SISÄLLYS. N:o 115. Yliopistoasetus. Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 115 Yliopistoasetus Ylioppilaskunta-asetus Asetus eläintautiasetuksen 10 ja 11 :n kumoamisesta Verohallituksen päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta annetun päätöksen muuttamisesta N:o 115 Yliopistoasetus Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) ja yliopistolain voimaanpanosta samana päivänä annetun lain (646/1997) nojalla: 1 luku Hallinto 1 Kansleri Yliopistolain (645/1997) 10 :ssä mainittujen Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanslerien lisäksi Helsingin kauppakorkeakoululla, Tampereen yliopistolla ja Turun yliopistolla on kansleri. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, kanslerin tehtävänä on nimittää yliopiston professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä nimittää dosentit. Kansleri myöntää myös luvan promootioiden järjestämiseen. Kanslerin ollessa estynyt tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna kanslerin tehtäviä hoitaa rehtori. 2 Hallituksen tehtävät Sen lisäksi, mitä yliopistolain 11 :n 1 momentissa säädetään, hallituksen tehtävänä on: 1) määrätä ehdollepanoviranomainen professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä varten; 2) nimittää professorin ja apulaisprofessorin virkaan, jollei 1 :stä muuta johdu; sekä 3) päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä. Hallituksen muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. 3 Rehtori Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa viranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Rehtori voi saattaa hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Rehtoriksi valittu on määräaikaisessa virkasuhteessa yliopistoon. Henkilö, joka on opettajana samassa yliopistossa, jonka rehtoriksi hänet on valittu, on vapautettu toimikautensa ajaksi virkaansa kuuluvista tehtävistä

2 262 N:o Vararehtori Vararehtorin kelpoisuudesta, valinnasta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä. 5 Yksikön johtaja Sen lisäksi, mitä yliopistolain 15 :n 2 momentissa säädetään, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolanin, Turun kauppakorkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yliopistolain 15 :n 1 momentissa tarkoitetun yksikön johtajaksi voidaan valita myös yliopiston yliassistentin tai lehtorin virkaan nimitetty. 6 Asioiden käsittely Yliopistossa asiat ratkaistaan esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä. 2 luku Henkilöstö 7 Professorin ja apulaisprofessorin nimittäminen virkasuhteeseen Kansleri tai, jollei yliopistossa ole kansleria, hallitus nimittää professoriksi ja apulaisprofessoriksi valtion virkamieslain (750/1994) 9 :n 1 momentin nojalla yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen. Kelpoisuuden toteamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja asetuksessa (1581/1991) säädetään asiantuntijoista. Nimittäjästä ja nimitysmenettelystä enintään kahden vuoden pituiseen virkasuhteeseen määrätään johtosäännössä. 8 Dosentit Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito. Hakijan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Hakijan on annettava julkinen opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. 9 Virat, joihin nimitetään määräajaksi Yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat täytetään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 10 Ulkomaalaiselle tarkoitettu lehtorin virka Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen tai kirjallisuuden lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. 3 luku Opetus ja opiskelijat 11 Lukuvuosi Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan yliopiston määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

3 N:o Opiskelijaksi ottaminen Kelpoinen opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon. Opiskelijaksi on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon taikka saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, joka on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen. 13 Opiskeluoikeus Opiskeluoikeutta on haettava yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Tarkempia määräyksiä oikaisumenettelystä annetaan johtosäännöllä. 14 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 1 momentissa säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 15 Täydennyskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Täydennyskoulutukseen sekä avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen osallistuvien valintaperusteista ja valinnasta sekä sitä koskevasta oikaisumenettelystä määrätään johtosäännössä. 4 luku Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 16 Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 17 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoi-

