Hyvinvointia. yvinvointia. Kontiolahden ja Joensuun. sosiaali- ja terveystoimien yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2013 alusta.

Transkriptio

1 yvinvointia nt ia v i Kontiolahden ja Joensuun sosiaali- ja terveystoimien > Lue lisää seuraavilta sivuilta ja käy osoitteesta:

2 Kontiolahden ja Joensuun sosiaali- ja terveystoimien Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pekka Kuosmasen vastuulla on jatkossa noin joensuulaisen ja kontiolahtelaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Joensuu hoitaa ensi vuoden alusta lähtien yhteensä noin joensuulaisen ja kontiolahtelaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eli sote-palvelut. Yhteistoiminta-alueen perustamisen taustalla on eduskunnan säätämä Paras-laki. Laki edellyttää, että sote-palvelujen kokonaisuus pohjautuu vähintään asukkaaseen. Koska Kontiolahden nykyinen asukaan väestöpohja ei yksin riittänyt lain vaatimukseen, yhteistyötä lähdettiin rakentamaan Joensuun kanssa. - Joensuu on kontiolahtelaisten luonnollinen asioimissuunta, yhteistyö näiden kahden kunnan välillä on hyvin luontevaa, Joensuun sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pekka Kuosmanen taustoittaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat koko kahden kunnan väkeä elämänkaaren alusta loppuun. - Äitiysneuvolat ja syntymättömät lapset, kotihoito, tehostettu palveluasuminen, vuodeosasto, ikääntyvien ihmisten terveystarkastukset. Osa työikäisistä toki saa tietyt palvelut työterveyshuollosta, mutta kaikki me näiden palvelujen piiriin elämämme ajan kuulumme, Kuosmanen listaa. Hyviä käytäntöjä vahvistetaan Kontiolahden sote-henkilöstö siirtyy vuoden alusta Joensuun kaupungin palvelukseen. Muutos on tältä osin puhtaasti hallinnollinen. YHTEISTYÖN VOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN Joensuu ja Kontiolahti huolehtivat jatkossa väestään yhdessä Kontiolahden ja Joensuun valtuustot päättivät viime vuoden elokuussa sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueen perustamisesta. Yhteistoiminta-alueesta sopiminen tarkoittaa sitä, että Joensuu vastaa ensi vuoden alusta lähtien kahden kunnan terveys- ja sosiaalihuollon tehtävistä. Kokonaisuudessa on mukana myös erikoissairaanhoito. Jatkossakin palvelut löytyvät tutuista toimipisteistä. - Muuten yhteistyökuviossa on lähdetty siitä, että Kontiolahdessa palvelurakenne toimii lähtökohtaisesti hyvin, eikä sitä ole tarvis lähteä hämmentämään, Kuosmanen kiteyttää. Hän muistuttaa, että yhteistyösopimukseen on erikseen vielä kirjattu, että lähipalvelut sekä Kontiolahden kirkonkylällä että Lehmossa tulevat säilymään. Kunnat ovat valmistelleet yhteistoiminta-alueeseen siirtymistä huolellisesti. Työntekijät ovat päässeet suunnittelemaan kokonaisuutta myös keskenään. Uuden luomisessa hyviä käytäntöjä on voitu poimia puolin ja toisin. Lähipalvelut sekä Kontiolahden kirkonkylällä että Lehmossa tulevat säilymään.

3 > Käy osoitteesta: - Isommalla kaupungilla on tarjottavana kokonaisuuteen joitain sellaisia erityispalveluja, joita pienemmällä kunnalla ei tähän saakka ole ollut käytettävissään. Näitä ovat muun muassa tietyt erityispalvelut, kuten tähystykset. On myös erityispalveluja, joita kontiolahtelaiset ovat aiemmin hakeneet keskussairaalasta ja jotka jatkossa on mahdollista saada Siilaisilta. Niin ikään Kontiolahdella on ollut kasvatusja perheneuvolapalvelut, mutta jatkossa he saavat tiimiinsä mukaan myös lastenpsykiatrin. Myös joissakin päihdehuollon erityispalveluissa Kontiolahden palvelut monipuolistuvat. Ammatillista tukea Pekka Kuosmanen näkee yhteistyössä hyviä puolia myös työntekijöiden kannalta. - Pienemmässä kunnassa muutamat erityistyöntekijät ovat toimineet aiemmin yksin. Nyt suuremmassa kokonaisuudessa työntekijät pääsevät laajempaan työyhteisöön saaden päivittäiseen työhönsä ammatillista tukea. Sosiaali- ja terveysjohtaja arvioikin, että jatkossa suurempi sote-yksikkö voi näyttäytyä entistäkin vetovoimaisempana yksikkönä rekrytoinneissa. - Sekä Joensuussa että Kontiolahdella esimerkiksi lääkäritilanne on takavuosiin verrattuna jo varsin hyvä. Joensuussa on panostettu terveyskeskuslääkäritoimintaan viime vuosina paljon. Tehdyt toimenpiteet, muun muassa nuorille terveyskeskuslääkäreille annettu kokeneen kollegan tuki, ovat tuottaneet tulosta. Yhteenlaskettuna Joensuun ja Kontiolahden sote-palveluihin on varattu noin 230 miljoonaa euroa. Joensuu on budjetoinut ensi vuoden palveluihin 201 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet kaupungin budjetista. Kontiolahden osuus budjetista on noin 30 miljoonaa euroa. Sote-palveluissa kuntalaisia palvelee yhteensä yli henkilöä. - Sote-palveluihin käytettävä summa on vuosittain kasvanut. Sama kehitys näyttää jatkuvan myös ensi vuonna, vaikka tavoitteena on pitää kasvu kurissa. Sinällään yhteistoiminta ei ole tuomassa merkittäviä kustannussäästöjä, Pekka Kuosmanen arvioi. Yhteistoiminta -alueen perustamisen taustalla on eduskunnan säätämä Paras-laki Työntekijät pääsevät laajempaan työyhteisöön saaden päivittäiseen työhönsä ammatillista tukea. Yksityinen voi olla hyvä kirittäjä Pitkän uran sosiaali- ja terveyshuollon eri haasteissa tehnyt Pekka Kuosmanen suhtautuu luottavaisesti Joensuun ja Kontiolahden sote-yhteistyöhön. Kokonaisuutta on rakennettu harkiten ja hyvässä hengessä. Aiemmin toteutuneista kuntaliitoksistakin on yhteistyön sujuvuudesta opittu yhtä ja toista olennaista. Tulevaisuuden rakennemuutoksessa alan konkari listaa isoja asioita ratkottaviksi. - Miten nykyisen hallituksen kaavailema kuntarakennekuvio etenee? Miltä tapahtuu valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa? Häviävätkö kuntayhtymät? Rahan riittävyys on suuri kysymys. Miten rakenteita ja toimintoja pystytään muuttamaan siten, että tarvittavat palvelut pystytään tuottamaan myös tulevaisuudessa edessä on isoja kysymyksiä ratkaistavaksi, Kuosmanen pohtii. Samaan hengenvetoon hän arvioi, että ihmisillä itsellään ja myös vapaaehtoistoiminnalla on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon työnjakoa Kuosmanen lähestyy monituottajamallin näkökulmasta. - Peruspalvelujen tuotanto ja järjestämisvastuu säilyvät kunnalla. Näkisin, että jatkossakin kunta myös tuottaa suurimman osan palveluista. Kuitenkin tietyissä asioissa yksityinen palveluntuottaja rinnalla on meille myös hyvä kirittäjä. Onnistuneena esimerkkinä yksityisestä palveluntuottajasta Kuosmanen mainitsee Sovatek-säätiön. Säätiö on tuottanut Joensuun päihdehuollon palvelut jo parin vuoden ajan. - Sovatek on tuonut meille merkittävän osaamislisän. Yhteistyössä heidän kanssaan olemme pystyneet muuttamaan aiemman laitospainotteisen palvelurakenteen avopainotteiseksi. Nyt meillä avovastaanotot toimivat, ja kokonaisuuteen saatiin myös päihdelääkärin palvelut. Rahasta puhuttaessa hän täsmentää, että palvelujen yhdistyessä kumpikin kunta maksaa omana osuutenaan niistä palveluista, joita väestö todellisuudessa käyttää.

4 Kontiolahden ja Joensuun sosiaali- ja terveystoimien OTTO TURUNEN Kunnalla ei merkitystä Otto Turunen Lehmosta on varsin tyytyväinen kunnallisten sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttäjä. Tiuhaan hän ei ole palveluja tarvinnut, terveyskeskuksessa Turunen muistaa asioineensa viimeksi noin puolitoista vuotta sitten. Joensuun ja Kontiolahden yhteistyöstä hän on perillä. SIRPA KURVINEN Hirveän tyytyväinen olen Reseptin uusimiseen ei aikaa tarvinnut varata, niinpä joensuulainen Sirpa Kurvinen sai asiansa hoidetuksi Siilaisten terveyskeskuksessa tuota pikaa. - Hirveän tyytyväinen olen palveluihin, Kurvinen hymyilee. KAUKO RATILAINEN Jonot vaivana Joensuulainen Kauko Ratilainen on sitä mieltä, että terveyspalvelujen jonot ovat aivan liian pitkät. Julkisia palveluja Ratilainen sanoo käyttävänsä perin harvakseltaan. - Yksityispuolelta avun saa paljon nopeammin. Se tosin maksaa, viimeksikin meni 300 euroa, Ratilainen muistelee. - Ihan yksi hailee, mistä kunnasta palvelun saa, kunhan palvelun saa, Turunen pohtii. Vanhempaa väkeä pohdituttaa Odotusta ilman päivystyskiirettä Pääasia, että palvelu on kunnallista LEENA RÄNEN Kulhossa asuva Leena Räsänen työskentelee vanhustyössä Lehmossa. Räsäselle kahden kunnan sote-yhteistyön käynnistyminen on varsin tuttu asia. Hänen mukaansa työporukassa tulevaan uudistukseen suhtaudutaan myönteisesti. - Ikäihmiset sen sijaan tuntuvat pohtiva, josko uudistuksen myötä kontiolahtelaisista tulee kokonaan joensuulaisia. Vaan tässä yhteydessä arki ei tule muuttumaan, kun palvelut saadaan edelleen samoista tutuista paikoista, Räsänen tietää. EERO KORHONEN Siilaisilla hammaslääkäriin kiirehtinyt joensuulainen Eero Korhonen kertoo odottaneensa hyvän tovin lääkäriin pääsyä. Hammaslääkäriajan saamiseen hän laskee kuluneen kolmisen kuukautta. Jos kiire ei ole aivan päivystysasian luokkaa, niin odottaa pitää. Korhonen käyttää kunnallisia sote-paveluja muutaman kerran vuodessa. - Joensuun ja Kontiolahden yhteistyön tiivistämisellä ei taida joensuulaisille juuri merkitystä olla, Korhonen pohtii. SUVI MÄKELÄ Äitiyslomalla oleva Suvi Mäkelä Lehmosta on tyytyväinen neuvolapalvelujen käyttäjä. Terveydenhoitajana työskentelevä Mäkelä on seurannut yhteistyön rakentumista toistaiseksi vähän sivusta, työpaikalta kantautuneet viestit ovat kuitenkin olleet myönteisiä. - Pääasia, että palvelut säilyvät kunnallisina jatkossakin. Yhteistyö Joensuun kanssa voi tuoda kontiolahtelaisille myös joitakin erikoislääkäripalveluja, Mäkelä arvelee.

5 > Käy osoitteesta: Kurssi vahvasti kohti parempaa Joensuun johtava ylilääkäri Ari Laakkonen on innoissaan. Vielä vajaa vuosi sitten Joensuussa kipuiltiin lääkärivajeen kanssa, nyt tilanne on toinen. Tällä hetkellä avoinna on yksi paikka avoterveydenhuollon ylilääkäri johon henkilöä ei vielä ole katsottuna. Muut virat ovat jo täynnä tai tulijat vähintäänkin jo tiedossa. Laakkonen iloitsee eritoten siitä, että mielenterveyskeskuskin on kesän jälkeen saamassa pari psykiatria lisää. - Kontiolahdella lääkärien virat sinällään ovat täynnä, mutta porukkaa on virkavapaalla ja yksi jäämässä äitiyslomalle. Onneksi jo nyt Joensuu on pystynyt auttamaan Kontiolahtea rekrytoinneissa, Ari Laakkonen kertoo. Nuoria lääkäreitä Joensuu on ruvennut kiinnostamaan eritoten sen jälkeen, kun Laakkonen ja Joensuun koulutusylilääkäri Tytti Tolonen jalkautuivat rekrytoimaan tulijoita Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun. Viesti oli yksinkertaisesti se, että Joensuussa nuorille lääkäreille ryhdyttiin tarjoamaan seniorilääkärien tukea, säännöllisiä tapaamisia, koulutusta sekä työyhteisön turvaa. Työnantajana Joensuu haluaa kehittyä avoimempaan ja joustavampaan suuntaan. Muutamiin rekrytointitapaamisiin mukaan otettiin nuori tulokaslääkäri omin sanoin kertomaan arjesta Joensuussa. Viesti meni perille: - Asiakkaidemme näkökulmasta palvelu on jatkossa entistä vakaammalla pohjalla. Isossa organisaatiossa tukea löytyy puolin ja toisin myös henkilöstöresursseihin. Kontiolahtelaisten ulottuville tulevat myös muutamat erikoispalvelut, kuten tähystykset ja Siilaisilla käynnistyvät sydämen rasituskokeet. - Niin kontiolahtelaiset kuin joensuulaisetkin voivat jatkossakin turvallisin mielin hakeutua omaan tuttuun terveyskeskukseensa. Laakkonen näkee, että suurempana yksikkönä tuleva sote-alue on entistä vahvemmilla, kun kilpailutetaan erilaisia tuote- ja palveluhankintoja. - Isommalla volyymillä kilpailu on helpompaa, odotettavissa on myös säästöjä. Se on kuitenkin selvää, että henkilöstöresursseissa emme ole säästämässä. Laakkosen uurastus avoterveydenhuoltopalvelujen parantamiseksi jatkuu täydellä teholla. Organisaation johtamismallia hiotaan edelleen, jotta asiakkaat saavat käytännön arjessa mahdollisimman hyvää palvelua. Yksi iso haas- Johtava ylilääkäri Ari Laakkonen arvioi, että asiakkaiden näkökulmasta palvelu on jatkossa entistä vakaammalla pohjalla. Niin kontiolahtelaiset kuin joensuulaisetkin voivat jatkossakin turvallisin mielin hakeutua omaan tuttuun terveyskeskukseensa. te on nopeuttaa vuodeosastolta kotiutuvien kuntoutumista ja kotiutumista. Hallinnollisen työn keskellä Laakkonen aikoo osallistua säännöllisesti myös terveyskeskusten vastaanottotyöhön vähintään sen verran, ettei arkirealismi pääse unohtumaan. Onneksi paljon haltijana hääräävän miehen kanttia ja stressinsietokykyä on koeteltu aiemminkin; lähes vuoden pesti Afganistanissa rauhanturvaajajoukkojen lääkärinä karisti turhat hötkyilyt. - Taitaa olla historian ensimmäinen kerta, kun Joensuusta on viestitty sijaisuuksia hakeville lääkäreille, ettei tänne mahdu nyt enempää tulijoita tällä hetkellä. Tuleva vuosi 2013 näyttää hyvältä. Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua ja rekrytointiin on panostettava jatkossakin voimakkaasti tulevien vuosien osalta. Ari Laakkonen näkee kahden kunnan tiivistyvässä sote-yhteistyössä rekrytointien lisäksi muitakin hyviä puolia. Henkilöstöresursseissa emme ole säästämässä.

6 Kontiolahden ja Joensuun sosiaali- ja terveystoimien Helvi Mustonen on tyytyväinen Kontiolahden järjestämään päivätoimintaryhmään. Kunhan Seijaa ei meiltä viedä Kontiolahden Tähkäpihan kuntosalilla on torstaisena aamupäivänä meno parhaimmillaan. Helvi Mustonen (85) harjoittelee jalkalihaksia. Mustonen matkustaa Uilosta Kontiolahden kirkonkylälle vanhusten päivätoimintaryhmän tapaamiseen viikoittain. - Tämä on erinomainen palvelu. Samalla käyntikerralla saa kaiken tarpeellisen terveydenhuollon palvelut, lääkärin, apteekki- ja kauppakäynnit kaikki samassa paketissa, Helvi Mustonen iloitsee. Kotonaan yksin asuvalle Mustoselle päiväkäynti kirkonkylällä on samalla virkistävä tilaisuus tavata toisia ikäihmisiä. - Tämähän on kuin vertaistukiryhmä, joita nykyään muutenkin perustetaan. Hyvä ja tärkeä tilaisuus tämä on tavata toisia samanlaisessa elämäntilanteessa olevia. Ida Kettunen Jakokoskelta ja Hulda Varis Kulhosta ovat samaa mieltä Mustosen kanssa päivätoimintaryhmässä saa hyvät liikunnat hyvässä seurassa. Päivänpolttavista ajankohtaisaiheistakin juttua piisaa, tosin Mustonen huokaa maailman muuttuneen siihen malliin, ettei asioiden perimmäisestä tarkoituksesta oikein aina pääse jyvälle. Joensuun ja Kontiolahden vanhuspalvelujen yhdistäminen kuuluu olevan tuttu asia. Tulevaan muutokseen liittyi vain yksi varmistettava asia. - Kunhan Seijaa ei meiltä viedä, niin hyvä on, Mustonen muistuttaa viitaten Seija Lehikoiseen, joka toimii päivätoimintaryhmän johtajana. Eikä viedä Seijaa, lupaa Kontiolahden hoitotyön päällikkö Anni Pesonen. - Kuntalaisten kanssa lähityötä tekevät ihmiset säilyvät, mikään arjessa ei tältä osin muutu. Kun alue ensi vuoden alusta lähtien suurenee, meillä on päinvastoin mahdollisuus palvelujen monipuolistamiseen. Anni Pesosesta tuli Kontiolahden hoitotyön päällikkö reilu vuosi sitten. Käytännössä hän hyppäsi suoraan suunnittelemaan Kontiolahden ja Joensuun sote-yhteistyötä. Suurimmat muutokset koskevat päällikkötasoa sekä toimistohenkilöstöä, myös Pesosta itseään. - Tämä oma hoitotyön päällikköhommani lakkaa, ja virka muutetaan avoterveydenhuollon osastonhoitajaksi. Siirryn uudessa organisaatiossa kotihoidon päälliköksi vastuualueena kotiin annettavat hoito- ja hoivapalvelut sekä ennakoivat vanhuspalvelut, esimerkiksi palveluohjaus ja päivätoiminta. Tähkäpihan palvelukeskus tarjoaa päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa kahdeksan syys- ja talvikuukauden aikana. Henkistä vireyttä, fyysistä kuntoa, ateriat ja kauppa-asioinnit samalla reissulla. - Kontiolahti on maantieteellisesti repaleinen kunta. Matka keskuspaikkoihin ja kaupoille voi olla pitkäkin. Päivätoiminta on meille tärkeä palvelumuoto, Pesonen muistuttaa. Sote-yhteistyössä myös vanhuspalvelujen toimintatapoja on soviteltu yhteen periaatteella, että hyviä käytäntöjä hyödynnetään puolin ja toisin. - Yhtenäisiä käytäntöjä on ollut jo tähänkin saakka. Sanoisin, että nyt tulevat muutokset ovat enemmänkin hienosäätöä. Kuntalaisten kanssa lähityötä tekevät ihmiset säilyvät, mikään arjessa ei tältä osin muutu. Meillä on päinvastoin mahdollisuus palvelujen monipuolistamiseen. Kotihoidon päälliköksi siirtyvä Anni Pesonen vastaa uudessa organisaatiossa kotiin annettavista hoito- ja hoivapalavleuista sekä ennakoivista vanhuspalveluista.

7 > Käy osoitteesta: Kontiolahden lastensuojelu yhteen osoitteeseen Työntekijät ovat olleet alusta lähtien mukana yhteisen mallin rakentamisessa. Sosiaalipalvelujohtajana Leena Korhosen mukaan palvelutarpeet kasvavat, kun asukasmäärät lisääntyvät ja kuntien vastuulle tulee uusia lakisääteisiä tehtäviä. Sote-yhteistyön rakentamisessa hän antaa hyvää palautetta työntekijöille, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana yhteisen toimintamallin rakentamisessa. Kontiolahdessa peruspalvelujohtajan tehtäviä hoitanut Leena Korhonen aloitti lokakuun alussa myös Joensuun sosiaalipalvelujohtajan tehtävien hoitamisen. Varsinaisesti hän siirtyy virkaan Joensuuhun ensi vuoden alusta lähtien. Kaikkiaan sosiaalipalveluissa kontiolahtelaisia ja joensuulaisia asiakkaita palvelee jatkossa noin 260 työntekijää. Sosiaalipalveluihin kuuluvat perhe- ja vammaispalvelut. Perhepalvelut sisältävät aikuissosiaalityön sekä lastensuojelun. - Asiointipaikkoja ajatellen ainoastaan lastensuojelupalvelujen toiminnot keskitetään Kontiolahdessa yhteen palvelupisteeseen, kirkonkylän terveysaseman yhteyteen. Jatkossa samasta osoitteesta löytyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelut, Leena Korhonen kertoo. Lastenvalvojan palveluista lasten huolto- ja elatussopimusten tekeminen siirtyy vuoden 2013 alusta myös kontiolahtelaisten osalta Joensuun lastenvalvojille. - Muilta osin organisaatiomuutos ei tuo juurikaan muutoksia, eivätkä asiointipaikat muutu. Korhosen mukaan yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden rakentamisessa tiivis työryhmätyöskentely on toiminut mainiosti. Työntekijät ovat olleet alusta lähtien mukana yhteisen mallin rakentamisessa. - Työkäytännöt kunnissa ovat osittain poikenneet toisistaan. Laajentuvassa työyhteisössä on ollut loistava mahdollisuus oppia menetelmistä ja toimintatavoista puolin ja toisin. Toimintamallien ja työmenetelmien kehittämistä yhdessä jatketaan edelleen. Sosiaalipalvelujen yksi suurimmista haasteista myös jatkossa on palvelutarpeiden kova kasvu. - Asiakasmäärät kasvavat ja toisaalta kunnille on tulossa jatkuvasti uusia lakisääteisiä tehtäviä sosiaalipalvelujen järjestämiseksi. Asiakkaat odottavat ymmärrettävästikin hyvää ja nopeaa palvelua. Jatkossa samasta osoitteesta löytyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelut. Kehittämispäällikkö koordinoi Joensuun ja Kontiolahden sote-yhteistyöhön liittyen kunnat ovat sopineet yhteistyötä koordinoivan kehittämispäällikön tehtävästä. Uusi kehittämispäällikkö aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. - Kehittämispäällikön yksi tärkeä tehtävä on osaltaan tukea sitä, että yhteistyö toimii järkevällä ja asukkaita tyydyttävällä tavalla maaseutualueilla. Haluamme käytännössä huolehtia siitä, ettei kokonaisuutta johdeta jatkossa ylhäältä annettujen tiukkojen käskyjen kautta. Keskeistä on, että Toivomme kuntalaisilta aktiivista palautetta. terveydenhuolto miettii asioita yhdessä nimenomaan asukkaiden palvelujen kannalta, Pekka Kuosmanen tähdentää. Hän lupaa, että kuntalaisia kuunnellaan herkällä korvalla. - Toivomme kuntalaisilta aktiivista palautetta, jota voi jättää suoraan henkilökunnalle tai nettisivujen kautta. Palautteen avulla pystymme kehittämään toimintaa entistä parempaan suuntaan. Kannattaa siis ottaa yhteyttä, Joensuun kaupungin viestintäpäällikkö Ville Moilanen rohkaisee.

8 Kontiolahden ja Joensuun sosiaali- ja terveystoimien Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkojen osoitteet ja puhelinnumerot pysyvät ennallaan. Tarkemmat sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteystiedot löytyvät kuntien nettisivuilta sekä Fonectan julkaisemasta Pohjois-Karjalan puhelinluettelosta. Joensuun ja Kontiolahden terveysasemat Eno Enontie Kiihtelysvaara Aprakkatie Kontiolahti Aputie Lehmo Kylmäojantie Niinivaara Suvikatu 18, 2 kerros Pyhäselkä Sähkötie Rantakylä Ruoritie Siilainen Noljakantie 17 a Tuupovaara Alatie Uimaharju Harjunraitti Arkipäivinä ja virka-aikaan soitetaan oman alueen terveysasemalle. Terveysasemilla on ajanvarauksella sairaanhoitajien ja lääkäreiden päiväpäivystysaikoja. Perusterveydenhuollon päivystys Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (Tikkamäentie 16) on tarkoitettu kiireellisiä sairastapauksia varten. Päivystykseen ei anneta puhelinajanvarauksia, ei myöskään lapsille. Sote-liitteen tekstit: Sirkka-Liisa Salmela/Viestintä Ässä Oy, Kuvat: Viestintä Ässä Oy