LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI"

Transkriptio

1 LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishanke.

2 Tämän toimintamallin lisäksi tulee kunkin yksikön määritellä, miten tätä mallia toteutetaan omissa työkäytännöissä. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU 5 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä 9 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Kun huoli ei poistu tai kasvaa 17 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi 18 Väkivallan määrittelyä 20 Lapsen ruumiillinen kurittaminen 21 Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin 21 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö 22 Lapsen normaali seksuaalinen kehitys Lapsuuden uteliaisuus 23 Murrosiän herkistyminen 23 Rohkaistuminen 24 Lapsen poikkeava seksuaalisuus ja seksualisoitunut käytös 24 Vanhempien päihteidenkäytön vaikutukset lapsiin 25 Lapsen monet selviytymiskeinot päihdeperheissä 26 Perheen kriisitilanteen määrittelyä Ymmärryksen merkitys 27 Työntekijän ymmärrys Lastensuojelun tarpeen arvio ja lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyn teemat Lapsen läheisverkoston kartoittaminen Dokumentointi lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä Avohuollontukitoimet Edunvalvoja Kiireellinen sijoitus Huostaanotto Jälkihuolto 40 Liitteet 42 Lähteitä 57 YHDESSÄ ENEMMÄN 2

3 JOHDANTO Jokainen aikuinen, jonka lapsi arjessaan kohtaa, on lapselle TÄRKEÄ. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ovat saaneet Länsi-Saimaan kuntien lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät kehittämään lastensuojelutyötä. Tarkoituksenmukainen lastensuojelun palvelujen järjestäminen ja työmenetelmien kehittäminen edellyttää seudullista yhteistyötä. Länsi-Saimaan lastensuojelun yhteistyömallia on työstetty kehittämistyöryhmissä SKOLA: Terveydenhoitaja Katri Tapio, Ylämaa, alk. Kati Saren, alk. Sanna Julku Nuoriso-ohjaaja Sirpa Kilpeläinen, Luumäki Nuorisotyön ohjaaja Juha Rintamäki, Luumäen seurakunta Erityisopettaja Liisamaija Lehkonen, Lemi Erikoissairaanhoitaja Iiris Hatakka, Savitaipale Perhepäivähoidon ohjaaja Ritva Nikkilä, Savitaipale MLL:n Suomenniemen yhdistyksen pj. Katri Kontunen-Karhula alkaen LATUA: Projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen, EPM-hanke. Sosiaalityöntekijä Katriina Kunttu, maalisk-07 alkaen Tomi Nurmiainen vs., Luumäki Sosiaalityöntekijä Kirsti Orpana, Lemi Sosiaalityöntekijä Päivi Hiiri, Savitaipale Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. VITONEN: Sosiaalijohtaja Taina Porthèn, Luumäki Vs. sosiaalijohtaja Helena Japola, Savitaipale Perusturvajohtaja Hannele Partamies, Lemi Perusturvajohtaja Anne Ikäheimonen, Ylämaa, Sosiaalisihteeri Riitta Kiljunen, Suomenniemi, Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. Kehittäjäsosiaalityöntekijät Paula Ylönen ja Ulla Huhtalo sekä kehittäjäpsykologi Tuija Vanhanen ovat osallistuneet kaikkien työryhmien työskentelyyn. YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi on valittu Länsi-Saimaan lastensuojelukäytäntöjen yhtenäistäminen. Tämä toteutetaan laatimalla kirjallinen Länsi- Saimaan lastensuojelutyön yhteistyömalli alkaen peruspalveluissa toteuttavasta ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Tämän lisäksi toimintaohje sisältää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön prosessikuvauksen. Toimintaohjeistuksen tavoitteena on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä ja työnjakoa. Toimintaohje on tarkoitettu arjen työvälineeksi, se on apuna uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja tukena jokapäiväisessä työssä. Työmalli on hyvä esitellä myös kuntalaisille esim. lasten vanhemmille koulun tai päivähoidon vanhempainilloissa. Länsi-Saimaan yhteistoimintamallin valintaa YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi tukee Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia sekä lastensuojelulain uudistus. YHDESSÄ ENEMMÄN 3

4 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvointi visiossa Etelä-Karjala aktiivisten ja hyvinvoivien ihmisten maakunnaksi, jossa on esteetön ympäristö ja laadukkaat hyvinvointipalvelut edistämässä itsenäistä elämän hallintaa, terveyttä ja osallistumista. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen visiona määritelmä on turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen. Tavoitteena on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä kasvuympäristö lapsiperheille lapsilähtöisyyden vahvistuminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa paikallinen, seudullinen ja alueellinen yhteistyö vakiintuu voimavaraksi lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen hyvinvoinnin kuva Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista kunnan peruspalveluissa voimaan tuleva Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä tukemaan perheitä kasvatustehtävässään ja tarjoamaan tarvittavaa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta. YHDESSÄ ENEMMÄN 4

5 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki jaottelee lastensuojelutyön ehkäisevään ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön. Lain määrittelyn mukaan ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotoimessa. Lastensuojelulaki 2 : Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. Lastensuojelulaki 3 3 mom.: Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelun keskeiset periaatteet 4 Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. YHDESSÄ ENEMMÄN 5

6 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana (LSL 3, ). LAPSI- JA PERHE KOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL 3, ). KUNNAN PERUSPALVELUT; NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA NUORISOTYÖ SOSIAALITYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde ja mielenterveys palvelut, terveydenhuolto LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄT; LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITYS ASIAKASSUUNNITELMA AVOHUOLLON TUKITOIMET KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO JÄLKIHUOLTO SEURAKUNTA VARHAINEN HAVAINNOINTI, TUEN TARJOAMINEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LASTENSUOJELUN TOIMENPITEIDEN TARPEESTA (7 VRK) Kuva 1:Ehkäisevä ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu YHDESSÄ ENEMMÄN 6

7 Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen ja perheen kanssa työskentelevän peruspalvelun työntekijät toimimaan siten, että lapsi ja perhe saavat riittävää tukea neuvolasta, päivähoidosta ja koulusta. Lisäksi eräitä aikuispalveluita koskee velvoite ottaa huomioon aikuista hoidettaessa myös hänen huollossaan olevien lasten erityistarpeet (esim. päihdeja mielenterveyspalvelut). Käytännössä kunnan peruspalveluissa on paljon mahdollisuuksia tukea perheitä ja varhaista tukea käytetään peruspalveluissa paljon. Tällä yhteistyömallilla pyritään selkiyttämään siirtymää ehkäisevästä lastensuojelusta lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Tämän toimintamallin tavoitteena on selkiyttää eri asiantuntijoiden yhteistyötä ja vastuita koko lastensuojelun prosessin ajan. Lisäksi mallin tavoitteena on lisätä sekä peruspalveluissa työskentelevän henkilöstön tietoa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön mahdollisuuksista ja haasteista että sosiaalityöntekijöiden tietoja peruspalveluiden mahdollisuuksista tukea perheitä. YHDESSÄ ENEMMÄN 7

8 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU AAMU- JA IL- TAPÄIVÄTOIMINTA SOSIAALITYÖ NUORISOTYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveydenhuolto SEURAKUNTA hav. ei aih. huolta havainnot aiheuttaa huolta, lähiesimiehen konsultointi (liite1) EI HUOLTA, palaute vahvuuksista lapselle/perheelle PERHEEN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN, HUOLI HÄVIÄÄ, palaute perheelle HUOLI PUHEEKSI VANHEMPIEN KANSSA, selvitetään peruspalveluiden tukimuodot (liite 2) PERUSPALVELUN TUKI EI RIITÄ, HUOLI EI POISTU TAI KASVAA lähiesimiehen konsultointi KIIREELLINEN TILANNE, VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET TUKEMINEN PERUSPALVE- LUSSA JAT- KUU SOSIAALI- TYÖNTEKI- JÄN KON- SULTOINTI PUHELIN AIKA OPPILASHUOLTO (konsultointi myös nimeämättä tapauksia) ARVIO LASTENSUOJE- LUN TOIMEN- PITEIDEN TARPEESTA (7 vrk) sosiaalityöntekijä koordinoi vanhemmat mukana moniammatillinen perheen voimavarojen kartoitus dokumentointi LASTENSUOJELUN ASIAKKUUS, MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI YHDESSÄ ENEMMÄN Kuva 1: Lastensuojelun yhteistyömalli 8

9 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä Varhainen havainnointi peruspalveluissa on osa perustehtävää ja toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Tämä tarkoittaa kaikkien lasten havainnointia osana omaa työtä, myös vahvuuksien ja hyvien asioiden havainnointia ja niistä palautteen antamista lapselle ja hänen perheelleen. Tavoitteena on lapsen hyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja näiden asioiden vahvistaminen. Tarkoitus on havaita hyvinvointia vaarantavat tekijät mahdollisimman varhain niin, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähän. Varhainen havainnointi liittyy sekä lapsen ikään että itse toimintaan. Se kattaa kaikki lapselle tai hänen perheelleen suunnatut palvelut. Varhainen havainnointi on vanhemman kohtaamista sekä asioiden ja tietojen vaihtamista lasta koskevissa kysymyksissä. Ohessa lista kysymyksiä, jotka auttavat havainnoimaan lapsen hyvinvoinnin eri osaalueita. Kysymyksiä ei ole tarkoitettu asioiksi, joihin yhdessä lapsen tai perheen kanssa haetaan vastauksia, vaan ne auttavat pohtimaan lapsen hyvinvointia mahdollisimman monesta näkökulmasta. VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi. KUN TYÖSKENTELET LAPSEN/PERHEEN KANSSA JA HAVAINNOIT SAMALLA LAPSEN HYVINVOINTIA, VASTAA MIELESSÄSI SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN. JOS VASTAUKSET EIVÄT AIHEUTA HUOLTA, ANNA LAPSELLE JA PERHEELLE PALAUTE SIITÄ. MIKÄLI VASTAUKSET AIHEUTTAVAT HUOLTA, OTA HUOLI PUHEEKSI PERHEEN KANSSA. lapsen vahvuudet millainen on lapsen ulkoinen olemus? miten kuvailet lapsen kaverisuhteita? miten lapsi suhtautuu aikuisiin? miten lapsi suhtautuu sääntöihin? miten lapsi ilmaisee tunteita? ovatko lapsen taidot ikätasoisesti kehittyneet? jos ei, miten ei? onko lapsen psyykkinen kehitys mielestäsi ikätasoinen? jos ei, miten ei? millainen on lapsen päivärytmi? miten lapsen koulunkäynti sujuu? mitä lapsi tekee vapaa-aikana? miten kuvailet lapsen ja vanhempien välistä suhdetta? millaista on yhteistyö perheen kanssa? onko lapsessa tapahtunut suuri muutos? mitä tukea jo annettu? mitä muita huomioita? Kuva 2: Varhainen havainnointi Länsi-Saimaan seudulla Kun työssäsi havainnoit lasta ja huolestut lapsen hyvinvoinnista, neuvottele havainnoistasi lähiesimiehesi tai kollegasi kanssa. Mikäli keskustelun jälkeen olet edelleen huolissasi lapsen hyvinvoinnista, ota huoli puheeksi vanhempien kanssa. Tarkoituksenmukainen ja YHDESSÄ ENEMMÄN 9

10 oikea-aikainen tuki peruspalvelussa mahdollistuu työntekijän havaintojen, lapsen tarpeiden ja vanhempien näkemysten yhteen sovittamisesta. Tämä yhteen sovittaminen tarkoittaa työkäytäntöjen sovittamista lapsen tarpeiden mukaisiksi. Joskus tilanne voi edellyttää erityisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Jatkossa on tarkemmin kuvattu Stakesin huolen vyöhykkeistö ja tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen avuksi keskusteluun vanhempien kanssa. Tapaamisessa vanhempien kanssa ja yhteisen tavoitteen määrittelyssä voit käyttää apuna tukitoimien seurantalomaketta (liite 2). Puheeksioton yhteydessä kartoitetaan mitä tukea lapsi ja/tai vanhemmuus tarvitsee. 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Jos varhaisen havainnoinnin aikana huolestut lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä, elämäntilanteesta tai olosuhteista ja konsultoituasi esimiestäsi tai kollegaasi, olet edelleen huolissasi, ota huolesi puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen E. Eriksson ja T. Arnkil ovat kehittäneet huolen puheeksiottamismenetelmän, joka sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tässä yhteydessä huolella tarkoitetaan subjektiivista näkemystä, joka työntekijällä syntyy asiakassuhteessa. Huolen lähtökohtana on lapsen/nuoren tai perheen jokin pulma. Huoli kohdistuu kahteen asiaan yhtä aikaa: lapsen/nuoren selviämiseen ja työntekijän omiin toimintamahdollisuuksiin. Huolen puheeksiottamista helpottaa konkreettisten havaintojen kirjaaminen. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää selkiyttämään huolenaiheitaan sekä pohtimaan omaa ja organisaation mahdollisuuksia tukea lasta ja perhettä. Lisäksi konkreetteihin havaintoihin on helpompi löytää tukitoimia. YHDESSÄ ENEMMÄN 10

11 Stakesissa kehitetty huolen vyöhykkeistö: EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoima varojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti lapsi/ nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. 7 Huoli erittäin suuri: lapsi/ nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä. EI HUOLTA VYÖHYKE (1) Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3) Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III HUOLEN HARMAA VYÖHYKE (4-5) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 YHDESSÄ ENEMMÄN 11

12 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7) Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti. Huolen ottaminen puheeksi on osa kunnioittavaa varhaista puuttumista. Puheeksioton ennakointimenetelmää on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun oma huoli halutaan ottaa puheeksi huoltajien kanssa. Puheeksi ottamisen tukena voidaan käyttää kysymyslomaketta, jossa asiaa lähestytään ennakoiden. Puheeksi otetaan oma lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelmaa. Ennakointien avulla kokeillaan ja tutkitaan oman toiminnan seurauksia ja haetaan vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ennakointilomakkeessa on kysymyksiä, joiden avulla voi valmistautua puheeksi ottamiseen sekä kysymyksiä, joiden avulla voi jälkikäteen arvioida puheeksi ottamista. Muista: Kun aikuisella / työntekijällä nousee huoli lapsesta, nuoresta tai perheestä Oma subjektiivinen asiakassuhteessa syntynyt huolesi riittää Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve Ota huoli puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet tukea ja löytää ratkaisuja ongelmiin ovat vielä suuret Keskustele huolestasi ensin esimiehesi tai kollegan kanssa Huolen vyöhykkeistö auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta Liitteenä (1) Stakesin/Arnkil & Eriksson Huolen puheeksioton ennakointilomake avuksi, kun suunnittelet huolen puheeksiotto tilannetta. (Lähde; Eriksson, Arnkil / Huoli puheeksi opas varhaisista dialogeista, Stakes oppaita 60) 3. Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Länsi-Saimaan seudullisen lastensuojelun yhteistyömallin tavoitteena on, että tuen tarve havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tarvittava tuki pystyttäisiin tarjoamaan peruspalvelun sisällä yhteistyössä vanhempien kanssa. Neuvola: Yleisen suunnitelman mukaisesti pienet, alle vuoden ikäiset lapset tavataan neuvolassa usein, noin kerran kuukaudessa, isommat eli yli 2-vuotiaat vain kerran vuodessa. Tarvittaessa neuvolakäynnit voidaan suunnitella tiheämmiksi henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Yhteistyö terveydenhoitajien ja muiden asiantuntijoiden, erityisesti päivähoidon, kanssa ohjaa varhaiseen havainnointiin ja varhaisempaan tukeen. Päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä vahvistaa 5-vuotislomake, jonka vanhemmat toimittavat päivähoidosta neuvolaan tarkastuksen yhteydessä. YHDESSÄ ENEMMÄN 12

13 Terveydenhoitajan mahdollisuus osallistua esiopetuspaikkojen järjestelyyn vahvistaa varhaista havainnointia ja mahdollisen tuen suunnittelua. Tarvittaessa on mahdollista toisen terveydenhoitajan, lääkärin, psykiatrinen sairaanhoitajan, psykologin tai puheterapeutin konsultaatio. Perheen neuvonta ja ohjaus; tiedottaminen kerhoista, kotiavusta, perhekahvilasta, vertaisryhmistä. Kotikäynnit kaikkien vastasyntyneiden lasten koteihin ja muutenkin tarvittaessa (myös äitiysneuvolassa). Molempien vanhempien tapaamiset neuvolakäynneillä. Osallistumismahdollisuus perhe- ja synnytysvalmennuksiin kaikille synnyttäjille (ei vain ensisynnyttäjille). Päihteiden käyttöä ja väkivaltaa kartoittavien lomakkeiden käyttö. Ryhmäneuvolatoiminta. Päivähoito: Päivähoidon vahvuus on lapsen ja perheen kohtaaminen päivittäin. Siitä syntyvä kasvatuksellinen vuorovaikutus on lasta koskevien asioiden ja tietojen vaihtamista vanhemman kanssa. Lasta koskevien havaintojen perusteella voidaan suunnitella ja rakentaa varhainen tuki osaksi perustyön toteuttamista. Varhainen tuki rakentuu päivähoidon arjen käytännöille lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Päivähoidon varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen ja perheen erilaisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja arvioiminen. 1. Kasvatuksellisen kumppanuussuhteen luominen lasten vanhempien kanssa päivähoidon alkaessa ja sen ylläpitäminen koko hoitosuhteen ajan: - päivittäiset kohtaamiset; lasta koskevien tietojen vaihto - kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa - lapsen kehityksen dokumentointi (kasvunkansiot) 2. Kasvatustoiminnan mukauttaminen lapsen tarpeita vastaavaksi - toiminnan sisältöjen/menetelmien mukauttaminen - perustaitojen harjaannuttaminen - lapsen itsetunnon vahvistaminen - eriyttäminen (vertaisryhmät ja yksilölliset tehtävät) 3. Kuntouttavien elementtien käyttö: - päivästruktuurin ylläpitäminen - vuorovaikutustaitojen vahvistaminen - lapsen oman toiminnan ohjauksen vahvistaminen päivittäisissä tilanteissa - kehityksen osa-alueiden tukeminen (Lähde: L. Heinämäki / Varhaista tukea lapselle, Stakes, Oppaita 62) Koulu: Peruskoulun opetussuunnitelmassa on määritelty koulujen arvopohja ja kasvatustavoitteet. Niiden tarkoituksena on myös tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Koulun toimintakulttuurin ja työtapojen tulisi mahdollistaa oppilaiden terve kasvu. Opetussuunnitelmassa on myös määritelty erilaiset, koulun käytössä olevat tukimuodot: YHDESSÄ ENEMMÄN 13

14 1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Yksilötasolla tämä toteutuu esim. vanhempainvarteissa, yhteisötasolla esim. vanhempainiltoina. 2. Ohjauksen järjestäminen on kaikkien opettajien velvollisuus. Opintoohjauksen lehtorin vastuulla on erityisesti peruskoulunsa päättävien oppilaiden jatko-opinnoissa opastaminen. 3. Tukiopetusta on annettava oppilaalle, jolla on syystä tai toisesta oppimisvaikeuksia. 4. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle selkiyttämään tavoitteita ja lisäämään motivaatiota. Erityisoppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 5. Koulun oppilashuollon velvollisuus on tukea lapsen ja nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuollosta vastaa moniammatillinen ryhmä, jossa rehtorin, opettajien ja erityisopettajien lisäksi ovat edustettuina terveydenhoitaja, tarvittaessa koululääkäri, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Tarpeen mukaan palavereihin osallistuvat psykologi tai muu erityislääkäri. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota luokkaisille lapsille turvallinen, virikkeinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen klo 17:00 saakka. Aamupäivätoiminta järjestetään tarvittaessa päivähoitoryhmissä. Iltapäivätoimintaan pääsevät osallistumaan kaikki ilmoittautuneet lapset, aamupäivätoimintaan valinnassa painottuvat perhekohtaiset syyt. Toiminnan lähtökohtana on tarjota lapselle turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen. Toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä, luo perustaa hyville vapaaajanviettotavoille ja auttaa vanhempia ja koulua kasvatustehtävässään. Varhainen puuttuminen lapsen pulmatilanteisiin ennaltaehkäisee ongelmien kasautumista ja lapsen syrjäytymistä. Toimintaan osallistuvat työntekijät voivat tarvittaessa osallistua kutsuttaessa koulun oppilashuoltoryhmään. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien ja koulun kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - tunne-elämän ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen - eettisen kasvun tukeminen - osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Toiminnan sisällössä kiinnitetään erityisesti huomiota - leikkiin - luovaan toimintaan - myönteisiin elämyksiin - käden taitoihin - arjen taitojen opetteluun - kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun - liikuntaan YHDESSÄ ENEMMÄN 14

15 Sosiaalityö: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Tavoitteeseen pyritään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukemisen kautta. Lähtökohtana on sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavarojen vahvistaminen. Varhainen havainnointi sosiaalityössä on ohjausta ja neuvontaa sekä motivointia muutokseen. Koko perheen yhteiset tapaamiset ja perheen kokonaistilanteen kartoittaminen erilaisissa kriisitilanteissa edesauttavat ongelmien varhaisempaa havaitsemista ja kohdennettua yksilökohtaista tukemista. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on lapsen tilanteen erityinen huomioiminen, vaikka asiakkaana olisi aikuisia. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on neuvotteluihin ja kokouksiin esim. oppilashuolto ryhmään, osallistuminen ja tuen suunnittelu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman varhain. Nuorisotyö: Nuorisolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat - nuorten kasvatuksellinen ohjaus - toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, - tieto- ja neuvontapalvelut - nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki - liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta - nuorten ympäristökasvatus - tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Aikuisten palvelut: Lastensuojelulaki 10 : Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, ja kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja YHDESSÄ ENEMMÄN 15

16 kasvatuksesta arvioidaan tällöin heikentyneen, tai kun aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan, on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Varhaisen havainnoinnin tavoitteena aikuisten palveluissa on: 1. Tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Keskustelun päämääränä on auttaa vanhempia tukemaan omia lapsiaan ja vahvistaa lasten kehitystä tukevia ja lasta suojaavia prosesseja perheessä ja lapsen muissa elämänpiireissä. Keskusteluja lapsista ehdotetaan kaikille perheille, riippumatta siitä, onko perheessä ongelmia vai ei. Vanhemmilla voi olla huolia ja kysymyksiä, vaikka mitään ongelmia ei olisikaan. 2. Arvioida lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen kuten lastenneuvolan, koulun oppilashuollon, perheneuvolan tai lasten/nuorisopsykiatrian tarjoamiin palveluihin. 3. Arvioida lastensuojelutoimenpiteiden ja/tai muiden sosiaalipalvelujen tarve. Perhe voi tarvita lastensuojelutoimenpiteitä, hyötyä erilaisista sosiaalitoimen perhetukimuodoista ja tarvita toimeentulotukea. 4. Saattaa lapsi ja perhe tarvittavien lisäpalvelujen äärelle. Vanhempaa hoitavalla taholla ei ole hoitovastuuta lapsesta, mutta on vastuu saattaa lapset ja perhe tarvittavan avun äärelle. Lapset voivat tarvita omia mielenterveyspalveluja, aviopuolisot pariterapiaa, perhe sosiaalitoimen perhepalveluja tai taloudellista tukea toimeentulotuesta aina velkaneuvontaan asti. (Lähde (lapsuus ja perhe, toimiva lapsi ja perhe)). Mielenterveyspalveluihin pyritään kynnys pitämään mahdollisimman matalana. Yhteydenotto mielenterveystoimistoon johtaa potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvitykseen. Siinä huomioidaan erityisesti perheeseen kuuluvat lapset ja nuoret. Vastaanottokäynnillä kartoitetaan perheen pärjääminen jokapäiväisessä elämässä, arkirutiinien sujuminen ja perheen sosiaalisten suhteiden säilyminen: aviopuolisolta saatava tuki, perheen muu tukiverkosto, perheen tarvitsema apu (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä). Tarvittaessa ollaan mukana jatkohoidossa esim. perhetapaamisissa yhdessä lääkärin kanssa. Kun potilaana on nuori, motivoidaan sekä nuorta että hänen vanhempiaan nuoren hoidon tarpeellisuudesta. Odotettaessa aikaa psykiatrian poliklinikalle järjestetään tukikäyntejä kunnan omassa hoitopisteessä. Usein vanhemmat itse ovat jo huolissaan lapsistaan. Odottavien ja vastasynnyttäneiden äitien mielenterveyteen kiinnitetään erityistä huomiota tekemällä tiiviisti yhteistyötä neuvolan kanssa. Päihdeongelmissa kartoitetaan koko perheen tilanne ja avun tarve. Myös alustukset/luennot eri tilaisuuksissa ovat ehkäisevää ja tukevaa työtä. Seurakunta: Diakoniatyön muotoja: Keskusteluapu/sielunhoito, sururyhmät läheisensä menettäneille, taloudellinen tuki, vertaisryhmät, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. YHDESSÄ ENEMMÄN 16

17 Nuorisotyön muotoja: Erilaisia tapahtumia ja toimintaa nuorille, retkiä, leirejä, tukihenkilötoimintaa, keskusteluapua/sielunhoitoa, katupäivystystä, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto, joka toimii antamalla apua perhekysymyksissä ja muissa henkilökohtaisissa asioissa. Työmuotoja ovat mm. yksilö-, pari- ja perheneuvottelut, perheasiain sovittelu sekä perhekasvatus. Palvelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaille maksuttomia. Käyntiosoite: Valtakatu 40, 2. krs Postiosoite: PL Lappeenranta puh. (05) sähköposti: 4. Kun huoli ei poistu tai kasvaa Jos huoli lapsen tilanteesta ei poistu tai kasvaa vanhempien kanssa käydystä keskustelusta ja peruspalvelussa annetusta varhaisesta tuesta huolimatta, keskustele asiasta lähiesimiehesi kanssa sopiaksesi yhteydenotosta kuntasi sosiaalityöntekijään. Yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa sovitte asian jatkokäsittelystä ja työnjaosta. MUISTATHAN, ETTÄ VOI OLLA TILANTEITA, JOLLOIN TARVITAAN VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ JA SINUN ON OLTAVA VÄLITTÖMÄSTI YHTEYDESSÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN. YHDESSÄ ENEMMÄN 17

18 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki 3 : Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi Lastensuojelulaki 25 : Ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi (entinen lastensuojeluilmoitus) tehdään käytännössä kunnan sosiaalityöntekijälle joko kirjallisesti (liite 4) tai suullisesti. Pyynnössä lastensuojelun tarpeen selvittämisestä tulee ilmetä lapsen nimi ja yhteystiedot, mikä lapsen tilanteessa huolettaa, kuinka suuri huoli on (1-7), milloin huoli syntyi ja mikä konkretisti huolestuttaa. Kun pyynnön esittäjänä on viranomainen, tulee hänen ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa. Suositeltavaa on, että pyynnön esittäjä kertoo aikeistansa itse perheelle ja perustelee asian. Aina ennen pyyntöä lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi voi konsultoida kyseessä olevasta tilanteesta sosiaalityöntekijää. Vuoden 2008 alusta kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä (LsL 25 ). Joissakin tilanteissa tarvitaan välittömiä toimenpiteitä ja sinun on oltava yhteydessä sosiaalityöntekijään välittömästi. Sosiaalityöntekijä arvioi aina viimekädessä toimenpiteiden kiireellisyyden. Kuvassa 3 listattuna tilanteita, jolloin pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämisestä on aiheellista tehdä. YHDESSÄ ENEMMÄN 18

19 PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI, kun sinulla suuri huoli lapsen hyvinvoinnista, eikä huolen puheeksiotto ja tuki peruspalveluissa riitä Ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelulaki 25, ): Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. VÄKIVALTA väkivalta (fyysinen ja/tai henkinen) perheessä lapsen/nuoren pahoinpitely lapsen/nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö väkivallalla uhkaaminen alistaminen mitätöinti lapsen/nuoren väkivaltainen käytös PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ lapsi päihtyneen aikuisen hoidossa ( lapsi tarvitsee huolenpitoa enemmän kuin päihtynyt aikuinen kykenee antamaan) päihtynyt vanhempi hakee lasta lapsen/nuoren päihteiden käyttö, hallussapito ja välittäminen TURVATTOMUUS liian varhainen vastuunotto omista tai perheen asioista heitteillejättö vaelteleva lapsi itsetuhoinen käytös piittaamattomuus säännöistä (näpistely, tms.) perushoivan ja huolenpidon puutteet oppivelvollisuuden laiminlyönti POIKKEAVA SEKSUAALISUUS ei ikätasoinen seksuaalinen käytös tai puheet pakonomainen toiminta lapsi altistuu ikätasoonsa nähden sopimattomalle toiminnalle tai aineistolle PERHEEN KRIISI TILANTEET huomio lapsen tilanteeseen pitkittynyt kriisitilanne työntekijänä omat keinosi eivät riitä perhe ei ole saanut/hakenut apua VOI AINA, MYÖS MUISSA TILANTEISSA, OTTAA YHTEYTTÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN ESIM. PUHELIMITSE KERRO VANHEMMILLE, ETTÄ PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI TEHDÄÄN JA MIKSI KIIREEL- LINEN TILANNE, VÄLITTÖ- MÄT TOIMENPI- TEET LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIO, YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA Kuva 3: Pyyntö lastensuojelun tarpeen YHDESSÄ ENEMMÄN selvittämiseksi 19

20 Väkivallan määrittelyä Perheväkivalta oli pitkään hallitseva käsite, jolla viitattiin perheessä tapahtuvaan väkivaltaan. Nykyään käytetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitettä, joka kattaa erilaiset väkivallan muodot toisilleen läheisten ihmisten kesken perheessä, työpaikalla, koulussa tai harrastusten parissa. Parisuhdeväkivallan kohteena on vielä useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Parisuhdeväkivaltaa on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Fyysinen väkivalta Parisuhdeväkivallan monimuotoisuutta voi lähestyä jakamalla se fyysiseen, seksuaaliseen ja henkiseen väkivaltaan. Fyysinen pahoinpitely on esimerkiksi kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivaltaa jättää jälkiä, se on myös helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja johtaa myös kuolemaan. Henkinen väkivalta Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi kumppanin verbaalinen alistaminen nimittelemällä häntä erityisesti toisten läsnä ollessa tai nolaamalla hänet julkisesti. Sitä on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta liittyy lisäksi aina fyysiseen väkivaltaan. Jo väkivallan uhka on äärimmäistä henkistä väkivaltaa. Henkistä tuskaa, kuten pelkoa, voidaan pitää väkivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena pahoinpitelyjen määrästä ja laadusta riippumatta. Monet naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallassa pahimmaksi pelossa elämisen ja väkivallan uhan. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa ovat raiskaukset ja seksiin pakottamiset. Kysymys on sekä fyysisestä että henkisestä väkivallasta. Viimeksi mainittua aiheuttaa jo väkivallanteko sinällään. Rakkauden, seksuaalisuuden ja väkivallan toisiinsa kietoutuminen on suomalaisessa parisuhdeväkivallassa varsin yleistä. Tällä yhteenliittymällä voidaan myös puolustella väkivaltaa ja tulkita sitä eroottis-romanttiseen rakkauteen kuuluvien»normaalien» tunteiden valitettavina ylilyönteinä. Taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta Fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi voidaan vielä erikseen nimetä taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta, tai nämä voidaan sisällyttää henkiseen väkivaltaan. Parisuhdeväkivalta on siis hyvin moniulotteista, ei vain fyysistä, kuten usein kuvitellaan. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, www. ensijaturvakotienliitto.fi) Perheväkivallasta puhuttaessa siinä sanotaan yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin useimmiten myös kolmas osapuoli, lapsi väkivallan todistajana. Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapsille haitallista, lapset voivat kokea väkivaltatilanteet ja esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan jopa pelottavammaksi kuin YHDESSÄ ENEMMÄN 20

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI

LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke 1.3.2005 31.12.2007. Sosiaalialan kehittämishanke. Tämän toimintamallin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Esimerkkinä Länsi-Saimaan seutukunta Kehittämissuunnittelija Paula Ylönen, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN Seinäjoen lastensuojelupäivät 16.2.2017 OTK Kati Saastamoinen LAPSEN SUOJELU: OSA VIRANOMAISEN JULKISTA HALLINTOTEHTÄVÄÄ Lapsen suojelu kuuluu julkiselle vallalle

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Tapa ottaa askarruttavia asioita puheeksi toista loukkaamatta. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1.4.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnallisen kehittämisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot