Sanomalehtiyliopisto syksy 2011 JOHTAMISEN ETIIKKA. JULKAISU No 35. Avoin yliopisto
|
|
- Sofia Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sanomalehtiyliopisto syksy 2011 JOHTAMISEN ETIIKKA 1 JULKAISU No 35 Avoin yliopisto
2 2
3 JOHTAMISEN ETIIKKA 3 Sanomalehtiyliopisto syksy 2011
4 4 Julkaisija Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto, PL 700, Vaasa. Toimittaja Katja Sirviö. Kannen kuva Rauno Kaikkonen. Taitto Merja Kokko. ISBN: ISSN:
5 SISÄLTÖ Raha ei enää yksin sanele... 7 JOHTAMISEN ETIIKKA: KÄSITTEITÄ JA SOVELLUKSIA...10 Kulttuuri spesifioi ongelmat...13 ETIIKAN UNIVERSAALIT JA SPESIFIT PIIRTEET...15 Luottamus työyhteisössä merkitsee Työyhteisö vaikuttaa jopa työntekijän terveydentilaan...18 HYVÄN TAHDON TAIDETTA...20 Tehokkuuskin voi olla eettistä - Rahattomuus ei estä tekemästä kuntaeettisiä päätöksiä...23 HAASTEITA SATELEE MONELTA SUUNNALTA Artikkelissa tarkastellaan kunnallishallinnon erityispiirteitä eettisen toiminnan ja johtamisen näkökulmasta...25 Julkinen palvelu on erityinen Palvelujen yksityistäminen ei tarkoita bisnesmaailmallista toimintaa...28 JULKISEN PALVELUN EETOS: TOIMINTAA YHTEISESTI HYVÄKSYTTYJEN ARVOJEN MUKAAN Johtamisen etiikan osaamiselle kova kysyntä Johtajan rooli on esimerkki myös henkilöstölle...33 EETTISILLÄ ARVOILLA JOHTAMINEN: OSA MENESTYMISTÄ JA ONNISTUMISTA...35
6 6
7 RAHA EI ENÄÄ YKSIN SANELE Katja Sirviö Kun eettisyys ei katoa ihmisestä mihinkään, ja hyvä johtajuuskin on viime vuosina vain korostunut, on Vaasan avoimen yliopiston sanomalehtiyliopiston tämän syksyinen aihe eettinen johtaminen oikeastaan hyvinkin ajankohtainen. Julkisella puolella sekä yrityksissä korostetaan eettisiä arvoja. Kun seurataan politiikkaa, esiin nousevat vaalirahasotkut ja niihin liittyviä eettisiä ongelmia. Voimme miettiä, onko meille pysyvästi syntynyt joitakin huonoja käytäntöjä, julkisjohtamisen professori Ari Salminen pohtii. Raha on arvona sanellut paljon, nyt esiin ovat nousseet myös muut arvot ja moraalikysymykset. Uskon, että kaikki haluamme eettisesti toimivan johtajan, avoimen yliopiston opintopäällikkö Sonja Hakala komppaa. Vaasassa tiedetään, mistä puhutaan, kun puhutaan eettisestä johtamisesta. Johtamisen etiikan tutkimus on kestänyt jo kymmenisen vuotta, ja julkisjohtamisen tutkimusryhmä on aktiivisesti osallistunut kansainvälisen Ethics and Integrity of Governance tutkimuskonsortion konferensseihin jo vuodesta Salminen pitääkin tutkimusta eräänlaisena menestystarinana, muualla Suomessa kun ei yhtä kattavasti ole aiheeseen pureuduttu. Johtamisen etiikasta puhuttaessa puhutaan esimerkiksi organisaatioiden arvoista, yksilön omasta eettisestä käyttäytymisestä tai eettisestä johtamiskulttuurista. Näkökulmakin voi vaihdella yksilöstä laajaan työyhteisöön, Salminen valaisee aihetta. Eettinen johtaminen ei kuitenkaan etene etsimällä syyllisiä esimerkiksi lahjontaan. Paljon tärkeämpää on kehittää parhaita käytäntöjä eettisen toiminnan edistämiseksi. Etiikka tulee esiin, kun jotain arveluttavaa tapahtuu. Meidän tutkijoiden ei pidä lähteä osoittelemaan henkilöitä, mutta voimme etiikan näkökulmasta kysyä, mitä on tapahtunut, miksi, ja mitä joistain tapahtumista seuraa, Salminen kertoo. Kansainvälisissä mittauksissa osoitetaan vuosittain, kuinka hyvä tilanne Suomessa on, mitä tulee korruption vähäisyyteen ja epäsuorasti myös eettiseen johtamiseen. Haasteena on pitää tämä sama eettinen taso ja parantaa sitä. Meidän on säilytettävä tietoisuus tilanteestamme ja käytännöt hyvinä: se on meidän voimavara, joka vahvistaa Suomen ulkoista kuvaa, vientiä ja muuta kansainvälistä yhteistyötä, Salminen huomauttaa. Salminen vakuuttaa myös, että eettinen johtaminen ei tarkoita tehokkuudesta luopumista. Eettisyys ja tehokkuus voivat ilman muuta kulkea käsi kädessä. Julkisella sektorilla pitäisi välttää kohtuutonta ahneutta ja voimakasta oman edun tavoittelua. Avoimen yliopiston sanomalehtiyliopisto vie luentosalin ihmisen kotiin. Sonja Hakala huomauttaa, että kynnys opiskeluun on tehty varsin matalaksi. 7
8 Tällä tavalla tavoitamme ne ihmiset, jotka eivät avoimen yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia ehkä muuten huomaisi. Kasvatamme osaamista, mutta samalla toivomme lisäävämme opiskelijoiden kiinnostusta paitsi julkisjohtamiseen myös muihin yliopistomme oppiaineisiin, Hakala sanoo ja painottaa, että opiskelulle avoimessa ei ole minkäänlaisia taustakoulutusvaatimuksia. Eettisen johtamisen kurssista saa viisi opintopistettä, ja se käy mihin tahansa yliopistotutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Jakso suoritetaan etätehtävällä, opiskelumateriaalina käytetään asiantuntija-artikkelien lisäksi tentaattorin nimeämää ohjekirjallisuutta. Toivottavasti tämä innostaa suorittamaan yliopisto-opintoja, kenties tutkintoon saakka, Hakala ja Salminen toivovat. Viisi sääntöä: Johtajan pitää toimia kuten itse saarnaa 8 Vaikka ideaalia johtajaa ei reaalimaailmasta löydy, voi jokainen verrata ideaalityypin piirteitä todellisuuteen ja arvioida, mihin suuntaan eettiset käytännöt kehittyvät. Esimerkki: Johtajan tulee näyttää hyvää esimerkkiä: Toimi itse niin kuin saarnaat. Ei enempää muilta: Ollakseen uskottava, johtaja ei voi edellyttää muilta enempää kuin itseltään. Muutoin vaarana on tekopyhä asenne. Lain mukaan: Johtajalla kuuluu olla vahva ammatillinen eetos, yhteistä etua edistetään ja toimitaan lain mukaan. Nollatoleranssi: Johtajuuteen kuuluu korruption nollatoleranssi. Vastuunkanto: Palkitessaan henkilöstöä hyvistä tuloksista, esimiehen on tiedostettava puolueettomuutensa ja kannettava vastuunsa epäsuotuisistakin päätöksistä.
9 9
10 JOHTAMISEN ETIIKKA: KÄSITTEITÄ JA SOVELLUKSIA 10 Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää... Mikä on arvokasta tai todella merkityksellistä... Etiikka on tutkimusta elämän merkityksestä tai siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, tai se on tutkimusta oikeasta elämäntavasta. Filosofi Ludwig Wittgenstein, Kirjoituksia Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneita maita saavutus, josta voi olla ylpeä. Silti eettisten loukkausten suhteen pitää olla aina varuillaan. Viimeaikaiset vaalirahasotkut, harmaan talouden epäselvyydet, esiinnousseet yksityisen edun tavoittelut julkisissa tehtävissä ja kansalaisten epäluulo päättäjiä kohtaan eivät ole hyviä merkkejä. Johtajat joutuvat helposti suurennuslasin alle. Kysytään, turmeleeko valta, ja onko moraali rappeutunut. Mihin johtamisen etiikka perustuu? Alan kirjallisuuden mukaan etiikka määrittelee moraalin luonnetta, toisin sanoen sitä, miten oikea erotetaan väärästä. Moraalinen tajunta on kyky erottaa hyvä ja paha. On huomattava, ettei etiikka anna niinkään valmiita vastauksia, vaan tarjoaa kaikille ajattelun ja pohtimisen välineitä. Moraaliteoreettisesta näkökulmasta velvollisuusetiikka korostaa velvollisuuksien noudattamista. Voimakas velvollisuudentunto määrittelee, miten tehtävät suoritetaan, ja millainen eetos ohjaa johtamistyötä käytännössä. Vastaavasti hyötyetiikassa seuraukset muodostavat moraaliopin perustan: mitä hyvää saadaan aikaan, miten asioita voidaan parantaa? Lisäksi hyve-etiikassa korostuvat hyveet ja eettiset arvot. Hyveellinen johtaja tarvitsee monia ominaisuuksia, kuten oikeamielisyyttä, harkintakykyä ja sovittelutaitoa. Johtamisen etiikka ylläpitää työyhteisöjen eettistä kulttuuria. Eettisesti kestävä johtamiskulttuuri perustuu toisaalta siihen, miten vahvistetaan hyviä käytäntöjä, ja toisaalta siihen, miten torjutaan eettisiä loukkauksia. Mielestäni eettinen kehitystyö on tärkeintä. Eettisellä johtamisella edistetään yhteisiä arvoja ja yhteistä hyvää kohti laajempaa eettisyyttä ja tuloksellisuutta. Eettiset arvot perustuvat ajatukseen siitä, mitä pidetään arvokkaana ja hyvänä. Politiikan, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän sekä monien ammattien alueilla on omat eettiset arvojärjestelmät. Onko erityisiä arvoja, jotka antaisivat oikeaa suuntaa johtamiselle? Julkisyhteisöissä arvojen kärkiryhmään kuuluvat oikeudenmukaisuus, luottamus ja integriteetti. Kun noudatetaan oikeudentuntoa ja yleistä oikeuskäsitystä ollaan oikeudenmukaisia. Demokratian kehittäminen, kansalaisten oikeudet palveluihin ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat aina perimmiltään oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Oikeudenmukaisuuden loukkaukset herättävät ihmisissä kaikkein voimakkaimmat reaktiot. Johtajilla on tässä omat haasteensa. Heidän tulee kohdella alaisiaan tasa-arvoisesti ja pitää kiinni sovituista säännöistä. Luottamuksessa on kyse siitä, että järjestelmään tai yksilöön joko luotetaan tai ei luoteta. Tästä on esimerkkejä. Poliittinen järjestelmä, johon kansa ei luota, ei ole uskottava eikä legitiimi, hyväksyttävä. Kun kansa menettää luottamuksensa hallitsijoihin ja valtaapitäviin piireihin, valtio
11 ja sen järjestelmät kaatuvat. Jos yrityksen tai viraston johtaja saa potkut, luottamus on horjunut tai loppunut kokonaan. Varsinainen eettinen pulma tulee vasta siitä, mikäli potkut annetaan ilman kunnollista syytä, tai syyt potkuihin ovat niin vakavat, että ne aiheuttavat oikeudellisia seuraamuksia ja rangaistusvaatimuksia. Integriteetti kuvaa rehellisyyttä ja lahjomattomuutta sekä riippumatonta toimintaa omien periaatteiden mukaan. Johtajan integriteettiä arvioidaan suhteessa omaan työyhteisöön ja ympäristöön. Merkittävä osa integriteetin loukkauksista tulee torjutuksi, mikäli kohtuutonta oman edun tavoittelua ja joskus ahneuttakin pystytään hillitsemään sekä pysymään erossa korruptiosta. Eettinen koodi on toimintaohje, joka ohjaa käyttäytymistä. Ohjeistukset koskevat usein sallitun ja kielletyn rajaa. Tarkemmin säännellään esimerkiksi eettisesti mutkikkaista kysymyksistä kuten esteellisyyden toteamisesta, intressiristiriitojen välttämisestä, lahjojen vastaanottamisesta ja hyväksyttävänä pidettävästä kestityksestä. Ainakin julkisen sektorin johtotehtävissä näitä kysymyksiä joudutaan jatkuvasti miettimään ja etsimään niihin ratkaisuja. Yksilön kohdalla kysymys on siitä, että hän sitoutuu noudattamaan organisaation arvoja ja ammattikohtaisia koodeja. Se on helpommin sanottu kuin tehty, koska virastossa tai yrityksessä saattaa olla useita arvojärjestelmiä ja koodistoja, jotka käytännössä ovat joskus ristiriidassa keskenään, eivätkä aina riittävästi ohjaa eettisesti monimutkaisia päätöstilanteita. Huono johtaminen on hyvän johtamisen kääntöpuoli. Huono johtaminen voi viitata joko siihen, että johdetaan väärin tai ei johdeta lainkaan. Kirjallisuudessa nostetaan esiin huonon johtamisen (mismanagement) ongelmia. Tällöin esitetään, että epäoleelliset rutiinisuoritukset peittävät alleen toimintakulttuurin, joka on vieraantunut todellisista haasteista. Tyydytään minimi- tai alisuorituksiin, eikä edes yritetä tehdä parasta. Koko organisaatio ajelehtii, kun johtaja reagoi asioihin ja ongelmiin jälkikäteen ja hitaasti. Huonon johtamisen kauhuskenaario on puolestaan se, että epäterveet toimintamallit ja rakenteet estävät lopulta aloitekyvyn koko henkilöstöltä. Työyhteisöön leviävät uhkailu ja pakottaminen. Räikeimmillään huono johtaminen sisältää väärinkäytöksiä ja muita korruption piirteitä. Eettisen johtajan ideaalityyppi nostetaan usein esiin etsittäessä eettisesti hyvän johtajan mallia. Koska ideaalimalli ei sellaisenaan esiinny reaalimaailmassa, on kysyttävä, mihin sitä tarvitaan? Ainakin siihen, että jokainen voi verrata ideaalityypin piirteitä todellisuuteen ja arvioida, mihin suuntaan eettiset käytännöt kehittyvät omalla kohdalla tai omassa työyhteisössä. Oheiset huomiot soveltuvat julkisen ja yksityisen sektorin esimiehiin ja johtajiin. Ensinnäkin: johtajan tulee näyttää hyvää esimerkkiä: Toimi itse niin kuin saarnaat. Toiseksi: ollakseen uskottava johtaja ei voi edellyttää muilta enempää kuin itseltään. Muutoin vaarana on tekopyhä asenne. Kolmanneksi: johtajalla kuuluuolla vahva ammatillinen eetos, johon sisältyvät ainakin yhteisen edun edistäminen ja toiminta lain mukaan. 11
12 Neljänneksi: johtajuuteen kuuluu nollatoleranssi suhteessa korruptioon. Johtajan henkilökohtainen integriteetti vahvistaa koko organisaation luotettavuutta. Viidenneksi: palkitessaan henkilöstöä hyvistä tuloksista, esimiehen on tiedostettava puolueettomuutensa ja kannettava vastuunsa epäsuotuisistakin päätöksistä. Ari Salminen Kirjoittaja on Vaasan yliopiston Julkisjohtamisen laitoksen professori Lähteet 12 Heiskanen, Erika & Jari Salo (2007). Eettinen johtaminen. Talentum. Helsinki. Juujärvi, Soile, Liisa Myyry & Kaija Pesso (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Tammi. Menzel, Donald C. (2007). Ethics Management for Public Administrators: Building Organizations of Integrity. London: M.E. Sharpe. Salminen, Ari (ed.) (2010). Ethical Governance : A Citizen Perspective. Publications of the University of Vaasa. Research Papers 294. Salminen Ari & Rinna Ikola-Norrbacka (2010). Trust, Good Governance and Unethical Actions in Finnish Public Administration. International Journal of Public Sector Management 23: 7, Salminen, Ari (2010). Julkisen johtamisen etiikka. Vaasan yliopiston opetusjulkaisuja 60. Salminen, Ari & Rinna Ikola-Norrbacka (2009). Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 288.
13 KULTTUURI SPESIFIOI ONGELMAT Katja Sirviö Vertailututkijalle universaalit ja spesifit piirteet ovat herkkupala, niissä kun on vertailun suola. Esimiehen toiminta on suurelta osin universaalia eli yleismaailmallista, mutta mitä lähemmäksi kulttuurisia eroja tullaan, sitä spesifimmeiltä myös esimiestyön käytännöt näyttävät. Esimiesten käyttäytymisessä kohdataan kaikkialla samat ongelmat kuten miten alainen kohdataan, miten häntä kunnioitetaan, mitä häneltä vaaditaan, mitä hänelle annetaan, professori Esa Hyyryläinen listaa. Spesifiksi ongelmat tulevat, kun kulttuurierot otetaan huomioon kunnolla. Esimerkiksi japanilaisessa kulttuurissa yksilön asema ei ole samanlainen kuin Amerikassa tai meillä. Siellä yksilö on kollektiivi osa, jota ei ehkä esimiestyössäkään juuri yksilönä mietitä. Korruptio on myös universaali ongelma kaikessa julkisessa toiminnassa, mutta sekin hakee eri kulttuureissa spesifejä muotoja. Eri kulttuurien vertailu kertoo, mitkä ovat korruption syyt. Miksi köyhissä maissa on enemmän korruptiota kuin rikkaissa, miksi se on köyhissä erilaista ja millaisia sävyeroja korruptiolla yleensä kulttuureittain on, Hyyryläinen luettelee. Korruptio kuulostaa kaukaiselta asialta tavallisen tallaajan näkökulmasta. Tutumpi eettinen ongelma voisi olla vaikkapa sukulaisten tai tuttujen suosiminen päätöksissä. Tottahan on se, että Suomessakin moni nuori jää ilman kesätyöpaikkaa, koska vanhemmat eivät tunne oikeita ihmisiä, Hyyryläinen toteaa. Se ei ole nepotismia kaikkien määritelmien mukaan, mutta ongelma on samansuuntainen. Laajaa tuttavapiiriä ja sosiaalista pääomaa pidetään yleisesti hyvänä asiana, mutta käytettäessä sitä hyväksi mennään Hyyryläisen mukaan helposti harmaalle alueelle. Se on monessa asiassa maan tapa, mutta onko se tuomittavaa? hän heittää. Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina noussut esille monia etiikan kannalta ongelmallisia piirteitä. Nämä voivat aikaa myöten murentaa julkisen hallinnon ja viranhaltijoiden luottamusperustaa. Tämä on vaikea kysymys arvioitavaksi, ja todella vaikea toteen näytettäväksi. Siinä missä sosiaalisilla verkostoilla on sekä hyvä että paha puoli, korruptiosta on vaikea sanoa samaa. Ilmiö esiintyy vain negatiivisessa valossa. Toisaalta sillä tavalla korruptoituneen maan järjestelmä pysyy käynnissä. Toimisiko edes muuten, Hyyryläinen miettii. Johtamisen etiikan universaalit ja spesifit piirteet ovat siis pitkälti ympäröivän kulttuurin tuottamia. Näin ollen niillä on pitkä historia. 13
14 14 Täytyy muistaa, että esimerkiksi Afrikan maissa on ollut pitkä historia ennen omaksuttua länsimaisvaikutteista lainsäädäntöä ja moderneja organisaatioita. On ollut oma kulttuuri, heimot, kylät, ja valtavasti perinteitä. Ne ovat edelleen taustalla tuottamassa spesifististi afrikkalaisia piirteitä, Hyyryläinen muistuttaa. Samansuuntainen kulttuuritausta on ollut suomalaisillakin, enää se ei vain vaikuta meillä niin voimakkaana.
15 ETIIKAN UNIVERSAALIT JA SPESIFIT PIIRTEET Johtamisen etiikassa on kyse siitä, miten näkemykset hyvästä ja oikeasta ilmenevät tavoissa toimia johtajana. Käytännössä kyse on johtamisessa vältettävistä ja tavoiteltavista asioista. Korruptio kaikissa muodoissaan on vältettävien asioiden joukossa. Oman edun tavoittelu organisaation kustannuksella ei ole koskaan oikein. Esimerkiksi oikeudenmukaisuuden edistäminen on, joten siihen on johtamisessa puolestaan pyrittävä. Etiikka jäsentyy kilpaileviin teoreettisiin tulkintoihin, jotka näkevät etiikan eri tavoin. Usein nousee esille kolme tulkintaa, jotka ovat toimineet juurina näkemyksille etiikasta. Ne pätevät myös johtamisen etiikkaan, vaikkakaan käytännön neuvoiksi ne eivät taivu. Mitä teorioissa sanotaan yksilön etiikan ja moraalin piirteistä, on ajateltu pätevän yleisesti ihmisiin. Siksi ne edustavat universaalia näkemystä. Immanuel Kantin velvollisuusetiikan ytimessä on ihmisen sisältä kumpuava velvollisuudentunto. Etiikka on velvollisuuksien noudattamisen etiikkaa, jossa avainasemassa on ihmisen järki. Pohjalla on kategorisena imperatiivina tunnettu periaate, jossa yksilöitä kehotetaan toimimaan sellaisten periaatteiden mukaan, jotka voi nähdä muitakin koskevina yleisinä periaatteina. Tällöin on epäeettistä tavoitella sellaista, mitä ei muille sallisi. Jeremy Benthamin ja John Stuart Millin utilitarismiin perustuva seurausetiikka poikkeaa velvollisuusetiikasta siinä, että se korostaa toiminnan seurauksia. Utilitarismin tavoitteena on suurin mahdollinen hyöty suurimmalle mahdolliselle joukolle ihmisiä. Eettistä tämän ajatustavan mukaan on sellainen toiminta, jossa tällainen tavoite toteutuu. Aristoteleen kirjoituksiin perustuvassa hyve-etiikassa perustana ovat kasvatuksen myötä syntyvät luonteenpiirteet, hyveet, jotka ilmenevät haluna tehdä hyvää ilman pakkoa. Johtamisen osalta hyveet voivat löytyä esimerkiksi hyvän johtajan ominaisuuksien listauksista. Ongelmallisesti näissä on myös toisilleen vastakkaisia asioita. Harkitsevaisuus on esimerkiksi hyvä ominaisuus johtajalle, jos ei jopa johtajan hyve. Niin on ripeys virkatoimissakin, mikä kuitenkin saattaa syödä ajan, jonka hyvä harkinta edellyttäisi. Etiikan ja moraalin alueella on runsaasti vaihtelua henkilöstä toiseen, kulttuurista toiseen ja myös aikakaudesta toiseen. Se on tässä mielessä periaatteessa hyvä kohde vertailevalle tutkimukselle, joka havainnoi ja selittää eroja ja yhtäläisyyksiä. Vaihtelua etiikan alueella on niin runsaasti, että on perusteltua pohtia sitä, onko etiikassa edes kaikkialla samanlaisena ilmeneviä piirteitä? Vertailu edellyttää tällaisten olemassaoloa. Radikaali moraalinen relativismi olettaa, ettei eettisiä periaatteita ole mielekästä arvioida yli kulttuurirajojen. Jokaisella kulttuurilla on omat kulttuuriset sääntönsä ja norminsa, jotka eivät ole yhteismitallisia muiden kulttuurien kulttuuristen sääntöjen ja normien kanssa. Relativismi jakautuu osasuuntauksiin sen mukaan, miten tähän yhteismitattomuuteen suhtaudutaan. 15
16 16 Usein tämä yhdistyy mutkattomasti vaatimukseen kulttuuristen erityispiirteiden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuudesta. Kannatan ilman muuta tällaista, mutta en rajattomasti, enkä taatusti poikkeuksetta pätevänä sääntönä. Relativisti, joka kieltää toisilta kulttuureilta mahdollisuuden toisten arvostelemiseen ja vaatii suvaitsevaisuutta, sortuu ainakin Juha Sihvolan mukaan omaan logiikkaansa. Vaatimus suvaitsevaisuuteen on universaaliksi muotoiltu eettinen suositus, joka sellaisena on moraalisen relativismin perusidean vastainen. Kulttuureille piti siinä sallittaman minkälaiset eettiset periaatteet hyvänsä. Tähän liittyvä ongelma ilmenee selkeimmin pohdittaessa suurimpia länsimaisen ja ei-länsimaisen kulttuurin välisiä näkemyseroja. Esimerkiksi kelpaa naisten asema. Suomalaisesta ja länsimaisesta näkemyksestä käsin on luonnollista ja perusteltua suhtautua eräiden kulttuurien näkemyksiin naisten asemasta erittäin kriittisesti. Mutta onko tällainen kritiikki kuitenkin samalla väistämättä osoitus siitä, että katsomme oman kulttuurimme käsityksen muodostavan yleispätevän kriteerin myös muiden kulttuurien arvioimisessa? Ulospääsytie on se, että omaksuu radikaalin moraalisen relativismin sijaan selvästi maltillisemman relativistisen näkökannan. Siihen kuuluu se, ettei hyväksy minkään kulttuurin eettisiä periaatteita vain siksi, ettei voi periaatteensa nojalla muuta tehdä. Etiikan alueella järjellekin on aina käyttöä, vaikka siihen on vaikea uskoa yhtä lujasti kuin Immanuel Kant. Jos oma järki sanoo, että joku on väärin, niin luultavasti järki on oikeassa. Kulttuurista, yksilöstä ja aikakaudesta riippumatta eettisiä ongelmia syntyy johtamisessa väistämättä. Nimenomaan ihminen näitä ongelmia tuottaa, eivätkä ihmiset ehkä sittenkään ole niin erilaisia kuin kulttuurinäkökulmasta käsin voi olettaa. Jonkinlainen korruptio riivaa kaikkia maailmankolkkia, eikä oikeudenmukaisuuden edistäminen ole taattua koskaan. Osa eettisistä ongelmista syntyy omien valintojemme kautta, osa pitkälti niistä riippumatta. Siteeraan tässä Juha Sihvolaa, joka ilmaisee tämän hyvin: Ihmiselle hyvä ja oikea on osittain elämäänsä hallitsevan, mutta osittain sattuman armoilla elävän olennon hyvää ja oikeaa. Siksi hyvän ja oikean tekeminen on vaikeaa. Mutta silti sitä on yritettävä. Johtamisessa kohdatut eettiset ongelmat ovat suurelta osin samoja kaikkialla, vaikka niissä kulttuurisia sävyeroja onkin. Esimerkiksi johtamisessa olennainen esimiesalais- suhde on kulttuurisesti vaihteleva ilmiö. Ei kokonaan, mutta ainakin osin. Sen puitteissa sorrutaan kaikkialla usein siihen, mistä Kant varottaa. Ihmistä ei kohdella päämääränä vaan välineenä. Tämä on merkittävä ja universaali johtamisen etiikan ongelma. Moni toimii kulttuuritaustastaan riippumatta johtajana tavalla, johon Friedrich Nietzchen suuren ihmisen ( Übermensch) inhorealistinen kuvaus sopii:..hän ei tahdo mitään osaaottavaa sydäntä, vaan palvelijoita, työkaluja; ollessaan tekemisissä ihmisten kanssa hän pyrkii aina saamaan nämä tekemään jotakin hänelle. (sitaatti teoksesta MacIntyre, Hyveiden jäljillä). Johtamisen etiikka ei ole universaalia, mutta siihen liittyy universaaleja piirteitä. Vertailuun on mahdollisuuksia yli kulttuurirajojen. Vertailu paljastaa, että päällisin puolin samanlainen voi silti olla erilaista. Myös päällisin puolin erilaisesta voi löytyä
17 huomattavia samanlaisuuksia. Artikkelin teema on siksi tärkeä maailmassa, jossa kulttuurit kohtaavat toisensa kiihtyvällä tahdilla myös organisaatioissa ja johtamisessa. Esa Hyyryläinen Kirjoittaja on Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitoksen professori Kirjallisuutta Hayman, Ronald (2004). Nietzchen äänet (suom. Hannu Sivenius), teoksessa Suuret filosofit, toim. Ray Monk & Frederic Raphael, s Helsinki, Otava. Salminen, Ari (2009). Julkisen johtamisen etiikka. Vaasa, Vaasan yliopiston julkaisuja, Opetusjulkaisuja 60, Hallintotiede 3. Sihvola, Juha (2004). Maailmankansalaisen etiikka. Helsinki, Otava. MacIntyre, Alasdair (2004). Hyveiden jäljillä (suom. Niko Noponen). Helsinki, Gaudeamus. Walker, Ralph (2004). Kant ja moraalilaki (suom. Heikki Eskelinen), teoksessa Suuret filosofit, toim. Ray Monk & Frederic Raphael, s Helsinki, Otava. 17
18 LUOTTAMUS TYÖYHTEISÖSSÄ MERKITSEE Työyhteisö vaikuttaa jopa työntekijän terveydentilaan Katja Sirviö 18 Nuorisotutkimus paljasti joku aika sitten, että nuoret arvostavat enemmän hyvää esimiestä kuin hyvää palkkaa. Rehellisyys sekä tasapuolisuus ovat ne eettiset aspektit, jotka nousevat säännöllisesti esiin. Omassa nuorisotutkimuksessani lukiolaisilta kysyttiin, millainen julkisjohtajan tulisi olla. Vastaus on rehellinen ja tehokas, yliopistonlehtori Kirsi Lähdesmäki kertoo. Rehellisyys mielletään suomalaiseksi perusarvoksi, on kunnia-asia olla rehellinen. Rehellisyys lähtee ehkä kasvatuksesta, ja toivottavasti se pysyy pinnalla. Tehokkuus puolestaan on nykypäivän toiminnan keskeinen vaatimus ja valtionhallinnon arvoksi nostettu. Esimerkiksi julkiset varat on käytettävä tehokkaasti, Lähdesmäki selittää. Tärkeitä esimiesarvoja ovat myös oikeudenmukaisuus ja luottamus. Lähdesmäki viittaa tutkimuksiin, joissa on todettu, että oikeudenmukaisella kohtelulla on vaikutus työhyvinvointiin sekä työntekijöiden terveyden tilaan. Oikeudenmukaisuus näkyy myös valtionhallinnon nykyisessä palkkausjärjestelmässä, jossa esimiehen rooliksi tuli arvioida työntekijöiden suoritusta ja pisteyttää se. Syntyi pelko siitä, että kohdellaanko alaisia oikeudenmukaisesti, vai vaikuttaako pärstäkerroin. Järjestelmän perusidea ja periaatteet on koettu hyviksi, mutta sillä on vaikea palkita hyvistä suorituksista, jos rahaa ei ole enempää käytettävissä, Lähdesmäki kertoo, ja muistuttaa kannustavan esimiestyön ja kehityskeskustelujen merkityksestä. Luottamus merkitsee työyhteisössä paljon: miten esimies luottaa alaisiin tai alaiset esimieheen, miten luottamus työnantajaa kohtaan rakennetaan, Lähdesmäki luettelee. Eettisestä esimiestyöstä ei ole vastuu vain esimiehellä. Lähdesmäen mukaan myös alaisilla täytyy olla tahto tulla kohdelluksi hyvin. On vaikea sanoa, mitä on alaisten etiikka. Heidän kohdallaan puhutaan alaistaidoista, Lähdesmäki selventää. Hyvän ja eettisenkään johtajan ei ole helppo toimia organisaatiossa, jossa työntekijät ovat mahdottomia. Hyviin alaistaitoihin kuuluu taito antaa kehitysehdotuksia yhteisiin ongelmiin. Lähdesmäki huomauttaa kuitenkin, että mahdollisuuden tähän on esimerkillään luonut esimies. Esimies luo sen ilmapiirin, jossa asiat hoituvat sujuvasti ja ongelmista voidaan keskustella avoimesti, eikä kenenkään tarvitse pelätä leimautuvansa hankalaksi. Eettistä käyttäytymistä ei voi siis odottaa vain esimieheltä, vaan sekä esimiehen että alaisen eettisyys kulkee käsikädessä. Yhteistyössä rehellinen ote onkin paikallaan. Hyväksi eettiseksi esimieheksi voi Lähdesmäen mukaan kuitenkin oppia.
19 Työssä voi kehittyä, ja kannattaakin. Voi nöyrällä asenteella tutkia itseään, etsiä tietoa ja kuunnella palautetta. Lähdesmäki itse vetää jopa yliopistossa kurssia, jossa puututaan hyvään eettiseen esimiestyöhön. Toivottavasti nuoret vievät eettistä toimintaa eteenpäin, Lähdesmäki toteaa. 19
20 HYVÄN TAHDON TAIDETTA 20 Millaista esimiestä työntekijät arvostavat? Ihanne-esimiehen ominaisuuksiksi kuulee useimmiten lueteltavan: reilu, tasapuolinen, oikeudenmukainen, luotettava ja sanojensa mittainen. Yhdellä sanalla tiivistäen: eettinen. Eettinen johtajuus on hyvän tahdon taidetta. Se on ajattelun ja toiminnan tapa, jota tarvitaan johtamistyön sisällöksi. Sitä ei ole tarkoitettu seinälle kehyksiin tai korulauseiksi vuosikertomukseen. Hienoimmatkaan julistukset eivät auta, jos ne eivät johda mihinkään. Esimiestyö on vaativaa ihmissuhdetyötä. Kirjoitukseni otsikkona on esimiestyön etiikka. Esimiestyössä on kyse johtamisesta, jolloin siihen voidaan soveltaa johtamisen etiikkaa. Tarkastelen, mitä on eettinen johtajuus esimiestyössä. Työnantajan edustajana esimiehellä on tiettyjä velvollisuuksia työntekijöitä kohtaan. Esimiehen tehtäviin kuuluu työn johtaminen ja valvominen. Työntekijöiden opastus ja perehdyttäminen, työntekijöiden osaamisen varmistaminen, työyhteisön sosiaalisen toimivuuden ja turvallisten työmenetelmien valvonta ovat esimiehen vastuulla. Eettinen johtaja huolehtii siitä, että työ on mielekästä; organisaation arvot ja perustehtävä ovat kaikkien tiedossa, ja tekemiseen on riittävät resurssit. Työntekijöitä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Eettisyys on välittämistä. Mielestäni ratkaiseva askel eettisessä esimiestyössä on se, että esimiestehtävässä toimiva on kiinnostunut omasta esimiesroolistaan ja toimii siinä vastuullisesti. Mikään työyhteisö ei ole ristiriidaton, eikä esimies voi ummistaa silmiään konfliktitilanteissa. Eettisen johtajuuden periaatteet punnitaan etenkin työyhteisön muutos- ja ristiriitatilanteissa. Eettistä johtajuutta voidaan tarkastella motiivien, seurausten ja keinojen näkökulmista. Ensinnäkin, mitkä ovat esimiehen motiivit tehtäviensä ja vastuidensa hoitamisessa? Motivoiko esimiestehtävässä ihmisten tukeminen ja työyhteisön yhteisen hyvän saavuttaminen, vaiko tehtävän suomat henkilökohtaiset edut? Toiseksi, millaisia seurauksia esimiehen teoilla on? Oikeana pidetään sitä, että seurauksia arvioidaan kaikkien niiden osapuolten kannalta, joihin toiminta kohdistuu. Eettinen esimies tarkastelee päätöstensä ja toimintansa vaikutuksia monesta näkökulmasta. Niille osapuolille, joita seuraukset koskevat, tulee antaa mahdollisuus tuoda esille oma käsitys asiasta. Esimies voi myös pohtia, millaisia jälkiä hän jättää. Kolmanneksi, mitkä ovat hyväksyttäviä vaikuttamisen keinoja johtajuudessa? Johdettavien vapaaehtoista suostumusta pidetään parempana kuin pakottamista, samoin avoimuutta salailun sijasta. Eettinen johtajuus on inhimillistä tulosten tekemistä, muiden kunnioittamista ja palvelemista. Työntekijöiden kokemukset oikeudenmukaisesta kohtelusta ovat yhteydessä hyvinvointiin ja tehokkuuteen. Uskotaan, että eettisesti johdetut työntekijät ovat tyytyväisempiä johtajaansa, sitoutuvat työhön paremmin ja uskaltavat raportoida kokemistaan ongelmista johdolle. Eettiset esimiehet johtavat esimerkillä. He toimivat roolimalleina ja samaistumisen kohteina organisaation jäsenille. Esimiehen oma asenne ja toiminta esimerkiksi muutostilanteessa vaikuttaa siihen, miten työyhteisö hyväksyy muutoksen ja sopeu-
21 tuu uuteen tilanteeseen. Jos esimies itse äänekkäästi vastustaa muutosta, voiko hän silloin uskottavasti vakuuttaa alaisensa muutoksen tarpeellisuudesta? Työyhteisön eettinen uskottavuus nojaa johdon osoittamaan eettisyyteen. Avointa vuorovaikutusta ja rakentavaa keskusteluilmapiiriä sanoissaan alaisilleen korostava, mutta asioita salaileva ja ylhäältä alaspäin tiedottava esimies tuskin herättää luottamusta työyhteisössään. Esimies ei ole uskottava jos hänen puheensa ja tekonsa eivät kohtaa. Hyveellinen esimies rohkenee toimimaan vakaumuksensa mukaan. Eettistä käyttäytymistä voi kehittää käymällä säännöllistä keskustelua arvoista ja pelisäännöistä työyhteisössä. Esimerkillä johtaminen on myös itsensä likoon laittamista. Se edellyttää esimieheltä aitoa kiinnostusta, motivaatiota ja sitoutumista omaan johtamistehtäväänsä ja työyhteisön asioihin. Esimerkillä johtaminen ei tarkoita sitä, että esimiehen pitäisi olla virheetön, kaikkivoipa tai kaikkitietävä. Totuudelle avoin johtaja kykenee näkemään omat puutteensa ja myöntämään virheensä. Virheistä tulee oppia, ja aina on mahdollisuuksia kehittyä. Innostuminen työhön ja sitoutuminen oman ammattitaitonsa kehittämiseen voivat olla esimiehen omalla esimerkillään näyttämä malli alaisilleen. Suoraselkäistä ja rehellistä johtajaa arvostetaan. Esimiehen moraalinen selkäranka ei taivu vaikeidenkaan päätösten äärellä, vaan hän rohkenee pitämään kiinni periaatteistaan ja lupauksistaan. Vastuulliseen esimiestoimintaan kuuluvat myös ne päätökset, jotka eivät ole mieluisia tai kaikkia miellyttäviä. On kuitenkin eettisesti oikeampaa kertoa ikävät asiat rehellisesti kuin antaa toisten ymmärtää jotain, mikä ei ole totta. Rehellinen ihminen voi vaatia muiltakin rehellisyyttä. Rehellisyys tarkoittaa avoimuutta, totuudessa pysymistä ja tosiasioiden huomioonottamista. Esimies voi työyhteisössään edistää vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuutta, mikä viestii työntekijöille, että heistä välitetään, ja että he ovat tärkeitä ja arvokkaita. Oikeudenmukaisuus vuorovaikutuksessa toteutuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus tuoda julki omat näkemyksensä, ja heitä kuunnellaan työyhteisönsä kehittämisessä. Esimies pystyy perustelemaan tekemänsä päätökset, ja päätöksenteon periaatteet ovat avoimia, julkisia ja läpinäkyviä. Virheelliset päätökset korjataan. Ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, periaatteet ja säännöt pätevät kaikkiin. Työntekijöille oikeudenmukaisen kohtelun osoitin on siinä, miten reilusti ja tasapuolisesti esimies kohtelee heitä esimerkiksi työvuorojen ja lomien järjestämisessä, palkkioiden jaossa ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamisessa. Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vahvistaa työntekijöiden luottamusta työnantajaansa kohtaan. Eettinen esimies rakentaa luottamusta yhteisössään. Luottamus lisää työntekijöiden halua kehittää työtään ja tahtoa ponnistella yhteisen päämäärän hyväksi. Luottamusta rakennetaan keskustelemalla organisaation arvoista, luomalla yhteistä ymmärrystä, pyrkimällä johdonmukaisuuteen ja lupausten pitämiseen. Äskettäin uutisoitiin nuorten arvostavan hyvää esimiestä enemmän kuin korkeaa palkkaa. Hyvä esimies on reilu, tasapuolinen ja keskusteleva. Omassa nuorisotutkimuksessani julkisen sektorin johtajalta pitää nuorten mielestä löytyä kykyä olla rehellinen ja tehokas. Nuoret odottavat esimieheltä säännöllistä palautetta ja tukea oman uran kehitykseen. Työyhteisön eettisyys ei ole pelkästään esimiehen tekojen varassa. Nykyään puhutaan alaistaidoista 21
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotIntegriteetin loukkaukset: mikä on yritysjohdon vastuu hyvän esimerkin näyttäjänä? Ari Salminen Hyvä yritys ja sen muodot seminaari 10.4.
Integriteetin loukkaukset: mikä on yritysjohdon vastuu hyvän esimerkin näyttäjänä? Ari Salminen Hyvä yritys ja sen muodot seminaari 10.4.2018 Esitys Muutama sana hyveestä, ja johtamisen hyveistä Johdon
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja 28.08.2017 Sami Uusitalo työhyvinvointipäällikkö Taustaa Kaupungilla käytössä
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotSuomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen
Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotEettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela
Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja
LisätiedotCode Eettiset of ohjeemme. It s all about values
Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,
LisätiedotLuottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014
Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotRAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotPidetään selkä suorana
Eettinen pelikirja Pidetään selkä suorana Mitä on oikea ja väärä Enveralla? Envera haluaa olla esimerkillinen yritys, jossa työntekijän on hyvä olla ja joka kohtaa asiakkaat ja muut sidosryhmät suoraselkäisesti.
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotValtion. ylimmän johdon valintaperusteet
Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotYrityksen eettinen yhteiskuntavastuu
Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli
Tulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli 12.9.2018 7.9.2018 Page 1 Johtajuus on suurennuslasin alla Maailma muuttuu, kunnat organisaatioina ja systeemeinä muuttuvat, johtamisen konteksti
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotAlma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus
Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta
LisätiedotOikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen
Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Tutkimuksen tavoitteena on kuvata oikeudenmukaisen johtamisen 1. sisältöjä 2. toteutumista lähityöyhteisössä
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotLastentarhanopettajan ammattietiikka
Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?
HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotTalous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki
Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
Lisätiedot