Liikenne. Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA
|
|
- Jarmo Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Liikenne Euroopan kansalaiset ja yritykset tien päällä Kilpailukykyiset liikennejärjestelmät ovat edellytys EU:n maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle, talouskasvulle, työpaikkojen luomiselle ja ihmisten elämänlaadulle.
2 SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Julkaisuja voi ladata verkosta: Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa?... 3 Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii?... 6 Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa?... 8 Tärkeimmät liikennemuodot...10 EU:n liikennepolitiikan tulevaisuus...18 Lisätietoa...20 Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Liikenne Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: istockphoto.com/nadla 20 s. 21 x 29,7 cm ISBN doi: /13362 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
3 L I I K E N N E 3 Mihin tarvitaan EU:n liikennepolitiikkaa? EU tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, jotta se voi taata kaupankäynnin ja talouden kasvun liikenteellä on tärkeä rooli työllisyyden ja vaurauden tuottajana. Liikenneverkot ovat tuotantoketjujen ytimessä ja tärkeitä kansantalouksien moottoreita. Ne mahdollistavat tehokkaat tavarakuljetukset ja ihmisten matkustamisen. Ne avaavat uusia uria, lähentävät ihmisiä ja parantavat elämänlaatua. Liikenne on yksi Euroopan yhdentymisen kulmakivistä ja tiiviisti sidoksissa sisämarkkinoihin, jotka tuottavat työpaikkoja ja kasvua. Jo Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (1957) se katsottiin olennaiseksi edellytykseksi yhtenäismarkkinoiden vapauksille: ihmisten, palvelujen ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Tällainen liikkuvuus ei olisi mahdollista ilman hyviä liikenneyhteyksiä ja -verkkoja. Siksi EU:n liikennepolitiikalla pyritään jatkuvasti poistamaan esteitä EU maiden väliltä ja luomaan yhteiseurooppalainen liikennealue, joka perustuu toimivaan kilpailuun maantie-, raide-, lento- ja vesiliikenteessä ja niiden kesken. Viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana EU on edistynyt huomattavasti, ja liikenteellä on yhä tärkeä rooli Euroopan vauraudessa ja työllisyydessä. Alalla on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa työpaikkaa. Se muodostaa noin 4,5 % EU:n kaikista työpaikoista ja suurin piirtein saman verran EU:n bruttokansantuotteesta. Hyvät liikenneyhteydet palvelevat EU:n taloutta myös sen vientiteollisuudessa 90 % EU:n ulkomaankaupan toimituksista tapahtuu vesiteitse. Monet eurooppalaisyritykset ovat maailman markkinajohtajia liikenteen infrastruktuurin, logistiikan ja laitteiden alalla. EU:n kotitaloudet puolestaan käyttävät 13,5 % tuloistaan liikenteeseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin, kuten kausilippuihin ja lomamatkoihin. Liikenne onkin kotitalouksien toiseksi suurin kulutuserä asumiseen liittyvien kulujen jälkeen. Eurooppalaisen liikennepolitiikan kehitys on vuosikymmenten saatossa lujittanut EU:n sisämarkkinoita. Se on avannut kansallisia markkinoita kilpailulle ja poistanut monopoleja esimerkiksi lento- ja rautatieliikenteessä. Lisäksi on poistettu pääsyesteitä, tarpeettomia teknisiä ja hallinnollisia standardeja sekä EU maiden välisiä kilpailun vääristymiä hinnoittelun, verojen ja muiden maksujen suhteen. Tavoitteena on luoda täysin yhtenäinen eurooppalainen liikennealue, joka kattaa kaikki liikennemuodot. Tämä on pitkälti jo saavutettukin etenkin lentoliikenteessä, jossa 1990-luvulla aloitettu markkinoiden vapauttaminen on poikinut ennennäkemättömän markkinoiden kasvun. Markkinoiden vapauttaminen ei kuitenkaan yksin riitä toteuttamaan EU:n tavoitteita: se haluaa parantaa matkustusmahdollisuuksia koko Euroopassa ja taata liikennepalvelujen korkean laadun niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Myös EU:n laajuisen infrastruktuurin laajentaminen, uudenaikaistaminen ja virtaviivaistaminen on tärkeää, jotta EU maiden välille saataisiin saumattomia liikenneverkkoja kaikissa liikennemuodoissa. Tämän vuoksi EU:n Maastrichtin sopimuksessa (1992) vahvistettiin Euroopan laajuisten verkkojen politiikka. Sopimukseen sisällytettiin myös liikennepolitiikan ympäristönsuojeluvaatimukset yhtenä sisämarkkinoiden toteuttamiskeinona. EU:n liikennepolitiikkaan kuuluu myös matkustajien auttaminen ja suojelu. Matkustajien oikeudet on vahvistettu EU:n tasolla. Jos matka viivästyy, matkustajien ei enää tarvitse itse selvittää syitä, vaan heillä on oikeus saada tieto itse liikenteenharjoittajalta. Myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien erityistarpeet on huomioitava. EU on ensimmäinen ja ainoa alue maailmassa, jossa matkustajille on taattu laajat ja yhtenäiset oikeudet kaikissa liikennemuodoissa.
4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Nämä oikeudet perustuvat syrjimättömyyden, tiedonsaannin ja avunsaannin periaatteisiin. Lataa matkustajien oikeuksia käsittelevä sovellus: EU politiikalla on myös onnistuttu vähentämään liikenteen saastuttavuutta sekä parantamaan sen tehokkuutta ja turvallisuutta. Edistystä on saavutettu niin teknologian kuin sääntelynkin suhteen kaikissa keskeisissä liikennemuodoissa: maanteillä, rautateillä, ilmailussa ja vesiliikenteessä. Liikenteen historiaa Liikenne oli aikoinaan yksi Euroopan talousyhteisön ensimmäisistä yhteisistä politiikanaloista, mikä vahvistettiin jo sen perustamissopimuksessa. Tässä ns. Rooman sopimuksessa ei kuitenkaan määritelty yhteisen liikennepolitiikan sisältöä, joka jäi jäsenvaltioiden sovittavaksi. Tässä edistyttiin sangen verkkaisesti aina 1980-luvulle asti, koska EU maat olivat haluttomia luopumaan kansallisten liikenneverkkojensa hallinnasta. Lisäksi maiden sääntelyja liikennerakenteiden välillä oli huomattavia eroja. Euroopan parlamentti kyllästyi vihdoin 25 vuoden lainsäädännölliseen näpertelyyn ja haastoi EU:n neuvoston Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen yhteisen liikennepolitiikan laiminlyömisestä. Tuomioistuimen tuomio toukokuussa 1985 antoikin asialle poliittista pontta, ja yhteisen politiikan kehittäminen nytkähti lopulta liikkeelle. Pian vuonna 1985 antamansa tuomion jälkeen Euroopan komissio julkaisi keskustelun pohjaksi valkoisen kirjan sisämarkkinoiden edistämisestä. Se sisälsi useita viittauksia liikenteeseen ja tiettyihin tavoitteisiin, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 1992 mennessä. SNCF CAV Euroopan liikennepolitiikan kehittäminen on joustavoittanut ja nopeuttanut liikennettä.
5 L I I K E N N E : Euroopan yhtenäisasiakirjassa korvattiin EU:n äänestysten yksimielisyysvaatimus määräenemmistövaatimuksella lento- ja meriliikennettä koskevassa päätöksenteossa. Tämä laukaisi jonkin verran vanhoja poliittisia lukkiutumia. 1992: Maastrichtin sopimuksella perustettiin Euroopan laajuiset verkot ja sisällytettiin ympäristönsuojeluvaatimukset liikennepolitiikkaan. Komissio tuki asiaa myöhemmin samana vuonna antamallaan yhteisen liikennepolitiikan valkoisella kirjalla. Siinä korostettiin liikenteen kestävyysperiaatetta ja markkinoiden avaamista kilpailulle. Vuoden 1992 lopussa yhteisen liikennepolitiikan pohja oli valettu. 1997: Amsterdamin sopimus toi liikenteeseen lisää ympäristönsuojeluvelvoitteita. Se antoi Euroopan parlamentille oikeuden osallistua päätöksentekoon EU:n neuvoston kanssa lähes kaikissa liikennepoliittisissa kysymyksissä. Seuraavina vuosina komissio analysoi maiden ja alueiden välisiä eroja liikenteen kustannuksissa, maksuissa ja hinnoittelussa. Tämän tarkoituksena oli muokata maaperää kilpailun lisäämiselle. EU:n liikennepolitiikan virstanpylväitä 2001: Komissio julkaisi uuden valkoisen kirjan, joka heijasti entistä päättäväisempää siirtymistä kohti ympäristövastuullisempaa liikennepolitiikkaa. Tarkoituksena oli reagoida eri liikennemuotojen epätasaiseen kasvuun, Euroopan maanteiden ja rautateiden ruuhkautumiseen ja lisääntyviin saastehaittoihin. Kirjassa ennakoitiin massiivista kasvua erityisesti tie- ja rautatieliikenteessä sekä kiihtyvän saastumisen aiheuttamia terveys- ja ympäristöongelmia. 2006: Tilannekatsauksessa todettiin, että liikenteen haitalliset vaikutukset energiankulutukseen ja ympäristön laatuun edellyttivät lisätoimia. Keinoiksi ehdotettiin muun muassa uutta tavaraliikenteen logistiikan toimintasuunnitelmaa, älykkäitä järjestelmiä saasteiden vähentämiseksi ja liikenteen tehostamiseksi sekä sisävesiväylien käytön lisäämistä. 2011: Uudessa valkoisessa kirjassa ( Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma ) keskityttiin liikenteen sisämarkkinoiden jäljellä oleviin toteuttamistoimiin. Siinä kannustettiin esimerkiksi: rakentamaan integroituja liikenneverkkoja, jotka tuovat yhteen eri liikennemuotoja; luomaan multimodaalisia solmukohtia ja poistamaan pullonkauloja, joita on esiintynyt jo pitkään tekniikan, hallinnon ja kapasiteetin tasolla; parantamaan infrastruktuureja uusimmissa EU maissa (vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneet); panostamaan tutkimukseen ja innovointiin, investoimaan tulevaisuuden öljyriippumattomaan liikenteeseen ja valmistamaan alaa vaikeisiin hiilidioksidin vähennystavoitteisiin liikkuvuudesta tinkimättä.
6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kuinka EU:n liikennepolitiikka toimii? Yksi Euroopan sisämarkkinoiden toteuttamisen edellytyksistä on saada toimivat liikenneyhteydet kaikkien 28 EU maan välille. Tämä tarkoittaa puuttuvien linkkien rakentamista ja lukuisten teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista sujuvan liikenteen ja kaupankäynnin tieltä. Jos kansallisten liikennepolitiikkojen väliset erot vääristävät kilpailua, niitä on yhdenmukaistettava, ja markkinoille pääsyä on helpotettava. Perimmäisenä tavoitteena on luoda yhteiseurooppalainen liikennealue, tehostaa koko liikenteen toimialan tehokkuutta ja turvata näin osaltaan Euroopan kilpailukyky. Tämän toteutuminen vaatii huippuluokan liikenneinfrastruktuureja ja -palveluja samoin kuin tutkimusta, innovointia ja pitkäjänteistä rahoitusta. Lainsäädäntö Euroopan sisämarkkinoiden lainsäädännöllinen lähtölaukaus 1980-luvulla merkitsi käännekohtaa myös liikennepolitiikassa. Siitä lähtien pyrkimyksenä on ollut helpottaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden rajojen yli. Tämä on merkinnyt paitsi maiden välisten esteiden poistamista myös kansallisten markkinoiden yhdentämistä. Liikenteen lainsäädännöllä halutaan myös mahdollistaa avoin pääsy markkinoille ja infrastruktuureihin, saavuttaa tekninen yhteensopivuus esimerkiksi rautateiden liikkuvassa kalustossa ja poistaa muut tekniset ja hallinnolliset kilpailun esteet. Tämä on kasvattanut bruttokansantuotetta kaikkialla EU:ssa matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvun kautta. EU on pyrkinyt varmistamaan oikeudenmukaisen ja avoimen kilpailuympäristön. Markkinoille pääsyä on tasapainotettu EU:n laajuisin säännöin esimerkiksi maantiekuljetusten ajo- ja lepoaikojen suhteen ja matkustajille on liikennemuodosta riippumatta taattu perusoikeudet. Lisäksi on luotu sosiaalisesti tasavertaiset kilpailuolosuhteet. EU:n liikennepolitiikan maamerkkejä ovat kolme rautatiepakettia. Niillä aloitettiin kansallisten rautatiemarkkinoiden asteittainen vapauttaminen ja vapautettiin maantie- ja meriliikenteen ns. kabotaasi (jossa liikenteenharjoittajat voivat kuljettaa tavaroita tai matkustajia muissa EU maissa). Lisäksi EU on antanut kaksi Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -pakettia, joilla pyritään luomaan yhteiseurooppalaiset ilmailusäännöt. Infrastruktuuri LIIKENTEEN KASVU EU:SSA VUOSI 1995 = 100 Liikenteen infrastruktuurien kehittyneisyys Euroopassa on nykyisin epätasaista. Monissa uusimmista EU maista ei ole suurnopeusrautateitä, ja niiden moottoritieverkot ovat keskimäärin vähemmän kehittyneitä kuin vanhemmissa EU maissa. Puuttuvien linkkien rakentamisen lisäksi Euroopan liikenneinfrastruktuuri kaipaa laajentamista ja uudistamista Tätä varten on suunniteltu Euroopan laajuinen liikenneverkko eli TEN T. Se on pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen hanke, jossa on tarkoitus ajanmukaistaa ja yhdistää kansallisten verkkojen nykyinen kirjo toimivaksi kokonaisuudeksi. TEN T tulee ulottumaan Euroopan jokaiseen kolkkaan, ja siinä hyödynnetään optimaalisesti kaikkia käytettävissä olevia liikennemuotoja Matkustajat (pkm) Tavarat (tkm) BKT, ketjutetut volyymitiedot TEN T:n runkoverkon on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Siitä tulee älykäs verkko, joka täydentää aukot EU maiden rajat ylittävissä yhteyksissä. Hankkeen aikataulu on varmistettu asettamalla osahankkeille tiukat määräajat.
7 L I I K E N N E 7 Runkoverkkoa täydennetään kattavalla reittiverkostolla, joka syöttää sitä alueellisella ja kansallisella tasolla. Yhteisillä standardeilla varmistetaan, että junat, laivat, lentokoneet, rekat ja henkilöautot voivat käyttää infrastruktuuria turvallisesti ja ilman teknisiä ongelmia. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä vuosiksi myönnettävän rahoituksen pääosa osoitetaan tämän runkoverkon rakentamiseen (lisätietoa välineestä on jäljempänä). Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä valtaosa Euroopan kansalaisista ja yrityksistä on enintään 30 minuutin matkustusajan päässä tästä kattavasta verkosta. Liikkuminen on sujuvampaa, nopeampaa ja turvallisempaa, ja liikenneruuhkat ovat harvinaisempia. Yksi TEN T verkon näkyvimpiä saavutuksia on Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä. Se on Euroopan pisin yhdistetty maantieja rautatiesilta, joka yhdistää Pohjoismaat Keski Eurooppaan. Silta on lisännyt kaupallista liikennettä Ruotsin ja Tanskan välillä ja tuonut huomattavaa etua paikalliselle aluekehitykselle. Sen jälkeen kun silta avattiin yli 10 vuotta sitten, rautatieliikenne on kasvanut yli 200 %. Tutkimus ja innovointi EU katsoo, että resurssitehokkaan ja ympäristöä kaikissa muodoissaan kunnioittavan liikenteen tutkimus on tärkeä osa liikennepolitiikkaa. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne on määritelty yhdeksi keskeiseksi rahoituskohteeksi EU:n Horisontti rahoitusohjelmassa vuosiksi Rahoituksella pyritään varmistamaan, että EU säilyttää eturivin asemansa liikenneteknologian kehittämisessä. Teknologian kehittäminen on eurooppalaisen liikenteen tulevaisuuden perusta, jo pelkästään Euroopan liikenneteollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Se on myös avain liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen innovaatioiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa lentokoneiden ja autojen moottoreiden tehokkuutta ja korvata öljypohjaisia energialähteitä. Tämä korostuu tulevina vuosina, koska liikenteen luonteen on muututtava huomattavasti: öljyriippuvuutta, kasvihuonekaasupäästöjä ja saastumista on vähennettävä. Tämä onnistuu käyttämällä enemmän puhtaampia ja usein edullisempia vaihtoehtoja, kuten raideliikennettä ja vesiliikennettä. Liikenteen puhtautta, turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä myös tutkimalla, kehittämällä ja ottamalla käyttöön älykkäitä tapoja tehostaa nykyisen infrastruktuurin ja tietotekniikan käyttöä eri liikennemuotojen sujuvassa yhdistämisessä. Tieliikenne on esimerkki alasta, jolla innovatiivinen teknologia auttaa kuljettajia vähentämään polttoaineen kulutusta, löytämään parkkipaikkoja ja välttämään onnettomuuksia ja ruuhkia. Ilmailuteknologian alalla edetään kohti nk. yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) avulla. SESARin odotetaan kolminkertaistavan ilmatilan kapasiteetin ja parantavan turvallisuutta kymmenkertaisesti. Tämä vähentäisi jokaisen lennon hiilidioksidipäästöjä 10 prosentilla ja leikkaisi ilmaliikenteen hallintakustannuksia 50 prosentilla. SESARissa pyritään yhdistämään tehokas polttoaineen käyttö, ilma alusten optimoitu pääsy lentokentille ja lentoreittien hallinta. Tämä lisää ilmailun tehokkuutta ja kestävyyttä. Euroopan unioni Katso video: Shaping our future Research & Innovation: Juutinrauman silta on Euroopan pisin yhdistetty maantie- ja rautatiesilta.
8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU:n liikennepolitiikka vaikuttaa? Miten eurooppalaiset haluavat matkustaa? Vuonna 2010 eurooppalaiset matkustivat keskimäärin km/henkilö EU:n silloisten 27 jäsenmaan alueella. Yksityishenkilöiden yleisin liikkumismuoto on edelleen henkilöauto osittain siksi, että niitä käytetään lyhyillä paikallisilla matkoilla ja maaseudulla muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Henkilöautojen osuus tällaisilla lyhyillä matkoilla on lähes 74 %. Seuraavina tulevat ilmailu (8 %), linja autot (vajaa 8 %), rautatiet (6 %), kaksipyöräiset moottoriajoneuvot, raitiovaunu ja metro. Viimeisellä sijalla on vesiliikenne (alle 1 %.) Tavaraliikenteessä rekka on edelleen yleisin kuljetusmuoto lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Maanteillä kuljetettiin vuonna 2010 lähes puolet kaikesta rahdista. Seuraavilla sijoilla olivat laivat ja junat, ja niiden jälkeen sisävesiväylät ja öljyputket. Viimeisellä sijalla oli lentorahti (alle 1 %) mutta vaikka tämän rahtimuodon määrä on vähäinen, sen kustannusarvo on usein korkeampi. Kuinka paljon liikenne saastuttaa? Euroopan unioni liikenneala nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Öljypohjaiset polttoaineet muodostavat noin 96 % alan kokonaisenergiatarjonnasta. Ylivoimaisesti suurimman osan tästä kuluttaa maantieliikenne. EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä liikenteessä, sillä sen hiilidioksidipäästöt muodostavat ainakin 20 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Maapallon kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää arviolta 80 %, jotta ilmastonmuutos pysyisi turvarajojen puitteissa (lämpötila nousisi enintään 2 C). Tavoitteen saavuttamiseksi liikenteen päästöjä pitäisi vähentää 60 % vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin yksi EU politiikan keskeisistä periaatteista. EU on käynnistänyt useita hankkeita ja aloitteita, joilla esimerkiksi vähennetään kaupunkien ruuhkautumista, edistetään puhtaampia liikennemuotoja, kuten rautateitä ja sisävesiliikennettä, ja kehitetään öljyn korvaavia vaihtoehtoja laiva- ja tieliikenteeseen. Tieliikenne on suurin yksittäinen liikenteen ala, ja se on myös suurin saastuttaja: viimeisimpien tilastojen mukaan sen osuus liikenteen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 71 % (josta henkilöautojen osuus on noin 2/3). Muut liikennemuodot saastuttavat huomattavasti vähemmän. Meriliikenteen osuus on 14 %, ilmailun 13 % ja sisävesiliikenteen 2 %. Rautatieliikenne on vähiten saastuttava liikennemuoto (alle 1 %). Euroopan unioni Neljännes EU:n liikenteen päästöistä sijoittuu kaupunkialueille, joten kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämisessä. Kaupunkien kiusana ovat myös ruuhkat ja huono ilmanlaatu. Auto on edelleen eurooppalaisten suosituin liikkumismuoto.
9 L I I K E N N E 9 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT LIIKENNEALOITTAIN 180 Vesiliikenne yhteensä 14,1 % Muut 0,8 % Siviili-ilmailu yhteensä 12,4 % Rautatiet 0,6 % VUOSI = Siviili-ilmailu yhteensä Tieliikenne Rautatiet Vesiliikenne yhteensä Muut Liikenne yhteensä Tieliikenne 72,1 % Lähde: Euroopan komissio. EU:n tukemissa hankkeissa on jo osoitettu, että kaupunkien liikenteen kestävyyttä voidaan parantaa. Yksi tällaista hankkeista on CIVITAS ohjelma, jossa autetaan kaupunkeja siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ruuhkia. Kaupungit ovat pienoiskuvia siitä, mitä voidaan saavuttaa laajemmassa mittakaavassa. Erityisen tärkeää olisi vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttöönotto, joka auttaisi vähentämään riippuvuutta öljystä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden laajamittainen käyttö kaupungeissa on periaatteessa mahdollista, kun niiden käyttäjäksi valjastetaan riittävän laaja verkosto busseja, takseja ja pakettiautoja. Monien kaupunkien infrastruktuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis tähän. Tähän ongelmaan puututaan puhtaiden polttoaineiden edistämistä koskevassa EU:n strategiassa. Siinä pyritään parantamaan ajoneuvojen lataus- ja tankkausvalmiuksia, alentamaan ajoneuvojen hintoja ja lisäämään kuluttajien tyytyväisyyttä.
10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tärkeimmät liikennemuodot Rautatie Rautatieliikenne on perinteisesti ollut luonteeltaan enemmän kansallista kuin kansainvälistä. Vielä nykyäänkin, 200 vuotta junan keksimisen jälkeen, monet EU maat omistavat rautatieyhtiönsä ja järjestävät rautatieliikenteen kansalliselta pohjalta. Tämän johdosta Euroopan rautatiejärjestelmä on hajanainen: maissa on erilaisia teknisiä standardeja, merkinantojärjestelmiä, sähköteknisiä ratkaisuja ja raidevälejä. Kaikki nämä hankaloittavat junien sujuvaa liikkumista rajojen yli ja jarruttavat sellaisten junien tuotantoa, joita voitaisiin käyttää kaikkialla Euroopassa luvun loppuun mennessä rautatieliikenteen oli muiden liikennemuotojen ohella alettava sopeutua Euroopan sisämarkkinoiden avautumiseen. Maanteiden rahtiliikenteen kilpailukyky kehittyi, kun taas rautatiekuljetusten toimivuus oli heikompi. Ensimmäinen tärkeä askel rautatieliikenteen uudistamisessa oli raideverkkojen varovainen avaaminen kilpailulle vuonna Kilpailun vapautuminen etenkin rahtiliikenteessä eteni infrastruktuurien ja toimintojen lakisääteiseen eriyttämiseen kolmen ns. rautatiepaketin kautta. Vuosikausien taantuman ja laskusuhdanteen jälkeen Euroopan rautatieala on vuodesta 2001 kyennyt lisäämään matkustaja- ja rahtimääriään sekä vakiinnuttamaan markkinaosuutensa muiden liikennemuotojen joukossa. Osuus ei ole kuitenkaan kasvanut odotusten mukaisesti. Osittain tämä johtuu jatkuvasta taantumisesta joissakin EU:n eteläisissä ja itäisissä jäsenmaissa. Vaikka tätä taantumaa tasoittaa kasvu pohjoisissa ja läntisissä EU maissa, ongelmia tuottavat edelleen verkkojen yhteensopimattomuus sekä asiakkaita koskettavat hinta-, täsmällisyys- ja luotettavuuskysymykset. Euroopan rautatieverkko on maailman turvallisimpia. EU politiikalla halutaan varmistaa turvallisuus jatkossakin ja tehdä vaatimuksista koko Euroopan laajuisia. Vaikka rahtiliikenne on huomattavasti ympäristöystävällisempää ja tilastollisesti turvallisempaa kuin tieliikenne, sillä on vaikeuksia kilpailla tieliikenteen kanssa niin matkustus- kuin rahtimarkkinoillakin. EU:n rautateillä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. EU:n neljännellä rautatiepaketilla halutaan korottaa rautateiden profiilia, tehokkuutta ja markkinaosuutta eurooppalaisessa liikenteessä. Alan sisäistä kilpailua halutaan kannustaa parantamalla rajat ylittävien palvelujen laatua. Katso video: DB AG/Gärtig Matkustaja- ja rahtimäärät kasvavat jatkuvasti Euroopan rautateillä.
11 L I I K E N N E 11 HUIPPUNOPEIDEN JUNIEN OSUUS KAIKESTA RAUTATIELIIKENTEESTÄ EU:SSA Prosenttiosuus/vuosi Lähde: Euroopan komissio. Lentoliikenne Ilmailu on strategisesti tärkeä ala, jonka osuus EU:n kokonaistaloudessa ja työllisyydessä on huomattava: se tarjoaa välittömästi tai välillisesti 5,1 miljoonaa työpaikkaa ja sen osuus EU:n BKT:stä on 365 miljardia euroa eli 2,4 %. Euroopan talousyhteisön perustamista seuranneina vuosina lentoliikenteessä vallitsivat kansallisten viranomaisten sääntelemät kilpailuolot markkinoiden avoimuus oli vieras käsite. Tämä johti markkinoiden pirstoutumiseen, kansallisiin monopoleihin ja korkeisiin hintoihin. Jäsenmaiden välinen liikenne perustui kahdenvälisiin sopimuksiin. Ilmailumarkkinat vapautettiin kilpailulle vähitellen kolmella toimenpidepaketilla, jotka kattoivat lentoyhtiöiden toimiluvat, markkinoille pääsyn ja hinnoittelun. Toimenpiteillä poistettiin rajoitukset, jotka olivat rajoittaneet Euroopan lentoliikennemarkkinoita ja estäneet eurooppalaisten lentoyhtiöiden investoinnit muihin maihin. Vuonna 1992 ainoastaan 93:lla Euroopan sisäisellä reitillä lensi enemmän kuin kaksi yhtiötä. Vuonna 2011 tällaisia reittejä oli 482. EU:n liikennepolitiikan ansiosta lentomatkustajien valinnanvara on huomattavasti suurempi kuin 20 vuotta sitten, ja samalla hinnat ovat alentuneet merkittävästi. Euroopan unioni EU:n liikennepolitiikka on lisännyt matkustajien valinnanvaraa.
12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Kolmannella (ja tärkeimmällä) toimenpidepaketilla vahvistettiin palvelujen tarjoamisen täysi vapaus sisämarkkinoilla. Samalla korvattiin kansallisen lentoliikenteen harjoittajan käsite eurooppalaisilla lentoliikenteen harjoittajilla, jotka kilpailevat keskenään. Seuraava haaste oli lentoliikenteen ruuhkautuminen, joka aiheutti pahoja myöhästymisiä monilla Euroopan lennoilla. Tilanne edellytti toimenpiteitä varsinkin, kun lentoliikenteen arvioitiin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, mihin lentokenttien kapasiteetti oli riittämätön. Vuonna 2004 käynnistettiin kunnianhimoinen Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -hanke, jonka tarkoituksena on jakaa ja virtaviivaistaa lentoliikenteen hallintaa. Lisäksi pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ja alentamaan kustannuksia, koska hajanaisista markkinoista koituu lentoyhtiöille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on korvata 28 kansallista ilmatilajärjestelmää yhdellä yhteisellä EU:n ilmatilalla. Tämä parantaisi tehokkuutta ja alentaisi kustannuksia. Tarvittava teknologia on määrä tuottaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelmassa (SESAR). Siinä pyritään uudenaikaistamaan infrastruktuureja, parantamaan tehokkuutta ja optimoimaan kapasiteettia. Toinen toimenpidepaketti ( Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II ) käynnistettiin vuonna 2009, ja sen keskeisiä teemoja olivat ympäristö ja kustannustehokkuus. Tavoitteena on uudenaikaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä sekä toteuttaa yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ja Euroopan yhteinen ilmailualue. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on kuitenkin vielä kaukana edessä, ja tarvitaan lisäponnisteluja, jotta yhteisesti hallittava ilmatila saataisiin aikaiseksi mahdollisimman pian. Ilmailun turvallisuus ilmassa ja maassa Tämän päivän terroristit pitävät siviili ilmailua edelleen yhtenä pääkohteistaan ja pyrkivät kehittämään entistä kekseliäämpiä tuhokeinoja. EU:n turvallisuuspolitiikan onkin jatkuvasti kyettävä mukautumaan uusiin uhkiin ja teknologioihin. Sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli 9/11-iskun kohteena, lentoja vastaan on yritetty hyökätä mitä moninaisimmin keinoin: piilottamalla räjähde kenkään (2001), käyttämällä nestemäisiä räjähteitä (2006), piilottamalla räjähde alushousuihin (2009) ja lähettämällä omatekoisia pommeja lentorahtina (2010). EU reagoi nopeasti uuden uhan edessä. Matkustajien oikeutta kuljettaa nesteitä, suihkeita ja geelejä rajoitettiin, ja EU:n lentoasemien henkilöskannereita koskevia sääntöjä uudistettiin. Viimeksi EU on antanut uusia sääntöjä lentoyhtiöille, jotka tuovat EU maihin rahtia ja postia EU:n ulkopuolelta. Tiukkojen turvanormien ansiosta EU:n lentoliikenteen turvallisuus on maailman parhaimpia. Ingrid Friedl/Lufthansa EU:n lentoturvallisuuspolitiikan ansiosta Eurooppa on maailman turvallisimpia ilmailualueita.
13 L I I K E N N E 13 Euroopan unioni Tietulleilla kerättävät varat käytetään Euroopan tieverkoston parantamiseen. Euroopan komissio on lisäksi yhteistyössä kansallisten ilmailuviranomaisten kanssa kieltänyt vaarallisiksi katsottujen lentoyhtiöiden pääsyn Euroopan ilmatilaan. Tämä ns. EU:n musta lista sisältää kaikki kielletyt lentoyhtiöt. Toinen EU:n lista sisältää lentoyhtiöt, joiden toimintaa Euroopassa on rajoitettu erityisin ehdoin. Tieliikenne Maantieliikenne on edelleen yleisin tapa kuljettaa matkustajia ja rahtia. Valtaosa EU:n sisämaan rahtikuljetuksista tapahtuu maanteitse. Ala on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet. Kansainvälisen rahtiliikenteen avaaminen kilpailulle kesti EU:lta 10 vuotta (1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin). Tänä aikana poistettiin kilpailun esteet, kuten liikennöintiluvat toiseen maahan sekä erilaiset kiintiöt ja maksut. TIELIIKENTEEN KUOLONUHRIT EU:SSA Kuolleet/vuosi Lähde: Euroopan komissio.
14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Markkinoiden avaamisen onnistuminen näkyy lisääntyneenä rajat ylittävänä kaupankäyntinä sekä kabotaasina, jossa liikenteenharjoittajat voivat tarjota palvelujaan toisessa EU maassa. Kabotaasiliikenne muodostaa kuitenkin vain vähäisen osan kotimaan kuljetuksista, ja siinä on edelleen lakisääteisiä rajoituksia. Markkinoiden avaaminen matkustajaliikenteessä on ollut hitaampaa. Vuonna 1992 eurooppalaisten linja autoliikenteen harjoittajien sallittiin tarjota kansainvälisiä matkustuspalveluita jäsenmaiden välillä. Nykyisin EU:n bussiyritykset voivat kuljettaa matkustajia EU:ssa eurooppalaisella lupakirjalla, jonka ne saavat sijoittautumismaastaan. Yksi tieliikenteen hankalista kysymyksistä on jo vuosikausia ollut tiemaksut ja -tullit. EU politiikalla on tällä alueella kaksi tavoitetta. Ensinnäkin mahdollisten maksujen on oltava kohtuullisia eikä niillä saa syrjiä ulkomaisia kuljettajia. Toiseksi maksujen on oltava käyttäjä/saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisia, ja ne on käytettävä infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Vuonna 1999 annettiin keskeinen säädös, ns. eurovinjettidirektiivi, jonka nojalla raskaan tavaraliikenteen ajoneuvoilta peritään maksut tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (moottoritiet, sillat, tunnelit jne.). Eurovinjetti on sähköinen maksujärjestelmä, johon kuuluva ajoneuvo voi ajaa Euroopassa pysähtymättä tietullipaikkoihin, kun siitä on ensin maksettu ajoneuvoon painoon ja kokoon perustuva kertamaksu. Tietyillä alueilla voidaan periä lisämaksuja, joista saatavat tulot käytetään ympäristöhaittojen, esimerkiksi huonon ilmanlaadun, parantamiseen tai ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten rautatieliikenteen, kehittämiseen luvun alusta lähtien on poistettu monia sisämarkkinoiden esteitä yhdenmukaistamalla teknisiä ja hallinnollisia standardeja. Muutokset koskevat esimerkiksi tiettyjen ajoneuvojen enimmäismittoja ja -kokoa, ajokortin muotoa, ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoja ja kuljettajan vähimmäiskoulutusvaatimuksia. EU mailta meni vuosia päästä sopimukseen maanteiden rahtiliikenteen työajoista. Yksimielisyyttä hankaloittivat erilaiset kansalliset työmarkkinasuhteet ja työskentelykulttuurit. EU:lla on nyt yhteiset säännöt enimmäisajoajoista ja vähimmäislepoajoista maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille. Kun lähes 75 % jäsenmaiden välisestä sisämaan rahtiliikenteestä tapahtuu teitse, rekkojen kuljettajien on näin helpompi suunnitella ajoaikojaan ja viranomaisten taas helpompi valvoa heidän ajoaikojaan Euroopan teillä. Digitaaliset ajopiirturit ovat nykyisin pakollisia uusissa raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa ja linja autoissa. Turvallisuus on olennainen osa EU:n tieliikennepolitiikkaa. Vuosien mittaan turvallisuus onkin parantunut huomattavasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana tieliikenteen kuolonuhrien määrä on vähentynyt 43 %, ja vuonna 2012 kuolonuhrien määrä oli alhaisin koskaan. Onnettomuuksien määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri EU maissa, ja kaiken kaikkiaan Euroopan tiet ovat vielä kaikkea muuta kuin turvallisia. Ja vaikka tieliikenteen kuolonuhrien määrä on EU maissa selvästi vähentynyt, loukkaantumisten määrä on edelleen liian suuri eikä se ole vähentynyt samassa tahdissa. Vuonna 2010 loukkaantui arviolta noin 1,5 miljoonaa henkilöä, joista neljäsosa sai vakavia fyysisiä vammoja. Vuonna 2012 EU:n teillä kuoli henkilöä. Jokaista tieliikenteen kuolonuhria kohti on arviolta 4 pysyvästi vammautunutta, 10 vakavasti loukkaantunutta ja 40 lievästi loukkaantunutta. Komission tieliikenteen turvallisuusohjelmassa pyritään puolittamaan kuolonuhrien määrä vuoteen 2020 mennessä. Siinä pyritään parantamaan kuorma- ja henkilöautojen turvallisuusmääräyksiä, tehostamaan liikennesääntöjen noudattamisen valvontaa, kiinnittämään enemmän huomiota moottoripyöräilijöihin, edistämään uusimman turvallisuusteknologian käyttöä ja parantamaan hätäja jälkihoitopalveluja.
(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ
,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD
LisätiedotERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ YHTEENVETO Tiivistelmä
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotMerilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja
Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus
22.3.2019 A8-0206/557 557 Otsikko 1 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotTieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa. Liikenne- ja viestintävaliokunta Ylitarkastaja Pyry Takala
Tieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Ylitarkastaja Pyry Takala 1 Käsittelyvaihe EU:ssa Euroopan komissio antoi toukokuussa 2017 ehdotuksensa
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotHelsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 31. tammikuuta 2002 PE 312.627/12-21 TARKISTUKSET 12-21 Lausuntoluonnos Marialiese Flemming Yhteisön
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta
Lisätiedota) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14738/18
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. marraskuuta 2018 (OR. en) 14716/18 OJ CONS 67 TRANS 575 TELECOM 435 ENER 398 ESITYSLISTAEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Liikenne, televiestintä ja energia) Europa-rakennus,
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.6.2018 COM(2018) 438 final ANNEX LIITE asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU)
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0258/36. Tarkistus. Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
8.9.2017 A8-0258/36 36 1 artikla 1 kohta -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla 2 kohta (uusi) Nykyinen teksti 2. Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotKilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä
Kilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä Veli-Matti Syrjänen Erityisasiantuntija Vientikuljetus- ja laivauspäivät 25.4.2019 Hyvinvointia ja kestävää kasvua toimivilla palveluilla, tiedolla
LisätiedotBriefing 3: Euroopan sisämarkkinat
Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat Taneli Lahti EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston
LisätiedotVähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)280 lopullinen 2010/0168 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, moottoriajoneuvojen hyväksymistä sähköturvallisuuden osalta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotBrexit ja lentoliikenne
Brexit ja lentoliikenne Ilmailun säädösinfo 23.10 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tausta lyhyesti Yhdistynyt kuningaskunta (UK) jätti 29.3.2017 ilmoituksen aikomuksestaan erota Euroopan unionista.
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.2.2011 KOM(2011) 69 lopullinen 2008/0147 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/XXXX(INI) liikenne- ja matkailuvaliokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2015/XXXX(INI) 23.6.2015 LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle Euroopan unionin yleisestä talousarviosta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotEU:n Rautatiepaketit I ja II
EU:n Rautatiepaketit I ja II Rautatiepaketti I Rautatiepaketti II Täytäntöönpano Suomessa rautatielailla keväällä 2003 Valmistelu kesken, voimaan Suomessa 2006- (?) Täsmentää rautatieyritysten toimilupasääntelyä
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. marraskuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvosto Kom:n
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.10.2007 KOM(2007) 606 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN PÄÄOSASTO Bryssel 27. helmikuuta 2018 Rev1 TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA JA KULUTTAJANSUOJAA
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotFINLAND: North Sea-Baltic Corridor Scandinavian-Mediterranean Corridor What are the key benefits? The new infrastructure policy in Europe
FINLAND: Finland has 2 Core Network Corridors crossing its country: The North Sea-Baltic Corridor stretches from the North Sea ports Antwerp, Rotterdam, Amsterdam, Bremen and Hamburg through Poland to
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta
LisätiedotHankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2019 COM(2019) 221 final 2019/0107 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Saksan valtuuttamisesta muuttamaan Sveitsin kanssa tekemäänsä voimassa olevaa kahdenvälistä
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
Lisätiedot10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. heinäkuuta 2019 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2019/0107 (COD) 10425/19 TRANS 387 CODEC 1241 CH 34 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotTARKISTUKSET - Osa
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 17.10.2012 2011/0302(COD) TARKISTUKSET - Osa 3 588-743 Mietintöluonnos Adina-Ioana Vălean,
LisätiedotRIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET
Lisätiedot14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0114 (COD) 9672/17 ADD 2 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola
Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu Meriteollisuus ry:n syysseminaari 22.11.2018 Vilja Klemola 1 Merenkulun kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälinen merenkulku vastaa noin 2,5 prosentista kaikista maailman
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE VASTAUKSET ja PISTEYTYS YLEISOHJE Tehtävät 1-8 ovat neljän (4) pisteen arvoisia. Vähäisistä virhe
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE 31.5.2018 VASTAUKSET ja PISTEYTYS YLEISOHJE Tehtävät 1-8 ovat neljän (4) pisteen arvoisia. Vähäisistä virheistä vähennetään 0.5 pistettä. TEHTÄVÄ 1: Jokainen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus
Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 15.4.2014 COM(2014) 17 final 2014/0007 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen
LisätiedotAsia EU-komission julkinen kuuleminen vinjettidirektiivistä ja Euroopan laajuisesta tietullipalvelusta
Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600274 PAO Takala Pyry(LVM) 02.09.2016 Asia EUkomission julkinen kuuleminen vinjettidirektiivistä ja Euroopan laajuisesta tietullipalvelusta Kokous U/E/UTPtunnus
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotMietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä
11.6.2018 A8-0193/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Liikenne- ja matkailuvaliokunta Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar A8-0193/2018 Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotMEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat
MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotKansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen
Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotEd. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
Lisätiedot