4 264 N:o 115 hin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 18 Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja sitä koskeva oikaisupyyntö Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/1982) 10 :ssä säädetään. Ennen 1 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön 1 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 19 Tutkintolautakunta Edellä 17 :ssä tarkoitettuja opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta. Tutkintolautakunta voidaan määrätä yksittäistä asiaa varten tai enintään kolmen vuoden toimikaudeksi. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori tai apulaisprofessori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija. Puheenjohtajan ja muut jäsenet samoin kuin varajäsenet määrää yliopisto. 20 Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetustai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 5 luku Erityissäännökset Helsingin yliopistosta 21 Kanslerin tehtävät Sen lisäksi, mitä 1 :n 2 momentissa säädetään, Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on nimittää yliopiston erillisten laitosten johtajat ja hallintojohtaja. 22 Vaalikollegio Helsingin yliopiston vaalikollegioon kuuluvat konsistorin ja tiedekunnan tai vastaavan yksikön monijäsenisen hallintoelimen jäsenet ja varajäsenet. 23 Ruotsinkielinen opetus Yliopistolain 23 :ssä tarkoitettuja professorin virkoja ruotsinkielistä opetusta varten on eri aloilla vähintään seuraavasti: 1) oikeustiede kolme; 2) lääketiede kahdeksan; 3) humanistiset tieteet neljä; 4) matemaattis-luonnontieteelliset tieteet kuusi; 5) kasvatustieteet yksi; 6) valtiotieteet kolme; sekä 7) maatalous-metsätieteet kaksi.

5 N:o Svenska social- och kommunalhögskolan Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Yksikössä tutkintonsa suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten. Yksikössä on monijäseninen hallintoelin ja rehtori. Hallintoelimen kokoonpanosta on soveltuvin osin voimassa, mitä yliopistolain 12 :ssä säädetään. Rehtorin tulee olla yksikön opettajan virkaan nimitetty henkilö. Hallintoelimen ja rehtorin valitsemisesta ja toimikaudesta määrätään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan määrätä, että hallintoelimeen kuuluu yliopiston määräämä jäsen. Yksikön monijäseninen hallintoelin hyväksyy yksikköä koskevat johtosäännöt, tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää määrärahojen jakamisen perusteista, yksikön virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Rehtori nimittää tai ottaa yksikön henkilökunnan, jollei 1 :n 2 momentista muuta johdu, ja ottaa opiskelijat. Hallintoelimen ja rehtorin muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston konsistorin kokouksessa. Yliopisto määrää johtosäännössä yksikön muusta osallistumisesta yliopiston hallintoelinten toimintaan. Yksiköllä on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Yksikkö toimii maksupisteenä yliopiston tiliorganisaatiossa. 25 Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston kirjaston tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään, toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Kirjasto vastaa omalla toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kansallisten kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. 26 Valtiokalenteri Helsingin yliopisto vastaa Suomen valtiokalenterin julkaisemisesta. Yliopistolla on oikeus saada valtion viranomaisilta valtiokalenteria varten tarvittavat tiedot maksutta. 6 luku Erityissäännökset Åbo Akademista 27 Kanslerin tehtävät Sen lisäksi, mitä 1 :n 2 momentissa säädetään, kanslerin tehtävänä on nimittää Åbo Akademin hallintojohtaja. 28 Österbottens högskola Österbottens högskolan monijäsenisen hallintoelimen kokoonpanon osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä yliopistolain 12 :ssä säädetään. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii Österbottens högskolan rehtori. Hallintoelimen ja rehtorin valinnasta sekä tehtävistä määrätään johtosäännössä. 7 luku Erinäiset säännökset 29 Lahjoitus- ja testamenttivarat Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut, yliopiston hoidossa olevien rahastojen varat, pidetään erillään muista valtion varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

6 266 N:o Harjoittelukoulut Harjoittelukoulussa on johtava rehtori, joka vastaa koulun toiminnasta. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

7 267 N:o 116 Ylioppilaskunta-asetus Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 40 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee yliopistolain (645/1997) 1 :ssä mainittujen yliopistojen ylioppilaskuntia sekä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun osakuntia. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ylioppilaskunnan ja Svenska handelshögskolanin ylioppilaskunnan kieli on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien kieli on suomi. 2 Hallinto Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus siten kuin ylioppilaskunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Ylioppilaskunnan taloutta koskevissa asioissa voidaan ylioppilaskunnan päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa säännöissä määrättävällä tavalla siirtää edustajiston asettamalle toimielimelle. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen. Tarkempia määräyksiä ylioppilaskunnan hallinnosta annetaan ylioppilaskunnan säännöissä, jotka edustajisto hyväksyy ja yliopiston rehtori vahvistaa. 3 Hallintoelinten valinta Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen. Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus. Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen äänioikeutettu, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä määrätä toisin. 4 Talous Ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oi-

8 268 N:o 116 keus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Jäsenmaksun vahvistaa rehtori. Jäsenmaksun kantamista valvoo yliopisto. 5 Osakunnat Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisenä osakunta-alueena. Opiskelija voi kuulua vain yhteen osakuntaan. Teknillisessä korkeakoulussa on ruotsinkielinen osakunta. Liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista. Osakunnan jäsenistä, hallinnosta ja muusta toiminnasta sekä jäsenten velvollisuudesta suorittaa maksuja osakunnalle määrätään osakunnan säännöissä. 6 Muutoksenhaku Ylioppilaskunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä 2 :n 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset, niistä muut kuin 5, 17 ja 18 kohdassa mainitut niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja osakunnista 17 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (756/1972); 2) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta 17 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (758/1972); 3) Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta 27 päivänä syyskuuta 1979 annettu asetus (755/1979); 4) Joensuun yliopiston ylioppilaskunnasta 31 päivänä lokakuuta 1975 annettu asetus (832/1975); 5) Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta ja osakunnista 25 päivänä huhtikuuta 1984 annettu asetus (334/1984); 6) Turun yliopiston ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (879/1974); 7) Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (878/1974); 8) Åbo Akademi-nimisen yliopiston ylioppilaskunnasta 20 päivänä marraskuuta 1981 annettu asetus (774/1981); 9) Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnasta 24 päivänä helmikuuta 1978 annettu asetus (168/1978); 10) Lapin korkeakoulun ylioppilaskunnasta 29 päivänä helmikuuta 1980 annettu asetus (164/1980); 11) teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta ja osakunnasta 31 päivänä toukokuuta 1972 annettu asetus (442/1972); 12) Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 3 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (729/1972); 13) Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 9 päivänä toukokuuta 1975 annettu asetus (338/1975); 14) Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (880/1974); 15) Svenska handelshögskolan nimisen kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 23 päivänä kesäkuuta 1975 annettu asetus (512/1975); 16) Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 30 päivänä syyskuuta 1977 annettu asetus (707/1977); 17) Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnasta 13 päivänä helmikuuta 1981 annettu asetus (131/1981); ja 18) taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 28 päivänä maaliskuuta 1980 annettu asetus (311/1980). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-

9 N:o daan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. 8 Siirtymäsäännökset Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Kumottujen asetusten mukaan valitut ylioppilaskuntien hallintoelimet jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat ylioppilaskuntien ja osakuntien säännöt ovat edelleen voimassa siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa yliopistolain tai tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet säännöt annetaan. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen /15

10 270 N:o 117 Asetus eläintautiasetuksen 10 ja 11 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä elokuuta 1980 annetun eläintautiasetuksen (601/1980) 10 ja Tämä asetus tulee maaliskuuta voimaan 1 päivänä Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

11 271 N:o 118 Verohallituksen päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998 Verohallitus on lisännyt yleisestä tiedonantovelvollisuudesta 29 päivänä joulukuuta 1997 antamansa päätöksen (18/1998) 13 :ään uuden 3 momentin: 13 Arvopaperikaupat ja sijoitusrahaston lunastukset Edellä 1 ja 2 momentista poiketen Helsingin Puhelin Oyj:n on ilmoitettava vuonna 1997 tapahtuneen osakeannin E-osakkeiden merkintäoikeuksien ostot Verohallitukselle mennessä. Ostoista on ilmoitettava Verohallituksen ja Helsingin Puhelin Oyj:n erikseen sopimat tiedot. Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998 Pääjohtaja Kirsi Seppälä Ylitarkastaja Riitta Roos

12 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998