#05. TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa. Aikainen tunnistus. Pääosassa potilaan aktivointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "#05. TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa. Aikainen tunnistus. Pääosassa potilaan aktivointi"

Transkriptio

1 KESÄKUU 2014 TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa Aikainen tunnistus ja järjestelmällinen toiminta nopeuttavat paranemista Pääosassa potilaan aktivointi Moniammatillinen tiimi, avain menestykseen Skövdessä Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat #05 Januar 2013 smith-nephew.dk 03

2 PÄÄKIRJOITUS tietoa Huomion kohteena vaikeasti paranevat haavat Vaikeasti paranevat haavat ovat terveydenhuollossa erityisen huomion kohteena eikä syyttä. Terveystaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tähän alueeseen perehtyminen on ilmiselvästi hyvä investointi. Siten säästyy suuria rahasummia ja tuhansia työtunteja, jotka voidaan sen sijaan käyttää ennaltaehkäisevään työhön ja yksittäisten haavapotilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Mutta mitä vaikeasti paranevat haavat oikeastaan ovat? Tarkastelemme asiaa lähemmin tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa, jossa kerromme myös vaikeasti paranevan haavan tunnistamisesta sekä siitä, mitkä seikat vaikuttavat haavan paranemiseen ja miten haavoja voidaan ehkäistä. Tutustumme myös lähemmin diabeettisiin jalkahaavoihin ja alan uuteen pohjoismaiseen verkostoon. Kävimme Pohjoismaiden kierroksellamme mm. Tanskan Vardessa, jossa sairaanhoitaja Anette Schmidt Mitä vaikeasti paranevat haavat oikeastaan ovat? Tarkastelemme asiaa lähemmin tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa. selvitti meille vaikeasti paranevien haavojen luokittelua. Ylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther norjalaisesta Stordin sairaalasta kertoo työstään sairaalan haavapoliklinikalla sekä alipaineimuhoidon (NPWT) käytöstä haavojen hoidossa. Tapasimme myös Bergenin yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Guro Vaagbøn, joka toteaa, että kroonisista haavoista kärsivistä diabetespotilaista tulee usein väliinputoajia eri ammattiryhmien välisen yhteistyön ja selkeiden suuntaviivojen puuttumisen vuoksi. Mukavia lukuhetkiä Birgit Ölmestig, General Manager, AWM Nordic Millainen on vaikeasti paraneva haava? Entä mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? Jokaisella meistä on joskus elämässään ollut haava. Useimmiten haavat paranevat nopeasti ja vaivattomasti. Joillekin kuitenkin haavan paraneminen on pitkä ja kivulias prosessi, joka heikentää elämänlaatua. Millainen sitten on vaikeasti paraneva haava? Mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? Entä miten vastaanotolla selvitään haavan pitkän paranemisprosessin aiheuttamista monista haasteista? Sisällysluettelo Huomion kohteena vaikeasti paranevat haavat 2 Millainen on vaikeasti paraneva haava? Entä mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? 3 Aktiivinen hoitoon puuttuminen? Milloin ja miksi se on tarpeen? 6 Hyvin toimiva haavapoliklinikka 8 Diabeettisten jalkahaavojen hoidossa on puutteita 12 NORDIC DIABETIC FOOT TASK FORCE 13 Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat 14 Uusi ALLEVYN-pakkaus 16 Julkaisija & toimittaja: Slotsmarken 14, DK-290 Hørsholm Trine Gram & Carina Ekbladh Layout & tuotanto: copenhagenwindows.dk Painos: kpl Nordic Wound Life -lehti tuotetaan Smith & Nephew n ja CopenhagenWindowsin yhteistyönä. Artikkelit eivät välttämättä kuvasta Smith & Nephew n mielipiteitä. Smith & Nephew pidättää kaikki oikeudet. Mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen Vaikeasti paraneva haava määritellään haavaksi, joka ei parane tavanomaisella hoidolla riittävän hyvin tietyn ajan kuluessa. 1 Määritelmä koskee sekä akuutteja että kroonisia haavoja eikä se ole riippuvainen haavan tyypistä tai aiheuttajasta. Paranemisprosessiin vaikuttavat haavan aiheuttaja, potilaan ikä sekä mahdolliset muut oleelliset sairaudet. Suuri merkitys on myös haavan koolla, syvyydellä ja sijainnilla sekä sillä, kuinka kauan haava on potilaalla ollut. 2 Haavan paraneminen on monimutkainen asia Haavan paranemiseen vaikuttavat siis haavan koko ja potilaan ikä. Isot haavat paranevat usein pieniä hitaammin ja ne myös aiheuttavat herkemmin komplikaatioita, esimerkiksi infektioita, mikä voi hidastuttaa haavan paranemista. Haavan kokoon vaikuttavat yleensä ihmisen yleiskunto ja ympäröivän ihon tila. Molemmat tekijät saattavat vaikuttaa haavan paranemiseen. Vaikeasti paranevassa haavassa mahdollisesti esiintyvä pitkäaikainen tulehdus saattaa myös heikentää solujen toimintaa eli niiden jakautumiskykyä ja kasvua. 2 Iäkkäillä potilailla on myös yleensä samanaikaisesti erilaisia lääkitystä vaativia sairauksia, mikä voi myös osaltaan vaikuttaa haavan paranemiseen. Jo potilaan ikä itsessään vaikuttaa paranemisprosessin nopeuteen ja laatuun, mutta merkitystä on myös sillä, onko potilaalla useita samanaikaisia sairauksia. 02 smith-nephew.com kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 03

3 tietoa Diabetes esimerkiksi on sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi haavan paranemiseen, mm. muuttamalla solukalvon rakennetta, vaikuttamalla tulehdusreaktioon valkoisissa verisoluissa tapahtuvien muutosten seurauksena sekä heikentämällä haava-alueen verenkiertoa. Paranemisprosessille sinänsä välttämätön tulehdusvaihe voi myös vaikeuttaa paranemista, jos se jatkuu vakavana paranemisen alkuvaiheen jälkeen tai jos se pahenee muusta syystä, esimerkiksi haavan infektoitumisen seurauksena. Tärkeitä tekijöitä ovat myös hoitoalan resurssit, tuotteiden saatavuus, hoitohenkilökunnan tietämys ja osaaminen sekä haavan kompleksisuus. Voidaanko ennustaa, milloin kyseessä on vaikeasti paraneva haava? Yleisesti voidaan sanoa, että edistystä tulee näkyä 4 6 viikon kuluessa.3 Vaikeasti paranevan haavan tunnistaminen edellyttää koko potilaan sekä haavan, haava-alueen ja hoitorutiinien huolellista arviointia. Smith & Nephew tarjoaa TIME*-konseptinsa avulla haavojen systemaattiseen arviointiin liittyvää koulutusta sekä opettaa vaikeasti paranevien haavojen hoitoa. Ota meihin yhteyttä, jos haluat lisätietoa, puh tai sähköposti *Courtesy of International Advisory Board on Wound Bed Preparation 2003 Mitä merkitystä haavan hitaalla paranemisella on potilaalle? Vaikeasti paranevan haavan hoito vie aikaa ja edellyttää yleensä useita käyntejä haavapoliklinikalla, tai haavasidosten vaihtamista viikoittain pitkän aikaa joskus jopa useiden vuosien ajan. Tämä voi hankaloittaa merkittävästi sekä nuorten että vanhempien henkilöiden arkea ja varsinkin työntekoa. Hoitoja varten on oltava poissa töistä, mikä voi olla monille hankalaa. Haavan hidas paraneminen ei kuitenkaan vie vain aikaa ja rahaa. Se vaikuttaa myös potilaan liikkuvuuteen, yleiskuntoon ja sosiaaliseen elämään. Mitä kauemmin haavan paraneminen kestää, sitä enemmän potilas joutuu kärsimään. Sekä potilaan että hänen perheensä elämänlaatuun suuresti vaikuttavia tekijöitä ovat kivun lievitys sekä haavasta vuotavat nesteet ja haju.1 Jos näitä asioita ei saada hallintaan, ne vaikuttavat potilaan hoitomyöntyvyyteen ja hidastavat haavan paranemista.2,4 Tiesitkö, että: Monista kroonisista haavoista tulee vaike-asti parantuvia (keskimääräinen kesto 280 päivää) Haavan hidas paraneminen ei kuitenkaan vie vain aikaa ja rahaa. Se vaikuttaa myös potilaan liikkuvuuteen, yleiskuntoon ja sosiaaliseen elämään. Perusterveydenhuollossa 1 haava :stä on kestänyt yli vuoden. Viite: Jørgensen et al, Meeting the challenges of wound care in Danish home care, Journal of wound care vol 22, NO 10, Oct 2013 Haavan mittaus alkuvaiheessa Muutokset haavan koossa hoidon alkuvaiheessa ovat osoittautuneet hyväksi indikaattoriksi siitä, miten haava reagoi hoitoon ja miten se lopulta paranee.2 Sen vuoksi on erittäin tärkeää tutkia haava ja mitata sen koko alkuvaiheessa huolellisesti. Mittausten avulla voidaan tunnistaa sellaiset haavat, jotka eivät parane odotetussa ajassa kyseisen tyyppisille haavoille tarkoitetuilla tavanomaisilla hoitomenetelmillä. Varhaisessa vaiheessa tehty arviointi ja uudelleenarviointi voivat auttaa paranemisennusteen tekemisessä.5 Vaikeasti paranevista haavoista kärsivistä potilaista johtuvia kuluja voidaan alentaa ja potilaan elämänlaatua parantaa mm. seuraavasti: vaikeasti paranevan haavan tunnistus aikaisessa vaiheessa edistyksellisten haavanhoitotuotteiden määrätietoinen käyttö Paranemista viivästyttäviä tekijöitä Potilaaseen liittyvät tekijät (esim. perustana oleva patologia/sairastuvuus, vaikeat kivut, psykologiset tekijät, sukupuoli ja heikentynyt liikkuvuus). Haavaan liittyvät tekijät (esim. vatsan alueen haavan koko >10 cm2, vatsan alueen haavan kesto > 6 kuukautta, anatominen sijainti ja haavapohjan tila). Kliiniset pätevyystekijät (esim. hoitohenkilökunnan osaaminen ja tietämys). Resurssit ja hoitoon liittyvät tekijät (esim. hoidon saatavuus ja sopivuus). Lähde: Vowden P. Hard-to-heal wounds Made Easy. Wounds International 2011; 2(4). Löytyy osoitteesta 04 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Tässä laatikossa olevien kohtien avulla pystytään määrittelemään vaikeasti paraneva haava. Tämä on myös hyödyllinen tarkistuslista, minkä avulla voit tunnistaa vaikeasti paranevan haavan jo alkuvaiheessa. Lähdeviitteet: 1. Vowden P. Hard-to-heal wounds Made Easy. Wounds International 2011; 2(4): Available from 2. European Wound Management Association (EWMA). Position Document: Hard-to-heal wounds: a holistic approach. London: MEP Ltd; Forssgren A, Fransson I, Nelzon O. Leg ulcer point prevalence can be decreased by broad-scale intervention: a follow-up cross-sectional study of a defined geographical population. Acta Derm Venereol. 2008; 88(3): International Consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds International, Available from 5. Flanagan M. Journal of Wound Care, Vol 12, no 5, May 2003 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 05

4 Haastattelu Aktiivinen hoitoon puuttuminen? Milloin ja miksi se on tarpeen? AKTIIVINEN PASSIIVINEN Vardessa ollaan taitavia priorisoimaan ja luokittelemaan haavapotilaita. Siellä tiedetään myös, miten tärkeää on löytää potilaiden arkeen parhaiten sopivat hoitotuotteet ja mikä on potilaan oma rooli haavan paranemisprosessissa. Siitä huolimatta toiminnassa on aina myös parantamisen ja korjailun varaa. Kun meitä pyydetään katsomaan haavapotilasta, tiedämme jo siinä vaiheessa, että hoidossa tulee olemaan haasteita. Monesti potilas on itse yrittänyt hoitaa haavaa useita kuukausia, ennen kuin hän lopulta hakeutuu lääkäriin. Tavatessamme potilaan ensimmäisen kerran meidän on pyrittävä nopeasti selvittämään, miksi haava ei parane odotetulla tavalla. Pyrimme ensimmäisellä käynnillä saamaan kokonaiskuvan potilaasta. Kuka hän on onko kyseessä diabetespotilas tai mahdollisesti potilas, jolla ei ole diagnosoitu laskimoiden vajaatoimintaa? Joudumme ottamaan huomioon monia eri asioita. Emme ehkä pysty aloittamaan tarvittavaa ja oikeanlaista hoitoa, ennen kuin olemme saaneet perusteellisen kuvan potilaan tilanteesta. Jos kyseessä on esimerkiksi laskimoiden vajaatoiminta, et voi jatkaa haavan puhdistamista ja hoitamista, jos esimerkiksi turvotusta ei ole hoidettu kompressiohoidolla. On erittäin tärkeää löytää syy siihen, miksi haava ei parane, kertoo haavahoitaja Anette Schmidt. Oikean hoitomenetelmän löytämiseksi on myös selvitettävä, mihin vaiheeseen haava on edennyt. Arvioidessamme haavaa otamme huomioon haavan tilan, erityksen, keltaisen ja mustan nekroosikudoksen, fibriinikatteen sekä infektion, jotka voivat vähentää haavan paranemismahdollisuuksia. Puhdistamme ja tarkistamme haavan granulaatiokudokseen saakka, minkä jälkeen on otettava passiivisempi lähestymis- Anette Schmidt Haavahoitaja tapa, jonka pääasiallinen tarkoitus on varmistaa optimaalinen sidos, jolla on pitkä käyttöaika. Se voi olla vaikeaa sekä hoitajalle että potilaalle... Meidän täytyy muistaa käyttää riittävästi aikaa, jotta saamme potilaan ymmärtämään, miksi sidoksen pitkä käyttöaika on optimaalista paranemiselle. Meidän on yksinkertaisesti opittava pitämään sormemme kurissa. Potilaat osaavat kyllä hoitaa haavojaan, varsinkin kun olemme löytäneet heille heidän arkeensa sopivia hyvin toimivia tuotteita. Voimme auttaa potilaita kertomalla heille, mihin heidän tulee kiinnittää huomiota. Meidän on saatava potilaat mukaan hoitotyöhön ja ottamaan itse vastuuta omasta hoidostaan. Potilaat on saatava liikkumaan, tekemään harjoituksia ja käyttämään kompressiosukkiaan sen sijaan, että ne vain riippuvat tuolin selkänojalla. Meidän on heitettävä pallo takaisin potilaille. Voimme ainoastaan ohjata heidät oikeaan suuntaan perille he pääsevät itse. Ammattilaisina emme voi vain tarkkailla haavaa ja odottaa sen paranevan. Vain toimimalla näin voimme parantaa hoitoa entisestään. Aktiivisissa toimissamme meidän on toimittava rohkeammin. Potilas käy hoitonsa aikana yleensä monien eri hoitohenkilöiden vastaanotoilla. Sen vuoksi on tärkeää, että potilaalle laaditaan toimintasuunnitelma siitä, mitä kullakin käynnillä on tarkoitus tehdä, jotta kaikki asianosaiset voivat pyrkiä samoihin tavoitteisiin. Työmme tuloksia pitää pystyä mittaamaan, ja vaikeasti paranevien haavojen hoidossa on tärkeää käyttää edistyksellisiä haavanhoitomenetelmiä. Ammattilaisina emme voi vain tarkkailla haavaa ja odottaa sen paranevan, toteaa Anette Schmidt lopuksi. 06 smith-nephew.com kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 0

5 Huomio diabeettisissa jalkahaavoissa Hyvin toimiva haavapoliklinikka Stordin sairaalassa potilaille on tarjolla edistyksellisiä hoitomenetelmiä. Osastonylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther vastaa sairaalan hyvin toimivasta haavapoliklinikasta. J os haluamme vähentää amputaatioiden määrää, meidän on suhtauduttava vakavasti diabeettisiin jalkahaavoihin. Työ vaatii paljon resursseja ja aikaa, mutta on samalla mielenkiintoista ja antoisaa, Bodo Günther toteaa. Hän vastaa yhdessä neljän haavahoitajan ja kahden lääkärin kanssa sairaalaan vuonna 2009 perustetusta haavapoliklinikasta, jossa käy viikoittain noin 25 potilasta. Norjalaisen haavanhoidon etujärjestön NIFS:n hallituksessa useita vuosia toiminut Bodo Günther ei kaihda tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja. Hän kokeilee mielellään uusia hoitomenetelmiä, mutta pyrkii koko ajan toimimaan potilaan parhaaksi. Hyvä haavanhoito vaatii sekä aikaa että rahaa, mutta se voi samalla taata ihmiselle hyvän elämän Hyvä haavanhoito vaatii sekä aikaa että rahaa, mutta se voi samalla taata ihmiselle hyvän elämän. Monet kroonisista haavoista kärsivät potilaat tuntevat, että elämä on menetetty. Haavat haisevat pahalta, vuotavat ja ovat kivuliaita. Suuri osa päivästä saattaa kulua haavojen sitomiseen ja sidosten vaihtamiseen. Miten tämä vaikuttaa henkilön sosiaaliseen elämään? Miten uskaltautua ulos tai kylään, kun jalassa on pahalta haiseva haava, joka ei tahdo parantua? YKSILÖLLINEN HOITO: Haavanhoitoa vaikeuttaa se, että kaikki haavat ovat erilaisia. Jokaista potilasta on hoidettava yksilöllisesti, sanoo Stordin sairaalan osastonylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther. 08 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Osastonylilääkäri toteaa, että jatkuvuus on kroonisten haavojen hoidossa tärkeää Aikaisemmin potilaat kohtasivat sairaalassa joka kerta uuden hoitajan. Nyt meillä on kiinteä haavanhoitoryhmä, joka tarjoaa näille potilaille räätälöityä hoitoa. Lisäksi käytettävissämme on sairaalan oma asiantuntijaverkosto. Tämä tuo turvallisuutta kaikille osapuolille. Günther toivoo, että haavapoliklinikoita olisi kaikilla paikkakunnilla Haavanhoitoa on kehitettävä nopeasti, jotta amputaatioiden määrää saadaan vähennettyä. Diabeetikon jalat tulisi tutkia vähintään kerran vuodessa. En kuitenkaan usko kaikkien lääkäreiden oivaltavan asian vakavuutta. Lisäksi jatkohoitoon pääseminen vie aivan liikaa aikaa. Läheteoikeus pitäisi antaa sekä jalkaterapeuteille että potilaille itselleen. Diabeettisten jalkahaavojen paikallishoidossa ollaan yksimielisiä siitä, että haavasta on ensin poistettava mahdollinen nekroottinen kudos, minkä jälkeen haavassa tulee käyttää haavan kosteustasapainon oikeana pitävää sidosta. Markkinoilla on saatavana monenlaisia sidoksia, joista tavallisimpia ovat polyuretaanivaahto-, alginaatti- ja geeliytyvät sidokset. Myös hopeaa ja antibakteerisia aineita sisältävät sidokset ovat yleistymässä. Güntherin mukaan hopeasidokset soveltuvat erinomaisesti diabeettisten jalkahaavojen hoitoon. Tällaisten sidosten etuna on se, että niitä käytettäessä voidaan monissa tapauksissa välttää antibiootteja. Bodo Günther on innostunut myös antibakteerisesta IODOSORB -haavavoiteesta. Se sisältää jodia, jota on käytetty haavanhoidossa vuosisatojen ajan, mutta joka on viime aikoina jäänyt miltei unohduksiin. Myös alipaineimuhoito on yleistynyt haavanhoidossa, ja kätevänkokoinen PICO on mullistanut tämän hoitomenetelmän. Pieni ja kevyt laite on helppokäyttöinen kesäkuu 2014 smith-nephew.com 09

6 Huomio diabeettisissa jalkahaavoissa Suunniteltu potilaiden ja hoitohenkilökunnan avustamana sekä meille että potilaalle. PICO ei kuitenkaan aina voi korvata perinteistä isoa haavan alipaineimuhoitolaitetta. Valittava hoitomuoto riippuu haavan koosta ja siitä erittyvän eritteen määrästä, Günther sanoo. ALLEVYN Life on uudenlainen sidos, joka on suunniteltu ihmisille, mutta ennen kaikkea yksilöille. Vaikka haavanhoito onkin saanut viime vuosina enemmän huomiota, sen parissa toimii edelleenkin vain pieni ryhmä tulisieluja. Norjassa ollaan myös monilla alueilla paljon muista Euroopan maista jäljessä. ALLEVYN Life lisää potilaiden hyvinvointia1,2, Günther kertoo edelleen, että helpon diabeteshaavan hoito sairaalassa maksaa noin euroa. Jo 5 6 päivän sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle noin euroa. Ennaltaehkäisevästä työstä hyötyvät siten sekä potilas että yhteiskunta. Norjassa ongelmana on kuitenkin se, että liian harvat asettavat vaatimuksia viranomaisille. hoitohenkilökunnan tyytyväisyyttä2 ja taloudellista hyötyä3*. *Arvioitu sidoksen paikallaan pysymisen, alueellisen väestörakenteen ja tilastojen perusteella3,4,5 Haavapoliklinikoiden rinnalle Günther toivoisi myös kiertäviä haavanhoitoryhmiä, jotka voisivat täydentää polikliinistä hoitoa. Potilaan hoitaminen kotona tai hoitokodissa tuottaa suuria taloudellisia säästöjä. Sama koskee telelääketiedettä. Lisätietoa osoitteesta Siinä on edetty Tanskassa huomattavasti meitä pidemmälle, mutta juridiset seikat on nyt ratkaistu täälläkin ja testaamme parhaillaan DiaFoto-palvelua Stavangerin yliopistollisessa sairaalassa. Uskon kovasti Tanskan malliin. Kotisairaanhoitajat lähettävät kuvia älypuhelimellaan, minkä jälkeen erikoissairaanhoidon tiimi arvioi kuvat. Näin on tarkoitus saada parempi kokonaiskuva haavojen kehityksestä sekä vähentää tarkistuskäyntien määrää. 6, itys oto n kiin mu t ä inen euna v ä t Pi rgonom mät r Bodo Günther toteaa myös, etteivät yksittäiset potilaat monestikaan tiedosta vaivansa vakavuutta ja ole tarpeeksi yhteistyöhaluisia. Jotta haava saadaan hoidettua ja voidaan välttää amputaatiota, on tärkeää pitää verensokeri tasaisena, tutkia jalat usein ja lievittää haavaan kohdistuvaa painetta. Kaikkia haavoja ei kuitenkaan pystytä hoitamaan, vaan silloin joudutaan turvautumaan palliatiiviseen hoitoon. E veäm e L Edistynyt haavanhoito Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C Vantaa Puh Fax smith-nephew.com kesäkuu Smith & Nephew n tavramerkki Smith & Nephew n rekisteröity tuotemerkki Smith & Nephew helmikuu FI Viitteet 1. Bali and Monterey Research Insights Summary Document. Smith & Nephew Rossington A et al., Clinical performance and positive impact on patient wellbeing of ALLEVYN Life. Wounds UK 2013, Vol 9, No Stephen-Haynes et al., An appraisal of the clinical performance and economic benefits of a silicone foam in a large UK primary care organisation. Journal of Community Nursing PSSRU - Unit Costs of Health & Social Care L. Curtis. 5. O Keefe M (2006) Evaluation of a Community-based Wound Care Programme in an Urban Area. Poster Presentation. EWMA Conference Smith & Nephew data on file report OR-DOF 020 An open, prospective, randomised, comparative volunteer trial to compare the performance of silicone adhesive dressings. MepilexTM Border. Smith & Nephew data on file report OR-DOF 041 An open, prospective, comparative volunteer trial to assess the retention qualities of ALLEVYN Life and BiatainTM Silicone. Designed for people who happen to be patients September 2012 smith-nephew.dk 13

7 Haastattelu UUTTA Diabeettisten jalkahaavojen hoidossa on puutteita Kroonisista haavoista kärsivien diabetespotilaiden tilanne on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Eri ammattiryhmien osaamista yhdistävien, hyvin järjestettyjen hoitopalvelujen puuttuminen tekee heistä usein väliinputoajia. Tämä on hoitojärjestelmässä suuri puute valtakunnallisella tasolla, sanoo Bergenin yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Guro Vaagbø. Hän on tyytymätön terveydenhuollon toimenpiteisiin diabeettisten jalkahaavojen hoidossa ja peräänkuuluttaa yhteistoimintaa määrittäviä selkeitä suuntaviivoja. Diabeteshoidolta puuttuu suuntaviivat sille, kenelle eri hoitotoimet kuuluvat ja miten palvelut tulisi järjestää, sanoo Vaagbø, joka toivoisi lisää resursseja muun muassa ennaltaehkäisevään työhön: Diabeettisista jalkahaavoista kärsivien potilaiden tulisi saada säännöllistä hoitoa erikoiskoulutuksen saaneelta jalkaterapeutilta, mikä kuitenkin tulee kalliiksi. Potilaille voitaisiin myöntää hoitokorvausta, mutta se edellyttäisi toimia valtion taholta. Vaagbøn toiveena on eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, johon osallistuisivat endokrinologi, ortopedi, verisuonikirurgi, tulehduslääkkeiden asiantuntija, sairaanhoitaja, apuvälineteknikko ja jalkaterapeutti. PUUTE JÄRJESTELMÄSSÄ: Diabeettisista jalkahaavoista kärsivien potilaiden hoitoa on parannettava. Poikkeuksena ovat tälle tehtävälle omistautuneet tulisielut hyvin toimivilla haavapoliklinikoilla, joissa potilaat saavat yksilöllistä hoitoa ja säännöllistä seurantaa. Tarvitsemme kuitenkin paremmat suuntaviivat ja vaatimukset sille, miten nämä palvelut tulee järjestää, osastonylilääkäri Guro Vaagbø toteaa. Norjassa noin henkilöllä on todettu tyypin 1 diabetes, kertoo osastonylilääkäri Guro Vaagbø. Oletettavasti noin henkilöllä on tyypin 2 diabetes, mutta puolet heistä ei edes tiedä sitä. Noin 30 prosenttia diabetespotilaista saa joskus elämässään diabeettisen jalkahaavan, joka voi muuttua niin vakavaksi, että jalka joudutaan amputoimaan. Diabeettisten jalkahaavojen hoitamisessa tarvitaan näitä kaikkia ammattiryhmiä. Tällä hetkellä ei ole suuntaviivoja tai toimivaa järjestelmää sille, miten nämä tahot saataisiin tarvittaessa nopeasti mobilisoitua. Hoitoon pitäisi osallistua sekä perus- että erikoisterveydenhuollon edustajia. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla kroonisten haavojen sekä reisi- ja sääriamputaatioiden määrän vähentäminen. Vuosina 2011 ja 2012 jouduttiin tekemään lähes reisi-, sääri- ja jalka-amputaatiota sekä jonkin verran myös varvasamputaatioita. Diabeettisten jalkahaavojen taustalla on usein monta eri riskitekijää. Useimmilla potilailla yksi keskeinen riskitekijä on perifeerinen neuropatia. Puolella tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista on todettu perifeerinen neuropatia, joten he kuuluvat jalkahaavan riskiryhmään. Neuropatia aiheuttaa jalan puutumista ja joissakin tapauksissa myös jalan epämuodostuman sekä usein kävelyhäiriöitä. Tuntoaistin heikkeneminen voi johtaa siihen, että henkilö saa haavan aivan huomaamattaan. Jalat on sen vuoksi tärkeää tutkia säännöllisesti. NORDIC DIABETIC FOOT TASK FORCE Uusi pohjoismainen eri ammattiryhmien välinen verkosto Asuinpaikalla on merkitystä, kun halutaan varmistaa diabetespotilaille paras mahdollinen jalkahoito Pohjoismaissa. Samoista yleisistä periaatteista ja kliinisiä käytäntöjä koskevista poliittisista suosituksista huolimatta hoidossa on eri Pohjoismaiden välillä suuria eroja. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erinomaista hoitoa ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä, kun taas toisilla paikkakunnilla nämä molemmat asiat ovat paljon huonommalla tolalla. Tämän vuoksi on perustettu verkosto Nordic Diabetic Foot Task Force, jonka tavoitteena on tarjota kaikille Pohjoismaissa asuville diabetespotilaille parasta mahdollista jalkahoitoa. Ohjausryhmän jäsenet Tanska Klaus Kirketerp-Møller, MD, Orthopedic Consultant Ortopedinen osasto, Amputaatioiden ja haavojen tutkimusyksikkö Hvidovre Hospital Ruotsi Magnus Løndahl, MD, Consultant Endocrinologist Endokrinologinen osasto Skånes universitetssjukhus Perustelut Nordic Diabetic Foot Task Force kokoaa monia eri ammattiryhmiä edustavat kansalliset ja kansainväliset poliklinikat ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on käynnistää ja tukea erilaisia kansallisia toimia. Tarkoituksena on edistää diabeettisten jalkahaavojen hoidon ohjeistuksen systemaattista ja aktiivista toimeenpanoa. Eri maiden kansalliset työryhmät huolehtivat toimenpiteiden toteutuksesta, ja tulosten avulla on tarkoitus painostaa uusiin aloitteisiin, joilla voidaan tukea parhaiden käytäntöjen löytämistä. Norja Tore Julsrud Berg, MD, Consultant Endocrinologist, Associate Professor Endokrinologinen osasto Oslo univeritetssykehus Suomi Vesa Juutilainen, MD, Consultant Plastic Surgeon Plastiikkakirurgian klinikka HUS Nordic Diabetic Foot Task Force perustettiin virallisesti Kööpenhaminassa helmikuussa 2014, jolloin ryhmän hallitus piti ensimmäisen kokouksensa. Hallituksen jäseninä on asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista ja se on vastuussa toiminnan strategisesta suunnittelusta ja priorisoinneista. Kansalliset työryhmät Työryhmiin kuuluu ortopedisen kirurgian, plastiikka- ja verisuonikirurgian, endokrinologian sekä diabeteksen kliinisiä asiantuntijoita. Edustettuina ovat myös kansalliset haavanhoito- ja jalkahoitoyhdistykset. Kansalliset työryhmät keskittyvät ennen kaikkea kansallisten suuntaviivojen käyttöönottoon liittyvään työhön, paikallisten hankkeiden ja aloitteiden tukemiseen sekä tiedottamaan meneillään olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä puolivuosittain. Kansalliset työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan. Lisäksi työryhmä järjestää diabeetikoiden jalkaongelmia käsittelevän symposiumin, jonka tavoitteena on edistää ja tukea parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä koulutusta diabeetikoiden jalkahoidossa Pohjoismaissa. Ensimmäinen symposiumi järjestetään Malmössä marraskuuta Luennoitsijat ovat pohjoismaisia ja kansainvälisiä diabeetikoiden jalkahoidon asiantuntijoita, diabetesyhdistysten edustajia sekä laadunvalvonnan ja -rekisteröinnin asiantuntijoita. Lisätietoa on osoitteessa 12 smith-nephew.com kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 13

8 Haastattelu rubrikken Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat Kertakäyttöinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on aivan luonnollinen asia Göteborgin pohjoispuolella Skövdessä sijaitsevan Skaraborgin sairaalaan jalkahaavakeskuksessa (Fodsårcentrum). Keskus on jo yli 30 vuoden ajan yhdistänyt eri ammattiryhmien osaamista tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa diabeettisista jalkahaavoista kärsiville potilaille. Eri ammattiryhmien edustajista koostuvan hoitotiimin alullepanija ja vetäjä on Gunilla Jägeblad. Gunilla Jägeblad kertoo seuraavassa, miten työskentely eri ammattiryhmien välillä toimii, millainen merkitys sillä on hoitotyössä ja mitä tällainen yhteistyö lopulta merkitsee potilaalle. Eri ammattiryhmien tiiviistä yhteistyöstä on monia etuja. Opimme toisiltamme paljon ja lisäksi meillä on yhdessä runsaasti kokemusta ja tietoa diabeetikoiden jalkaongelmista. Tästä osaamisesta on meille hyötyä jokapäiväisessä työssämme ja potilaiden hoidossa. Pelkkä yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Pyrimme luonnollisestikin myös jatkuvasti pysymään ajan tasalla alan uudesta tutkimuksesta esimerkiksi Smith & Nephew n käynnistämän verkoston välityksellä, josta on meille arvokasta apua, Gunilla Jägeblad toteaa. Tiimiimme kuuluvat verisuonikirurgi, infektioasiantuntija, ihoasiantuntija ja diabetesasiantuntija. Lisäksi käytettävissämme on ortopedian kirurgi, diabeteshoitaja, jalkaterapeutti ja ortopedisten jalkineiden valmistaja. Käytettävissämme ovat siis kaikki asiaankuuluvat ammattiryhmät. Pelkkä yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Pyrimme luonnollisestikin myös jatkuvasti pysymään ajan tasalla uudesta tutkimuksesta esimerkiksi Smith & Nephew n käynnistämän verkoston välityksellä, Gunilla Jägeblad toteaa Tiimi kokoontuu iltapäivisin kahden viikon välein keskustelemaan potilaista, joilla on todettu diabeettinen jalkahaava. Kutsumme tätä jalkakierrokseksi. Jokainen meistä arvioi kunkin potilaan oman asiantuntemuksensa perusteella. Kaikki tutkivat jalkahaavapotilaan ja kirjoittavat muistiin omat huomionsa, minkä jälkeen potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Potilaalle voidaan joutua tekemään leikkaus tai hän saattaa tarvita toisenlaisen sidoksen tai jalkineen. Joudumme usein tekemään muutoksia lääkitykseen. Potilaalle saatetaan määrätä insuliinia tablettien sijaan tai tarvittaessa antibiootteja. Tärkeintä on, että kaikki tämä pystytään hoitamaan samalla kertaa. Potilaan ei tarvitse tällä tavoin juosta kuuden eri asiantuntijan vastaanotolla. Sen jälkeen vastuu potilaasta siirtyy jalkaterapeutille, joka huolehtii siitä, että kaikki sujuu hoitosuunnitelman mukaan. Meillä ei ole konkreettisia lukuja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön tuloksista, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että se on oikea käytäntö diabeetikoiden jalkavaivojen hoitamisessa. Pyrimme löytämään tähän työtapaan soveltuvan hoitomallin, koska sillä on erittäin tärkeä merkitys esimerkiksi paranemisajalle, Gunilla Jägeblad toteaa lopuksi. I o n I n n ovat I o n I n n ovat Paina oranssia nappia Potilaat, joilla on kroonisia haavoja, kokevat usein turhautumista, ahdistusta ja huonoa itsetuntoa. Monet eristäytyvät ja elävät rajoitettua elämää tilanteestaan johtuen. 1 PICO mahdollistaa haavan alipaineimuhoidon kotona ja potilas voi elää normaalia elämää samalla kun haavan paraneminen nopeutuu. PICO on tehokas taskukokoinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä. Pumppu mahdollistaa huolettoman, aktiivisen ja sosiaalisen elämän. PICO tekee sen mahdolliseksi. Smith & Nephew heinäkuu 2012, Viite 1. International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds Internationel, smith-nephew.com kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 15

9 Uusi ALLEVYN-pakkaus Yksinkertainen. Informatiivinen. Hyödyllinen. Tehokas. Resurssien ja ajankäytön paineen kasvaessa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset voivat valita oikeanlaisen sidoksen helposti. Siksi olemme uudistaneet ALLEVYN-pakkaukset yksinkertaisilla ja informatiivisilla ominaisuuksilla, kuten: Värikoodatut tuotenimet Allevyn Life Allevyn Adhesive Allevyn Non-Adhesive Allevyn Gentle Allevyn Gentle Border Lite Uudet kuvakkeet tukemaan sidosvalintoja: (Esim.) Allevyn Gentle Border Pakkauksen sidosmäärä: Imukyky: x10 x10 0 x1 CHANGE CHANGE INDICATOR INDICATOR LOCK AWAY CORELOCK AWAY CORE SILICONE ADHESIVE SILICONE ADHESIVE CHANGE HIGH HIGH UP TO 5 DAYSUP TO 5 D INDICATOR LOCK AWAY CORE SILICONE ADHESIVE HIGH UP TO 5 DAYS Kiinnittyvyysaste: Käyttöaika (päivää): 0 x10 x10 x1 CHANGE INDICATOR SILICONE ADHESIVE SILICONE HIGH ADHESIVE MODERATE MODERATE UP LOCK TO AWAY DAYS CORE SILICONE ADHESIVE MODERATE UP TO DAYS UP UP TO TO 5 DAYS Kaikkien ALLEVYN-pakkausten merkinnät muuttuvat uuteen muotoon loppuvuoden 2014 aikana. x10 0 x10 x1 Smith SILICONE & Nephew ADHESIVE tarjoaa täydellisen MODERATE LOW valikoiman UP UP TO tehokkaita TO DAYS DAYS haavanhoitotuotteita sekä näkemystä ja tietoa haavojen ehkäisyn ja hoidon SILICONE parhaista ADHESIVE toimintatavoista. SILICONE ADHESIVE LOW LOW UP TO DAYSUP TO DAYS Tämän tiedon taustalta löydämme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat haavapotilaiden hoidon 0 tuloksia sekä kiinnittävät samanaikaisesti huomiota resurssien käyttöön Suomen terveydenhuollossa. x10 x10 x1 Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C Vantaa Puh Fax SOFT SILICONE GEL ADHESIVE MODERATE LOW UP UP TO TO DAYS DAYS SOFT GEL ADHESIVE SOFT GEL ADHESIVE MODERATE MODERATE UP TO DAYSUP TO DAYS

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät?

Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät? Nordic Wound Life tammikuu 2012 Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät? Nordic Wound Life: Lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Nilkan haavan jatkohoito hydrofobisella antimikrobisella sidoksella Ulla-Riitta Vappula, sh AMK, auktorisoitu haavahoitaja Tausta 44 v mies sairastanut

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Painehaavat Levabon tuotevalikoima sisältää ilmatäytteisiä yhden potilaan käyttöön tarkoitettuja tyynyjä

Painehaavat Levabon tuotevalikoima sisältää ilmatäytteisiä yhden potilaan käyttöön tarkoitettuja tyynyjä FI Stram Tiukka økonomi talous Pienet resurssit Painehaavat Levabon tuotevalikoima sisältää ilmatäytteisiä yhden potilaan käyttöön tarkoitettuja tyynyjä Hygieeninen Mukava Helppo Taloudellinen Hosp l ita

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

ARVOKASTA VUODEPOTILAIDEN KÄSITTELYÄ. Winner of Best Product on Show award at M&HP2013 VALUE IN CARING

ARVOKASTA VUODEPOTILAIDEN KÄSITTELYÄ. Winner of Best Product on Show award at M&HP2013 VALUE IN CARING R ARVOKASTA VUODEPOTILAIDEN KÄSITTELYÄ Winner of Best Product on Show award at M&HP2013 Winner of Most Interesting Product award at M&HP2014 VALUE IN CARING R VENDLET-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA VENDLET on sähkötoiminen

Lisätiedot

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4. Prosessien laihduttaminen Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012 Klas Winell Laihat prosessit Lean processes Jatkuvan kehittymisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN

TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN JOBST COMPRI 2 UUSI 2-KERROSSIDOSJÄRJESTELMÄ THERAPIES. HAND IN HAND. OIKEAN KOMPRESSION SAAVUTTAMINEN ON AVAIN ONNISTUNEISIIN TULOKSIIN Turvotuksen laskeminen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan!

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! HAAVAN- HOITO 2012 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! Järjestäjänä: Infektoituneen haavan uusimmat hoitokäytännöt 2012 TEEMAT Kirurgian

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot