Tilaisuuden avaus, Iisalmen Pohjoiskylien alueen ja toiminnan esittely Tarja Martikainen

Transkriptio

1 1 Iisalmen kyläilta Aika: keskiviikko klo Paikka: Honkamäen seurantalo, Kainuuntie 1222a, Iisalmi Osallistujat: n. 60 henkilöä (kyläläisiä, kaupungin virka- ja luottamusmiehiä) Tilaisuuden avaus, Iisalmen Pohjoiskylien alueen ja toiminnan esittely Tarja Martikainen Iisalmen Pohjoiskylien alueella (Lapinniemi, Soinlahti, Ryhälänmäki) on noin 800 asukasta ja 350 taloutta. Alue on kasvavan teollisuusalueen kyljessä. Soinlahdessa on mm. Anaika Wood, Luna Wood, lisäksi muita pienempiä yrityksiä sekä Green Fuel Nordic tulossa. Martikainen totesi, että yhteisöllisyys ja yhteydenpito kaupungin virka- ja luottamusmiehiin on tärkeää. Kyläalueen kannalta on erityisen tärkeää, että alueelle saadaan uusia asukkaita ja sen väkiluku pysyy ennallaan tai jopa kasvaa. Haasteena on nuorten saaminen mukaan toimintaan, tätä on edistetty tekemällä mm. harrastus- ja varastorakennus Honkamäkeen. Kyläalueen tulevaisuuden odotuksia ovat Soinlahden koulun lähiliikunta-alue, kevyenliikenteen väylien jatkaminen, yksityistieavustukset, päiväkodin laajennus sekä nuorten saaminen mukaan kylätoiminaan. Ylä-Savon Veturi Maria Hartikainen Hartikainen totesi, että ajatus kylien yhteisestä illasta nousi esille ensimmäisen kerran jo vuosi sitten. Tämä ilta on uusi alku vuoropuhelulle ja yhteistyölle kylien ja kaupungin välille. Iisalmessa on noin 5600 asukasta haja-asutusalueilla. Tänä iltana nostetaan esille kyläläisille tärkeitä asioita ja mietitään yhdessä mitä on hyvä arki kylissä ja miten asioita voidaan viedä yhteistyössä eteenpäin. Kylissä tulee voida asua, elää ja toimia myös tulevaisuudessa. Hartikainen otti esille kaksi konkreettista esimerkkiä aktiivisesta kylätoiminnasta: 1. Honkamäessä on kylätaloremontin yhteydessä tehty erillinen askartelutila, joka on etenkin nuorille tekemisen ja kokoontumisen paikka 2. Lappetelän lähiliikuntapaikka edistää hyvinvointia ja liikkumista Hartikainen esitteli lyhyesti Veturin toimintasuunnitelman vuosille Suunnitelman painopisteet ovat 1. Nuoriso: tulevaisuuden tekijät, 2. Asukkaiden hyvä arki, 3. Yrittäjyys Ylä-Savon maaseudulla ja 4. Luonnonvarat, ympäristö ja paikallinen kulttuuri. Ylä-Savon Maaseutupalvelut Eero Pulkkinen Ylä-Savon Maaseutupalveluiden toimialueeseen kuuluu neljä kuntaa (Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä). Maaseutupalveluiden tehtäviin kuuluu mm. tukiasiat ja maaseudun kehittämisasiat. Pulkkinen totesi, että kuntakentän muutoksessa kylien yhteistyö on entistä tärkeämpää. Jopa Iisalmen sisällä kylät ovat erilaisia: osa on muuttovoittoisia, osa kauempana ja niillä on vähemmän asutusta. Kylillä on samoja ongelmia mutta myös erilaisia ongelmia. Pulkkinen antoi päättäjille mietittävää ja tehtävän: maaseutuvaikutusten arviointi tulee ottaa päätöksentekoon mukaan, kunnille päätöksenteon apuvälineeksi.

2 2 Iisalmen kaupunki kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen Ronkainen totesi, että virkamiehistä paikalla ovat hänen lisäkseen tekninen johtaja Juhani Räisänen ja kehittämispäällikkö Riitta Topelius. Lisäksi paikalla on kaupunginvaltuutettuja. Iisalmen kaupungin väkimäärä on ollut kasvussa viime vuosina. Iisalmessa ikärakenne suhteessa väestönkehitykseen on valtakunnan keskiarvoa parempi. Työpaikkaomavaraisuus on 104, tässäkin tilanne on keskimääräistä parempi. Työttömyysprosentti 14. Soinlahden alueen jatkokehittäminen ja uusien yritysten tuleminen on kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeää. Kaupunginjohtaja totesi, että investoinneista joudutaan edelleen tinkimään ja kaupungin talouden tasapainottamistyötä on jatkettava. Palveluja joudutaan yhä keskittämään, koska keskittämisen hyödyt ovat selkeät. Koska kylillä on aktiivista toimintaa, tulee palveluja säilyttää siellä jatkossakin mahdollisuuksien mukaan, tästä esimerkkinä vesi- ja viemäriverkot. Iisalmen kaupunki valmistelee parhaillaan strategiaa vuoteen 2025 saakka. Siellä yhtenä tavoitteena on aktiivinen kylätoiminta ja yhteisöllisyys. Kylien kehittäminen kuuluu tulevan elinvoimayksikön tehtäviin. Ronkainen suositteli rekisteröitymättömille tahoille aktiivista rekisteröitymisprosessia, jotta rahoituksen haku on mahdollista. Hän totesi, että rahoitusta voi hakea mm. Veturilta. Hän näki Veturin roolin rahoittajana tärkeänä jatkossakin. Suomessa maaseudusta ja kylistä on yleisesti ottaen positiivinen kuva. Talkootyö ja yhteisöllisyys oli voimakasta luvulla, ajan myötä aktiivisuus on pienentynyt. Ronkainen näki, että kylätoiminnalle on oma paikkansa myös tulevaisuudessa, mutta sen tulee muuttua ja uudistua ajan hengessä. Kaupungilta löytyy kyläiltoihin jatkossakin osallistujia ja kaupunki kannattaa yhteisen keskustelufoorumin perustamista. Keskustelua asukkaiden kehittämistoiveista ja ideoista Risto Ryhänen: Partalan kyläkoulu: kokoontumispaikka häviämässä koulun myötä; Iisalmi lasten ja nuorten kaupunki puheissa, muttei teoissa; kylä ollut aktiivinen: ranta, kota, koulun alueen talkoita tehty; säästöt koulun lakkauttamisesta, mistä säästöt tulevat? Puhutaan toisenlaista kieltä mitä tarkoitetaan. Kaupunginjohtaja: Säästö tulee palkka-, kiinteistö- ja kuljetuskuluista, (Kirkonsalmen kouluun ei tarvitse palkata uutta väkeä), keskittämistä tarvitaan tässäkin asiassa alijäämäisten vuosien vuoksi. Ryhänen: Kasvava oppilasennuste Partalassa. Tarja Martikainen: Iisalmen Pohjoiskylät: Muilta kouluilta ei saa leikata tuntikehystä, joka tulee tapahtumaan, mikäli koulua ei lakkauteta. Kaupungin uuden elinvoimayksikön suurin tehtävä on saada lisää väkeä, jotta oppilaita riittäisi jokaiseen kouluun. Yritystoiminnan tukeminen on tärkeää, jotta uutta väkeä muuttaa ja kylillä riittää asujia. Avustusten säilyttämistä toivotaan. Anni Lyyra: Viitaa: Kyläkoulun lakkautus 2006, kylätoiminnan aktivoiminen uudelleen hankalaa, koska ei ole kokoontumispaikkaa. Koulujen lakkautus on kuolinisku koko kyläyhteisölle. Koulun eteen tehty paljon talkootöitä aikaisemmin, kyläläisten yhteinen tekeminen ei ole rahalla mitattavissa.

3 3 Eljas Kotilainen Kirma: Mihin oppilaat laitetaan, tarvitseeko niille tehdä uuden ryhmän, uusia opettajia? (Säästö 3,5-4 vuotta) Mitä isompi ryhmä, sitä enemmän vaikeuksia opiskelijoilla ja ongelmia vaikeampi käsitellä. Kangaslammen ja Peltosalmen koulujen huonokuntoisuus ja oppilashuollolliset ongelmat ovat erittäin ajankohtaisia asioita. Iisalmen kaupungin arvovalinta onko kaupungissa yksi vai kaksi yläkoulua. Kaupunginjohtaja: Ryhmäkoko Kirkonsalmen koulussa ei kasva merkittävästi, ei tarvitse palkata uutta väkeä. Anne-Minna Auvinen Partala: Oppilasmäärä kasvava joka vuosi, lisäksi tulevaisuudessa oppilaita on vieläkin enemmän. Kuljetuskustannukset lisäksi kasvavat. Toivotaan kaupungilta kauaskatseisuutta. Risto Nousiainen Runni: Runnin kylällä koulu vielä olemassa. Kyläkokous Runnille toiveessa. Nyt on viimeinen aika pistää hynttyyt yhteen ja alkaa yhteistyöhön. Talkootöillä tehty Runnilla paljon. Kyläyhdistykselle tulossa kylätalo, johon saatetaan hakea rahoitusta. Runnilla ongelmana on pääsy uimapaikalle. Ratahallintokeskus on poistanut uimapaikalle vievän radan ylittävän tieliittymän. Kaupungin toivotaan ottavan yhteyttä viranomaisiin asiassa. Tekninen johtaja lupasi olla asiasta yhteydessä ratahallintoviranomaisiin, mutta arvioi, että mahdollisuudet saada liittymä ovat vähäiset. Risto Laajalahti Hernejärvi: Tonttipolitiikka koskettaa kaikkia kyliä, tontteja ei kuitenkaan ole riittävästi tarpeeksi tarjolla haja-asutusalueella. Onko kaupungilla ideoita siihen? Tekninen johtaja: Kaupunki pyrkinyt saamaan tontteja mahdollisimman paljon. Kyläyhdistysten jäsenillä suurempi valta sanoa tontin omistajille tonttien myynnistä. Kylämäisyyttä pyritään saamaan aikaan. Kaupungilla on n. 60 tonttia maaseutualueilla. Mieluummin suositaan kyläalueita kuin syrjäisiä pieniä tontteja. Tarja Martikainen: Lapinniemellä, tontteja ei ole julkisilla markkinoilla. Tontit pimitetään suvuilla. Kylien tulisi pitää ääntä, jotta ne tulevat kuulluiksi. Kyläportti-hanke: nettisivujen päivitystä ei ole ollut vuosiin, tulee selvittää kuka voisi jatkossa päivittää sivuja Iisalmen kaupungin strategian esittely Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Topelius esitteli valmisteilla olevan Iisalmen kaupunkistrategian vuoteen 2025 asti. Strategian voi lukea Iisalmen kaupungin nettisivuilta Info/Strategiat/Kaupunkistrategia-2025-valmistelu Hän totesi, että Veturi tärkeä toimija maaseudun kehittämisessä. Kehittämisen painopisteet ovat Iisalmen kaupungilla ja Ylä-Savon Veturilla samansuuntaiset.

4 4 Keskustelua Elinvoimainen Iisalmi: Pitäisikö puhua elinvoimaisesta Ylä-Savosta? Maahanmuuttajat: tulisi ottaa mukaan toimintaan, tulevat innokkaasti mukaan erilaisiin tapahtumiin; ovat innokkaita opiskelijoita ja heidät otetaan hyvin vastaan kouluissa; oppivat kielen; perheet kaipaavat suomalaisia ystäviä; verkostoituminen tässäkin asiassa kylien välillä hyödyllistä. Riitta Topeliukseen voi ottaa yhteyttä, mikäli haluaa ystäväperheeksi. Iisalmen kylä-kuntayhteistyömallin rakentaminen Maria Hartikainen Hartikainen totesi, että muutamissa puheenvuoroissa on tullut esille yhteistyö sekä kylien välillä että kylien ja kaupungin välillä. Hän totesi, että yhteistyötä on helpointa lähteä viemään eteenpäin jonkin konkreettisen yhteisen asian ympärillä. Hartikainen esitteli kaksi esimerkkiä järjestäytyneistä kylien yhteistoimielimistä: 1. Sonkajärven kyläparlamentti Parlamentti on pyörinyt pari vuotta. Se on hyvä alku vuoropuhelulle Parlamentissa kyläyhdistysten hallitusten jäseniä, 1-2kpl/kokous Sote-asiat, tieasiat, laajakaista-asiat, yhteiset projektit Kunnan edustajia aina mukana ja heillä puheenvuoroja Parlamentista on muotoutumassa keskustelufoorumi, jossa mietitään kuinka asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin Aloitettu hankkeen puitteissa, nykyään kunnan osa-aikainen kyläasiamies toimii koollekutsujana 2. Rovaniemen aluelautakuntamalli Rovaniemellä toimii kuusi aluelautakuntaa, joista Yläkemijoen aluelautakunta on edelläkävijä. Rovaniemen aluelautakuntamalli on edistyksellisin Suomessa. Rovaniemen mallissa aluelautakunnalle on annettu taloudellista päätäntävaltaa. Budjetti esimerkiksi Yläkemijoen aluelautakunnassa noin 2 milj. euroa. Huomionarvoista on, että se ei ole ylittänyt budjettiaan yhtenäkään vuonna. Keskustelua Veroprosentin korotus 20,5 %:iin, velkaantumisaste kohtuullisella tasolla, haasteita sekä virkamiehistöllä että luottamushenkilöillä tulee olemaan tulevina vuosina Kylillä tulisi olla vaikutuskanava. Kylät tarvitsisivat jonkinlaisen keskustelevan kyläfoorumin. Yhdessä kylät pystyvät paremmin vaikuttamaan ja pysymään tilanteen tasalla ja jos virkamiehet ovat aktiivisesti perustettavassa foorumissa mukana, niin syntyy suora linkki kaupunkiin ja sen päätöksentekoon. Kaupunginjohtajan mielestä foorumi voisi olla yksi hyvä vaihtoehto kylien puheenvuoroille. Aluelautakuntamallia ei lyhyellä tähtäimellä voi toteuttaa, se tarvitsee enemmän valmistelua ja keskustelua. Sonkajärvellä kunnan kyläasiamies hoitaa kyläparlamenttiin liittyvät järjestelyt. Vastaavanlaista apua tulisi saada Iisalmen kaupungilta perustettavalle yhteistyöfoorumille, koska se ei tule pelkästään vapaaehtoisvoimin toimimaan. Tarvitaan kyläsihteeri, joka kirjaa kokousmuistion ja välittää sen kaikille toimijoille sekä medialle.

5 5 Jatkosta sopiminen Kokouksessa sovittiin seuraavaa: Kyläfoorumi Järjestetään kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia eli kyläfoorumeita. Foorumi kokoontuu noin puolen vuoden välein eri kylillä. Teemoiksi nostetaan ajankohtaisia asioita. Seuraava kyläfoorumi pidetään Runnilla huhtikuussa 2014 ja sen teema on tonttipolitiikka ja tonttipörssi sekä kyläparlamentin virallinen perustaminen. Kyläparlamentti Toteutetaan Sonkajärven mallin pohjalta. Kyläparlamenttiin nimetään jokaiselta kyläalueelta kaksi edustajaa, kylät nimeävät. Lisäksi kaupungin elinvoimayksiköstä tulee mukaan 1-2 henkilöä. Kyläparlamentti kokoontuu useammin kuin kyläfoorumi. Veturi toimii kyläparlamentin alullepanijana ja kaupunki jatkaa järjestämistä. Kaupunki selvittää, millä panoksella sen on mahdollista lähteä mukaan kyläparlamentin toimintaan. Kyläparlamentin perustamista ja ensimmäistä kyläfoorumia valmisteleva palaveri pidetään jo tämän vuoden puolella. Veturi toimii valmistelupalaverin koollekutsujana.