LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI"

Transkriptio

1 LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishanke.

2 Tämän toimintamallin lisäksi tulee kunkin yksikön määritellä, miten tätä mallia toteutetaan omissa työkäytännöissä. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU 5 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä 9 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Kun huoli ei poistu tai kasvaa 17 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi 18 Väkivallan määrittelyä 20 Lapsen ruumiillinen kurittaminen 21 Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin 21 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö 22 Lapsen normaali seksuaalinen kehitys Lapsuuden uteliaisuus 23 Murrosiän herkistyminen 23 Rohkaistuminen 24 Lapsen poikkeava seksuaalisuus ja seksualisoitunut käytös 24 Vanhempien päihteidenkäytön vaikutukset lapsiin 25 Lapsen monet selviytymiskeinot päihdeperheissä 26 Perheen kriisitilanteen määrittelyä Ymmärryksen merkitys 27 Työntekijän ymmärrys Lastensuojelun tarpeen arvio ja lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyn teemat Lapsen läheisverkoston kartoittaminen Dokumentointi lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä Avohuollontukitoimet Edunvalvoja Kiireellinen sijoitus Huostaanotto Jälkihuolto 40 Liitteet 42 Lähteitä 57 YHDESSÄ ENEMMÄN 2

3 JOHDANTO Jokainen aikuinen, jonka lapsi arjessaan kohtaa, on lapselle TÄRKEÄ. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ovat saaneet Länsi-Saimaan kuntien lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät kehittämään lastensuojelutyötä. Tarkoituksenmukainen lastensuojelun palvelujen järjestäminen ja työmenetelmien kehittäminen edellyttää seudullista yhteistyötä. Länsi-Saimaan lastensuojelun yhteistyömallia on työstetty kehittämistyöryhmissä SKOLA: Terveydenhoitaja Katri Tapio, Ylämaa, alk. Kati Saren, alk. Sanna Julku Nuoriso-ohjaaja Sirpa Kilpeläinen, Luumäki Nuorisotyön ohjaaja Juha Rintamäki, Luumäen seurakunta Erityisopettaja Liisamaija Lehkonen, Lemi Erikoissairaanhoitaja Iiris Hatakka, Savitaipale Perhepäivähoidon ohjaaja Ritva Nikkilä, Savitaipale MLL:n Suomenniemen yhdistyksen pj. Katri Kontunen-Karhula alkaen LATUA: Projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen, EPM-hanke. Sosiaalityöntekijä Katriina Kunttu, maalisk-07 alkaen Tomi Nurmiainen vs., Luumäki Sosiaalityöntekijä Kirsti Orpana, Lemi Sosiaalityöntekijä Päivi Hiiri, Savitaipale Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. VITONEN: Sosiaalijohtaja Taina Porthèn, Luumäki Vs. sosiaalijohtaja Helena Japola, Savitaipale Perusturvajohtaja Hannele Partamies, Lemi Perusturvajohtaja Anne Ikäheimonen, Ylämaa, Sosiaalisihteeri Riitta Kiljunen, Suomenniemi, Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. Kehittäjäsosiaalityöntekijät Paula Ylönen ja Ulla Huhtalo sekä kehittäjäpsykologi Tuija Vanhanen ovat osallistuneet kaikkien työryhmien työskentelyyn. YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi on valittu Länsi-Saimaan lastensuojelukäytäntöjen yhtenäistäminen. Tämä toteutetaan laatimalla kirjallinen Länsi- Saimaan lastensuojelutyön yhteistyömalli alkaen peruspalveluissa toteuttavasta ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Tämän lisäksi toimintaohje sisältää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön prosessikuvauksen. Toimintaohjeistuksen tavoitteena on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä ja työnjakoa. Toimintaohje on tarkoitettu arjen työvälineeksi, se on apuna uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja tukena jokapäiväisessä työssä. Työmalli on hyvä esitellä myös kuntalaisille esim. lasten vanhemmille koulun tai päivähoidon vanhempainilloissa. Länsi-Saimaan yhteistoimintamallin valintaa YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi tukee Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia sekä lastensuojelulain uudistus. YHDESSÄ ENEMMÄN 3

4 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvointi visiossa Etelä-Karjala aktiivisten ja hyvinvoivien ihmisten maakunnaksi, jossa on esteetön ympäristö ja laadukkaat hyvinvointipalvelut edistämässä itsenäistä elämän hallintaa, terveyttä ja osallistumista. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen visiona määritelmä on turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen. Tavoitteena on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä kasvuympäristö lapsiperheille lapsilähtöisyyden vahvistuminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa paikallinen, seudullinen ja alueellinen yhteistyö vakiintuu voimavaraksi lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen hyvinvoinnin kuva Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista kunnan peruspalveluissa voimaan tuleva Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä tukemaan perheitä kasvatustehtävässään ja tarjoamaan tarvittavaa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta. YHDESSÄ ENEMMÄN 4

5 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki jaottelee lastensuojelutyön ehkäisevään ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön. Lain määrittelyn mukaan ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotoimessa. Lastensuojelulaki 2 : Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. Lastensuojelulaki 3 3 mom.: Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelun keskeiset periaatteet 4 Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. YHDESSÄ ENEMMÄN 5

6 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana (LSL 3, ). LAPSI- JA PERHE KOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL 3, ). KUNNAN PERUSPALVELUT; NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA NUORISOTYÖ SOSIAALITYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde ja mielenterveys palvelut, terveydenhuolto LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄT; LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITYS ASIAKASSUUNNITELMA AVOHUOLLON TUKITOIMET KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO JÄLKIHUOLTO SEURAKUNTA VARHAINEN HAVAINNOINTI, TUEN TARJOAMINEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LASTENSUOJELUN TOIMENPITEIDEN TARPEESTA (7 VRK) Kuva 1:Ehkäisevä ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu YHDESSÄ ENEMMÄN 6

7 Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen ja perheen kanssa työskentelevän peruspalvelun työntekijät toimimaan siten, että lapsi ja perhe saavat riittävää tukea neuvolasta, päivähoidosta ja koulusta. Lisäksi eräitä aikuispalveluita koskee velvoite ottaa huomioon aikuista hoidettaessa myös hänen huollossaan olevien lasten erityistarpeet (esim. päihdeja mielenterveyspalvelut). Käytännössä kunnan peruspalveluissa on paljon mahdollisuuksia tukea perheitä ja varhaista tukea käytetään peruspalveluissa paljon. Tällä yhteistyömallilla pyritään selkiyttämään siirtymää ehkäisevästä lastensuojelusta lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Tämän toimintamallin tavoitteena on selkiyttää eri asiantuntijoiden yhteistyötä ja vastuita koko lastensuojelun prosessin ajan. Lisäksi mallin tavoitteena on lisätä sekä peruspalveluissa työskentelevän henkilöstön tietoa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön mahdollisuuksista ja haasteista että sosiaalityöntekijöiden tietoja peruspalveluiden mahdollisuuksista tukea perheitä. YHDESSÄ ENEMMÄN 7

8 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU AAMU- JA IL- TAPÄIVÄTOIMINTA SOSIAALITYÖ NUORISOTYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveydenhuolto SEURAKUNTA hav. ei aih. huolta havainnot aiheuttaa huolta, lähiesimiehen konsultointi (liite1) EI HUOLTA, palaute vahvuuksista lapselle/perheelle PERHEEN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN, HUOLI HÄVIÄÄ, palaute perheelle HUOLI PUHEEKSI VANHEMPIEN KANSSA, selvitetään peruspalveluiden tukimuodot (liite 2) PERUSPALVELUN TUKI EI RIITÄ, HUOLI EI POISTU TAI KASVAA lähiesimiehen konsultointi KIIREELLINEN TILANNE, VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET TUKEMINEN PERUSPALVE- LUSSA JAT- KUU SOSIAALI- TYÖNTEKI- JÄN KON- SULTOINTI PUHELIN AIKA OPPILASHUOLTO (konsultointi myös nimeämättä tapauksia) ARVIO LASTENSUOJE- LUN TOIMEN- PITEIDEN TARPEESTA (7 vrk) sosiaalityöntekijä koordinoi vanhemmat mukana moniammatillinen perheen voimavarojen kartoitus dokumentointi LASTENSUOJELUN ASIAKKUUS, MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI YHDESSÄ ENEMMÄN Kuva 1: Lastensuojelun yhteistyömalli 8

9 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä Varhainen havainnointi peruspalveluissa on osa perustehtävää ja toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Tämä tarkoittaa kaikkien lasten havainnointia osana omaa työtä, myös vahvuuksien ja hyvien asioiden havainnointia ja niistä palautteen antamista lapselle ja hänen perheelleen. Tavoitteena on lapsen hyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja näiden asioiden vahvistaminen. Tarkoitus on havaita hyvinvointia vaarantavat tekijät mahdollisimman varhain niin, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähän. Varhainen havainnointi liittyy sekä lapsen ikään että itse toimintaan. Se kattaa kaikki lapselle tai hänen perheelleen suunnatut palvelut. Varhainen havainnointi on vanhemman kohtaamista sekä asioiden ja tietojen vaihtamista lasta koskevissa kysymyksissä. Ohessa lista kysymyksiä, jotka auttavat havainnoimaan lapsen hyvinvoinnin eri osaalueita. Kysymyksiä ei ole tarkoitettu asioiksi, joihin yhdessä lapsen tai perheen kanssa haetaan vastauksia, vaan ne auttavat pohtimaan lapsen hyvinvointia mahdollisimman monesta näkökulmasta. VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi. KUN TYÖSKENTELET LAPSEN/PERHEEN KANSSA JA HAVAINNOIT SAMALLA LAPSEN HYVINVOINTIA, VASTAA MIELESSÄSI SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN. JOS VASTAUKSET EIVÄT AIHEUTA HUOLTA, ANNA LAPSELLE JA PERHEELLE PALAUTE SIITÄ. MIKÄLI VASTAUKSET AIHEUTTAVAT HUOLTA, OTA HUOLI PUHEEKSI PERHEEN KANSSA. lapsen vahvuudet millainen on lapsen ulkoinen olemus? miten kuvailet lapsen kaverisuhteita? miten lapsi suhtautuu aikuisiin? miten lapsi suhtautuu sääntöihin? miten lapsi ilmaisee tunteita? ovatko lapsen taidot ikätasoisesti kehittyneet? jos ei, miten ei? onko lapsen psyykkinen kehitys mielestäsi ikätasoinen? jos ei, miten ei? millainen on lapsen päivärytmi? miten lapsen koulunkäynti sujuu? mitä lapsi tekee vapaa-aikana? miten kuvailet lapsen ja vanhempien välistä suhdetta? millaista on yhteistyö perheen kanssa? onko lapsessa tapahtunut suuri muutos? mitä tukea jo annettu? mitä muita huomioita? Kuva 2: Varhainen havainnointi Länsi-Saimaan seudulla Kun työssäsi havainnoit lasta ja huolestut lapsen hyvinvoinnista, neuvottele havainnoistasi lähiesimiehesi tai kollegasi kanssa. Mikäli keskustelun jälkeen olet edelleen huolissasi lapsen hyvinvoinnista, ota huoli puheeksi vanhempien kanssa. Tarkoituksenmukainen ja YHDESSÄ ENEMMÄN 9

10 oikea-aikainen tuki peruspalvelussa mahdollistuu työntekijän havaintojen, lapsen tarpeiden ja vanhempien näkemysten yhteen sovittamisesta. Tämä yhteen sovittaminen tarkoittaa työkäytäntöjen sovittamista lapsen tarpeiden mukaisiksi. Joskus tilanne voi edellyttää erityisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Jatkossa on tarkemmin kuvattu Stakesin huolen vyöhykkeistö ja tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen avuksi keskusteluun vanhempien kanssa. Tapaamisessa vanhempien kanssa ja yhteisen tavoitteen määrittelyssä voit käyttää apuna tukitoimien seurantalomaketta (liite 2). Puheeksioton yhteydessä kartoitetaan mitä tukea lapsi ja/tai vanhemmuus tarvitsee. 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Jos varhaisen havainnoinnin aikana huolestut lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä, elämäntilanteesta tai olosuhteista ja konsultoituasi esimiestäsi tai kollegaasi, olet edelleen huolissasi, ota huolesi puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen E. Eriksson ja T. Arnkil ovat kehittäneet huolen puheeksiottamismenetelmän, joka sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tässä yhteydessä huolella tarkoitetaan subjektiivista näkemystä, joka työntekijällä syntyy asiakassuhteessa. Huolen lähtökohtana on lapsen/nuoren tai perheen jokin pulma. Huoli kohdistuu kahteen asiaan yhtä aikaa: lapsen/nuoren selviämiseen ja työntekijän omiin toimintamahdollisuuksiin. Huolen puheeksiottamista helpottaa konkreettisten havaintojen kirjaaminen. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää selkiyttämään huolenaiheitaan sekä pohtimaan omaa ja organisaation mahdollisuuksia tukea lasta ja perhettä. Lisäksi konkreetteihin havaintoihin on helpompi löytää tukitoimia. YHDESSÄ ENEMMÄN 10

11 Stakesissa kehitetty huolen vyöhykkeistö: EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoima varojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti lapsi/ nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. 7 Huoli erittäin suuri: lapsi/ nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä. EI HUOLTA VYÖHYKE (1) Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3) Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III HUOLEN HARMAA VYÖHYKE (4-5) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 YHDESSÄ ENEMMÄN 11

12 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7) Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti. Huolen ottaminen puheeksi on osa kunnioittavaa varhaista puuttumista. Puheeksioton ennakointimenetelmää on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun oma huoli halutaan ottaa puheeksi huoltajien kanssa. Puheeksi ottamisen tukena voidaan käyttää kysymyslomaketta, jossa asiaa lähestytään ennakoiden. Puheeksi otetaan oma lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelmaa. Ennakointien avulla kokeillaan ja tutkitaan oman toiminnan seurauksia ja haetaan vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ennakointilomakkeessa on kysymyksiä, joiden avulla voi valmistautua puheeksi ottamiseen sekä kysymyksiä, joiden avulla voi jälkikäteen arvioida puheeksi ottamista. Muista: Kun aikuisella / työntekijällä nousee huoli lapsesta, nuoresta tai perheestä Oma subjektiivinen asiakassuhteessa syntynyt huolesi riittää Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve Ota huoli puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet tukea ja löytää ratkaisuja ongelmiin ovat vielä suuret Keskustele huolestasi ensin esimiehesi tai kollegan kanssa Huolen vyöhykkeistö auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta Liitteenä (1) Stakesin/Arnkil & Eriksson Huolen puheeksioton ennakointilomake avuksi, kun suunnittelet huolen puheeksiotto tilannetta. (Lähde; Eriksson, Arnkil / Huoli puheeksi opas varhaisista dialogeista, Stakes oppaita 60) 3. Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Länsi-Saimaan seudullisen lastensuojelun yhteistyömallin tavoitteena on, että tuen tarve havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tarvittava tuki pystyttäisiin tarjoamaan peruspalvelun sisällä yhteistyössä vanhempien kanssa. Neuvola: Yleisen suunnitelman mukaisesti pienet, alle vuoden ikäiset lapset tavataan neuvolassa usein, noin kerran kuukaudessa, isommat eli yli 2-vuotiaat vain kerran vuodessa. Tarvittaessa neuvolakäynnit voidaan suunnitella tiheämmiksi henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Yhteistyö terveydenhoitajien ja muiden asiantuntijoiden, erityisesti päivähoidon, kanssa ohjaa varhaiseen havainnointiin ja varhaisempaan tukeen. Päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä vahvistaa 5-vuotislomake, jonka vanhemmat toimittavat päivähoidosta neuvolaan tarkastuksen yhteydessä. YHDESSÄ ENEMMÄN 12

13 Terveydenhoitajan mahdollisuus osallistua esiopetuspaikkojen järjestelyyn vahvistaa varhaista havainnointia ja mahdollisen tuen suunnittelua. Tarvittaessa on mahdollista toisen terveydenhoitajan, lääkärin, psykiatrinen sairaanhoitajan, psykologin tai puheterapeutin konsultaatio. Perheen neuvonta ja ohjaus; tiedottaminen kerhoista, kotiavusta, perhekahvilasta, vertaisryhmistä. Kotikäynnit kaikkien vastasyntyneiden lasten koteihin ja muutenkin tarvittaessa (myös äitiysneuvolassa). Molempien vanhempien tapaamiset neuvolakäynneillä. Osallistumismahdollisuus perhe- ja synnytysvalmennuksiin kaikille synnyttäjille (ei vain ensisynnyttäjille). Päihteiden käyttöä ja väkivaltaa kartoittavien lomakkeiden käyttö. Ryhmäneuvolatoiminta. Päivähoito: Päivähoidon vahvuus on lapsen ja perheen kohtaaminen päivittäin. Siitä syntyvä kasvatuksellinen vuorovaikutus on lasta koskevien asioiden ja tietojen vaihtamista vanhemman kanssa. Lasta koskevien havaintojen perusteella voidaan suunnitella ja rakentaa varhainen tuki osaksi perustyön toteuttamista. Varhainen tuki rakentuu päivähoidon arjen käytännöille lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Päivähoidon varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen ja perheen erilaisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja arvioiminen. 1. Kasvatuksellisen kumppanuussuhteen luominen lasten vanhempien kanssa päivähoidon alkaessa ja sen ylläpitäminen koko hoitosuhteen ajan: - päivittäiset kohtaamiset; lasta koskevien tietojen vaihto - kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa - lapsen kehityksen dokumentointi (kasvunkansiot) 2. Kasvatustoiminnan mukauttaminen lapsen tarpeita vastaavaksi - toiminnan sisältöjen/menetelmien mukauttaminen - perustaitojen harjaannuttaminen - lapsen itsetunnon vahvistaminen - eriyttäminen (vertaisryhmät ja yksilölliset tehtävät) 3. Kuntouttavien elementtien käyttö: - päivästruktuurin ylläpitäminen - vuorovaikutustaitojen vahvistaminen - lapsen oman toiminnan ohjauksen vahvistaminen päivittäisissä tilanteissa - kehityksen osa-alueiden tukeminen (Lähde: L. Heinämäki / Varhaista tukea lapselle, Stakes, Oppaita 62) Koulu: Peruskoulun opetussuunnitelmassa on määritelty koulujen arvopohja ja kasvatustavoitteet. Niiden tarkoituksena on myös tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Koulun toimintakulttuurin ja työtapojen tulisi mahdollistaa oppilaiden terve kasvu. Opetussuunnitelmassa on myös määritelty erilaiset, koulun käytössä olevat tukimuodot: YHDESSÄ ENEMMÄN 13

14 1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Yksilötasolla tämä toteutuu esim. vanhempainvarteissa, yhteisötasolla esim. vanhempainiltoina. 2. Ohjauksen järjestäminen on kaikkien opettajien velvollisuus. Opintoohjauksen lehtorin vastuulla on erityisesti peruskoulunsa päättävien oppilaiden jatko-opinnoissa opastaminen. 3. Tukiopetusta on annettava oppilaalle, jolla on syystä tai toisesta oppimisvaikeuksia. 4. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle selkiyttämään tavoitteita ja lisäämään motivaatiota. Erityisoppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 5. Koulun oppilashuollon velvollisuus on tukea lapsen ja nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuollosta vastaa moniammatillinen ryhmä, jossa rehtorin, opettajien ja erityisopettajien lisäksi ovat edustettuina terveydenhoitaja, tarvittaessa koululääkäri, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Tarpeen mukaan palavereihin osallistuvat psykologi tai muu erityislääkäri. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota luokkaisille lapsille turvallinen, virikkeinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen klo 17:00 saakka. Aamupäivätoiminta järjestetään tarvittaessa päivähoitoryhmissä. Iltapäivätoimintaan pääsevät osallistumaan kaikki ilmoittautuneet lapset, aamupäivätoimintaan valinnassa painottuvat perhekohtaiset syyt. Toiminnan lähtökohtana on tarjota lapselle turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen. Toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä, luo perustaa hyville vapaaajanviettotavoille ja auttaa vanhempia ja koulua kasvatustehtävässään. Varhainen puuttuminen lapsen pulmatilanteisiin ennaltaehkäisee ongelmien kasautumista ja lapsen syrjäytymistä. Toimintaan osallistuvat työntekijät voivat tarvittaessa osallistua kutsuttaessa koulun oppilashuoltoryhmään. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien ja koulun kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - tunne-elämän ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen - eettisen kasvun tukeminen - osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Toiminnan sisällössä kiinnitetään erityisesti huomiota - leikkiin - luovaan toimintaan - myönteisiin elämyksiin - käden taitoihin - arjen taitojen opetteluun - kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun - liikuntaan YHDESSÄ ENEMMÄN 14

15 Sosiaalityö: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Tavoitteeseen pyritään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukemisen kautta. Lähtökohtana on sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavarojen vahvistaminen. Varhainen havainnointi sosiaalityössä on ohjausta ja neuvontaa sekä motivointia muutokseen. Koko perheen yhteiset tapaamiset ja perheen kokonaistilanteen kartoittaminen erilaisissa kriisitilanteissa edesauttavat ongelmien varhaisempaa havaitsemista ja kohdennettua yksilökohtaista tukemista. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on lapsen tilanteen erityinen huomioiminen, vaikka asiakkaana olisi aikuisia. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on neuvotteluihin ja kokouksiin esim. oppilashuolto ryhmään, osallistuminen ja tuen suunnittelu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman varhain. Nuorisotyö: Nuorisolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat - nuorten kasvatuksellinen ohjaus - toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, - tieto- ja neuvontapalvelut - nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki - liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta - nuorten ympäristökasvatus - tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Aikuisten palvelut: Lastensuojelulaki 10 : Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, ja kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja YHDESSÄ ENEMMÄN 15

16 kasvatuksesta arvioidaan tällöin heikentyneen, tai kun aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan, on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Varhaisen havainnoinnin tavoitteena aikuisten palveluissa on: 1. Tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Keskustelun päämääränä on auttaa vanhempia tukemaan omia lapsiaan ja vahvistaa lasten kehitystä tukevia ja lasta suojaavia prosesseja perheessä ja lapsen muissa elämänpiireissä. Keskusteluja lapsista ehdotetaan kaikille perheille, riippumatta siitä, onko perheessä ongelmia vai ei. Vanhemmilla voi olla huolia ja kysymyksiä, vaikka mitään ongelmia ei olisikaan. 2. Arvioida lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen kuten lastenneuvolan, koulun oppilashuollon, perheneuvolan tai lasten/nuorisopsykiatrian tarjoamiin palveluihin. 3. Arvioida lastensuojelutoimenpiteiden ja/tai muiden sosiaalipalvelujen tarve. Perhe voi tarvita lastensuojelutoimenpiteitä, hyötyä erilaisista sosiaalitoimen perhetukimuodoista ja tarvita toimeentulotukea. 4. Saattaa lapsi ja perhe tarvittavien lisäpalvelujen äärelle. Vanhempaa hoitavalla taholla ei ole hoitovastuuta lapsesta, mutta on vastuu saattaa lapset ja perhe tarvittavan avun äärelle. Lapset voivat tarvita omia mielenterveyspalveluja, aviopuolisot pariterapiaa, perhe sosiaalitoimen perhepalveluja tai taloudellista tukea toimeentulotuesta aina velkaneuvontaan asti. (Lähde (lapsuus ja perhe, toimiva lapsi ja perhe)). Mielenterveyspalveluihin pyritään kynnys pitämään mahdollisimman matalana. Yhteydenotto mielenterveystoimistoon johtaa potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvitykseen. Siinä huomioidaan erityisesti perheeseen kuuluvat lapset ja nuoret. Vastaanottokäynnillä kartoitetaan perheen pärjääminen jokapäiväisessä elämässä, arkirutiinien sujuminen ja perheen sosiaalisten suhteiden säilyminen: aviopuolisolta saatava tuki, perheen muu tukiverkosto, perheen tarvitsema apu (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä). Tarvittaessa ollaan mukana jatkohoidossa esim. perhetapaamisissa yhdessä lääkärin kanssa. Kun potilaana on nuori, motivoidaan sekä nuorta että hänen vanhempiaan nuoren hoidon tarpeellisuudesta. Odotettaessa aikaa psykiatrian poliklinikalle järjestetään tukikäyntejä kunnan omassa hoitopisteessä. Usein vanhemmat itse ovat jo huolissaan lapsistaan. Odottavien ja vastasynnyttäneiden äitien mielenterveyteen kiinnitetään erityistä huomiota tekemällä tiiviisti yhteistyötä neuvolan kanssa. Päihdeongelmissa kartoitetaan koko perheen tilanne ja avun tarve. Myös alustukset/luennot eri tilaisuuksissa ovat ehkäisevää ja tukevaa työtä. Seurakunta: Diakoniatyön muotoja: Keskusteluapu/sielunhoito, sururyhmät läheisensä menettäneille, taloudellinen tuki, vertaisryhmät, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. YHDESSÄ ENEMMÄN 16

17 Nuorisotyön muotoja: Erilaisia tapahtumia ja toimintaa nuorille, retkiä, leirejä, tukihenkilötoimintaa, keskusteluapua/sielunhoitoa, katupäivystystä, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto, joka toimii antamalla apua perhekysymyksissä ja muissa henkilökohtaisissa asioissa. Työmuotoja ovat mm. yksilö-, pari- ja perheneuvottelut, perheasiain sovittelu sekä perhekasvatus. Palvelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaille maksuttomia. Käyntiosoite: Valtakatu 40, 2. krs Postiosoite: PL Lappeenranta puh. (05) sähköposti: 4. Kun huoli ei poistu tai kasvaa Jos huoli lapsen tilanteesta ei poistu tai kasvaa vanhempien kanssa käydystä keskustelusta ja peruspalvelussa annetusta varhaisesta tuesta huolimatta, keskustele asiasta lähiesimiehesi kanssa sopiaksesi yhteydenotosta kuntasi sosiaalityöntekijään. Yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa sovitte asian jatkokäsittelystä ja työnjaosta. MUISTATHAN, ETTÄ VOI OLLA TILANTEITA, JOLLOIN TARVITAAN VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ JA SINUN ON OLTAVA VÄLITTÖMÄSTI YHTEYDESSÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN. YHDESSÄ ENEMMÄN 17

18 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki 3 : Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi Lastensuojelulaki 25 : Ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi (entinen lastensuojeluilmoitus) tehdään käytännössä kunnan sosiaalityöntekijälle joko kirjallisesti (liite 4) tai suullisesti. Pyynnössä lastensuojelun tarpeen selvittämisestä tulee ilmetä lapsen nimi ja yhteystiedot, mikä lapsen tilanteessa huolettaa, kuinka suuri huoli on (1-7), milloin huoli syntyi ja mikä konkretisti huolestuttaa. Kun pyynnön esittäjänä on viranomainen, tulee hänen ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa. Suositeltavaa on, että pyynnön esittäjä kertoo aikeistansa itse perheelle ja perustelee asian. Aina ennen pyyntöä lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi voi konsultoida kyseessä olevasta tilanteesta sosiaalityöntekijää. Vuoden 2008 alusta kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä (LsL 25 ). Joissakin tilanteissa tarvitaan välittömiä toimenpiteitä ja sinun on oltava yhteydessä sosiaalityöntekijään välittömästi. Sosiaalityöntekijä arvioi aina viimekädessä toimenpiteiden kiireellisyyden. Kuvassa 3 listattuna tilanteita, jolloin pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämisestä on aiheellista tehdä. YHDESSÄ ENEMMÄN 18

19 PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI, kun sinulla suuri huoli lapsen hyvinvoinnista, eikä huolen puheeksiotto ja tuki peruspalveluissa riitä Ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelulaki 25, ): Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. VÄKIVALTA väkivalta (fyysinen ja/tai henkinen) perheessä lapsen/nuoren pahoinpitely lapsen/nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö väkivallalla uhkaaminen alistaminen mitätöinti lapsen/nuoren väkivaltainen käytös PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ lapsi päihtyneen aikuisen hoidossa ( lapsi tarvitsee huolenpitoa enemmän kuin päihtynyt aikuinen kykenee antamaan) päihtynyt vanhempi hakee lasta lapsen/nuoren päihteiden käyttö, hallussapito ja välittäminen TURVATTOMUUS liian varhainen vastuunotto omista tai perheen asioista heitteillejättö vaelteleva lapsi itsetuhoinen käytös piittaamattomuus säännöistä (näpistely, tms.) perushoivan ja huolenpidon puutteet oppivelvollisuuden laiminlyönti POIKKEAVA SEKSUAALISUUS ei ikätasoinen seksuaalinen käytös tai puheet pakonomainen toiminta lapsi altistuu ikätasoonsa nähden sopimattomalle toiminnalle tai aineistolle PERHEEN KRIISI TILANTEET huomio lapsen tilanteeseen pitkittynyt kriisitilanne työntekijänä omat keinosi eivät riitä perhe ei ole saanut/hakenut apua VOI AINA, MYÖS MUISSA TILANTEISSA, OTTAA YHTEYTTÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN ESIM. PUHELIMITSE KERRO VANHEMMILLE, ETTÄ PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI TEHDÄÄN JA MIKSI KIIREEL- LINEN TILANNE, VÄLITTÖ- MÄT TOIMENPI- TEET LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIO, YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA Kuva 3: Pyyntö lastensuojelun tarpeen YHDESSÄ ENEMMÄN selvittämiseksi 19

20 Väkivallan määrittelyä Perheväkivalta oli pitkään hallitseva käsite, jolla viitattiin perheessä tapahtuvaan väkivaltaan. Nykyään käytetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitettä, joka kattaa erilaiset väkivallan muodot toisilleen läheisten ihmisten kesken perheessä, työpaikalla, koulussa tai harrastusten parissa. Parisuhdeväkivallan kohteena on vielä useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Parisuhdeväkivaltaa on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Fyysinen väkivalta Parisuhdeväkivallan monimuotoisuutta voi lähestyä jakamalla se fyysiseen, seksuaaliseen ja henkiseen väkivaltaan. Fyysinen pahoinpitely on esimerkiksi kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivaltaa jättää jälkiä, se on myös helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja johtaa myös kuolemaan. Henkinen väkivalta Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi kumppanin verbaalinen alistaminen nimittelemällä häntä erityisesti toisten läsnä ollessa tai nolaamalla hänet julkisesti. Sitä on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta liittyy lisäksi aina fyysiseen väkivaltaan. Jo väkivallan uhka on äärimmäistä henkistä väkivaltaa. Henkistä tuskaa, kuten pelkoa, voidaan pitää väkivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena pahoinpitelyjen määrästä ja laadusta riippumatta. Monet naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallassa pahimmaksi pelossa elämisen ja väkivallan uhan. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa ovat raiskaukset ja seksiin pakottamiset. Kysymys on sekä fyysisestä että henkisestä väkivallasta. Viimeksi mainittua aiheuttaa jo väkivallanteko sinällään. Rakkauden, seksuaalisuuden ja väkivallan toisiinsa kietoutuminen on suomalaisessa parisuhdeväkivallassa varsin yleistä. Tällä yhteenliittymällä voidaan myös puolustella väkivaltaa ja tulkita sitä eroottis-romanttiseen rakkauteen kuuluvien»normaalien» tunteiden valitettavina ylilyönteinä. Taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta Fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi voidaan vielä erikseen nimetä taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta, tai nämä voidaan sisällyttää henkiseen väkivaltaan. Parisuhdeväkivalta on siis hyvin moniulotteista, ei vain fyysistä, kuten usein kuvitellaan. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, www. ensijaturvakotienliitto.fi) Perheväkivallasta puhuttaessa siinä sanotaan yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin useimmiten myös kolmas osapuoli, lapsi väkivallan todistajana. Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapsille haitallista, lapset voivat kokea väkivaltatilanteet ja esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan jopa pelottavammaksi kuin YHDESSÄ ENEMMÄN 20

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI

LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke 1.3.2005 31.12.2007. Sosiaalialan kehittämishanke. Tämän toimintamallin

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Esimerkkinä Länsi-Saimaan seutukunta Kehittämissuunnittelija Paula Ylönen, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 27.2.2004 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 1. LUKU AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 2. LUKU

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Voimassa 1.8.2016- Siviltk 17.5.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 2 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2.1 KODIN

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot