Liikenne. Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne. Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Liikenne Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä Kilpailukykyiset liikennejärjestelmät ovat edellytys EU:n maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle, talouskasvulle, työpaikkojen luomiselle ja ihmisten elämänlaadulle.

2 SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Julkaisuja voi ladata verkosta: Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa?... 3 Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii?... 6 Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa?... 8 Tärkeimmät liikennemuodot...10 EU:n liikennepolitiikan tulevaisuus...18 Lisätietoa...20 Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Liikenne Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: istockphoto.com/nadla 20 s. 21 x 29,7 cm ISBN doi: /13362 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 L I I K E N N E 3 Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa? EU tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, jotta se voi taata kaupankäynnin ja talouden kasvun liikenteellä on tärkeä rooli työllisyyden ja vaurauden tuottajana. Liikenneverkot ovat tuotantoketjujen ytimessä ja tärkeitä kansantalouksien moottoreita. Ne mahdollistavat tehokkaat tavarakuljetukset ja ihmisten matkustamisen. Ne avaavat uusia uria, lähentävät ihmisiä ja parantavat elämänlaatua. Liikenne on yksi Euroopan yhdentymisen kulmakivistä ja tiiviisti sidoksissa sisämarkkinoihin, jotka tuottavat työpaikkoja ja kasvua. Jo Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (1957) se katsottiin olennaiseksi edellytykseksi yhtenäismarkkinoiden vapauksille: ihmisten, palvelujen ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Tällainen liikkuvuus ei olisi mahdollista ilman hyviä liikenneyhteyksiä ja -verkkoja. Siksi EU:n liikennepolitiikalla pyritään jatkuvasti poistamaan esteitä EU maiden väliltä ja luomaan yhteiseurooppalainen liikennealue, joka perustuu toimivaan kilpailuun maantie-, raide-, lento- ja vesiliikenteessä ja niiden kesken. Viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana EU on edistynyt huomattavasti, ja liikenteellä on yhä tärkeä rooli Euroopan vauraudessa ja työllisyydessä. Alalla on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa työpaikkaa. Se muodostaa noin 4,5 % EU:n kaikista työpaikoista ja suurin piirtein saman verran EU:n bruttokansantuotteesta. Hyvät liikenneyhteydet palvelevat EU:n taloutta myös sen vientiteollisuudessa 90 % EU:n ulkomaankaupan toimituksista tapahtuu vesiteitse. Monet eurooppalaisyritykset ovat maailman markkinajohtajia liikenteen infrastruktuurin, logistiikan ja laitteiden alalla. EU:n kotitaloudet puolestaan käyttävät 13,5 % tuloistaan liikenteeseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin, kuten kausilippuihin ja lomamatkoihin. Liikenne onkin kotitalouksien toiseksi suurin kulutuserä asumiseen liittyvien kulujen jälkeen. Eurooppalaisen liikennepolitiikan kehitys on vuosikymmenten saatossa lujittanut EU:n sisämarkkinoita. Se on avannut kansallisia markkinoita kilpailulle ja poistanut monopoleja esimerkiksi lento- ja rautatieliikenteessä. Lisäksi on poistettu pääsyesteitä, tarpeettomia teknisiä ja hallinnollisia standardeja sekä EU maiden välisiä kilpailun vääristymiä hinnoittelun, verojen ja muiden maksujen suhteen. Tavoitteena on luoda täysin yhtenäinen eurooppalainen liikennealue, joka kattaa kaikki liikennemuodot. Tämä on pitkälti jo saavutettukin etenkin lentoliikenteessä, jossa 1990-luvulla aloitettu markkinoiden vapauttaminen on poikinut ennennäkemättömän markkinoiden kasvun. Markkinoiden vapauttaminen ei kuitenkaan yksin riitä toteuttamaan EU:n tavoitteita: se haluaa parantaa matkustusmahdollisuuksia koko Euroopassa ja taata liikennepalvelujen korkean laadun niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Myös EU:n laajuisen infrastruktuurin laajentaminen, uudenaikaistaminen ja virtaviivaistaminen on tärkeää, jotta EU maiden välille saataisiin saumattomia liikenneverkkoja kaikissa liikennemuodoissa. Tämän vuoksi EU:n Maastrichtin sopimuksessa (1992) vahvistettiin Euroopan laajuisten verkkojen politiikka. Sopimukseen sisällytettiin myös liikennepolitiikan ympäristönsuojeluvaatimukset yhtenä sisämarkkinoiden toteuttamiskeinona. EU:n liikennepolitiikkaan kuuluu myös matkustajien auttaminen ja suojelu. Matkustajien oikeudet on vahvistettu EU:n tasolla. Jos matka viivästyy, matkustajien ei enää tarvitse itse selvittää syitä, vaan heillä on oikeus saada tieto itse liikenteenharjoittajalta. Myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien erityistarpeet on huomioitava. EU on ensimmäinen ja ainoa alue maailmassa, jossa matkustajille on taattu laajat ja yhtenäiset oikeudet kaikissa liikennemuodoissa.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Nämä oikeudet perustuvat syrjimättömyyden, tiedonsaannin ja avunsaannin periaatteisiin. Lataa matkustajien oikeuksia käsittelevä sovellus: EU politiikalla on myös onnistuttu vähentämään liikenteen saastuttavuutta sekä parantamaan sen tehokkuutta ja turvallisuutta. Edistystä on saavutettu niin teknologian kuin sääntelynkin suhteen kaikissa keskeisissä liikennemuodoissa: maanteillä, rautateillä, ilmailussa ja vesiliikenteessä. Liikenteen historiaa Liikenne oli aikoinaan yksi Euroopan talousyhteisön ensimmäisistä yhteisistä politiikanaloista, mikä vahvistettiin jo sen perustamissopimuksessa. Tässä ns. Rooman sopimuksessa ei kuitenkaan määritelty yhteisen liikennepolitiikan sisältöä, joka jäi jäsenvaltioiden sovittavaksi. Tässä edistyttiin sangen verkkaisesti aina 1980-luvulle asti, koska EU maat olivat haluttomia luopumaan kansallisten liikenneverkkojensa hallinnasta. Lisäksi maiden sääntelyja liikennerakenteiden välillä oli huomattavia eroja. Euroopan parlamentti kyllästyi vihdoin 25 vuoden lainsäädännölliseen näpertelyyn ja haastoi EU:n neuvoston Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen yhteisen liikennepolitiikan laiminlyömisestä. Tuomioistuimen tuomio toukokuussa 1985 antoikin asialle poliittista pontta, ja yhteisen politiikan kehittäminen nytkähti lopulta liikkeelle. Pian vuonna 1985 antamansa tuomion jälkeen Euroopan komissio julkaisi keskustelun pohjaksi valkoisen kirjan sisämarkkinoiden edistämisestä. Se sisälsi useita viittauksia liikenteeseen ja tiettyihin tavoitteisiin, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 1992 mennessä. SNCF CAV Euroopan liikennepolitiikan kehittäminen on joustavoittanut ja nopeuttanut liikennettä.

5 L I I K E N N E : Euroopan yhtenäisasiakirjassa korvattiin EU:n äänestysten yksimielisyysvaatimus määräenemmistövaatimuksella lento- ja meriliikennettä koskevassa päätöksenteossa. Tämä laukaisi jonkin verran vanhoja poliittisia lukkiutumia. 1992: Maastrichtin sopimuksella perustettiin Euroopan laajuiset verkot ja sisällytettiin ympäristönsuojeluvaatimukset liikennepolitiikkaan. Komissio tuki asiaa myöhemmin samana vuonna antamallaan yhteisen liikennepolitiikan valkoisella kirjalla. Siinä korostettiin liikenteen kestävyysperiaatetta ja markkinoiden avaamista kilpailulle. Vuoden 1992 lopussa yhteisen liikennepolitiikan pohja oli valettu. 1997: Amsterdamin sopimus toi liikenteeseen lisää ympäristönsuojeluvelvoitteita. Se antoi Euroopan parlamentille oikeuden osallistua päätöksentekoon EU:n neuvoston kanssa lähes kaikissa liikennepoliittisissa kysymyksissä. Seuraavina vuosina komissio analysoi maiden ja alueiden välisiä eroja liikenteen kustannuksissa, maksuissa ja hinnoittelussa. Tämän tarkoituksena oli muokata maaperää kilpailun lisäämiselle. EU:n liikennepolitiikan virstanpylväitä 2001: Komissio julkaisi uuden valkoisen kirjan, joka heijasti entistä päättäväisempää siirtymistä kohti ympäristövastuullisempaa liikennepolitiikkaa. Tarkoituksena oli reagoida eri liikennemuotojen epätasaiseen kasvuun, Euroopan maanteiden ja rautateiden ruuhkautumiseen ja lisääntyviin saastehaittoihin. Kirjassa ennakoitiin massiivista kasvua erityisesti tie- ja rautatieliikenteessä sekä kiihtyvän saastumisen aiheuttamia terveys- ja ympäristöongelmia. 2006: Tilannekatsauksessa todettiin, että liikenteen haitalliset vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristön laatuun edellyttivät lisätoimia. Keinoiksi ehdotettiin muun muassa uutta tavaraliikenteen logistiikan toimintasuunnitelmaa, älykkäitä järjestelmiä saasteiden vähentämiseksi ja liikenteen tehostamiseksi sekä sisävesiväylien käytön lisäämistä. 2011: Uudessa valkoisessa kirjassa ( Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma ) keskityttiin liikenteen sisämarkkinoiden jäljellä oleviin toteuttamistoimiin. Siinä kannustettiin esimerkiksi: rakentamaan integroituja liikenneverkkoja, jotka tuovat yhteen eri liikennemuotoja; luomaan multimodaalisia solmukohtia ja poistamaan pullonkauloja, joita on esiintynyt jo pitkään tekniikan, hallinnon ja kapasiteetin tasolla; parantamaan infrastruktuureja uusimmissa EU maissa (vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneet); panostamaan tutkimukseen ja innovointiin, investoimaan tulevaisuuden öljyriippumattomaan liikenteeseen ja valmistamaan alaa vaikeisiin hiilidioksidin vähennystavoitteisiin liikkuvuudesta tinkimättä.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii? Yksi Euroopan sisämarkkinoiden toteuttamisen edellytyksistä on saada toimivat liikenneyhteydet kaikkien 28 EU maan välille. Tämä tarkoittaa puuttuvien linkkien rakentamista ja lukuisten teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista sujuvan liikenteen ja kaupankäynnin tieltä. Jos kansallisten liikennepolitiikkojen väliset erot vääristävät kilpailua, niitä on yhdenmukaistettava, ja markkinoille pääsyä on helpotettava. Perimmäisenä tavoitteena on luoda yhteiseurooppalainen liikennealue, tehostaa koko liikenteen toimialan tehokkuutta ja turvata näin osaltaan Euroopan kilpailukyky. Tämän toteutuminen vaatii huippuluokan liikenneinfrastruktuureja ja -palveluja samoin kuin tutkimusta, innovointia ja pitkäjänteistä rahoitusta. Lainsäädäntö Euroopan sisämarkkinoiden lainsäädännöllinen lähtölaukaus 1980-luvulla merkitsi käännekohtaa myös liikennepolitiikassa. Siitä lähtien pyrkimyksenä on ollut helpottaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden rajojen yli. Tämä on merkinnyt paitsi maiden välisten esteiden poistamista myös kansallisten markkinoiden yhdentämistä. Liikenteen lainsäädännöllä halutaan myös mahdollistaa avoin pääsy markkinoille ja infrastruktuureihin, saavuttaa tekninen yhteensopivuus esimerkiksi rautateiden liikkuvassa kalustossa ja poistaa muut tekniset ja hallinnolliset kilpailun esteet. Tämä on kasvattanut bruttokansantuotetta kaikkialla EU:ssa matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvun kautta. EU on pyrkinyt varmistamaan oikeudenmukaisen ja avoimen kilpailuympäristön. Markkinoille pääsyä on tasapainotettu EU:n laajuisin säännöin esimerkiksi maantiekuljetusten ajo- ja lepoaikojen suhteen ja matkustajille on liikennemuodosta riippumatta taattu perusoikeudet. Lisäksi on luotu sosiaalisesti tasavertaiset kilpailuolosuhteet. EU:n liikennepolitiikan maamerkkejä ovat kolme rautatiepakettia. Niillä aloitettiin kansallisten rautatiemarkkinoiden asteittainen vapauttaminen ja vapautettiin maantie- ja meriliikenteen ns. kabotaasi (jossa liikenteenharjoittajat voivat kuljettaa tavaroita tai matkustajia muissa EU maissa). Lisäksi EU on antanut kaksi Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -pakettia, joilla pyritään luomaan yhteiseurooppalaiset ilmailusäännöt. Infrastruktuuri LIIKENTEEN KASVU EU:SSA VUOSI 1995 = 100 Liikenteen infrastruktuurien kehittyneisyys Euroopassa on nykyisin epätasaista. Monissa uusimmista EU maista ei ole suurnopeusrautateitä, ja niiden moottoritieverkot ovat keskimäärin vähemmän kehittyneitä kuin vanhemmissa EU maissa. Puuttuvien linkkien rakentamisen lisäksi Euroopan liikenneinfrastruktuuri kaipaa laajentamista ja uudistamista Tätä varten on suunniteltu Euroopan laajuinen liikenneverkko eli TEN T. Se on pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen hanke, jossa on tarkoitus ajanmukaistaa ja yhdistää kansallisten verkkojen nykyinen kirjo toimivaksi kokonaisuudeksi. TEN T tulee ulottumaan Euroopan jokaiseen kolkkaan, ja siinä hyödynnetään optimaalisesti kaikkia käytettävissä olevia liikennemuotoja Matkustajat (pkm) Tavarat (tkm) BKT, ketjutetut volyymitiedot TEN T:n runkoverkon on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Siitä tulee älykäs verkko, joka täydentää aukot EU maiden rajat ylittävissä yhteyksissä. Hankkeen aikataulu on varmistettu asettamalla osahankkeille tiukat määräajat.

7 L I I K E N N E 7 Runkoverkkoa täydennetään kattavalla reittiverkostolla, joka syöttää sitä alueellisella ja kansallisella tasolla. Yhteisillä standardeilla varmistetaan, että junat, laivat, lentokoneet, rekat ja henkilöautot voivat käyttää infrastruktuuria turvallisesti ja ilman teknisiä ongelmia. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä vuosiksi myönnettävän rahoituksen pääosa osoitetaan tämän runkoverkon rakentamiseen (lisätietoa välineestä on jäljempänä). Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä valtaosa Euroopan kansalaisista ja yrityksistä on enintään 30 minuutin matkustusajan päässä tästä kattavasta verkosta. Liikkuminen on sujuvampaa, nopeampaa ja turvallisempaa, ja liikenneruuhkat ovat harvinaisempia. Yksi TEN T verkon näkyvimpiä saavutuksia on Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä. Se on Euroopan pisin yhdistetty maantieja rautatiesilta, joka yhdistää Pohjoismaat Keski Eurooppaan. Silta on lisännyt kaupallista liikennettä Ruotsin ja Tanskan välillä ja tuonut huomattavaa etua paikalliselle aluekehitykselle. Sen jälkeen kun silta avattiin yli 10 vuotta sitten, rautatieliikenne on kasvanut yli 200 %. Tutkimus ja innovointi EU katsoo, että resurssitehokkaan ja ympäristöä kaikissa muodoissaan kunnioittavan liikenteen tutkimus on tärkeä osa liikennepolitiikkaa. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne on määritelty yhdeksi keskeiseksi rahoituskohteeksi EU:n Horisontti rahoitusohjelmassa vuosiksi Rahoituksella pyritään varmistamaan, että EU säilyttää eturivin asemansa liikenneteknologian kehittämisessä. Teknologian kehittäminen on eurooppalaisen liikenteen tulevaisuuden perusta, jo pelkästään Euroopan liikenneteollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Se on myös avain liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen innovaatioiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa lentokoneiden ja autojen moottoreiden tehokkuutta ja korvata öljypohjaisia energialähteitä. Tämä korostuu tulevina vuosina, koska liikenteen luonteen on muututtava huomattavasti: öljyriippuvuutta, kasvihuonekaasupäästöjä ja saastumista on vähennettävä. Tämä onnistuu käyttämällä enemmän puhtaampia ja usein edullisempia vaihtoehtoja, kuten raideliikennettä ja vesiliikennettä. Liikenteen puhtautta, turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä myös tutkimalla, kehittämällä ja ottamalla käyttöön älykkäitä tapoja tehostaa nykyisen infrastruktuurin ja tietotekniikan käyttöä eri liikennemuotojen sujuvassa yhdistämisessä. Tieliikenne on esimerkki alasta, jolla innovatiivinen teknologia auttaa kuljettajia vähentämään polttoaineen kulutusta, löytämään parkkipaikkoja ja välttämään onnettomuuksia ja ruuhkia. Ilmailuteknologian alalla edetään kohti nk. yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) avulla. SESARin odotetaan kolminkertaistavan ilmatilan kapasiteetin ja parantavan turvallisuutta kymmenkertaisesti. Tämä vähentäisi jokaisen lennon hiilidioksidipäästöjä 10 prosentilla ja leikkaisi ilmaliikenteen hallintakustannuksia 50 prosentilla. SESARissa pyritään yhdistämään tehokas polttoaineen käyttö, ilma alusten optimoitu pääsy lentokentille ja lentoreittien hallinta. Tämä lisää ilmailun tehokkuutta ja kestävyyttä. Euroopan unioni Katso video: Shaping our future Research & Innovation: Juutinrauman silta on Euroopan pisin yhdistetty maantie- ja rautatiesilta.

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa? Miten eurooppalaiset haluavat matkustaa? Vuonna 2010 eurooppalaiset matkustivat keskimäärin km/henkilö EU:n silloisten 27 jäsenmaan alueella. Yksityishenkilöiden yleisin liikkumismuoto on edelleen henkilöauto osittain siksi, että niitä käytetään lyhyillä paikallisilla matkoilla ja maaseudulla muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Henkilöautojen osuus tällaisilla lyhyillä matkoilla on lähes 74 %. Seuraavina tulevat ilmailu (8 %), linja autot (vajaa 8 %), rautatiet (6 %), kaksipyöräiset moottoriajoneuvot, raitiovaunu ja metro. Viimeisellä sijalla on vesiliikenne (alle 1 %.) Tavaraliikenteessä rekka on edelleen yleisin kuljetusmuoto lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Maanteillä kuljetettiin vuonna 2010 lähes puolet kaikesta rahdista. Seuraavilla sijoilla olivat laivat ja junat, ja niiden jälkeen sisävesiväylät ja öljyputket. Viimeisellä sijalla oli lentorahti (alle 1 %) mutta vaikka tämän rahtimuodon määrä on vähäinen, sen kustannusarvo on usein korkeampi. Kuinka paljon liikenne saastuttaa? Euroopan unioni liikenneala nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Öljypohjaiset polttoaineet muodostavat noin 96 % alan kokonaisenergiatarjonnasta. Ylivoimaisesti suurimman osan tästä kuluttaa maantieliikenne. EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä liikenteessä, sillä sen hiilidioksidipäästöt muodostavat ainakin 20 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Maapallon kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää arviolta 80 %, jotta ilmastonmuutos pysyisi turvarajojen puitteissa (lämpötila nousisi enintään 2 C). Tavoitteen saavuttamiseksi liikenteen päästöjä pitäisi vähentää 60 % vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin yksi EU politiikan keskeisistä periaatteista. EU on käynnistänyt useita hankkeita ja aloitteita, joilla esimerkiksi vähennetään kaupunkien ruuhkautumista, edistetään puhtaampia liikennemuotoja, kuten rautateitä ja sisävesiliikennettä, ja kehitetään öljyn korvaavia vaihtoehtoja laiva- ja tieliikenteeseen. Tieliikenne on suurin yksittäinen liikenteen ala, ja se on myös suurin saastuttaja: viimeisimpien tilastojen mukaan sen osuus liikenteen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 71 % (josta henkilöautojen osuus on noin 2/3). Muut liikennemuodot saastuttavat huomattavasti vähemmän. Meriliikenteen osuus on 14 %, ilmailun 13 % ja sisävesiliikenteen 2 %. Rautatieliikenne on vähiten saastuttava liikennemuoto (alle 1 %). Euroopan unioni Neljännes EU:n liikenteen päästöistä sijoittuu kaupunkialueille, joten kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämisessä. Kaupunkien kiusana ovat myös ruuhkat ja huono ilmanlaatu. Auto on edelleen eurooppalaisten suosituin liikkumismuoto.

9 L I I K E N N E 9 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT LIIKENNEALOITTAIN 180 Vesiliikenne yhteensä 14,1 % Muut 0,8 % Siviili-ilmailu yhteensä 12,4 % Rautatiet 0,6 % VUOSI = Siviili-ilmailu yhteensä Tieliikenne Rautatiet Vesiliikenne yhteensä Muut Liikenne yhteensä Tieliikenne 72,1 % Lähde: Euroopan komissio. EU:n tukemissa hankkeissa on jo osoitettu, että kaupunkien liikenteen kestävyyttä voidaan parantaa. Yksi tällaista hankkeista on CIVITAS ohjelma, jossa autetaan kaupunkeja siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ruuhkia. Kaupungit ovat pienoiskuvia siitä, mitä voidaan saavuttaa laajemmassa mittakaavassa. Erityisen tärkeää olisi vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttöönotto, joka auttaisi vähentämään riippuvuutta öljystä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttö kaupungeissa on periaatteessa mahdollista, kun niiden käyttäjäksi valjastetaan riittävän laaja verkosto busseja, takseja ja pakettiautoja. Monien kaupunkien infrastruktuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis tähän. Tähän ongelmaan puututaan puhtaiden polttoaineiden edistämistä koskevassa EU:n strategiassa. Siinä pyritään parantamaan ajoneuvojen lataus- ja tankkausvalmiuksia, alentamaan ajoneuvojen hintoja ja lisäämään kuluttajien tyytyväisyyttä.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tärkeimmät liikennemuodot Rautatie Rautatieliikenne on perinteisesti ollut luonteeltaan enemmän kansallista kuin kansainvälistä. Vielä nykyäänkin, 200 vuotta junan keksimisen jälkeen, monet EU maat omistavat rautatieyhtiönsä ja järjestävät rautatieliikenteen kansalliselta pohjalta. Tämän johdosta Euroopan rautatiejärjestelmä on hajanainen: maissa on erilaisia teknisiä standardeja, merkinantojärjestelmiä, sähköteknisiä ratkaisuja ja raidevälejä. Kaikki nämä hankaloittavat junien sujuvaa liikkumista rajojen yli ja jarruttavat sellaisten junien tuotantoa, joita voitaisiin käyttää kaikkialla Euroopassa luvun loppuun mennessä rautatieliikenteen oli muiden liikennemuotojen ohella alettava sopeutua Euroopan sisämarkkinoiden avautumiseen. Maanteiden rahtiliikenteen kilpailukyky kehittyi, kun taas rautatiekuljetusten toimivuus oli heikompi. Ensimmäinen tärkeä askel rautatieliikenteen uudistamisessa oli raideverkkojen varovainen avaaminen kilpailulle vuonna Kilpailun vapautuminen etenkin rahtiliikenteessä eteni infrastruktuurien ja toimintojen lakisääteiseen eriyttämiseen kolmen ns. rautatiepaketin kautta. Vuosikausien taantuman ja laskusuhdanteen jälkeen Euroopan rautatieala on vuodesta 2001 kyennyt lisäämään matkustaja- ja rahtimääriään sekä vakiinnuttamaan markkinaosuutensa muiden liikennemuotojen joukossa. Osuus ei ole kuitenkaan kasvanut odotusten mukaisesti. Osittain tämä johtuu jatkuvasta taantumisesta joissakin EU:n eteläisissä ja itäisissä jäsenmaissa. Vaikka tätä taantumaa tasoittaa kasvu pohjoisissa ja läntisissä EU maissa, ongelmia tuottavat edelleen verkkojen yhteensopimattomuus sekä asiakkaita koskettavat hinta-, täsmällisyys- ja luotettavuuskysymykset. Euroopan rautatieverkko on maailman turvallisimpia. EU politiikalla halutaan varmistaa turvallisuus jatkossakin ja tehdä vaatimuksista koko Euroopan laajuisia. Vaikka rahtiliikenne on huomattavasti ympäristöystävällisempää ja tilastollisesti turvallisempaa kuin tieliikenne, sillä on vaikeuksia kilpailla tieliikenteen kanssa niin matkustus- kuin rahtimarkkinoillakin. EU:n rautateillä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. EU:n neljännellä rautatiepaketilla halutaan korottaa rautateiden profiilia, tehokkuutta ja markkinaosuutta eurooppalaisessa liikenteessä. Alan sisäistä kilpailua halutaan kannustaa parantamalla rajat ylittävien palvelujen laatua. Katso video: DB AG/Gärtig Matkustaja- ja rahtimäärät kasvavat jatkuvasti Euroopan rautateillä.

11 L I I K E N N E 11 HUIPPUNOPEIDEN JUNIEN OSUUS KAIKESTA RAUTATIELIIKENTEESTÄ EU:SSA Prosenttiosuus/vuosi Lähde: Euroopan komissio. Lentoliikenne Ilmailu on strategisesti tärkeä ala, jonka osuus EU:n kokonaistaloudessa ja työllisyydessä on huomattava: se tarjoaa välittömästi tai välillisesti 5,1 miljoonaa työpaikkaa ja sen osuus EU:n BKT:stä on 365 miljardia euroa eli 2,4 %. Euroopan talousyhteisön perustamista seuranneina vuosina lentoliikenteessä vallitsivat kansallisten viranomaisten sääntelemät kilpailuolot markkinoiden avoimuus oli vieras käsite. Tämä johti markkinoiden pirstoutumiseen, kansallisiin monopoleihin ja korkeisiin hintoihin. Jäsenmaiden välinen liikenne perustui kahdenvälisiin sopimuksiin. Ilmailumarkkinat vapautettiin kilpailulle vähitellen kolmella toimenpidepaketilla, jotka kattoivat lentoyhtiöiden toimiluvat, markkinoille pääsyn ja hinnoittelun. Toimenpiteillä poistettiin rajoitukset, jotka olivat rajoittaneet Euroopan lentoliikennemarkkinoita ja estäneet eurooppalaisten lentoyhtiöiden investoinnit muihin maihin. Vuonna 1992 ainoastaan 93:lla Euroopan sisäisellä reitillä lensi enemmän kuin kaksi yhtiötä. Vuonna 2011 tällaisia reittejä oli 482. EU:n liikennepolitiikan ansiosta lentomatkustajien valinnanvara on huomattavasti suurempi kuin 20 vuotta sitten, ja samalla hinnat ovat alentuneet merkittävästi. Euroopan unioni EU:n liikennepolitiikka on lisännyt matkustajien valinnanvaraa.

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kolmannella (ja tärkeimmällä) toimenpidepaketilla vahvistettiin palvelujen tarjoamisen täysi vapaus sisämarkkinoilla. Samalla korvattiin kansallisen lentoliikenteen harjoittajan käsite eurooppalaisilla lentoliikenteen harjoittajilla, jotka kilpailevat keskenään. Seuraava haaste oli lentoliikenteen ruuhkautuminen, joka aiheutti pahoja myöhästymisiä monilla Euroopan lennoilla. Tilanne edellytti toimenpiteitä varsinkin, kun lentoliikenteen arvioitiin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, mihin lentokenttien kapasiteetti oli riittämätön. Vuonna 2004 käynnistettiin kunnianhimoinen Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -hanke, jonka tarkoituksena on jakaa ja virtaviivaistaa lentoliikenteen hallintaa. Lisäksi pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ja alentamaan kustannuksia, koska hajanaisista markkinoista koituu lentoyhtiöille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on korvata 28 kansallista ilmatilajärjestelmää yhdellä yhteisellä EU:n ilmatilalla. Tämä parantaisi tehokkuutta ja alentaisi kustannuksia. Tarvittava teknologia on määrä tuottaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelmassa (SESAR). Siinä pyritään uudenaikaistamaan infrastruktuureja, parantamaan tehokkuutta ja optimoimaan kapasiteettia. Toinen toimenpidepaketti ( Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II ) käynnistettiin vuonna 2009, ja sen keskeisiä teemoja olivat ympäristö ja kustannustehokkuus. Tavoitteena on uudenaikaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä sekä toteuttaa yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ja Euroopan yhteinen ilmailualue. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on kuitenkin vielä kaukana edessä, ja tarvitaan lisäponnisteluja, jotta yhteisesti hallittava ilmatila saataisiin aikaiseksi mahdollisimman pian. Ilmailun turvallisuus ilmassa ja maassa Tämän päivän terroristit pitävät siviili ilmailua edelleen yhtenä pääkohteistaan ja pyrkivät kehittämään entistä kekseliäämpiä tuhokeinoja. EU:n turvallisuuspolitiikan onkin jatkuvasti kyettävä mukautumaan uusiin uhkiin ja teknologioihin. Sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli 9/11-iskun kohteena, lentoja vastaan on yritetty hyökätä mitä moninaisimmin keinoin: piilottamalla räjähde kenkään (2001), käyttämällä nestemäisiä räjähteitä (2006), piilottamalla räjähde alushousuihin (2009) ja lähettämällä omatekoisia pommeja lentorahtina (2010). EU reagoi nopeasti uuden uhan edessä. Matkustajien oikeutta kuljettaa nesteitä, suihkeita ja geelejä rajoitettiin, ja EU:n lentoasemien henkilöskannereita koskevia sääntöjä uudistettiin. Viimeksi EU on antanut uusia sääntöjä lentoyhtiöille, jotka tuovat EU maihin rahtia ja postia EU:n ulkopuolelta. Tiukkojen turvanormien ansiosta EU:n lentoliikenteen turvallisuus on maailman parhaimpia. Ingrid Friedl/Lufthansa EU:n lentoturvallisuuspolitiikan ansiosta Eurooppa on maailman turvallisimpia ilmailualueita.

13 L I I K E N N E 13 Euroopan unioni Tietulleilla kerättävät varat käytetään Euroopan tieverkoston parantamiseen. Euroopan komissio on lisäksi yhteistyössä kansallisten ilmailuviranomaisten kanssa kieltänyt vaarallisiksi katsottujen lentoyhtiöiden pääsyn Euroopan ilmatilaan. Tämä ns. EU:n musta lista sisältää kaikki kielletyt lentoyhtiöt. Toinen EU:n lista sisältää lentoyhtiöt, joiden toimintaa Euroopassa on rajoitettu erityisin ehdoin. Tieliikenne Maantieliikenne on edelleen yleisin tapa kuljettaa matkustajia ja rahtia. Valtaosa EU:n sisämaan rahtikuljetuksista tapahtuu maanteitse. Ala on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet. Kansainvälisen rahtiliikenteen avaaminen kilpailulle kesti EU:lta 10 vuotta (1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin). Tänä aikana poistettiin kilpailun esteet, kuten liikennöintiluvat toiseen maahan sekä erilaiset kiintiöt ja maksut. TIELIIKENTEEN KUOLONUHRIT EU:SSA Kuolleet/vuosi Lähde: Euroopan komissio.

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Markkinoiden avaamisen onnistuminen näkyy lisääntyneenä rajat ylittävänä kaupankäyntinä sekä kabotaasina, jossa liikenteenharjoittajat voivat tarjota palvelujaan toisessa EU maassa. Kabotaasiliikenne muodostaa kuitenkin vain vähäisen osan kotimaan kuljetuksista, ja siinä on edelleen lakisääteisiä rajoituksia. Markkinoiden avaaminen matkustajaliikenteessä on ollut hitaampaa. Vuonna 1992 eurooppalaisten linja autoliikenteen harjoittajien sallittiin tarjota kansainvälisiä matkustuspalveluita jäsenmaiden välillä. Nykyisin EU:n bussiyritykset voivat kuljettaa matkustajia EU:ssa eurooppalaisella lupakirjalla, jonka ne saavat sijoittautumismaastaan. Yksi tieliikenteen hankalista kysymyksistä on jo vuosikausia ollut tiemaksut ja -tullit. EU politiikalla on tällä alueella kaksi tavoitetta. Ensinnäkin mahdollisten maksujen on oltava kohtuullisia eikä niillä saa syrjiä ulkomaisia kuljettajia. Toiseksi maksujen on oltava käyttäjä/saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisia, ja ne on käytettävä infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Vuonna 1999 annettiin keskeinen säädös, ns. eurovinjettidirektiivi, jonka nojalla raskaan tavaraliikenteen ajoneuvoilta peritään maksut tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (moottoritiet, sillat, tunnelit jne.). Eurovinjetti on sähköinen maksujärjestelmä, johon kuuluva ajoneuvo voi ajaa Euroopassa pysähtymättä tietullipaikkoihin, kun siitä on ensin maksettu ajoneuvoon painoon ja kokoon perustuva kertamaksu. Tietyillä alueilla voidaan periä lisämaksuja, joista saatavat tulot käytetään ympäristöhaittojen, esimerkiksi huonon ilmanlaadun, parantamiseen tai ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten rautatieliikenteen, kehittämiseen luvun alusta lähtien on poistettu monia sisämarkkinoiden esteitä yhdenmukaistamalla teknisiä ja hallinnollisia standardeja. Muutokset koskevat esimerkiksi tiettyjen ajoneuvojen enimmäismittoja ja -kokoa, ajokortin muotoa, ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoja ja kuljettajan vähimmäiskoulutusvaatimuksia. EU mailta meni vuosia päästä sopimukseen maanteiden rahtiliikenteen työajoista. Yksimielisyyttä hankaloittivat erilaiset kansalliset työmarkkinasuhteet ja työskentelykulttuurit. EU:lla on nyt yhteiset säännöt enimmäisajoajoista ja vähimmäislepoajoista maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille. Kun lähes 75 % jäsenmaiden välisestä sisämaan rahtiliikenteestä tapahtuu teitse, rekkojen kuljettajien on näin helpompi suunnitella ajoaikojaan ja viranomaisten taas helpompi valvoa heidän ajoaikojaan Euroopan teillä. Digitaaliset ajopiirturit ovat nykyisin pakollisia uusissa raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa ja linja autoissa. Turvallisuus on olennainen osa EU:n tieliikennepolitiikkaa. Vuosien mittaan turvallisuus onkin parantunut huomattavasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana tieliikenteen kuolonuhrien määrä on vähentynyt 43 %, ja vuonna 2012 kuolonuhrien määrä oli alhaisin koskaan. Onnettomuuksien määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri EU maissa, ja kaiken kaikkiaan Euroopan tiet ovat vielä kaikkea muuta kuin turvallisia. Ja vaikka tieliikenteen kuolonuhrien määrä on EU maissa selvästi vähentynyt, loukkaantumisten määrä on edelleen liian suuri eikä se ole vähentynyt samassa tahdissa. Vuonna 2010 loukkaantui arviolta noin 1,5 miljoonaa henkilöä, joista neljäsosa sai vakavia fyysisiä vammoja. Vuonna 2012 EU:n teillä kuoli henkilöä. Jokaista tieliikenteen kuolonuhria kohti on arviolta 4 pysyvästi vammautunutta, 10 vakavasti loukkaantunutta ja 40 lievästi loukkaantunutta. Komission tieliikenteen turvallisuusohjelmassa pyritään puolittamaan kuolonuhrien määrä vuoteen 2020 mennessä. Siinä pyritään parantamaan kuorma- ja henkilöautojen turvallisuusmääräyksiä, tehostamaan liikennesääntöjen noudattamisen valvontaa, kiinnittämään enemmän huomiota moottoripyöräilijöihin, edistämään uusimman turvallisuusteknologian käyttöä ja parantamaan hätäja jälkihoitopalveluja.

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ

ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ YHTEENVETO Tiivistelmä

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

EU:n Rautatiepaketit I ja II

EU:n Rautatiepaketit I ja II EU:n Rautatiepaketit I ja II Rautatiepaketti I Rautatiepaketti II Täytäntöönpano Suomessa rautatielailla keväällä 2003 Valmistelu kesken, voimaan Suomessa 2006- (?) Täsmentää rautatieyritysten toimilupasääntelyä

Lisätiedot

FINLAND: North Sea-Baltic Corridor Scandinavian-Mediterranean Corridor What are the key benefits? The new infrastructure policy in Europe

FINLAND: North Sea-Baltic Corridor Scandinavian-Mediterranean Corridor What are the key benefits? The new infrastructure policy in Europe FINLAND: Finland has 2 Core Network Corridors crossing its country: The North Sea-Baltic Corridor stretches from the North Sea ports Antwerp, Rotterdam, Amsterdam, Bremen and Hamburg through Poland to

Lisätiedot

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA? SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ratkaisuja citylogistiikan ongelmiin eurooppalaisia kokemuksia. Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014, Helsinki Erika Kallionpää

Ratkaisuja citylogistiikan ongelmiin eurooppalaisia kokemuksia. Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014, Helsinki Erika Kallionpää Ratkaisuja citylogistiikan ongelmiin eurooppalaisia kokemuksia Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014, Helsinki Erika Kallionpää Kaupunki logistisena toimintaympäristönä Etäisyydet lyhyitä Rakennusten tiivis

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Perinteisesti arvellaaan, että liikennevalo-ohjatut suojatiet ovat turvallisempia kuin ilman liikennevaloja olevat suojatiet.

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Europe by Satellite asennusopas. Europe by Satellite. Asennusopas

Europe by Satellite asennusopas. Europe by Satellite. Asennusopas Europe by Satellite Asennusopas Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kiertoratapaikat... 3 2.1 Ku alueen palvelu sijainnista 4,8 E... 3 2.1 C alueen palvelu sijainnista 319,8 E... 3 3. Tärkeitä asennuskäsitteitä...

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 129-159. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2260(INI) 6.12.2012. Mietintöluonnos Andreas Schwab (PE497.937v01)

TARKISTUKSET 129-159. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2260(INI) 6.12.2012. Mietintöluonnos Andreas Schwab (PE497.937v01) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 6.12.2012 2012/2260(INI) TARKISTUKSET 129-159 Mietintöluonnos Andreas Schwab (PE497.937v01) suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

LIITE. Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä. asiakirjaan

LIITE. Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.7.2014 COM(2014) 452 final ANNEX 1 LIITE Eurooppalainen sopimus tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0184/2004 2001/0229(COD) FI 19/04/2004 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi yhteisön suuntaviivoista

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 02.05.2002 KOM(2002) 215 lopullinen KOMISSION KERTOMUS tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä 7 päivänä

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot