Tänään, tässä ja nyt

Transkriptio

1 Nuoreen kohdistunut seksuaalinen väkivalta ja siitä toipuminen Kirsi Porras Erityisasiantuntija, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), emdr- terapeutti, työnohjaaja (STOry), sairaanhoitaja Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Tänään, tässä ja nyt Nuoreen kohdistunut seksuaalinen väkivalta tunnistaminen, puheeksi otto ja nuoren kohtaaminen Grooming ja netissä tapahtuva seksuaalinen väkivalta Lounastauko Seksuaalisen trauman erityiset vaikutukset ja nuoren auttaminen Kahvitauko Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen Loppukeskustelua Kuva: J.Kankare 1

2 Nuoreen kohdistunut seksuaalinen väkivalta tunnistaminen, puheeksi otto ja nuoren kohtaaminen Kuva J.Kankare Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja väkivalta on sellaista seksuaalista käyttäytymistä, joka on ei-toivottua, yksipuolista ja saattaa sisältää painostusta, manipulaatiota, lahjontaa, kiristystä Loukkaavat kaksimieliset vitsit, lähentely Väkivaltainen joukkoraiskaus, insesti 2

3 Vastaanotoillamme ovat näkyneet: 1. Digitaalisessa mediassa tapahtuneet tai sen kautta alkaneet seksuaaliset hyväksikäytöt 2. Seurustelusuhteessa (vertainen) tapahtunut seksiin pakottaminen, painostaminen tai seksiin manipulointi 3. Tutun aikuisen tekemät seksuaaliset ehdotukset tai seksuaalisuutta kartoittavat intiimit kysymykset + teot 4. F-t-f -kontakti vieraaseen aikuiseen ja tämä tuttavuus on johtanut hyväksikäyttöön 5. Vertaisen tekemä seksuaalirikos 6. Luottamussuhteessa tapahtuneet hyväksikäytöt 7. Vastikkeellinen seksi (liittyy usein kohtaan 1) 8. Perheen sisällä tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö

4 Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt yhteensä 10 17v Raiskausrikokset yhteensä 10-17v 4

5 Rikoksiin syylliseksi epäillyt iän mukaan vuonna 2014 ja 2015 Rikoksiin syylliseksi epäillyt C Seksuaalirikokset Sukupuoli yhteensä v vuotiaat vuotiaat 64 poikaa, 8 tyttöä 160 poikaa, 9 tyttöä Sukupuoli yhteensä v poikaa, 3 tyttöä 137 poikaa, 1 tyttö Lähde:Tilastokeskus Seksuaalisen väkivallan uhrit (Mukaellen: Abraham, K. 1907; Clancy, S.A. 2009) Pakotetut uhrit Osallistetut uhrit - Tekijä tuntematon - Uhri tunnistaa rikoksen - Halu tai pyrkimys kieltäytyä tai puolustautua - Voimakas reagointi teon hetkellä - Usein kertaluontoinen - Sisältää fyysistä väkivaltaa ja kuolemanuhkaa - Tekijä uhrille tuttu - Uhrin vaikea tunnistaa tapahtumaa - Tunne teon hetkellä: hämmennys, epäily, epäselvyys - Mahdollisesti useita tapaamisia - Koukut osana kaltoinkohtelua - Tavallisempi tyyppi 5

6 Puheeksi ottaminen antaa mahdollisuuden salaisuuden purkuun Kuva: K.Porras Nuori ei toimi kuten aikuinen Riskiarviokyky erilainen Keskeneräisyys keskeistä: tarve suojeluun, toimintamallien puutteelisuus Hyväksytyksi tulemisen tarve Tunteet, tunteiden nimeäminen ja tunnetietoisuus Hyväuskoisuus, humala tai lapsellisuus eivät ole rikoksia, seksuaalinen kaltoinkohtelu + -väkivalta ovat Aikuisen nälkäiset tai rajoistaan rikotut lapset ovat erityisessä riskissä Kun rajojaan ei tunnista, niitä on helpompi ylittää aikuisen taholta (Cacciatore 2006) 6

7 Puheeksi ottaminen Antaa luvan puhua koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, hyväksikäytöstä tai väkivallasta myös läheltä piti - tilanteesta Abstrakteista käsitteistä konkretiaan mistä puhun, kun puhun seksuaalisesta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta? Miten puhun ja millaisia sanoja käytän? Miten viestini saavuttaa nuoren? Minkälaisia merkityksiä minä itse työntekijänä annan sanoille, joita käytän? On tärkeää puhua myös oikeudesta koskemattomuuteen 7

8 Kun seksuaalinen kaltoinkohtelu ja seksuaalirikos otetaan puheeksi kysymykset, joissa kartoitetaan: onko joutunut teon kohteeksi tai teon yrityksen kohteeksi? onko nuori itse pakottanut, painostanut tai vaatinut seksuaalista tekoa joltain toiselta? miten nuori itse arvioi oman riskinsä joutua teon kohteeksi tai tekijäksi mikä lisää tai vähentää riskiä joutua teon kohteeksi / tekijäksi TABUT, USKOMUKSET, MYYTIT 8

9 Lähde: Inhimillistä kohtaamista ja pysähtymistä Kuva: HS 9

10 Kohtaamismalli Kirjaa suoraa lainaten, myös kysymykset tee muistiinpanot Nuoren kertoman mukaan. Konsultoi poliisia ja alaikäisten kohdalla lastensuojelua voi myös konsultoida nimettömästi Väestöliitto, Tukinainen, Tyttöjen Talo, Poikien Talo, Rikosuhripäivystys, muut? Näytteiden ottaminen - sairaanhoidon vastuulla Tee rikos- ja lastensuojeluilmoitus Huomio muut apua tarvitsevat (lähiomaiset, kaverit) ohjaa kriisituen piiriin Hae itsellesi tarvittaessa työnohjauksellista apua kollegat, työterveyshuolto, ulkopuolinen työnohjaus oikeus.fi 10

11 Vinkkejä työntekijälle, kun nuori kertoo Kiitä nuorta! pysy rauhallisena, läsnä olevana selkeät ja päivitetyt toimintaohjeet antavat struktuurin salaisuudesta/tapahtuneesta on vaikeaa puhua tilanteen vakavuuden sisäistäminen ja traumavaikutusten ymmärtäminen, psykoedukaatio Vinkkejä työntekijälle, kun nuori kertoo säilytä toivo, ole tukena, luo uskoa tulevaan loukkaantumisen ymmärtäminen, kun tehdään ls- ja rikosilmoitus; ei ole henkilökohtaista miten työntekijänä siedän omat avuttomuuden, turhautumisen, riittämättömyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja vihan tunteet. Tunnistanko ne? Missä käsittelen ja puran näitä? 11

12 SOSIAALITYÖNTEKIJÄ: tehtävänä selvittää lapsen/nuoren ja perheen lastensuojelullinen tarve ja tukitoimet POLIISI JA POLIISIN VIRKA-APU: tutkii ja selvittää rikosta, lastensuojeluilmoitus MIKÄ ON SINUN TEHTÄVÄSI? LÄÄKÄRI/ TERAPEUTTI / SEKSUAALINEUVOJA / OPETTAJA / VALMENTAJA / PAPPI / NUORISOTYÖNTEKIJÄ: tehtävänä kuulla hätä ja ottaa se vastaan. Ei tehtävänä tutkia rikosta tai päättää tuomitsemisesta. Lastensuojeluilmoitus. Rikosilmoitus. TUOMIOISTUIN: päättää tuomiosta / tuomitsematta jättämisestä SYYTTÄJÄ: päättää riittääkö näyttö syytteen nostamiseen Verkostoitumismalli - Paikkakuntakohtainen / koulukohtainen ohjeistus Onko tehty? Toimiiko? Onko selkeä ja riittävän yksinkertainen? Onko toimintaohjeet kaikkien tiedossa ja helposti löydettävissä? - Kokoa tärkeät puhelinnumerot: sosiaalityöntekijä, poliisi, terveyskeskus, sairaalan poliklinikka, perheneuvola, (nuoriso)psykiatrinen poliklinikka - Päivitä eri auttamistahojen yhteystiedot huomioiden myös kolmannen sektorin toimijat - Poikkihallinnollinen yhteistyö ja sen kehittäminen on jokaisen toimijan vastuulla tavoitteena auttaa nuorta ja hänen läheisiään koulutukset, yhteiset tapaamiset 12

13 Nuoren (uhrin) kokemus seksuaalirikoksesta Syyllisyys ja häpeä lähes poikkeuksetta taustalla, niitä ei tule ruokkia lisää Merkittävää ymmärtää nuoren tunnekokemus ennen tapahtunutta, tapahtuneen aikana ja tapahtuneen jälkeen Nuoren odotukset ja toiveet henkilöstä / tapaamisesta saattavat olla hyvin romanttiset ja naiivit Tekijä käyttää tietoisesti nuoren turvallisuuden tunnetta, ihailun ikävää, sylin kaipuuta, hyväksymisen tarvetta hyväkseen saadakseen itse seksuaalista tyydytystä Tilanteen ja kokemuksen ymmärtäminen voi viedä pitkän aikaa Grooming eli digitaalisessa mediassa tapahtuva seksuaalinen houkuttelu Lausunto antaa tietoa - alaikäisen nuoren normaalista seksuaalikehityksestä - grooming-prosessista eli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön valmisteluprosessista - seksuaalirikoksen lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista - terapeuttisen keskusteluavun tarpeen arvioinnista 13

14 v.2014 Grooming prosessin typologia Rachel O Connel 1. Uhri(e)n valinta 2. Tuttavuuden tekeminen 3. Ystävyys- ja ihmissuhteen luominen 4. Riskien arviointi ja kartoitus 5. Yksinoikeuden luominen 6. Seksin mukaan liittäminen Lähde: Lampainen Katri, 2011, Pro Gradu-tutkielma Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 14

15 1. Uhrien valinta Tekijä valikoi uhrinsa hyödyntäen sitä tietoa, mitä nuoresta on Internetin/somen kontekstissa (nuoren liittämät kuvat, tiedot) tai suoraan kysymällä Uhrien valintaan voivat vaikuttaa Nuoren fyysiset ominaisuudet tai miellyttävä ulkonäkö Nuoren pukeutuminen Nuoren pieni koko Nuoren ikä Nuoren sukupuoli 1. Uhrien valinta Nuoren käyttäytyminen Nuori vaikuttaa epävarmalta eikä luota itseensä Nuoren viattomuus ja luottavaisuus Nuorista uhreiksi valikoituvat usein ne, jotka ovat otettuja tekijän osoittamasta huomiosta tai suhtautuvat luottavaisesti entuudestaan vieraan yhteydenottoon 15

16 2.Tuttavuuden tekeminen Ensimmäinen kontakti on usein vastaus nuoren kirjoituksiin / tietoihin Esimerkiksi blogissaan huolistaan kertovalle lapselle tarjotaan ymmärrystä tai chatpalstalla rohkaistaan epävarman oloista lasta Kuvan pyytäminen nuoresta Varmistus, että kyseessä on nuori Halu tietää, miten hyvin kyseinen nuori vastaa tekijän preferenssejä Arvioi siitä, millaiset mahdollisuudet on saada nuori jatkossa seksuaalisiin tekoihin 3.Ystävyys- ja ihmissuhteen luominen Tuttavuus- ja kaveruussuhteesta liikutaan vähitellen kohti syvempää ystävyyttä, mikä sisältää lapsen sitouttamisen suhteeseen Nuori kertoo tuttavuuden syvetessä tarkemmin itsestään, perheestään ja mielenkiinnonkohteistaan Pyrkimys esiintyä nuoren parhaana ystävänä => illuusio ihmisestä, johon nuori voi luottaa ja jolle voi uskoutua 16

17 4.Riskien arviointi ja kartoitus Tekijä pyrkii selvittämään omaan toimintaansa liittyviä riskejä: Missä nuori käyttää tietokonetta Ketkä muut käyttävät tietokonetta Ketä nuoren perheeseen kuuluu Kuinka läheisissä väleissä nuori perheensä kanssa on Tarkoitus on kartoittaa kiinnijäämisen riskin suuruutta ja huolehtia siitä, ettei suhde tule muiden tietoon 5.Yksinoikeuden luominen Tavoitteena on keskinäisen molemminpuolisen kiintymyksen tunteen voimistaminen Tekijä pyrkii saavuttamaan ykköspaikan nuoren uskottuna Tapahtuu esimerkiksi 1) Olemalla useammin tai kerrallaan pidemmän aikaa yhteyksissä nuoreen Tämä vie samanaikaisesti aikaa nuoren muilta mahdollisilta ihmissuhteilta 2) Nuorelle tarjotaan täyttä ymmärrystä ja omistautumista siten, että nuori kokee olevansa velkaa samankaltaista kiintymystä tekijälle 17

18 5.Yksinoikeuden luominen Tapahtuu esimerkiksi 3) Tekijä alkaa tuottaa keskustelua aikuismaisessa hengessä (ymmärrän, miltä sinusta tuntuu) tai keskustelua, jossa iän ja kokemuksen ylivaltaa voidaan hyödyntää suhteessa nuoreen Tällöin myös seksiasioiden tuominen mukaan vuorovaikutukseen on luontevaa 6.Seksin mukaan liittäminen Liitetään mukaan vuorovaikutukseen vähitellen esim. kysymyksin: onko sinua koskaan suudeltu? kosketteletko koskaan itseäsi? millaisia seksifantasioita ajattelet/käytät? kiihottaisiko sua, jos näkisit isorintaisia tyttöjä rannalla? sheivaatko? Lausahdukset ujutetaan vuorovaikutukseen ikään kuin normaalina osana keskustelun kulkua, viattomasti 18

19 6.Seksin mukaan liittäminen Tekijän ja nuoren vuorovaikutusta leimaa: Vahva keskinäinen luottamuksen ilmapiiri Voimakas intensiivinen luonne Nämä ilmenevät esimerkiksi vuorovaikutuksen nopeutuvana tempona ja emotionaalisen latauksen voimistumisena Houkuttelu- ja manipulaatiolukeinoja Uskallatko tulla tapaamaan minua? Haluatko menettää neitsyytesi? Sinun viattomuutesi kiihottaa minua.. Ois kivaa löytää jotain aitoa Oot seksikäs / lihaksikas! Uskallatko olla nakuna? 19

20 6.Seksin mukaan liittäminen Keskusteluun liitetyt seksuaaliset vihjaukset ja ehdotukset muuttavat keskustelun suuntaa niin, että Nuori joutuu tilanteeseen, jossa hän ei tiedä, miten hänen tulisi olla ja toimia Hämmennyksen tilassa nuorelta puuttuvat tiedot reagointi- ja toimintamalleista = miten minun tulisi olla ja toimia? Tästä seuraa, että kynnys toimia kuten paras ystävä ehdottaa, laskee / madaltuu HUOM! Aiemmin hyväksikäytön kohteeksi joutuneet nuoret ovat otollisia kohteita hyväksikäyttöön pyrkiville Hyväksikäyttöön johtavat ennakkovihjaukset ja siihen johtavat toimintamallit ovat nuorelle tuttuja, nuori reagoi refleksinomaisesti, kuten on aiemmin oppinut oikeaksi tavaksi toimia 20

21 Digitaalinen media ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Kuvat ja muu elävä materiaali = videot jäävät elämään omaa elämäänsä internettiin Entä, jos nuori, hänen läheisensä tai kaverinsa näkevät kuvia (tulevaisuudessa), jossa nuori on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi? Miten sietää sitä todellisuutta, että joku voi edelleen käyttää perversseihin tarkoituksiinsa nuoresta otettuja kuvia? 21

22 Olisi hyvä että nuorille selvennetään että miltä sukupuolielinten pitäisi näyttää on yksityiskohtaista, ja että on normaalia jos sukupuolielimesi ei näytä juuri siltä miltä se näyttää elokuvissa, pornossa, kuvissa jne. Esim. pieni epäsymmetrisyys tai koko. Ja että voi olla sata varma että en ole ainoa. -Ls-hankeen nuoren toivomus vuonna 2015 Kuvat. 22

23 On syytä epäillä nettitutun motiiveja, kun hän puhuu kuin toinen nuori, mutta väliin lipsahtaa aikuisen puheelta kuulostavia sanoja hän alkaa kysellä hyvin yksityiskohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tai palaa uudelleen ja uudelleen kysymykseen kikkelin pituudesta, sperman lentämisestä, suuseksistä tai pimpsan kosteudesta.. hän kehuu ylitsevuotavasti sinun kypsyyttä, älyä, rohkeutta ja reippautta..netissä tytöksi esittäytyvä kehuu omalla seksuaalisuudellaan, lähettää alastonkuvan tai sukupuolielimensä kuvan tai kehuu montako suihinottoa on tehnyt On syytä epäillä nettitutun motiiveja, kun.tytöksi esittäytyvä on paljon kiinnostuneempi pojan peniksestä kuin tutustumisesta kahvikupin ja jäätelön äärellä.hän ylläpitää jotenkin tyhjältä tuntuvaa, aina uudelleen alkavaa keskustelua päivästä tai viikosta toiseen hän vetoaa nuoren sääliin tai aikaansaa pahan omantunnon heti, jos nuori ei halua lähettää kuvaa, antaa numeroa tai jutella seksistä ja sukupuolielimistä Lähde: Brusila ym Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori 23

24 Seksuaalisen trauman erityiset vaikutukset ja nuoren auttaminen Kuva: K.Porras Traumasta Yksikin tapahtuma, johon on liittynyt voimakas sokki, pelkotila, turvattomuus tai manipulatiivinen petos voi johtaa traumaan Voimakas oireilu, traumaperäinen stressihäiriö Traumakokemus ei synny yksiselitteisesti teon kautta, vaan uhrin kokemuksen kautta Jos historiassa on useita traumoja, niiden vaikutukset kasaantuvat 24

25 Nuoruus ja haavoittuvuus Persoonallisuuden rakentuminen kesken Oman identiteetin luominen: olenko hyvä, oikeanlainen, onko minulla / elämälläni merkitystä Nuori on riippuvainen toisista ihmisistä Ihmissuhteissa tapahtuva kaltoinkohtelu järkyttää turvallisuuden tunnetta voimakkaasti Tilanne, jonka nuori tulkitsee uhkaavaksi voi aiheuttaa trauman Nuori joutuu helpommin pelkotilaan, hänellä on heikompi kyky käsitellä ja ratkaista voimakasta ahdistusta Traumatisoituneet ihmiset eivät luota ihmisiin/asioihin, koska he pelkäävät, että luottamalla he päätyvät jälleen (hengen)vaaralliseen tilanteeseen Vaikka tietoisesti haluaisivatkin luottaa Trauman kokeneilla on usein heikentynyt tunneasteikko, joten he tulkitsevat pelon suoranaiseksi kauhuksi ja heidän reaktionsa voivat olla liioitellun puolustavia Raivonpuuskat, kyyneleet, vetäytyminen, masennus Berceli

26 Tänään, tässä ja nyt Nuoreen kohdistunut seksuaalinen väkivalta tunnistaminen, puheeksi otto ja nuoren kohtaaminen Grooming ja netissä tapahtuva seksuaalinen väkivalta Seksuaaliset Lounastauko traumat Seksuaalisen trauman erityiset ovat vakavimpia vaikutukset ja nuoren auttaminen Kahvitauko psyykkistä, fyysistä, emotionaalista, seksuaalista ja sosiaalista tasapainoa järkyttäviä tilanteita Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen Loppukeskustelua Kuva: J.Kankare Inhimillinen kanssakäyminen perustuu luottamukseen ja turvallisuuteen. Seksuaalinen kanssakäyminen perustuu tämän lisäksi yhteisiin sopimuksiin, erityiseen läheisyyteen ja yhteiseen haluun. Seksuaalisen toiminnan oletuksena ja lähtökohtana on nautinnon tavoittelu ja tuottaminen. 26

27 Seksuaalinen trauma on erityinen koska Trauman aiheuttaa toinen ihminen tahallisesti tilanteessa, joka liitetään hyvän tekemiseen toiselle ihmiselle. Tilanne rikkoo nuoren luottamusta ja turvallisuuden tunnetta sekä itsetuntoa ja hyvinvointia. Samalla luottamukseen perustuva maailmankuva ja turvallisuuden kokemus murtuvat. Nuori kokee jäävänsä yksin. Tekijä kieltää muun muassa nuoren seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, kehitystason ja arvon ihmisenä. Syntyy emotionaalinen eli tunnepuolen trauma. Seksuaalinen trauma on erityinen koska Jo tilanteen seksuaalinen sävy ja ilmapiiri tekevät siitä erityisen. Seksuaalinen sävy syntyy, kun tekijä tarkoituksella johdattaa tavallisen, asiallisen keskustelun tai kohtaamisen seksuaalisen tavoitteen suuntaan. Tällöin tilanteeseen lisätään seksuaalisen kiihottumisen synnyttämiseen tai seksuaaliseen toimintaan johdattelemiseen tarkoitettuja vihjeitä (ilmeet, eleet, kuvat, kosketukset, ehdotukset). 27

28 Tilanne voi olla ensin mukava tai kiihottava. Kun nuoren kehityksellinen raja tulee vastaan, eikä hän halua edetä enää pitemmälle, hän voi olla keinoton ilmaisemaan kieltäytymistä ja puolustamaan kehityksellistä rajaansa. Vain harva on saanut opetusta hämmentävissä ja uhkaavissa seksuaalisissa tilanteissa toimimiseen Perheenjäsenen, lähisukulaisen tai valta-asemassa olevan henkilön viestittämä seksuaalinen sävy ja teot ovat nuorelle erityisen hämmentäviä ja traumatisoivia Seksuaalinen trauma on erityinen koska Siinä usein tunkeudutaan ihmisen intiimille, seksuaalisille yksityisalueille, joita ovat suu, rinnat, sukupuolielimet, pakarat ja peräaukko. Heti kun tämä raja on vasten tahoisesti ylitetty, turvallisuuden tunne ja turvallisuusraja on jo rikottu, samoin koskemattomuuden kokemus Lamaannuksen ja / tai pelon vuoksi nuorella ei ole mahdollisuutta pysäyttää tunkeutumista ja tilanne etenee uhkaajan vallan alla. Nuori on puolustuskyvytön, eikä voi tietää miten pitkälle tekijä väkivallassaan menee 28

29 Seksuaalinen trauma on erityinen koska Kyse on usein tabusta ja häpeän kokemuksesta. Jo tapahtumahetkellä nuorelle usein syntyy tunne, ettei hän voi puhua, kysyä tai hakea apua avuttomuuteensa. Oireet ja seuraukset usein salataan, jolloin vakavimmat seuraukset eivät välttämättä näy muille Seksuaalinen trauma on erityinen Sen herättämien tunteiden vuoksi. Avun saamista voi vaikeuttaa uhrin oma torjunta eli pelko kohdata kokemuksensa ja vaikeat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys. Myös ammatti-ihmiset saattavat pelätä uhrin reaktiota tai heillä voi olla vanhentunut käsitys, että traumasta puhuminen pahentaa tilannetta 29

30 Seksuaalinen trauma on erityinen koska Seksuaalinen läheisyys laukaisee joukon ongelmia seksuaalisen trauman kokeneelle. Seksuaalinen toiminta helposti aktivoi uudelleen seksuaaliset traumamuistot sekä niihin liittyvät tunteet ja uskomukset Seksuaalinen trauma on erityinen koska Nuori voi lähteä ratkaisemaan kokemaansa seksuaalista traumaa omalla toiminnallaan. Nuorille on tyypillistä lähteä tekojen kautta työstämään vaikeita asioita. Tämä voi johtaa trauman uusiutumiseen ja syvenemiseen 30

31 Seksuaalinen trauma on erityinen koska Vastaanottotilanteissa tai viranomaiskontakteissa ei usein ole tapana ottaa seksuaalisuutta puheeksi ilman asiakkaan aloitetta. Auttavakin tahot usein välttelevät kysymyksiä seksuaalisuudesta, jolloin asia jää puhumatta eikä asiakas saa apua Seksuaalisen trauman erityiset vaikutukset Kuva P.Brandt 31

32 Häpeä on tunne riittämättömyydestä ja huonommuudesta ja usein seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista. Häpeä liittyy siihen kokemukseen, miten ihminen kokee itsensä. Häpeästä syntyy huonouden kokemus itsestä. Toisen ihmisen tekemä väkivalta aiheuttaa häpeää. Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai seksuaalinen väkivalta aiheuttaa erityistä häpeää. Se, että ei ole itse pystynyt estämään tapahtunutta väkivaltaa, vahvistaa häpeän tunnetta ja huonommuuden kokemusta. Uhrin ollessa poika, tämä häpeäkokemus on tavallisesti hyvin vahva, koska nuoreen poikaan liitetään helposti vahvuuden, hallinnan ja pärjäävyyden oletus tai vaatimus. 32

33 Syyllisyys Nuori syyllistää eniten itseään seksuaalisesta väkivallasta. Hän yrittää selittää tapahtunutta käymällä sitä läpi jossittelemalla, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi toiminut jollain toisella tavalla. Nuori ei välttämättä osaa arvioida riskejä ajoissa, eikä nuorella ole valtaa ja kykyä asettaa rajoja tekijälle, joka on manipulatiivinen, uhkaava, ehkä kookkaampi tai vanhempi, kokeneempi tai auktoriteettiasemassa oleva henkilö, läheinen tai sukulainen. Kuva: K.Porras Kipu Trauma koetaan kokonaisvaltaisesti mielessä ja kehossa. Traumalla on siis fyysisiä vaikutuksia kehoon, vaikka ulkoista vammaa ei näkyisikään. Traumahetkellä keho reagoi voimakkaasti ja ihmisen toimintakyky laskee. Adrenaliinitaso on koholla ja lihakset kireät. Ihmisen mieli ja keho siirtyvät hätätilaan (taistele, pakene, alistu, lamaannu). Traumasta jää kehoon voimakas muisto ja jännitys. Nuori voi pyrkiä turruttamaan kivun erilaisilla keinoilla, kuten päihteillä tai itseään viiltelemällä. 33

34 Viha Nuori voi tuntea oikeutuksen omaan vihaansa, mutta olla hyvin avuton tunteen kanssa, pelätä ja hävetä sitä. Viha voi olla hyvin kuluttavaa Vihan tunteen kokonaisvaltaisuus, pelottavuus tai hallitsemattomuus voi johtaa siihen, ettei nuori pysty eikä halua ajatella tapahtumaa tai puhua siitä Yli- ja alivireystila Pitkittyneet tai toistuvat traumakokemukset vaikuttavat kehon vireystilaan muun muassa muuttamalla hermoston toimintaa ja hormonitoimintaa. Ylivireystilassa adrenaliini ja kortisoli lisääntyvät ja serotoniini laskee. Tämä pyrkii sopeuttamaan kehoa stressiin silloinkin, kun hätää ei ole. Tila jää päälle ja altistaa impulsiivisuudelle, levottomuudelle, aggressiolle ja / tai uupumukselle Toinen mahdollinen reaktiotyyppi on alivireys eli keho alkaa tuottaa ylimäärin opioideja, jotka aikaansaavat lamaavia puolustautumiskeinoja. Nuori voi jäädä jatkuvaan matalan toimintakyvyn tilaan. Tällöin hän on vetäytyvä, hajamielinen, unelias, turta tai poissaoleva Nämä kaksi tilaa saattavat myös vaihdella nopeassakin tahdissa tai ovat Kirsi Porras samanaikaisesti - Mikkeli aktiivisia 34

35 TRAUMAATTINEN TILANNE Adrenaliini kortisoli serotoniini opioidit lisääntyy lisääntyy vähenee lisääntyy Berceli

36 Itsemurha-alttius Trauman sietämätön ja hallitsematon kokemus voi palautua elävästi mieleen ja kehoon uudelleen, jolloin puhutaan takaumista. Tuskalliset, yllättävät tunteet ja kokemukset palaavat kokonaisvaltaisina ja hallitsemattomina Ajatus itsemurhan mahdollisuudesta voi tuntua helpotukselta, koska sen avulla nuori voi katkaista sietämättömän olonsa. Aito elämänhalu turtuu. Moni yrittää itsemurhaa tästä syystä Seksuaalisuus Seksuaalisessa traumassa oireet aktivoituvat erityisesti seksuaalisissa tilanteissa tai ihmissuhteissa joihin liittyy ihastuminen tai rakastuminen. Nuori voi olla muilla elämän alueilla pärjäävä, mutta seksuaalisuuden alueella laaja-alaisesti oireileva 36

37 Vanhemmat ja läheiset Kuva: K.Porras huoli pelko Nuoret vaistoavat nämä tunteet vanhemmissa ja syyllistävät itseään siitä, että ovat aiheuttaneet ne vanhemmilleen 37

38 Nuoren vanhemmat Huoli lapsen seksuaalisesta haavoittumisesta ja halu suojella lasta Tarve alkaa tarkkailla ja kontrolloida nuoren seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalisuutta Seurustelusuhteiden kieltäminen Halu tietää kaikki nuoren seurustelusuhteista ja kumppanista Pelko, ettei nuori kykene pitämään huolta itsestään Nähdään uhkia kaikkialla Tekijän kajoaminen lapseen herättää monenlaisia ja vaihtelevia tunteita Oma vanhemmuus voi tuntua arvottomalta ja huonolta, koska ei ole voinut suojata lastaan Nuoren sitominen vanhemman ahdistukseen => kehenkään ei voi enää luottaa Vanhemman tuntema häpeä => sisäinen romahdus, jolloin psyykkinen elinvoimaisuus häviää innokkuus sammuu voimattomuus raivo itseä ja muita kohtaan 38

39 Auttaminen Avun hakeminen on vaikeaa (tunteet, asuinpaikka) Täytyy ylittää pelot leimatuksi tulemisesta Avun hakemisessa ihminen altistaa itsensä ammattilaisten arvioitavaksi Auttajien vaikeus kohdata ilmiötä Kohtaamattomuus, vähättely, avuntarpeen ohittaminen Vanhemmuuden tukemisen tärkeys psyykkinen ahdistus ja masentuneisuuden tuntu värittävät vanhemman toimijuutta, lamaantuminen aggression ja väkivallan tunteet tekijää kohtaan => miten tunnistetaan, miten autetaan käsittelemään? Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen Kuva: K.Porras 39

40 Trauman vaikutus nuoruusiässä Trauman vahingollisuus ilmenee normaalin nuoruusiän kehitystehtävän vaikeutumisen kautta Trauman jälkeinen turvattomuus korostaa läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja hidastaa nuoren itsenäistymisyrityksiä Aggression hallinta ja seksuaalisuuden kehittyminen ovat erityisessä vaarassa häiriintyä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneilla nuorilla Maailmankuvan rakentuminen, tunteiden säätely ja ilmaisu häiriintyvät ja saattavat häiritä ystävyyssuhteita (joiden tarkoitus on luoda pohja nuoruusiän intiimien suhteiden muotoutumiselle) Haravuori, Suomalainen, Marttunen. Suomen lääkärilehti 6/2009.Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti Trauman työstäminen Keskusteluapu kaverit Murrosikä/ nuoruusikä rikosprosessi opiskelu tukihenkilö kriisi Somaattiset tutkimukset Yhteistyö esim ls, poliisi 40

41 Vanhemmat nuoren rinnalla Vanhemmat ovat avainasemassa lapsen traumasta toipumisessa (antaa tunteen toivosta ja selviämisestä) Vanhempi, joka on emotionaalisesti saatavilla Jos vanhempi on itse traumatisoitunut, hänen on vaikea auttaa traumatisoitunutta lasta Ei käsitellä Mennään mukaan lapsen tunnevyöryyn, eikä pystytä lapsen tunnetilan nimeämiseen, kuvaamiseen tai rauhalliseen selittämiseen Pettersson, P Tietoisuus, että vanhempi keskustelee ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa omista ajatuksistaan, tunteistaan ja olostaan, helpottaa usein myös nuorta. Kuva S.Smolader Nuoren ei tarvitse alkaa hoitaa vanhempaansa olemalla vahva sekä lohduttava ja suojaava suhteessa vanhempaan. 41

42 Trauman työstäminen Vakauttamisvaihe - luottamuspohjan ja turvallisuuden uudelleen rakentaminen - vähennetään traumaperäisten oireiden häiritsevyyttä - vakautetaan nuoren elämäntilannetta Trauman käsittelyvaihe - käydään traumamuistoja vaiheittain läpi - surutyö Uudelleen suuntautumisen vaiheessa - keskitytään normaaliin elämään palaamiseen ja ihmissuhteisiin Yksilöllinen soveltaminen Vaiheiden välillä liikutaan joustavasti Vakauttaminen Traumaperäisten neurofysiologisten oireiden helpottaminen Perustarpeista huolehtiminen: nukkuminen, syöminen, liikunta sekä traumaperäisten ja itsetuhoisten oireiden hallinta Ympäristön turvallisuudesta huolehtiminen 42

43 Ruumiillisen eheyden merkitys mielen mahdollisuudelle rauhoittua, olla turvassa Esimerkiksi. kognitiivisen tason ajatus siitä, että tilanne ei ole vaarallinen, ei riitä rauhoittamaan oloa, jos ruumiillisesti kokee olevansa hengenvaarassa. Jarno Katajisto, Traumapsykoterapeutti (VET) Toipuminen tarvitaan: aikaa ymmärrystä traumasta ja sen vaikutuksesta kehoon ja mieleen kärsivällisyyttä moniammatillista yhteistyötä arjen jatkumista uskoa, että nuoren vointi paranee vanhempien ja sisarusten psyykkistä tukea muutakin puhetta kuin tapahtuneesta keskustelua arjesta pienten ilojen löytämistä 43

44 Uhrista selviytyjäksi 44

45 Lähteet Berceli, D TRE- stressinpurkuliikkeet stressin ja traumojen helpottamiseen. Kuva ja mieli. Bookwell Oy. Jyväskylä. Boon, S., Steele, K., Hart, O. Traumperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Traumaterapiakeskus. Kalevaprint Oy. Oulu Brusila, P., Hyvärinen, S., Kallio, M., Porras, K., Sandberg, T Eikö se kuulu kenellekään? Uskalla kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. VL- markkinointi Oy. Helsinki Haravuori, H., Suomalainen, L. Marttunen, M Suomen lääkärilehti 6/ Laukkanen, E. ym Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Duodecim. Karisto Oy. Hämeenlinna. Lampainen, K Pro Gradu-tutkielma. Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Jyväskylän yliopisto. :fi:jyu pdf?sequence=1 Odgen, M., Minton, K. Pain, C Trauma ja keho. Sensomotorinen psykoterapia. Traumaterapiakeskus. Kalevaprint Oy. Oulu Kirsi Porras Sairila 45

46 Lähteet Pettersson, P. Suokas- Cunlife, A. Vainikainen, K Porras, K Nuoruusiän seksuaalinen hyväksikäyttö. Vanhempien tunteet ja ajatuksia seksuaalisuudesta seksuaalisen hyväksikäytön ilmitulon jälkeen. Kehittämistehtävä. Psykoterapian perusteet. Traumaterapiakeskuksen loppuraportti Matkalla eheäksi ja eläväksi. Reenkola, Elina, Nainen ja Häpeä. Minerva Kustannus Oy. Sanderson, C Seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen hoito. Oy UNIpress Ab. Väestöliiton asiantuntijalausunnot oikeudenkäyntiä varten Ylikomi, R., Virta, V Raiskaustrauman hoito. Opas CTPmenetelmien käyttöön. PS- kustannus. WS Bookwell Oy. Juva. Kirsi Porras Sairila Kiitos mielenkiinnosta! Kuva: K.Porras 46