Vesistömallit: havainnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistömallit: havainnot"

Transkriptio

1 Vesistömallit Vesistömallilla tarkoitetaan vesistön hydrologista kiertoa ja veden kulkeutumista vesistön uomissa ja järvissä kuvaavaa mallia. Vesistömallit kuvaavat veden kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistöjen kautta haihdunnaksi ja valunnaksi mereen. Vesistömalleissa on kuvattu hydrologisen kierron kannalta tärkeimmät vesistöalueen elementit: aluesadanta, lumipeite, haihdunta maanpinnalta ja vesistöstä, maankosteus, pohjavesi, valunta, järvet ja joet

2

3

4 Vesistömallit: havainnot Säähavainnot ja -ennusteet ovat lähtötietoina vesistön lumen määrän, maankosteuden, pohjaveden, valunnan, jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien kehityksen seuranta. Vesistömallit laskevat sadeasemahavainnoista korjatun aluesadannan, lumen alueellisen vesiarvon ja Class A-astian haihduntahavainnoista arvion todelliselle maanpinta- ja järvihaihdunnalle. Vesistömalleja on ennustekäytössä nyt n. 30 vesistöalueella ( km 2 ) Vesistömallien avulla tuotetaan vuodessa n virtaama- ja vedenkorkeusennustetta. Uusimmilla automaattisilla vesistömalleilla ennusteita tehdään tulva-aikana kerran vuorokaudessa ja muulloin kerran viikossa. Vesistömallien avulla arvioidaan tulvariskiä, jääpatojen syntyajankohtaa ja suunnitellaan säännösteltyjen järvien käyttöä.

5 Vesistömallijärjestelmä Vesistömallijärjestelmä WSFS on Suomen ympäristökeskuksen operatiivinen, hydrologisia vesistöennusteita automaattisesti tuottava järjestelmä. Vesistömallijärjestelmän käyttäjiä ovat alueelliset ympäristökeskukset, säännöstelyjen suunnittelijat, vesivoimalaitokset, pelastusviranomaiset sekä vesistöjen virkistyskäyttäjät kuten kesämökkiläiset. Vesistömallijärjestelmä tuottaa automaattisesti reaaliaikaisia ennusteita vesistöjen tilasta n ennustepisteelle. Ennusteet ovat julkisesti nähtävillä ympäristöhallinnon internetsivuilla osoitteessa

6 Vesistömalliin on mallinnettu Suomen alueella olevat vesistöt. Malli koostuu n itsenäisestä osa-alueesta, jotka uomaverkosto kytkee toisiinsa. Valuntamallissa maan pinnalle tuleva vesi (sadanta) kulkee lumi-, maa- ja pohjavesivarastojen läpi, ja poistuu valuntana. Vain oleellisimmat hydrologiset prosessit on mallinnettu, huomioiden lumen sulamisprosessi. Valuntamallin lisäksi vesistömalliin on kuvattu suurimmat joet ja järvet. Vesistömallin osa-alueisiin jako pohjautuu Suomen valumaaluejakoon

7 Vesistömallin rakenne Vesistömalli kuvaa veden valumisen maan pinnalta maaperän kautta pintavesiin, jokiin ja järviin. Syötteenä toimii sadanta- ja lämpötilatietojen lisäksi yläpuolisilta osa-alueilta virtaava vesi. Malli rakentuu erityyppisistä toisiinsa kytketyistä veden varastoista.

8 Vesistömallin rakenne.

9 Sadantamalli Sadantamalli saa syötteenään vuorokauden keskilämpötilan ja aluesadannan. Sadantamalli jakaa aluesadannan keskilämpötilan perusteella lumi- ja vesisateeksi. Suoraan järvialtaaseen satava vesi lisätään järvivarastoon, muualle satava vesi lumi- ja vesi sateena lumimallille. Lumimalli Lumimallissa simuloidaan lumen kertymistä ja sulamista yksinkertaisella astepäivämallilla. Lumimalli käsittelee kolmea varastoa: kiinteää lunta, lumen pidättämää vettä ja painannevarastoa. Lumimallin syöte lumisade lisätään kiinteän lumen varastoon, vesisade lumen pidättämään veteen.

10 Maavesimalli Maavesivarasto poikkeaa monista muista vesistömallin varastoista siten, että kaikki maavesimalliin tuleva vesi ei kulje maavesivaraston läpi. Maavesimallin syötteestä eli maan pintakerrokseen tulevasta vedestä osa varastoituu maavesivarastoon, loput valuvat pohjavesimallille tihkuntana. Kaikki tuleva vesi varastoituu maavesivarastoon, kun se on tyhjä, ja kaikki vesi valuu suoraan maavesimallin läpi, kun varasto on täynnä. Maavesivarastosta tapahtuu haihduntaa.

11 Pohjavesimalli Välivarastosta vesi purkautuu sekä valuntana uomaverkostoon että heruntana pohjavesivarastoon. Pohjavesivarastosta vesi purkautuu valuntana uomaverkostoon. Varastojen purkautuminen riippuu varastojen koosta. Välivaraston täyttyminen ja purkautuminen on hyvin nopeaa, vesi viipyy varastossa yleensä muutamia päiviä. Pohjavesivaraston tilavuuden muutos on hidasta; sekä herunta että varaston purkautuminen on verrattain pientä. Pohjavesivaraston valunnan voidaan ajatella ylläpitävän uomaverkoston perusvirtaamaa.

12 Jokimallit Jokimallissa alueen vesireitit kuvataan yhtenä alueen läpi kulkevana jokiuomana, joka on mallinnettu lukuisina perättäisinä pieninä altaina, kynnyksinä, joissa vesi valuu ylemmästä alempaan. Jokimallintehtävänä on kuvata viive, joka syntyy yläpuoliselta alueelta tulevan veden ja alueen omien valuntavesien kulkiessa alueen halki. Järvimallit Järvivarastoon tulee vettä jokiuomista sekä järven omalta valumaalueelta. Järvivarastosta poistuu vettä haihtumalla sekä virtaamalla järven purkautumispisteistä. Järvihaihduntaan vaikuttavat järven pintalämpötila, auringon säteilyenergia ja sadanta. Järven purkautumispisteen virtaama määräytyy veden korkeuden perusteella. Tärkeimpien järvien reaaliaikaista vedenkorkeutta havainnoidaan automaattisesti, samoin kuin säännösteltyjen järvien lähtövirtaamaa.

13 Vesistömallin kalibrointi Malli sovitetaan havaintoihin kalibroimalla laskentaan vaikuttavat parametrit niin että simuloidut ja havaitut vedenkorkeudet, virtaamat ja lumen vesiarvot vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan. Kalibroinnissa minimoidaan havaintojen X t,obs ja simuloitujen arvojen X t, sim erotusten neliösummaa F 2 = ( X ) t X t, obs t, sim 2

14 Vesistöennusteet Ennustesimulaatio aloitetaan keskimääräisestä varastotilanteesta, 2-3 vuotta ennen ennustepäivää, jotta malli ehtii mukautua ja varastotilavuudet ovat ennusteenalkuhetkellä mahdolisimman realistiset. Simulaatio alkaa 1.8, koska tuona päivänä voidaan lumi varaston olettaa olevan tyhjä. Historiajaksolla mallinsyötteenä käytetään sade- ja lämpötilahavaintoja, ennustejaksolla Euroopan sääennustekeskuksen tuottamia parviennusteita.

15 Ennustekuvat piirretään 3 eri jaksolta: Lyhyen ennustekuvan jakso alkaa 11vuorokautta ennen ennustepäivää ja päättyy 11 vuorokauden päähän Keskipitkän ennustekuvan jakso alkaa kuukauden ennen ennustepäivää ja päättyy 3 kuukauden päähän Pitkän ennustekuvan jakso alkaa vuoden ennen ennustepäivää ja päättyy vuoden päähän

16

17

18

19 Minimum data requirements: Meteorology Daily air temperature, precipitation and potential evaporation Weather forecast for daily air temperature and precipitation in forecasting mode Hydrology Daily river discharge, water levels and outflow from regulated lakes Minimum length of time series 1-5 years Aerial data Basin area, elevation map, river network map, land use map

20 Tailored applications and products: Models and systems Watershed models Watershed simulations and forecasts Real time simulation Real time precipitation, snow, evaporation, soil moisture, ground water storage, runoff, discharge, lake level, ice depth Real time reservoir storage and inflow Real time hydrological water balance maps Forecasts Hydrological probability forecasts based on ensemble weather forecasts Groundwater level forecasts Ice-breakup forecasts Real time planning Real time lake regulation planning via internet- user interface Lake regulation simulation and planning

21 Warnings Flood warning by , SMS, on the internet Snow load warnings for roofs by and on the internet Aerial precipitation warnings based on weather radar Nutrient load Nutrient load simulation and forecasts (P,N,C solids) Assessment of nutrient load mitigation measures Data production Filling in gaps of missing water level and discharge observations River discharge simulation at any point of catchment area Ice corrections for discharge Dam Safety Dam safety simulation and planning Design floods for dams Climate change Climate change simulations and assessment for hydrology and nutrient load

22 Application in Finland Area and land use data for lake catchment areas in Finland Over 40 years of simulated hydrological data from 6,000 catchment areas in Finland Over 20 years of nutrient loads data from over 6,000 catchment areas in Finland Nutrient load simulation (smallest simulation unit is a 1- hectare lake and its catchment area) The WSFS simulates nutrient load from 55,000 lakes and 1 million field plots down to the Baltic Sea

23 Vesistömallit: muu käyttö Ennustekäytön lisäksi vesistömalleille on ajan myötä tullut muitakin käyttömuotoja:. ilmastonmuutostutkimukset vesistösuunnittelu puuttuvien vedenkorkeus- tai virtaamahavaintojen täydentäminen virtaaman laskenta vesistön (mielivaltaisesti) valitussa pisteessä virtaaman jääreduktio alueellisen lumen vesiarvon ja maankosteuden laskenta hydrologisen vesistömallin käyttö vedenlaatumallien osana

24 Vesistömallit: muu käyttö Ilmastonmuutostutkimuksissa vesistömalleja on käytetty arvioimaan ilmastomalleista saatujen lämpötila-, sadanta- ja haihduntamuutosten vaikutusta vesistöjen virtaamiin ja lumioloihin. Tulosten mukaan virtaamat tulisivat kasvamaan syksyllä ja talvella koko Suomessa. Lumipeite ohenisi ja puuttuisi lähes kokonaan Etelä-ja Länsi-Suomesta. Ilmastonmuutostutkimuksia jatketaan edelleen mm. Vuoksen, Paimionjoen ja Simojoen vesistöissä.

25 Suunnittelukäyttö on eräs toistaiseksi vähän käytetty vesistömallien käyttömuoto. Esimerkkinä voidaan mainita Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirissä Perhonjoelle tehty selvitys, jossa vesistömalleilla voidaan arvioida esim. vesistön vesivarojen riittävyyttä kuivakausina. Hydrologista vesistömallia on käytetty vedenlaatumallien osana esim. fosforinhajakuormitusta laskettaessa Savijoen pienellä valumaalueella Varsinais-Suomessa. Lapuanjoella yhdistetään hydrologinen vesistömalli, hydraulinen jokimalli ja vedenlaatumallit vesistöseurantaa tukevaksi järjestelmäksi. Längelmävedellä yhdistetään hydrologinen vesistömalli ja vedenlaatumallit, ja tällä yhdistetyllä mallilla selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutusta vesistön hajakuormitukseen.

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä

Lisätiedot

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.

Lisätiedot

teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Kimmo Söderholm JÄRVEN JUOKSUTUKSEN LASKENTA VESISTÖMALLIJÄRJESTEL-

teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Kimmo Söderholm JÄRVEN JUOKSUTUKSEN LASKENTA VESISTÖMALLIJÄRJESTEL- teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Kimmo Söderholm JÄRVEN JUOKSUTUKSEN LASKENTA VESISTÖMALLIJÄRJESTEL- MÄSSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin Mustonen Kaisa 1, Mykrä Heikki 2, Sarremejane R. 1, Marttila H. 2, Veijalainen N. 2, Sippel K. 2, Muotka T. 1, Hawkins C.P. 4

Lisätiedot

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Iijoen työraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Bertel Vehviläinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Antti Parjanne,

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE 14.2.2013

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE 14.2.2013 Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE Viime vuoden sadanta Suomessa oli 15-40% yli keskimääräisen Last year s precipitation in Finland was 15-40% above the average

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty

Lisätiedot

Hydrological applications

Hydrological applications Hydrological applications FMI radar and NWP data used operationally at SYKE in river models. Radar based (urban) flood research and product development with SYKE, HUT and private companies (Maa ja Vesi/Pöyry)

Lisätiedot

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö 9.1.24 Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen

Lisätiedot

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?

Lisätiedot

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5. Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus 29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut

Lisätiedot

Monilähteinen tulvaennustejärjestelmä (Multi-Source Information System for Flood Forecasting): Päätösseminaari 25.10.2011

Monilähteinen tulvaennustejärjestelmä (Multi-Source Information System for Flood Forecasting): Päätösseminaari 25.10.2011 Monilähteinen tulvaennustejärjestelmä (Multi-Source Information System for Flood Forecasting): Päätösseminaari 25.10.2011 Yleistä FloodFore-projektista Aika: 1.11.2008 31.10.2011 (3 v.) Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Hautaperän tekojärven padotus- ja juoksutusselvitys

Hautaperän tekojärven padotus- ja juoksutusselvitys TEKNILLINEN TIEDEKUNTA Hautaperän tekojärven padotus- ja juoksutusselvitys Lauri Keskitalo Diplomityö Ympäristötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Koulutusohjelma Ympäristötekniikka

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Noora Veijalainen, Kimmo Ruosteenoja, Jari Uusikivi, Antti Mäkelä, Bertel Vehviläinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Tammikuu 2050? Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Lauri Arvola Helsingin yliopisto Maaliskuu 2050? Ilmatieteen laitos: Lämpötila etenkin talvilämpötilat kohoavat hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE

Lisätiedot

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen Seinäjoki/16.05.2017 Kunnostusojitus pohjavesialueilla Tuomo Karvonen Avoimet aineistot Paikallinen data Laskentamalli Arvio ojituksen vaikutuksista Suunnitelma S U U N N I T T E L I J A Kunnostusojitusten

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit Lohjanjärven säännöstelyn tarkistaminen Harri Myllyniemi / SYKE 30.1.2018 Sisällys Työn tarkoitus... 2 Vesistömallin

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA Lapin Kaiku: Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun- webinaari ja työpaja Hannu Lauri, DI, Pöyry

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma

Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma, Pöyry Finland Oy Miksi mallinnusta tarvitaan? Kaivoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS

CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS LÄMPÖTILA... 2 ILMANPAINE... 2 PUUSKAENNUSTE... 3 KOVAN JA MYRSKYPUUSKAN TODENNÄKÖISYYS... 3 TUULIRUUSUT VESIALUEILLA... 4 TUKALAN HELTEEN TODENNÄKÖISYYS... 4 SPORTTIKELI... 5 RANTAKELI...

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Alajärven säännöstelyn kehittäminen RAPORTTEJA 15 2019 Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna Pekka M. Rossi*, Elina Isokangas, Heini Postila, Hannu Marttila Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?

Lisätiedot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja

Lisätiedot

Hydrologinen mitoitus

Hydrologinen mitoitus Hydrologinen mitoitus Noora Veijalainen Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskus Patoturvallisuuskoulutus 12.-13.10.2017 Noora Veijalainne, SYKE 20.10.2017 Johdanto Patojen hydrologinen mitoitus takaa padon

Lisätiedot

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet

Lisätiedot

Jääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin

Jääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin Jääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin Maria Kämäri 1,2, Petteri Alho 3,4, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1, Noora Veijalainen 1, Eliisa Lotsari 2 1 Finnish Environment Institute, SYKE

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä? Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä? Nora Sillanpää, tutkijatohtori (TkT) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Maailman vesipäivän seminaari

Lisätiedot

Epävarmuus ja sen huomioiminen hydrologisessa mallinnuksessa

Epävarmuus ja sen huomioiminen hydrologisessa mallinnuksessa Epävarmuus ja sen huomioiminen hydrologisessa mallinnuksessa Jarkko J. Koskela Harri Koivusalo Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Mallinnusseminaari

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien

Lisätiedot

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Lassi Warsta & Teemu Kokkonen, Luke, Vantaa Vesi- ja

Lisätiedot

Padotus- ja juoksutusselvitys

Padotus- ja juoksutusselvitys Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

OPERA Vesistömallien kehittäminen Vuoden 1999 tutkimusohjelman loppuraportti

OPERA Vesistömallien kehittäminen Vuoden 1999 tutkimusohjelman loppuraportti OPERA Vesistömallien kehittäminen Vuoden 1999 tutkimusohjelman loppuraportti Markus Huttunen Sirpa Joukainen Bertel Vehviläinen SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 1. helmikuuta 2001 ISBN 952-11-0840-1 ISSN 1455-0792

Lisätiedot

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto

Lisätiedot

Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa

Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa pertti.nurmi@fmi.fi Pertti Nurmi Meteorologinen tutkimus Ilmatieteen laitos pertti.nurmi@fmi.fi Älyliikenne on Ilmatieteen laitoksen yksi lähivuosien

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Mean annual temperature ( C) 8 7 6 5 4 3 2

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisista mittauksista Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot