Maatalouspolitiikkakatsaus MTK Pohjois-Savo kevätkokouskierros Lähde:Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Transkriptio

1 Maatalouspolitiikkakatsaus MTK Pohjois-Savo kevätkokouskierros 2013 Lähde:Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

2 Maatalouden yrittäjätulon ja palkansaajien ansiotason kehitys (reaaliset indeksit v = 100) E Maatilojen yrittäjätulo Palkansaajien ansiotaso

3 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 2/2002 3/2002 4/2002 1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 Maataloustuotteiden tuottajahinnat elpyneet Panoshinnat Tuottajahinnat Tuottajahintojen suhde panoshintoihin Vuosi 2000=100, tarkastelu vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus

4 Maatalouden kannattavuuskerroin E Kun kerroin = 1,00, viljelijä saa 14.5 /tuntipalkan ja 5,8 %:n koron yritykseen sijoittamalleen omalle pääomalle 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat 0, e 2012 E Lähde: MTT Taloustutkimus

5 CAP 2020 uudistus

6 CAP Suomen maatalouden suuret kysymykset Mikä on EU:n rahoituskehysneuvottelujen lopullinen ratkaisu? Uudistuksen sisältö: tuotantosidonnaiset tuet, viherryttämisen ja ympäristötuen yhteensovitus, LFA, turvepellot EU:n ja kansallisen rahoituksen kohdentaminen? EU:n ja kansallisen valmistelun ja päätöksenteon aikataulujen epävarmuus - Siirtymäkauden järjestelyt vuodeksi 2014 Miten kansalliset järjestelmät ja tuleva CAP uudistus sovitetaan yhteen? Viljelijän aseman vahvistaminen; tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden merkitys?

7 CAP2020-uudistuksen eteneminen EU:n rahoituskehys helmikuussa Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys oli tammikuussa 2013 ja täysistunnossa Neuvoston kanta ministereiden kokouksessa Neuvoston, komission ja EP:n välinen trilogivaihe alkaa 11.4., päätös kesäkuussa? Jos ei onnistu kesäkuussa, poliittinen päätös siirtynee loppuvuoteen Toimeenpano siirretään vuoteen 2015 Kansallisen CAP-valmistelun aikataulut pidetään ennallaan Mitä ehdittävä tekemään ennen toimeenpanovaihetta: Komission toimeenpanoasetukset Maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyntä Kansallinen CAP:n toimeenpanomalli Uudet valtiontukisäännöt Suomen kansallisten tukien neuvottelut ja yhteensovitus

8 CAP 2020 uudistuksen kansallinen valmistelu

9 CAP Tuotantoon sidottu tuki MTK:n kanta: % (jos jatketaan aiempien päätösten mukaisesti, tarve on 11 %) Kansallisten tukien ratkaisut otettava huomioon Esim. 141-tuen märehtijöiden maksuvaltuus vaatisi noin 20 % Puutarha mukaan luettuna yli 20 % Nykyisiä tuotantoon sidottuja tukia jatketaan Mahdollinen laajentamistarve todennäköisesti suurin AB-alueella Tavoitellaan tuotantosidonnaista tukimahdollisuutta sika- ja siipikarjatuotannolle epäsuotuisilla alueilla Tukimahdollisuus myös ruokaperunalle Tarkempi kohdentaminen kokonaistarkastelun pohjalta ottaen huomioon kansallisten tukien tilanne

10

11 Ympäristökorvauksen tilakohtaiset toimenpiteet Ravinteiden tasapainoinen käyttö: lohkokirjanpito, viljavuusanalyysit, pelto- ja puutarhakasvien lannoitusrajat, ravinnetaselaskenta

12 Ympäristökorvaussitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon Lannan levitys kasvukaudella Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) Suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet Kasvukaudenaikainen kasvipeitteisyys Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Alkuperäiskasvien viljely Vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttö puutarhakasveilla

13 Ympäristökorvaussopimukset Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvatus

14 Sitoumus luonnonmukaisesta oma toimenpide tuotannosta

15 Perusehdot: Eläinten hyvinvointituki Terveydenhuollon vaatimukset Tuotannon seuranta Eläinten pito Suunnitelma toimintahäiriöiden varalta sekä pelastussuunnitelma

16 Lisäehdot: Eläinten hyvinvointituki Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kaksi vaihtoehtoa maitotiloille Kytkettyjen lypsylehmien ja hiehojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Kolme vaihtoehtoa Nautojen jaloittelu ja laidunnus Neljä vaihtoehtoa Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Nurmirehuruokinta?? Korvaustasot tulonmenetykset + lisäkustannukset + transaktiokustannus mahdolliset hyödyt

17 Tuotantosidonnaiset tuet CAP2020 suorat tuet Tuotannonaloittaiset muutostarpeet, alueellinen kohdentaminen, palkkioiden määrät ja yksikkötukitasot Tukioikeusjärjestelmä MTK:n kanta: uudet tukioikeudet myönnetään nykyisten pohjalta siten, että uudet tukikelvottomat alat saavat tukioikeuden ja käyttämättömät tukioikeudet leikataan pois Tukioikeuksien korotusten (lisäosa) sulautumisessa tasatukeen otetaan huomioon tuotantosidonnaisen tuen määrä ja kohdentuminen Nykyistä järjestelmää todennäköisesti mahdollista jatkaa (pj. maa Tanskan esitys) Mavin uusi esitys komission esityksen pohjalta

18 Degressio CAP2020 luonnonhaittakorvaus Valtion esitys kaksiportaiseksi malliksi: täysi tuki 150 ha asti, ha 80 % ja yli 500 ha 50 % tuesta MTK:n kanta: Ei porrastusta Ikäehto Valtion esitys mukaan LFA-korvauksessa ei ole ikärajaa Tuottajajärjestöt: sama ikäehto kuin kansallisessa tuessa ( mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä ) Ikäehdon eri vaihtoehtoja selvitetty Mavissa ja Melassa

19 Siirtymäkauden järjestelyt vuonna 2014 Komission alustava suullinen esitys maatalouden erityiskomiteasssa Jatkokäsittely vasta MFF:n päätösten jälkeen keväällä Koskee muita paitsi markkinajärjestelyasetusta Suorat tuet, jäsenmaiden sisäinen tasaus, pilareiden väliset siirrot, art. 68 mukaiset erityistuet IACS-järjestelmä voimaan vasta vuonna 2015 Maaseudun kehittäminen vuonna 2014: vanhojen sitoumusten jatko mm. ympäristökorvauksessa ja LFA:ssa, myös täydentävät ehdot; kuitenkin uuden rahoituspäätöksen rahoitus? Horisontaaliasetus: siirtymäkausi koskee kaukokartoistusta, IACS:ia, täydentäviä ehtoja, rahoituskuria, budjettikattoa

20 EU:n monivuotinen rahoituskehys

21 EU:n budjetti vuosille EU:n budjetti on 1 % jäsenmaiden kokonaistuotannon yhteenlasketusta arvosta (maatalousmenot 0,43 % BKT:sta) Maatalouden osuus yhteisön menoista supistunut 1970-luvun alussa osuus oli suurimmillaan 87 % budjettivaroista Vuonna 2013 osuus on vain 32 % Yhteinen maatalousbudjetti on Yhteisen maatalouspolitiikan edellytys Maatalouden ohjaus- ja takuurahasto perustettiin jo vuonna 1961 Halpa vakuutus elintarvikkeiden saatavuudesta EU:ssa Jos EU:n budjettia ei haluta kasvattaa, mistä otetaan rahat Ilmastonmuutoksen torjuntaan Euroopan energiaomavaraisuuden kasvattamiseen Jne. 21

22 Huomioita Eurooppa-neuvoston päätöksestä Suomelle kohdennettuja suorien ja maaseututukien tarkkoja vuosittaisia tukimääriä ei ole vielä tiedossa Päätöksen lopputulosta verrattu eniten komission esitykseen, ei todellisiin tukimääriin nykyisellä rahoituskaudella Maatalous menettäjä: Agra Europen vertailun mukaan pilari 1:n tuen alenevat reaalisesti lähes 14 %, pilari 2:n tuet 11 % ja yhteismäärä 13 % Jos yleinen hintakehitys nopeutuu yli kahden prosentin vuodessa, myös tuki alenee reaalisesti enemmän Rahoituspäätösten vaikutuksia Suomen maataloudelle on vaikea arvioida tukimäärien puuttuessa, lisäksi lopullinen budjettivarojen kohdentuminen selviää mm. maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisen jälkeen (maaseutukirjekuoren käyttö?) Euroopan parlamentti voi muuttaa vielä päätettyä rahoituskehystä 22

23 Mrd. v hinnoin Muutos Komission muutettu Eurooppa-neuvoston EU-neuvoston Budjetin pääluokka ehdotus päätös päätös vrt mrd. % 1. Älykäs kasvu 438,6 494,8 450,8 12,1 2,8 2. Kestävä kehitys ja luonnonvarat 412,6 386,5 373,2-39,4-9,6 josta suorat tuet ja EU:N RAHOITUSKEHYKSET VUOSINA JA markkinatoimet 330,1 283,1 277,9-52,2-15,8 3. Turvallisuus ja kansalaisuus 12,2 18,8 15,7 3,5 28,4 4. Globaali Eurooppa 55,9 70,0 58,7 2,8 5,0 5. Hallinto 55,5 63,2 61,6 6,1 11,0 josta toimielinten hallinto 51,0 49,8 6. Korvaukset 0,9 0,0 0,0-0,9 MAKSUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 975,8 1033,2 960,0-15,8-1,6 osuus EU-28 BKTL:sta 1,12 1,08 % 1,00 % MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 925,6 987,6 908,4-17,2-1,9 osuus EU-28 BKTL:sta 1,06 % 0,95 % Lähteet: EU-komissio , Euroopan neuvosto

24 Lähde: Agra Europe

25 CAP-budjettikehykset ja Eurooppaneuvoston Komission päätös Toteutunut ehdotus Muutos verrattuna Vuoden 2011 hinnoin mrd. mrd. mrd. mrd. % Suorat tuet Pilari 1 322,00 286,55 277,85-44,15-13,7 Maaseudun kehittäminen Pilari 2 95,74 91,97 85,09-10,65-11,1 Yhteensä 417,74 378,52 362,94-54,80-13,1 Lähde: Agra Europe

26 Milj. / Milj. /v. Eurooppa-neuvoston päätös maaseutukirjekuorien kohdentamisesta 16 jäsenmaalle (yht. 5,55 mrd. ) Milj. euroa Milj. euroa/vuosi Italia Ranska Itävalta Suomi Portugali Espanja Slovenia Ruotsi Irlanti Liettua Belgia Latvia Viro Malta Lux Kypros

27 Hienosäätö CAP2020 luonnonhaittakorvaus MTT Taloustutkimus on laatinut alustavat laskelmat komissiolle: investointien tai muun taloudellisen toiminnan avulla ei millään alueella Suomessa voida ratkaista luonnonhaittaa Tukikelpoinen ala Valtio on hahmotellut neljä valitoehtoa tukeen oikeuttavan maatalousalan määrittelyyn Vaihtoehto A: vuonna 2013 tukikelpoiset alat olisivat tukikelpoisia 2014 Vaihtoehto B: Tilakohtainen viiteala tietyn perusvuoden mukaan Vaihtoehto C: Lohkokohtainen viiteala tietyn perusvuoden mukaan Vaihtoehto D: Tukikelpoisuus sidottaisiin peruslohkoihin tietyn vuoden pintaalan mukaan Keskeisenä ongelmana valtion näkökulmasta raiviot ja niiden tukioikeus

28 CAP2020 täydentävät ehdot Hiilirikkaiden maiden kyntökielto Suomen vanha kanta: Suomi kannattaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin liitetyn hiilirikkaan maan suojelua koskevaa vaatimusta, koska se hillitsee hiilirikkaiden alueiden raivausta pelloiksi Suomen uusittu kanta: Suomi katsoo, että komission ehdotus kosteikkojen ja hiilirikkaiden maiden suojelusta on tavoitteiltaan oikea ja perusteltu. Ehdotus aiheuttaisi kuitenkin ongelmia maatilojen rationaalisen kehittämisen näkökulmasta monilla alueilla Suomessa ja merkittäviä hallinnollisia kustannuksia. Hiilirikkaan maan määrittelyn vaikeuden vuoksi uuden vaatimuksen soveltaminen tulee rajata kosteikkoihin ja turvemaihin. Parhaiden käytäntöjen edistämisellä tulee minimoida päästöjä. Ehdotusta tulee muuttaa niin, ettei säännöstä sovelleta taannehtivasti. Suomen kantaa on käsitelty kahdesti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa

29 CAP2020 rakennetuki Lähtökohtana yhtäläinen rakennetukijärjestelmä koko maahan Valmistelua hankaloittaa, kun ei tiedetä komission kantaa Etelä-Suomen kansalliseen tukeen; jos 141-järjestelmä jatkuu, onko pääpaino edelleen rakennetuessa Komission esityksen mahdollistamasta investointien tukitasosta ristiriitaista tulkintaa Tuen kohteet Onko max 60 % ( %), vaiko nuorilla LFA-alueella 80 %? nykyistä harvempilukuiset kohteet, pieniä kohteita pois hallinnollisista syistä Tuen muoto Avustus, korkotuki, valtiontakaukset Nykyistä enemmän painoa avustuksille; tuki kohdentuu paremmin tuen saajalle, helpottaa hallinnollista työtä

30 Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys CAP-uudistuksesta (1) Parlamentin maatalousvaliokunta haluaa mm. kumota hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kiellon lykätä LFA uudistusta mahdollistaa tuotantoon sidotun tuen maksamisen 15 % asti kansallisesta kirjekuoresta ja laajentaa tuotantoon sidotun tuen maksumahdollisuuden kaikille maataloustuotteille että ympäristöohjelmaan osallistuvat viljelijät täyttävät automaattisesti vihertämisen ehdot että alle 30 hehtaarin tilojen ja 62-leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevien tilojen ei tarvitse täyttää viljelyn monipuolistamisvaatimusta eli 3 kasvin vaatimusta

31 Parlamentin maatalousvaliokunnan äänestys CAP-uudistuksesta (2) Parlamentin maatalousvaliokunta haluaa mm. luonnonhoitoalan olevan aluksi 3 %, mutta myöhemmin nostaa vaatimus 5 %:iin ja mahdollisesti jopa 7 %:iin käyttää vähintään 25 % kakkospilarin rahasta ympäristötukeen ja luomutukeen lopettaa maitokiintiöjärjestelmän, mutta ottaa käyttöön tuotannon hallintajärjestelmän maitomarkkinoiden kriisitilanteita varten jatkaa sokerikiintiöt vuoteen 2020 luoda uuden elintarvikkeiden hintaseurantajärjestelmän ja avata ruoan hinnanmuodostusta ja markkinaosapuolten marginaaleja

32 Parlamentin täysistunnon äänestys CAP-uudistuksesta (1) Suorat tuet - vihertäminen EP kumosi mahdollisuuden maksaa samasta toimenpiteestä kahteen kertaan, EP ei esitä omaa kantaa vihertämisen ja ympäristötuen yhteensovittamisesta => jatkovalmisteluun komission ehdotuksen pohjalta neuvoston työryhmässä Ekologisen alan määrä 3 % v. 2014, 5 % v. 2016, jatko väliltarkastelun perusteella alle 10 ha maatilat vapautetaan 3 kasvin vaatimuksesta, ha tiloille vähintään 2 kasvia, yli 30 ha tiloilla 3 kasvin vaatimus; yksittäisen kasvin osuus enintään 80 %, kahden kasvin osuus enintään 95 %

33 Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (2) Suorat tuet - vihertäminen Jos vihertämisen ehtoja ei täytetä, sanktio enintään 30 % suorista tuista EP ei hyväksy esitystä sisällyttää ensimmäisen turvemaiden ensimmäisen kynnön kieltoa eikä vesipuitedirektiiviä täydentäviin ehtoihin Suorat tuet muut päätökset Suurille tiloille euron jälkeen tukien alennus Jokaisessa jäsenmaassa suorat tuet vähintään 65 % EU:n keskimääräisestä tuesta vuoteen 2018 mennessä

34 Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (3) Suorat tuet EP:n äänestystuloksen mukaan suorat tukien saajien nimet julkistetaan aivan pienimpiä tuensaajiea lukuunottamatta Tuen saajista negatiivilista : tukea ei myönnetä lentokentille eikä golfkentille yms., ellei tuella ole todistettavasti suuri osuus tuloista Nuorille viljelijöille 25 % top-up vuotuiseen tukeen; jäsenmaiden pitäisi kohdentaa 2 % suorista tuistaan tähän tarkoitukseen

35 Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (4) Suorat tuet EP:n mukaan 15 % jäsenmaiden suorista tuista on mahdollista käyttää tuotantosidonnaisiin tukiin Tuen kohteena on annex I:n mukaiset tuotteet, sian- ja siipikarjanliha mukaan lukien Muita äänestystuloksia Sokerikiintiöitä jatketaan markkinavuoteen 2019/20 saakka Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot mahdollista perustaa kaikille tuotteille vuodesta 2014 alkaen, jotka jäsenmaiden on hyväksyttävä Maidontuotantoa vapaaehtoisesti vähintään 5 %:lla leikkaaville tiloille tukea

36 Parlamentin täysistunnon äänestys CAPuudistuksesta (5) EP:n mukaan jäsenmaiden käytettävä 25 % maaseudun kehittämisvaroista ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin Leader-ohjelmaan EP:n esittää käytettäväksi 5 % jäsenmaiden pilari 2:n varoista Mitä seuraavaksi? Neuvosto pyrkii saamaan jäsenmaiden yhteisen näkemyksen Capin sisällöstä ministereiden kokouksessa Mikäli tämä toteutuu, neuvoston, EP:n ja komission väliset trilogineuvottelut aloitetaan tavoitteena yhteinen päätös kesäkuun loppuun mennessä

37 Ministerineuvoston päätökset Viherryttämiseen käytetään 30 % Cap-tuesta Luonnoihoitoala 5 % Metsän osuuden olleessa alueella yli 50 % ei tarvetta luonnonhoitoalaan jos metsän suhde peltoon 3:1 Kolmen kasvin vaatimuksesta vapautus nurmitiloille Vapatus myös 62 levyspiiriin pohjoispuolella olevat tilat

38 Ministerineuvoston päätökset Tuotantoon sidotun tuen määrä 12 % Tilatukioikeudet muodestaan 2014 tilanteen mukaan, voidaan myös soveltaa kansallisesti ja esim Suomessa voidaan säilyttää vanhat tilatukioikeudet Maidon markkinajärjestelmien raportointi 2014 ja 2018 Sokerikiintiön jatko 2017

39 Ministerineuvoston päätökset Neuvoston päätöksiin sisältyy tavoite valvonnan keväntämiseksi Jatkokäsittely komission ja parlamentin nevotteluihin Tavoitteena, että Irlanti puheenjohtajamaana päsee tekemään ratkaisuesityksen kesäkuussa 2013