KHALL 110 Valmistelija: kaavoituspäällikkö Markku Uusimaa, p ,

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kellon osayleiskaavan uudistamisen 1-vaihe 3968/60/601/2009 KHALL 110 Valmistelija: kaavoituspäällikkö Markku Uusimaa, p , Kunnanhallitus päätti jo Kellon osayleiskaavan uudistamisesta ja laajentamisesta. Seudun yleiskaavassa ei ollut rakentamisen varauksia Kellonväylän liittymän itäpuolelle eikä yleiskaavaa muutettaessa v päästy yhteiseen näkemykseen tulevasta maankäytöstä vaan rajavyöhyke osoitettiin kaavakartalla ohjeellisesti yhteissuunnittelualueeksi (ys). Suunnittelusta sovittiin Oulun kaupungin kanssa neuvottelussa , johon perustuen käynnistyi rajavyöhykkeen yhteissuunnittelu ja laadittiin tavoitesuunnitelma, jonka Oulun ja Haukiputaan valtuustot hyväksyivät Kellon osayleiskaavoituksen 1-vaiheen kaavatyö voi käytännössä käynnistyä vasta tämän jälkeen. Alustava keskustelu- ja yleisötilaisuus kaavoituksen lähtökohdista pidettiin Kellon koulukeskuksessa Kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja nimesi edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmään kutsuttiin myös Oulun kaupungin ja Kellon kyläyhdistyksen edustajat. OAS oli nähtävillä Tavoitesuunnitelma ja sen perusselvitykset välittyivät kaavatyöhön alusta alkaen. Luonto-, maaperä- ja maisemaselvityksiä tarkennettiin ja täydennettiin. Muinaismuistoja ei alueelta löytynyt. Kulttuuriympäristön osalta tehtiin jälleenrakennuskauden rakennusten inventointi ja lisättiin Kioski-tietokantaan. Valtatien ja rautatien melusta ja tärinästä tehtiin perusteellinen selvitys. Ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksen ja teki maastokatselmuksen Kehätieyhteyden Kello-Välikylä tarveselvitys käynnistettiin ensisijaisesti Alakyläntien jätekeskuksen kaavoitusratkaisua palvelevana. Viranomaisneuvottelu pidettiin Tällöin katsottiin tarpeelliseksi tutkia myös vanhan yleiskaavan mukaisen Kellonväylä-Virpiniementie yhteystarve ja osoittaa seudullisen kevyen liikenteen ns. rantareitin linjaus kaavassa. Kaksoisraiteeseen tuli varautua, kaupan palveluverkkoselvitys ottaa huomioon valmistelussa ja pyrkiä osoittamaan moottorikelkkareitti merelle sekä turvata Kalimenjoen ja Herukkaojan luonto- ja virkistysarvot. Ampumaradan käytön lopetta mista ennakoitiin. Myös tulvariskit, suojavallin tarve ja rannan Natu ra-alue todettiin kaavoituksen erityiskysymyksiksi. Neuvottelujen, maastotarkistusten ja selvitysten myötä edettiin tavoiteraporttiin jo loppuvuodesta Kellon ampumaradasta neuvoteltiin Ely-liikenteen ja kunnan yhteistyönä tehtyyn kevyen liikenteen rantareitin suunnitteluun liittyi siirtoviemärin linjauksen

2 osoittaminen. Luontoselvityksiä laajennettiin ja rantareitillä tehtiin maastokatselmus. Rautatien ja valtatien välisen alueen maankäyttöä arvioitiin suhteessa melu- ja tärinäselvitykseen ja rautatien tasoristeysten riskeihin. Kellon kyläyhdistyksen kokouksessa esiteltiin selvitysten tilannetta, tavoiteraporttia ja alustavia kaavaluonnoksia. Keskustelussa saatiin runsaasti palautetta ja esitettiin toivomuksia niin yksittäisten maanomistajien kuin koko kyläkunnan kannalta. Työtä jatkettaessa Kellonväylä-Virpiniementie-yhteystarpeen arviointia varten tehtiin liikennelaskenta kesällä Seudun kaupallinen palveluverkkoselvitys valmistui syksyllä Kaavaluonnoksen laadinta eteni näiden vaiheiden jälkeen nopeasti niin, että ohjausryhmä pääsi käsittelemään kahta vaihtoehtoista kaavaluonnosta Ampumaradan ympäristölupa, uuden Oulun yleiskaavan laatiminen ja maakuntakaavan uudistaminen sekä siirtoviemärihankkeen eteneminen todettiin uusina taustatekijöinä. Vanhojen rakennusten inventointi oli valmistunut ja yhteystarveselvitys Kellonväylä-Virpiniementie tehty. Esitetyistä vaihtoehdoista A1 oli tavoitesuunnitelmaa tarkemmin noudattava eikä sisältänyt Virpiniementien suoraa yhteyttä Kellonväylälle. Valtatien itäpuolella asuntoalueiden, kaupallisten palveluiden ja työpaikka-alueiden rajaukset ja kaavamerkinnät poikkesivat vaihtoehdossa A2 jonkin verran käyttösuunnitelmasta. Ohjausryhmä päätyi esittämään vain yhtä kaavaluonnosvaihtoehtoa Virpiniemen tieyhteysvaraus mukaan lukien. Kaavaluonnos pääpiirteittäin: Kaavan laajenemissuunta valtatien itäpuolella osoitetaan kaupallisten palveluiden alueena KM-1, yritystoiminnalle TP, tehokkaaseen pientalovaltaiseen asumiseen APt sekä asumisen reservialueeksi APr es mukaan lukien tarvittavat lähipalvelut PL-1. KM-1 on varattu liikenteeseen tukeutuville kaupallisille palveluille, paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle ym. hyvistä liikenneyhteyksistä riippuvaisille palveluille, ei kuitenkaan päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala voi olla enintään 400 k-m² Kehätievaraus esitetään tavoitesuunnitelman mukaisena. Pohjois-eteläsuuntainen pääkokoojakatu on osa Ritaharjuntienä jatkuvaa valtatien rinnakkaistietä, joka tulee toimimaan myös tärkeänä joukkoliikenteen pääväylänä. Rautatielle varataan mahdollisuus kaksoisraiteelle, mutta tälle valtatien ja rautatien välialueelle ei lisätä asuinaluetta melu- ja tärinähaittojen ja liikenneturvallisuusriskien vuoksi. Rauta tien ta so ris teysten korvaaminen alikuluilla sekä melu- ja tärinähaitto jen tor ju mi nen tuskin olisivat mahdollisia tai todennäköisiä ja rauta tien var ressa suojaukset vaikeita toteutettavaksi. Kaavakartalla osoi tettu jen tärinä ja

3 meluhaitta-alueiden rajausten väliin jää vain pieni kais tale, jolla ei olisi meluntorjuntatarvetta. Holstinmäen teollisuusaluetta täydennetään ja laajennetaan toimitilojen ja yritystoiminnan (KTY-1) sekä tavanomaisen teollisuuden (T) aluevarauksilla. Hietalanmäen puolelle osoitetaan mahdollisuus täydentävään asuinrakentamiseen. Holstinmutkan puolella eheytetään nykyistä hajanaista rakennetta. AP-1-alueet ovat maaseutumaisia peltojen tuntumassa, mutta APt-alueet tiiviisti rakennettuja pientalovaltaisia hyvien joukkoliikenneyh teyksien piirissä. Pienialainen työpaikka- ja asuntoalue ATY on Kel lonväylän eteläpuolisella kaistaleella Kopsan alueella nykyistä ole vaa yritystoimintaa turvaavana. Reservialueiden APres ennakoidaan toteutuvan vasta kaavan tavoitevuoden jälkeen, josta johtuen niiden merkintä on nykyisen maankäytön mukainen reunaviivalla ja kirjain tunnuksella osoittaen. Muilla kuin asumiseen kaavoitettavaksi tarkoitetuilla alueilla nykyiset rakennukset ja myönnetyt luvat on merkitty erikseen mm. rautatien ja valtatien välialueella. Palveluille KM-1 varattu laaja n. 20 ha:n alue voi toteutua esim. liikennepalveluasemana, mutta tilaa jää muille lii kentee seen tukeutuville palveluille n. 15 ha, joka kerrosalana on n k-m². Työpaikka-alue TP, n. 38 ha Kellon eritasoliittymän koillispuolella, on osoitettu liikenteellisesti erittäin edullisesti ja tarkoittaa korttelipinta-alana n. 25 ha ja kerrosalana n k-m². Päävihervyöhykkeinä toimivat meren ranta, Herukkaoja ja Kalimenjoki. Asuinalueisiin liittyvät virkistysalueet VL on eroteltu muutoin pääosin luonnonmukaisina hoidettavista virkistysalueista V. Reitistötarpeita on turvattu ratsastus- ja moottorikelkkareiteillä. Yhteyttä merelle ei saatu osoitetuksi moottorikelkoille, koska tila He rukka ojan varressa oli liian ahdas. Erityisalueina osoitetaan sähköasema EN, ampumarata EA ja suojaviheralue EV. Ampumaradan käyttö kivääriammuntaan jatkuu toistaiseksi. Meluvaikutusalue ulottuu Kellonväylän työpaikka-alueelle TP. Kalimenkyläntienvarren entinen kaatopaikka merkittiin mahdollisena terveyshaittana, joka edellyttää selvitystä ja mahdollisesti maaperän puhdistusta. Kulttuurihistoriallisina kohteina merkitään Kellonkartano ja Pohjanmaan rantatie. Rantavyöhyke ja rantamatalikko ovat Natura-aluetta. Arvokkaimpiin luontoarvoihin liittyy toimenpiderajoitus. Kalimenjokisuisto, Kellonkartano ja Taskisen pellot muodostavat arvokkaan maisemakokonaisuuden, joka on myös merkittävä muuttolintujen levähdys- ja ruokailualue. Lisäksi inventoinnissa todetut yksittäiset ns. jälleenrakennuskauden kiinteistöt on merkitty kaavakartalle ja kaavamerkinnällä turvattu niiden säilyminen. Pohjanmaan rantatien merkintä on Holstinmutkassa ja Ratsu-Halosentiellä.

4 Uhanalaisia kasveja esiintyy ja on merkittynä Kalimenjoen suistossa. Uusi korkealuokkainen kevyen liikenteen reittivaraus, Rantareitti, osana Oulu-Virpiniemi yhteyttä, esitetään tulvanuhanalaista aluetta rajaten niin, että se jatkuu Oulun puolelle yli Herukkaojan ja Kiviniemen suuntaan yli Kalimenjoen. Reitin pituus Piimäperäntieltä Vaajatielle on n. 2,3 km. Siirtoviemäri Lahdenojalta Taskilaan pyritään suunnittelemaan tätä Rantareittiä noudatellen. Toinen isompi kävelyn ja pyöräilyn varaus valtatien alikulkuineen Kel lonväylän eteläpuolella tarvitaan kaavassa osoitettuja mittavia asuin- palvelu- ja työpaikkavarauksia varten. Uusi ohjeellinen maantieyhteysvaraus Kellonväylä-Virpiniementie osoitetaan osana Oulun pohjoista kehätieyhteyttä Kuusamontie-Alakyläntie-Kellonväylä, jonka aluevaraussuunnittelu on jäänyt odottamaan Alakyläntien jätekeskuksen osayleiskaavaratkaisua tien linjauksesta. Tämän yhteyden tarve selvitetään tarkemmin seu raa vaksi uuden Oulun yleiskaavoituksella tai maakuntakaavalla, mutta merkinnällä tässä kaavassa halutaan säilyttää mahdollisuus myö hemmälle harkinnalle ja pitää reitti auki muulta rakentamiselta. Yh teystarve on merkitty ohjeellisena vaihtoehtoisin linjauksin myös tä män kaavan ulkopuolella maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella aina Kalimenjoelle saakka. Seudun yleiskaavassa ei tätä tieyhteyttä ole, mutta Virpiniemen kehitysnäkymät ja siellä jo olevat toiminnat sekä asemakaavoitettu rakennusoikeus urheilu- ja ulkoilutilavarauk sineen lisäävät huomattavasti liikennemääriä ja saattavat vaikeuttaa Kellon keskustan sisäistä liikennettä. Tälle uudelle väylälle ennakoi daan v liikennemääräksi n ajoneuvoa/vrk. Ajomatka Ou lun ja Vir piniemen suunnista lyhenisi n. 1,5 km. Tieyhteyden vaikutuksina ja riskeinä arvioidaan henkilöautoliikenteen kil pai lu edun kasva minen, joka heikentää joukkoliikenteen edelly tyk siä ja ha jauttaa lii kennettä pois nykyisistä palveluista. Ristiriitoja saattaisi ilmetä myös paikallisen maankäyttöön ja luontoarvojen suhteen. Hyväksytyn palvelutason mukaiset joukkoliikennepalvelut kattavat miltei koko kaava-alueen mukaan lukien uudet asumisen alueet. Haukiputaantie joukkoliikenteen laatukäytävänä ja tuleva valtatien itäpuolinen rinnakkaisväylä toteuttavat kävelymatkaetäisyyden (=< 600 m) lähes kaikille alueille riittävällä vuorotiheydellä. Kaavakartan ja merkintöjen lisäksi tulevaa asemakaavoitusta ja yksittäistä rakentamista ohjataan yleiskaavamääräyksillä. Lähtökohtana on rakentamisen perustuminen asemakaavoitukseen lukuun ottamatta maaseutumaisesti toteutettavia AP-1-alueita. Uudisrakentaminen edellyttää liittymistä yleiseen viemäriverkostoon. Ulkoilu- ym. reitit toteutetaan sopimuksin maanomistajan kanssa tai reittitoimituksella. Kalimenjoen monipuolisen virkistys- ja maisema-alueen kehittämiseksi ja luontoarvojen suojelemiseksi annetaan kasvullisesta suoja-

5 vyöhykkeestä niin metsä-, maatalous- kuin piha-alueilla minimimitoitus ja maisemanhoidon ohjeistus. Muutoinkin suojelumerkintään liitetään toimenpiderajoitus ja maisematyölupavelvoite. Tulvariskikorkeudet annetaan yksiselitteisesti sekä maanpinnalle (+1,80), maisemalliset arvot huomioon ottavalle täytölle (1 m), että rakentamisen minimikorkeudelle (+2,35). Kellon osayleiskaavan 1-vaihe liittää Haukiputaan rajavyöhykkeen Oulun kaupunkirakenteeseen varmistaen liikenteen toimivuuden ja yhteisten verkostojen rakentamisen mahdollisuudet. Kellonväylä-Hols tin mä ki työ paikka- ja yrityskeskittymä ja tiivistyvä asuminen meren ran nan ja Kalimenjoen virkistysmahdollisuuksien myötä avaa uuden mah dolli suuden Oulun pohjoisen suunnan kasvulle. Tällainen kaa valli nen lii tos edistää Haukiputaan alueen hitsautumista osaksi uuden Oulun maankäyttöä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Kellon osayleiskaavan 1-vaiheen kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville ja lausuntoja varten. Mirja Vehkaperä poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi (läheinen kiinteistönomistaja alu eella). Kunnanhallitus päätti, että kaavoituspäällikkö ja kunnankamreeri ovat läsnä tämän asian kä sittelyn ajan. Jorma Leskelä esitti, että kaavaluonnos pa laute taan vielä ohjausryhmän käsit te lyyn en nen nähtä ville asettamista. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi päätösesityksen. Toimeksi: maankäyttö