Sanomalehtiyliopisto syksy 2011 JOHTAMISEN ETIIKKA. JULKAISU No 35. Avoin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanomalehtiyliopisto syksy 2011 JOHTAMISEN ETIIKKA. JULKAISU No 35. Avoin yliopisto"

Transkriptio

1 Sanomalehtiyliopisto syksy 2011 JOHTAMISEN ETIIKKA 1 JULKAISU No 35 Avoin yliopisto

2 2

3 JOHTAMISEN ETIIKKA 3 Sanomalehtiyliopisto syksy 2011

4 4 Julkaisija Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto, PL 700, Vaasa. Toimittaja Katja Sirviö. Kannen kuva Rauno Kaikkonen. Taitto Merja Kokko. ISBN: ISSN:

5 SISÄLTÖ Raha ei enää yksin sanele... 7 JOHTAMISEN ETIIKKA: KÄSITTEITÄ JA SOVELLUKSIA...10 Kulttuuri spesifioi ongelmat...13 ETIIKAN UNIVERSAALIT JA SPESIFIT PIIRTEET...15 Luottamus työyhteisössä merkitsee Työyhteisö vaikuttaa jopa työntekijän terveydentilaan...18 HYVÄN TAHDON TAIDETTA...20 Tehokkuuskin voi olla eettistä - Rahattomuus ei estä tekemästä kuntaeettisiä päätöksiä...23 HAASTEITA SATELEE MONELTA SUUNNALTA Artikkelissa tarkastellaan kunnallishallinnon erityispiirteitä eettisen toiminnan ja johtamisen näkökulmasta...25 Julkinen palvelu on erityinen Palvelujen yksityistäminen ei tarkoita bisnesmaailmallista toimintaa...28 JULKISEN PALVELUN EETOS: TOIMINTAA YHTEISESTI HYVÄKSYTTYJEN ARVOJEN MUKAAN Johtamisen etiikan osaamiselle kova kysyntä Johtajan rooli on esimerkki myös henkilöstölle...33 EETTISILLÄ ARVOILLA JOHTAMINEN: OSA MENESTYMISTÄ JA ONNISTUMISTA...35

6 6

7 RAHA EI ENÄÄ YKSIN SANELE Katja Sirviö Kun eettisyys ei katoa ihmisestä mihinkään, ja hyvä johtajuuskin on viime vuosina vain korostunut, on Vaasan avoimen yliopiston sanomalehtiyliopiston tämän syksyinen aihe eettinen johtaminen oikeastaan hyvinkin ajankohtainen. Julkisella puolella sekä yrityksissä korostetaan eettisiä arvoja. Kun seurataan politiikkaa, esiin nousevat vaalirahasotkut ja niihin liittyviä eettisiä ongelmia. Voimme miettiä, onko meille pysyvästi syntynyt joitakin huonoja käytäntöjä, julkisjohtamisen professori Ari Salminen pohtii. Raha on arvona sanellut paljon, nyt esiin ovat nousseet myös muut arvot ja moraalikysymykset. Uskon, että kaikki haluamme eettisesti toimivan johtajan, avoimen yliopiston opintopäällikkö Sonja Hakala komppaa. Vaasassa tiedetään, mistä puhutaan, kun puhutaan eettisestä johtamisesta. Johtamisen etiikan tutkimus on kestänyt jo kymmenisen vuotta, ja julkisjohtamisen tutkimusryhmä on aktiivisesti osallistunut kansainvälisen Ethics and Integrity of Governance tutkimuskonsortion konferensseihin jo vuodesta Salminen pitääkin tutkimusta eräänlaisena menestystarinana, muualla Suomessa kun ei yhtä kattavasti ole aiheeseen pureuduttu. Johtamisen etiikasta puhuttaessa puhutaan esimerkiksi organisaatioiden arvoista, yksilön omasta eettisestä käyttäytymisestä tai eettisestä johtamiskulttuurista. Näkökulmakin voi vaihdella yksilöstä laajaan työyhteisöön, Salminen valaisee aihetta. Eettinen johtaminen ei kuitenkaan etene etsimällä syyllisiä esimerkiksi lahjontaan. Paljon tärkeämpää on kehittää parhaita käytäntöjä eettisen toiminnan edistämiseksi. Etiikka tulee esiin, kun jotain arveluttavaa tapahtuu. Meidän tutkijoiden ei pidä lähteä osoittelemaan henkilöitä, mutta voimme etiikan näkökulmasta kysyä, mitä on tapahtunut, miksi, ja mitä joistain tapahtumista seuraa, Salminen kertoo. Kansainvälisissä mittauksissa osoitetaan vuosittain, kuinka hyvä tilanne Suomessa on, mitä tulee korruption vähäisyyteen ja epäsuorasti myös eettiseen johtamiseen. Haasteena on pitää tämä sama eettinen taso ja parantaa sitä. Meidän on säilytettävä tietoisuus tilanteestamme ja käytännöt hyvinä: se on meidän voimavara, joka vahvistaa Suomen ulkoista kuvaa, vientiä ja muuta kansainvälistä yhteistyötä, Salminen huomauttaa. Salminen vakuuttaa myös, että eettinen johtaminen ei tarkoita tehokkuudesta luopumista. Eettisyys ja tehokkuus voivat ilman muuta kulkea käsi kädessä. Julkisella sektorilla pitäisi välttää kohtuutonta ahneutta ja voimakasta oman edun tavoittelua. Avoimen yliopiston sanomalehtiyliopisto vie luentosalin ihmisen kotiin. Sonja Hakala huomauttaa, että kynnys opiskeluun on tehty varsin matalaksi. 7

8 Tällä tavalla tavoitamme ne ihmiset, jotka eivät avoimen yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia ehkä muuten huomaisi. Kasvatamme osaamista, mutta samalla toivomme lisäävämme opiskelijoiden kiinnostusta paitsi julkisjohtamiseen myös muihin yliopistomme oppiaineisiin, Hakala sanoo ja painottaa, että opiskelulle avoimessa ei ole minkäänlaisia taustakoulutusvaatimuksia. Eettisen johtamisen kurssista saa viisi opintopistettä, ja se käy mihin tahansa yliopistotutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Jakso suoritetaan etätehtävällä, opiskelumateriaalina käytetään asiantuntija-artikkelien lisäksi tentaattorin nimeämää ohjekirjallisuutta. Toivottavasti tämä innostaa suorittamaan yliopisto-opintoja, kenties tutkintoon saakka, Hakala ja Salminen toivovat. Viisi sääntöä: Johtajan pitää toimia kuten itse saarnaa 8 Vaikka ideaalia johtajaa ei reaalimaailmasta löydy, voi jokainen verrata ideaalityypin piirteitä todellisuuteen ja arvioida, mihin suuntaan eettiset käytännöt kehittyvät. Esimerkki: Johtajan tulee näyttää hyvää esimerkkiä: Toimi itse niin kuin saarnaat. Ei enempää muilta: Ollakseen uskottava, johtaja ei voi edellyttää muilta enempää kuin itseltään. Muutoin vaarana on tekopyhä asenne. Lain mukaan: Johtajalla kuuluu olla vahva ammatillinen eetos, yhteistä etua edistetään ja toimitaan lain mukaan. Nollatoleranssi: Johtajuuteen kuuluu korruption nollatoleranssi. Vastuunkanto: Palkitessaan henkilöstöä hyvistä tuloksista, esimiehen on tiedostettava puolueettomuutensa ja kannettava vastuunsa epäsuotuisistakin päätöksistä.

9 9

10 JOHTAMISEN ETIIKKA: KÄSITTEITÄ JA SOVELLUKSIA 10 Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää... Mikä on arvokasta tai todella merkityksellistä... Etiikka on tutkimusta elämän merkityksestä tai siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, tai se on tutkimusta oikeasta elämäntavasta. Filosofi Ludwig Wittgenstein, Kirjoituksia Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneita maita saavutus, josta voi olla ylpeä. Silti eettisten loukkausten suhteen pitää olla aina varuillaan. Viimeaikaiset vaalirahasotkut, harmaan talouden epäselvyydet, esiinnousseet yksityisen edun tavoittelut julkisissa tehtävissä ja kansalaisten epäluulo päättäjiä kohtaan eivät ole hyviä merkkejä. Johtajat joutuvat helposti suurennuslasin alle. Kysytään, turmeleeko valta, ja onko moraali rappeutunut. Mihin johtamisen etiikka perustuu? Alan kirjallisuuden mukaan etiikka määrittelee moraalin luonnetta, toisin sanoen sitä, miten oikea erotetaan väärästä. Moraalinen tajunta on kyky erottaa hyvä ja paha. On huomattava, ettei etiikka anna niinkään valmiita vastauksia, vaan tarjoaa kaikille ajattelun ja pohtimisen välineitä. Moraaliteoreettisesta näkökulmasta velvollisuusetiikka korostaa velvollisuuksien noudattamista. Voimakas velvollisuudentunto määrittelee, miten tehtävät suoritetaan, ja millainen eetos ohjaa johtamistyötä käytännössä. Vastaavasti hyötyetiikassa seuraukset muodostavat moraaliopin perustan: mitä hyvää saadaan aikaan, miten asioita voidaan parantaa? Lisäksi hyve-etiikassa korostuvat hyveet ja eettiset arvot. Hyveellinen johtaja tarvitsee monia ominaisuuksia, kuten oikeamielisyyttä, harkintakykyä ja sovittelutaitoa. Johtamisen etiikka ylläpitää työyhteisöjen eettistä kulttuuria. Eettisesti kestävä johtamiskulttuuri perustuu toisaalta siihen, miten vahvistetaan hyviä käytäntöjä, ja toisaalta siihen, miten torjutaan eettisiä loukkauksia. Mielestäni eettinen kehitystyö on tärkeintä. Eettisellä johtamisella edistetään yhteisiä arvoja ja yhteistä hyvää kohti laajempaa eettisyyttä ja tuloksellisuutta. Eettiset arvot perustuvat ajatukseen siitä, mitä pidetään arvokkaana ja hyvänä. Politiikan, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän sekä monien ammattien alueilla on omat eettiset arvojärjestelmät. Onko erityisiä arvoja, jotka antaisivat oikeaa suuntaa johtamiselle? Julkisyhteisöissä arvojen kärkiryhmään kuuluvat oikeudenmukaisuus, luottamus ja integriteetti. Kun noudatetaan oikeudentuntoa ja yleistä oikeuskäsitystä ollaan oikeudenmukaisia. Demokratian kehittäminen, kansalaisten oikeudet palveluihin ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat aina perimmiltään oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Oikeudenmukaisuuden loukkaukset herättävät ihmisissä kaikkein voimakkaimmat reaktiot. Johtajilla on tässä omat haasteensa. Heidän tulee kohdella alaisiaan tasa-arvoisesti ja pitää kiinni sovituista säännöistä. Luottamuksessa on kyse siitä, että järjestelmään tai yksilöön joko luotetaan tai ei luoteta. Tästä on esimerkkejä. Poliittinen järjestelmä, johon kansa ei luota, ei ole uskottava eikä legitiimi, hyväksyttävä. Kun kansa menettää luottamuksensa hallitsijoihin ja valtaapitäviin piireihin, valtio

11 ja sen järjestelmät kaatuvat. Jos yrityksen tai viraston johtaja saa potkut, luottamus on horjunut tai loppunut kokonaan. Varsinainen eettinen pulma tulee vasta siitä, mikäli potkut annetaan ilman kunnollista syytä, tai syyt potkuihin ovat niin vakavat, että ne aiheuttavat oikeudellisia seuraamuksia ja rangaistusvaatimuksia. Integriteetti kuvaa rehellisyyttä ja lahjomattomuutta sekä riippumatonta toimintaa omien periaatteiden mukaan. Johtajan integriteettiä arvioidaan suhteessa omaan työyhteisöön ja ympäristöön. Merkittävä osa integriteetin loukkauksista tulee torjutuksi, mikäli kohtuutonta oman edun tavoittelua ja joskus ahneuttakin pystytään hillitsemään sekä pysymään erossa korruptiosta. Eettinen koodi on toimintaohje, joka ohjaa käyttäytymistä. Ohjeistukset koskevat usein sallitun ja kielletyn rajaa. Tarkemmin säännellään esimerkiksi eettisesti mutkikkaista kysymyksistä kuten esteellisyyden toteamisesta, intressiristiriitojen välttämisestä, lahjojen vastaanottamisesta ja hyväksyttävänä pidettävästä kestityksestä. Ainakin julkisen sektorin johtotehtävissä näitä kysymyksiä joudutaan jatkuvasti miettimään ja etsimään niihin ratkaisuja. Yksilön kohdalla kysymys on siitä, että hän sitoutuu noudattamaan organisaation arvoja ja ammattikohtaisia koodeja. Se on helpommin sanottu kuin tehty, koska virastossa tai yrityksessä saattaa olla useita arvojärjestelmiä ja koodistoja, jotka käytännössä ovat joskus ristiriidassa keskenään, eivätkä aina riittävästi ohjaa eettisesti monimutkaisia päätöstilanteita. Huono johtaminen on hyvän johtamisen kääntöpuoli. Huono johtaminen voi viitata joko siihen, että johdetaan väärin tai ei johdeta lainkaan. Kirjallisuudessa nostetaan esiin huonon johtamisen (mismanagement) ongelmia. Tällöin esitetään, että epäoleelliset rutiinisuoritukset peittävät alleen toimintakulttuurin, joka on vieraantunut todellisista haasteista. Tyydytään minimi- tai alisuorituksiin, eikä edes yritetä tehdä parasta. Koko organisaatio ajelehtii, kun johtaja reagoi asioihin ja ongelmiin jälkikäteen ja hitaasti. Huonon johtamisen kauhuskenaario on puolestaan se, että epäterveet toimintamallit ja rakenteet estävät lopulta aloitekyvyn koko henkilöstöltä. Työyhteisöön leviävät uhkailu ja pakottaminen. Räikeimmillään huono johtaminen sisältää väärinkäytöksiä ja muita korruption piirteitä. Eettisen johtajan ideaalityyppi nostetaan usein esiin etsittäessä eettisesti hyvän johtajan mallia. Koska ideaalimalli ei sellaisenaan esiinny reaalimaailmassa, on kysyttävä, mihin sitä tarvitaan? Ainakin siihen, että jokainen voi verrata ideaalityypin piirteitä todellisuuteen ja arvioida, mihin suuntaan eettiset käytännöt kehittyvät omalla kohdalla tai omassa työyhteisössä. Oheiset huomiot soveltuvat julkisen ja yksityisen sektorin esimiehiin ja johtajiin. Ensinnäkin: johtajan tulee näyttää hyvää esimerkkiä: Toimi itse niin kuin saarnaat. Toiseksi: ollakseen uskottava johtaja ei voi edellyttää muilta enempää kuin itseltään. Muutoin vaarana on tekopyhä asenne. Kolmanneksi: johtajalla kuuluuolla vahva ammatillinen eetos, johon sisältyvät ainakin yhteisen edun edistäminen ja toiminta lain mukaan. 11

12 Neljänneksi: johtajuuteen kuuluu nollatoleranssi suhteessa korruptioon. Johtajan henkilökohtainen integriteetti vahvistaa koko organisaation luotettavuutta. Viidenneksi: palkitessaan henkilöstöä hyvistä tuloksista, esimiehen on tiedostettava puolueettomuutensa ja kannettava vastuunsa epäsuotuisistakin päätöksistä. Ari Salminen Kirjoittaja on Vaasan yliopiston Julkisjohtamisen laitoksen professori Lähteet 12 Heiskanen, Erika & Jari Salo (2007). Eettinen johtaminen. Talentum. Helsinki. Juujärvi, Soile, Liisa Myyry & Kaija Pesso (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Tammi. Menzel, Donald C. (2007). Ethics Management for Public Administrators: Building Organizations of Integrity. London: M.E. Sharpe. Salminen, Ari (ed.) (2010). Ethical Governance : A Citizen Perspective. Publications of the University of Vaasa. Research Papers 294. Salminen Ari & Rinna Ikola-Norrbacka (2010). Trust, Good Governance and Unethical Actions in Finnish Public Administration. International Journal of Public Sector Management 23: 7, Salminen, Ari (2010). Julkisen johtamisen etiikka. Vaasan yliopiston opetusjulkaisuja 60. Salminen, Ari & Rinna Ikola-Norrbacka (2009). Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 288.

13 KULTTUURI SPESIFIOI ONGELMAT Katja Sirviö Vertailututkijalle universaalit ja spesifit piirteet ovat herkkupala, niissä kun on vertailun suola. Esimiehen toiminta on suurelta osin universaalia eli yleismaailmallista, mutta mitä lähemmäksi kulttuurisia eroja tullaan, sitä spesifimmeiltä myös esimiestyön käytännöt näyttävät. Esimiesten käyttäytymisessä kohdataan kaikkialla samat ongelmat kuten miten alainen kohdataan, miten häntä kunnioitetaan, mitä häneltä vaaditaan, mitä hänelle annetaan, professori Esa Hyyryläinen listaa. Spesifiksi ongelmat tulevat, kun kulttuurierot otetaan huomioon kunnolla. Esimerkiksi japanilaisessa kulttuurissa yksilön asema ei ole samanlainen kuin Amerikassa tai meillä. Siellä yksilö on kollektiivi osa, jota ei ehkä esimiestyössäkään juuri yksilönä mietitä. Korruptio on myös universaali ongelma kaikessa julkisessa toiminnassa, mutta sekin hakee eri kulttuureissa spesifejä muotoja. Eri kulttuurien vertailu kertoo, mitkä ovat korruption syyt. Miksi köyhissä maissa on enemmän korruptiota kuin rikkaissa, miksi se on köyhissä erilaista ja millaisia sävyeroja korruptiolla yleensä kulttuureittain on, Hyyryläinen luettelee. Korruptio kuulostaa kaukaiselta asialta tavallisen tallaajan näkökulmasta. Tutumpi eettinen ongelma voisi olla vaikkapa sukulaisten tai tuttujen suosiminen päätöksissä. Tottahan on se, että Suomessakin moni nuori jää ilman kesätyöpaikkaa, koska vanhemmat eivät tunne oikeita ihmisiä, Hyyryläinen toteaa. Se ei ole nepotismia kaikkien määritelmien mukaan, mutta ongelma on samansuuntainen. Laajaa tuttavapiiriä ja sosiaalista pääomaa pidetään yleisesti hyvänä asiana, mutta käytettäessä sitä hyväksi mennään Hyyryläisen mukaan helposti harmaalle alueelle. Se on monessa asiassa maan tapa, mutta onko se tuomittavaa? hän heittää. Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina noussut esille monia etiikan kannalta ongelmallisia piirteitä. Nämä voivat aikaa myöten murentaa julkisen hallinnon ja viranhaltijoiden luottamusperustaa. Tämä on vaikea kysymys arvioitavaksi, ja todella vaikea toteen näytettäväksi. Siinä missä sosiaalisilla verkostoilla on sekä hyvä että paha puoli, korruptiosta on vaikea sanoa samaa. Ilmiö esiintyy vain negatiivisessa valossa. Toisaalta sillä tavalla korruptoituneen maan järjestelmä pysyy käynnissä. Toimisiko edes muuten, Hyyryläinen miettii. Johtamisen etiikan universaalit ja spesifit piirteet ovat siis pitkälti ympäröivän kulttuurin tuottamia. Näin ollen niillä on pitkä historia. 13

14 14 Täytyy muistaa, että esimerkiksi Afrikan maissa on ollut pitkä historia ennen omaksuttua länsimaisvaikutteista lainsäädäntöä ja moderneja organisaatioita. On ollut oma kulttuuri, heimot, kylät, ja valtavasti perinteitä. Ne ovat edelleen taustalla tuottamassa spesifististi afrikkalaisia piirteitä, Hyyryläinen muistuttaa. Samansuuntainen kulttuuritausta on ollut suomalaisillakin, enää se ei vain vaikuta meillä niin voimakkaana.

15 ETIIKAN UNIVERSAALIT JA SPESIFIT PIIRTEET Johtamisen etiikassa on kyse siitä, miten näkemykset hyvästä ja oikeasta ilmenevät tavoissa toimia johtajana. Käytännössä kyse on johtamisessa vältettävistä ja tavoiteltavista asioista. Korruptio kaikissa muodoissaan on vältettävien asioiden joukossa. Oman edun tavoittelu organisaation kustannuksella ei ole koskaan oikein. Esimerkiksi oikeudenmukaisuuden edistäminen on, joten siihen on johtamisessa puolestaan pyrittävä. Etiikka jäsentyy kilpaileviin teoreettisiin tulkintoihin, jotka näkevät etiikan eri tavoin. Usein nousee esille kolme tulkintaa, jotka ovat toimineet juurina näkemyksille etiikasta. Ne pätevät myös johtamisen etiikkaan, vaikkakaan käytännön neuvoiksi ne eivät taivu. Mitä teorioissa sanotaan yksilön etiikan ja moraalin piirteistä, on ajateltu pätevän yleisesti ihmisiin. Siksi ne edustavat universaalia näkemystä. Immanuel Kantin velvollisuusetiikan ytimessä on ihmisen sisältä kumpuava velvollisuudentunto. Etiikka on velvollisuuksien noudattamisen etiikkaa, jossa avainasemassa on ihmisen järki. Pohjalla on kategorisena imperatiivina tunnettu periaate, jossa yksilöitä kehotetaan toimimaan sellaisten periaatteiden mukaan, jotka voi nähdä muitakin koskevina yleisinä periaatteina. Tällöin on epäeettistä tavoitella sellaista, mitä ei muille sallisi. Jeremy Benthamin ja John Stuart Millin utilitarismiin perustuva seurausetiikka poikkeaa velvollisuusetiikasta siinä, että se korostaa toiminnan seurauksia. Utilitarismin tavoitteena on suurin mahdollinen hyöty suurimmalle mahdolliselle joukolle ihmisiä. Eettistä tämän ajatustavan mukaan on sellainen toiminta, jossa tällainen tavoite toteutuu. Aristoteleen kirjoituksiin perustuvassa hyve-etiikassa perustana ovat kasvatuksen myötä syntyvät luonteenpiirteet, hyveet, jotka ilmenevät haluna tehdä hyvää ilman pakkoa. Johtamisen osalta hyveet voivat löytyä esimerkiksi hyvän johtajan ominaisuuksien listauksista. Ongelmallisesti näissä on myös toisilleen vastakkaisia asioita. Harkitsevaisuus on esimerkiksi hyvä ominaisuus johtajalle, jos ei jopa johtajan hyve. Niin on ripeys virkatoimissakin, mikä kuitenkin saattaa syödä ajan, jonka hyvä harkinta edellyttäisi. Etiikan ja moraalin alueella on runsaasti vaihtelua henkilöstä toiseen, kulttuurista toiseen ja myös aikakaudesta toiseen. Se on tässä mielessä periaatteessa hyvä kohde vertailevalle tutkimukselle, joka havainnoi ja selittää eroja ja yhtäläisyyksiä. Vaihtelua etiikan alueella on niin runsaasti, että on perusteltua pohtia sitä, onko etiikassa edes kaikkialla samanlaisena ilmeneviä piirteitä? Vertailu edellyttää tällaisten olemassaoloa. Radikaali moraalinen relativismi olettaa, ettei eettisiä periaatteita ole mielekästä arvioida yli kulttuurirajojen. Jokaisella kulttuurilla on omat kulttuuriset sääntönsä ja norminsa, jotka eivät ole yhteismitallisia muiden kulttuurien kulttuuristen sääntöjen ja normien kanssa. Relativismi jakautuu osasuuntauksiin sen mukaan, miten tähän yhteismitattomuuteen suhtaudutaan. 15

16 16 Usein tämä yhdistyy mutkattomasti vaatimukseen kulttuuristen erityispiirteiden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuudesta. Kannatan ilman muuta tällaista, mutta en rajattomasti, enkä taatusti poikkeuksetta pätevänä sääntönä. Relativisti, joka kieltää toisilta kulttuureilta mahdollisuuden toisten arvostelemiseen ja vaatii suvaitsevaisuutta, sortuu ainakin Juha Sihvolan mukaan omaan logiikkaansa. Vaatimus suvaitsevaisuuteen on universaaliksi muotoiltu eettinen suositus, joka sellaisena on moraalisen relativismin perusidean vastainen. Kulttuureille piti siinä sallittaman minkälaiset eettiset periaatteet hyvänsä. Tähän liittyvä ongelma ilmenee selkeimmin pohdittaessa suurimpia länsimaisen ja ei-länsimaisen kulttuurin välisiä näkemyseroja. Esimerkiksi kelpaa naisten asema. Suomalaisesta ja länsimaisesta näkemyksestä käsin on luonnollista ja perusteltua suhtautua eräiden kulttuurien näkemyksiin naisten asemasta erittäin kriittisesti. Mutta onko tällainen kritiikki kuitenkin samalla väistämättä osoitus siitä, että katsomme oman kulttuurimme käsityksen muodostavan yleispätevän kriteerin myös muiden kulttuurien arvioimisessa? Ulospääsytie on se, että omaksuu radikaalin moraalisen relativismin sijaan selvästi maltillisemman relativistisen näkökannan. Siihen kuuluu se, ettei hyväksy minkään kulttuurin eettisiä periaatteita vain siksi, ettei voi periaatteensa nojalla muuta tehdä. Etiikan alueella järjellekin on aina käyttöä, vaikka siihen on vaikea uskoa yhtä lujasti kuin Immanuel Kant. Jos oma järki sanoo, että joku on väärin, niin luultavasti järki on oikeassa. Kulttuurista, yksilöstä ja aikakaudesta riippumatta eettisiä ongelmia syntyy johtamisessa väistämättä. Nimenomaan ihminen näitä ongelmia tuottaa, eivätkä ihmiset ehkä sittenkään ole niin erilaisia kuin kulttuurinäkökulmasta käsin voi olettaa. Jonkinlainen korruptio riivaa kaikkia maailmankolkkia, eikä oikeudenmukaisuuden edistäminen ole taattua koskaan. Osa eettisistä ongelmista syntyy omien valintojemme kautta, osa pitkälti niistä riippumatta. Siteeraan tässä Juha Sihvolaa, joka ilmaisee tämän hyvin: Ihmiselle hyvä ja oikea on osittain elämäänsä hallitsevan, mutta osittain sattuman armoilla elävän olennon hyvää ja oikeaa. Siksi hyvän ja oikean tekeminen on vaikeaa. Mutta silti sitä on yritettävä. Johtamisessa kohdatut eettiset ongelmat ovat suurelta osin samoja kaikkialla, vaikka niissä kulttuurisia sävyeroja onkin. Esimerkiksi johtamisessa olennainen esimiesalais- suhde on kulttuurisesti vaihteleva ilmiö. Ei kokonaan, mutta ainakin osin. Sen puitteissa sorrutaan kaikkialla usein siihen, mistä Kant varottaa. Ihmistä ei kohdella päämääränä vaan välineenä. Tämä on merkittävä ja universaali johtamisen etiikan ongelma. Moni toimii kulttuuritaustastaan riippumatta johtajana tavalla, johon Friedrich Nietzchen suuren ihmisen ( Übermensch) inhorealistinen kuvaus sopii:..hän ei tahdo mitään osaaottavaa sydäntä, vaan palvelijoita, työkaluja; ollessaan tekemisissä ihmisten kanssa hän pyrkii aina saamaan nämä tekemään jotakin hänelle. (sitaatti teoksesta MacIntyre, Hyveiden jäljillä). Johtamisen etiikka ei ole universaalia, mutta siihen liittyy universaaleja piirteitä. Vertailuun on mahdollisuuksia yli kulttuurirajojen. Vertailu paljastaa, että päällisin puolin samanlainen voi silti olla erilaista. Myös päällisin puolin erilaisesta voi löytyä

17 huomattavia samanlaisuuksia. Artikkelin teema on siksi tärkeä maailmassa, jossa kulttuurit kohtaavat toisensa kiihtyvällä tahdilla myös organisaatioissa ja johtamisessa. Esa Hyyryläinen Kirjoittaja on Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitoksen professori Kirjallisuutta Hayman, Ronald (2004). Nietzchen äänet (suom. Hannu Sivenius), teoksessa Suuret filosofit, toim. Ray Monk & Frederic Raphael, s Helsinki, Otava. Salminen, Ari (2009). Julkisen johtamisen etiikka. Vaasa, Vaasan yliopiston julkaisuja, Opetusjulkaisuja 60, Hallintotiede 3. Sihvola, Juha (2004). Maailmankansalaisen etiikka. Helsinki, Otava. MacIntyre, Alasdair (2004). Hyveiden jäljillä (suom. Niko Noponen). Helsinki, Gaudeamus. Walker, Ralph (2004). Kant ja moraalilaki (suom. Heikki Eskelinen), teoksessa Suuret filosofit, toim. Ray Monk & Frederic Raphael, s Helsinki, Otava. 17

18 LUOTTAMUS TYÖYHTEISÖSSÄ MERKITSEE Työyhteisö vaikuttaa jopa työntekijän terveydentilaan Katja Sirviö 18 Nuorisotutkimus paljasti joku aika sitten, että nuoret arvostavat enemmän hyvää esimiestä kuin hyvää palkkaa. Rehellisyys sekä tasapuolisuus ovat ne eettiset aspektit, jotka nousevat säännöllisesti esiin. Omassa nuorisotutkimuksessani lukiolaisilta kysyttiin, millainen julkisjohtajan tulisi olla. Vastaus on rehellinen ja tehokas, yliopistonlehtori Kirsi Lähdesmäki kertoo. Rehellisyys mielletään suomalaiseksi perusarvoksi, on kunnia-asia olla rehellinen. Rehellisyys lähtee ehkä kasvatuksesta, ja toivottavasti se pysyy pinnalla. Tehokkuus puolestaan on nykypäivän toiminnan keskeinen vaatimus ja valtionhallinnon arvoksi nostettu. Esimerkiksi julkiset varat on käytettävä tehokkaasti, Lähdesmäki selittää. Tärkeitä esimiesarvoja ovat myös oikeudenmukaisuus ja luottamus. Lähdesmäki viittaa tutkimuksiin, joissa on todettu, että oikeudenmukaisella kohtelulla on vaikutus työhyvinvointiin sekä työntekijöiden terveyden tilaan. Oikeudenmukaisuus näkyy myös valtionhallinnon nykyisessä palkkausjärjestelmässä, jossa esimiehen rooliksi tuli arvioida työntekijöiden suoritusta ja pisteyttää se. Syntyi pelko siitä, että kohdellaanko alaisia oikeudenmukaisesti, vai vaikuttaako pärstäkerroin. Järjestelmän perusidea ja periaatteet on koettu hyviksi, mutta sillä on vaikea palkita hyvistä suorituksista, jos rahaa ei ole enempää käytettävissä, Lähdesmäki kertoo, ja muistuttaa kannustavan esimiestyön ja kehityskeskustelujen merkityksestä. Luottamus merkitsee työyhteisössä paljon: miten esimies luottaa alaisiin tai alaiset esimieheen, miten luottamus työnantajaa kohtaan rakennetaan, Lähdesmäki luettelee. Eettisestä esimiestyöstä ei ole vastuu vain esimiehellä. Lähdesmäen mukaan myös alaisilla täytyy olla tahto tulla kohdelluksi hyvin. On vaikea sanoa, mitä on alaisten etiikka. Heidän kohdallaan puhutaan alaistaidoista, Lähdesmäki selventää. Hyvän ja eettisenkään johtajan ei ole helppo toimia organisaatiossa, jossa työntekijät ovat mahdottomia. Hyviin alaistaitoihin kuuluu taito antaa kehitysehdotuksia yhteisiin ongelmiin. Lähdesmäki huomauttaa kuitenkin, että mahdollisuuden tähän on esimerkillään luonut esimies. Esimies luo sen ilmapiirin, jossa asiat hoituvat sujuvasti ja ongelmista voidaan keskustella avoimesti, eikä kenenkään tarvitse pelätä leimautuvansa hankalaksi. Eettistä käyttäytymistä ei voi siis odottaa vain esimieheltä, vaan sekä esimiehen että alaisen eettisyys kulkee käsikädessä. Yhteistyössä rehellinen ote onkin paikallaan. Hyväksi eettiseksi esimieheksi voi Lähdesmäen mukaan kuitenkin oppia.

19 Työssä voi kehittyä, ja kannattaakin. Voi nöyrällä asenteella tutkia itseään, etsiä tietoa ja kuunnella palautetta. Lähdesmäki itse vetää jopa yliopistossa kurssia, jossa puututaan hyvään eettiseen esimiestyöhön. Toivottavasti nuoret vievät eettistä toimintaa eteenpäin, Lähdesmäki toteaa. 19

20 HYVÄN TAHDON TAIDETTA 20 Millaista esimiestä työntekijät arvostavat? Ihanne-esimiehen ominaisuuksiksi kuulee useimmiten lueteltavan: reilu, tasapuolinen, oikeudenmukainen, luotettava ja sanojensa mittainen. Yhdellä sanalla tiivistäen: eettinen. Eettinen johtajuus on hyvän tahdon taidetta. Se on ajattelun ja toiminnan tapa, jota tarvitaan johtamistyön sisällöksi. Sitä ei ole tarkoitettu seinälle kehyksiin tai korulauseiksi vuosikertomukseen. Hienoimmatkaan julistukset eivät auta, jos ne eivät johda mihinkään. Esimiestyö on vaativaa ihmissuhdetyötä. Kirjoitukseni otsikkona on esimiestyön etiikka. Esimiestyössä on kyse johtamisesta, jolloin siihen voidaan soveltaa johtamisen etiikkaa. Tarkastelen, mitä on eettinen johtajuus esimiestyössä. Työnantajan edustajana esimiehellä on tiettyjä velvollisuuksia työntekijöitä kohtaan. Esimiehen tehtäviin kuuluu työn johtaminen ja valvominen. Työntekijöiden opastus ja perehdyttäminen, työntekijöiden osaamisen varmistaminen, työyhteisön sosiaalisen toimivuuden ja turvallisten työmenetelmien valvonta ovat esimiehen vastuulla. Eettinen johtaja huolehtii siitä, että työ on mielekästä; organisaation arvot ja perustehtävä ovat kaikkien tiedossa, ja tekemiseen on riittävät resurssit. Työntekijöitä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Eettisyys on välittämistä. Mielestäni ratkaiseva askel eettisessä esimiestyössä on se, että esimiestehtävässä toimiva on kiinnostunut omasta esimiesroolistaan ja toimii siinä vastuullisesti. Mikään työyhteisö ei ole ristiriidaton, eikä esimies voi ummistaa silmiään konfliktitilanteissa. Eettisen johtajuuden periaatteet punnitaan etenkin työyhteisön muutos- ja ristiriitatilanteissa. Eettistä johtajuutta voidaan tarkastella motiivien, seurausten ja keinojen näkökulmista. Ensinnäkin, mitkä ovat esimiehen motiivit tehtäviensä ja vastuidensa hoitamisessa? Motivoiko esimiestehtävässä ihmisten tukeminen ja työyhteisön yhteisen hyvän saavuttaminen, vaiko tehtävän suomat henkilökohtaiset edut? Toiseksi, millaisia seurauksia esimiehen teoilla on? Oikeana pidetään sitä, että seurauksia arvioidaan kaikkien niiden osapuolten kannalta, joihin toiminta kohdistuu. Eettinen esimies tarkastelee päätöstensä ja toimintansa vaikutuksia monesta näkökulmasta. Niille osapuolille, joita seuraukset koskevat, tulee antaa mahdollisuus tuoda esille oma käsitys asiasta. Esimies voi myös pohtia, millaisia jälkiä hän jättää. Kolmanneksi, mitkä ovat hyväksyttäviä vaikuttamisen keinoja johtajuudessa? Johdettavien vapaaehtoista suostumusta pidetään parempana kuin pakottamista, samoin avoimuutta salailun sijasta. Eettinen johtajuus on inhimillistä tulosten tekemistä, muiden kunnioittamista ja palvelemista. Työntekijöiden kokemukset oikeudenmukaisesta kohtelusta ovat yhteydessä hyvinvointiin ja tehokkuuteen. Uskotaan, että eettisesti johdetut työntekijät ovat tyytyväisempiä johtajaansa, sitoutuvat työhön paremmin ja uskaltavat raportoida kokemistaan ongelmista johdolle. Eettiset esimiehet johtavat esimerkillä. He toimivat roolimalleina ja samaistumisen kohteina organisaation jäsenille. Esimiehen oma asenne ja toiminta esimerkiksi muutostilanteessa vaikuttaa siihen, miten työyhteisö hyväksyy muutoksen ja sopeu-

21 tuu uuteen tilanteeseen. Jos esimies itse äänekkäästi vastustaa muutosta, voiko hän silloin uskottavasti vakuuttaa alaisensa muutoksen tarpeellisuudesta? Työyhteisön eettinen uskottavuus nojaa johdon osoittamaan eettisyyteen. Avointa vuorovaikutusta ja rakentavaa keskusteluilmapiiriä sanoissaan alaisilleen korostava, mutta asioita salaileva ja ylhäältä alaspäin tiedottava esimies tuskin herättää luottamusta työyhteisössään. Esimies ei ole uskottava jos hänen puheensa ja tekonsa eivät kohtaa. Hyveellinen esimies rohkenee toimimaan vakaumuksensa mukaan. Eettistä käyttäytymistä voi kehittää käymällä säännöllistä keskustelua arvoista ja pelisäännöistä työyhteisössä. Esimerkillä johtaminen on myös itsensä likoon laittamista. Se edellyttää esimieheltä aitoa kiinnostusta, motivaatiota ja sitoutumista omaan johtamistehtäväänsä ja työyhteisön asioihin. Esimerkillä johtaminen ei tarkoita sitä, että esimiehen pitäisi olla virheetön, kaikkivoipa tai kaikkitietävä. Totuudelle avoin johtaja kykenee näkemään omat puutteensa ja myöntämään virheensä. Virheistä tulee oppia, ja aina on mahdollisuuksia kehittyä. Innostuminen työhön ja sitoutuminen oman ammattitaitonsa kehittämiseen voivat olla esimiehen omalla esimerkillään näyttämä malli alaisilleen. Suoraselkäistä ja rehellistä johtajaa arvostetaan. Esimiehen moraalinen selkäranka ei taivu vaikeidenkaan päätösten äärellä, vaan hän rohkenee pitämään kiinni periaatteistaan ja lupauksistaan. Vastuulliseen esimiestoimintaan kuuluvat myös ne päätökset, jotka eivät ole mieluisia tai kaikkia miellyttäviä. On kuitenkin eettisesti oikeampaa kertoa ikävät asiat rehellisesti kuin antaa toisten ymmärtää jotain, mikä ei ole totta. Rehellinen ihminen voi vaatia muiltakin rehellisyyttä. Rehellisyys tarkoittaa avoimuutta, totuudessa pysymistä ja tosiasioiden huomioonottamista. Esimies voi työyhteisössään edistää vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuutta, mikä viestii työntekijöille, että heistä välitetään, ja että he ovat tärkeitä ja arvokkaita. Oikeudenmukaisuus vuorovaikutuksessa toteutuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus tuoda julki omat näkemyksensä, ja heitä kuunnellaan työyhteisönsä kehittämisessä. Esimies pystyy perustelemaan tekemänsä päätökset, ja päätöksenteon periaatteet ovat avoimia, julkisia ja läpinäkyviä. Virheelliset päätökset korjataan. Ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, periaatteet ja säännöt pätevät kaikkiin. Työntekijöille oikeudenmukaisen kohtelun osoitin on siinä, miten reilusti ja tasapuolisesti esimies kohtelee heitä esimerkiksi työvuorojen ja lomien järjestämisessä, palkkioiden jaossa ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamisessa. Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vahvistaa työntekijöiden luottamusta työnantajaansa kohtaan. Eettinen esimies rakentaa luottamusta yhteisössään. Luottamus lisää työntekijöiden halua kehittää työtään ja tahtoa ponnistella yhteisen päämäärän hyväksi. Luottamusta rakennetaan keskustelemalla organisaation arvoista, luomalla yhteistä ymmärrystä, pyrkimällä johdonmukaisuuteen ja lupausten pitämiseen. Äskettäin uutisoitiin nuorten arvostavan hyvää esimiestä enemmän kuin korkeaa palkkaa. Hyvä esimies on reilu, tasapuolinen ja keskusteleva. Omassa nuorisotutkimuksessani julkisen sektorin johtajalta pitää nuorten mielestä löytyä kykyä olla rehellinen ja tehokas. Nuoret odottavat esimieheltä säännöllistä palautetta ja tukea oman uran kehitykseen. Työyhteisön eettisyys ei ole pelkästään esimiehen tekojen varassa. Nykyään puhutaan alaistaidoista 21

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Tutkimuksen tavoitteena on kuvata oikeudenmukaisen johtamisen 1. sisältöjä 2. toteutumista lähityöyhteisössä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Yhteiskunta ja eettisyys. Ari Salminen 21. ja 23.01.2014 Julkisjohtaminen Filosofinen tiedekunta

Yhteiskunta ja eettisyys. Ari Salminen 21. ja 23.01.2014 Julkisjohtaminen Filosofinen tiedekunta Yhteiskunta ja eettisyys Ari Salminen 21. ja 23.01.2014 Julkisjohtaminen Filosofinen tiedekunta Yhteiskunta ja eettisyys: keskeiset kysymykset I Mitkä ovat kansalaisten kannalta eettiset arvot, viranomaishyveet

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

lääketieteessä seminaari 28.3.2012

lääketieteessä seminaari 28.3.2012 Avoimuus Lisää tähän otsikko ja sidonnaisuudet lääketieteessä seminaari 28.3.2012 PK-johtaja Pentti Mäkinen Miksi sidonnaisuudet ovat ongelma Päätöksenteon riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot