Liikenne. Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne. Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Liikenne Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä Kilpailukykyiset liikennejärjestelmät ovat edellytys EU:n maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle, talouskasvulle, työpaikkojen luomiselle ja ihmisten elämänlaadulle.

2 SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Julkaisuja voi ladata verkosta: Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa?... 3 Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii?... 6 Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa?... 8 Tärkeimmät liikennemuodot...10 EU:n liikennepolitiikan tulevaisuus...18 Lisätietoa...20 Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Liikenne Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: istockphoto.com/nadla 20 s. 21 x 29,7 cm ISBN doi: /13362 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 L I I K E N N E 3 Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa? EU tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, jotta se voi taata kaupankäynnin ja talouden kasvun liikenteellä on tärkeä rooli työllisyyden ja vaurauden tuottajana. Liikenneverkot ovat tuotantoketjujen ytimessä ja tärkeitä kansantalouksien moottoreita. Ne mahdollistavat tehokkaat tavarakuljetukset ja ihmisten matkustamisen. Ne avaavat uusia uria, lähentävät ihmisiä ja parantavat elämänlaatua. Liikenne on yksi Euroopan yhdentymisen kulmakivistä ja tiiviisti sidoksissa sisämarkkinoihin, jotka tuottavat työpaikkoja ja kasvua. Jo Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (1957) se katsottiin olennaiseksi edellytykseksi yhtenäismarkkinoiden vapauksille: ihmisten, palvelujen ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Tällainen liikkuvuus ei olisi mahdollista ilman hyviä liikenneyhteyksiä ja -verkkoja. Siksi EU:n liikennepolitiikalla pyritään jatkuvasti poistamaan esteitä EU maiden väliltä ja luomaan yhteiseurooppalainen liikennealue, joka perustuu toimivaan kilpailuun maantie-, raide-, lento- ja vesiliikenteessä ja niiden kesken. Viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana EU on edistynyt huomattavasti, ja liikenteellä on yhä tärkeä rooli Euroopan vauraudessa ja työllisyydessä. Alalla on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa työpaikkaa. Se muodostaa noin 4,5 % EU:n kaikista työpaikoista ja suurin piirtein saman verran EU:n bruttokansantuotteesta. Hyvät liikenneyhteydet palvelevat EU:n taloutta myös sen vientiteollisuudessa 90 % EU:n ulkomaankaupan toimituksista tapahtuu vesiteitse. Monet eurooppalaisyritykset ovat maailman markkinajohtajia liikenteen infrastruktuurin, logistiikan ja laitteiden alalla. EU:n kotitaloudet puolestaan käyttävät 13,5 % tuloistaan liikenteeseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin, kuten kausilippuihin ja lomamatkoihin. Liikenne onkin kotitalouksien toiseksi suurin kulutuserä asumiseen liittyvien kulujen jälkeen. Eurooppalaisen liikennepolitiikan kehitys on vuosikymmenten saatossa lujittanut EU:n sisämarkkinoita. Se on avannut kansallisia markkinoita kilpailulle ja poistanut monopoleja esimerkiksi lento- ja rautatieliikenteessä. Lisäksi on poistettu pääsyesteitä, tarpeettomia teknisiä ja hallinnollisia standardeja sekä EU maiden välisiä kilpailun vääristymiä hinnoittelun, verojen ja muiden maksujen suhteen. Tavoitteena on luoda täysin yhtenäinen eurooppalainen liikennealue, joka kattaa kaikki liikennemuodot. Tämä on pitkälti jo saavutettukin etenkin lentoliikenteessä, jossa 1990-luvulla aloitettu markkinoiden vapauttaminen on poikinut ennennäkemättömän markkinoiden kasvun. Markkinoiden vapauttaminen ei kuitenkaan yksin riitä toteuttamaan EU:n tavoitteita: se haluaa parantaa matkustusmahdollisuuksia koko Euroopassa ja taata liikennepalvelujen korkean laadun niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Myös EU:n laajuisen infrastruktuurin laajentaminen, uudenaikaistaminen ja virtaviivaistaminen on tärkeää, jotta EU maiden välille saataisiin saumattomia liikenneverkkoja kaikissa liikennemuodoissa. Tämän vuoksi EU:n Maastrichtin sopimuksessa (1992) vahvistettiin Euroopan laajuisten verkkojen politiikka. Sopimukseen sisällytettiin myös liikennepolitiikan ympäristönsuojeluvaatimukset yhtenä sisämarkkinoiden toteuttamiskeinona. EU:n liikennepolitiikkaan kuuluu myös matkustajien auttaminen ja suojelu. Matkustajien oikeudet on vahvistettu EU:n tasolla. Jos matka viivästyy, matkustajien ei enää tarvitse itse selvittää syitä, vaan heillä on oikeus saada tieto itse liikenteenharjoittajalta. Myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien erityistarpeet on huomioitava. EU on ensimmäinen ja ainoa alue maailmassa, jossa matkustajille on taattu laajat ja yhtenäiset oikeudet kaikissa liikennemuodoissa.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Nämä oikeudet perustuvat syrjimättömyyden, tiedonsaannin ja avunsaannin periaatteisiin. Lataa matkustajien oikeuksia käsittelevä sovellus: EU politiikalla on myös onnistuttu vähentämään liikenteen saastuttavuutta sekä parantamaan sen tehokkuutta ja turvallisuutta. Edistystä on saavutettu niin teknologian kuin sääntelynkin suhteen kaikissa keskeisissä liikennemuodoissa: maanteillä, rautateillä, ilmailussa ja vesiliikenteessä. Liikenteen historiaa Liikenne oli aikoinaan yksi Euroopan talousyhteisön ensimmäisistä yhteisistä politiikanaloista, mikä vahvistettiin jo sen perustamissopimuksessa. Tässä ns. Rooman sopimuksessa ei kuitenkaan määritelty yhteisen liikennepolitiikan sisältöä, joka jäi jäsenvaltioiden sovittavaksi. Tässä edistyttiin sangen verkkaisesti aina 1980-luvulle asti, koska EU maat olivat haluttomia luopumaan kansallisten liikenneverkkojensa hallinnasta. Lisäksi maiden sääntelyja liikennerakenteiden välillä oli huomattavia eroja. Euroopan parlamentti kyllästyi vihdoin 25 vuoden lainsäädännölliseen näpertelyyn ja haastoi EU:n neuvoston Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen yhteisen liikennepolitiikan laiminlyömisestä. Tuomioistuimen tuomio toukokuussa 1985 antoikin asialle poliittista pontta, ja yhteisen politiikan kehittäminen nytkähti lopulta liikkeelle. Pian vuonna 1985 antamansa tuomion jälkeen Euroopan komissio julkaisi keskustelun pohjaksi valkoisen kirjan sisämarkkinoiden edistämisestä. Se sisälsi useita viittauksia liikenteeseen ja tiettyihin tavoitteisiin, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 1992 mennessä. SNCF CAV Euroopan liikennepolitiikan kehittäminen on joustavoittanut ja nopeuttanut liikennettä.

5 L I I K E N N E : Euroopan yhtenäisasiakirjassa korvattiin EU:n äänestysten yksimielisyysvaatimus määräenemmistövaatimuksella lento- ja meriliikennettä koskevassa päätöksenteossa. Tämä laukaisi jonkin verran vanhoja poliittisia lukkiutumia. 1992: Maastrichtin sopimuksella perustettiin Euroopan laajuiset verkot ja sisällytettiin ympäristönsuojeluvaatimukset liikennepolitiikkaan. Komissio tuki asiaa myöhemmin samana vuonna antamallaan yhteisen liikennepolitiikan valkoisella kirjalla. Siinä korostettiin liikenteen kestävyysperiaatetta ja markkinoiden avaamista kilpailulle. Vuoden 1992 lopussa yhteisen liikennepolitiikan pohja oli valettu. 1997: Amsterdamin sopimus toi liikenteeseen lisää ympäristönsuojeluvelvoitteita. Se antoi Euroopan parlamentille oikeuden osallistua päätöksentekoon EU:n neuvoston kanssa lähes kaikissa liikennepoliittisissa kysymyksissä. Seuraavina vuosina komissio analysoi maiden ja alueiden välisiä eroja liikenteen kustannuksissa, maksuissa ja hinnoittelussa. Tämän tarkoituksena oli muokata maaperää kilpailun lisäämiselle. EU:n liikennepolitiikan virstanpylväitä 2001: Komissio julkaisi uuden valkoisen kirjan, joka heijasti entistä päättäväisempää siirtymistä kohti ympäristövastuullisempaa liikennepolitiikkaa. Tarkoituksena oli reagoida eri liikennemuotojen epätasaiseen kasvuun, Euroopan maanteiden ja rautateiden ruuhkautumiseen ja lisääntyviin saastehaittoihin. Kirjassa ennakoitiin massiivista kasvua erityisesti tie- ja rautatieliikenteessä sekä kiihtyvän saastumisen aiheuttamia terveys- ja ympäristöongelmia. 2006: Tilannekatsauksessa todettiin, että liikenteen haitalliset vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristön laatuun edellyttivät lisätoimia. Keinoiksi ehdotettiin muun muassa uutta tavaraliikenteen logistiikan toimintasuunnitelmaa, älykkäitä järjestelmiä saasteiden vähentämiseksi ja liikenteen tehostamiseksi sekä sisävesiväylien käytön lisäämistä. 2011: Uudessa valkoisessa kirjassa ( Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma ) keskityttiin liikenteen sisämarkkinoiden jäljellä oleviin toteuttamistoimiin. Siinä kannustettiin esimerkiksi: rakentamaan integroituja liikenneverkkoja, jotka tuovat yhteen eri liikennemuotoja; luomaan multimodaalisia solmukohtia ja poistamaan pullonkauloja, joita on esiintynyt jo pitkään tekniikan, hallinnon ja kapasiteetin tasolla; parantamaan infrastruktuureja uusimmissa EU maissa (vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneet); panostamaan tutkimukseen ja innovointiin, investoimaan tulevaisuuden öljyriippumattomaan liikenteeseen ja valmistamaan alaa vaikeisiin hiilidioksidin vähennystavoitteisiin liikkuvuudesta tinkimättä.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii? Yksi Euroopan sisämarkkinoiden toteuttamisen edellytyksistä on saada toimivat liikenneyhteydet kaikkien 28 EU maan välille. Tämä tarkoittaa puuttuvien linkkien rakentamista ja lukuisten teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista sujuvan liikenteen ja kaupankäynnin tieltä. Jos kansallisten liikennepolitiikkojen väliset erot vääristävät kilpailua, niitä on yhdenmukaistettava, ja markkinoille pääsyä on helpotettava. Perimmäisenä tavoitteena on luoda yhteiseurooppalainen liikennealue, tehostaa koko liikenteen toimialan tehokkuutta ja turvata näin osaltaan Euroopan kilpailukyky. Tämän toteutuminen vaatii huippuluokan liikenneinfrastruktuureja ja -palveluja samoin kuin tutkimusta, innovointia ja pitkäjänteistä rahoitusta. Lainsäädäntö Euroopan sisämarkkinoiden lainsäädännöllinen lähtölaukaus 1980-luvulla merkitsi käännekohtaa myös liikennepolitiikassa. Siitä lähtien pyrkimyksenä on ollut helpottaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden rajojen yli. Tämä on merkinnyt paitsi maiden välisten esteiden poistamista myös kansallisten markkinoiden yhdentämistä. Liikenteen lainsäädännöllä halutaan myös mahdollistaa avoin pääsy markkinoille ja infrastruktuureihin, saavuttaa tekninen yhteensopivuus esimerkiksi rautateiden liikkuvassa kalustossa ja poistaa muut tekniset ja hallinnolliset kilpailun esteet. Tämä on kasvattanut bruttokansantuotetta kaikkialla EU:ssa matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvun kautta. EU on pyrkinyt varmistamaan oikeudenmukaisen ja avoimen kilpailuympäristön. Markkinoille pääsyä on tasapainotettu EU:n laajuisin säännöin esimerkiksi maantiekuljetusten ajo- ja lepoaikojen suhteen ja matkustajille on liikennemuodosta riippumatta taattu perusoikeudet. Lisäksi on luotu sosiaalisesti tasavertaiset kilpailuolosuhteet. EU:n liikennepolitiikan maamerkkejä ovat kolme rautatiepakettia. Niillä aloitettiin kansallisten rautatiemarkkinoiden asteittainen vapauttaminen ja vapautettiin maantie- ja meriliikenteen ns. kabotaasi (jossa liikenteenharjoittajat voivat kuljettaa tavaroita tai matkustajia muissa EU maissa). Lisäksi EU on antanut kaksi Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -pakettia, joilla pyritään luomaan yhteiseurooppalaiset ilmailusäännöt. Infrastruktuuri LIIKENTEEN KASVU EU:SSA VUOSI 1995 = 100 Liikenteen infrastruktuurien kehittyneisyys Euroopassa on nykyisin epätasaista. Monissa uusimmista EU maista ei ole suurnopeusrautateitä, ja niiden moottoritieverkot ovat keskimäärin vähemmän kehittyneitä kuin vanhemmissa EU maissa. Puuttuvien linkkien rakentamisen lisäksi Euroopan liikenneinfrastruktuuri kaipaa laajentamista ja uudistamista Tätä varten on suunniteltu Euroopan laajuinen liikenneverkko eli TEN T. Se on pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen hanke, jossa on tarkoitus ajanmukaistaa ja yhdistää kansallisten verkkojen nykyinen kirjo toimivaksi kokonaisuudeksi. TEN T tulee ulottumaan Euroopan jokaiseen kolkkaan, ja siinä hyödynnetään optimaalisesti kaikkia käytettävissä olevia liikennemuotoja Matkustajat (pkm) Tavarat (tkm) BKT, ketjutetut volyymitiedot TEN T:n runkoverkon on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Siitä tulee älykäs verkko, joka täydentää aukot EU maiden rajat ylittävissä yhteyksissä. Hankkeen aikataulu on varmistettu asettamalla osahankkeille tiukat määräajat.

7 L I I K E N N E 7 Runkoverkkoa täydennetään kattavalla reittiverkostolla, joka syöttää sitä alueellisella ja kansallisella tasolla. Yhteisillä standardeilla varmistetaan, että junat, laivat, lentokoneet, rekat ja henkilöautot voivat käyttää infrastruktuuria turvallisesti ja ilman teknisiä ongelmia. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä vuosiksi myönnettävän rahoituksen pääosa osoitetaan tämän runkoverkon rakentamiseen (lisätietoa välineestä on jäljempänä). Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä valtaosa Euroopan kansalaisista ja yrityksistä on enintään 30 minuutin matkustusajan päässä tästä kattavasta verkosta. Liikkuminen on sujuvampaa, nopeampaa ja turvallisempaa, ja liikenneruuhkat ovat harvinaisempia. Yksi TEN T verkon näkyvimpiä saavutuksia on Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä. Se on Euroopan pisin yhdistetty maantieja rautatiesilta, joka yhdistää Pohjoismaat Keski Eurooppaan. Silta on lisännyt kaupallista liikennettä Ruotsin ja Tanskan välillä ja tuonut huomattavaa etua paikalliselle aluekehitykselle. Sen jälkeen kun silta avattiin yli 10 vuotta sitten, rautatieliikenne on kasvanut yli 200 %. Tutkimus ja innovointi EU katsoo, että resurssitehokkaan ja ympäristöä kaikissa muodoissaan kunnioittavan liikenteen tutkimus on tärkeä osa liikennepolitiikkaa. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne on määritelty yhdeksi keskeiseksi rahoituskohteeksi EU:n Horisontti rahoitusohjelmassa vuosiksi Rahoituksella pyritään varmistamaan, että EU säilyttää eturivin asemansa liikenneteknologian kehittämisessä. Teknologian kehittäminen on eurooppalaisen liikenteen tulevaisuuden perusta, jo pelkästään Euroopan liikenneteollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Se on myös avain liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen innovaatioiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa lentokoneiden ja autojen moottoreiden tehokkuutta ja korvata öljypohjaisia energialähteitä. Tämä korostuu tulevina vuosina, koska liikenteen luonteen on muututtava huomattavasti: öljyriippuvuutta, kasvihuonekaasupäästöjä ja saastumista on vähennettävä. Tämä onnistuu käyttämällä enemmän puhtaampia ja usein edullisempia vaihtoehtoja, kuten raideliikennettä ja vesiliikennettä. Liikenteen puhtautta, turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä myös tutkimalla, kehittämällä ja ottamalla käyttöön älykkäitä tapoja tehostaa nykyisen infrastruktuurin ja tietotekniikan käyttöä eri liikennemuotojen sujuvassa yhdistämisessä. Tieliikenne on esimerkki alasta, jolla innovatiivinen teknologia auttaa kuljettajia vähentämään polttoaineen kulutusta, löytämään parkkipaikkoja ja välttämään onnettomuuksia ja ruuhkia. Ilmailuteknologian alalla edetään kohti nk. yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) avulla. SESARin odotetaan kolminkertaistavan ilmatilan kapasiteetin ja parantavan turvallisuutta kymmenkertaisesti. Tämä vähentäisi jokaisen lennon hiilidioksidipäästöjä 10 prosentilla ja leikkaisi ilmaliikenteen hallintakustannuksia 50 prosentilla. SESARissa pyritään yhdistämään tehokas polttoaineen käyttö, ilma alusten optimoitu pääsy lentokentille ja lentoreittien hallinta. Tämä lisää ilmailun tehokkuutta ja kestävyyttä. Euroopan unioni Katso video: Shaping our future Research & Innovation: Juutinrauman silta on Euroopan pisin yhdistetty maantie- ja rautatiesilta.

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa? Miten eurooppalaiset haluavat matkustaa? Vuonna 2010 eurooppalaiset matkustivat keskimäärin km/henkilö EU:n silloisten 27 jäsenmaan alueella. Yksityishenkilöiden yleisin liikkumismuoto on edelleen henkilöauto osittain siksi, että niitä käytetään lyhyillä paikallisilla matkoilla ja maaseudulla muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Henkilöautojen osuus tällaisilla lyhyillä matkoilla on lähes 74 %. Seuraavina tulevat ilmailu (8 %), linja autot (vajaa 8 %), rautatiet (6 %), kaksipyöräiset moottoriajoneuvot, raitiovaunu ja metro. Viimeisellä sijalla on vesiliikenne (alle 1 %.) Tavaraliikenteessä rekka on edelleen yleisin kuljetusmuoto lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Maanteillä kuljetettiin vuonna 2010 lähes puolet kaikesta rahdista. Seuraavilla sijoilla olivat laivat ja junat, ja niiden jälkeen sisävesiväylät ja öljyputket. Viimeisellä sijalla oli lentorahti (alle 1 %) mutta vaikka tämän rahtimuodon määrä on vähäinen, sen kustannusarvo on usein korkeampi. Kuinka paljon liikenne saastuttaa? Euroopan unioni liikenneala nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Öljypohjaiset polttoaineet muodostavat noin 96 % alan kokonaisenergiatarjonnasta. Ylivoimaisesti suurimman osan tästä kuluttaa maantieliikenne. EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä liikenteessä, sillä sen hiilidioksidipäästöt muodostavat ainakin 20 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Maapallon kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää arviolta 80 %, jotta ilmastonmuutos pysyisi turvarajojen puitteissa (lämpötila nousisi enintään 2 C). Tavoitteen saavuttamiseksi liikenteen päästöjä pitäisi vähentää 60 % vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin yksi EU politiikan keskeisistä periaatteista. EU on käynnistänyt useita hankkeita ja aloitteita, joilla esimerkiksi vähennetään kaupunkien ruuhkautumista, edistetään puhtaampia liikennemuotoja, kuten rautateitä ja sisävesiliikennettä, ja kehitetään öljyn korvaavia vaihtoehtoja laiva- ja tieliikenteeseen. Tieliikenne on suurin yksittäinen liikenteen ala, ja se on myös suurin saastuttaja: viimeisimpien tilastojen mukaan sen osuus liikenteen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 71 % (josta henkilöautojen osuus on noin 2/3). Muut liikennemuodot saastuttavat huomattavasti vähemmän. Meriliikenteen osuus on 14 %, ilmailun 13 % ja sisävesiliikenteen 2 %. Rautatieliikenne on vähiten saastuttava liikennemuoto (alle 1 %). Euroopan unioni Neljännes EU:n liikenteen päästöistä sijoittuu kaupunkialueille, joten kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämisessä. Kaupunkien kiusana ovat myös ruuhkat ja huono ilmanlaatu. Auto on edelleen eurooppalaisten suosituin liikkumismuoto.

9 L I I K E N N E 9 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT LIIKENNEALOITTAIN 180 Vesiliikenne yhteensä 14,1 % Muut 0,8 % Siviili-ilmailu yhteensä 12,4 % Rautatiet 0,6 % VUOSI = Siviili-ilmailu yhteensä Tieliikenne Rautatiet Vesiliikenne yhteensä Muut Liikenne yhteensä Tieliikenne 72,1 % Lähde: Euroopan komissio. EU:n tukemissa hankkeissa on jo osoitettu, että kaupunkien liikenteen kestävyyttä voidaan parantaa. Yksi tällaista hankkeista on CIVITAS ohjelma, jossa autetaan kaupunkeja siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ruuhkia. Kaupungit ovat pienoiskuvia siitä, mitä voidaan saavuttaa laajemmassa mittakaavassa. Erityisen tärkeää olisi vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttöönotto, joka auttaisi vähentämään riippuvuutta öljystä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttö kaupungeissa on periaatteessa mahdollista, kun niiden käyttäjäksi valjastetaan riittävän laaja verkosto busseja, takseja ja pakettiautoja. Monien kaupunkien infrastruktuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis tähän. Tähän ongelmaan puututaan puhtaiden polttoaineiden edistämistä koskevassa EU:n strategiassa. Siinä pyritään parantamaan ajoneuvojen lataus- ja tankkausvalmiuksia, alentamaan ajoneuvojen hintoja ja lisäämään kuluttajien tyytyväisyyttä.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tärkeimmät liikennemuodot Rautatie Rautatieliikenne on perinteisesti ollut luonteeltaan enemmän kansallista kuin kansainvälistä. Vielä nykyäänkin, 200 vuotta junan keksimisen jälkeen, monet EU maat omistavat rautatieyhtiönsä ja järjestävät rautatieliikenteen kansalliselta pohjalta. Tämän johdosta Euroopan rautatiejärjestelmä on hajanainen: maissa on erilaisia teknisiä standardeja, merkinantojärjestelmiä, sähköteknisiä ratkaisuja ja raidevälejä. Kaikki nämä hankaloittavat junien sujuvaa liikkumista rajojen yli ja jarruttavat sellaisten junien tuotantoa, joita voitaisiin käyttää kaikkialla Euroopassa luvun loppuun mennessä rautatieliikenteen oli muiden liikennemuotojen ohella alettava sopeutua Euroopan sisämarkkinoiden avautumiseen. Maanteiden rahtiliikenteen kilpailukyky kehittyi, kun taas rautatiekuljetusten toimivuus oli heikompi. Ensimmäinen tärkeä askel rautatieliikenteen uudistamisessa oli raideverkkojen varovainen avaaminen kilpailulle vuonna Kilpailun vapautuminen etenkin rahtiliikenteessä eteni infrastruktuurien ja toimintojen lakisääteiseen eriyttämiseen kolmen ns. rautatiepaketin kautta. Vuosikausien taantuman ja laskusuhdanteen jälkeen Euroopan rautatieala on vuodesta 2001 kyennyt lisäämään matkustaja- ja rahtimääriään sekä vakiinnuttamaan markkinaosuutensa muiden liikennemuotojen joukossa. Osuus ei ole kuitenkaan kasvanut odotusten mukaisesti. Osittain tämä johtuu jatkuvasta taantumisesta joissakin EU:n eteläisissä ja itäisissä jäsenmaissa. Vaikka tätä taantumaa tasoittaa kasvu pohjoisissa ja läntisissä EU maissa, ongelmia tuottavat edelleen verkkojen yhteensopimattomuus sekä asiakkaita koskettavat hinta-, täsmällisyys- ja luotettavuuskysymykset. Euroopan rautatieverkko on maailman turvallisimpia. EU politiikalla halutaan varmistaa turvallisuus jatkossakin ja tehdä vaatimuksista koko Euroopan laajuisia. Vaikka rahtiliikenne on huomattavasti ympäristöystävällisempää ja tilastollisesti turvallisempaa kuin tieliikenne, sillä on vaikeuksia kilpailla tieliikenteen kanssa niin matkustus- kuin rahtimarkkinoillakin. EU:n rautateillä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. EU:n neljännellä rautatiepaketilla halutaan korottaa rautateiden profiilia, tehokkuutta ja markkinaosuutta eurooppalaisessa liikenteessä. Alan sisäistä kilpailua halutaan kannustaa parantamalla rajat ylittävien palvelujen laatua. Katso video: DB AG/Gärtig Matkustaja- ja rahtimäärät kasvavat jatkuvasti Euroopan rautateillä.

11 L I I K E N N E 11 HUIPPUNOPEIDEN JUNIEN OSUUS KAIKESTA RAUTATIELIIKENTEESTÄ EU:SSA Prosenttiosuus/vuosi Lähde: Euroopan komissio. Lentoliikenne Ilmailu on strategisesti tärkeä ala, jonka osuus EU:n kokonaistaloudessa ja työllisyydessä on huomattava: se tarjoaa välittömästi tai välillisesti 5,1 miljoonaa työpaikkaa ja sen osuus EU:n BKT:stä on 365 miljardia euroa eli 2,4 %. Euroopan talousyhteisön perustamista seuranneina vuosina lentoliikenteessä vallitsivat kansallisten viranomaisten sääntelemät kilpailuolot markkinoiden avoimuus oli vieras käsite. Tämä johti markkinoiden pirstoutumiseen, kansallisiin monopoleihin ja korkeisiin hintoihin. Jäsenmaiden välinen liikenne perustui kahdenvälisiin sopimuksiin. Ilmailumarkkinat vapautettiin kilpailulle vähitellen kolmella toimenpidepaketilla, jotka kattoivat lentoyhtiöiden toimiluvat, markkinoille pääsyn ja hinnoittelun. Toimenpiteillä poistettiin rajoitukset, jotka olivat rajoittaneet Euroopan lentoliikennemarkkinoita ja estäneet eurooppalaisten lentoyhtiöiden investoinnit muihin maihin. Vuonna 1992 ainoastaan 93:lla Euroopan sisäisellä reitillä lensi enemmän kuin kaksi yhtiötä. Vuonna 2011 tällaisia reittejä oli 482. EU:n liikennepolitiikan ansiosta lentomatkustajien valinnanvara on huomattavasti suurempi kuin 20 vuotta sitten, ja samalla hinnat ovat alentuneet merkittävästi. Euroopan unioni EU:n liikennepolitiikka on lisännyt matkustajien valinnanvaraa.

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kolmannella (ja tärkeimmällä) toimenpidepaketilla vahvistettiin palvelujen tarjoamisen täysi vapaus sisämarkkinoilla. Samalla korvattiin kansallisen lentoliikenteen harjoittajan käsite eurooppalaisilla lentoliikenteen harjoittajilla, jotka kilpailevat keskenään. Seuraava haaste oli lentoliikenteen ruuhkautuminen, joka aiheutti pahoja myöhästymisiä monilla Euroopan lennoilla. Tilanne edellytti toimenpiteitä varsinkin, kun lentoliikenteen arvioitiin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, mihin lentokenttien kapasiteetti oli riittämätön. Vuonna 2004 käynnistettiin kunnianhimoinen Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -hanke, jonka tarkoituksena on jakaa ja virtaviivaistaa lentoliikenteen hallintaa. Lisäksi pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ja alentamaan kustannuksia, koska hajanaisista markkinoista koituu lentoyhtiöille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on korvata 28 kansallista ilmatilajärjestelmää yhdellä yhteisellä EU:n ilmatilalla. Tämä parantaisi tehokkuutta ja alentaisi kustannuksia. Tarvittava teknologia on määrä tuottaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelmassa (SESAR). Siinä pyritään uudenaikaistamaan infrastruktuureja, parantamaan tehokkuutta ja optimoimaan kapasiteettia. Toinen toimenpidepaketti ( Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II ) käynnistettiin vuonna 2009, ja sen keskeisiä teemoja olivat ympäristö ja kustannustehokkuus. Tavoitteena on uudenaikaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä sekä toteuttaa yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ja Euroopan yhteinen ilmailualue. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on kuitenkin vielä kaukana edessä, ja tarvitaan lisäponnisteluja, jotta yhteisesti hallittava ilmatila saataisiin aikaiseksi mahdollisimman pian. Ilmailun turvallisuus ilmassa ja maassa Tämän päivän terroristit pitävät siviili ilmailua edelleen yhtenä pääkohteistaan ja pyrkivät kehittämään entistä kekseliäämpiä tuhokeinoja. EU:n turvallisuuspolitiikan onkin jatkuvasti kyettävä mukautumaan uusiin uhkiin ja teknologioihin. Sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli 9/11-iskun kohteena, lentoja vastaan on yritetty hyökätä mitä moninaisimmin keinoin: piilottamalla räjähde kenkään (2001), käyttämällä nestemäisiä räjähteitä (2006), piilottamalla räjähde alushousuihin (2009) ja lähettämällä omatekoisia pommeja lentorahtina (2010). EU reagoi nopeasti uuden uhan edessä. Matkustajien oikeutta kuljettaa nesteitä, suihkeita ja geelejä rajoitettiin, ja EU:n lentoasemien henkilöskannereita koskevia sääntöjä uudistettiin. Viimeksi EU on antanut uusia sääntöjä lentoyhtiöille, jotka tuovat EU maihin rahtia ja postia EU:n ulkopuolelta. Tiukkojen turvanormien ansiosta EU:n lentoliikenteen turvallisuus on maailman parhaimpia. Ingrid Friedl/Lufthansa EU:n lentoturvallisuuspolitiikan ansiosta Eurooppa on maailman turvallisimpia ilmailualueita.

13 L I I K E N N E 13 Euroopan unioni Tietulleilla kerättävät varat käytetään Euroopan tieverkoston parantamiseen. Euroopan komissio on lisäksi yhteistyössä kansallisten ilmailuviranomaisten kanssa kieltänyt vaarallisiksi katsottujen lentoyhtiöiden pääsyn Euroopan ilmatilaan. Tämä ns. EU:n musta lista sisältää kaikki kielletyt lentoyhtiöt. Toinen EU:n lista sisältää lentoyhtiöt, joiden toimintaa Euroopassa on rajoitettu erityisin ehdoin. Tieliikenne Maantieliikenne on edelleen yleisin tapa kuljettaa matkustajia ja rahtia. Valtaosa EU:n sisämaan rahtikuljetuksista tapahtuu maanteitse. Ala on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet. Kansainvälisen rahtiliikenteen avaaminen kilpailulle kesti EU:lta 10 vuotta (1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin). Tänä aikana poistettiin kilpailun esteet, kuten liikennöintiluvat toiseen maahan sekä erilaiset kiintiöt ja maksut. TIELIIKENTEEN KUOLONUHRIT EU:SSA Kuolleet/vuosi Lähde: Euroopan komissio.

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Markkinoiden avaamisen onnistuminen näkyy lisääntyneenä rajat ylittävänä kaupankäyntinä sekä kabotaasina, jossa liikenteenharjoittajat voivat tarjota palvelujaan toisessa EU maassa. Kabotaasiliikenne muodostaa kuitenkin vain vähäisen osan kotimaan kuljetuksista, ja siinä on edelleen lakisääteisiä rajoituksia. Markkinoiden avaaminen matkustajaliikenteessä on ollut hitaampaa. Vuonna 1992 eurooppalaisten linja autoliikenteen harjoittajien sallittiin tarjota kansainvälisiä matkustuspalveluita jäsenmaiden välillä. Nykyisin EU:n bussiyritykset voivat kuljettaa matkustajia EU:ssa eurooppalaisella lupakirjalla, jonka ne saavat sijoittautumismaastaan. Yksi tieliikenteen hankalista kysymyksistä on jo vuosikausia ollut tiemaksut ja -tullit. EU politiikalla on tällä alueella kaksi tavoitetta. Ensinnäkin mahdollisten maksujen on oltava kohtuullisia eikä niillä saa syrjiä ulkomaisia kuljettajia. Toiseksi maksujen on oltava käyttäjä/saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisia, ja ne on käytettävä infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Vuonna 1999 annettiin keskeinen säädös, ns. eurovinjettidirektiivi, jonka nojalla raskaan tavaraliikenteen ajoneuvoilta peritään maksut tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (moottoritiet, sillat, tunnelit jne.). Eurovinjetti on sähköinen maksujärjestelmä, johon kuuluva ajoneuvo voi ajaa Euroopassa pysähtymättä tietullipaikkoihin, kun siitä on ensin maksettu ajoneuvoon painoon ja kokoon perustuva kertamaksu. Tietyillä alueilla voidaan periä lisämaksuja, joista saatavat tulot käytetään ympäristöhaittojen, esimerkiksi huonon ilmanlaadun, parantamiseen tai ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten rautatieliikenteen, kehittämiseen luvun alusta lähtien on poistettu monia sisämarkkinoiden esteitä yhdenmukaistamalla teknisiä ja hallinnollisia standardeja. Muutokset koskevat esimerkiksi tiettyjen ajoneuvojen enimmäismittoja ja -kokoa, ajokortin muotoa, ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoja ja kuljettajan vähimmäiskoulutusvaatimuksia. EU mailta meni vuosia päästä sopimukseen maanteiden rahtiliikenteen työajoista. Yksimielisyyttä hankaloittivat erilaiset kansalliset työmarkkinasuhteet ja työskentelykulttuurit. EU:lla on nyt yhteiset säännöt enimmäisajoajoista ja vähimmäislepoajoista maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille. Kun lähes 75 % jäsenmaiden välisestä sisämaan rahtiliikenteestä tapahtuu teitse, rekkojen kuljettajien on näin helpompi suunnitella ajoaikojaan ja viranomaisten taas helpompi valvoa heidän ajoaikojaan Euroopan teillä. Digitaaliset ajopiirturit ovat nykyisin pakollisia uusissa raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa ja linja autoissa. Turvallisuus on olennainen osa EU:n tieliikennepolitiikkaa. Vuosien mittaan turvallisuus onkin parantunut huomattavasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana tieliikenteen kuolonuhrien määrä on vähentynyt 43 %, ja vuonna 2012 kuolonuhrien määrä oli alhaisin koskaan. Onnettomuuksien määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri EU maissa, ja kaiken kaikkiaan Euroopan tiet ovat vielä kaikkea muuta kuin turvallisia. Ja vaikka tieliikenteen kuolonuhrien määrä on EU maissa selvästi vähentynyt, loukkaantumisten määrä on edelleen liian suuri eikä se ole vähentynyt samassa tahdissa. Vuonna 2010 loukkaantui arviolta noin 1,5 miljoonaa henkilöä, joista neljäsosa sai vakavia fyysisiä vammoja. Vuonna 2012 EU:n teillä kuoli henkilöä. Jokaista tieliikenteen kuolonuhria kohti on arviolta 4 pysyvästi vammautunutta, 10 vakavasti loukkaantunutta ja 40 lievästi loukkaantunutta. Komission tieliikenteen turvallisuusohjelmassa pyritään puolittamaan kuolonuhrien määrä vuoteen 2020 mennessä. Siinä pyritään parantamaan kuorma- ja henkilöautojen turvallisuusmääräyksiä, tehostamaan liikennesääntöjen noudattamisen valvontaa, kiinnittämään enemmän huomiota moottoripyöräilijöihin, edistämään uusimman turvallisuusteknologian käyttöä ja parantamaan hätäja jälkihoitopalveluja.

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

EU:n Rautatiepaketit I ja II

EU:n Rautatiepaketit I ja II EU:n Rautatiepaketit I ja II Rautatiepaketti I Rautatiepaketti II Täytäntöönpano Suomessa rautatielailla keväällä 2003 Valmistelu kesken, voimaan Suomessa 2006- (?) Täsmentää rautatieyritysten toimilupasääntelyä

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

LIITE. Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä. asiakirjaan

LIITE. Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.7.2014 COM(2014) 452 final ANNEX 1 LIITE Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11.1.2008 PE400.384v01-00 TARKISTUKSET 1 28 Lausuntoluonnos Cristobal Montoro Romero EU:n kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0184/2004 2001/0229(COD) FI 19/04/2004 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi yhteisön suuntaviivoista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot