LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI
|
|
- Jussi Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishanke.
2 Tämän toimintamallin lisäksi tulee kunkin yksikön määritellä, miten tätä mallia toteutetaan omissa työkäytännöissä. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU 5 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä 9 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Kun huoli ei poistu tai kasvaa 17 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi 18 Väkivallan määrittelyä 20 Lapsen ruumiillinen kurittaminen 21 Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin 21 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö 22 Lapsen normaali seksuaalinen kehitys Lapsuuden uteliaisuus 23 Murrosiän herkistyminen 23 Rohkaistuminen 24 Lapsen poikkeava seksuaalisuus ja seksualisoitunut käytös 24 Vanhempien päihteidenkäytön vaikutukset lapsiin 25 Lapsen monet selviytymiskeinot päihdeperheissä 26 Perheen kriisitilanteen määrittelyä Ymmärryksen merkitys 27 Työntekijän ymmärrys Lastensuojelun tarpeen arvio ja lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyn teemat Lapsen läheisverkoston kartoittaminen Dokumentointi lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä Avohuollontukitoimet Edunvalvoja Kiireellinen sijoitus Huostaanotto Jälkihuolto 40 Liitteet 42 Lähteitä 57 YHDESSÄ ENEMMÄN 2
3 JOHDANTO Jokainen aikuinen, jonka lapsi arjessaan kohtaa, on lapselle TÄRKEÄ. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ovat saaneet Länsi-Saimaan kuntien lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät kehittämään lastensuojelutyötä. Tarkoituksenmukainen lastensuojelun palvelujen järjestäminen ja työmenetelmien kehittäminen edellyttää seudullista yhteistyötä. Länsi-Saimaan lastensuojelun yhteistyömallia on työstetty kehittämistyöryhmissä SKOLA: Terveydenhoitaja Katri Tapio, Ylämaa, alk. Kati Saren, alk. Sanna Julku Nuoriso-ohjaaja Sirpa Kilpeläinen, Luumäki Nuorisotyön ohjaaja Juha Rintamäki, Luumäen seurakunta Erityisopettaja Liisamaija Lehkonen, Lemi Erikoissairaanhoitaja Iiris Hatakka, Savitaipale Perhepäivähoidon ohjaaja Ritva Nikkilä, Savitaipale MLL:n Suomenniemen yhdistyksen pj. Katri Kontunen-Karhula alkaen LATUA: Projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen, EPM-hanke. Sosiaalityöntekijä Katriina Kunttu, maalisk-07 alkaen Tomi Nurmiainen vs., Luumäki Sosiaalityöntekijä Kirsti Orpana, Lemi Sosiaalityöntekijä Päivi Hiiri, Savitaipale Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. VITONEN: Sosiaalijohtaja Taina Porthèn, Luumäki Vs. sosiaalijohtaja Helena Japola, Savitaipale Perusturvajohtaja Hannele Partamies, Lemi Perusturvajohtaja Anne Ikäheimonen, Ylämaa, Sosiaalisihteeri Riitta Kiljunen, Suomenniemi, Seutukehittäjä Päivi Kaski, Socom, alkaen poissa. Kehittäjäsosiaalityöntekijät Paula Ylönen ja Ulla Huhtalo sekä kehittäjäpsykologi Tuija Vanhanen ovat osallistuneet kaikkien työryhmien työskentelyyn. YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi on valittu Länsi-Saimaan lastensuojelukäytäntöjen yhtenäistäminen. Tämä toteutetaan laatimalla kirjallinen Länsi- Saimaan lastensuojelutyön yhteistyömalli alkaen peruspalveluissa toteuttavasta ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Tämän lisäksi toimintaohje sisältää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön prosessikuvauksen. Toimintaohjeistuksen tavoitteena on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä ja työnjakoa. Toimintaohje on tarkoitettu arjen työvälineeksi, se on apuna uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja tukena jokapäiväisessä työssä. Työmalli on hyvä esitellä myös kuntalaisille esim. lasten vanhemmille koulun tai päivähoidon vanhempainilloissa. Länsi-Saimaan yhteistoimintamallin valintaa YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen päätavoitteeksi tukee Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia sekä lastensuojelulain uudistus. YHDESSÄ ENEMMÄN 3
4 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvointi visiossa Etelä-Karjala aktiivisten ja hyvinvoivien ihmisten maakunnaksi, jossa on esteetön ympäristö ja laadukkaat hyvinvointipalvelut edistämässä itsenäistä elämän hallintaa, terveyttä ja osallistumista. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen visiona määritelmä on turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen. Tavoitteena on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä kasvuympäristö lapsiperheille lapsilähtöisyyden vahvistuminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa paikallinen, seudullinen ja alueellinen yhteistyö vakiintuu voimavaraksi lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen hyvinvoinnin kuva Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista kunnan peruspalveluissa voimaan tuleva Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä tukemaan perheitä kasvatustehtävässään ja tarjoamaan tarvittavaa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta. YHDESSÄ ENEMMÄN 4
5 LASTENSUOJELUTYÖN OSA-ALUEET EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki jaottelee lastensuojelutyön ehkäisevään ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön. Lain määrittelyn mukaan ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotoimessa. Lastensuojelulaki 2 : Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. Lastensuojelulaki 3 3 mom.: Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelun keskeiset periaatteet 4 Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. YHDESSÄ ENEMMÄN 5
6 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana (LSL 3, ). LAPSI- JA PERHE KOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL 3, ). KUNNAN PERUSPALVELUT; NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA NUORISOTYÖ SOSIAALITYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde ja mielenterveys palvelut, terveydenhuolto LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄT; LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITYS ASIAKASSUUNNITELMA AVOHUOLLON TUKITOIMET KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO JÄLKIHUOLTO SEURAKUNTA VARHAINEN HAVAINNOINTI, TUEN TARJOAMINEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LASTENSUOJELUN TOIMENPITEIDEN TARPEESTA (7 VRK) Kuva 1:Ehkäisevä ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu YHDESSÄ ENEMMÄN 6
7 Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen ja perheen kanssa työskentelevän peruspalvelun työntekijät toimimaan siten, että lapsi ja perhe saavat riittävää tukea neuvolasta, päivähoidosta ja koulusta. Lisäksi eräitä aikuispalveluita koskee velvoite ottaa huomioon aikuista hoidettaessa myös hänen huollossaan olevien lasten erityistarpeet (esim. päihdeja mielenterveyspalvelut). Käytännössä kunnan peruspalveluissa on paljon mahdollisuuksia tukea perheitä ja varhaista tukea käytetään peruspalveluissa paljon. Tällä yhteistyömallilla pyritään selkiyttämään siirtymää ehkäisevästä lastensuojelusta lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Tämän toimintamallin tavoitteena on selkiyttää eri asiantuntijoiden yhteistyötä ja vastuita koko lastensuojelun prosessin ajan. Lisäksi mallin tavoitteena on lisätä sekä peruspalveluissa työskentelevän henkilöstön tietoa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön mahdollisuuksista ja haasteista että sosiaalityöntekijöiden tietoja peruspalveluiden mahdollisuuksista tukea perheitä. YHDESSÄ ENEMMÄN 7
8 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi NEUVOLA, TERVEYDENHUOLTO, KOTIHOITO PÄIVÄHOITO KOULU AAMU- JA IL- TAPÄIVÄTOIMINTA SOSIAALITYÖ NUORISOTYÖ AIKUISTEN PALVELUT, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveydenhuolto SEURAKUNTA hav. ei aih. huolta havainnot aiheuttaa huolta, lähiesimiehen konsultointi (liite1) EI HUOLTA, palaute vahvuuksista lapselle/perheelle PERHEEN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN, HUOLI HÄVIÄÄ, palaute perheelle HUOLI PUHEEKSI VANHEMPIEN KANSSA, selvitetään peruspalveluiden tukimuodot (liite 2) PERUSPALVELUN TUKI EI RIITÄ, HUOLI EI POISTU TAI KASVAA lähiesimiehen konsultointi KIIREELLINEN TILANNE, VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET TUKEMINEN PERUSPALVE- LUSSA JAT- KUU SOSIAALI- TYÖNTEKI- JÄN KON- SULTOINTI PUHELIN AIKA OPPILASHUOLTO (konsultointi myös nimeämättä tapauksia) ARVIO LASTENSUOJE- LUN TOIMEN- PITEIDEN TARPEESTA (7 vrk) sosiaalityöntekijä koordinoi vanhemmat mukana moniammatillinen perheen voimavarojen kartoitus dokumentointi LASTENSUOJELUN ASIAKKUUS, MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI YHDESSÄ ENEMMÄN Kuva 1: Lastensuojelun yhteistyömalli 8
9 1. Varhainen havainnointi ehkäisevässä lastensuojelutyössä Varhainen havainnointi peruspalveluissa on osa perustehtävää ja toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Tämä tarkoittaa kaikkien lasten havainnointia osana omaa työtä, myös vahvuuksien ja hyvien asioiden havainnointia ja niistä palautteen antamista lapselle ja hänen perheelleen. Tavoitteena on lapsen hyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja näiden asioiden vahvistaminen. Tarkoitus on havaita hyvinvointia vaarantavat tekijät mahdollisimman varhain niin, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähän. Varhainen havainnointi liittyy sekä lapsen ikään että itse toimintaan. Se kattaa kaikki lapselle tai hänen perheelleen suunnatut palvelut. Varhainen havainnointi on vanhemman kohtaamista sekä asioiden ja tietojen vaihtamista lasta koskevissa kysymyksissä. Ohessa lista kysymyksiä, jotka auttavat havainnoimaan lapsen hyvinvoinnin eri osaalueita. Kysymyksiä ei ole tarkoitettu asioiksi, joihin yhdessä lapsen tai perheen kanssa haetaan vastauksia, vaan ne auttavat pohtimaan lapsen hyvinvointia mahdollisimman monesta näkökulmasta. VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi. KUN TYÖSKENTELET LAPSEN/PERHEEN KANSSA JA HAVAINNOIT SAMALLA LAPSEN HYVINVOINTIA, VASTAA MIELESSÄSI SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN. JOS VASTAUKSET EIVÄT AIHEUTA HUOLTA, ANNA LAPSELLE JA PERHEELLE PALAUTE SIITÄ. MIKÄLI VASTAUKSET AIHEUTTAVAT HUOLTA, OTA HUOLI PUHEEKSI PERHEEN KANSSA. lapsen vahvuudet millainen on lapsen ulkoinen olemus? miten kuvailet lapsen kaverisuhteita? miten lapsi suhtautuu aikuisiin? miten lapsi suhtautuu sääntöihin? miten lapsi ilmaisee tunteita? ovatko lapsen taidot ikätasoisesti kehittyneet? jos ei, miten ei? onko lapsen psyykkinen kehitys mielestäsi ikätasoinen? jos ei, miten ei? millainen on lapsen päivärytmi? miten lapsen koulunkäynti sujuu? mitä lapsi tekee vapaa-aikana? miten kuvailet lapsen ja vanhempien välistä suhdetta? millaista on yhteistyö perheen kanssa? onko lapsessa tapahtunut suuri muutos? mitä tukea jo annettu? mitä muita huomioita? Kuva 2: Varhainen havainnointi Länsi-Saimaan seudulla Kun työssäsi havainnoit lasta ja huolestut lapsen hyvinvoinnista, neuvottele havainnoistasi lähiesimiehesi tai kollegasi kanssa. Mikäli keskustelun jälkeen olet edelleen huolissasi lapsen hyvinvoinnista, ota huoli puheeksi vanhempien kanssa. Tarkoituksenmukainen ja YHDESSÄ ENEMMÄN 9
10 oikea-aikainen tuki peruspalvelussa mahdollistuu työntekijän havaintojen, lapsen tarpeiden ja vanhempien näkemysten yhteen sovittamisesta. Tämä yhteen sovittaminen tarkoittaa työkäytäntöjen sovittamista lapsen tarpeiden mukaisiksi. Joskus tilanne voi edellyttää erityisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Jatkossa on tarkemmin kuvattu Stakesin huolen vyöhykkeistö ja tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen avuksi keskusteluun vanhempien kanssa. Tapaamisessa vanhempien kanssa ja yhteisen tavoitteen määrittelyssä voit käyttää apuna tukitoimien seurantalomaketta (liite 2). Puheeksioton yhteydessä kartoitetaan mitä tukea lapsi ja/tai vanhemmuus tarvitsee. 2. Huolen puheeksiotto ja huolen vyöhykkeistö Jos varhaisen havainnoinnin aikana huolestut lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä, elämäntilanteesta tai olosuhteista ja konsultoituasi esimiestäsi tai kollegaasi, olet edelleen huolissasi, ota huolesi puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tukeen liitetty huolen puheeksiottaminen E. Eriksson ja T. Arnkil ovat kehittäneet huolen puheeksiottamismenetelmän, joka sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tässä yhteydessä huolella tarkoitetaan subjektiivista näkemystä, joka työntekijällä syntyy asiakassuhteessa. Huolen lähtökohtana on lapsen/nuoren tai perheen jokin pulma. Huoli kohdistuu kahteen asiaan yhtä aikaa: lapsen/nuoren selviämiseen ja työntekijän omiin toimintamahdollisuuksiin. Huolen puheeksiottamista helpottaa konkreettisten havaintojen kirjaaminen. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää selkiyttämään huolenaiheitaan sekä pohtimaan omaa ja organisaation mahdollisuuksia tukea lasta ja perhettä. Lisäksi konkreetteihin havaintoihin on helpompi löytää tukitoimia. YHDESSÄ ENEMMÄN 10
11 Stakesissa kehitetty huolen vyöhykkeistö: EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoima varojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti lapsi/ nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi/ nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä. EI HUOLTA VYÖHYKE (1) Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3) Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III HUOLEN HARMAA VYÖHYKE (4-5) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 YHDESSÄ ENEMMÄN 11
12 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7) Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti. Huolen ottaminen puheeksi on osa kunnioittavaa varhaista puuttumista. Puheeksioton ennakointimenetelmää on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun oma huoli halutaan ottaa puheeksi huoltajien kanssa. Puheeksi ottamisen tukena voidaan käyttää kysymyslomaketta, jossa asiaa lähestytään ennakoiden. Puheeksi otetaan oma lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelmaa. Ennakointien avulla kokeillaan ja tutkitaan oman toiminnan seurauksia ja haetaan vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ennakointilomakkeessa on kysymyksiä, joiden avulla voi valmistautua puheeksi ottamiseen sekä kysymyksiä, joiden avulla voi jälkikäteen arvioida puheeksi ottamista. Muista: Kun aikuisella / työntekijällä nousee huoli lapsesta, nuoresta tai perheestä Oma subjektiivinen asiakassuhteessa syntynyt huolesi riittää Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve Ota huoli puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet tukea ja löytää ratkaisuja ongelmiin ovat vielä suuret Keskustele huolestasi ensin esimiehesi tai kollegan kanssa Huolen vyöhykkeistö auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta Liitteenä (1) Stakesin/Arnkil & Eriksson Huolen puheeksioton ennakointilomake avuksi, kun suunnittelet huolen puheeksiotto tilannetta. (Lähde; Eriksson, Arnkil / Huoli puheeksi opas varhaisista dialogeista, Stakes oppaita 60) 3. Varhaisen tuen muodot peruspalveluissa Länsi-Saimaan seudullisen lastensuojelun yhteistyömallin tavoitteena on, että tuen tarve havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tarvittava tuki pystyttäisiin tarjoamaan peruspalvelun sisällä yhteistyössä vanhempien kanssa. Neuvola: Yleisen suunnitelman mukaisesti pienet, alle vuoden ikäiset lapset tavataan neuvolassa usein, noin kerran kuukaudessa, isommat eli yli 2-vuotiaat vain kerran vuodessa. Tarvittaessa neuvolakäynnit voidaan suunnitella tiheämmiksi henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Yhteistyö terveydenhoitajien ja muiden asiantuntijoiden, erityisesti päivähoidon, kanssa ohjaa varhaiseen havainnointiin ja varhaisempaan tukeen. Päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä vahvistaa 5-vuotislomake, jonka vanhemmat toimittavat päivähoidosta neuvolaan tarkastuksen yhteydessä. YHDESSÄ ENEMMÄN 12
13 Terveydenhoitajan mahdollisuus osallistua esiopetuspaikkojen järjestelyyn vahvistaa varhaista havainnointia ja mahdollisen tuen suunnittelua. Tarvittaessa on mahdollista toisen terveydenhoitajan, lääkärin, psykiatrinen sairaanhoitajan, psykologin tai puheterapeutin konsultaatio. Perheen neuvonta ja ohjaus; tiedottaminen kerhoista, kotiavusta, perhekahvilasta, vertaisryhmistä. Kotikäynnit kaikkien vastasyntyneiden lasten koteihin ja muutenkin tarvittaessa (myös äitiysneuvolassa). Molempien vanhempien tapaamiset neuvolakäynneillä. Osallistumismahdollisuus perhe- ja synnytysvalmennuksiin kaikille synnyttäjille (ei vain ensisynnyttäjille). Päihteiden käyttöä ja väkivaltaa kartoittavien lomakkeiden käyttö. Ryhmäneuvolatoiminta. Päivähoito: Päivähoidon vahvuus on lapsen ja perheen kohtaaminen päivittäin. Siitä syntyvä kasvatuksellinen vuorovaikutus on lasta koskevien asioiden ja tietojen vaihtamista vanhemman kanssa. Lasta koskevien havaintojen perusteella voidaan suunnitella ja rakentaa varhainen tuki osaksi perustyön toteuttamista. Varhainen tuki rakentuu päivähoidon arjen käytännöille lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Päivähoidon varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen ja perheen erilaisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja arvioiminen. 1. Kasvatuksellisen kumppanuussuhteen luominen lasten vanhempien kanssa päivähoidon alkaessa ja sen ylläpitäminen koko hoitosuhteen ajan: - päivittäiset kohtaamiset; lasta koskevien tietojen vaihto - kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa - lapsen kehityksen dokumentointi (kasvunkansiot) 2. Kasvatustoiminnan mukauttaminen lapsen tarpeita vastaavaksi - toiminnan sisältöjen/menetelmien mukauttaminen - perustaitojen harjaannuttaminen - lapsen itsetunnon vahvistaminen - eriyttäminen (vertaisryhmät ja yksilölliset tehtävät) 3. Kuntouttavien elementtien käyttö: - päivästruktuurin ylläpitäminen - vuorovaikutustaitojen vahvistaminen - lapsen oman toiminnan ohjauksen vahvistaminen päivittäisissä tilanteissa - kehityksen osa-alueiden tukeminen (Lähde: L. Heinämäki / Varhaista tukea lapselle, Stakes, Oppaita 62) Koulu: Peruskoulun opetussuunnitelmassa on määritelty koulujen arvopohja ja kasvatustavoitteet. Niiden tarkoituksena on myös tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Koulun toimintakulttuurin ja työtapojen tulisi mahdollistaa oppilaiden terve kasvu. Opetussuunnitelmassa on myös määritelty erilaiset, koulun käytössä olevat tukimuodot: YHDESSÄ ENEMMÄN 13
14 1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Yksilötasolla tämä toteutuu esim. vanhempainvarteissa, yhteisötasolla esim. vanhempainiltoina. 2. Ohjauksen järjestäminen on kaikkien opettajien velvollisuus. Opintoohjauksen lehtorin vastuulla on erityisesti peruskoulunsa päättävien oppilaiden jatko-opinnoissa opastaminen. 3. Tukiopetusta on annettava oppilaalle, jolla on syystä tai toisesta oppimisvaikeuksia. 4. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle selkiyttämään tavoitteita ja lisäämään motivaatiota. Erityisoppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 5. Koulun oppilashuollon velvollisuus on tukea lapsen ja nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuollosta vastaa moniammatillinen ryhmä, jossa rehtorin, opettajien ja erityisopettajien lisäksi ovat edustettuina terveydenhoitaja, tarvittaessa koululääkäri, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Tarpeen mukaan palavereihin osallistuvat psykologi tai muu erityislääkäri. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota luokkaisille lapsille turvallinen, virikkeinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen klo 17:00 saakka. Aamupäivätoiminta järjestetään tarvittaessa päivähoitoryhmissä. Iltapäivätoimintaan pääsevät osallistumaan kaikki ilmoittautuneet lapset, aamupäivätoimintaan valinnassa painottuvat perhekohtaiset syyt. Toiminnan lähtökohtana on tarjota lapselle turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen. Toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä, luo perustaa hyville vapaaajanviettotavoille ja auttaa vanhempia ja koulua kasvatustehtävässään. Varhainen puuttuminen lapsen pulmatilanteisiin ennaltaehkäisee ongelmien kasautumista ja lapsen syrjäytymistä. Toimintaan osallistuvat työntekijät voivat tarvittaessa osallistua kutsuttaessa koulun oppilashuoltoryhmään. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien ja koulun kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - tunne-elämän ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen - eettisen kasvun tukeminen - osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Toiminnan sisällössä kiinnitetään erityisesti huomiota - leikkiin - luovaan toimintaan - myönteisiin elämyksiin - käden taitoihin - arjen taitojen opetteluun - kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun - liikuntaan YHDESSÄ ENEMMÄN 14
15 Sosiaalityö: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Tavoitteeseen pyritään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukemisen kautta. Lähtökohtana on sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavarojen vahvistaminen. Varhainen havainnointi sosiaalityössä on ohjausta ja neuvontaa sekä motivointia muutokseen. Koko perheen yhteiset tapaamiset ja perheen kokonaistilanteen kartoittaminen erilaisissa kriisitilanteissa edesauttavat ongelmien varhaisempaa havaitsemista ja kohdennettua yksilökohtaista tukemista. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on lapsen tilanteen erityinen huomioiminen, vaikka asiakkaana olisi aikuisia. Varhaista havainnointia sosiaalityössä on neuvotteluihin ja kokouksiin esim. oppilashuolto ryhmään, osallistuminen ja tuen suunnittelu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman varhain. Nuorisotyö: Nuorisolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat - nuorten kasvatuksellinen ohjaus - toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, - tieto- ja neuvontapalvelut - nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki - liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta - nuorten ympäristökasvatus - tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Aikuisten palvelut: Lastensuojelulaki 10 : Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, ja kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja YHDESSÄ ENEMMÄN 15
16 kasvatuksesta arvioidaan tällöin heikentyneen, tai kun aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan, on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Varhaisen havainnoinnin tavoitteena aikuisten palveluissa on: 1. Tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Keskustelun päämääränä on auttaa vanhempia tukemaan omia lapsiaan ja vahvistaa lasten kehitystä tukevia ja lasta suojaavia prosesseja perheessä ja lapsen muissa elämänpiireissä. Keskusteluja lapsista ehdotetaan kaikille perheille, riippumatta siitä, onko perheessä ongelmia vai ei. Vanhemmilla voi olla huolia ja kysymyksiä, vaikka mitään ongelmia ei olisikaan. 2. Arvioida lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen kuten lastenneuvolan, koulun oppilashuollon, perheneuvolan tai lasten/nuorisopsykiatrian tarjoamiin palveluihin. 3. Arvioida lastensuojelutoimenpiteiden ja/tai muiden sosiaalipalvelujen tarve. Perhe voi tarvita lastensuojelutoimenpiteitä, hyötyä erilaisista sosiaalitoimen perhetukimuodoista ja tarvita toimeentulotukea. 4. Saattaa lapsi ja perhe tarvittavien lisäpalvelujen äärelle. Vanhempaa hoitavalla taholla ei ole hoitovastuuta lapsesta, mutta on vastuu saattaa lapset ja perhe tarvittavan avun äärelle. Lapset voivat tarvita omia mielenterveyspalveluja, aviopuolisot pariterapiaa, perhe sosiaalitoimen perhepalveluja tai taloudellista tukea toimeentulotuesta aina velkaneuvontaan asti. (Lähde (lapsuus ja perhe, toimiva lapsi ja perhe)). Mielenterveyspalveluihin pyritään kynnys pitämään mahdollisimman matalana. Yhteydenotto mielenterveystoimistoon johtaa potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvitykseen. Siinä huomioidaan erityisesti perheeseen kuuluvat lapset ja nuoret. Vastaanottokäynnillä kartoitetaan perheen pärjääminen jokapäiväisessä elämässä, arkirutiinien sujuminen ja perheen sosiaalisten suhteiden säilyminen: aviopuolisolta saatava tuki, perheen muu tukiverkosto, perheen tarvitsema apu (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä). Tarvittaessa ollaan mukana jatkohoidossa esim. perhetapaamisissa yhdessä lääkärin kanssa. Kun potilaana on nuori, motivoidaan sekä nuorta että hänen vanhempiaan nuoren hoidon tarpeellisuudesta. Odotettaessa aikaa psykiatrian poliklinikalle järjestetään tukikäyntejä kunnan omassa hoitopisteessä. Usein vanhemmat itse ovat jo huolissaan lapsistaan. Odottavien ja vastasynnyttäneiden äitien mielenterveyteen kiinnitetään erityistä huomiota tekemällä tiiviisti yhteistyötä neuvolan kanssa. Päihdeongelmissa kartoitetaan koko perheen tilanne ja avun tarve. Myös alustukset/luennot eri tilaisuuksissa ovat ehkäisevää ja tukevaa työtä. Seurakunta: Diakoniatyön muotoja: Keskusteluapu/sielunhoito, sururyhmät läheisensä menettäneille, taloudellinen tuki, vertaisryhmät, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. YHDESSÄ ENEMMÄN 16
17 Nuorisotyön muotoja: Erilaisia tapahtumia ja toimintaa nuorille, retkiä, leirejä, tukihenkilötoimintaa, keskusteluapua/sielunhoitoa, katupäivystystä, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto, joka toimii antamalla apua perhekysymyksissä ja muissa henkilökohtaisissa asioissa. Työmuotoja ovat mm. yksilö-, pari- ja perheneuvottelut, perheasiain sovittelu sekä perhekasvatus. Palvelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaille maksuttomia. Käyntiosoite: Valtakatu 40, 2. krs Postiosoite: PL Lappeenranta puh. (05) sähköposti: 4. Kun huoli ei poistu tai kasvaa Jos huoli lapsen tilanteesta ei poistu tai kasvaa vanhempien kanssa käydystä keskustelusta ja peruspalvelussa annetusta varhaisesta tuesta huolimatta, keskustele asiasta lähiesimiehesi kanssa sopiaksesi yhteydenotosta kuntasi sosiaalityöntekijään. Yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa sovitte asian jatkokäsittelystä ja työnjaosta. MUISTATHAN, ETTÄ VOI OLLA TILANTEITA, JOLLOIN TARVITAAN VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ JA SINUN ON OLTAVA VÄLITTÖMÄSTI YHTEYDESSÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN. YHDESSÄ ENEMMÄN 17
18 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelulaki 3 : Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. 1. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi Lastensuojelulaki 25 : Ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi (entinen lastensuojeluilmoitus) tehdään käytännössä kunnan sosiaalityöntekijälle joko kirjallisesti (liite 4) tai suullisesti. Pyynnössä lastensuojelun tarpeen selvittämisestä tulee ilmetä lapsen nimi ja yhteystiedot, mikä lapsen tilanteessa huolettaa, kuinka suuri huoli on (1-7), milloin huoli syntyi ja mikä konkretisti huolestuttaa. Kun pyynnön esittäjänä on viranomainen, tulee hänen ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa. Suositeltavaa on, että pyynnön esittäjä kertoo aikeistansa itse perheelle ja perustelee asian. Aina ennen pyyntöä lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi voi konsultoida kyseessä olevasta tilanteesta sosiaalityöntekijää. Vuoden 2008 alusta kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä (LsL 25 ). Joissakin tilanteissa tarvitaan välittömiä toimenpiteitä ja sinun on oltava yhteydessä sosiaalityöntekijään välittömästi. Sosiaalityöntekijä arvioi aina viimekädessä toimenpiteiden kiireellisyyden. Kuvassa 3 listattuna tilanteita, jolloin pyyntö lastensuojelun tarpeen selvittämisestä on aiheellista tehdä. YHDESSÄ ENEMMÄN 18
19 PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI, kun sinulla suuri huoli lapsen hyvinvoinnista, eikä huolen puheeksiotto ja tuki peruspalveluissa riitä Ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelulaki 25, ): Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. VÄKIVALTA väkivalta (fyysinen ja/tai henkinen) perheessä lapsen/nuoren pahoinpitely lapsen/nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö väkivallalla uhkaaminen alistaminen mitätöinti lapsen/nuoren väkivaltainen käytös PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ lapsi päihtyneen aikuisen hoidossa ( lapsi tarvitsee huolenpitoa enemmän kuin päihtynyt aikuinen kykenee antamaan) päihtynyt vanhempi hakee lasta lapsen/nuoren päihteiden käyttö, hallussapito ja välittäminen TURVATTOMUUS liian varhainen vastuunotto omista tai perheen asioista heitteillejättö vaelteleva lapsi itsetuhoinen käytös piittaamattomuus säännöistä (näpistely, tms.) perushoivan ja huolenpidon puutteet oppivelvollisuuden laiminlyönti POIKKEAVA SEKSUAALISUUS ei ikätasoinen seksuaalinen käytös tai puheet pakonomainen toiminta lapsi altistuu ikätasoonsa nähden sopimattomalle toiminnalle tai aineistolle PERHEEN KRIISI TILANTEET huomio lapsen tilanteeseen pitkittynyt kriisitilanne työntekijänä omat keinosi eivät riitä perhe ei ole saanut/hakenut apua VOI AINA, MYÖS MUISSA TILANTEISSA, OTTAA YHTEYTTÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄN ESIM. PUHELIMITSE KERRO VANHEMMILLE, ETTÄ PYYNTÖ LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEKSI TEHDÄÄN JA MIKSI KIIREEL- LINEN TILANNE, VÄLITTÖ- MÄT TOIMENPI- TEET LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIO, YHTEISTYÖ JATKUU SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOORDINOIMANA Kuva 3: Pyyntö lastensuojelun tarpeen YHDESSÄ ENEMMÄN selvittämiseksi 19
20 Väkivallan määrittelyä Perheväkivalta oli pitkään hallitseva käsite, jolla viitattiin perheessä tapahtuvaan väkivaltaan. Nykyään käytetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitettä, joka kattaa erilaiset väkivallan muodot toisilleen läheisten ihmisten kesken perheessä, työpaikalla, koulussa tai harrastusten parissa. Parisuhdeväkivallan kohteena on vielä useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Parisuhdeväkivaltaa on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Fyysinen väkivalta Parisuhdeväkivallan monimuotoisuutta voi lähestyä jakamalla se fyysiseen, seksuaaliseen ja henkiseen väkivaltaan. Fyysinen pahoinpitely on esimerkiksi kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivaltaa jättää jälkiä, se on myös helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja johtaa myös kuolemaan. Henkinen väkivalta Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi kumppanin verbaalinen alistaminen nimittelemällä häntä erityisesti toisten läsnä ollessa tai nolaamalla hänet julkisesti. Sitä on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta liittyy lisäksi aina fyysiseen väkivaltaan. Jo väkivallan uhka on äärimmäistä henkistä väkivaltaa. Henkistä tuskaa, kuten pelkoa, voidaan pitää väkivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena pahoinpitelyjen määrästä ja laadusta riippumatta. Monet naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallassa pahimmaksi pelossa elämisen ja väkivallan uhan. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa ovat raiskaukset ja seksiin pakottamiset. Kysymys on sekä fyysisestä että henkisestä väkivallasta. Viimeksi mainittua aiheuttaa jo väkivallanteko sinällään. Rakkauden, seksuaalisuuden ja väkivallan toisiinsa kietoutuminen on suomalaisessa parisuhdeväkivallassa varsin yleistä. Tällä yhteenliittymällä voidaan myös puolustella väkivaltaa ja tulkita sitä eroottis-romanttiseen rakkauteen kuuluvien»normaalien» tunteiden valitettavina ylilyönteinä. Taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta Fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi voidaan vielä erikseen nimetä taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta, tai nämä voidaan sisällyttää henkiseen väkivaltaan. Parisuhdeväkivalta on siis hyvin moniulotteista, ei vain fyysistä, kuten usein kuvitellaan. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, www. ensijaturvakotienliitto.fi) Perheväkivallasta puhuttaessa siinä sanotaan yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin useimmiten myös kolmas osapuoli, lapsi väkivallan todistajana. Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapsille haitallista, lapset voivat kokea väkivaltatilanteet ja esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan jopa pelottavammaksi kuin YHDESSÄ ENEMMÄN 20
21 itseensä kohdistuvan. Vaikka lapset eivät aina ymmärrä tiedollisella tasolla, mistä riidoissa on kyse, tunnetasolla he ymmärtävät, että jotain pahaa tapahtuu. Lapset pelkäävät usein, että joku, yleensä äiti, saattaa kuolla. Lapset ovat myös lähes aina tietoisia perheväkivallasta. He heräävät yöllisiin tappeluihin, vaikka vanhemmat luulevat heidän nukkuvan. He ovat myös taitavia "salakuuntelemaan" tappeluita toisesta huoneesta tai silloin kun niistä puhutaan muille. Lapset aistivat perheen kireän ilmapiirin ja osaavat ennakoida väkivaltatilanteita. Lapset oppivat olemaan varuillaan, he pystyvät lukemaan pienistä merkeistä - ilmeistä, eleistä, äänensävyistä - milloin väkivallan uhka on ilmassa. Myös pienet vauvat reagoivat väkivaltaan ja kodin ilmapiirin muutokseen. Lapsen ruumiillinen kurittaminen Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lapsen kasvatuksessa ruumiillinen kurittaminen on lasta vahingoittavaa ja siksi kiellettyä. Vanhemmuuteen kuuluu kurinpito, jonka kautta lapsi sisäistää mitä voi - mitä ei voi tehdä. Vaikka lasta rajoittaessa tulee tilanteita, joissa lasta joudutaan fyysisesti kiinni pitämään, lapselle ei saa tahallisesti tuottaa kipua. Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin Perheväkivalta vaikuttaa lapsiin aina jollain tavalla. Siihen, mitkä vaikutukset ovat, liittyy monenlaisia tekijöitä, kuten lapsen kehitystaso, väkivalta-altistuksen kesto ja laatu sekä lapsen tunnesuhde tekijään ja uhriin. Väkivallan todistajaksi joutuminen voi aiheuttaa lapselle posttraumaattisen stressireaktion, jonka oireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen: muistikuvat tapahtumista tulevat väkisin mieleen, lapsi leikkii pakonomaisesti tiettyjä leikkejä ja näkee toistuvia painajaisia. Lapsella voi olla myös somaattisia oireita, kuten vatsakipua ja päänsärkyä. 2. Pyrkimys välttää traumaan liittyviä asioita: lapsen voi olla vaikea muistaa väkivaltatilanteeseen liittyviä asioita, hän ei halua puhua tapahtuneesta ja tunnereaktiot voivat puuttua. 3. Kohonnut vireystaso: lapsi on levoton, hänen on vaikea keskittyä, hän ärsyyntyy helposti, on pelokas ja varuillaan. Myös nukahtaminen voi olla vaikeaa ja lapsi saattaa heräillä öisin. Vauvaikäisillä traumatisoituminen näkyy levottomuutena, apaattisuutena, kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena sekä uni- ja syömishäiriöinä. Leikki-ikäisten oireilu voi olla levottomuutta, takertumista aikuisiin, aggressiivisuutta, ilottomuutta, syyllisyydentunteita ja aina samanlaisina toistuvien leikkien leikkimistä. Kouluiässä traumatisoituminen voi ilmetä ajattelun taantumisena, syyllisyytenä, rajattomana käyttäytymisenä, kouluvaikeuksina sekä vaikeuksina kaverisuhteissa. YHDESSÄ ENEMMÄN 21
22 Koululaisilla voi olla oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja vaikeuksia keskittyä oppitunneilla. Teini-iässä käyttäytyminen voi muuttua rajuksi, kostosuunnitelmia väkivallantekijälle, masennusta, vetäytymistä kaverisuhteista tai voimakasta sitoutumista kaverisuhteisiin ja itsemurhapuheita. Jos perheväkivalta jatkuu pitkää, lapsen elämä voi keskittyä väkivaltatilanteiden ennakoimiseen ja tästä hetkestä selviytymiseen. Voimia ei välttämättä riitä muuhun. Lapsi saattaa myös oppia, että väkivalta on hyväksytty keino ratkaista ristiriitoja. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, www. ensijaturvakotienliitto.fi) Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Lasten seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia seksuaalisia tekoja. Pedofilia tarkoittaa aikuisen pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapsista. Insestillä taas tarkoitetaan seksuaalista kanssakäymistä saman perheen jäsenten (paitsi puolisoiden) välillä. Julkisuudessa eniten huomiota on saanut pienten lasten hyväksikäyttö. Tavallisimmin ahdistelu ja hyväksikäyttö kohdistuu kuitenkin murrosikäisiin tai toisella kymmenellä oleviin lapsiin. Ahdistelu- ja hyväksikäyttökokemukset ovat sitä yleisempiä, mitä varttuneempi lapsi tai nuori on kyseessä. Koululaisille tehdyssä kyselyssä ilmoitti hyväksikäyttöä kokeneensa kahdeksan prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia pojista. Biologisen isän ahdistelua oli kokenut kaksi tyttöä tuhannesta ja isäpuolen ahdistelua kolme prosenttia tytöistä. Poikien hyväksikäyttö perheen sisällä on erittäin harvinaista. Vaikka perheensisäinen hyväksikäyttö on harvinaista, on lapsen ahdistelija usein lapselle tavalla tai toisella tuttu. Hän joko kuuluu lapsen lähipiiriin (perheen ulkopuolinen sukulainen, vanhempien tuttava) tai pyrkii varta vasten hankkiutumaan lapsen ystäväksi. Vanhemmat ja aikuiset voivat vähentää lapsen riskiä joutua hyväksikäytetyksi. Isompien, kouluikää lähestyvien ja ala-asteikäisten lasten kanssa asiasta voi puhua: lapsia kielletään lähtemästä tuntemattomien mukaan, autoon tai asuntoon. Hyväksikäytön riskiä lisää, jos lapset ovat vailla riittävää aikuisten seuraa ja kaipaavat kipeästi aikuisen huomiota. Tästäkin syystä vanhempien lapsilleen omistama riittävä yhteinen aika ja huomio ovat erittäin tärkeitä. Aikuinen, joka on seksuaalisessa kanssakäymisessä alle 16-vuotiaan kanssa syyllistyy, rikokseen. Myös seksuaalipalvelujen ostaminen 16 vuotta täyttäneeltä, mutta alle 18- vuotiaalta on rikos. Seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoja, jos osapuolten iässä ja kehityksessä ei ole suuria eroja, eli nuorten keskinäiset vapaaehtoiset seksuaalisuhteet eivät ole lain mukaan rikoksia. Hyväksikäyttäjä saattaa taivutella, lahjoa ja houkutella lapsen tai nuoren seksiin. Lapsi tai nuori, joka on suostunut seksiin aikuisen kanssa, ei itse ole syyllistynyt rikokseen. Hän voi siis hakea apua ja pelkäämättä rangaistusta. Vastuu asiasta on aikuisella osapuolella eikä lapsen suostumus ei poista aikuisen rikosoikeudellista vastuuta. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, YHDESSÄ ENEMMÄN 22
23 Lapsen normaali seksuaalinen kehitys (seksuaalisuuden portaat) Lapsuuden uteliaisuus Lapsi syntyy täynnä perusluottamusta ja rakastaa itseään ihan automaattisesti jokaisesta kohdasta kehoaan. Ihokontaktit, läheisyys ja aikuisen rakkaussuhde rakentavat edelleen itsetuntoa ja positiivista kehonkuvaa. Kehoon ja läheisyyteen liittyvä nautinto toivottavasti opitaan sallituiksi osiksi elämää. Muutaman vuoden ikäinen lapsi on hyvin ylpeä myös sukupuolielimestään ja voi esitellä sitä. Sukupuolielinten koskettelun tuoma mielihyvä, lohtu ja turva löytyvät usein noin viisivuotiaana. Alle kouluikäisen seksuaalisuutta leimaa uteliaisuus, avoimen estoton ja innokas suhtautuminen. Häpeä on varsin vierasta, ellei sitä opeteta. Osan tästä luontevuudesta soisi säilyvän vahingoittumattomana aikuiseen seksuaalisuuteen. Leikki-iässä oman kehon suojaamisen opettelu on ajankohtaista. Lapsi rakastuu läheisiin aikuisiin, eikä tee eroa sukupuolten tai sukupolvien välille, ja on helposti myös hyväksikäytettävissä. Samalla kun lapsi opettelee oman kehonsa osien nimiä, hän myös opettelee yhteisön sääntöjä. Oman kehon haltuunotto ja itsehallinta kasvavat pikkuhiljaa tuen avulla. Leimaamatta häpeällä, voidaan itseään tutkiskelevaa lasta ohjata, ettei ole tapana kaivaa nenää, korvaa tai pimppiä/pippeliä julkisesti, mutta jokainen saa itse kosketella kehoaan yksin ollessaan. Lapsi opetetaan itse pyyhkimään peppunsa ja huolehtimaan alapesusta, koska sukupuolielimet ovat arvokas yksityisalue, jonne ei kukaan kosketa ilman lapsen lupaa ja hyvää syytä. Näin lapsi oppii myös suojautumaan tarvittaessa tunkeilevalta ja loukkaavalta koskettamiselta ja kunnioittamaan toisten intimiteettiä. Sukupuolirooli opitaan ja omaksutaan niiltä aikuisilta malleilta, joita lapsi arjessa kohtaa, mutta myös tarinoista ja mediasta. Lapset kokeilevat erilaisia roolimalleja ja vastakkaisenkin sukupuolen roolia. Lapsi arvioi sukupuoltaan, onko hyvä juttu olla poika/tyttö, josta joskus kasvaa mies/nainen. Läheisten aikuisten suhtautumisella ja perheen vuorovaikutusmalleilla on keskeinen merkitys. Murrosiän herkistyminen Ensimmäisten murrosiän merkkien ilmaantuminen tarkoittaa muutoksen alkua. Juuri kun lapsi on oppinut pelisäännöt, miten tyttönä tai poikana ollaan, alkaa sisäinen epävarmuus. Kehon ja mielen myllerrys muuttaa näkökulman seksuaalisuuteen yllättäen henkilökohtaiseksi, olon herkän hämmentyneeksi, kysyväksi ja hyvin haavoittuvaksi häpeälle. Tämä vaihe kestää yleensä koko murrosiän. Kehon kehitys menee eteenpäin omaa tahtiaan, lapsi ei voi siihen itse vaikuttaa. Hän tarvitsee kipeästi tietoa ja tarinoita normaalista kehityksestä ja apua sietääkseen muutosta ja keskeneräisyyttään. Kiihottumiset, kivesten ja rintojen kasvu, pituuden, ihon, äänen ja sukupuolielinten muutos sekä mahdollinen itsetyydytys prosessoivat omaa sisäistä maailmaa, josta pitäisi olla tietoa ennen kuin ne kokemuksellisesti alkavat hämmentää. Lapsi/nuori saattaa miettiä normaaliuttaan hyvin aktiivisesti ja tämä hämmennys jatkuu yleensä koko murrosiän. Tärkeintä olisi itsetunnon ja minäkuvan romahduksista huolimatta säilyttää usko itseen potentiaalisena partnerina. Ikätovereiden kiusaamisen kohteeksi joutuminen on erityisen haavoittavaa. Oman muuttuvan kehon ja seksuaalisten tunteiden hyväksyminen ja niistä nauttiminen tarvitsee läheisten arvostavaa ja hienovaraista tukea. Käytöksellään ja YHDESSÄ ENEMMÄN 23
24 pukeutumisellaankin nuori pohtii, mitä on seksuaalisuus ja miten sitä maailmassa toteutetaan. Osan tästä herkän kysyvästä seksuaalisuudesta soisi säilyvän vahingoittumattomana aikuisuuteen. Mediassa yhä enemmän painostetaan kovuuteen: olemalla häikäilemättömän aktiivinen voi salata hämmennyksensä. Murrosiän herkistymisaikana oma seksuaalinen identiteetti hakee suuntaa. Hitaasti rakastumisten kohteet rajautuvat, useimmilla vastakkaisen sukupuolen ikätovereihin, ja joskus aiheuttaen jopa inhoa aikuisia ja lapsia kohtaan. Ailahteleva epävarmuus saa miettimään homoseksuaalisia piirteitä itsessä. Mitä enemmän nuorella on tietoa lapsuuden rajattomuudesta, nuoruuden kokeilevasta monimuotoisuudesta ja aikuisenkin seksuaalisen identiteetin rikkaudesta, sitä vähemmän hän pelästyy tunteitaan. Rakkauden kohteet voivat vaihtua moneen kertaan, ja ihastumisen ja pettymysten tunteiden kanssa voi opetella pärjäämään. Rohkaistuminen Samalla kun lapsi/nuori käy läpi biologista kasvua, hän aloittaa myös irtaantumisen perheestä ja henkisen kasvun kohti itsenäisyyttä. Kaveripiiri ja ystävyyssuhteet tulevat entistä tärkeämmiksi ja kavereiden mielipiteet merkitsevät enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai koskaan sen jälkeen. Kun nuori ottaa etäisyyttä perheestään ja etsii ikätovereistaan hyväksyntää, hänellä pitäisi olla jo vahvana hyväksyvä käsitys omasta itsestään, kanssaihmisistään, vuorovaikutuksesta ja kokemuksia tunteista ja tunnemyrskyistä selviämisestä. Varhaisaikuisuus merkitsee vahvuuden voittoa epävarmuudesta ja joskus hyvinkin rajua, rohkeaa, kokemuksia janoavaa ja uusia alueita valloittavaa suhtautumista seksuaalisuuteen, ja johtaa useimmilla seksikokemusten hankkimiseen. Osan tästä rohkeasta seksuaalisuudesta soisi säilyvän vahingoittumattomana aikuisuuteen asti. Seksuaalinen rohkaistuminen antaa nuorelle kokemuksen, että hänen sisäinen seksuaalisuutensa on hänen palveluksessaan. Hän voi halutessaan jakaa sen jonkun kanssa, mutta se on ominaisuus, jonka hallinta on vain hänellä itsellään. Rohkaistumisvaiheessa nuori voi kuitenkin uskoa itseensä niin paljon, että ilman riittävää oikeaa tietoa hän saattaa ottaa sellaisiakin riskejä, joita ei kannattaisi ottaa. Nuori tarvitsee suunnitelmallista ja jatkuvaa seksuaalikasvatusta. Asiallinen tiedon antaminen ja nuoren seksuaalisuuden ja itsehallinnan arvostaminen ovat keinoja vahvistaa seksuaaliterveyttä edistävää ja vastuullista käyttäytymistä. Ihastumisen ja rakastumisen kautta voi löytää kumppanin, jonka kanssa haluaa omaa seksuaalisuutta jakaa, mutta seksuaalisessa toiminnassa jokainen on, ja vastaa teoistaan yksin. Vaikka kokemuksia jaettaisiinkin kumppanin kanssa, oman sisäisen päätöksen, pelkojen voittamisen ja lisääntymisen tai ehkäisemisen valinnan tekee jokainen itse ja yksin. Jos suhde rakentuu riittävän turvalliseksi, näiden sisäisten prosessien kautta mahdollistuu seksuaalisen toiminnan harjoittelu yhdessä. Nuoruuden hapuilevissa kokeiluissa olisi hyvä, että taustajoukoissa seisoisi vielä turvallisten aikuisten joukko, jotka ottavat kiinni silloin, kun omat siivet seksuaalisuuden lentoharjoituksissa eivät kannakaan. (Lähde: (nuorten tietopankit,seksuaalisuudenportaat). YHDESSÄ ENEMMÄN 24
Lastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI
LÄNSI-SAIMAAN LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖMALLI YHDESSÄ ENEMMÄN. Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke 1.3.2005 31.12.2007. Sosiaalialan kehittämishanke. Tämän toimintamallin
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotKoulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu
Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotLastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)
1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotVARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Esimerkkinä Länsi-Saimaan seutukunta Kehittämissuunnittelija Paula Ylönen, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,
LisätiedotKoulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus
Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotValomerkki toimintamalli
Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1
Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN
LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN Seinäjoen lastensuojelupäivät 16.2.2017 OTK Kati Saastamoinen LAPSEN SUOJELU: OSA VIRANOMAISEN JULKISTA HALLINTOTEHTÄVÄÄ Lapsen suojelu kuuluu julkiselle vallalle
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotLastensuojelulain toimeenpano
Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotLastensuojelu tutuksi
Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotYksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa
Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotPÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA
PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotMiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?
Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotPäihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja
Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotSUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen
SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa
Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotLastensuojelu koulunkäynnin tukena
Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin
LisätiedotPäihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset
Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotValomerkki toimintamalli
Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotKenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
Lisätiedot