuotantoa koskeva energiasisällön määritysvaatimus (jos tarpeen monipolttoainetilanteessa) Koska turvelauhdevoimalaitokset ovat päästöjensä vuoksi EU- ETS:ssä mukana käytetään päästökauppalain nojalla laitokselle hyväksyttyä tarkkailumenetelmää polttoaineiden energiasisällön määrittämisessä. Teoriassa (jos laitos ei olisi EU-ETS:ssä) sallittaisiin vastaavien määritysmenettelyiden käyttö, jotka esitettiin edellä metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotepuun määritysten tarkkuusvaatimuksiksi (3 vaihtoehtoista menettelytapaa).

23 HE 152:n seurauksena: Päästökauppaa tiukemmat seurantavaatimukset tuettavien metsähake-, puupolttoaine-, biokaasu polttoaineluokkien seurannalle joudutaan ottamaan käytöön: ETS laitokset korjaisivat menettelyjään myöhemmin päästölupien muutosten yhteydessä. Huom: Aiemmin päästökaupassa 0-päästöisiksi luokitellut biopolttoaineet luokittuivat ryhmään erittäin vähämerkitykselliset lähdevirrat, jolloin menetelmät ilman tarkkuusvaatimuksia olivat 0-päästöisille polttoaineille sallittuja.

24 Tietojen kokoaminen raporteiksi ST-järjestelmässä raportointi 3 kk tariffijaksoittain; Sisällettävä ST-järjestelmään hyväksymispäätöksessä vaadittavat tiedot, jotka todennettava, ja joiden perusteella EMV laskee tuen määrän ja toteuttaa maksatuksen Tiedonhallintamenettelyiden dokumentointi tarpeen todentajia varten Sähköntuottajien kiinnitettävä erityistä huomiota raportoinnin selkeyteen, jotta tiedot olisivat mahdollisimman sujuvasti todennettavissa originaalitiedoista (mittaukset, ostolaskut, varastomäärät). Tuotantoselvitysten julkisuus?

25 Seurantatietojen arkistointivelvoite 58 : Tuotantoselvityksiin liittyvät aineistot, 10 vuotta: Syöttötariffijärjestelmässä: Alkaen hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta Kiinteän tuotantotuen järjestelmässä: Alkaen 10 vuotta viimeisen tukierän maksamisesta

26 ST:n todentamisvelvotteet Sähköntuottajan tilattava todentaja varmentamaan syöttötariffihakemuksen yleiset ja erityiset edellytykset sekä tarkennettu tuotantoarvio (14 ) Velvoitteet seurannan ja tuotantoselvitysten todentamisen osalta (27 ) kirjataan hyväksymispäätökseen: Todennutettava tuotantoselvitysten tulostiedot (aikaisintaan alkaen enintään 3. edeltävän tariffijakson osalta) Järjestelmän käynnistymisvaiheessa syytä todennuttaa seurantasuunnitelman ja laitoksen seurantakäytäntöjen yhdenmukaisuus myöhempien yllätysten välttämiseksi Suositus kokeilla todentamista 1. tariffijakson osalta, jo alkuvuonna 2011, mikä mahdollistaisi todentajien arvioinnin akkreditointia varten (Finas) Vain akkreditoitu ja EMV:n hyväksymä todentaja voi todentaa tuotantoselvityksen maksatusta varten Koskee sekä syöttötariffia että kiinteää tukea Kts. Erillinen todentamista käsittelevä kalvosarja:

27 Kehitteillä oleva lisäohjeistus Tuotantotukien hakeminen ja seurantaohje Syöttötariffit + kiinteä tuki Todentajaohje ST-hakemus + tuotantoselvitykset Syöttötariffi IT järjestelmä (SATU) + e-ohjeet Hakemukset + ST-seurantasuunnitelma dynaaminen e-lomake hakemukselle Lomakepohjat kehitteillä St-tuotantoselvitykselle ja muille tukityypeille Todentajien lausuntopohjat Päätöspohjat

28 Lisätietoja tähän liittyvistä asioista, linjauksista, sähköntuottajia ja todentajia koskevista ohjeista ja säädöksistä julkaistaan osoitteessa: Kaikki tässä kalvosarjassa esitetyt asiat ovat vielä avoinna

29 Täydentäviä kalvoja osapuolille lisätiedoiksi valmisteluja varten

30 Tietotekninen ratkaisumalli seurantasuunnitelmien muodostamiseen ja tuotantotukijärjestelmän ylläpitoon: Haaste: eri tyyppisiin laitoksiin ja eri energialähteisiin kohdistuu eri tukityypeissä erilaisia tietovaatimuksia, jotka kerättävä voimalaitoskohtaisilla seurantajärjestelmillä Sähköinen asiointijärjestelmä tuotantotuelle (SATU) kehitteillä vaiheittain: Käytetään eri tukityyppien tietojen hallintaan ja prosessointiin luo dynaamiset e-lomakkeet sähköntuottajalle, todentajalle, viranomaispäätöksille yms. seurantaa ohjeistavat kysymykset riippuvat sähköntuottajan valtuuttaman käyttäjän tekemistä valinnoista järjestelmässä kysymyksiin liittyy e-vastausohjeet -> Vastaamalla kysymyksiin ohjeiden mukaisella tavalla ja toimeenpanemalla vastauksista rakentuvan seurantasuunnitelman käytäntöön sähköntuottaja toimii vaatimustenmukaisesti toimintamallit hyvin samankaltaisia kuin päästökaupan FINETS-asiointijärjestelmässä Muu opastus: VNA-tekeillä, erilliset kirjalliset seuranta- ja todentajaohjeet (luonnostasolla)

31 Syöttötariffin seurantasuunnitelma: mitä tietoelementtejä tarvitaan missäkin tapauksessa? 1. Tuulivoimalaitos 2. Biokaasuvoimalaitos (ilman lämpöpreemiota, biokaasu ainoa polttoaine) 3. Biokaasuvoimalaitos (ilman lämpöpreemiota, biokaasun lisäksi muita polttoaineita) 4. Biokaasuvoimalaitos (lämpöpreemiolla korotettu tuki) 5. Metsähakevoimalaitos (metsähake on ainoa polttoaine) 6. Metsähakevoimalaitos (käytetään useita polttoaineita) 7. Puupolttoainevoimalaitos (CHP) Seurantasuunnitelman määrittelevät kysymyssarjat X X X X X X X X Yleiset tietokortit / yleiset edellytykset Tuulivoima -tietokortit /erityiset edellytykset X X Metsähakevoima-tietokortit/erityiset edellytykset X X X Biokaasu-tietokortit/erityiset edellytykset X X X X X X X X X X X X Puuvoima-tietokortit/erityiset edellytykset Sähköntuotannon määrityksen kysymyssarja Polttoaineiden energiasisältöä koskevat kysymykset X X Lämmöntuotantoa hyötykäyttöön kysymykset Seurantasuunnitelman rakentuminen eri osa-alueista

32 Tarkennetun tuotantoarvion tekeminen syöttötariffihakemukseen 1 kk rakentamispäätöksen jälkeen tehtävässä ennakkoilmoituksessa (ei koske metsähakevoimalaa) annettava arvio voimalaitoksen vuosituotannosta (ja BKV+PPV tiedot lämmön hyötykäytöstä ja hyötysuhteesta) Hakemuksessa sitten tarkennettu arvio voimalaitoksen vuosituotannosta (jonka myös todentaja varmentaa) Sähköntuottaja voi myöhemmin panna vireille hyväksymispäätöksen muutoksen (18 ) sähkön tuotannon kokonaismäärän korottamiseksi.

33 Miten hakemuksen tuotantoarvio tehdään tuulivoiman tapauksessa: Sähköntuottaja laatii arvion voimalaitoksen keskimääräisestä vuosituotannosta, selvityksestä tulee käydä ilmi: kyseisen voimalaitoksen ominaisuuksia vastaava tuuliolosuhteisiin sovitettu vuosituotantoennuste Julkisessa hakemuksessa oltava lisäksi viittaus dokumenttiin, jossa tuotantoarvio on yksityiskohtaisesti raportoitu todentaja tarkastelee sitä hakemuksen varmennuksen yhteydessä selvitys on luottamuksellinen hakemuksen liite Todentaja tarkastaa arvion, mm. että: vuosituotantoarvio on tehty oikealle voimalatyypille (valmistaja, malli) laskenta on tehty hyviä käytäntöjä (ja kehittyvää ohjeistusta) soveltaen eikä selvityksen teossa ole havaittavissa systemaattista virhettä (yli- tai aliarviointia) todentaja ottaa huomioon, onko sähköntuottaja arvioinut epävarmuutta todentaja kirjaa näkemyksensä sähköntuottajan tuotantoarviosta ja sen epävarmuudesta lausuntoonsa EMV ottaisi huomioon vuosituotantoarvion lisäksi siihen liittyvän epävarmuusarvion hyväksymispäätöksessä mainittavaa tuettavan sähkön tuotannon kokonaismäärän ratkaistessaan (esim. tuulivoimalle kertoimella 1,25?)

34 Tuotantoarvioselvityksen sisältö: Selvityksestä olisi käytävä ilmi: voimalaitoksen (valmistaja, malli) Voi olla useita (tuulipuisto, yksiköt yksilöitävä) mihin tuulimittaustietoihin tai arvioihin tuotantoarvio perustuu (mm. käytetyt tietolähteet, korkeudet ja mittausajanjaksot) voimalaitoksen tehokäyrä suhteessa tuulen nopeuteen ja sen avulla tehdyn tuotantoennusteen laadinta läpinäkyvästi ja arvio ennusteen epävarmuudesta voimalaitoksen nimellisteho ja maksimiteho roottorin halkaisija ja keskipisteen korkeus

35 Todentajien laitoskäyntilinjaus 1/2 (luonnos) Aiemmin käyttöönotetun vanhan metsähakevoimalaitoksen syöttötariffihakemuksen yhteydessä ei velvoiteta laitoskäyntiin. Kun laitos on hyväksytty järjestelmään suoritettava laitoskäynti seurantajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi Muiden syöttötariffilaitosten kohdalla ensimmäinen laitoskäynti on jo hakemusvaiheessa (ennen kaupallista käyttöönottoa) tarpeen, jos laitos on ollut käytössä alkaen (62 ja yleiset ja erityiset vaatimukset, mm. uutuus ja tarkennettu tuotantoarvio, hyötysuhdekriteerit jne.)

36 Todentajien laitoskäyntilinjaus 2/2 (luonnos) Aikainen laitoskäynti turvaisi, että laitoksen todellinen seurantajärjestelmä on hyväksytyn seurantasuunnitelman mukainen ei viivästyksiä ja ikäviä yllätyksiä maksatushakemusten liitteinä olevien tuotantoselvitysten todentamisen yhteydessä. Jos laitos on syöttötariffijärjestelmässä ja kuuluu päästökauppaan (esim. suuri metsähakelaitos), tulee todentajan suorittaa laitoskäynti menettelyiden varmentamiseksi hyväksyntäpäätöksen aikarajojen puitteissa sekä myöhemmin vähintään kerran vuodessa jonkin tariffijakson tuotantoselvitysten todentamisen yhteydessä. eikä kuulu päästökauppajärjestelmään (tuulivoimala, vesivoimala, muu pieni laitos) tai se käyttää ainoastaan yhtä tuettavaa polttoainetta tulee laitoskäynti suorittaa alkutarkastuksen yhteydessä ja hyväksyntäpäätöksen määräämän ajan kuluessa menettelyiden varmentamiseksi ja jatkossa vähintään kerran kolmessa vuodessa tuotantoselvitysten todentamisen yhteydessä. Jos laitos hakee kiinteää tuotantotukea (tai turvetukea) ja kuuluu päästökauppajärjestelmään tulee tuotantoselvityksen todentaminen laitoskäynnillä suorittaa vuosittain. Lisäksi osana tuotantoselvityksen todentamista tulee varmistaa menettelyiden vaatimustenmukaisuus. ei kuulu päästökauppajärjestelmään tulee tuotantoselvityksen todentaminen laitoskäynnillä suorittaa kerran kolmessa vuodessa. Lisäksi todentaja saisi aina ammatillisen harkintansa perusteella ehdottaa laitokselle laitoskäynnin suorittamista tuotantoselvitysten todentamisen yhteydessä.