Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä

Transkriptio

1 Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys C Yhdyskuntatoimi / Tonttiosasto JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys TIEHALLINTO Jyväskylä 2007

3 Pohjakartat Jyväskylän kaupunki TIEHALLINTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Keski-Suomen tiepiiri Yhdyskuntatoimi /Kapu Cygnaeuksenkatu 1 Hannikaisenkatu 17 PL 58 PL JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ Puhelinvaihde Puhelinvaihde

4 ALKUSANAT Valtatiet 18 ja 23, Keuruuntie on tärkeä valtakunnan poikittaisyhteys Porin ja Joensuun välillä. Liikenteestä pääosa on pitkän matkan liikennettä, mutta myös kaupungin sisäistä liikennettä keskustan ja Mäyrämäen, Keltinmäen, Keljon kaupunginosien välillä. Keuruuntien meluselvitys laadittiin välille Keljon sähköasema - Länsi- Päijänteentie ja se koskee Myllyjärven, Kukkumäen, Tarhamäen ja Keljon asuntoalueita. Lisäksi Kukkumäessä on näkövammaisten koulu. Meluselvityksessä on melulaskentojen avulla tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttaman meluhaitan laajuutta ja meluntorjuntamahdollisuuksia. Meluselvitys toteutettiin Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiirin ja Jyväskylän kaupungin yhteisenä toimeksiantona. Ohjausryhmään ovat kuuluneet tiepiiristä suunnittelupäällikkö Hannu Keralampi ja Jyväskylän kaupungista liikenneinsinööri Jorma Lipponen. Selvityksen on laatinut Destia Konsulttipalvelut, jossa suunnitteluryhmän muodostivat johtava konsultti Pekka Karhinen, konsultti Pasi Myyryläinen, nuorempi suunnittelija Ville Pääkkönen ja suunnitteluassistentti Virpi Glad. Jyväskylässä joulukuussa 2007 Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi /Kapu

5 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 3 Meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT Selvityksen taustaa 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Meluohjearvot Melulaskenta Liikennetiedot Maastomalli Asukasmäärät 6 3 MELULASKENNAN TULOKSET ILMAN MELUNTORJUNTATOIMENPITEITÄ Nykytilanne päivällä Ennustetilanne vuonna 2030 päivällä 7 4 MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Tutkitut melusuojaukset 7 5 MELUNTORJUNNAN TOIMENPITEET Ennustetilanne vuonna 2030 minimiesteet Ennustetilanne vuonna 2030 maksimiesteet 8 6 MELUNTORJUNNAN KUSTANNUKSET 9 7 JATKOTOIMENPITEET 9 LIITTEET 10

6 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 4 Meluselvitys 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvityksen taustaa Valtatiet 18 ja 23, Keuruuntie on tärkeä valtakunnan poikittaisyhteys Porin ja Joensuun välillä. Liikenteestä pääosa on pitkän matkan liikennettä, mutta myös kaupungin sisäistä liikennettä keskustan ja Mäyrämäen, Keltinmäen, Keljon kaupunginosien välillä. Keuruuntien meluselvitys laadittiin välille Keljon sähköasema - Länsi- Päijänteentie ja se koskee Myllyjärven, Kukkumäen, Tarhamäen ja Keljon asuntoalueita. Lisäksi Kukkumäessä on näkövammaisten koulu. Meluselvityksessä on melulaskentojen avulla tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttaman meluhaitan laajuutta ja meluntorjuntamahdollisuuksia. Alueen asukkaat ovat tehneet Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimeen ja Keski-Suomen tiepiiriin valituksia liikennemelusta. Jyväskylän Energia Oy:llä on tarkastelualueella suunnitelmia sähköverkon, runkoviemärin ja kaukolämpöputkien rakentamiseksi. Nämä suunnitelmat on otettava huomioon meluntorjuntarakenteita suunniteltaessa. 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Meluohjearvot Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o 993, ). Meluohjearvot perustuvat päivä- (klo 7 22) ja yömelutasoihin (klo 22 7). Ulkomelutasot eivät vanhoilla asuinalueilla saa ohjearvon mukaan päivällä ylittää 55 desibeliä (db). Päivämeluarvot ovat nykyisillä asuinalueilla valtioneuvoston rajojen suhteen määräävämpiä, koska päivämelualue on maanteiden normaalilla liikennemäärien yö päivä jakaumalla suurempi kuin yömelualue. Uusilla asuinalueilla yöajan 45 db on määräävä arvo, koska se ulottuu kauemmas kuin päiväajan 55 db. Taulukko 1. Melutason ohjearvot ulko- ja sisätiloissa (VNp 993/1992) A-painotettu keskiäänitaso Laeq enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia 55 db 50 db palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet virkistysalueet taajamissa sekä hoitolaitoksia ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Päivällä Yöllä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db Liike- ja toimistohuoneistot 45 db

7 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 5 Meluselvitys 2.2 Melulaskenta Tieliikenteen aiheuttamat melutasot on laskettu Cadna A - melulaskentaohjelmalla, joka käyttää pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Melutasot lasketaan 2 m laskentakorkeudella tietokoneeseen muodostettua kolmiulotteista maastomallia käyttäen. Ohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä väylien ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Tiedot liikennemääristä, laadusta ja nopeustasosta kiinnitetään tielinjoihin. Näistä muodostuu lähtömelutaso. Ohjelma laskee eri melulähteille erikseen etäisyyden aiheuttaman äänen vaimenemisen maaston muotojen ja rakennusten sekä meluesteiden vaikutuksen mukaan. Melulaskennoissa pyritään mallintamaan melutilanne mahdollisimman todellisena huomioimalla melun heijastuksien aiheuttamat vaikutukset. Ohjelma laskee heijastuksien vaikutukset tarkasti heijastavan pinnan koon sekä sen ja melulähteen suuntauksen perusteella. Esimerkiksi vesistöt mallinnetaan heijastavana pintana. Kaikki laskenta ohjelmilla tehdään automaattisesti. Laskenta tehdään pisteverkolla ja kokonaismelu jokaisessa pisteessä on jokaisen melulähteen osuuden logaritminen summa. Yhteispohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on ± 2 db. Lähempänä melunlähdettä mallin antama tulos on tarkempi. Melulaskentaohjelma laskee melutasot ja interpoloi melutasot laskentapisteiden väliin. 2.3 Liikennetiedot Tieliikenteen liikennemäärät on selvitetty liikennelaskennalla, joka toteutettiin viikolla 23/2007. Selvityksessä nykytilanteen liikennemääränä (KVL 2007 ) on käytetty 7500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuutena 3,8 %. Tiekohtaisena nopeutena on käytetty nykyistä 80 km/h nopeusrajoitusta. Vuoden 2030 ennustetilanteen liikennemäärä on arvioitu nykyisen liikennemäärän pohjalta ja kasvukertoimena on käytetty 1,67. Selvityksessä ennustetilanteen liikennemääränä (KVL 2030 ) on käytetty ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuutena 3,8 %. Normaalia suuremmassa liikenteen kasvukertoimessa on huomioitu uusi Valkeamäen asuntoalue, johon kaavoitetaan asuntoalue tulevaisuudessa yli asukkaalle. Päiväliikenteen (klo 7 22) ja yöliikenteen (klo 22-7) osuus on saatu liikennelaskennoista. Raideliikenteen määränä on käytetty päivällä viittä henkilöjunaa, joiden pituus on 120 metriä ja nopeus 100 km/h sekä yöllä yhtä tavarajunaa, jonka pituus on 178 metriä ja nopeus 100 km/h (lähde VR Cargo). Ennustetilanteessa on käytetty samoja liikennemääriä. Junien nopeus tarkastelualueella on todellisuudessa huomattavasti pienempi ja vastaavasti myös raideliikenteestä aiheutuva meluhaitta on todellisuudessa hieman pienempi.

8 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 6 Meluselvitys 2.4 Maastomalli Maastomallista saadaan laskentojen pohjaksi tarkasteltavia teitä ympäröivän maaston ja rakenteiden muodot. Maastomalli sisältää selvitysalueen maaston korkeustiedot sekä teiden, vesistöjen ja rakennusten sijainti- ja korkeustiedot. Alueen maastomalli tehtiin nostamalla kaupungin kaavoituksen pohjakartta kolmiulotteiseksi. Melulaskentaan tarvittavien teiden keskilinjat tasauksineen saatiin alueen pohjakartoista. 2.5 Asukasmäärät Asukasmäärät on saatu Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Tiedot ovat vuodelta MELULASKENNAN TULOKSET ILMAN MELUNTORJUNTATOIMENPITEITÄ Melutarkastelussa on selvitetty päiväajan ja yöajan melutasot nyky- ja ennustetilanteessa ilman uusia melusuojaustoimenpiteitä. Laskentojen perusteella voidaan arvioida meluhaitan laajuus tällä hetkellä ja määrittää tarve melusuojaustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Melulaskentakuvat ovat liitteissä Nykytilanne päivällä Nykyisen tie- ja raideliikenteen aiheuttamat päiväajan (klo 7 22) meluvyöhykkeet ilman melusuojaustoimenpiteitä on esitetty liitekuvassa 1a. Päiväajan ohjearvo 55 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle Keuruuntiestä. Yli 60 db melualueella asuu 21 henkilöä ja yli 55 db alueella 82 henkilöä. Nykyisen tie- ja raideliikenteen aiheuttamat yöajan (klo 22 7) meluvyöhykkeet ilman melusuojaustoimenpiteitä on esitetty liitekuvassa 1b. Yöajan ohjearvo 50 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle Keuruuntiestä. Yli 55 db melualueella asuu 15 henkilöä ja yli 50 db alueella 33 henkilöä. Tuloksista nähdään, että päiväajan melutasot tulevat määrääviksi. Raideliikenteen aiheuttamat päiväajan (klo 7 22) meluvyöhykkeet ilman melusuojaustoimenpiteitä on esitetty liitekuvassa 1c. Päiväajan ohjearvo 55 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle radasta. Yli 55 db alueella ei asu yhtään henkilöä.

9 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 7 Meluselvitys 3.2 Ennustetilanne vuonna 2030 päivällä Ennustetilanteessa vuonna 2030 tie- ja raideliikenteen aiheuttamat päiväajan (klo 7 22) meluvyöhykkeet ilman melusuojaustoimenpiteitä on esitetty liitekuvassa 2. Päiväajan ohjearvo 55 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle Keuruuntiestä. Yli 60 db melualueella asuu 43 henkilöä ja yli 55 db alueella 138 henkilöä. 4 MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Meluntorjuntakeinoina on tutkittu meluvallia ja aitaa sekä näiden yhdistelmää. Lopullinen meluestetyyppi valitaan tarkemmassa suunnittelussa, kun tiedetään tarkalleen käytettävissä oleva tila. Lisäksi tarkasteluissa on käytetty myös rengasmelukaidetta. Ennustetilanteen liikennemäärät ovat niin suuria, että tulee harkittavaksi valtatien parantaminen kaksiajorataiseksi. Mahdollinen toinen ajorata sijoitettaneen nykyisen tien ja radan väliin. Meluesteiden suunnittelussa tämä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida, jotta vältyttäisiin esim. meluaitojen siirrolta. Jyväskylän Energia Oy suunnittelee uutta runkoviemäriä ja kaukolämpöverkkoa uuden Valkeamäen asuntoalueen ja Kuokkalan kehäväylän välille. Tarkemmassa meluestesuunnittelussa tulee huomioida putkien sijoittaminen poikkileikkauksessa. Lisäksi meluesteet (vallit) ja putket olisi kustannustehokasta rakentaa samanaikaisesti. Jyväskylän Energia Oy uusii myös sähköverkkoaan uuden Keljonkankaan voimalaitoksen ja Keljon sähköaseman välillä. Nykyiset Keuruuntien ylittävät 20 kv voimalinjat uusittaneen ja mahdollisten uusien pylväiden sijoittelussa tulee huomioida rakennettavat meluesteet (meluvallit). 4.1 Tutkitut melusuojaukset Meluseinä eli ns. meluaita Meluseinä vaatii kunnon perustuksen tuulen aiheuttamaa kuormitusta ja routimista vastaan. Seinää voidaan valmistaa useista eri materiaaleista joko ääntä heijastavana tai absorboivana. Meluvalli Melusuojauksen toteuttaminen maavallina vaatii valliin kelpaavan materiaalin lisäksi paljon tilaa ja kantavan maapohjan. Vallin parhaat ominaisuudet ovat sen edullisuus ja helppo maisemointi. Valli voidaan toteuttaa myös kevennettynä ratkaisuna, jolloin se sopii myös pehmeämmälle maapohjalle tai maapohjaa voidaan vaihtoehtoisesti vahvistaa. Kustannuksiltaan nämä ovat jo huomattavasti kalliimpia ratkaisuja. Usein valliratkaisua pidetään melusuojauksista neutraaleimpana vaihtoehtona.

10 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 8 Meluselvitys Meluvalleissa voidaan hyödyntää myös teollisuuden sivutuotteita (esim. Rauhanlahden voimalaitoksen tuhka) ja erilaisia kierrätysmateriaaleja (esim. rengasrouhe). Tuotteiden ja materiaalien luvanvaraisuus tulee aina selvittää ennen rakentamiseen ryhtymistä. Meluesteenä voi olla myös meluvallin ja aidan yhdistelmä. Rengasmelukaide Rengasmelukaide on tehty betonista ja sijoitetaan tien poikkileikkauksessa normaalin tiekaiteen paikalle. Rengasmelukaiteen korkeutena on käytetty yhtä metriä. 5 MELUNTORJUNNAN TOIMENPITEET 5.1 Ennustetilanne vuonna 2030, minimiesteet Vaihtoehto on pyritty laatimaan siten, että asuinrakennuksia ei tarvitse purkaa. Meluesteet eivät välttämättä mahdu nykyiselle liikennealueelle ja kaikkia asuinrakennuksia ei voida suojata alle 55 db. Meluesteiden (vallien) korkeutena on käytetty 3 metriä ja rengasmelukaiteen korkeus on ollut 1 metri. Meluesteet ja niiden vaikutukset on esitetty liitekuvassa 3a. Ennustetilanteessa vuonna 2030 tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan (klo 7 22) ohjearvo 55 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle Keuruuntiestä. Yli 60 db melualueella asuu 36 henkilöä ja yli 55 db alueella 104 henkilöä. Suojaustehoa pienentävät eniten rengasmeluesteet Myllyjärven (lampi) molemmin puolin. 5.2 Ennustetilanne vuonna 2030, maksimiesteet Vaihtoehto on pyritty laatimaan siten, että saavutetaan hyvä suojausteho ja tämä edellyttää joidenkin asuinrakennuksien purkamista. Meluesteet eivät mahdu nykyiselle liikennealueelle ja ne rakennetaan osin vesistöön. Lisäksi Tarhamäen asuntoalueella esteet vaativat muutoksia katuihin ja kevyen liikenteen väyliin. Meluesteiden (vallien) korkeutena on käytetty 3-4 metriä ja rengasmelukaiteen (alikulkukäytävän kohdalla) korkeus on ollut 1 metri. Meluesteet ja niiden vaikutukset on esitetty liitekuvassa 3b. Ennustetilanteessa vuonna 2030 tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan (klo 7 22) ohjearvo 55 db ulottuu tarkastelualueen kohdalla maastonmuodoista riippuen noin metrin etäisyydelle Keuruuntiestä. Yli 60 db melualueella asuu 11 henkilöä ja yli 55 db alueella 23 henkilöä.

11 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 9 Meluselvitys 6 MELUNTORJUNNAN KUSTANNUKSET Meluntorjunnan kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa. Lopullinen estetyyppien valinta tapahtuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. Esteet voivat olla käytettävissä olevan tilan mukaan maavalleja, meluaitoja tai näiden yhdistelmiä. Maavallien rakennuskustannukset riippuvat ylijäämämaiden saatavuudesta ja ajomatkoista. Ylijäämämaiden hintana on käytetty 5 /m 3 rtr, josta saadaan kolmen metrin korkuisen meluvallin hinnaksi 120 /m ja neljän metrin korkuisen meluvallin hinnaksi 200 /m. Rengasmelukaiteen hintana on käytetty 300 /m. Meluntorjunnan arvioidut arvolisäverottomat (alv 0 %) rakentamiskustannukset ovat: Minimimeluesteet euroa: - meluvallit 3 m, 770 m x 120 /m euroa - rengasmelukaide 1 m, 340 m x 300 /m euroa Maksimimeluesteet euroa: - meluvallit 4 m*, 850 m x 200 /m euroa - meluvallit 3 m, 600 m x 120 /m euroa - rengasmelukaide 1 m, 60 m x 300 /m euroa *Todennäköisesti osa 4 metrin valleista joudutaan rakentamaan vallin ja aidan yhdistelmänä. Kustannukset eivät sisällä mahdollisia korvaus- ja lunastuskustannuksia. 7 JATKOTOIMENPITEET Tiehallinto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy aikatauluttavat eri osapuolien hankkeet sekä sopivat jatkotoimenpiteistä ja kustannustenjakoperiaatteista. Meluesteiden rakentaminen vaatinee tie- ja rakennussuunnitelman, ympäristöluvan sekä muutoksia asemakaavoihin. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää meluesteen rakentamismahdollisuudet Tuppelankujan ja Rantakujan välille. Melueste tulisi sijoittaa asutuksen ja radan väliin.

12 Vt 18 / 23 Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä 10 Meluselvitys LIITTEET 1a 1b Nykytilanne päivällä, tie- ja raideliikenne nykyisillä meluesteillä Nykytilanne yöllä, tie- ja raideliikenne nykyisillä meluesteillä 1c Nykytilanne päivällä, raideliikenne nykyisillä meluesteillä 2 Ennustetilanne 2030 päivällä, tie- ja raideliikenne nykyisillä meluesteillä 3a Ennustetilanne 2030 päivällä, tie- ja raideliikenne minimimeluesteillä 3b Ennustetilanne 2030 päivällä, tie- ja raideliikenne maksimimeluesteillä 4 Melualueet / asukasmäärät 5 Kartta Jyväskylän Energian hankkeista

13

14

15

16

17

18

19 Vt 18 / 23, Keuruuntie LIITE 4 Melualueet / asukkasmäärät Tilanne > 60 db > 55 db > 50 db Asukkaat yhteensä Vuosi 2007, päivä Vuosi 2007, yö Vuosi 2030, päivä Vuosi 2030, päivä minimimeluesteet Vuosi 2030, päivä maksimimeluesteet

20 KARTTA JYVÄSKYLÄN ENERGIAN HANKKEISTA Liite 5

21