Loma Lappajärven hyvinvointia vuoteen 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loma Lappajärven hyvinvointia vuoteen 2020"

Transkriptio

1 Loma Lappajärven hyvinvointia vuoteen 2020 Etelä-Pohjanmaan terveyttä edistävät seutukunnat Järviseudun pilottihanke Kuntatyöryhmä: Kalevi Pölönen pj. Marjatta Tammela Aila Lehtiniemi Tarja Keto-Tenhunen Elina Löytömäki Elsa Rajala Raine Savola Te-koordinaattori Maria Evijoki Vanhalantie 8 A Lappajärvi Rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö, Järviseudun kunnat ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Valtakunnalliset yleistavoitteet 2.1 Ikäryhmittäiset hoitoa ja palvelua koskevat laatusuositukset ja terveyden edistämisen laatusuositus 3. Hyvän elämänkaaren vaiheet 3.1 Terveys, toimintakyvyn tukeminen, asuminen ja elinympäristö 3.2 Liikunta, vapaa-aika ja kulttuuri 4. Lappajärven kunnan hyvinvointipolitiikan tausta ja tavoitteet 4.1 Lappajärveläiset tänään 4.2 Tulevaisuuden visio ja hyvinvointisuunnitelma vuoteen Hyvinvointipoliittisen strategian tavoitteet Lappajärvellä 5.1 Omaehtoisen terveyden edistämisen periaate 5.2 Varhaisen puuttumisen periaate 5.3 Terveyden edistämisen periaate kansanterveystyössä 6. Terveyden edistämisen periaatteet eri ikäryhmissä 6.1 Lapset ja nuoret 6.2 Työikäiset 6.3 Ikäihmiset Kotihoito Omaishoidon tuki Tukipalvelut Kuntoutus Palveluasuminen Laitoshoito Ikääntyneiden ympäristö ja ympäristön turvallisuus Koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä vapaaaikapalvelut ja sosiaalinen toiminta 7. Lappajärven hyvinvointiohjelma 7.1 Yksilön omavastuu hyvinvoinnistaan 7.2 Henkilöstön kelpoisuus ja koulutus 7.3 Seuranta ja arviointi 7.4 Tiedottaminen 7.5 Ohjelman toimeenpanon vastuutahot Liitteet 2

3 1. Johdanto Lappajärven hyvinvointistrategia ja -ohjelma on laadittu Järviseutuhankkeen, kunnanhallituksen valitseman laaja-alaisen kuntatyöryhmän ja eri viranhaltioiden kanssa. (Liite1.) Työskentelyssä on hyödynnetty olemassa olevia kunnan asiakirjoja ja kehittämishankkeita. Hyvinvointikertomus on laadittu Terve Kunta verkoston ohjeiden mukaisesti, pohjana Terveys 2015 kansanterveys-ohjelma. Työskentelyn aikana tulivat ilmi erilaisten strategioiden suuri määrä ja runsaat voimavarat, joita niihin on käytetty kunnissa. Siksi päädyttiin hyödyntämään näitä strategioita sisällyttämällä ne yhteiseksi asiakirjaksi, jossa niiden esiin nostamat painopistealueet ja tavoitteet luovat Lappajärven hyvinvointipolitiikan suunnan vuoteen Hyvinvointiohjelman sisällölliset painoalueet, toimeenpano ja toteutumisen seuranta sekä arviointi tulevat osaksi kuntastrategiaa ja sen toteutumista. 2. Valtakunnalliset yleistavoitteet 2.1 Ikäryhmittäiset hoitoa ja palvelua koskevat laatusuositukset ja terveyden edistämisen laatusuositus Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa on kiteytettynä kouluterveydenhuollon oppaan sisältämät asiat ja ne on kohdistettu kouluterveydenhuollosta vastaavalle johdolle ja kunnan päättäjille sekä ammattihenkilöstölle työvälineeksi. Suosituksessa painotetaan yhteistyön ja moniammatillisuuden merkitystä. Kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelmissa ja kertomuksissa valitaan Lappajärven painopistealueet. Painopistealueiden toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran eri vaiheissa. Laki korostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä työpaikan sisällä ja ulkopuolella. Valtakunnallinen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus korostaa kuntapäättäjien vastuuta toiminnassa ja antaa esimerkkejä toimintatavoista sovellettavaksi kunkin kunnan omiin tarpeisiin sopiviksi. Toteuttamiseen vaaditaan laajaa yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuntalaisille tulee tiedottaa vuosittain, millaisen palvelutason Lappajärvi tarjoaa ikäihmisilleen, mitkä ovat asiakasmaksut ja miten kunta tulee saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Ikäihmisten laatusuosituksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössään, läheistensä ja sosiaalisten verkostojensa keskuudessa. Kotona asumisen tukena on oltava nopeasti saatavat, ammattitaitoiset palvelut. Myös pitkäaikaista hoitoa tarvitsevien hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. 3

4 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnalla pitää olla ajantasainen, ikääntyneiden oikeudet turvaava ja kunnan poliittisen johdon vahvistama vanhuspoliittinen strategia ja sen osana palvelurakennetta koskeva kehittämisohjelma. Strategiassa määritellään kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen tavoitteet ja kunnan eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen vastuu niiden toteuttamisesta. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet kaikenikäisten kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille, sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti ja tulokset julkaistaan vuosittain. Kuntaan nimetään yhdyshenkilö, johon asukas voi ottaa yhteyttä palveluja koskevissa kysymyksissä ja yhteydenotot kirjataan. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus; STM, Suomen kuntaliitto, oppaita 2001:4) Terveyden edistämisen laatusuositus on työväline kunnan kaikille hallinnonaloille, päättäjille ja työntekijöille. Laatusuositus nostaa terveyden edistäminen kunnallisen päätöksenteon painopistealueeksi. (Terveyden edistämisen laatusuositus; STM, Julkaisuja 2006:19) 3. Hyvän elämänkaaren vaiheet Lasten hyvinvointi muuttuu kehityksen eri vaiheissa. Alussa lapsi on täysin riippuvainen aikuisen huolenpidosta ja hyvinvoinnin uhat johtuvat vanhempien ongelmista. Lapsen kasvaessa toimintaympäristö laajenee kodista lähiympäristöön ja yhteisöön sekä erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjäksi. Aikuisuutta kohti kasvavan nuoren hyvinvoinnin edellytyksenä on oman identiteetin ja elämänhallinnan kehittyminen. Aikuisten hyvinvointi on itsenäistä, terveellistä elämistä ja toimintaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, omassa turvallisessa elinympäristössään. Aikuiset voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan, paitsi itsensä myös lastensa hyvinvointiin, arkipäivän päätöksillään. Tulevaisuuden ikääntyvien tarpeet ovat erilaisia kuin aikaisempien sukupolvien ja tähän kehityshaasteeseen on kunnan kaikkien hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden vastattava yhteisesti. Elämänkulkua ajatellessa määritellään työelämästä pois jäämisen jälkeen kolmas ikä ikävuosien välille. Tämä on aktiivisen elämän vaihe, joka on monien mahdollisuuksien ja itsensä toteuttamisen aikaa. Tämän jälkeen alkava neljäs ikä tuo mukanaan enemmän vanhuuden oireita sekä lisääntyvää hoivan ja huolenpidon tarvetta, jolloin myös pitkäaikaishoidon määrä lisääntyy. Ikäihmisten hyvinvointipolitiikka perustuu enemmän kuin aikaisemmin ikäihmisten omiin voimavaroihin ja tarpeisiin. 4

5 3.1 Terveys, toimintakyvyn tukeminen, asuminen ja elinympäristö Väestön toimintakykyyn voidaan vaikuttaa kansantautien ehkäisyllä ja niiden hyvällä hoidolla sekä kaikella toimintakyvyn parantamiseen tähtäävällä toiminnalla. Eliniän nousun myötä on aktiivisen iän aika siirtynyt keskimääräisesti yhä vanhemmille ikäryhmille ja toisaalta ovat runsaasti palveluja ja hoitoa vaativien ikävuosien määrät lisääntyneet. Toimintakyvyn ylläpitäminen lähtee jokaisesta ihmisestä itsestään. Kaikki kunnan hallintokunnat tukevat päätöksillään ja toiminnallaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistavoitetta. Toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa on tärkeää kohdentaa olemassa olevat voimavarat oikein ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteeseen päästään mittaamalla ja kuvaamalla niitä eri menetelmin. Eri ikäryhmät huomioidaan hyvinvointisuunnittelussa, mutta Lappajärvellä nousee vanhusväestön osuus varsin merkittäväksi tulevina vuosina. Ikäihmisistä suurin osa haluaa asua omassa kodissaan ja he ovat kiintyneet kotiinsa sekä ympäristöönsä vahvasti. Oma koti, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää ja korostuvat kun toimintakyky alkaa heiketä. Itsenäistä elämää tukevat terveys-, sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripalvelut, asuminen, läheisverkosto ja esteetön liikkuminen. Yksin asuminen ja puutteellinen asunnon varustetaso sekä liikkumisen mahdollistavien palvelujen puute lisäävät kotona selviytymisen vaikeutta. 3.2 Liikunta, vapaa-aika ja kulttuuri Liikunta on tärkeä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjä sekä osallistumisen ja virkistyksen keino kaikenikäisille. Liikunta lisää rasituksen sietoa, parantaa tasapainoa, reaktiokykyä ja vahvistaa luustoa. Se toimii tapaturmien ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ennaltaehkäisevänä keinona. Lisäksi liikunnalla on merkitystä mielenterveyteen ja sosiaalisten kontaktien luomiseen. Osallistuminen erilaiseen toimintaan, harrastukset ja elinikäinen oppiminen ovat ihmisen perustarpeita, joilla turvataan henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen kaiken ikäisillä. 4. Lappajärven kunnan hyvinvointipolitiikan tausta ja tavoitteet Lappajärveläisen hyvinvointipolitiikan tavoitteena on aktivoida lappajärveläisiä oman ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kunnan palvelujärjestelmällä tuetaan kuntalaisten omaehtoista itsestään huolehtimista. Tavoitteena ovat laadukkaat, taloudellisesti tuotetut ja kuntalaisten tarpeista lähtevät palvelut. Hyvinvoinnin edistämisessä painotetaan yhteisöllisyyttä, verkostojen toimintaa ja erilaisten toiminta- ja kehityshankkeiden tuloksia. Kaiken pohjana on Lappajärven kaunis luonto ja sen antamat mahdollisuudet elämänhallintaan. Koko ihmisen elämänkaaren ajan pyritään varhaisen puuttumisen toimintatapaan. 5

6 4.1 Lappajärveläiset tänään Vahvuudet järvi, asuinympäristö matkailu matkailupalvelut/ Kivitippu golf ympäristö yrittäjyys hyviä tontteja yhteisöllisyys hyväkuntoiset kiinteistöt hyvät peruspalvelut toimiva verkostotyö Heikkoudet kuntatalous korkea sairastavuus väestörakenteen vinouma teollisten työpaikkojen puute Uhat väestön väheneminen vähän lapsia/nuoria työpaikkojen väheneminen koulutetun työvoiman poismuutto Mahdollisuudet loma Lappajärvi Kuntayhtymä Kaksineuvoinen sos terveyshuollossa asumistaso Hyvinvointistrategia pohjautuu kuntatyöryhmän valitsemien indikaattorien tuottamaan tietoon hyvinvointikertomuksesta. Tärkeiksi indikaattoreiksi valittiin väestö ja - kehitys, sairastavuus ja terveyskäyttäytyminen sekä eri-ikäisten tunnuslukuja ja yleisiä toimintalukuja. (Liite 1). SWOT analyysi on koottu kuntatyöryhmissä ja sitä on täydennetty käsittelyn aikana. Kunnassa on menossa tällä hetkellä lukuisia palvelujen kehittämishankkeita ja uudistuksia. Lappajärven kunta liittyi (Evijärvi, Lappajärvi, Kortesjärvi, Alahärmä, Kauhava) terveyspalveluissa Kuntayhtymä Kaksoisneuvoiseen, jossa terveystoimen peruspalveluohjelmaa valmistellaan elokuulle. Paras hankkeen kautta sosiaalitoimen samansuuntaista yhteenliittymistä kehitetään ja toiminta alkaisi vuonna Terveyden edistämisen hankkeita toimii useita tällä hetkellä ja osa hankkeista on jo lopettanut toimintansa Järviseudulla. Hankkeet ovat lähteneet suuren sairastavuuden vuoksi kehittämään ennakoivia menetelmiä kuntien palveluihin. (Hankeluettelo liite 2.) Lappajärvellä syntyvyys laski luvun alussa voimakkaasti, muuttovirta on kunnasta poispäin ja hedelmällisyysluku laskee väestön ikääntyessä. Tämän 6

7 kehityksen seurauksena väkiluku laskee ja väestö ikääntyy. Väestörakenteessa on selvästi osoitettavissa yli 85 -vuotiaiden määrän nousu vuoteen 2020 mennessä noin 70 henkilöllä (yhteensä yli 160 henkilöä), joista puolen ennustetaan olevan palvelujen piirissä. Kolmannes työikäisistä on 50 vuotiaita ja eläköitymisen seurauksena työikäisten määrän lasku alkaa 2010 vuodesta. Työikäisten määrä laskee vuoteen 2020 yli 700 henkilöllä. Syntyvyys on alle 30 lasta vuodessa ja syntyvyyden enemmyys on 30 vuosittain. Kehityksen seurauksena huoltosuhde kasvaa ja työvoiman saatavuus alkaa heikentyä varsinkin erikoisalojen kohdalla. Vanhusten hoito- ja hoivapalvelujen tarve tulee kasvamaan. Lappajärvellä sairastetaan kansantauteja runsaasti ja ikävakioitu sairastavuusindeksi on ollut jo vuosia koholla. Omaehtoinen terveyden edistäminen ja ihmisen omavastuu terveydestään ja hyvinvoinnistaan korostuu kaikissa hyvinvoinnin alueissa. Varhaisen puuttumisen mallin soveltaminen kaikkeen terveyden edistämisen päätöksen tekoon, suunnitteluun ja työn toteutukseen, ovat tulevan palvelukehityksen toimintamalli. Myönteisinä ja vahvistettavina asioina ovat Lappajärven kaunis luonto ja matkailu järven tuntumassa. Luonto on yksi suurimmista hyvinvoinnin vahvistajista ja sen suojelu on yksi tärkeimmistä hyvinvointipoliittisista tavoitteista. Runsaan kehittämis- ja hanketoiminnan kautta kuntaan on kehittymässä uusia toimintatapoja ja organisaatioita toteuttamaan käytännössä hyvinvointipolitiikkaa. Tämä kehitys on hyödynnettävä ottamalla käyttöön kehitettyjä uusia menetelmiä sekä arvioitava niiden vaikutusta säännöllisesti mittaamalla. Merkittävimpiä lappajärveläisten vahvuuksia on yhteisöllisyys, jonka vaikutuksesta Lappajärvi on turvallinen paikka asua. Yhteisöllisyys tuottaa virallisen palvelujärjestelmän lisäksi huomattavan määrän hyvinvointia kunnan asukkaille. Kunnan on tuettava kaikin keinoin järjestöjen ja yksityisten ponnisteluja hyvinvointityössä. 4.2 Tulevaisuuden visio ja hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 Itsestään ja läheisistään huolehtivat lappajärveläiset pyrkivät kaikin keinoin säilyttämään toimintakykynsä, jossa heitä tuetaan ja autetaan kaikin käytettävissä olevin voimavaroin. Tuotetut palvelut ovat yksilöllisiä, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja ja niitä tarjoaa ammattitaitoinen henkilöstö. Hyvinvointipalvelujen suunnitellussa huomioidaan lappajärveläisten omat toiveet. Hyvinvointipalvelut perustuvat tulevaisuudessa eri alojen yhteistyöhön ja palveluorganisaatioita kehitetään Paras- hankkeen kautta. Terveyden edistämisen lukuisten hankkeiden tuottamat tavoitteet ja hoitokäytännöt otetaan käyttöön ja niiden toteutumista ja tuloksia seurataan säännöllisesti. Asenne omaehtoiseen terveyden edistämiseen on kannusteena kaikessa työskentelyssä.. 7

8 5. Hyvinvointipoliittisen strategian tavoitteet Lappajärvellä Kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan tulee terveyden edistäminen yhdeksi painopistealueeksi. 5.1 Omaehtoisen terveyden edistäminen periaate Turvataan kaikenikäisten ihmisten mahdollisuudet toimia aktiivisesti yhteiskunnassa, kehittää omia tietojaan, taitojaan ja itsehoitovalmiuksiaan ja jatkaa mahdollisimman pitkään itsenäistä ja laadukasta elämää riittävän toimeentulon turvin. Väestöryhmille kehitetään sellainen elinympäristö ja palvelut, jotka turvaavat toimintakyvyn alentuessakin itsenäisen selviytymisen kaikilla kunnan sektoreilla, yksityisten ja järjestöjen toiminnassa otetaan painopistealueeksi terveyden edistäminen vauvasta vaariin kansalaisopisto ja sivistystoimi kehittävät toimivan oppimisympäristön turvaamaan elinikäisen oppimisen mahdollisuutta kerhojen, harrastuspiirien ja järjestöjen toiminnassa huomioidaan kaikenikäisten osallistumisen mahdollisuus tiedotetaan terveyden edistämisen keinoista paikallislehdessä ja kaikissa kunnan järjestämissä tilaisuuksissa avataan kunnan kotisivuille terveyden edistämisen sivustot järjestetään kyselyjä ihmisten hyvinvointi toiveista nimetään kuntaan yhdyshenkilö, joka vastaa kuntalaisilta tuleviin kysymyksiin, hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja palveluista palvelujen kehittämisohjelmat ovat ajan tasalla tiedotetaan palveluista säännöllisesti 5.2 Varhaisen puuttumisen periaate Pyritään löytämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ihmisen terveyttä ja toimintakykyä vaarantavat tekijät kehitetään neuvolatoimintaa, joka yhteistyössä muiden peruspalvelujen kanssa seuraa ja seuloo avuntarvitsijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa säännölliset terveystarkastukset kaiken ikäisille kuntoneuvola toiminnan tehostaminen ja sen toiminnasta tiedottaminen ennaltaehkäisevät kotikäynnit ikäihmisille toimintakyvyn arviointimittaukset säännölliseen käyttöön muistihäiriöisten seulonta ja hoitoonohjaus laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmat yhteistyössä kunnan kaikkien sektorien kanssa tukemaan yksilön kehitystä ja hyvinvointia turvataan sosiaalinen verkosto elämänkaaren eri vaiheissa turvataan kaikille oikeus osallistua elämänhallintaansa esteetön liikkuminen 8

9 5.3 Terveyden edistämisen periaate kansanterveystyössä kansanterveyslain edellyttämä väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta ja arviointi suunnitelman mukaan turvataan ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen määrä ja laatu suunnataan peruspalveluja ikäihmisille erikoissairaanhoidon menojen hillitsemiseksi terveyskasvatus: ravitsemus, liikunta, elämäntavat, tupakointi, alkoholi ja päihteet Pyll indeksiin (menetetyt elinvuodet = alle 75-kuolemat sairauksiin ja niistä johtuva henkisen pääoman menetys) ja Kelan sairastavuus tilastoihin pohjautuva sairastavuuden arviointi terveysvaikutusten arviointi käyttöön terveyspalvelujen päätöksentekoon poikkihallinnollinen yhteistyö henkilöstön koulutus ja asennekasvatus hanketoiminnan hyödyntäminen 6. Terveyden edistämisen periaatteet eri ikäryhmissä 6.1 Lapset ja nuoret Lappajärveläisten lasten ja nuorten elämä on turvallista ja terveyttä edistävää. Heidän voimavaroistaan huolehditaan eri kehitysvaiheiden aikana ja lapsilla on mahdollisuus toimia aktiivisena ja osallistuvana sekä toteuttaa omaa erityislaatuisuuttaan. Lasten ja nuorten palvelut tuotetaan ajatellen asiakkaiden ja perheiden yksilöllisiä tarpeita. Palvelut sovelletaan henkilökohtaisesti jokaiselle sopiviksi. Lappajärveläinen nuori kunnioittaa omia juuriaan ja kaunista ympäristöään ja osaa käyttää sen tuomia mahdollisuuksia huomioiden ympäristönsuojelun. Vanhemmat saavat kaiken tarvitsemansa avun ja asiantuntemuksen kasvatustehtävässään. Omaehtoisen terveyden edistämisen pohja luodaan tulevaisuudelle Tavoite 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alkaa raskaudesta ja lapsen varhaiskasvusta, jolloin lapset ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan. Neuvolatoiminta tukee ja opastaa perheitä lapsen hoito ja kasvatustehtävässä sekä huomio varhaisessa vaiheessa erityistuen tarpeessa olevat. Varhaiskasvatuspalvelut tukevat vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään tarjoamalla lapselle pysyvän, turvallisen ja virikkeellisen hoitoympäristön. päivittäinen keskusteluyhteys henkilöstön ja lasten vanhempien välillä 9

10 yhdessä vanhempien kanssa laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma jokaiselle päivähoitolapselle. Tällä suunnitelmalla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen henkilökohtaiset tarpeet. Kasvatuskumppanuudella tuetaan perhettä lapsen kasvussa ja samalla havainnoidaan perheen olosuhteita ja ohjataan tarvittaessa erilaisten tukitoimien piiriin. Järviseudun kuntien yhteinen 5-vuotiskaavake täytetään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaisesta lapsesta. Tällä lomakkeella siirretään tietoa eri yhteistyötahoille. koko päivähoitohenkilöstö on koulutettu Huoli Puheeksi koulutuksella. Koulutus tullaan päivittämään tarvittaessa henkilökunnan vaihtuessa. perheneuvola konsultoi eri päivähoitoyksiköitä antaen apuaan ongelmatilanteisiin. Yhteistyötä tullaan tiivistämään edelleen. henkilöstön koulutus on osaamiskartoitukseen perustuvaa täsmäkoulutusta ja toteutetaan yhteistyössä lähiseudun kuntien kanssa. Kaikissa tehdään samanlaiset kyselyt ja koulutus toteutetaan tämän tiedon pohjalta. erityinen tuki pyritään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, erityistukipalvelut taataan ostopalveluina (mm. puheterapia, toimintaterapia) erityislastentarhaopettajan palvelut tuotetaan tulevaisuudessa yhteityössä seutukunnan kanssa Lappajärven sosiaalityön tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja lasten hyvinvointia tukeva työ, joka toteutetaan yhteistyössä kaikkien lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevien tahojen verkostolla. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun panostetaan tulevaisuudessakin. Yhteistyö Alajärven perheneuvolan kanssa jatkuu. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa yhteistyötä jatketaan rinnalla tulevaisuuden kehittämisessä. Perhetyön hankkeen myötä tullutta perhetyöntekijämallia pyritään vakiinnuttamaan. Perhetyön koulutuksen saaneiden, ryhmän koulutusta jatketaan ja toiminnalle olisi saatava perhetyöstä vastaava työntelijä. Perhetyön tukiryhmä toimii viranomaisverkostoyhteistyön välineenä ja tukee yksittäisten työntekijöiden arkea huolen harmaalla alueella ja auttaa toimenpiteiden käynnistämisessä. Kouluterveystutkimuksen avulla seurataan vanhemmuuden kokemusta, syrjäytymistä, ravinto-, liikunta- ja päihdetottumuksia. Pyritään ehkäisemään negatiivinen kehitys tunnusluvuissa. Erityishuomio asetetaan lasten paino-ongelmiin ja niiden ehkäisemiseen. vanhemmuuden tukeminen pääperiaate varhaisen puuttumisen periaate koulukiusaamisen ehkäisy (Kiva-hanke /päätös syksyllä 2007) pitkäaikaissairaitten osuus mielialakyselyt 7 luokasta lähtien ja ongelmien ilmetessä seurantaan. Masennustalkoot hankkeen kautta tehdään hoitopolut masennuksen hoitoon. terveys ja turvallissuus viikot järjestetään Jamilla 10

11 Tavoite 2. Nuorista vuotiaista alle 15 % tupakoi savuton kouluympäristö päivittäin tupakoivien osuuden seuranta No -Smoke hankkeen toteutus Seinäjoen Sote:n hallinnoima terveyden edistämisen hanke v Smoke frii toteutetanen terveys ry:n kautta Nicorette korvaushoito ohjaus ja motivointi vieroitusryhmät kaikki työtekijät saaneet tupakastavieroitushoito koulutuksen neuvolassa ja toteutetaan yksilövastaanotoilla kaikissa ikäluokissa Tavoite 3. Nuorten päihteiden käyttö vähentyy Järviseudun päihdestrategian 2007 tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Se tukee varhaista puuttumista, hoitoon ohjausta ja kuntoutusta. Päihdestrategia sisältää koulujen säännöllisen päihde ja tupakasta ehkäisyn. Päihdestrategiassa on määritelty toimenpiteet, toiminnan vaikutukset kaikille ikäryhmille ja vastuutahot toiminnan suorittamiseksi. päihdemini- interventioiden käytttöönottokoulutus koulu- ja opiskelijaterveydenhoitoon aloitetaan vuonna 2007 ja koulutus jatkuu ainakin pohjanmaahankkeen ajan. nuorten päihdemittaria tehdään 8 lk:lta lähtien ja ikäluokkakohtaista kehitystä seurataan alkoholinkäyttöön puuttuminen motivoivalla keskustelulla ja tarvittaessa tehdään hoitoonohjaus huumebussii vierailee kouluilla joka toinen vuosi Tavoite 4. Ylipainoisten osuus ei lisäänny missään ikäryhmässä painon seuranta ikäryhmittäin, kouluittain, tulosten arviointi ja toimenpiteet painonhallintaryhmät ja tupakasta vieroitusryhmät jos henkilökuntaa on riittävästi aloitetaan kouluilla kouluruokailun kehittäminen ei karkki ja limsa- automaatteja koululle ylipaino: painonseuranta vuosittain ja lääkärintarkastus ja käypä -hoitosuositusten mukainen jatko yli 60 % ylipainoisille Seurataan ikäryhmittäisiä ja koulukohtaisia painon kehitystä. mallilautaset kouluruokalaan ja muihin yleisiin ruokailukohteisiin. oppilaskuntien kantteeneihin terveellisiä vaihtoehtoja pyritään liikunnan lisäämiseen ja liikuntatottumusten seurantaan. Apuna voisi käyttää kouluterveystutkimusta ja liikunnanopettajien kehittämää kuntokortti menetelmää. ( esim. Nuori Suomi liikuttaa) 11

12 Tavoite 5. Ympäristön merkitys terveyden edistämiselle ja ympäristön vaaliminen kuuluu lasten kasvun jokaiseen vaiheeseen Lappajärvi-Life opetuspaketti kouluissa 6.2 Työikäiset Omaehtoisen terveyden edistämisen merkitys elämäntavaksi. Turvataan tarpeellinen toimeentulo kaikille kunnan asukkaille. Taataan terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö kaikille työtä tekeville. Tarvittava tuki elämän kriisivaiheissa vanhemmuuden tukeminen parisuhteen tukeminen ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen työ- ja toimintakyvyn ylläpito toimiva työterveyshuolto terveystottumusten merkityksen korostaminen varhainen puuttuminen sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus ikääntymiseen liittyvät ongelmat ennakoidaan tapaturmien ehkäisy 6.3 Ikäihmiset Päätavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen sekä mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään Kotihoito Tavoite 6. Noin 90 % yli 75- vuotiaista lappajärveläisistä asuu omassa kodissaan Tavoite ei ole toteutunut (Lappajärvellä 82 %) hoidon oikea porrastus hoito- ja palvelusuunnitelmat ajantasalle kotihoidon vahvistaminen Tavoite 7. Kotipalvelun piiriin kuuluu vähintään 25 % 75 vuotta täyttäneistä lappajärveläisistä vuonna 2005 sai kotipalvelua yli 75-vuotiaista lappajärveläisistä 28 % eli tavoite on jokseenkin toteutunut 12

13 kotihoidon henkilöstömitoitus oltava riittävä oikea hoidon porrastus Tavoite 8. Kotipalvelu kohdennetaan ikäihmisille varmistettava, että myös muiden ikäryhmien kotipalvelun tarve pystytään takaamaan. Esimerkiksi perhetyön tukitoimet, jotka vaikuttavat myös ikäihmisten sosiaaliseen tukiverkkoon RAI -indeksi säännöllisesti käyttöön hoidon porrastukseen Tavoite 9. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan kaikille asiakkaille Yksittäisen asiakkaan ja kunnan palvelujen suunnittelun apuvälineitä kunnassa tehdään yli 80 -vuotiaille palvelukartoitukset niitä haluaville Tavoite 10. Ennakoivat kotikäynnit toteutetaan ja päivitetään ongelmakohtien osalta vuosittain kotikäynteihin sisältyy toimintakyvyn mittaukset sekä fyysiset että kognitiiviset mittauksilla pyritään kartoittamaan muistihäiriöisten määrä ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa ja samoin toimintakyvyn ja lihasvoiman puutteisiin ja kuntoutustarpeisiin sekä piileviin sairauksiin tulokset, toimenpiteet ja kehittämistarpeet kirjataan vanhustyön ohjelmapäivitykseen vuosittain Tavoite 11. Vanhusneuvola toiminta aloitetaan Tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan nykytilanne ja vastata asiakkaan tuleviin ongelmiin ennakoivasti varhaisen puuttumisen malli terveydenhoitajan aamuvastaanotoista tulisi tiedottaa ja laatia yhteistyön tavoitteet kotihoidon kanssa pyrkimyksenä myöhäistämään asiakkaan palveluihin siirtymistä Tavoite 12. Vanhusten päivätoimintaa kehitetään myös kotihoitotoimenpiteitä keskitetään päivätoimintaan Tavoite 13. Laaditaan kriteerit palvelujen piiriin ottamisesta taloudellinen ja oikeinsuunnattu palvelu palvelee myös oikeaa hoidonporrastusta 13

14 6.3.2 Omaishoidon tuki Tavoite 14. Tavoitteena on, että noin 8 % yli 75 vuotta täyttäneistä saa omaishoidon tukea Lappajärvellä omaishoidon tuella oli 4 % yli 75 vuotiaista vuonna 2005, joka on alle valtakunnallisen suosituksen. omaishoitosopimus laaditaan aina toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaiseksi omaishoitajalla on oikeus kahteen vapaapäivään kuukaudessa; laaditaan suunnitelma toteutuksesta omaishoidon tuesta on valmistumassa yhteiset kriteerit seutukunnallisesti RAI -indeksi säännöllisesti käyttöön arvioitaessa omaishoidon tuen tarvetta määräraha korotetaan tarpeen edellyttämälle tasolle Tukipalvelut Tavoite 15. Ateriapalvelun saavat kaikki tarvitsevat keskitetyn ruokahuollon kehittäminen kuntaan ja tehdään asiakaspalautekysely käyttäjille ateriapalveluja tuotettaessa huomioidaan vanhusten ravinnon laatu ja dementoivien sairauksien mukanaan tuoma aliravitsemuksen mahdollisuus Tavoite 16. Siivouspalvelujen hankinta pyritään turvaamaan yksityisiltä yrittäjiltä ja järjestöjen toimintana Tavoite 17. Kuljetuspalvelut järjestetään kutsujoukkoliikenteen periaatteella (esim. Avitus Alajärvi/Vimpeli) Tavoite 18. Turvapuhelimet hankitaan kaikille sitä tarvitseville Turvapalveluista tulossa yhteiset sopimukset seutukuntaan Kuntoutus Tavoite 19. Kuntouttava työote kaikissa yksiköissä Tavoite 20. Kuntoneuvolan toimintaa kehitetään yhteistyössä ja tiedotetaan kaikille toimijoille toimintakulttuurista Palveluasuminen Tavoite 21. Lappajärveläisistä 5-7 % 75- vuotta täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä 14

15 Lappajärvellä on 61 tehostettua palveluasumispaikkaa (Maijala, Dementiakoti). Valtaosa asukkaista on yli 75 vuotiaita eli prosentteina reilusti yli 10. Kipeimmin tarvitaan muutama lisäpaikka syvästi dementoituneille tulevaisuudessa. Palveluasumisen piirissä oli samana vuonna 3 % yli 65- vuotiaista. (Helmiina ja Harjula) Tavoite 22. Palveluasumisesta perittäviä asiakasmaksuja on kehitettävä palvelutarpeen mukaisesti Tavoite 23. Hoidon oikeaa porrastusta parannettava, RAI -indeksit käyttöön arviointiin Laitoshoito Tavoite 24. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enintään 5 % yli 75-vuotiaista lappajärveläisistä Lappajärvellä 6,2 %, joka on hieman suositusten yläpuolella ja kuvastaa ennenaikaista laitoshoitoon siirtymistä ja kotihoidon riittämättömyyttä. SAS- työryhmän toiminta on oltava säännöllistä ja ryhmällä on oltava päätösvalta. Kaikki Lappajärven hoitopaikkasijoitukset on tehtävä SAS- ryhmässä. vuonna 2010 ja 2020 on Lappajärvellä yli 75 vuotiasta, jolloin heille pitäisi riittää noin pitkäaikaislaitospaikkaa Tavoite 25. Erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillintä RAI indeksit säännölliseen käyttöön hoidonporrastuksessa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa laitoshoidon sisältöä kehitetään jatkossa mielenterveysasiakkaiden lähipalveluja tehostettava Ikääntyneiden ympäristö ja ympäristön turvallisuus Tavoite 26. Esteetön ympäristö Ikääntyvien kodit, palveluasunnot, laitokset ja palvelun tuottajien toimitilat arvioidaan esteettömyyden kannalta ja pyritään korjaamaan ja ottamaan huomioon korjaus ja uudisrakentamisessa. terveyden edistäminen ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun toimivat lähipalvelut ja joukkoliikenne asuntojen taso hyvä ja korjaustoiminnasta huolehditaan lähipalvelujen rakentamisessa huomioidaan ikääntyvät vanhusneuvosto mukaan suunnitteluun kevyenliikenteen väylät, valaistus, kodin muutostyöt, turvallisuus turvapuhelinjärjestelmä kaikille tarvitseville, hyödynnetään tarvittaessa muutakin teknologiaa 15

16 6.3.8 Koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä vapaa-aikapalvelut ja sosiaalinen toiminta Tavoite 27. Koulutusta ei suunnitella jollekin tietylle ikäryhmälle vaan kaikki voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan elinikäisen oppimisen periaate ikäihmisten kurssit ja toimintapiirit Tavoite 28. Ikäihmisten liikunta on vireää kunnassa ja ikäihmisille on runsaasti tarjolla eriasteista toimintaa eritasoiset liikuntaryhmät liikuntakalenteri liikuntareseptin käyttö Tavoite 29. Järjestöjen ja yhdistysten toiminta on vireää ja tarjoaa ikääntyville toimintaa julkisen sektorin kanssa yhteistyössä Järjestöt tuottavat ikäihmisten arkeen virallista palvelujärjestelmää tukevia palveluita seurakunta toimii aktiivisesti kaikenikäisten hyvinvoinnin lisäämiseksi kyläyhdistysten aktivointi SPR ystävänpalvelun vahvistaminen MLL perheneuvolatyö 7. Lappajärven hyvinvointiohjelma 7.1 Yksilön omavastuu hyvinvoinnistaan Lappajärvellä on kaikkien kansantautien sairastavuus korkeaa, eniten reumatauteja, astmaa ja diabetesta sekä mielenterveys-ongelmia. Näiden sairauksien esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa mm. ravinnolla, liikunnalla ja elämäntavoilla. Kunta luo mahdollisuudet palvelujärjestelmänsä kautta kaikille ennaltaehkäisevälle työlle ja sairauksien toteuttamiselle, vajaakuntoisten kuntoutukselle ja sairauksien hoidolle. Yksilön on kuitenkin itse kannettava vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja tehtävä omat valintansa, joissa palvelujärjestelmä häntä tukee. 16

17 7.2 Henkilöstön kelpoisuus ja koulutus Henkilökunta ikääntyy ja pätevien sijaisten saaminen vaikeutuu lähivuosina. Henkilöstön jaksaminen vaatii hyvää johtajuutta sekä uudelleen koulutusta uusien menetelmien ja toimintatapojen omaksumiseksi. Yhteistyö ja organisaatioiden muutos tuo arkityöhön epävarmuutta, jota on pyrittävä ehkäisemään tarkastelemalla ja kehittämällä uusia toimintatapoja yhdessä henkilöstön kanssa. Toivottavaa on, että kaikilla vanhustyötä tekevillä on sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutus. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen tavoitteeseen pääsemiseksi. 7.3 Seuranta ja arviointi Vanhuspoliittinen ohjelma sisällytetään kuntasuunnitteluun ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan myös vanhustoimikunnalle ja perustellaan tavoitteiden toteutusta. 7.4 Tiedottaminen Ohjelma esitellään kunnan kotisivulla ja kaikissa ikäihmisille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 7.5 Ohjelman toimeenpanon vastuutahot Kunnassa johtoryhmä vastaa terveyden edistämisestä ja hyvinvointiohjelman toimeenpanosta. 17

18 Seurattavat indikaattorit Indikaattori Tietolähde Huom Väestöennusteet Sotkanet 2006 Yksin asuvat 75v täyttäneistä, % vastaavan ikäisistä Sotkanet 2005 Kotona asuvat 75 v. täyttäneistä, % vastaavan ikäisistä Sotkanet 2005 Kotipalvelun, tukipalvelun, omaishoidon piirissä 75 v. täyttäneistä % vastaavanikäisistä Palvelu ja laitoshoidossa 75 v. täyttäneistä, % vastaavanikäisistä Sotkanet 2005 Sotkanet 2005 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas Sotkanet 2005 Sosiaalitoimen nettokustannukset, / asukas Sotkanet 2005 Terveystoimen nettokustannukset, / asukas Sotkanet 2005 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, / asukas Sotkanet 2005 Kelan sairastavuusindeksit Kela 2005 Pyll- indeksi E-P shp 2007 Terveyskäyttäytyminen Finn Risk 2006 Pitkäaikaishoidon päätökset Kunta? Tukipalvelujen käyttö Kunta? Vanhusneuvolan käyttö Kunta? Kuntoneuvolan käyttö Kunta? Terveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa Kunta? 18

19 Etelä- Pohjanmaan terveyttä edistävät seutukunnat Järviseudun pilottihanke Hanke käynnistyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän strategiaprosessin laadinnassa kuntien esityksestä luoda maakuntaan terveyden edistämisen (te) ja hyvinvointialan yhteistyöverkosto. Hakemuksen vastuuhenkilönä toimi sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki ja yhdyshenkilönä terveydenedistämisryhmän puheenjohtaja johtava psykologi Kari Vihriälä. Hankkeen talousarvioksi tuli vuositasolla Sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 50 %, Järviseudun kuntien 37,5 % jaettuna kuntien asukasluvun mukaan ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 12,5 %. Hanke on kolmevuotinen. Järviseutu lähti hankkeeseen Aluekehitysjaoston päätöksellä syksyllä 2004 ja Järviseutu hanke tulee toimimaan pilottiseutukuntana maakuntaohjelmaa laadittaessa. Hankkeen päätavoite on eteläpohjalaisten terveyden edistäminen, hyvinvoinnin vahvistaminen ja sairaanhoidon sekä terveydenhuollon palvelutarpeiden vähentyminen. Järviseudun kuntiin laaditaan hyvinvointikertomus Terveys 2015 ohjelman tavoitteiden mukaisesti. (http://www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf) Hankkeen aikana hyvinvointikertomuksista kehitetään kuntakohtaiset ja seutukunnalliset hyvinvointistrategiat ja - ohjelmat. Lähtökohtana on Järviseudun seutukunnassa asuvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen. Strategiassa nostetaan esiin kunnille ominaiset erityispiirteet ja määritellään kehittämisen painopistealueet, kriittiset menestystekijät, tavoitteet ja toimenpiteet. Perustana on kuntalaisten hyvinvoinnin nykytila, nykyiset resurssit ja tulevaisuuden haasteet. Hyvinvointia kuvataan avainindikaattoreilla, jotka pilottialueen kuntatyöryhmät ovat valinneet Stakesin indikaattorilistaa hyödyntäen. Hankkeen arviointi: Hankeen arviointia suorittaa Utajärvi-Vaalan perusturvajohtaja Maire Ahopelto, jonka kanssa valitaan yhteiset verrattavat indikaattorit Oulunkaaren seutukunnasta ja tehdään vertailu työskentelyn lopuksi. Kari Vihriälä suorittaa kuntien johtoryhmien haastattelun terveyden edistämisestä ja Eija Paavilainen tekee hankearvioinnin. Hankkeen tuottamien tulosten arviointi ihmiseen on pitkänajan viiveellä tuomaa terveyden edistymistä. Järviseutuhankkeen ohjausryhmä: E-P sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja Jaakko Pihlajamäki, Länsi-Suomen Lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastaja Maija-Liisa Ijäs, Etelä-Pohjanmaan liitto maakuntasuunnittelija Seppo Rinta-Hoiska, Terve Kunta verkosto projektipäällikkö Kristiina Poikajärvi ja (osan aikaa) Terve Kunta-verkoston projektipäällikkö Kerttu Perttilä, Dehko 2D -hanke erikoislääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, 06 Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan yksikön johtaja Helena Koskinen, Hyve-projekti kehityssuunnittelija Sirpa Tuomela, 050 Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkosto johtava lääkäri Virpi Honkala, , TEJO-hanke ylihoitaja Tero Järvinen, , Kuortaneen urheiluopiston johtaja Jorma Hyytiä, , EPTEK ry aluekoordinaattori Arto Lanamäki, Etelä-Pohjanmaan sydänpiiri toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen, , Projektiryhmän jäsenet Kuntatyöryhmien puheenjohtajat Ohjausryhmän kokoukset , , , , , Järviseudun Aluekehitysjaosto: Erkki Salmen Evijärven kunnanjohtaja Kalevi Moisio Alajärven kaupunginjohtaja Lasse Hokkala Kortesjärven kunnanjohtaja Esa Sippola Lappajärven kunnanjohtaja (2005) Juhani Laasanen Lappajärven kunnanjohtaja (2006) Tuomo Lehtiniemi Lappajärven kunnanjohtaja (2006) Juhani Vähähyyppä Lappajärven kunnanjohtaja (2007) Jyri Mäntylä Vimpelin kunnanjohtaja 19

20 Kuntien/kaupungin hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat Tapani Kotanen seutusihteeri Kokoontuu noin kerran kuussa, hankkeen asioita on käsitelty tarvittaessa kokouksessa ja esittelyjä on ollut neljä kertaa. Järviseutuhankkeen projektiryhmä: projektipäällikkö/e-p shp Tiina Murtonen pj. johtava psykologi/e-p shp Kari Vihriälä vpj. kunnanjohtaja/lappajärvi Esa Sippola/Juhani Laasanen / Tuomo Lehtiniemi/Juhani Vähähyyppä seutusihteeri/järviseutu Tapani Kotanen sosiaalijohtaja/kortesjärvi Anita Paavola (2005,2006) sosiaalijohtaja / Lappajärvi Kalevi Pölönen (2007) Ylilääkäri/Vimpeli Leena Uusitalo te-koordinaattori/e-p shp Tuula Susi aluekoordinaattori Arto Lanamäki (2005 ja osan 2006) te-koordinaattorimaria Evijoki siht. Kokoontumisia vuonna 2004 oli kaksi, 2005 vuonna kahdeksan kertaa ja vuonna 2006 kokouksia oli kahdeksan kokousta. Kuntatyöryhmän kokouksia on ollut vuosien aikana ollut kuusi kertaa, 2006 kuusi kertaa Lisäksi on ollut useita kunta sektorilla työskentelevien kanssa yhteisneuvotteluja, kunnan johtoryhmän, sosiaali- ja terveysteemaryhmän ja teknisen teemaryhmän tapaamiset. Järviseutu on hyväksytty Terve Kunta verkoston jäseneksi seutukuntana toimikaudeksi (http://ww w.stakes.fi/hyvinvointi/ted/tkverkosto/ ) Terve Kunta verkosto kehittää ja arvioi verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita ja toimintamuotoja paikallisella tasolla sekä tuottaa ja välittää kokemuksellista tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista kuntien ja seutukuntien välillä ja valtakunnallisesti. Järviseutu tekee koordinaattorin välityksellä yhteistyötä useiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa, esim. Tejo, Teroka, Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu. Seutukunnassa yhdyshenkilönä verkostoon toimii Jaakko Harju Lappajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja ja tekoordinaattori Maria Evijoki. Järviseutuhankkeen tiedotus: Hankkeesta on tiedotettu paikallis-, maakuntalehdessä, ylihoitajalehdessä ja radiossa ja televisiossa. Järviseutuhanke on osallistunut lukuisiin terveyden edistämistilaisuuksiin tavoitteena terveyden edistämisen sisällyttäminen erilaisten yhteisöjen toimintaa. Lisäksi on toimittu alueella toimivien hankkeiden kanssa yhteistyössä, tarkoituksena taata tulevaisuuteen terveyden edistämisen yhteistyöverkostot. Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta: 20

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot