Arviointimuistio Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointimuistio Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta."

Transkriptio

1 Arviointimuistio Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta Ulkoinen tarkastus Ville Voima Lyhennelmä arviointimuistiosta sivut 2 9 Koko arviointimuistio sivut 10 43

2 Lyhennelmä Arviointimuistio Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta

3 5.5 Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta 1. JOHDANTO Hulevesien ohjausjärjestelmä on nykyisellään järjestetty Helsinki-Vantaan lentokentällä siten, että suhteessa muodostuvaan kokonaismäärän vain pieniä määriä glykoli/ jäänestonestepitoisia vesiä pääsee kulkeutumaan vesistöihin. Hulevesien ohjaus- ja käsittelymenetelmien tehostamis- ja parannustoimenpiteisiin on investoitu miljoonia euroja ja kehittäminen on ollut jatkuvaa (esim. viemäröintien laajennuksia, etäjäänpoistopaikka, imuautoja). 2 Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan poista niitä haittavaikutuksia joita on ympäristössä ehtinyt tapahtua. Glykolia on käytetty jäänestoaineena lentokoneissa jo 50 vuotta ja sitä on kerääntynyt suuria määriä maaperään ja lentokenttää ympäröiviin vesistöihin. Helsinki- Vantaa lentokenttää ympäröivistä vesistöistä/vesistön osista kuormittunein lienee Kylmäojan läntinen haara. Vantaan Kylmäojan ekologisesta tilasta valmistui pro gradu tutkielma vuonna 2008, jossa todettiin ojan läntisen haaran sedimentin olevan orgaanisesti saastunut mitä ilmeisimmin Helsinki-Vantaan lentokentältä puroon tulevan kuormituksen vuoksi 3. Syy-yhteyttä Kylmäojan läntisen haaran kelvottoman kunnon ja lentokentältä tulleen kuormituksen välillä voidaan pitää ilmeisenä. Tässä työssä tarkastellaan ja arvioidaan, pääosin lainopillisin keinoin, lentokentältä muodostuvien glykoli ja liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien ympäristövaikutuksiin liittyviä julkisoikeudellisia ympäristövastuukysymyksiä. Esityksen ollessa 1 Tutkimus kokonaisuudessaan sekä sen lyhennelmä juridisine päättelyineen ja lainkohtineen ilmenevät tarkastuslautakunnan nettisivuilta. 2 Finavia Tiensuu 2008 s,32 julkisoikeudellinen, ovat siviilioikeudelliset ja rikosoikeudelliset kysymykset rajattu tämän aihepiirin ulkopuolelle. Julkisoikeudelliseksi työn tekee se, että työssä tarkastellaan vastuita ja velvollisuuksia, jotka konkretisoituvat julkishallinnollisessa hallintomenettelyssä. Työn päätavoitteena on tuottaa ympäristöoikeudellinen selvitys lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen nykyiseen tilaan johtaneiden syiden/toimenpiteiden juridisista puitteista ja niistä oikeudellisista lähtökohdista minkä rajoissa on Helsinki-Vantaalla vesistöjen suhteen voitu toimia. Tämän lisäksi esityksessä oikeudellisesti arvioidaan, minkä säädöskokonaisuuden kautta ja missä laajuudessa julkisoikeudellinen vastuu vesistöjen tilasta voisi toteutua. Työn kautta arvioidaan Vantaan kaupungin toimivallan ja aseman kannalta, missä määrin Vantaan kaupungilla on ollut mahdollisuuksia toimia ympäristövastuiden toteuttajana tässä asiassa. Edellä mainittujen oikeudellisten kysymysten ohessa eräänlaisena sivutuotteena on työstä kehkeytynyt esimerkinomainen kuvaus niistä ongelmista, joita vesiensuojelusääntelyssämme on todettavissa, erityisesti ympäristön itseisarvon kannalta. Työssä on hyödynnetty aiheeseen liittyviä KHO:n ratkaisuja, joiden käyttöarvo ei niinkään ole argumentoinnissa, vaan ne toimivat lähinnä esimerkkeinä ko. pykälien soveltamiskäytännöistä. Lentokentän hulevesipäästöjen aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja lentokentän lähiympäristössä sijaitsevien vesistöjen ekologiasta on tietoa saatu Vantaan vesistöselvityksistä, lupalausunnoista ja aluehallintoviraston lupa-asiakirjoista. Vantaan kaupungin ympäristökeskus on tukenut tämän selvityksen tekoa haastatteluin ja toimittamalla aineistoa. Todettakoon vielä, että selvitys tarkastelee ennen uutta ympäristölupaa vallinnutta oikeustilaa. Tarkemmin määriteltynä, vuonna 1993 myönnetyn vesilain mukaisen luvan ja myönnetyn ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan välistä aikaa. Vesilaki Ympäristöoikeudessa on vanhastaan esiintynyt erilaisia yleiskieltoja eli säännöksiä, joilla rajoitetaan tietynlaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavaa toimintaa tai suorastaan kielletään se. Niillä on kuitenkin ollut varsin toisistaan poikkeavia funktioita: osin ne ovat ehdottomia (pohjaveden pilaamiskielto), osin sellaisia, että niistä on voitu poiketa viranomaisen luvalla (esim. vesistön pilaamiskielto). 4 4 Hollo 2001,s.145

4 Tähän tapaukseen liittyvässä säännöskokonaisuudessa ei ole yksiselitteisesti kielletty haitallisia vaikutuksia, vaan vain asetettu haittavaikutuksia aiheuttavalle toiminnalle velvollisuus hakea lupa toimia. Asiassa on kysymys ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityslain eli ympäristönsuojelulain (YSL,86/2000) voimaan tuloa edeltäneen aikakauden vesilain(vl, 264/1961) mukaisesta jätevesien johtamislupaasiasta. Ennen vuonna 2000 ympäristönsuojelulainsäädännön uudistusta edeltävä vesilaki oli vesiensuojelua ja vesitaloushankkeita sääntelevä laki. YSL:n voimaantulon ( ) seurauksena jätevesien johtamisluvan lupaharkinnan keskiössä ollut vesistöjen pilaamiskieltoa koskeva VL 1:19 kumottiin ja siirrettiin osaksi ympäristönsuojelulakia. Tärkeää on huomata, että nyttemmin kumottua vesilain jätevesien johtamisen sääntelykokonaisuutta asiallisesti vastaava YSL28.2 on nykyiseltään vanhaa VL sääntelyä ehdottomammassa muodossa. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 1993 myönnetyn luvan oikeudelliset myöntämisedellytykset ovat olleet nykyistä oikeustilaa lievemmät. Lievennys silloisen VL:n ja nykyisen YSL:n välillä johtui pääosin asiassa sovelletun vesilain 10. lukuun sisältyneestä intressivertailusta, jota sovellettiin viittauksien kautta yhdessä 1:19 kanssa. Intressivertailussa tuli huomioida ympäristövaikutusten ohella myös yleiset intressit. Tämä toimi eräänlaisena vastapainona VL:n ympäristövaikutusperusteiselle sääntelylle. Varsinaista intressivertailua sen varsinaisessa ja konkreettisessa merkityksessä ei sisällytetty YSL:iin, sillä YSL:n lähtökohdat ja tavoitteet olivat puhtaasti ympäristöllisiä. Pohdintaa edellisestä johtuen Muistiosta ilmenevistä vesilain oikeudellisista lähtökohdista on silloinen Vesioikeus vuonna 1993 myöntänyt ilmailulaitokselle vesioikeudellisen luvan johtaa glykolipitoiset vedet lentokenttää ympäröiviin vesistöihin. Vuonna 1993 myönnettyä lupaa on sittemmin tarkistettu ja muutettu eräiltä osin vuosina 1994 ja Tähän asiakokonaisuuteen liittyy myös vuonna 1998 myönnetty kiitotie kolmea koskeva lupa johtaa liukkaudentorjunta ja glykolipitoiset valumavedet vesistöön. Ennen kuin asia saatettiin vesioikeuden tutkittavaksi, tuli pohdittavaksi, voidaanko ylipäätänsä sanoa, että glykolilla ja kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetyillä urealla ja formiaateilla on ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Asiaa on pidettävä tulkinnanvaraisena sillä tutkimusten mukaan nämä aineet ovat todettu melko myrkyttömiksi vesieliöstölle. Niiden nopea biohajoaminen kuitenkin vapauttaa suurina pitoisuuksina suhteellisen myrkyllisiä rinnakkaistuotteita, jotka aiheuttavat vesiluonnossa hapettomuutta. Urean kohdalla hapenkulutus oli edellä mainittuja kemikaaleja huomattavasti voimakkaampaa ja tästä syystä urean käytöstä luovuttiin vuonna Koska tiedetään, että glykoli ja liukkauden torjuntaainepitoiset vedet mitä ilmeisimmin kuitenkin aiheuttavat haitallisia vesistövaikutuksia, ja kyseessä on lähtökohtaisesti VL10:n mukainen jäteveden johtamista koskeva asia, voidaan jätevesien johtaminen vesistöön katsoa luvanvaraiseksi toiminnaksi kumotun VL 1:19 ja kumotun VL 10 luvun 23 pohjalta. Varsinaisen lupamenettelyn osalta lupaharkintaan on ensinnäkin vaikuttanut se tosiasia, että talvisissa olosuhteissa lentokentän kiitoratojen kunnossapidossa ja lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyssä käytetyt kemikaalit ovat välttämättömiä lentoturvallisuuden vuoksi. Tästä johtuen on kiistatonta, että lentoturvallisuuden hyväksi suoritetut toimenpiteet ovat yleisen edun kannalta välttämättömiä ja taas glykolin - formaattien ja vielä 1993 käytössä olleen urean käytöstä aiheutuvat välilliset ja välittömät haitat ovat etuun nähden hyvin marginaalisia. Lupaharkinnassa tuli myös harkittavaksi, olisiko valumavesien poistaminen tahi vesistöön pääsyn estäminen kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin ollut mahdollista toteuttaa. Käsittelyvaihtoehtoja olisivat olleet joko liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien johtaminen yleiseen viemäriin tai glykolipitoisten valumavesien käsittely omalla puhdistamolla. Edellisestä vaihtoehdosta on todettu, että valumavedet ovat niin laimeita, ettei niiden johtaminen yleiseen viemäriin ole mielekästä. Toimenpiteestä jäävä hyöty jäisi kustannuksiin verrattuna hyvin pieneksi, koska vesien keräily ja johtaminen olisi hyvin kallista. Vesien käsittely omalla puhdistamolla olisi edellyttänyt purovesien kokoamista ja johtamista yhteen paikkaan. Käsittelyn jälkeen vedet jouduttaisiin johtamaan takaisin puroihin, jotta ne eivät kuivuisi. Johtaminen olisi ollut vaikeasti toteutettavissa ja kustannuksiltaan hyvin kallista. Valumavesien määrä- ja laatuvaihtelujen tasaamiseksi tarvittaisiin suuri useamman vuorokauden viipymän tasausallas, jotta puhdistusprosessilla olisi edellytykset toimia. Valumavesien määrän vaihtelut ovat niin suuria, että puhdistamoa on käytännössä vaikea mitoittaa oikein. Lisäksi puhdistamon käyttö olisi ongelmallista, koska suuret määrä ja tasausvaihtelut sekä veden kylmyys tekisivät puhdistusprosessin ohjauksen äärimmäisen vaikeaksi. Talvella olisi erittäin pahoja jäätymisongelmia, koska pakkaskausina vettä ei juoksisi laitoksen

5 läpi juuri ollenkaan. 5 Täten voidaan perustellusti todeta, etteivät valumavedet olleet johdettavissa tai käsiteltävissä kohtuullisin kustannuksin muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla tai menetelmillä kuin johtamalla vedet vesistöihin. Lopuksi on tullut huomioiduksi, etteivät glykolin vesistövaikutukset ole haittavaikutuksistaan huolimatta niin mittavia, että toiminta vaarantaisi yleistä terveyden tilaa, aiheuttaisi huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonontaisi paikkakunnan asutustai elinkeino-eloja. Vuonna1993 ja 1998 myönnetyt luvat ovat edelleen voimassa siihen saakka kunnes käsiteltävänä oleva YSL mukainen ympäristölupa on saatettu voimaan. Julkisoikeudellinen vastuu Oikeudellinen vastuu ympäristöstä perustuu lainsäädäntöön tai sopimuksiin sisältyviin velvollisuuksiin menetellä tietyllä tavalla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoitettaessa. Pilaantuneen ympäristön osalta oikeudellinen vastuu jakautuu lähtökohtaisesti yksityisoikeudelliseen ja julkisoikeudelliseen. Kolmas vastuujärjestelmä perustuu rikosoikeudelliseen sääntelyyn. Siinä missä yksityisoikeudellinen vastuu painottuu yksityisten välisiin korvausoikeudellisiin vastuukysymyksiin, julkisoikeudellisessa sääntelyssä on kysymyksessä yleinen etu, jonka perusteella on toiminnanharjoittajalla tai alueen haltijalla velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja myös ylläpitää alueen siisteyttä. Yksityisoikeudellisessa vastuussa on kyse pilaantumisesta aiheutuvan yksityisen vahingon tai siihen liittyvien kustannusten korvaaminen vahingon kärsijälle, kun taas julkisoikeudellisessa järjestelmässä vastuun sisältönä on ympäristön tilan selvittäminen sekä lisäksi tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen tai kustantaminen yleisen edun vuosi 6.Yleisesti on katsottu, ettei julkisoikeudellisen mpäristövastuun toteutumisen kannalta merkitystä ole sillä, että pilaamisvaikutuksia aiheuttavaan toimintaan on myönnetty lupa toimia, sillä luvallinenkaan toiminta ei poista vastuuta niistä seurauksista, joita toiminta on aiheuttanut. Edellä lausuttu edustaa julkisoikeudellisen ympäristövastuun pääsääntöä, jonka ei voida kuitenkaan katsoa toteutuvan aivan aukottomasti. Näin on erityisesti vesiensuojelusääntelyn kohdalla. Mainittakoon vielä, että vuonna 1993 ratkaistu lupa-asia koski jätevesien johtamista suoraan vesistöön, mikä ainakin Kylmäojan läntisen haaran osalta on johtanut siihen, että ojan pohjasedimentti on pi- 5 Länsi-Suomen vesioikeuden päätös numero 97/1998/3-98/1998/3 s Hollo 2004,s laantunut. Niissä tilanteissa jossa jätevesipäästöjä ohjataan suoraan vesistöön niin, että haittavaikutukset ilmenevät vain itse vesistössä ja mahdollisesti myös sen sedimentissä, ulottumatta kuitenkaan maa-alueelle, sovelletaan vastuuperussääntelyn osalta eri periaatteita kuin vastaavasti maaperän tai pohjaveden vastuiden sääntelyssä. Vesien- ja ympäristösuojelulainsäädännössämme pilaantuneen pohjaveden ja maaperän vastuusääntely on vanhastaan perustunut ensisijaisesti ympäristön ennallistamisperiaatteeseen. Ennallistamissääntelyn lähtökohtana on ollut pilaantuneen alueen puhdistaminen aiheuttajan toimesta. Lainsäätäjä on näiden tilanteiden kohdalla katsonut että pilaantunutta maaperää tai pohjavettä ei voi jättää hallitsemattomaan tilaan sillä seuraukset voivat olla arvaamattomia ja vieläkin voimakkaampia ja laajamittaisempia kuin ne alun perin olivat 7. Huolimatta siitä, että arvaamattomia ympäristövaikutuksia voi seurata myös vesistöjen välityksellä, ei luvallisesti johdettujen kemikaalien pilaamien pintavesien ja pohjasedimenttien kunnostamis- tai puhdistamisvastuusta ole merkittäviä pilaantumistilanteita lukuun ottamatta säännöksiä vesilainsäädännössä tai YSL:ssä. Kun Kylmäojan kohdalla pohjasedimentin pilaantuminen on tapahtunut luvalla ja siten ettei pilaantumista voida kokonaisvaikutuksiltaan määritellä merkittäväksi, konkretisoituvat julkisoikeudelliset vastuuperusteet pilaantumisen aiheuttamisesta tällöin joko vesilain tai YSL menettely ja ympäristövahinkolain (YVL,737/1994) korvaussäännösten perusteella. Ennallistamisvastuiden uupuminen pintavesivastuusääntelystä on pintavesien suojelun kannalta ongelmallista, koska pelkästään korvauksien kautta toteutuvat vastuut eivät poista vahinkoa eikä korvaa vaurioitunutta ympäristöä 8. Viranomaisvalvonta Ympäristönsuojelulainsäädännön kehityksestä ilmenee, että kumottujen säädösten puitteissa annettujen lupapäätösten noudattamista valvotaan nykyisin YSL säädösten kautta. YSL:n 13 luvussa ja myös YSA 6 luvussa säädetään lupavalvonnasta. Valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi. Lupavalvontaa toteutetaan ensisijaisesti tarkastusmenettelyin. Tarkastuksen suorittaa ensisijaisesti se valvontaviranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu lupaviranomaisena toiminnan lupa-asian käsittely. Jos luvan on myöntänyt aluehallintovi- 7 Vaasan HAO /0204/01 8 Hollo,Vihervuori 1995 s 190

6 rasto, tarkastuksen suorittaa kuitenkin ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tähän liittyen YSA 33 a säädetään, että lupa- ja valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Silloisen vesilain mukaisen jätevedenjohtamisluvan on myöntänyt Vesioikeus, jonka toimivaltaan kuuluvia tehtäviä suorittaa nykyisin aluehallintovirasto. Kun lupaviranomaisen ominaisuudessa toimii nykyisin Etelä-Suomen aluehallintovirasto, on tällöin luvan valvojana ensisijaisesti Uudenmaan ELY-keskus, joka toimii yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristönsuojelulain 13 luvussa säädetään lain valvonnan lisäksi hallintopakon käytöstä. Hallintopakkomenettelyssä ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen vastaisesti toiminut voidaan määrätä oikaisemaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Viranomainen voi myös määrätä toiminnanharjoittajan palauttamaan ympäristön ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutuvan haitan. YSL 84 perusteella, valvontaviranomainen(elykeskus) voi muun muassa määrätä ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä rikkoneen toiminnanharjoittajan palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutuneen haitan. YSL 84 mukaista kieltämistä tai määräystä voidaan tehostaa hallintopakolla eli uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Hallintopakkomenettelyn voi saattaa vireille valvontaviranomaisen lisäksi myös sijaintikunta, haittaa kärsinyt asianosainen tai rekisteröity ympäristön- tai luonnonsuojelujärjestö toimialueellaan. 84 a:ssa säädetään määräyksestä vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi. 84 a 1 momentissa säädettyjen vesistöön kohdistuvien vahinkotilanteiden osalta korjaamisvastuun syntyminen edellyttää, että toiminnanharjoittaja on rikkonut toimintaa koskevaa lakia, lain nojalla annettua asetusta tai viranomaisen antamaa määräystä. Kyse voi olla esimerkiksi lupamääräysten rikkomisesta tai viranomaisen asettamien muiden velvoitteiden laiminlyönnistä. Kun hallintopakkomenettelyn vireille panon edellytyksenä on toiminnan lainvastaisuus, vastuuta ei voi yleensä syntyä tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja on toiminut täysin lain mukaan ja esimerkiksi lupaehtojaan noudattaen. Kuten edellä on jo mainittu, Finavian toiminta on perustunut lupaan ja lupamääräyksiä ei ole myöskään rikottu ja tällöin YSL 84a 1momenttia ei voitaisi soveltaa tässä yhteydessä. Lainrikkomusperusteiseen vastuuseen on tehty kuitenkin yksi poikkeus. Ympäristönsuojelulain 84 a :n 2 momentissa on säädetty, että myös onnettomuuden tai muun ennakoimattoman syyn aiheuttaessa vahingon,toimivaltainen viranomainen antaisi hallintopakkomenettelyssä tarvittavat määräykset vahingon korjaamiseksi, vaikka toiminnanharjoittaja ei olisikaan rikkonut lakia. Jos YSL 84a :n 2mom mukaan vesistön merkittävä pilaantuminen tai luontovahinko on aiheutunut onnettomuuden tai muun ennakoimattoman syyn seurauksena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määrättävä vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin. Poikkeuksen ottamista 84 :n yhteyteen perusteltiin kyseisen lainkohdan perusteluissa sillä, että on mahdollista, ettei lupamenettelyn aikana ole voitu etukäteen arvioida toiminnasta aiheutuvia kaikkia vaikutuksia ja näin ollen toiminnasta voi joskus aiheutua ennakoimatonta pilaantumista 9. YSL 84 a :n 2 mom ei sovelleta vahinkoon, joka on aiheutunut ennen lain voimaantuloa, eli ennen Tällöin on selvää, ettei pykälää voitaisi soveltaa ainakaan sellaisten vahinkojen osalta jossa toiminta päästöineen on loppunut ennen kyseistä ajankohtaa. Kylmäojan tapaus eroaa edellä esitetystä tilanteesta siinä, että vaikkakin Kylmäojan pilaantuminen on vanhaa perua, lentokentältä peräisin oleva kuormitus jatkuu edelleen. Pykälän ajallisen soveltamisrajauksen kannalta Kylmäojan tilanne on siksi hyvin tulkinnanvarainen. Ajallista soveltamisrajausta tarkasteltaessa katson tarpeelliseksi eriyttää tavanomaisen pilaamiskynnyksen ylityksen merkittävän pilaamiskynnyksen ylityksestä. Väitänkin, että vaikka tavanomainen pilaamiskynnys olisikin ylitetty ennen YSL 84 :n 2 mom voimaantuloa, toiminnan jatkuessa merkittäväksi muodostunut vesistön saastuneisuus voitaisiin katsoa YSL 84 :n 2 mom nojalla korjattavaksi. Perustelen väittämääni asioiden luonteella. Mikäli kaikki toimintaansa jatkavat tavanomaisen pilaamiskynnyksen luvallisesti ennen vuotta 2010 ylittäneet, vesistöjä myöhemmässä vaiheessa merkittävässä määrin kuormittavat hankkeet voisivat jatkaa saastuttamista ilman vastuuta, olisi tällainen laintulkinta ristiriidassa yleisten ympäristöoikeudellisten periaatteiden 9 HE 228/2008 s 43

7 kanssa. Ympäristöoikeudelliset periaatteet ovat yleisluonteeltaan tavoitteellisia, mutta ohjaavat lain tulkintaa. Merkittävyyden arviointi Tiensuun 10 tutkimustuloksiin viitaten voisivat tulokset indikoida merkittävän pilaamiskynnyksen ylitystä Kylmäojan osalta. Tosin kaiken kaikkiaan, huomattavasti todennäköisempää lienee se, ettei lentokenttää ympäröivistä puroista yksikään saastuneisuudestaan huolimatta ylitä merkittäväksi määriteltyä kynnystä. Ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevan lain tarkoituksena oli saattaa ympäristövastuudirektiivissä asetetut toimenpiteet voimaan kansallisella tasolla. Lain esitöissä on ympäristövaliokunta lakia koskevassa kannanotossaan lausunut seuraavaa: jotta direktiivin tarkoittamasta vahingosta voisi olla kyse, tulee kyseessä olla aina merkittävä vahinko. Vahinkokynnys on direktiivissä asetettu korkealle, ja näin ollen vahinkotilanteet ovat todennäköisesti harvinaisia kattaen myös onnettomuustilanteet ja muut ennakoimattomat syyt. Esityksen valmistelussa on arvioitu, että direktiivin tarkoittamia merkittävyyskynnyksen ylittäviä vahinkoja tapahtuu Suomessa harvoin. Tämän lisäksi ympäristövaliokunta korostaa, että uusi ympäristövastuusääntely muodostaa kokonaisuutena omanlaatuisensa täydennyksen jo voimassa olevaan lainsäädäntöömme nähden. Se voi tulla sovellettavaksi harvoin, poikkeuksellisen suuren vahingon yhteydessä, jolloin se merkitsee laajempaa korjausvastuuta. Valiokunnan kannanoton perusteella näyttäisikin siltä, että merkittävyyden kynnys on tarkoitettu asetettavaksi hyvin korkealle ja siksi lienee epätodennäköistä, että Kylmäoja vähäisen pinta-alansa ja vesitaloudellisen merkityksensä vuoksi katsottaisiin merkittävässä määrin pilaantuneeksi. Merkittävyyskynnys on jäänyt lainsäädännössämme häilyväksi, sillä oikeuskäytäntöä 84 b soveltamisesta ei ole kertynyt. Vantaan kaupunki asianosaisena Asianosaisen ominaisuudessa Vantaan kaupunki toimii sellaisissa tilanteissa joiden vaikutukset ulottuvat kaupungin etuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Vesilain 1:9 ja 10 :n mukaan tiettyä maa- tai vesialuetta koskevat oikeudet ja velvollisuudet mukaan luettuna oikeus korvausvaatimusten esittämiseen kuuluvat alueen omistajalle tai pysyvälle haltijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kor- 10 ks. muistio vaukset voivat kohdistua vain niihin kiinteistöihin joihin kaupungilla on omistus/hallintaoikeus ja käänteisesti luonnollisesti sitä, ettei kaupungilla ole asianosaisen asemaa niillä alueilla jotka eivät ole kaupungin omistuksessa tai hallinnassa. Ympäristövastuiden toteutumisen kannalta asian tekeekin ongelmalliseksi se, että pahiten saastuneiden vesistöjen osat ovat Finavian omistuksen piirissä. Nämä kyseiset osat rajautuvat tällöin kaupungin asianosaisuuden/omistusoikeuden ulkopuolelle johtaen ympäristövastuut näiden alueiden osalta julkisoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna ympäristövastuuoikeudelliseen tyhjiöön. On myös selvää, etteivät korvausten kautta konkretisoituvat ympäristövastuut vaikuta itse pilaantuneen ympäristön ekologiseen tilaan, edes toteutuessaan täysimääräisesti. Kiinteistönomistajana olisi tästä huolimatta Vantaan kaupungin kannalta ollut tarkoituksenmukaista selvittää mahdollisuudet saada korvauksia omistamillaan kiinteistöillä ilmenneistä saastuneiden pienten vesistöjen aiheuttamista haitoista. Korvauksien hakeminen mainituista haitoista edellä esitettyä julkisoikeudellista tietä olisi ollut konkreettinen ja vaivaton keino toteuttaa ympäristövastuita tässä asiassa, esim. vaihtoehtoiseen yksityisoikeudelliseen vahingonkorvauskanteeseen verrattuna. Lentokentän merkittävin vesistövaikutus aiheutuu jäätymisenestoon ja liukkauden torjuntaan käytettävien aineiden aiheuttamasta hapenkulutuksesta ja niiden hajoamistuotteiden epämiellyttävästä hajusta. Hapetonta sedimenttiä kulkeutuu virtauksen mukana pääuomaa pitkin Ristipurolle saakka aiheuttaen haittaa myös päästön välittömän vaikutusalueen ulkopuolella 11. Niiltä korvausedellytyksiltä osin, joissa ympäristövahingolta vaaditaan aineellisia menetyksiä, on hieman tulkinnanvaraista mitä korvausedellytyksiin liittyviä vaikutuksia voisi yksinomaan hajuimmissiolla olla. Oikeuskäytännössä on tullut kuitenkin tavaksi määrätä hajua ja muita sellaisia immissioita koskeva korvaus, kun kysymys on luvallistettavasta toiminnasta 12. Myös virkistysarvot voisivat Kylmäojan tilanteessa tulla tarkastelun alle sillä vesistö kulkee kaupungin omistamien puistoalueiden läpi. Puistoalueiden käyttötarkoitus huomioon ottaen voitaisiin kaupungin katsoa kärsineen haittaa vesien likaantumisen ja myös tämän aiheuttaman hajun myötä omistamiensa puistoalueiden virkistysarvojen vähentymisestä. Hajuhaittojen lisäksi myös pilaantu- 11 Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Länsisuomen ympäristölupavirastolle ympäristölupahakemuksessa/helsinki-vantaa lentoaseman toimintaa Dnro LSY-2007-y He 165/1992vp s 11

8 neen vesistön virkistyskäytölle aiheutuneet haitat ovat tulleet oikeuskäytännössä huomioiduksi. KHO T 864: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto oli päätöksellään n:o 64/2004/1 määrännyt AOyj:n maksamaan Hämeenkyrön kunnassa sijaitsevalta paperi- ja kartonkitehtaalta vesistöön johdettujen, lupamääräysten mukaista suurempien jätevesipäästöjen vuoksi muun ohella Pappilanjoen ja Kirkkojärven rantakiinteistöjen omistajille vesistön virkistyskäytön vaikeutumisesta päätöksen liitteen 1 mukaiset kertakaikkiset korvaukset.a Oyj:n on määrätty maksamaan X omistamalle Hämeenkyrön kunnan Kalkunmäen kylässä Kirkkojärven länsirannalla sijaitsevalla tilalle X, RN:o 11:73 rantakiinteistön virkistyskäyttövahingosta kertakaikkisena korvauksena euroa. Korvausasiaa ympäristölupavirastossa käsiteltäessä X on muistutuksessaan ilmoittanut käyttävänsä tilaa elinkeinon harjoittamiseen ja menettäneensä vesien likaantumisen seurauksena vuokratuloja. X on osoittanut todennäköiseksi vuokratulojen menetyksen. Tarkemman selvityksen puuttuessa korvattava määrä on tullut arvioida. Päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Hallinto-oikeus totesi korvauksesta, ettei arvioitua määrää ole osoitettu liialliseksi. Ratkaisusta tehdyn jatkovalituksen tiimoilta, KHO pysytti HAO päätöksen. Vantaan kaupungin kuntatekniikkakeskuksen mukaan Kirkonkylänojan latvaosissa Veromiehenkylän kaupunginosassa ojaa on jouduttu toistuvasti perkaamaan. Ojaan kertyy haisevaa, mustaa lietettä virtauksen mukana yläjuoksulta, mikä haittaa veden virtausta. 13 Mainitunlaisista välttämättömistä perkaamistoimenpiteistä koituvat kustannukset, jotka ovat todennäköisessä syy-yhteydessä Helsinki-Vantaalla peräisin olevaan kuormitukseen, olisivat voineet tulla korvattavaksi YVL 6 perusteella, jos korvauksia olisi haettu. Näistä mainituista syistä ja edellä lausutuin perustein, on Vantaan kaupunki voinut hakea korvauksia vahingosta ainakin niiltä osin kun omistamillaan kiinteistöillä on ilmennyt saastuneiden pienten vesistöjen aikaansaamia aiheuttamia vaikutuksia. Yleisesti ottaen merkitystä ei ole sillä katsotaanko pilaantuminen vanhemmaksi VL 11 korvaus-säännöstön kautta sovellettavaksi tapahtumaksi vai tuoreemmaksi ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain perusteella sovelletta- 13 Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Länsisuomen ympäristölupavirastolle ympäristölupahakemuksessa/helsinki-vantaa lentoaseman toimintaa Dnro LSY-2007-y- 414 vaksi tilanteeksi. Kummassakin tapauksessa on korvauksia ennakoimattomasta vahingosta voitu hakea julkisoikeudellista tietä. Myös omatoimisista ennallistamistoimenpiteistä aiheutuneet kulut olisivat voineet tulla korvattavaksi niiltä osin kun syy-yhteyttä voidaan pitää todennäköisenä. Korvauksia jäteveden johtamisesta aiheutuvista haitoista olisi voitu hakea ennakoimattomista vahingoista vuonna 1993 myönnetyn jäteveden johtamisluvan myöntämisen jälkeen tai nyt vireillä olevan YSL ympäristöluvan yhteydessä (VL 1:9 ). Mikäli Vantaan kaupunki olisi hakenut korvauksia tämän selvityksen laadinnan aikana vireillä olevan YSL lupaprosessin aikana, olisi vaatimus korvaushakemuksen huomioon ottamisesta perustunut seuraavaan YSL 71 lain kohtaan: Ympäristönsuojelulain 71 :n mukaan ympäristölupavirasto voi vesistön pilaantumista koskevan lupa-asian yhteydessä käsitellä myös vaatimuksen, joka koskee hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ennen lupa-asian ratkaisemista aiheutuneen vahingon korvaamista, jollei siitä aiheudu olennaista viivästystä. Korvauksia Vantaan kaupunki ei ole kuitenkaan hakenut. Asia ei ole ollut kuitenkaan pelkästään asianomaisen korvaushakukompetenssin varassa, vaan myös viranomaisen vastuulla, on ollut ottaa mahdollisiin korvauksiin kantaa. Vuosina 1993 ja vesilain ja YSL mukaisissa lupamenettelyissä on tullut muun ohella viranomaisen ratkaistavaksi aiheutuuko toimenpiteestä ennalta arvioitavissa olevaa vesilain tai ympäristövahinkolain mukaan korvattavaa vahinkoa haittaa tai muuta edunmenetystä, siitä huolimatta ettei varsinaista korvauslupahakemusta ole asianomistajan toimesta laitettu vireille. Kuten on tullutkin jo esille, Kylmäojan tilasta vuonna 2008 valmistuneen gradun tuloksissa todetaan läntisen haaran olevan pilaantunut todennäköisesti lentokentältä tulevan jätevesikuormituksen seurauksena. Vaikkakin vesistöjen kuormitus ja vesistöjen veden laatu on tullut vuonna1993 lupamenettelyssä tutkittavaksi, tarkempia ja laajempia vesistöekologiaa käsitteleviä tutkimuksia (esim. pohjasedimentin tilasta) ei ole lupamenettelyiden puitteissa katsottu tarkoituksenmukaiseksi suorittaa. Tutkimusten laajuuteen on todennäköisesti vaikuttanut ensinnäkin se seikka, ettei vielä vuonna 1993 tehdyssä lupapäätöksessä ole ilmeisestikään mielletty yksittäisiä ojia ja puroja VL mukaisiksi vesistöiksi, vaan lähinnä purkuojiksi. Tämä on johtanut siihen, että vesien tarkkailun painopiste on painottunut mitä ilmeisimmin Vantaan ja Kera-

9 van jokien tarkkailuun ja pienet vedet eli ojat ja purot on jätetty toissijaiseksi. 14 On myös mahdollista että purojen vähäisen kalataloudellisen merkityksen vuoksi on katsottu tarpeettomaksi tutkia vesistöjä sen tarkemmin. Näistä syistä johtuen on todennäköistä että purojen/ojien pohjasedimentissä mahdollisesti esiintyvät saastuneet ainekset ovat jääneet niin sanotusti "piileviksi" haitoiksi joita lupamenettelyn yhteydessä ei ole voitu huomioida. Ainakin vuoden 1993 lupapäätöksen osalta on vesioikeus päätynyt siihen lopputulokseen, ettei ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa ole odotettavissa. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan poista niitä vastuita, jotka perustuvat sellaisiin vahinkoihin, joita lupamenettelyn aikana ei ole voitu ennakoida. YHTEENVETO Pintavesiin liittyviin oikeudellisiin vastuisiin ei liity lainsäädännössämme aiheuttamisperiaatteen mukaista ennallistamissääntelyä mikäli pilaantuminen on aiheutettu luvallisesti ja mikäli pilaantuminen ei ole todettu merkittäväksi. Sellaiset vesistön pilaantumista aiheuttavat päästöt, jotka ovat luvallisesti johdettu vesistöön siten, ettei luvan ehtoja ole rikottu ovat niin sanottuja laillisia vahinkoja joihin on mahdotonta puuttua rikosoikeudellisin keinoin ja hallintopakkotoimin, mikäli jo kertaalleen mainittu merkittävyys kynnys ei ylity. Edellä esitetyistä seikoista johtuen, olisivat uutta ympäristölupaa edeltäneen oikeustilan aikana vallinneet julkisoikeudelliset vastuuperusteet pilaantumisen aiheuttamisesta voineet toteutua ainoastaan korvaussäännösten kautta. On siis yksiselitteisesti selvää ettei Kylmäojan ekologiseen tilaan ole kyetty puuttumaan hallinnollisin keinoin ja myöskin tästä syystä johtuen voi asiasta tietämättömälle jäädä sellainen käsitys, että valvontaviranomaiset ELY ja Vantaan kaupunki olisivat laiminlyöneet tämän asian tiimoilta yleisen ympäristöedun valvontaa. Näinhän ei ole asian laita. laantuneisuuden arviointi perustuu tällöin täydellisesti oikeudellisesti velvoittamattomien soft law aineistojen (ohjeet, tutkimukset, selvitykset, oppaat) pohjalta tehtyyn kokonaisarvioon maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden arvioinnin ollessa lain tasoisesti säädeltyä, velvoittavaa oikeutta. Soft law lähteiden käyttöä oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa kuvaa hyvin seuraava oikeuskäytännössä vakiintunut lausuma kyseisten lähteiden käytöstä: lähteet perustuvat tutkittuun tietoon ja voidaan ottaa muiden lähteiden ohella kokonaisarviossa huomioon mutta oikeudellisesti ne eivät ole sitovia. Lain tasoisten pohjasedimenttiä koskevien raja-arvojen uupuminen vesisuojelusääntelystä myös osaltaan vaikuttaa siihen, miksi luvallisen toiminnan kautta saastuneet vesistöt ovat oikeudellisessa mielessä niin sanotulla harmaalle alueelle. Lain säätäjän aikaansaamaa oikeudellista tyhjiötä voi osaltaan selittää se, että yleisesti ottaen pilaantuneiden sedimenttien aiheuttamaa ympäristöhaittaa on vaikea todistaa aukottomasti 15, sillä eritoten virtaavien vesien kohdalla vesien oma luonnollinen puhdistautumiskyky on hyvä, mikäli vesistölle annetaan mahdollisuus puhdistautua ilman jatkuvaa kuormitusta. Toisekseen, pilaantuneen sedimentin välityksellä ei välttämättä aiheudu veden kemiallisessa tilassa muutoksia, mikäli siihen ei kajota ja mikäli kuormitus on saatu päättymään. 16 Vantaan ympäristökeskus on toiminut monelta osin aktiivisesti Helsinki-Vantaan jäteveden johtamislupaa koskevissa asioissa. Jätevedenjohtamislupa-asioiden tullessa vireille vuosina 1993, 1998 ja vuonna 2008 on Vantaan kaupungin ympäristökeskus ottanut aktiivisesti kantaa luvan sisältämiin lupaehtoihin ja esittänyt/vaatinut tarkennuksia ja tiukennuksia näihin. Kylmäojan tilasta on tehty graduselvitys vuonna 2008, jossa kaupungin ympäristökeskus toimi ohjausryhmän ominaisuudessa. Kaupunki on myös tilannut pienvesistöselvityksen samana vuonna, jonka tavoitteena oli kartoittaa pienvedet ja inventoida vesistä olemassa oleva tieto. Mainittakoon vielä, että pohjaveden ja maaperän kohdalla on asetuksin määritelty raja-arvoja jotka toimivat eräänlaisina pilaamiskynnyksen määreinä/mittareina joidenka kautta voidaan hyvin tarkkarajaisesti määritellä koska maaperä tai pohjavesi on haitallisesti pilaantunut, niin että se tulisi puhdistaa. Pohjasedimentin osalta vastaavanlaisia raja-arvoja ei ole säädetty. Pohjasedimentin pi- 14 Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Länsisuomen ympäristölupavirastolle ympäristölupahakemuksessa/helsinki-vantaa lentoaseman toimintaa Dnro LSY-2007-y Tyoryhmatkokoomamuistio.pdf 16 Jaakko Mannio SYKE 2011 haastattelu.

10 Arviointimuistio Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta Ulkoinen tarkastus Ville Voima

11 Lähteet Kirjallisuus Hollo, Erkki J.: Ympäristönsuojeluoikeus, Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 2001 Hollo, Erkki J.: Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus. Talentum. Helsinki Hollo, Erkki, J. - Vihervuori, Pekka: Ympäristövahinkolaki. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki Kumpula, Anne: Ympäristönsuojelu.Teoksessa Kuusiniemi,Kari Ekroos,Ari Kumpula,Anne Vihervuori,Pekka:Ympäristöoikeus 2001 Pietilä, Jorma, Vesioikeus. Suomen lakimiesliiton kirjasarja n:o 37. Suomen lakimiesliiton kustannus. Helsinki 1979 Tiensuu, Maria. Vantaan ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna. Progradu/bio-ja ympäristötieteiden laitos. Julkaisu cf: gradu Virallislähteet HE 64/1959 Hallituksen esitys n:o 64 vesilainsäädännön uudistamiseksi HE 84/1999 Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi. HE 165/1992 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkojen korvaamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta YmVM 3/2009 vp Ympäristövaliokunnan kannanotto hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ympäristövahinkojen korvaamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lupa-asiakirjat Länsi-Suomen vesioikeuden päätös numero 97/1998/3-98/1998/3 Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 84/1993/1 2

12 Oikeustapaukset KHO:1980-A-II-83 KHO T 15 KHO:1992-A-94 KHO:1994-A-35 KHO:2005-T-2684 KHO T 864 Lyhenteet KHO: korkein hallinto-oikeus SYKE :Suomen Ympäristökeskus VoimaanPL: Laki Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta (113/2000) VL: vesilaki (264/1961) YVL: Ympäristövahinkolaki (737/1994) YSA: ympäristönsuojeluasetus (169/2000) YSL: ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3

13 Sisällysluettelo Lähteet 1 Sisällysluettelo 3 JOHDANTO 5 Vesilaki 7 Vesilupa 8 Johtopäätökset 12 Julkisoikeudellinen vastuu 14 Vesilain korvausedellytykset 17 YVL 21 Viranomaisvalvonta 22 Vantaan kaupunki asianosaisena 29 YHTEENVETO 33 4

14 JOHDANTO Hulevesien ohjausjärjestelmä on nykyisellään järjestetty Helsinki-Vantaan lentokentällä siten, että suhteessa muodostuvaan kokonaismäärän vain pieniä määriä glykoli/ jäänestonestepitoisia vesiä pääsee kulkeutumaan vesistöihin 1. Hulevesien ohjaus- ja käsittelymenetelmien tehostamis- ja parannustoimenpiteisiin on investoitu miljoonia euroja ja kehittäminen on ollut jatkuvaa (esim. viemäröintien laajennuksia, etäjäänpoistopaikka, imuautoja). Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan poista niitä haittavaikutuksia joita on ympäristössä ehtinyt aikojen saatossa tapahtua. Glykolia on käytetty jäänestoaineena lentokoneissa jo 50 vuotta ja sitä on kerääntynyt hyvinkin suuria määriä maaperään ja lentokenttää ympäröiviin vesistöihin. Helsinki-Vantaa lentokenttää ympäröivistä vesistöistä/vesistön osista kuormittunein lienee Kylmäojan läntinen haara. Vantaan Kylmäojan ekologisesta tilasta valmistui 1 Finavia

15 pro gradu tutkielma vuonna 2008, jossa todettiin ojan läntisen haaran sedimentin olevan orgaanisesti saastunut mitä ilmeisimmin Helsinki-Vantaan lentokentältä puroon tulevan kuormituksen vuoksi 2. Syy-yhteyttä Kylmäojan läntisen haaran kelvottoman kunnon ja lentokentältä tulleen kuormituksen välillä voidaan pitää tämän tutkielman pohjalta siis ilmeisenä. Tässä työssä tarkastellaan ja arvioidaan, pääosin lainopillisin keinoin, lentokentältä muodostuvien glykoli ja liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien ympäristövaikutuksiin liittyviä julkisoikeudellisia ympäristövastuukysymyksiä. Esityksen ollessa julkisoikeudellinen, ovat siviilioikeudelliset ja rikosoikeudelliset kysymykset luonnollisesti rajattu tämän aihepiirin ulkopuolelle. Julkisoikeudelliseksi työn tekee se, että työssä tarkastellaan vastuita ja velvollisuuksia, jotka konkretisoituvat julkishallinnollisessa hallintomenettelyssä. Työn päätavoitteena on tuottaa ympäristöoikeudellinen selvitys lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen nykyiseen tilaan johtaneiden syiden/toimenpiteiden juridisista puitteista ja niistä oikeudellisista lähtökohdista minkä rajoissa on Helsinki-Vantaalla vesistöjen suhteen voitu toimia. Tämän lisäksi esityksessä oikeudellisesti arvioidaan, minkä säädöskokonaisuuden kautta ja missä laajuudessa julkisoikeudellinen vastuu vesistöjen tilasta voisi toteutua. Työn kautta myös arvioidaan Vantaan kaupungin toimivallan ja aseman kannalta missä määrin Vantaan kaupungilla on ollut mahdollisuuksia toimia ympäristövastuiden toteuttajana tässä asiassa. Edellä mainittujen oikeudellisten kysymysten ohessa eräänlaisena sivutuotteena on työstä kehkeytynyt esimerkinomainen kuvaus niistä ongelmista, joita vesiensuojelusääntelyssämme on todettavissa, erityisesti ympäristön itseisarvon kannalta. Työssä on hyödynnetty aiheeseen liittyviä KHO:n julkaistuja ja julkaisemattomia ratkaisuja, joiden käyttöarvo ei niinkään ole argumentoinnissa, vaan ne toimivat lähinnä esimerkkeinä ko. pykälien soveltamiskäytännöistä. Lentokentän hulevesipäästöjen aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja lentokentän lähiympäristössä sijaitsevien vesistöjen ekologiasta on tietoa saatu Vantaan vesistöselvityksistä, lupalausunnoista ja aluehallintoviraston lupa-asiakirjoista. Vantaan kaupungin ympäristökeskus on tukenut tämän selvityksen tekoa haastatteluin ja toimittamalla aineistoa allekirjoittaneelle. Todettakoon vielä, että selvitys tarkastelee ennen uutta ympäristölupaa vallinnutta oikeustilaa. Tarkemmin määriteltynä, vuonna 1993 myönnetyn vesilain mukaisen luvan ja myönnetyn ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan välistä aikaa. 2 Tiensuu 2008 s,32 6

16 Vesilaki Ympäristöoikeudessa on vanhastaan esiintynyt erilaisia yleiskieltoja eli säännöksiä, joilla rajoitetaan tietynlaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavaa toimintaa tai suorastaan kielletään se. Niillä on kuitenkin ollut varsin toisistaan poikkeavia funktioita: osin ne ovat ehdottomia (pohjaveden pilaamiskielto), osin sellaisia, että niistä on voitu poiketa viranomaisen luvalla (esim. vesistön pilaamiskielto). 3 Tähän tapaukseen liittyvässä säännöskokonaisuudessa ei ole yksiselitteisesti kielletty haitallisia vaikutuksia, vaan vain asetettu haittavaikutuksia aiheuttavalle toiminnalle velvollisuus hakea lupa toimia. Asiassa on kysymys ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityslain eli ympäristönsuojelulain (YSL,86/2000) voimaan tuloa edeltäneen aikakauden vesilain(vl, 264/1961) mukaisesta jätevesien johtamislupa-asiasta. Ennen vuonna 2000 ympäristönsuojelulainsäädännön uudistusta edeltävä vesilaki oli vesiensuojelua ja vesitaloushankkeita sääntelevä laki. YSL:n voimaantulon ( ) seurauksena jätevesien johtamisluvan lupaharkinnan keskiössä ollut vesistöjen pilaamiskieltoa koskeva VL 1:19 kumottiin ja siirrettiin osaksi ympäristönsuojelulakia. Tässä yhteydessä on tärkeä huomata, että nyttemmin kumottua vesilain jätevesien johtamisen sääntelykokonaisuutta asiallisesti vastaava YSL28.2 on nykyiseltään vanhaa VL sääntelyä ehdottomammassa muodossa. Käänteisesti tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että vuonna 1993 myönnetyn luvan oikeudelliset myöntämisedellytykset ovat olleet nykyistä oikeustilaa jossain määrin lievemmät. Lievennys silloisen VL:n ja nykyisen YSL:n välillä johtui pääosin asiassa sovelletun vesilain 10. lukuun sisältyneestä intressi/etuvertailusta, jota sovellettiin viittauksien kautta yhdessä 1:19 kanssa. Intressivertailussa tuli huomioida ympäristövaikutusten ohella myös yleiset intressit. Tämä toimi eräänlaisena vastapainona VL:n ympäristövaikutusperusteiselle sääntelylle. Varsinaista etu/intressivertailua sen varsinaisessa ja konkreettisessa merkityksessä ei sisällytetty YSL:iin, sillä YSL:n lähtökohdat ja tavoitteet olivat puhtaasti ympäristöllisiä. Edellä 3 Hollo 2001,s.145 7

17 mainitut Kylmäojaan liittyvät luvan myöntämisedellytykset perustuivat seuraaviin oikeudellisiin seikkoihin. Vesilupa Silloin voimassa olleen vesilain 10. luvun 1 :ssä yksilöitiin jäteveden määritelmä. Siinä käsite määriteltiin seuraavasti: Jätevedellä tarkoitetaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä. Jätevedeksi luetaan muukin neste, joka poistetaan käytöstä, sekä niin ikään hautausmaalla, varastopaikalta tai muulta tällaiselta alueelta tuleva vesi, jos siinä on haitallisessa määrin vieraita aineita. Näin ollen lentokentän alueella syntyviä hulevesiä voitiin tämän määritelmän mukaisesti pitää VL:n mukaisina jätevesinä. Kumotun VL 1:19 :ssä säädettiin seuraavasti: Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta johdu, ei ilman vesioikeuden lupaa saa ryhtyä toimenpiteeseen, joka aiheuttaa vesistön pilaantumista (vesistön pilaamiskielto). Tällaiseksi toimenpiteeksi katsotaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen aineen taikka energian johtaminen tai päästäminen vesistöön siten, että siitä joko välittömästi tai sen jatkuessa saattaa johtua sellainen vesistön tai pohjan laadun muutos joka: 1) ilmenee vesistön haitallisena madaltumisena 2) aiheuttaa vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista tai ilmeistä vahinkoa kalakannalle 3) aiheuttaa vaaraa terveydelle 4) aiheuttaa ympäristön viihtyisyyden tai kulttuuriarvojen tahi veden hankintaan tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden melkoista vähentymistä taikka 5) voi aiheuttaa muun edellä mainittuihin rinnastettavan yleisen tai yksityisen edun loukkauksen VL:ssä vesistöllä viitataan VL1:2 mainittuun vesistön määritelmään. Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka tämän luvun 2 :ssä mainitaan. Vesistönä tai sen osana ei pidetä tietyin edellytyksin 1:2 :ssä mainittuja pieniä vesiä: ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea 8

18 Vesilupa-asiakirjan ratkaisuselosteen mukaan vuonna 1993 lupamenettelyssä tuli ratkaistavaksi asia, joka koski valumavesien johtamista Helsinki Vantaalta Kylmäojaan ja muihin Keravan jokeen ja Vantaan jokeen laskeviin puroihin ja ojiin Vantaan kaupungissa (Kylmäojan, Kirkonkylän, Veromiehenkylän ja Viinikan metsän kautta Vantaan ja Keravanjokeen laskevat purot). Taas lupaasiaa kuvaava asiakohta on määritelty lupa-asiakirjassa seuraavasti: Urea ja glykolipitoisten valumavesien johtaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalta vesistöön". Ottaen huomioon ratkaisuselosteessa käytetty määritelmä siitä mitä lupa-asiassa tuli ratkaistavaksi on lupaasiakohdassa kirjattu ilmaisu johtaminen vesistöön tässä mielessä hyvin harhaan johtava ja ristiriitainen, VL vesistömääritelmän kannalta. Kuten edellä esitetystä luparatkaisuasiaa koskevasta lausumasta voi päätellä, jätevesien johtamisen oikeudelliset edellytykset on ratkaistu kaikkien purojen/ojien sekä vesistöjen osalta samassa lupamenettelyssä. Tämä lienee viittaavan siihen että lupaharkinnassa on huomioitu Kylmäoja ikään kuin osana vesistökokonaisuutta mutta kuitenkin mitä ilmeisimmin toisarvoisena vesistöihin verrattuna. Onkin todennäköistä ettei Kylmäojaa ole v1993 lupamenettelyssä pidetty VL mukaisena vesistönä vaan lähinnä purkuojana. Tämä on oikeudellisessa mielessä ongelmallista, koska tällöin lupaharkinnan painopiste on painottunut lähinnä vain vesistöjen eli Vantaan ja Keravan jokien tarkkailuun, Kylmäojan jäädessä kyseisten vesistöjen varjoon. Kylmäojan osalta erityisesti mainittakoon, että luvan myöntämisen jälkeen vuonna1995 silloisen Ympäristökeskuksen lausunnossa (nykyinen ely-keskus) kuitenkin katsottiin Kylmäoja VL:n määritelmän mukaiseksi vesistöksi. VL 1.19 säädettiin, että vesistön pilaamista aiheuttavan toiminnan oikeudelliset edellytykset ratkaistaan Vesioikeudessa. Vesioikeudellisen luvan tarve määräytyi "pilaamiskynnyksen" perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että lupaa vaaditaan sellaiselle toiminnalle, jonka voidaan arvioida ylittävän sanotun "pilaamiskynnyksen". Pilaamiskynnystä ei ollut laissa määritelty sen tarkemmin. Pilaamiskynnyksen määrittely perustui tapauskohtaiseen arvioon siitä miten tietty toiminta tiettyjen luonnonolosuhteiden vallitessa vaikuttaa 1:19 mainittuihin edellytyksiin. Luvantarvetta tuli siten arvioida todennäköisyyksien perusteella; eli toiminnasta vesistöön todennäköisesti ulottuvien haitallisten vaikutusten perusteella. 4 Esimerkiksi KHO:1992-A-94 Turvetuotantoalueelta tulevaa kuivatusvettä ei voitu pitää jätevetenä vesilain 10 luvun 1 :n päämääritelmän mukaan, mutta sen sijaan sanotun lainkohdan lisämääritelmän mukaan. Vaikka turvetuotantoalueelta tuleva vesi oli luonnon suovettä, se tullessaan vastaanottavaan vesistöön sisälsi mukanaan kulkeutuvaa maa- ja humusainetta ja tätä ainetta oli 4 Kumpula 2001,s

19 pidettävä vastaanottavan vesistön kannalta lain tarkoittamana vieraana aineena, jota siinä oli haitallisessa määrin. Turvetuotannossa syntyvää pölyä joutui ilmaan ja sitä kautta vesistöön kuivaturpeen irrottamisessa ja sen käsittelyssä. Näiden tuotannon prosessivaiheiden ja menetelmien osalta turvetuotannon harjoittaja oli vesilain 1 luvun 19 :n nojalla vesioikeudellisen luvan tarpeessa. Myös D:3659/4/90 Asia jäi käytännössä yrityksen toimeenpanijan ja osaltaan myös valvovana viranomaisena toimivan kunnan vesilautakunnan arvioitavaksi aiheuttiko toiminta vesistön pilaamiskiellon vastaisia seurauksia 5. Kuten esitetystä kumotun VL 1:19 lainkohdasta käy ilmi, säännös ei kieltänyt vesistön pilaamista vaan vain asetti pilaamiskynnykseksi määritellyn rajan ylittävän toiminnan luvanvaraiseksi 6. Kun lainkohtaa vertaa YSL 28.2 vesistöä koskevaan yleiseen luvanvaraisuus edellytykseen,on ero vanhemman ja uudemman lain sanamuotojen välillä hieman erilainen. YSL 28.2 mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Tämäkään nykyisin voimassa oleva VL:ää 1:19 asiallisesti vastaava YSL:n säännös ei yksiselitteisesti kiellä haitallisia vaikutuksia, vaan VL 1:19 tavoin vain asettaa pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan luvanvaraiseksi. Kyseisiä lainkohtia, sekä vanhempaa että uudempaa pykälää voisi siksi luonnehtia ehdollisesti luvanvaraiseksi poikkeamiseksi "yleisistä pilaamiskielloista". Vesilain 1:19 yleistä vesistön pilaamiskieltoa täydensi 10. luvun 23, jossa säädettiin jäteveden johtamisen luvanvaraisuudesta. 10:23 mukaan sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 mukaan ilman lupaa on kielletty, on haettava lupa Vesioikeudelta. Vesilain systematiikassa jäteveden johtamista ympäristöön säädeltiin 2. luvun vesirakentamista sääntelevän luvun yhteydessä ja myös 10. luvussa, jossa käsiteltiin jätevesiä ja muita vesistöä pilaavia aineita. Lain 2. luvun 1 :n 3. momentissa määriteltiin vesirakentamisen käsite seuraavasti: Rakentamiseen, joka tarkoittaa vesivoiman käyttöön ottamista, kulkuväylän tekemistä, vesistön kuntoon panemista uittoa varten, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, veden johtamista nesteenä käytettäväksi sekä jäteveden johtamista vesistöön, sovelletaan tämän luvun säännöksiä siltä osin, kuin jäljempänä asianomaisessa luvussa säädetään. Toisen luvun säännökset koskivat välittömästi sellaista rakentamista, joka ei sisältynyt minkään edellä erikseen mainitun toimenpiteen puitteisiin ja ne toiminnot, joista oli erikseen maininta säännöksessä (esim. säännöstely tai jäteveden johtaminen vesistöön) sovellettiin 2. lukua siltä osin kuin asianomaisissa luvuissa säädettiin. Näin ollen jäteveden johtamisen ollessa erikseen säännelty 5 Pietilä 1979,s Kumpula 2001,s

20 10. luvussa sovellettiin 2. lukua vain siltä osin kuin 10. luvussa on viittauksin esitetty. Toiminnan sääntelyn jaottelua erillisiin lukuihin perusteltiin vesilain perusteluissa rakentamiskäsitteen laajuudella luvun 24 :ssä säädettiin, että silloinen Vesioikeus sai hakemuksesta myöntää luvan sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 mukaan oli kielletty. Luvan myöntäminen ensinnäkin edellytti, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava saatavaan etuun nähden verrattuna suhteellisen vähäiseksi 1. Esimerkiksi KHO:1994-A-35 Ottaen huomioon yhtiön turvetuotantoalueelta tulevien jätevesien puhdistusmenetelmistä ja turpeen tuotantotekniikasta saadun selvityksen sekä hakemuksessa tarkoitetun toiminnan ja siitä aiheutuvan haitan merkityksen yleiseltä kannalta, KHO katsoi, että hakemuksessa tarkoitusta turvetuotannosta aiheutuvat haitta ei ollut siitä saatavaan etuun nähden suhteellisen vähäinen. Vesioikeuden ja vesiylioikeuden hylättyä hakemuksen KHO lausui, ettei ole syytä muuttaa vesiylioikeuden päätöksen lopputulosta. Tämä lisäksi samaisessa lainkohdassa vaadittiin, että jäteveden tai muun vesistöä pilaavan aineen poistaminen tahi aineiden vesistöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mahdollista. Esimerkiksi KHO:1980-A-II-83: Kunnanhallitus pyysi vesioikeudelta lupaa saada johtaa Koskenpään taajaman jätevedet Pettämäjärveen. Katselmustoimituksen yhteydessä esitettiin vaihtoehtoisia purkupaikkoja, muun muassa Kalmaveden Verkkalanlahti, joka jos jätevedet johdettiin siihen noin 600 metrin päähän rannasta, olisi kustannuksiltaan halvempi vaihtoehto kuin Pettämäjärveen johtaminen sekä perusteltavissa myös vesiensuojelullisilla syillä. Vesioikeus myönsi luvan jätevesien johtamiseen Pettämäjärveen. KHO totesi, että kyseessä olevien jätevesien johtamisesta vesistöön oli asian käsittelyn aikana tuotu esiin useita vaihtoehtoja. Niiden selvitysten perusteella, jotka oli esitetty Pettämäjärven veden tilasta ja vaihtuvuudesta, esimerkiksi Kalmaveden virtaussuhteista sekä kummankin järven rantojen käytöstä ja eri vaihtoehtojen kustannuksista KHO katsoi, että jäteveden poistaminen muulla, vesistöä vähemmän kuormittavalla tavalla kuin johtamalla se Pettämäjärveen oli kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Lupaa jäteveden johtamiseen Pettämäjärveen ei vesilain 10 luvun 24 :n 1 momentin mukaan näin ollen voitu kunnalle myöntää. KHO kumosi vesioikeuden päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Tämän pykälän yhteydessä säädettiin mainittujen viittaussäännöksien kautta, että lupaa ei saanut myöntää jos toimenpiteestä aiheutuisi 2. luvun 5 tarkoitettu seuraus. 7 HE 64/1959,s.7 1 VL

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU?

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? Mutku-päivät 25.3.2015 2 1 Padasjokelainen kierrätysyritys PP Recycling aiheuttaa onnettomuusvaaran Konkurssiin menneen ongelmajäteyrityksen tiloissa on tapahtunut useita

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely. INFRA ry Tiina Olin

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely. INFRA ry Tiina Olin Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan tarve Maa-aineslupa tarvitaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. PÄÄTÖS Nro 48/05/1 Dnro ISY-2005-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Pekka Leppänen ASIA Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. HAKEMUS Pekka Leppänen

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Ympäristörikosten laimennus

Ympäristörikosten laimennus Ympäristörikosten laimennus Miten vaikuttaa etukäteen ympäristörikoksen minimoimiseksi. Pertti Sundqvist Aiheita 1. lupa vai rikos? 2. miten ehkäistä 3. valitusten ja vastaavien muodolliset vaatimukset

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2014 ASIA HAKIJA Aitolan Autopurkaamo Ky:n ympäristöluvan raukeaminen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016

PÄÄTÖS. Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016 PÄÄTÖS Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016 ASIA Neste Oil Oyj Nokian varastoa koskevan ympäristölupapäätöksen PIR-2004- Y-218/16.12.2008

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen 1 Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Ympäristölupavirastojen vesilain mukaisessa soveltamiskäytännössä

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12. VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot