Kyh Kyh liite 3. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN LIITE: taustamateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyh 24.8.2010 82 Kyh liite 3. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN 2010 2012 LIITE: taustamateriaali"

Transkriptio

1 Kyh Kyh liite 3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN LIITE: taustamateriaali VIHTI ELOKUU

2 1 KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE Karviaisen toimintaympäristö Toimintaa ohjaavat lait ja valtakunnalliset kehittämis- ja tavoiteohjelmat Palvelujen kysyntä Palvelujen järjestämisen johtoajatukset Palveluresurssit 11 2 LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJAN PALVELUTASOSUUNNITELMA Neuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lastensuojelu Terveys- ja terapiapalvelut 17 3 TYÖIKÄISTEN PALVELULINJAN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutumiskeskus Suun terveydenhuoltokeskus 29 4 IKÄIHMISTEN PALVELULINJAN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE Geriatriakeskus Hoivapalvelukeskus Toimenpiteet Karviaisen alueella 2012 mennessä 41 2

3 3 1 KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustivat Karkkilan kaupunki ja Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnat. Karviainen on sosiaali- ja terveydenhuollon vuosina toteutettavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) mukainen hanke. PARAS -hankkeen keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon väestöpohjaa yhteistoiminta-alueilla, joiden väestömäärä on vähintään asukasta. Lisäksi PARAS -hankkeen tavoitteena on sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostaminen, että ne turvaavat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen kokonaisuuden, ns. SOTE -yhtenäisyyden. Perusturvakuntayhtymä Karviainen aloitti toimintansa Karviaisen ensisijainen tavoite vuonna 2009 oli käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen jäsenkunnille kuntayhtymän toimintana. Lisäksi tavoitteena oli pitää palvelujen saatavuus vähintään vuoden 2008 tasolla kuitenkin siten, että vuonna 2009 voidaan seudulla järjestää joitakin uusia palveluja. Toiminta perustuu elämänkaarimalliin ja tavoitteena on organisoida johtamisjärjestelmä vastaamaan mahdollisimman hyvin elämänkaarimallin haasteisiin. 3-5 vuoden aikana tavoitteena on rakentaa toimiva, ylikunnallinen, talouden haasteista selviävä ja asiakasta kokonaisuutena palveleva verkosto-organisaatio. Yhteistyö toimijoiden välillä paranee kun palvelut kootaan toimiviksi moniammatillisiksi tiimeiksi. Kuntayhtymän toimintaa säätelee jäsenkuntien hyväksymä perussopimus. Perussopimuksen mukaan valtuustokausittain laaditaan palvelutasosuunnitelma. Palvelutasosuunnitelma laaditaan toiminnan käynnistämisestä saatujen kokemusten ja vuosien 2009 ja 2010 talousarvion ja vuosisopimusten pohjalta syntyneistä tarpeista. Karviaisen palvelutasosuunnitelma muodostuu seuraavista näkökulmista: Toimintaympäristö Toimintaa ohjaavat lait ja kansalliset tavoite- ja toimintaohjelmat Palvelujen kysyntä Palveluverkko Palveluresurssit 1.1 Karviaisen toimintaympäristö Karviainen on kehittyvä perusturvakuntayhtymä, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin asukkaille ammattitaidolla elämän eri vaiheissa. Karviaisen alue on väkirikkaan Uudenmaan alueella ja vuoden 2009 alusta seudullisesti osa Helsingin seutua sijoittuen Länsi-Uudellemaalle. Alueiden kehityksen yleispiirteenä on toimintaympäristön monimutkaistuminen ja erilaiset differentiaatio- ja segregaatioilmiöt. Usein puhutaankin kehityksen suurista linjoista eli megatrendeistä. Karviaisen toiminnan kannalta merkittävin kehityslinja on väestön ikääntyminen. Kaikissa länsimaissa väestö ikääntyy voimakkaasti. Länsimaissa väestön ikärakenne on merkittävämpi tekijä kuin väestön määrä suhteessa taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Suomessa erityinen väestön kehityspiirre ovat viime sodan jälkeiset suuret ikäluokat. Suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947, yhteensä lasta. Tämä ikäluokka on nyt 63-vuotias ja saavuttaa 65 vuoden iän vuonna He lähestyvät nyt työikänsä loppua ja

4 4 suuri eläkkeelle siirtyminen tapahtuu Tämä ikäluokka täyttää 75 vuotta 2022, joka vanhustyön kehityksen kannalta on merkittävä taitekohta. Samaan aikaan nuorempien ikäluokkien osuus pienenee. Pienin ikäluokka on syntynyt 1973, yhteensä lasta. Tämä pienin ikäluokka on nyt 36-vuotias. Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on työvoimapula ja palvelujen tarpeen lisääntyminen. Työvoimapula on seurausta työikäisen väestön vähenemisestä, joka tulee Suomessa olemaan jyrkintä vuosina Työikäinen väestö vähenee tilastokeskuksen ennusteiden mukaan koko maassa yhteensä henkilöllä. Karviaisen alueella väestön määrä kasvaa, jolloin vuotiaiden määrä alueella kasvaa yhteensä n henkeä. Samalla ajanjaksolla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa n.2400 henkeä ja yli 75-vuotiaiden määrä n henkeä. Tällä 10 vuoden ajanjaksolla työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä putoaa 60,5 %:sta 55,2 %:iin koko maassa ja Karviaisen alueella 59,5 %:sta 54,7 %:iin. Tämän hetken yleisistä kehityslinjoista tiedon ja osaamisen, koulutuksen merkitys ihmisten elämänkulun rakentajana kasvaa jatkuvasti. Koulutus luo hyvinvointia ja lisäarvoa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Samalla teknistyvä elämäntapa tietojärjestelmien laajan hyödynnettävyyden myötä tekee yhteiskunnat ja yhteisöt haavoittuviksi erilaisissa häiriötilanteissa ja riippuvaisiksi sähköisten järjestelmien toimivuudesta. Elämäntapamuutokset, arkiliikunnan väheneminen ja ruokatottumusten muutokset ylipainon tuomin terveysongelmin ovat suurempi haaste kansanterveydelle, kuin mihin on osattu varautua. Kehityslinja jonka merkitys saattaa tulevaisuudessa kasvaa on energiankulutus ja sen hinnan kohoaminen. Se voi vaikuttaa palveluverkoston sijoittamiseen ja mitoittamiseen ja lisätä vaatimuksia toimitilojen energiatehokkuudesta. Tämä kehityslinja voi vaikuttaa myös henkilöstön saatavuuteen, jos työmatka on merkittävä lisäkustannus. Uusimaa toimintaympäristönä Uudenmaan vahvuuksia Uudenmaan väestö on muuta maata nuorempaa Väkiluku Uudellamaalla kasvaa käsittäen neljänneksen maan väestöstä Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin ja tyypillisiä kansantauteja esiintyy vähemmän kuin muualla Uudellamaalla väestön koulutustaso on Suomen huippua Palvelut työllistävät Uudenmaan heikkouksia Urbaaneille alueille tyypilliset sosiaaliset ongelmat: pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja huumeidenkäyttäjiä enemmän kuin muualla maassa Vaikka väestö keskimäärin on koulutettua, on Uudellamaalla enemmän kuin muualla sellaisia nuoria ja nuorehkoja keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai ylioppilastutkinnon, mutta eivät ammatillista tutkintoa. Asuminen on akilleen kantapää: Uudellamaalla asutaan keskimäärin ahtaasti ja kalliisti, josta on seurauksena voimakas sisäinen muuttoliike mm. kehyskuntiin ja kasvava kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne Pääliikenneverkot ovat kuormittuneita liikennemäärien kasvaessa Maaseutumaisilla alueilla ongelmana on alemmanasteisen tieverkon huono kunto. Vuoden 2009 alusta Uusimaa jakautuu entisestä poiketen kahteen seutukuntaan: Helsingin seutukuntaan ja Raaseporin seutukuntaan. Entinen Lohjan seutu yhdistyi Helsingin seutukuntaan. Helsingin seutukunta =pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)+muu Helsingin seutukunta (Kehyskunnat)+ Lohjan seutukunta (Karjalohja, Karkkila, Lohja+ Sammatti =Lohja, Nummi-Pusula, Vihti)

5 5 Raaseporin (ent. Tammisaaren) seutukunta (Hanko, Inkoo, Karjaa+ Pohja+ Tammisaari=Raasepori) "Lohjan seutukunnan" kilpailuasemaa Uudenmaan sisällä heikentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen osalta mm. seuraavat tekijät: Sijainti yli 30 kilometrin etäisyydellä pääkaupungista Väestön koulutustaso alittaa koko maan keskiarvon Julkinen liikenne on heikosti kehittynyt, ei raideliikennettä Hajautunut palveluverkko Asuminen, työpaikat ja palvelut ovat eri suunnilla, työmatkaliikennettä on paljon Uudenmaan seutukunnat: Helsingin seutukunta ja Raaseporin seutukunta

6 6 Väestön koulutustaso: koko maa, Uusimaa, Lohja ja Karviaisen kunnat vuonna 2007 Taulukko 1 (Lähde: Tilastokeskus) Kuntien kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vuodesta 2009 alkaen muovaillut sekä kuntarakennetta että kuntien yhteistyötä erilaisten yhteistoiminta-alueiden muodossa. Rakenneuudistuksen puitelaki päättyy 2012, jonka jälkeen ovat edessä todennäköisesti uudet muutoshaasteet. Uusi laki päättyvän puitelain tilalle lienee tulossa voimaan vuoden 2013 alusta. Sen perusteella uudet kunta- ja palvelurakenteet olisivat voimassa vuonna Ratkaistavaksi tulee mm. kunnan lukuisten tehtävien ja taloudellisten resurssien välinen epätasapaino. Tämän valtuustokauden alkua on leimannut taloudellinen taantuma, joka on lisännyt väestön palvelutarvetta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ja näin ollen painetta kuntien menojen kasvuun näiltä osin. Kuntatalous tulee olemaan hankalassa tilanteessa taloudellisen laman vuoksi ainakin vuoden 2010 ja mahdollisesti koko valtuustokauden loppuun asti.

7 7 Taulukko 2 (Lähde: Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus on muuttanut palvelurakenteiden osalta ehkä eniten perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakenteita. Vuonna 2008 oli yksistään perusterveydenhuollon organisaatioita 237 kpl. Vuoden 2009 huhtikuussa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioita oli yhtensä 121 kpl. Vuoden 2009 huhtikuussa Suomessa oli 66 sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta, joihin kuului yhteensä 260 kuntaa. Syksyllä 2009 ja alkuvuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita kaavailtiin uudistettavaksi ns. Sote-aluemallin mukaisesti (ns. Risikon malli). Tämän mallin mukaan Suomessa olisi sosiaali- ja terveydenhuollon alueita n kpl. Sote-alueella olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut kokonaisuudessaan. Alue olisi toiminnallisen ja maantieteellisen kokonaisuuden muodostava kuntayhtymä tai nämä edellytykset yksin täyttävä suuri kunta. Sote-aluemalli sisältää myös sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet, joita maassa olisi n. 5 kpl. Ne rakentuisivat yliopistollisten sairaaloiden ympärille. Erityisvastuualueiden tehtävänä olisi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaajana Sote-alueiden tueksi. Myös erityisvastuualueiden kesken olisi valtakunnallista työnjakoa vuoden vaihteen tilannetta leimaa myös keskustelu Husin hajottamisesta. 1.2 Toimintaa ohjaavat lait ja valtakunnalliset kehittämis- ja tavoiteohjelmat Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaa pääsääntöisesti kansanterveyslaki perusterveydenhuollon osalta ja sosiaalihuoltolaki sosiaalihuollon osalta. Tätä valtuustokautta raamittaa omalta osaltaan Paras-hankkeen puitelaki vuoteen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään mittava lainvalmistelutyö. Valmistelussa on ollut mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki, terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuollon laki. Peruspalveluministeri Risikko ilmoitti helmikuun 2010 seminaarissa Tulevaisuuden terveydenhuolto kysyttäessä, että lakia sosiaali- ja terveydenhuol-

8 8 lon järjestämisestä ei tulla tässä vaiheessa antamaan. Hän kertoi, että uuden terveydenhuoltolain on tarkoitus tulla eduskuntaan huhtikuussa 2010 ja voimaan Terveydenhuoltolaissa on tarkoitus mm. yhdistää perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samaan lakiin, lisätä asiakkaan valinnanvapautta ja määritellä sairaanhoitopiireille koordinointivastuu sairaankuljetuksesta. Terveydenhuollon kansallisista sähköisistä palveluista on säädetty voimaantulleissa laeissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/157) sekä laissa sähköisestä lääkemääräyksestä (2007/61). Lait velvoittavat kaikkia julkisen terveydenhuollon palvelujen antajia liittymään valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiksi mennessä. Erikoissairaanhoitolain 10 velvoittaa sairaanhoitopiirin huolehtimaan tietojärjestelmien yhteensovittamisesta alueellaan. Uudenmaan alueella valmistelut alueellisesta yhteistyöstä ovat käynnissä Husin johdolla. Tämän lain toteuttamiseksi on käynnistetty kansallinen hanke, jota kutsutaan Kanta-hankkeeksi. Kantahankkeen kohteet ovat: Sähköisen lääkemääräyksen ja kansallisen lääkemääräystietokannan (eresepti) toteutus ja käyttöönotto Sähköisten potilasasiakirjojen kansallisen tietokannan (earkisto) toteutus ja käyttöönotto Kansalaisen käyttöön toteutettavan eresepti- ja earkistokannan katseluvälineen (ekatselu) toteutus ja käyttöönotto Kansallisessa hankkeessa on useita toimijatahoja ja osapuolia: Kela, Valvira, THL ja paikalliset toimijat (sairaanhoitopiirit ja perusterveydenhuolto). Tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke on viivästymässä aikataulustaan, vaikka lakia liittymispäivän osalta ei ole toistaiseksi muutettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaa valtakunnallisista ohjelmista konkreettisimmin kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, KASTE-ohjelma. Kaste-ohjelman tavoitteet muuttavat palvelun tarveanalyysejä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna varsinkin ikäihmisten palvelujen osalta. KASTE- ohjelman tavoitteena on, että Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee: Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat: Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähenevät: 1.3 Palvelujen kysyntä Väestön määrä ja ikärakenne Valtuustokauden haasteena vuotiaat Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kysynnän kehittymiseen vaikuttaa väestön määrä, ikärakenne ja sairastavuus. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtuustokauden aikana lisääntyy Karviaisen alueella väestön määrä vajaalla 600 henkilöllä vuosittain. Se merkitsee noin 1,4 %:n väestönkasvua vuosittain koko Karviaisen alueella. Karviaisen alueen sisällä kehitysvauhti vaihtelee Nummi-Pusulan vajaan 0,5 prosentin väestönkasvusta Vihdin 1,8 prosenttiin. Vuoden 2009 lopussa Karviaisen alueella oli asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtuustokauden lopussa asukkaita on Vuonna 2022 saavutetaan asukkaan raja.

9 9 Lastenneuvola- ja päivähoitoikäisten määrä (0-6 vuotiaat) kasvaa valtuustokaudella Karviaisen alueella n. 70 lapsella vuosittain. Tämä kasvu kohdistuu melkein kokonaisuudessaan Vihtiin. Nummi-Pusulassa alle kouluikäisten määrä ei kasva valtuustokaudella ollenkaan ja Karkkilassakin vain muutamalla lapsella. Ennusteiden mukaan Vihdissäkin alle kouluikäisten määrän kasvu hidastuisi vuoden 2012 jälkeen. Tämän ikäryhmän suhteellinen osuus koko väestöstä pysyy valtuustokauden aikana vakaana (n. 9 %). Kouluikäisten määrä kasvaa Karviaisen alueella hyvin niukasti valtuustokauden aikana. Kasvu on n. 25 kouluikäistä (7-19 vuotiaat) vuodessa. Tämäkin lisäys koskee vain Vihtiä. Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien määrä pienenee tällä valtuustokaudella. Kouluikäisten suhteellinen osuus koko Karviaisen alueella pienenee valtuustokaudella jonkin verran: 17,4 %:sta 16,7:iin ( ). Työikäisten (20-64 vuotiaiden) määrä kääntyy laskuun koko maassa vuonna Karviaisen alueella työikäisten määrä kasvaa valtuustokaudella vuosittain n. 177 henkilöllä. Alueen sisällä työikäisten määrä kasvaa kuitenkin vain Vihdissä. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa työikäisten (20-64-vuotiaiden) määrän ennakoidaan hieman laskevan. Työikäisten suhteellinen osuus koko väestöstä laskee valtuustokauden aikana ( ) 59,7 %:sta 58,1 %:iin ja 54,0 %:iin vuoteen 2022, jolloin suurin ikäluokka täyttää 75 vuotta. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy väestön määrässä ja suhteellisessa osuudessa tällä valtuustokaudella. Ikäihmisten osalta voimakkain palvelukysyntä realisoituu seuraavilla valtuustokausilla. Väkiluvun kasvu Karviaisen alueella painottuu vahvasti vuotiaaseen väestöön. Valtuustokauden aikana heidän määränsä lisääntyy n. 1000:lla, mikä merkitsee n. 250 uutta ikääntynyttä vuosittain. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy tässä väestöryhmässä myös Karviaisen alueella. Yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä kasvaa valtuustokaudella yhteensä n. 300 asukkaalla, mikä merkitsee n. 77 uutta yli 75 vuotiasta vuosittain. Voimakkaimmin yli 75 vuotiaiden asukkaiden määrä tulee kasvamaan vuoden 2020 tienoilla, kun suuret ikäluokat tulevat tähän ikään vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa juuri tällä valtuustokaudella 7,8 %:sta 9,5 %:iin. Yli 75 vuotiaiden suhteellinen osuus koko väestöstä tällä valtuustokaudella kasvaa vain hieman. Yli 75-vuotiaiden suhteellinen kasvu kiihtyy vuosina , jolloin suuret ikäluokat täyttävät 75 vuotta. Väestön sairastavuus Väestön sairastavuutta kuvataan sairastavuusindeksillä, joita on kahdenlaisia: vakioimaton ja ikävakioitu.

10 10 Sairastavuusindeksi vakioimaton (lähde Kelan terveyspuntari) Kokomaa 100,0100,0 100,0 Uusimaa 76,8 76,2 75,5 Lohjan seutukunta 90,0 89,6 89,4 Karkkila 110,2 108,3 106,8 Nummi-Pusula 107,8 100,8 106,3 Vihti 75,6 76,5 75,6 Kirkkonummi 59,3 60,4 61,2 Lohja 90,7 91,2 91,3 Nurmijärvi 69,3 68,0 67,9 Sipoo 72,4 71,8 71,7 Tuusula 73,6 75,0 74,7 Sairastavuusindeksi ikävakioitu (lähde Kelan terveyspuntari) Koko maa 100,0 100,0 100,0 Uusimaa 88,6 88,1 87,7 Lohjan seutukunta 94,2 93,7 93,9 Karkkila 100,7 99,0 97,9 Nummi-Pusula 96,4 90,9 97,6 Vihti 89,0 89,6 88,5 Kirkkonummi 77,2 78,1 79,9 Lohja 95,2 95,8 95,5 Nurmijärvi 90,4 88,4 86,4 Sipoo 83,2 83,9 83,3 Tuusula 91,0 93,9 92,4 Väestön sairastavuutta tarkasteltaessa ikärakenne luo omat paineensa palvelujen kysyntään, koska iäkkään väestön oletetaan käyttävän terveys- ja sosiaalipalveluja runsaammin kuin muiden ikäryhmien. Ikävakioimattoman indeksin mukaan Vihdin sairastavuus on samaa tasoa kuin Uudellamaalla keskimäärin. Karkkilan ja Nummi-Pusulan sairastavuusindeksi ylittää maan keskiarvon. Ikävakioidun indeksin mukaan Vihdin sairastavuusindeksi on koko Uudenmaan keskiarvon mukainen. Karkkilan ja Nummi-Pusulan ikävakioidut sairastavuusindeksit ovat yli Uudenmaan keskiarvon mutta alle maan keskiarvon. 1.4 Palvelujen järjestämisen johtoajatukset Karviainen on seudullinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin alueella. Nykynäkemyksen mukaan (Paras-hanke) Karviaisen alueen kuntien väestöpohja on riittävän suuri monipuolisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Palvelujen järjestämisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, työ- ja toimintakykyä koko elämänkaaren ajan. Palvelujen järjestämisessä panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön ja kotona asumisen tukemiseen läpi elämänkaarien. Tarkoituksena on tukea ja edistää terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Tarkoituksen saavuttaminen edellyttää, että kannustetaan ihmisiä ja yhteisöjä vastuullisiin elämäntapoihin ja vastuullisuuteen kroonisen sairautensa hoidossa.

11 11 Käytännön toiminnassa se tarkoittaa, että väestön terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen ei onnistu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation toiminnan kautta. Edellytyksenä toiminnan onnistumiselle on, että myös Karviaisen kunnissa yhteisöjen arvot ja toiminta tukee näitä tavoitteita kunnan peruspalveluissa ja työyhteisöissä. Se merkitsee tiivistä yhteistyötä Karviaisen, kuntien ja seudun muiden suurten toimijoiden kesken. Onnistuakseen se vaatii myös ihmisten omaa vastuunottoa terveydestään ja toimintakyvystään. Tämä merkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhmiä koskeviin kunnan peruspalveluihin, Karviaisen avovastaanottopalveluihin ja muihin avopalveluihin. Toimintatapana se merkitsee tulevaisuusorientoitunutta toimintatapaa. Toimintatavan tarkoituksena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten menojen kasvua. Se on koko elämänkaaren kestävää toimintaa. Johtoajatuksena on, että toiminta on proaktiivista, jossa varsinkin elämänkaaren alun, lasten ja nuorten palvelut, hoidetaan mahdollisimman hyvin. Toimintatapa muodostuu hyvästä terveydenhallinnasta panostaen proaktiiviseen, ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, jossa suuri osuus on ihmisten omilla valinnoilla ja vastuulla terveellisten elämäntapojen osalta hyvästä sairauden hallinnasta, joka tarkoittaa sairauden ja sen hoidon käsittelyä kokonaisuutena mukaan lukien ihmisen omaehtoinen toiminta hoito-ohjeiden noudattamisessa sisältäen myös elämäntapoihin liittyvät hoito-ohjeet. Toimintapa tähtää ns. sairausepisodien, vuodeosasto- ja erikoissairaanhoidon jaksojen pienentämiseen. sekä riittävästä tuesta kotona asumiseen mahdollisimman korkeaan ikään asti tarkoituksena pienentää laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia. Tehoa ja toimintavarmuutta palveluverkkoon Karviainen toimi 24 eri osoitteessa vuonna Karviaisessa suoritettiin toimitilojen alustava tarkastelu syksyllä Tavoitteena palveluverkon kehittämisessä on, että toimipisteet ovat monipuolisia sosiaalija terveydenhuollon keskuksia, jotka tukevat elämänkaarimallin mukaista toimintaa. Toimintayksiköiden järjestämisessä tavoitellaan tuotantotaloudellisesti optimaalisten yksikköjen muodostamista. Tarkoituksena on myös välttää sitä, että useassa toimintayksikössä on päällekkäisiä toimintoja. Tiiviimpi palveluverkko kuluttaa henkilöresursseja vähemmän kuin hajautunut, mikä on merkittävä näkökohta suhteessa nykyisen henkilöstön eläköitymisvauhtiin valtuustokaudella. Valtuustokaudella Karviaisen alueella on mahdollista palveluverkkoa uudistaen koota asiakkaan hoitoprosessi paremmin koordinoiduksi yhdistämällä elämänkaaren (ikäryhmän) palveluita mahdollisimman kattavasti samaan toimipisteeseen. Tavoitteena on myös pienentää uudis- ja lisärakentamisen tarvetta toimintojen uudelleen sijoittelulla 1.5 Palveluresurssit Tällä valtuustokaudella suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Suurin ikäluokka, joka syntyi vuonna 1947, täytti 60 vuotta 2007; vuonna 2010 he ovat 63 vuotiaita. Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukaan valtuustokaudella Karviaisessa saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän 59 henkilöä. Suurin osa henkilökohtaisen eläkeiän valtuustokaudella saavuttavista on hoitohenkilökuntaa (n. 35 kpl). Vakansseja Karviaisessa on vuoden 2010 vuosisopimuksen mukaan 538,6 kpl.

12 12 Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavat Karviaisessa vuosina Taulukko 3 Näin ollen valtuustokauden tärkeitä tavoitteita on henkilöstön rekrytoinnista huolehtiminen sekä pitkällä että lyhyellä tähtäyksellä. Rekrytointia vaikeuttavia tekijöitä Karviaisen alueella ovat: koulutustaso on alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin alueella on huonot julkiset liiikenneyhteydet ja pääväylät, Turun väylä ja kehä III ovat liikenteellisesti kuormittuneita, ruuhkaisia eikä raideliikennettä ole. alue sijaitsee yli 30 kilometrin päässä Helsingistä

13 13 Vuoden 2009 ja 2010 talousarvioissa on perustettu sosiaali- ja terveyspalveluja tekevää henkilöstöä varten 4 sosiaalityöntekijän tehtävää (2 lasten linjalle ja 2 työikäisten linjalle) ja lasten linjalle 4 psykologin tehtävää, 4 perhetyöntekijän, perheneuvojan ja 2 terveydenhoitajan tehtävää. Rekrytointitarve eläköityvien tilalle on sen verran suuri, että tarvitaan jatkuvaa henkilöstöresurssien uudelleen kohdentamista väestön määrän ja rakenteen muuttuessa. Rekrytointitarpeen vähentämisessä palveluverkon tiivistäminen on oleellinen tekijä. 2 LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJAN PALVELUTASOSUUNNI- TELMA Lasten ja nuorten palvelulinjan tavoitteena on palveluillaan tukea vanhemmuutta. Sen vuoksi toiminnan painopistettä suunnataan ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Palvelutasosuunnitelmassa toimintaa koskevat tavoitteet on asetettu näistä lähtökohdista käsin. Palveluiden kysyntä lasten ja nuorten palvelulinjalla määräytyy neuvola- ja kouluterveydenhuollossa pääsääntöisesti lasten määrän perusteella ja terveys- ja terapiapalveluissa sekä lastensuojelussa lisäksi tarpeen perusteella (tosin joiltain osin myös tarjonta lisää kysyntää). Väestön kehitys vuotiaiden ikäryhmässä Karviaisen tasolla väestön kasvun kokonaisuudessaan 0-6 -vuotiaiden osalta ajalla ennustetaan olevan 98 lasta ja 7-19 vuotiaiden ikäryhmässä 285 lasta eli vuotiaan väestön arvioidaan Karviaisen alueella lisääntyvän 385 lapsella vuoteen Vuoteen 2025 alueen 0-19-vuotiaiden lasten ja nuorten määrän ennustetaan lisääntyvän yhteensä 1856 lapsella Karviaisen alueella vuotiaan väestön määrä Karviaisen kuntien alueella kehittyy väestöennusteen mukaan varsin epätasaisesti eri alueilla. Nummi-Pusulassa alle kouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan vuosina (- 41 lasta) vuotiaassa väestössä Nummi-Pusulassa ei sen sijaan ole merkittävää muutosta Karkkilan alle kouluikäisen väestön ennustetaan kehittyvän samana ajanjaksona siten, että 0-6 vuotiaiden lasten määrässä ei ole merkittävää muutosta ja vuotias väestö lisääntyy hieman (+ 37). Vihdin väestössä 0-6 vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 244 lapsella ja 7-19 vuotiaiden määrän 143 lapsella tämän valtuustokauden aikana. Pääosa kasvusta siis kohdistuisi ennusteen mukaan Vihtiin. Palvelutason perusteet ja henkilöstömitoitukset

14 14 Palvelutaso lasten ja nuorten palvelulinjalla määritellään siten, että valtakunnallisia normeja (lait ja asetukset) noudatetaan niiden palveluiden osalta, joihin niitä on säädetty. Muiden palveluiden osalta palvelutaso pyritään asettamaan siten, että se vastaa alueen tarpeita ja palvelun avulla voidaan ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Palvelutasoa määriteltäessä huomioidaan myös valtakunnallisten kehittämisohjelmien palveluille asettamat tavoitteet (esim. Kaste). Palveluita tuottava henkilöstö mitoitetaan em. kohdat huomioiden. Palvelutason määrittelyssä lasten ja perheiden palvelulinjalla on lähdetty siitä, että Karviaista tarkastellaan kokonaisuutena samoin kuin palveluita tuottamaan tarvittavaa henkilökuntaa. 2.1 Neuvola Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Asetuksella pyritään siihen, että neuvoloissa voitaisiin entistä paremmin tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja pystyttäisiin huomioimaan koko perheen hyvinvointi. Neuvolatyö on otollista ehkäisevän työn kannalta ja siellä on hyvät mahdollisuudet kiinnittää huomiota vanhemmuuteen, koska lähes kaikki perheet asioivat siellä jo huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin (lastenneuvolaopas STM 14/2004). Oppaassa on kuvattu kyseisessä toiminnassa tarvittava henkilöstömitoitus ja henkilöstömitoitukseen vaikuttavat tekijät. Asetuksen säännökset määräaikaisten terveystarkastusten määristä ja ajankohdista tulevat voimaan , jotta kunnilla on aikaa järjestää toimintansa asetuksen mukaiseksi. Karviaisessa yhdistetään äitiys- ja lastenneuvolatyö siten, että sama terveydenhoitaja on yhteistyössä perheen kanssa äidin raskausajasta lapsen kouluikään saakka. Tällöin terveydenhoitajalla voisi olla 40 äitiä (tarkoittaa noin 40 lasta) ja lisäksi noin 200 neuvolaikäistä lasta. Terveydenhoitajia on Karviaisen alueella äitiys- ja lastenneuvolatyössä yhteensä 13. Vuoden 2010 talousarviossa on 1 uusi vakanssi alkaen. Samoin vuodelle 2011 tullaan esittämään 1 uutta vakanssia, jolloin kokonaisresurssi olisi yhteensä 15 terveydenhoitajaa. Mikäli Otalammen neuvola säilytetään, tarvitaan vielä toinen terveydenhoitajan vakanssi eli yhteensä 15 terveydenhoitajaa. Esitetyllä henkilöstöllä pyritään selviytymään kuluvan valtuustokauden ajan, vaikka neuvolatyötä koskevan asetuksen mukainen mitoitus edellisessä luvussa mainituilla perusteilla olisi vuosille seuraava: vuosi väestö 0-6 v. terveydenhoitajat , , , ,08 Taulukko 4 Mikäli lapsiväestö kasvaa huomattavasti ennustettua enemmän, on tilannetta arvioitava uudelleen. Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa tarjotaan Karviaisen alueella jatkossa neljässä toimipisteessä: Karkkilan neuvolassa Karkkilan terveyskeskuksessa, Nummi-Pusulan neuvolassa Nupulassa, Vihdin kirkonkylän neuvolassa ja Pajuniityn neuvolassa Nummelassa. Mikäli Otalammen neuvola säilytetään, on toimipisteitä yhteensä viisi.

15 15 Ehkäisevän perhetyön työntekijät sijoittuvat myös peruskuntien toimipisteisiin neuvoloiden yhteyteen. 2.2 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Asetuksen tarkoituksena on, että kouluterveydenhuollossa havaittaisiin lasten ja perheiden ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja apua saataisiin tarjottua hyvissä ajoin. Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin (Kouluterveydenhuollon opas Stakes 51/2002, kouluterveydenhuollon laatusuositus STM 8/2004 ja Opiskeluterveydenhuollon opas STM 12/2006). Oppaissa on kuvattu kyseisessä toiminnassa tarvittava henkilöstömitoitus ja henkilöstömitoitukseen vaikuttavat tekijät. Asetuksen säännökset määräaikaisten terveystarkastusten määristä ja ajankohdista tulevat voimaan , jotta kunnilla on aikaa järjestää toimintansa asetuksen mukaiseksi. Valtakunnallisen suosituksen mukaan kouluterveydenhuollossa tulee olla 1 kokopäivätoiminen kouluterveydenhoitaja 600 oppilasta kohti. Karviaisen nykyinen kouluterveydenhoitajaresurssi on 9,4 työntekijää. Vuoden 2010 talousarviossa 1 uusi työntekijä lähtien. Myös vuodelle 2011 tullaan hakemaan 1 uutta työntekijää. Tällöin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisresurssiksi muodostuisi 11,4 työntekijää. Esitetyllä henkilöstöllä pyritään selviytymään kuluvan valtuustokauden ajan, vaikka koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukainen mitoitus edellisessä luvussa mainituilla perusteilla olisi vuosille seuraava: vuosi väestö 7-19 terveydenhoitajat , , , ,52 Taulukko 5 Mikäli kouluikäisen väestön määrä kasvaa huomattavasti ennustettua enemmän, on tilannetta arvioitava uudelleen. 2.3 Lastensuojelu Lastensuojelussa palvelutaso määräytyy palvelun tarpeen perusteella, koska sitä viimesijaisena palveluna on välttämätöntä tehdä silloin kun lapsen ja perheen olosuhteet sitä edellyttävät. Keskeistä palvelutarpeen vähentämisen kannalta on onnistuminen peruspalveluiden ehkäisevässä työssä. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja perheiden kohdalla palvelurakenteen muuttaminen avohuollon ja perhehoidon suuntaan on olennaista. Lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään palvelun laadun ja asiakkaan oikeusturvan takaamiseksi erilaisista aikarajoista, joiden puitteissa asiakkailla on oikeus saada asiassaan päätöksiä. Esimerkiksi lain 26 :ssä edellytetään, että sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä lastensuojeluilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Jos selvityksen tekeminen katsotaan aiheelliseksi, on sen lain 27 :n mukaan valmistuttava vii-

16 16 meistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Myös lastensuojelutoimenpiteisiin sisältyy aikarajoja, joiden puitteissa päätökset on tehtävä. Jotta säädettyjä aikarajoja on mahdollista noudattaa, on asiakasmäärän työntekijää kohti oltava kohtuullinen. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta on säädetty lailla ja lastensuojelulaissa on täsmennetty mihin tehtäviin voidaan käyttää ainoastaan nämä kelpoisuusehdot täyttävää työntekijää. Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian vuonna 2008 toteuttaman kyselyn mukaan asukkaan kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on keskimäärin 40,67 asiakasperhettä, joissa on 72,62 lasta. Kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät pitivät kohtuullisena asiakasmääränä noin 20 perhettä ja noin 30 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Sosiaalityöntekijöiden mitoituksesta ei ole säädetty mitään eikä suosituksia asiakasmääristä ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille määriteltiin asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden mitoitusperustaksi 1 sosiaalityöntekijää 2000 asukasta kohti. Lastensuojelussa asiakasmäärät ovat valtakunnallisesti kasvaneet viime vuosina. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä koko suomessa kasvoi vuonna 2008 lähes kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime aikoina kasvanut 2-5 prosentin vuosivauhtia. Kaste ohjelman lastensuojeluna koskevana tavoitteena on, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. Lisääntynyt sijaishuollon kasvu on kohdentunut pääasiassa laitosmaisiin hoitomuotoihin. Perhesijoitusten osuus on laskenut tasaisesti jo pidempään. Tällä hetkellä perheisiin sijoitetaan noin 30 % huostaan oteituista lapsista ja nuorista. Lastenhuollon palvelutasoa ajatellen tavoitteena tulee olla perhehoidon lisääminen sen taloudellisuuden ja inhimillisyyden vuoksi. Kaste-ohjelman mukaisena tavoitteena on saada kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntymään laskuun. Vuoden 2008 lastensuojelun tilaston mukaan Karviaisen kunnissa sijoitettujen lasten ja nuorten osuus vastaavasta ikäryhmästä oli 1 % (104 lasta). Koko maan keskiarvo vuonna 2008 oli 1,3 %, taajaan asuttujen kuntien keskiarvo 0,9 % ja maaseutumaisten kuntien keskiarvo oli 0,8 % vastaavasta ikäryhmästä. Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria oli Karviaisen alueella vuonna ,6 % (399 lasta) vastaavasta ikäryhmästä. Koko maan keskiarvo oli 6,2 %, taajaan asuttujen kuntien keskiarvo 5,0 % ja maaseutumaisten kuntien keskiarvo 4,1 %. Karviaisen tavoitteeksi asetetaan, että valtuustokauden päättyessä vuoden 2012 lopussa kodin ulkopuolelle on sijoitettuna Karviaisen alueella 0,6 % vastaavasta ikäryhmästä, joka väestöennusteen perusteella tarkoittaisi noin 70 lasta. Avohuollon tukitoimien piirissä Karviaisen alueella oli lapsia jonkin verran vähemmän kuin muualla maassa. Jotta sijoitusten määrä saadaan käännettyä laskuun, on avohuollon tukitoimien määrään tarpeen lisätä. Karviaisen tavoitteeksi asetetaan, että valtuustokauden päättyessä vuoden 2012 lopussa, avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä on lapsia 4 % ikäryhmästä, joka väestöennusteen perusteella tarkoittaa noin 464 lasta. Karviainen on mukana Hyvinkään kaupungin hallinnoimassa perhepankkihankkeessa, joka on käynnistynyt keväällä Sen tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä perhesijoitusten osuus lastensuojelun sijaishuollossa nousisi noin 60 %:n kaikista sijoituksista. Tällä hetkellä Karviaisen alueella perheisiin sijoitetaan noin 35 % kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista. Eli jos valtuustokauden lopussa kodin ulkopuolelle on sijoitettuna noin 70 lasta, on heistä 42 sijoitettu perheisiin ja 28 laitosmaisiin yksiköihin.

17 17 Karviaisessa on tällä hetkellä 8 lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa. Kokonaisuudessaan Karviaisessa on tällä hetkellä 18 sosiaalityöntekijän nimikkeellä työskentelevää työntekijää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille annetun suosituksen mukainen mitoitus Karviaisen alueella olisi 21,5 sosiaalityöntekijää jakaantuen eri elämänkaarilinjoille. Vaikka sosiaalihuollon palvelurakenne on suosituksen antamisen jälkeen jonkin verran muuttunut (esim. etuuskäsittelijöiden lisääntyminen aikuis-sosiaalityössä, perhetyöntekijöiden/sosiaaliohjaajien lisääntyminen lastensuojelussa), on mitoitus sosiaalityön osalta edelleen niukka. Edellä asetettujen tavoitteiden mukaan valtuustokauden lopussa lastensuojelun asiakkaana olisi 534 lasta, joka tarkoittaa 66,7 asiakasta yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohti. Lisäksi tulevat vielä lastensuojelun jälkihuollossa olevat vuotiaat. Jonkin verran lisäresurssia lastensuojelutyöhön tulee sosiaalipäivystyksen kautta ja keväällä käynnistyneen perhepankki-hankkeen kautta. Lastensuojelun sosiaalityö sijoittuu valmistelussa olevan tilasuunnitelman mukaisesti kokonaisuudessaan Vihdin kirkonkylän terveysasemalla sijaitsevaan lasten ja nuorten palvelukeskukseen. Perhetyöntekijät sijoittuvat peruskuntien toimipisteisiin. 2.4 Terveys- ja terapiapalvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa mielenterveyshäiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Peruspalvelut ovat lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa ensisijaisia. Kun peruspalvelut eivät riitä, tarvitaan psykiatrista avohoitoa ja joskus sairaalahoitoa. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa. Tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä perusterveydenhuollossa viimeistään kolmessa kuukaudessa. Tarpeelliseksi todettuun psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on lasten ja nuorten päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Lastensuojelulaki edellyttää, että kunnissa on tarjolla koulupsykologin palveluita. Koulupsykologien mitoituksesta ei ole tällä hetkellä olemassa virallisia valtakunnallisia ohjeistuksia/suosituksia. Koulupsykologit tulivat lastensuojelulakiin vuonna 1990, jolloin lain perusteluissa esitettiin työalueeksi 1000 oppilasta yhtä koulupsykologia kohden. Karviaisen alueella perheneuvontapalveluita tarjotaan Nummelan perheneuvolasta Vihdin ja Nummi-Pusulan perheille sekä Karkkilan lasten ja nuorten ryhmästä Karkkilalaisille perheille. Palvelu on suunnattu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Nummelan perheneuvolaan on talousarviossa varaus kolmannelle työparille alkaen ja Karkkilassa perheneuvontaa tarjoaa yksi työpari. Tällä henkilöstömitoituksella palvelut kyetään tuottamaan Karviaisen väestölle valtuustokauden ajan. Nummelan nuorisoasema palvelee koko Karviaisen aluetta. Siellä työskentelevä työpari riittää tuottamaan Karviaisen vuotiaalle väestölle palvelut. Terveyskeskuspsykologeja, jotka hoitavat myös koulupsykologin tehtävät, on Karviaisessa 6. Suosituksen mukainen mitoitus koulupsykologeille olisi 7,5 vakanssia. Nykyisellä mitoituksella palvelut on mahdollista toteuttaa kuluvan valtuustokauden ajan, vaikka Karviaisessa lasten ja nuorten palvelulinjalla työskentelevät terveyskeskuspsykologit tekevät työtään koululaisten lisäksi myös alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Perheneuvontapalveluita tarjotaan jatkossa Vihdin kirkonkylässä lasten ja nuorten palvelukeskuksessa sijaitsevassa perheneuvolassa ja Karkkilassa lasten ja nuorten ryhmässä alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.

18 18 Nummelassa sijaitseva Nuorisoasema palvelee kaikkia alueen vuotiaita nuoria mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Työntekijät jalkautuvat tarvittaessa kuntiin. Terveyskeskuspsykologit ja puheterapeutit sijoittuvat Vihdin Nummelassa erityispalveluyksikköön, Nummi-Pusulassa Nupula-taloon ja Karkkilassa lasten ja nuorten ryhmään sekä puheterapeutti neuvolan yhteyteen. Toimintaterapeutti toimii Nummelan terveyskeskuksessa. 3 TYÖIKÄISTEN PALVELULINJAN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE Työikäisten palvelulinja vastaa palvelujen tuottamisesta työikäiselle väestölle ja lisäksi muutamien keskitettyjen palvelujen tuottamisesta koko väestölle. Näitä keskitettyjä palveluja ovat mm. suun terveydenhuoltopalvelut, fysioterapiapalvelut, lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto- ja päivystyspalvelut sekä vammais- ja päihdepalvelut. Palvelujen laadun kehittämisen näkökulmasta on Karviaista perustettaessa katsottu järkeväksi keskittää em. palvelujen tuottaminen yhdelle palvelulinjalle. Lisäksi työikäisten palvelulinjan vastuulla on järjestää tukipalveluna laboratorio- ja röntgenpalvelut, välinehuolto ja vuoden 2010 alusta alkaen apteekkipalvelut. Laboratorio-, röntgen- ja apteekkipalvelut on hankittu HUS:sta. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan Asetus koskee sekä lasten ja nuorten linjan että työikäisten linjan toimintaa ja siinä määritetään terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää palveluissa. Työikäisten linjan palveluissa tämä tarkoittaa resurssien määrän tarkistamista suun terveydenhuollossa ja lääkäripalveluissa. Asetuksen perusteet kuvataan lasten ja nuorten linjan palvelutasosuunnitelman johdannossa. Asetuksen säännökset määräaikaisten terveystarkastusten määristä ja ajankohdista tulevat voimaan Työikäisten palvelulinjan osalta asetus tulee edellyttämään resurssien muutosta vuoden 2011 alusta lukien. Työikäisten linjan palvelujen suunnittelun tulee olla kiinteässä yhteydessä muiden linjojen palvelujen suunnitteluun, sillä palveluja tuotetaan työikäisten linjalta kaikkien linjojen asiakkaille. Linjojen välisellä tiiviillä yhteistyöllä kehitetään myös palvelujen laatua. Väestön kehitys vuotiaiden ikäryhmässä Työikäisen väestön määrä kasvaa tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2025 vajaalla 2000 hengellä Karviaisen alueen kunnissa. Kasvua tapahtuu lähinnä Vihdissä, jossa kasvun ennustetaan olevan 1886 työikäistä enemmän kuin vuonna Karkkilan työikäisen väestön määrän puolestaan ennustetaan vähenevän 95:llä ja Nummi-Pusulan kasvavan noin 66 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Palvelutason perusteet Työikäisten palvelutarpeet ovat kasvavia johtuen lainsäädännöllisistä muutoksista ja väestön terveystottumusten muutoksista. Vammaispalvelulaki muuttui alkaen erityisesti henkilökohtaisen avun osalta. Lakiin on kuvattu henkilökohtaisen avun osalta määrät, joihin asiakkaalla on subjektiivinen oikeus. Sosiaalityössä on toimeentulotuen samoin kuin

19 19 vastaanottopalvelujen osalta määritelty lainsäädännöllä maksimiaika, jossa asiakkaan on saatava päätös tai päästävä palvelujen piiriin. Lisäksi niin sosiaalityössä kuin perusterveydenhuollossa tulee pitkäaikaisasiakkaille laatia hoito- ja/tai palvelusuunnitelma, mikä edellyttää nykyistä suurempaa henkilöstöresurssia. Nämä osaltaan asettavat tiukat raamit henkilöstön määrän ja osaamisen suhteen. Henkilöstöresurssit ovat haavoittuvin osa palvelujen järjestämisessä, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä rekrytointiin ja osaamisen varmistamiseen. Työikäisten palvelulinjan henkilöstön määrää ei voida määritellä työikäisen väestön määrän mukaisesti, sillä merkittävä osa palvelulinjan palveluista tuotetaan Karviaisen alueen kuntien koko väestölle. Vastaanotto- ja päivystyspalveluissa lääkärien, sairaanhoitajien ja vastaanottohoitajien muodostamat tiimit hoitavat kaikenikäisiä potilaita. Lääkäreiden työpanosta ohjataan myös neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhoitoon sekä ikäihmisten hoitoon. Sama koskee myös vammaispalvelun, fysioterapian, sosiaalityön, mielenterveystyön ja päihdetyön sekä suun terveydenhuollon asiakkaita. Esimerkiksi neuvolan asiakkaista perheiden äitejä ja isiä on työikäisten mielenterveyspalvelujen asiakkaina. Karviaisen toiminnan alkaessa 20 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä oli peruskunnissamme Palvelulinjalla toimii vain 2 psykiatrista sairaanhoitajaa. Resurssien määrää mitoitettaessa on siis otettava huomioon Karviaisen kuntien koko väestömäärä ja väestönkasvu. Toisaalta korostuu entistä enemmän näkemys, että kuntien perustoiminnoissa tehdyt ratkaisut vaikuttavat merkittävästi palvelutarpeisiin. Työikäisten palvelujen osalta on jo vuonna 2009 aloitettu resurssien mitoituksen, henkilöstön osaamisen ja optimaalisen palvelujen kohdentamisen tarkistaminen kaikilla osa-alueilla. Kuntien taloustilanteen heikentyminen on lisännyt tarvetta tehdä tämä työ mahdollisimman huolellisesti. Tähän kehittämistyöhön sisältyy myös palvelujen tiivistäminen, joka näyttäytyy erityisesti tilasuunnitteluna. Myös uusimman teknologian hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on otettu erityisen tarkastelun alle. Kustannus-hyöty -analyysi laaditaan aina ennen päätöstä uuden teknologisen apuvälineen käyttöönotosta. Palvelutarpeiden määrän kasvua voidaan hillitä panostamalla ehkäisevään toimintaan. Ennalta ehkäisevä toiminta edellyttää kuitenkin panostuksia. Vuoden 2010 työikäisten palveluiden resursseilla voidaan kuitenkin pääsääntöisesti toteuttaa vain lakisääteiset hoidolliset ja lääketieteelliset palvelut sekä sosiaalipalvelut. 3.1 Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus huolehtii lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelujen ja niiden tukipalvelujen, työterveyshuollon, ensihoidon, aikuissosiaalityön sekä velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta kuntayhtymän peruskuntien alueen väestölle. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamia palveluja sääntelevät useat eri lait ja asetukset (mm. kansanterveyslaki hoitotakuusäädöksineen, sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) sekä erilaiset valtakunnalliset hyvinvointiohjelmat (esim. KASTE -ohjelma, terveyden edistämisen politiikkaohjelma). Palvelujen kysyntä Sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen kysyntään vaikuttavat monet yhteiskunnalliset haasteet. Erityisesti elintapojen ja terveyskäyttäytymisen vaikutukset väestön sairastavuuteen sekä työllisyyden kehitys alueella näkyvät palvelujen kysynnässä. Väestöennusteiden mukaan työikäinen väestö kasvaa Karviaisen alueella vuosittain 177 henkilöllä kuluvan valtuustokauden aikana. Työikäisen väestön kasvu keskittyy Vihtiin ja Karkkilaan. Karviaisen alueella väestön kasvu painottuu yli 65-vuotiaiden ikäryhmään. Tämän väestöryhmän kasvu alueella vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen kysyntään, koska osa palveluista tuotetaan kaikille ikäryhmille. Väestön sairastavuus

20 20 Kelan terveyspuntarin ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan Karviaisen kaikkien kuntien sairastavuus on alle Uudenmaan keskiarvon. Verrokkikuntiin (Lohja, Nurmijärvi, Tuusula) nähden sairastavuutta kuitenkin esiintyy Karviaisen kunnissa enemmän Karkkila 100,7 99,0 97,9 Nummi-Pusula 96,4 90,9 97,6 Vihti 89,0 89,6 88,5 Lohja 95,2 95,8 95,5 Nurmijärvi 90,4 88,4 86,4 Tuusula 91,0 93,9 92,4 Taulukko 6 Ikävakioitu sairastavuusindeksi. (Lähde: Kelan terveyspuntari) Terveyspuntarin mukaan sairastavuus Karviaisen alueella on vertailuajankohtana pysynyt lähes samalla tasolla. Karkkilan ja Vihdin väestön terveydessä on havaittavissa lievää kohentumista. Keskeisiä kansansairauksia (astma, diabetes, verenpainetauti) esiintyy Karviaisen alueen väestöstä Vihdissä verrokkikuntia vähemmän. Karkkilassa esiintyvyys on verrokkikuntien keskitasolla, mutta Nummi-Pusulassa on eniten diabetesta ja verenpainetautia suhteessa verrokkikuntiin. Diabetes Astma Verenpainetauti Karkkila 105,8 107,0 102,0 101,0 97,5 94,8 94,1 93,6 94,1 Nummi-Pusula 113,5 113,5 107,0 94,9 94,9 95,7 101,1 95,0 98,6 Vihti 93,4 91,1 92,5 85,9 85,2 84,7 90,3 89,3 88,2 Lohja 97,8 96,1 95,4 87,7 84,9 84,2 94,7 95,0 94,2 Nurmijärvi 105,5 106,9 105,8 105,5 104,5 104,6 103,2 104,0 102,8 Tuusula 99,9 100,0 104,9 96,5 98,6 97,1 90,0 90,7 91,7 Taulukko 7 Ikävakioitu kansantauti-indeksi. (Lähde: Kelan terveyspuntari.) Diabeteksen sairastavuus on kaikissa Karviaisen kunnissa ollut vuoteen 2006 verrattuna lievästi laskussa. Astman esiintyvyydessä on myös ollut hienoista laskua lukuun ottamatta Nummi-Pusulan kuntaa. Verenpainetaudin esiintyvyydessä on myös havaittavissa lievää laskua tarkasteluajanjaksona. Erityisesti Vihdin tilanne on hyvä verrattuna verrokkikuntiin. Kun arvioidaan väestön sairastavuutta Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden indeksillä, havaitaan, että Vihdin osalta tilanne on hyvä suhteessa verrokkikuntiin. Vastaavasti, kuten edellä esitetyistäkin indekseistä on havaittavissa, eniten sairastavuutta esiintyy myös tällä indeksillä mitaten Nummi-Pusulan väestössä. Karkkila sijoittuu tälläkin mittarilla tarkasteltuna verrokkikuntien keskikastiin, mutta on merkittävästi parantanut sijoitustaan Karkkila 96,0 95,1 93,7 Nummi-Pusula 97,0 96,0 97,1 Vihti 90,2 90,9 90,9 Lohja 93,4 93,2 93,3 Nurmijärvi 98,0 98,2 98,2 Tuusula 93,7 94,5 94,6 Taulukko 8 Ikävakioitu erityiskorvausindeksi. (Lähde: Kelan terveyspuntari) Erilaisilla ikävakioiduilla sairastavuusindekseillä mitattuna työikäisten terveyspalveluiden kysyntä tulee olemaan suurinta Nummi-Pusulan alueella. Nummi-Pusulan väestökehitys vielä lisää kysyntää niiden terveyspalveluiden osalta, mitä sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa koko väestölle.

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN 2010 2012 LIITE: taustamateriaali

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN 2010 2012 LIITE: taustamateriaali Kyh 24.8.2010 82 Kyh liite 3 Kyh 2.11.2010 107 Kyh liite 4 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMAN 2010 2012 LIITE: taustamateriaali VIHTI LOKAKUU 2010 26.10.2010 1 KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kyh 24.8.2010 82 Kyh liite 2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMA 2010 2012

Kyh 24.8.2010 82 Kyh liite 2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMA 2010 2012 Kyh 24.8.2010 82 Kyh liite 2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN PALVELU- TASOSUUNNITELMA 2010 2012 VIHTI ELOKUU 2010 24.8.2010 1 KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 3 1.1 Karviaisen toimintaympäristö

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 [julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/29 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun lopussa koko Karviaisen tuloslaskelma on jonkin verran vastaavan kauden talousarvion

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011 Valtakunnallisen

Lisätiedot