PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR-2008-Y-5-111

Transkriptio

1 Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR-2008-Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista, käsiteltyjen jätevesien johtamista uuteen purkupaikkaan Näsijärveen sekä purkupaikkaan johtavan purkujohdon vesistöön rakentamista. Tampereen kaupunki/ Tampereen Vesi Viinikankatu 42 PL TAMPERE LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kämmenniemen jätevedenpuhdistamo Kahnankatu 10, TAMPERE Kiinteistörekisteritunnus: LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 a Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 e Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle , jolloin se on tullut vireille. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on siirtänyt hallintomenettelylain 21 :n nojalla asian käsiteltäväksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. KÄSITTELYMAKSU 2190

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään (37/1998/3) myöntänyt Tampereen kaupungille luvan johtaa Kämmenniemen puhdistamon jätevedet Mikkolanlampeen ja sieltä edelleen purku-uomaa pitkin Näsijärven Tervalahteen asti. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7- ATU) on enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 92 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Luvassa Tampereen kaupunki määrättiin selvittämään ja arvioimaan Mikkolanlammelle, sen purku-uomalle ja mahdollisesti Näsijärven Tervalahdelle aiheutuvaa kalataloudellista haittaa sekä Mikkolanlammen rannalla olevien kiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa ja toimittamaan niiden korvaamista koskeva hakemus vesioikeudelle vuoden kuluessa siitä, kun johtamislupapäätös on saanut lainvoiman. Lisäksi päätöksessä määrättiin, että jos luvan saaja aikoo johtaa Kämmenniemen puhdistamolta jätevesiä vesistöön jälkeen, sen on pantava vireille uusi hakemus viimeistään vesioikeuden päätöksen (37/1998/3) ollessa voimassa siihen asti, kunnes uudesta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (ent. Länsi-Suomen vesioikeus) on antanut (66/2000/2) erillisen päätöksen, joka koskee kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen sekä virkistyskäytölle kohdistuvien haittojen korvaamista. Tampereen kaupunki on toimittanut Pirkanmaan ympäristökeskukselle hakemuksen Kämmenniemen puhdistamon jätevesien johtamisesta Näsijärven Käälahteen. Asiakirjojen mukaan hakemuksen mukaista Käälahden purkupaikkaa ei ole pidetty mahdollisena, koska Kämmenniemen vesilaitos ottaa raakavetensä Käälahdesta. Tampereen kaupunki on toimittanut Pirkanmaan ympäristökeskukselle hakemuksen muutoksen, jossa käsiteltyjen jätevesien johtamista esitetään entiseen purkupaikkaan Mikkolanlampeen ja edelleen Näsijärven Tervalahteen. Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään (1998Y ) myöntänyt Tampereen kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kämmenniemen viemäröintialueen jätevesien käsittelyyn Kämmenniemen jätevedenpuhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Mikkolanlampeen ja edelleen Näsijärven Tervalahteen. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7-ATU ) on enintään 10 mgo 2 /l (puhdistusteho >95%) ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l (puhdistusteho >95%), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) enintään 125 mgo 2 /l (puhdistusteho >75%) ja kiintoainepitoisuus enintään 20 mg/l (puhdistusteho >90%). Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään (06/0061/1) muuttanut Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen (1998Y ) voimassaoloaikaa, sekä lupamääräyksen 2 raja-arvojen laskentakautta, lupamääräyksen 14 Koiranpäänlahdelle asetetun laajennetun vesistötarkkailun näytteidenottoa sekä lupamääräyksissä 20 ja 21 määrättyjä 2

3 korvauksia. Hallinto-oikeus katsoi, ettei puhdistamon jätevesiä voida enää tulevaisuudessa johtaa Mikkolanlampeen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna ympäristöluvassa annetut raja-arvot on laskettava neljännesvuosikeskiarvojen sijasta puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään (948 ja 955/1/06) muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä (06/0061/1) ympäristölupapäätöksen voimassaoloajan osalta ja kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen näytteidenottoa koskevan lupamääräyksen 14 osalta. Muilta osin Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä muutettuna Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvan voimassaoloaika on seuraava: "Lupa on määräaikaisena voimassa saakka. Mikäli luvan saaja aikoo johtaa Kämmenniemen jätevedenpuhdistamolta jätevesiä vesistöön jälkeen, sen on mennessä pantava vireille uusi ympäristölupahakemus, jossa jätevesien johtamiselle on osoitettu uusi purkupaikka tai muu johtamisratkaisu. Päätös on voimassa siihen saakka kunnes mahdollisesta uudesta lupahakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman." PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Puhdistamon lähiympäristö Purkujohdon linjaus ja purkupaikka Kämmenniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kämmenniemen taajamassa, taajama-alueen kaakkoislaidalla, Mikkolanlammen pohjoisrannalla. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamon sijaintipaikka on rakennettua kylätaajamaympäristöä. Lähiympäristössä ei sijaitse erityisiä luontokohteita eikä luokiteltuja pohjavesialueita. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Kämmenniemen taajama-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja paikalliskeskukseksi (a). Keskustaajaman pohjoisosassa on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde (akv195) Aunessilta. Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan alueella on voimassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaava (YM ). Puhdistamo sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella (AP). Voimassa olevassa asemakaavassa puhdistamon alue on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT), jota ympäröi lähivirkistysalue (VL), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL). Noin 20 metrin etäisyydellä on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO). Hakemuksessa esitetty uusi käsiteltyjen jätevesien purkupaikka sijaitsee Näsijärvessä Koivusalmen länsipuolella olevassa syvänteessä. Purkujohdon suunniteltu linjaus kulkee puhdistamolta Kämmenniemen taajama-alueen 3

4 JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ halki luoteeseen Kämmenniemen uimarantaa kohti. Putken vesistöön vienti sijaitsee uimarannan länsilaidalla. Putken vesistössä sijaitsevan osuuden pituus on noin 3,4 kilometriä. Purkujohdon linjaus vesistössä kulkee uimarannan länsilaidalta kohti Käälahden keskilinjaa ja sitä mukaillen länteen kohti Koivusalmea. Hakemuksessa esitetty purkupiste sijaitsee Näsijärvessä Koljonselän selkäalueen reunalla Käälahden edustalla koordinaattipisteessä X(P)= , Y(I)= , korkeusasemassa noin NN+ 65,00 metriä. Purkupiste sijaitsee 30 metrin vesisyvyydessä. Etäisyys Verttuussa sijaitsevaan lähimpään rantaan purkupaikasta etelään on noin 130 meriä. Purkupaikasta nähden pohjoisen ja idän välisellä sektorilla sijaitseva Kääniemi on lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä itäkoillisessa. Purkupisteen lähistöllä sen eteläpuolella Verttuussa Pitkänokan ympärillä ja pohjoispuolella Kääniemessä on runsaasti loma-asumiseen ja myös asumiseen käytettäviä rantakiinteistöjä. Lähimmät asutut rantakiinteistöt sijaitsevat suunnitellusta purkupisteestä lounaaseen noin 250 metrin etäisyydellä ja koilliseen noin 400 metrin etäisyydellä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. (KVVY) on laatinut hakemusasiakirjoissa olevan kuvauksen vesistöä koskevista tiedoista. Hakemuksessa kuvataan purkuvesistöä seuraavasti: Vesistön tila Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet on tähän saakka johdettu Tampereen kaupungin Kämmenniemen taajamassa sijaitsevaan Mikkolanlampeen ja edelleen Koiranpäänlahden kautta Näsijärven Tervalahteen. Jätevesikuormituksen vesistövaikutukset Mikkolanlammessa ja Koiranpäänlahdessa ovat olleet voimakkaita ja aiheuttaneet haittoja vesistön käytölle. Näsijärven valuma-alue on laaja (7 672 km 2 ) koostuen pääosin metsäisestä alueesta. Näsijärvi kokoaa vedet pohjoisilta reiteiltä, joihin kuuluvat Ähtärin-Pihlajaveden reitti ja Keuruun reitti. Reitit laskevat Muroleen kanavan kautta Vankaveteen. Vankaveden jälkeen vedet virtaavat Koljonselän kautta Näsijärven Näsinselälle. Valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevat suot antavat Näsijärvelle lievän humusleiman ja lievästi ruskean värin etenkin järven pohjoisosissa. Näsijärven veden laatu on nykyisin hyvä. Näsinselän keski- ja pohjoisosat ovat veden laadultaan jopa erinomaisia, koska ravinnetaso on hyvin alhainen ja happipitoisuudet ovat alusvedessäkin korkeita. Näsijärven eteläosan lahtialueet (Olkahistenlahti, Ryydynlahti ja Siivikkalanlahti) ovat selkävesiä rehevämpiä. Lisäksi niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta Näsijärveen johdetaan pistekuormitusta monista lähteistä. Merkittävin pistekuormituslähde on ollut nykyisen M-REAL Oyj:n tehdas Näsinselän eteläosassa Lielahdessa. Vaikka tehdas aiheuttaa edelleen kuormitusta, veden laatu on ajan kuluessa parantunut myös Näsinselän eteläosassa. Kulminaa- 4

5 tiopisteitä ovat olleet sellunkeiton loppuminen vuonna 1985 sekä vuonna 1996 tapahtunut fosforikuormituksen väheneminen kolmannekseen aiemmasta. Happea kuluttavan kuormituksen väheneminen normalisoi nopeasti Näsijärven eteläosan happitilanteen. Fosforipitoisuuden lasku on näkynyt alusveden fosforipitoisuuksien laskuna ja alentuneina levämäärinä kesällä. Näsinselän keskiosassa jätevesien vaikutusta ei enää esiinny. Lielahden tehtaiden jätevedet näkyvät talviaikana alusveden selvänä likaantumisena Lielahdessa, mikä heikentää paikallisesti laatuluokkaakin. Varsinaisen purkualueen lisäksi muutokset näkyvät myös Aitolahden syvännealueella. Vaikka lieviä vesistövaikutuksia on havaittavissa kesäaikanakin, Lielahden alue ei poikkea enää rehevyydeltään muusta Näsijärvestä siinä määrin kuin aiemmin. Eroja on voitu kuitenkin havaita perifytontutkimuksissa ja ajoittain klorofylliarvoissa. Purkualue Koska kyse on isolla selkäalueella sijaitsevasta syvännealueesta, purkupaikan paikallisista virtaamista ei ole tietoa. Kerrostuneisuusaikana virtaukset syvänteellä lienevät erittäin vähäisiä, mutta täyskiertoaikoina keväällä ja syksyllä purkualueella esiintyy virtauksia. Tutkittua tietoa alueen virtaamista on saatavilla ainoastaan Tammerkoskesta, jonka kautta kaikki Näsijärvestä laskevat vedet kulkevat. Pyhäjärveen laskevan Tammerkosken keskiylivirtaama on 152 m2/s, keskivirtaama 71 m3/s ja keskialivirtaama 2,1 m3/s. Suunnitellulla jätevesien purkusyvänteellä ei sijaitse ympäristöhallinnon vedenlaatutarkkailupistettä tai velvoitetarkkailupisteitä. Purkusyvänteen veden laadusta ei myöskään ole olemassa muuta vedenlaatutietoa. Lähin säännöllisesti tarkkailtu vedenlaatuhavaintopiste on ympäristöhallinnon veden laadun ja kasviplanktonin havaintopiste sekä EU:n vesipuitedirektiivin mukainen biomonitorointipiste Näsijärvi 118 Iso-Otava, jonne on matkaa jätevesien suunnitellulta purkusyvänteeltä noin 2,4 km. Lisäksi jätevesien purkusyvänteeltä noin 5 km luoteeseen sijaitsee toinen ympäristöhallinnon tarkkailupiste Näsijärvi 117 Koljonselkä. Näsijärven harppauskerros sijaitsee kesäkerrostuneisuusaikana noin 15 metrin syvyydellä kuten myös Iso-Otavan havaintopaikalla. Harppauskerrokseen syntyy yleensä lievä happiminimi, sillä ylhäällä valaistussa kerroksessa syntynyt orgaaninen aine hajoaa pääosin jo ennen laskeutumistaan syvänteen pohjalle. Talvella selvää harppauskerrosta ei synny, vaan lämpötila nousee tasaisesti pohjaa kohti. Veden laatu on pysynyt myös syvänteen pohjan läheisessä vedessä vähintään hyvänä, useimmiten erinomaisena. Happipitoisuus pohjan läheisessä vedessä on korkea ja vesi lähes yhtä kirkasta kuin päällysvedessäkin. Veden happikyllästys ei pohjan lähellä ole laskenut vuosien aikana kertaakaan alle 50 % tason. Myöskään veden ravinnepitoisuudessa ei tapahdu merkittävää nousua päällysveteen verrattuna. Havaintopisteen 118 Iso-Otava päällysveden laatu on viime vuosina ollut erinomainen, sillä päällysvesi on hapekasta ja kirkasta. Näkösyvyys on sekä jääpeiteaikana että avovesiaikana ollut keskimäärin yli 3 metriä. Pirkanmaan kirkkaimpiin järviin Näsijärvi ei kuitenkaan lukeudu johtuen lievästä ruskeasta väristä, joka vähentää myös näkösyvyyttä niukkahumuksisiin vesiin verrattuna. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat olleet karujen ja lievästi rehevien vesien rajamailla, eivätkä poikkea juurikaan Näsijärven yleisestä 5

6 Kalasto ja kalastus tasosta. Päällysveden levämäärä on klorofyllipitoisuuden perusteella ollut karuille vesille ominainen. Kämmenniemen jätevesien suunnitellulla purkupaikalla Käälahden suulla veden laatu ei oletettavasti eroa pisteen 118 Iso-Otava veden laadusta. Myös purkusyvänteessä veden laatu on todennäköisesti yhdenmukainen, sillä purkusyvänteen ja pisteen 118 syvänteiden kokonaissyvyys on samaa luokkaa, eikä alueella nykyisellään sijaitse merkittäviä veden laatua muuttavia tekijöitä. Näsijärven vesi on hygieeniseltä laadultaan yleisesti ottaen erinomaista. Lievää hygieenistä likaantumista on todettu ainoastaan pistekuormittajien lähistöllä ja ajoittain joissakin lahtivesissä. Ympäristöhallinnon havaintopisteiltä 117 ja 118 ulosteperäisten bakteerien määrää ei ole määritetty, mutta muiden Näsijärven selkäalueiden tulosten perusteella hygieeninen laatu on myös kyseisissä havaintopisteissä moitteeton. Suunnitellulla käsiteltyjen jätevesien purkualueella suoritetaan Näsijärven kalataloudellista yhteistarkkailua, jossa Näsinselkä toimii varsinaisena tutkimusalueena ja Koljonselkä vertailualueena. Suunniteltu purkupaikka sijaitsee yhteistarkkailun vertailualueella. Yhteistarkkailuohjelma sisältää kalastustiedustelun, saaliskirjanpidon, siiasta kerättävät saalisnäytteet, kalojen aistinvaraisen laadun arvioinnin makutestien avulla sekä joka kolmas vuosi tehtävät pyydysten limoittumista selvittävät havaskokeet. Jätevesien suunnnitellulla purkualueella esiintyy samoja kalalajeja kuin muuallakin Näsinselän ja Koljonselän vesialueilla, sillä purkualue on osa laajempaa Koljonselän selkäaluetta. Kalastuksen kannalta tärkeimmät kalalajit ovat muikku, siika, kuha, järvitaimen, järvilohi, hauki ja ahven. Näiden lisäksi vesialueella esiintyy muita tavanomaisia järvikalalajeja kuten useimpia särkikaloja, kiiski, made ja ankerias. Myös Näsijärven täplärapukanta on erittäin vahva ja levinneisyysalue ulottuu nykyisellään syvännealueille saakka. Näsijärven laajat selkäalueet, monipuolinen kalasto ja erinomainen veden laatu tarjoavat puitteet monimuotoiseen kalastukseen. Näsijärvellä harjoitetaan sekä ammattimaista kalastusta, että kotitarve- ja vapaa-ajan kalastusta. Suunnitellulla jätevesien purkusyvänteellä ei tiettävästi harjoiteta ammattikalastusta, sillä ammattikalastuslupia ei ole myönnetty Paavolan-Uskalin osakaskunnan omistamille vesialueille, joihin purkusyvänne lähes kokonaisuudessaan kuuluu. Kotitarve- ja vapaa-ajan kalastusta harjoitetaan purkusyvänteellä kuten muuallakin ympäröivällä vesialueella. Kalastuksen kohteena olevat kalalajit ovat lähinnä kuha, siika, muikku, taimen ja järvilohi. Alueen ravustus keskittynee lähemmäs ranta-alueita. Kiinteillä pyydyksillä kalastus kohdistuu syvänteen reuna-alueen penkkoihin, joissa kuhaa ja siikaa tyypillisimmillään esiintyy. Muikku- ja taimenverkoilla saatetaan pyytää myös syvänteen päällysvedessä ja välivedessä, johon myös alueella tapahtuva kuhan ja taimenen vetouistelu kohdistuu. Varsinaisella jätevesien vaikutusalueella yli 25 metrin syvyydellä kalastusta tapahtuu todennäköisesti hyvin vähän. Talviajan jätevesien vaikutusalueella noin metrin sy- 6

7 Vesistön virkistyskäyttö vyydellä kalastusta ei harjoiteta todennäköisesti lainkaan. Vesialuetta, jolla purkupaikka sijaitsee, käytetään runsaasti veneilyyn ja muihin vesiharrasteisiin, uimiseen ja saunavedeksi, vesilintujen tarkkailuun ja metsästykseen sekä talvella myös moniin jääharrasteisiin, kuten luisteluun, moottorikelkkailuun ja hiihtoon. Vedenhankinta Lähin vedenottamo purkualueen läheisyydessä on Käälahdessa sijaitseva Tampereen kaupugin/ Tampereen Veden Kämmenniemen vedenpuhdistuslaitos, jossa tuotetaan talousvettä Kämmenniemen taajama-alueen kattavaan jakeluverkostoon. Laitos käyttää raakavetenään Käälahden pintavettä. Vedenpuhdistuslaitoksen raakavedenottoputki sijaitsee Kämmenniemen uimarannan itälaidalla. Raakavedenottoputken suu on noin 130 metrin etäisyydellä rannasta noin 3,5 metrin vesisyvyydessä. Etäisyys vedenpuhdistuslaitoksen raakavedenottoputkesta jätevesien purkujohdon päähän Käälahden suulle on noin 3,2 km ja hakijan arvioimalle jätevesien vaikutusalueelle noin 2,5 km. Käsiteltyjen jätevesien purkujohdon linjaus kulkee lähimmillään noin 30 metrin etäisyydellä raakavedenottoputken suusta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Käsiteltyjen jätevesien purkualueen lähistöllä sijaitsevilla rantakiinteistöillä järvivettä käytetään monin paikoin myös talousvedenomaisesti pesuvetenä sekä jopa ruoanvalmistuksessa ja juomavetenä. Tampereen kaupungin/ Tampereen Veden Kämmenniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tampereen kaupungin Kämmenniemen taajamaalueen jätevedet. Viemäriverkoston liittyjämäärä on tällä hetkellä noin 700 asukasta. Hakija arvioi liittyjämäärän nousevan vuoteen 2015 mennessä tasoon noin 950 asukasta. Laadultaan jätevesi on normaalia talousjätevettä. Puhdistamolle ei johdeta varsinaisia teollisuusjätevesiä. Puhdistamo on biologis-kemiallinen Metoxy-rinnakkaissaostuslaitos, jossa puhdistus perustuu aktiivilietemenetelmään ja fosforin rinnakkaissaostukseen. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1976 ja se on saneerattu perusteellisesti vuonna Muodostuva ylijäämäliete johdetaan varastoaltaaseen, josta se kuljetetaan keskimäärin kahdesti kuukaudessa Viinikanlahden puhdistamolle kuivattavaksi. Puhdistamolla ei vastaanoteta sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet on johdettu vuodesta 1976 lähtien Näsijärveen laskevaan Mikkolanlampeen. Lupaa haetaan jätevesien johtamiselle Kämmenniemen taajamasta Käälahden kautta uuteen purkupaikkaan Näsijärveen Koivusalmen länsipuolelle. Purkupiste sijaitsee vesistössä noin 30 metrin vesisyvyydessä noin 130 metrin etäisyydellä lähimmästä rannasta. Jätevesien purkupaikkaan johtamista varten on tarkoitus rakentaa uusi noin 4 km:n pituinen purkujohto, joka on noin 3,4 km:n pituiselta osuudelta tarkoitus sijoittaa painottamalla vesistöön Näsijärven pohjaan Käälahden ja 7

8 Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistamon rakenne ja mitoitus Koivusalmen vesialueille. Purkujohdon suunniteltu linjaus kulkee Kämmenniemen uimarannan länsilaidalla sijaitsevasta vesistöön viennistä lähtien Käälahden ja Koivusalmen keskilinjojen eteläpuolitse Käälahden suulle. Purkujohdon suunniteltu vesistöön vienti on maanalainen. Rannan lähellä alle kahden metrin vesisyvyyden vyöhykkeellä putki on tarkoitus kaivaa pohjan sisään. Tarkkailun tulosten mukaan puhdistamon tulovirtaama ja -kuormitus on vuosina ollut vuosikeskiarvoina taulukoiden 1 ja 2 mukainen. Taulukko 1 Vuosi Virtaama BOD7-ATU Kokonaisfosfori (m3/d) (mg/l) (kg/d) (mg/l) (kg/d) ,2 0, ,0 1, ,9 1, ,0 1, ,7 1, ,4 1, ,0 1,3 Keskiarvo ,6 1,3 Taulukko 2 Vuosi Virtaama Kokonaistyppi Kiintoaine (m3/d) (mg/l) (kg/d) (mg/l) (kg/d) , , , , , , , Keskiarvo , Puhdistamon prosessivaiheet ovat seuraavat: hienovälppä (välpepuristin) ferrisulfaatin annostus ml/min, tasasyöttö jatkuvatoimisesti (otettu käyttööntoukokuussa 2008) ilmastus, vakiotuotto jatkuvatoimisesti jälkiselkeytys, mahdollisuus käyttää neljää linjaa polymeerin syöttö jälkiselkeytykseen, tasasyöttö (otettu käyttöön toukokuussa 2008) desinfiointivaraus Jälkiselkeytyksestä palautetaan lietettä ilmastusaltaan (82,5 m 3 ) alkuun. Ylijäämäliete poistetaan jälkiselkeytysaltaista (4x16,5 m 3 ) ja pumpataan jatkuvana virtana ilmastettuun varasto/stabilointialtaaseen (30 m 3 ). Puhdistamon repijäpumppu korvattiin vuonna 2008 hienovälpällä. Mitoitus: 8

9 asukasvastineluku (AVL) = 1000 mitoitusvirtaama (q mit12h ) = 20,8 m 3 /h, pintakuorma 0,62 m/h maksimivirtaama (q max ) = 37,5 m 3 /h mitoitusvirtaama (Q kesk ) = 250 m 3 /d orgaanista ainesta (BOD 7 ) = 75 kg O 2 /d ilmastusaltaan tilavuus (V ilm ) = 82,5 m 3 selkeytyspinta-ala (A selk ) = 4*8,4 = 33,6 m 2 Lietteenkäsittely Varasto/stabilointialtaan ilmastus pysäytetään ajoittain. Lietteen annetaan laskeutua ja altaan pinnalta poistetaan vettä ilmastusaltaaseen. Lietettä ei kuivata Kämmenniemen jätevedenpuhdistamolla vaan se kuljetetaan käsiteltäväksi Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Varastoallas tyhjennetään kaksi kertaa kuukaudessa. Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamon prosessitilat ovat kylmätilaa. Muu kiinteistö lämmitetään sähköllä. Laitoksen sähkönkulutus on noin MWh/a. Vuonna 2015 sähkönkulutuksen arvioidaan olevan luokkaa 70 MWh/a. Ilmastus on vakiotuottoinen. Puhdistamon sähkönkulutus on tehostunut virtaaman ja kuormituksen kasvaessa viime vuosina. Välppätila ja ferrisäiliöhuone ovat lämmitettyjä. Puhdistamolla käytetään saostukseen ferrisulfaattia. Ferrisulfaatti toimitetaan puhdistamolle liuoksena säiliöautolla ferrisulfaattisäiliöön, jonka koko on 5,8 m 3. Säiliö on otettu käyttöön syksyllä Ferrisulfaattia on kulunut noin 2000 kg kuukaudessa. Marraskuussa 2009 käyttöönotetun uuden ferrisulfaatin annostelupumpun myötä tulemme tulevaisuudessa pääsemään pienempiin annostelumääriin. Selkeytykseen syötetään polymeeriä noin 50 kg vuodessa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Prosessia hoitaa ammattitaitoinen henkilökunta tavoitteenaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhdistamolla suoritettiin merkittävä huoltotoimenpide keväällä 2007, kun kaikki altaat tyhjennettiin ja ilmastimien kumit vaihdettiin. Ilmastuksen tehostuminen paransi puhdistustulosta. lmastinkumit uusitaan joka toinen vuosi. Puhdistamo on liitetty kaukovalvontaan vuonna Purkujohdon rakentaminen ja purkupiste Suunnitelman mukaisen purkujohdon kokonaispituus on noin 4,0 km, josta vesistöön rakennettava osuus on noin 3,4 km. Putki kulkee vesistössä keskimäärin metrin vesisyvyydessä Koivusalmeen asti Käälahden keskialueella sen eteläistä rantaviivaa mukaillen. Vesistön pohjaan asennettaessa putki painotetaan tehdasvalmisteisilla betonipainoilla. Rannan läheisyydessä vesisyvyyden ollessa alle 2 metriä putki kaivetaan pohjan sisään. Maaalueella putki asennetaan routarajan alapuolelle. Putkilinjaan tulee yksi purkupumppaamo. Purkupumppaamo rakennetaan 9

10 lujitemuovisena uppopumppaamona nykyisen puhdistamorakennuksen eteläpäätyyn Tampereen kaupungin omistamalle tontille. Puhdistamon vieressä olevasta poistokaivosta rakennetaan viettoviemäri purkupumppaamoon. Pumppaamo varustetaan kahdella uppopumpulla, jotka käyvät vuorotellen pumpaten purkuvedet muoviputkea pitkin purkupaikkaan. Hakemusasiakirjojen piirroksissa purkujohto on paineputki. Pumppaamon nykyinen purkuputki jää ylivuotoputkeksi, joka voidaan varustaa erillisellä maasuodattimella. Putki (160, PN 16 tai PP suojakuorella varustettu ProFuse) on mitoitettu virtaamalle 50 m 3 /h, 1200 m 3 /vrk. Virtausnopeus putkessa on 0,4-0,9 m/s (20-50 m 3 /h). Putken upotuskohta merkitään rantaan kylteillä kunnallisteknisten töiden yleisen työselostuksen KT02 (Kuntaliitto) mukaisesti. Vesistöön asennettaessa putki painotetaan (100%) ja tuetaan pohjaan. Asennuslinja tarkastetaan ja sieltä poistetaan mm. haitalliset kivet. Painojen pysyminen paikallaan varmistetaan köysin. Rannan läheisyydessä putki kaivetaan pohjan sisään KT02 "44200 Vesistön alitukset" mukaisesti. Painotus ja koko asennustyö tarkastetaan sukelluksin. Putki rakennetaan purkupisteeseen (X= , Y= ). Purkupisteen korkeusasema on N m, ja vesisyvyys noin 30 m. Näsijärven säännöstelyluvan alin alaraja on NN+ 93,91 m ja säännöstelyn ehdollinen yläraja NN+ 95,40 m. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistöön johdettava kuormitus ja puhdistusteho Kämmenniemen puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus ja puhdistusteho (%) on vuosina ollut taulukoiden 3 ja 4 mukainen. Taulukko 3 Vuosi Virtaama BOD7-ATU Kokonaisfosfori (m 3 /d) (mg/l) (%) (mg/l) (%) ,5 97 0, ,1 97 0, ,2 97 0, , ,1 97 0, ,0 97 0, ,0 97 0,23 96 Keskiarvo 160 7,1 97 0,36 96 Taulukko 4 Vuosi Virtaama Kokonaistyppi Kiintoaine (m 3 /d) (mg/l) (%) (mg/l) (%) , , , , , , ,6 96 Keskiarvo ,

11 Kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) osalta tulos on ollut seuraavalla tasolla: lähtevän veden arvo mgo2/l reduktio % Puhdistamo on vuosina täyttänyt Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä ( , 37/1998/3) ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksellä ( , 1998Y ) kumpanakin lupakautena voimassa olleet päästöraja-arvot ja puhdistustehovaatimukset. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Puhdistamotoiminnot ja lietteen varastointi tapahtuvat sisätiloissa. Laitoksella ei suoriteta yleisesti hajuhaittoja aiheuttavaa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa eikä puhdistamolietteen jatkokäsittelyä. Jätevesien nykyisestä purkupaikasta, Mikkolanlammesta on ajoittain aiheutunut hajuhaittoja loppukesäisin. Melu ja tärinä Hakijan mukaan jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua tai tärinää. Kaikki puhdistamon toiminnot on sijoitettu sisätiloihin. Yksittäisinä melunlähteinä ovat kompressorit. Puhdistamo sijaitsee notkelmassa, ja äänet vaimenevat puhdistamolta länteen asutusalueelle päin. Itäpuolella sijaitsevalle Kämmenniemenkadulle kompressorien ääni kuuluu vaimeana peittyen kuitenkin liikenteen ääniin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamolla on syntynyt ylijäämälietettä vuosittain noin m3 ( ). Lietteen kuiva-ainepitoisuus on ollut keskimäärin luokkaa noin 4 %. Märkää välppeen tyyppistä jätettä on syntynyt repijäpumpulla (poistettu käytöstä vuonna 2008) alle 1 t/a. Vuonna 2008 laitoksella otettiin käyttöön hienovälppä ja välpepuristin. Välpe puristetaan ja kerätään muovisukkaan poiskuljetettavaksi. Pussitettu välpe, noin 10 t/a kuljetetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitokselle. Puhdistamolla muodostuu myös vähäisissä määrin yhdyskuntajätettä. Hakijan mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki jätevesien kanssa tekemisissä olevat rakenteet ovat vesitiiviitä. 11

12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevesikuormituksen vesistövaikutukset Vaikutukset veden laatuun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on hakijan toimeksiannosta arvioinut jätevesikuormituksen vesistövaikutuksia seuraavasti: Käsitellyt jätevedet kertyvät kerrostuneisuusaikoina purkupaikan syvänteeseen. Kevät- ja ylivaluma-aikoina jätevedet sekoittuvat koko purkualueen vesimassaan ja leviävät huomattavasti laajemmalle alueelle nopeammin, jolloin paikalliset vaikutukset vähenevät. Talviaikana jätevesien kertyminen purkupaikan edustan syvänteen pohjalle on todennäköisesti selvempää kuin kesäaikana, mikä on todettu monen järvisyvänteisiin jätevetensä purkavan jätevedenpuhdistamon tapauksessa. Tähän on useimmiten syynä kesäkerrostuneisuutta pidempi kerrostuneisuusaika sekä kesäkautta suurempi tiheysero jäteveden ja vesistön veden välillä. Näsijärvestä otettujen vesinäytteiden perusteella kesäkerrostuneisuusaika on keskimäärin toukokuun alusta syyskuun loppuun (150 vrk) ja jääpeiteaika keskimäärin joulukuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin (120 vrk). Selkäalueen suuresta koosta johtuen vesimassojen sekoittuminen on pienempiä järviä voimakkaampaa, jolloin täyskiertoajoistakin muodostuu pitempiä kuin pienemmillä järviselillä. Kun 150 m 3 /vrk käsitellyn jäteveden vuorokausivirtaama suhteutetaan Näsijärven kokonaisvirtaamaan (Tammerkoski, keskivirtaama 71 m 3 /s), saadaan laimennussuhteeksi 1: Vastaava arvo vuoden 2015 arvion mukaiselle 210 m 3 :n käsitellyn jäteveden vuorokausivirtaamalle on 1: Seuraavissa karkeissa laskennallisissa tarkasteluissa käsiteltyjen jätevesien on arvioitu talviaikana kertyvän joko 40 m syvyyskäyrän alapuolelle eli syvänteen pohjalle metrin syvyyteen, ja kesäaikana syvyyskäyrän 25 m alapuolelle metrin syvyyteen. Jätevesien kertymisvyöhykettä ei voida etukäteen määritellä tarkasti, joten tarkastelu on suuntaa antava. Yli 40 metriä syvän vesialueen pinta-ala on 29,6 ha ja yli 25 metriä syvän vesialueen pinta-ala noin 90 ha. Olettamalla vesialueet tasaisesti syveneviksi kartioiksi vaikutusalueiden vesitilavuuksiksi saadaan m 3 (talviaika) ja m 3 (kesäaika). Suhteutettaessa 150 vuorokauden jakson aikana vesistöön johdettava yhteenlaskettu käsiteltyjen jätevesien määrä 150 m 3 :n jäteveden vuorokausivirtaamalla laskettuna (150vrk*150m 3 /vrk =22 500m 3 ) talvi- ja kesäaikojen vaikutusalueiden tilavuuksiin, laimennussuhteiksi saadaan talviajalle 1:35 ja kesäajalle 1:350. Laskemalla samat arvot 210 m 3 :n jäteveden vuorokausivirtaamalla, laimennussuhteiksi saadaan talviajalle 1:25 ja kesäajalle 1:220. Jätevesien vaikutukset syvänteen pohjan läheiseen veteen ovat talvikerrostuneisuusajan lopulla voimakkaita. Jätevesikuormitus aiheuttaa pohjan läheisen veden fosforipitoisuuden kaksinkertaistumisen ja nykyisiin pitoisuuksiin nähden voimakkaan typpipitoisuustason nousun. Myös pohjan läheisen veden sameus todennäköisesti kasvaa lisääntyneen kiintoainepitoi- 12

13 suuden myötä. Pohjan läheisen veden happipitoisuuteen jätevesillä saattaa olla vähäistä heikentävää vaikutusta, sillä jäteveden sisältämän orgaanisen aineen hajoaminen ja ammoniumtypen nitrifikaatio aiheuttaa vesistössä hapen kulumista. Kylmässä vedessä kumpikin reaktio on kuitenkin hidas, joten merkittävä osa jätevesien happea kuluttavasta vaikutuksesta tapahtuu vasta kevätkierron aikana, jolloin koko vesimassa lämpiää ja saa happitäydennystä ilmakehästä. Kesäkerrostuneisuusajan lopulla jätevesikuormituksen vaikutukset ovat selvästi vähäisempiä kuin talvikerrostuneisuusajan lopulla. Nykykuormitustasolla kuormitus aiheuttaa alusvedessä noin 2 ug/l fosforipitoisuusnousun ja noin 100 ug/l typpipitoisuusnousun. Jätevesivirtaaman kasvaessa pitoisuusnousut kasvavat samassa suhteessa. Alusveden happipitoisuuteen tai kiintoainepitoisuuteen jätevesillä ei ole kesäkerrostuneisuusaikana huomattavissa olevaa vaikutusta. Purkusyvänteen päällysveden laatuun jätevesikuormituksella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia, sillä päällysveden virtausten, aallokon ja suuren tilavuuden johdosta sinne kulkeutuvat jätevedet laimenevat erittäin tehokkaasti. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Ennalta arvioiden jätevesikuormituksen vaikutukset suunnitellun purkualueen kalastukselle voidaan katsoa varsin vähäisiksi. Koska jätevesien vaikutukset kohdistuvat pääosin yli 25 metrin syvyydelle, jossa kalastus on nykytilanteessa vähäistä, myös vaikutukset kalastukselle ovat vähäisiä. Jätevesikuormituksen voidaan kuitenkin ajatella vähentävän kalastusta ja etenkin halukkuutta kalastaa suunnitellun purkuputken pään läheisyydessä jo pelkästään kuormituksen olemassaolon vuoksi. Saaliiseen, sen lajikoostumukseen tai laatuun jätevesikuormituksen ei voida arvioida merkittävästi vaikuttavan. Jätevesikuormitus ei tule myöskään oleellisesti lisäämään pyydysten likaantumista, olettaen ettei kiinteillä pyydyksillä tapahtuva kalastus kohdistu talvikaudella yli 40 metriä syvään vesialueeseen tai aivan purkuputken edustalle. Vaikutukset vedenhankintaan Koivusalmen nettovirtaus on Käälahdelta Näsinselälle päin. Purkupiste sijaitsee noin 30 metrin vesisyvyydessä. Purkusyvänteen ja Käälahden välissä on noin 18 metriä syvä kannas. Kerrostuneisuusaikoina Käälahden alusvesi ja purkusyvänteen alusvesi eivät pääse sekoittumaan keskenään. Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön Rantakiinteistöjen vesistösidonnainen käyttö ja vesialueen muu tavanomainen virkistyskäyttö kohdistuu lähes yksinomaan päällysveden pinnan läheiseen kerrokseen. Koska hankkeella ei tehdyn arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta purkualueen päällysveden laatuun, hankkeella ei myöskään voi olla merkittävää vaikutusta purkualueen päällysvedessä tapahtuvaan tavanomaiseen virkistyskäyttöön. Purkualue, tarkemmin purkusyvänne, sijoittuu nykytilanteessa virkistyskäyttöluokkaan erinomainen. Jätevesikuormituksen aloittamisen jälkeen virkis- 13

14 tyskäyttöluokka heikkenee luokasta erinomainen luokkaan hyvä. Virkistyskäyttöluokan heikkeneminen johtuu sen määritysperusteiden kautta jätevesikuormituksen olemassaolosta, eikä käytännössä lainkaan jätevesien varsinaisista vaikutuksista. Purkuputken rakentamistöiden ja sijoittamisen vaikutukset Halkaisijaltaan 16 cm:n mittainen muoviputki ei merkittävästi vastusta pohjalla maatessaan veden virtausta tai mataloita vesialuetta. Rakennustyöt saattavat samentaa vettä sijoitusalueen lähellä etenkin kaivettaessa putkea alle 2 m syvyisen vesialueen pohjaan. Veden samentuminen on tilapäistä ja vesi kirkastuu töiden loppumisen jälkeen nopeasti. Syvemmillä vesialueilla purkuviemärin rakennustyöt eivät oletettavasti aiheuta merkittäviä vedenlaatumuutoksia. Purkuputken sijoittaminen Käälahden pohjaan ei tule aiheuttamaa pysyviä tai pitkäaikaisia vedenlaatumuutoksia Käälahdessa tai sen edustalla. Purkuviemärin sijoittaminen Käälahden pohjaan ei tule aiheuttamaan merkittäviä haittoja kalojen elinympäristölle tai lisääntymiselle, sillä se peittää vain pienen osan Käälahden pohjasta ja on alle 2 m vesisyvyydellä kaivettu pohjan alapuolelle. Kaivuuhankkeesta saattaa aiheutua rakennusaikana lyhytkestoista paikallista haittaa lähialueen täplärapukannoille. Rapujen elinolosuhteet palautuvat toimenpiteen jälkeen ennalleen. Rakennustöiden aiheuttama samennus ja siitä aiheutuva kiintoainesliettyminen saattaa haitata myös kalojen lisääntymistä, sillä laskeutuva kiintoaine saattaa peittää kehittyvän mädin ja estää mätimunien hapensaannin. Kiintoainesliettymisen aiheuttama haitta kalastolle pyritään minimoimaan töiden ajoittamisella syysja talviaikaan. Putken sijoitusalueella ei tiettävästi sijaitse syyskutuisten kalalajien lisääntymisalueita. Asiaa ei tosin ole kartoitettu. Vesialueelle sijoitettu purkuviemäri tulee haittaamaan kiinteillä pyydyksillä, erityisesti verkkopyydyksillä tapahtuvaa kalastusta purkuputken läheisyydessä. Verkkopyydykset saattavat tarttua kiinni purkuputkeen ja etenkin sen painotukseen käytettäviin betonipainoihin, jolloin ne saattavat repeytyä tai muutoin rikkoutua. Tästä syystä kalastusta purkuputken läheisyydessä saatetaan välttää vieheiden ja rapumertojen kiinnitarttumisen pelossa, vaikkei viehekalastukselle ja ravustukselle aiheutuva haitta olekaan yhtä merkittävä kuin verkkopyydyksille aiheutuva haitta. Purkuputkesta ei ole sen linjaus huomioon ottaen haittaa vesiliikenteelle. Purkuputken sijoitusalueella tai sen läheisyydessä ei harjoiteta puutavaran uittoa, eikä sen aloittaminen alueella ole todennäköistä. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisen terveyteen Itse puhdistamon toiminnan jatkumisella ei ole uusia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen tai ihmisen terveyteen. Purkuputken rakentaminen ei vaikeuta alueen käyttöä kaavoissa esitettyihin tarkoituksiin eikä myöskään alueen tulevaa maankäyttöä. Linjaus sijoittuu niin etäälle Aunessillan valtakunnallisesti merkittävästä kulttuuriympäristökohteesta, että sillä ei ole vaikutusta kohteeseen eikä sen välittömään lähiympäristöön ja maisemaan. Suunnittelualueella ei ole muita erityiskohteita. 14

15 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon toiminta ei vaikuta maaperään. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vaikutus ilmaan Vaikutukset ilmaan ovat vähäisiä. Melun ja tärinän vaikutukset Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu tärinää. Toiminnasta aiheutuvan melun vaikutukset ovat vähäisiä. Muut selvitykset Hakija on liittänyt hakemukseen selvityksen nitrifikaation mahdollisista vaikutuksista Mikkolanlampeen ja Koiranpäänlahteen sekä Näsijärveen. Selvityksen mukaan nykyinen typpikuormitus kohottaa voimakkaasti Mikkolanlammen typpipitoisuutta ja heikentää veden laatua. Pelkkä ammoniumtypen nitrifikaatio ei kuitenkaan parantaisi Mikkolanlammen tilaa sanottavasti. Jätevedet kulkeutuvat laskuojan kautta Tervalahteen. Typpipitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuus ovat korkeita ojan suun pienialaisessa syvänteessä etenkin talvella. Vaikutukset ulottuvat myös kauemmalle havaintopaikalle. Pohjan läheisen veden happitilanne ei kuitenkaan korreloi havaitun ammoniumtyppipitoisuuden kanssa, joten happitilanteeseen vaikuttavat myös muut tekijät. Koska ammoniumtyppi hapettuu talvella kylmässä vedessä hyvin hitaasti, se ei lisää merkittävästi hapen kulutusta. Nitrifikaatiolla ei siten saataisi aikaan merkittävää parannusta happitilanteeseen. Avovesiaikana kokonaistypen pitoisuus ei ole merkittävästi suurempi kuin Näsinselällä tai Käälahdella. Rehevyystason määrää Tervalahdella fosforipitoisuus, koska se on perustuotannon minimitekijä. Typen poistolla ei olisi saavutettavissa muutosta nykyiseen rehevyystasoon. Ammoniumtypen nitrifikaatiota voida perustella vesistönäkökohdilla, sillä saavutettava hyöty jäisi kustannuksiin nähden vähäiseksi. Väliaikaisratkaisuna nitrifikaatio tulisi huomattavan epäedulliseksi, koska suunnitteilla on jätevesien johtaminen purkuputkella Näsijärveen, jossa laimennusolot ovat monituhatkertaiset eikä nitrifikaatiolla ole niissä oloissa saavutettavissa konkreettista hyötyä. Uusi purkupaikka antaa mahdollisuuden myös Mikkolanlammen ennallistamiseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamohenkilökunnan tekemää päivittäistä puhdistusprosessin seurantaa ja sen perusteella tapahtuvaa prosessinohjausta. Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Kahdesti viikossa määritetään poistuvasta vedestä liuennut fosfaattifosfori. Ajoittain tarkastetaan saostuskemikaalin syöttömäärä. Tulokset merkitään hoitopäiväkirjaan. Tampereen Veden jätevesilaboratoriossa määritetään tarvittaessa laatutietoja kuormitustarkkailua tiheämmin. 15

16 Kuormitustarkkailu Vaikutusten tarkkailu Puhdistamo on liitetty automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmään, johon tallentuvat esim. virtaamatiedot. Kaukovalvontajärjestelmän hälytykset välittyvät päivystäjälle. Puhdistamon näytteenotto tapahtuu kaksi kertaa kuukaudessa lupaehtojen toteutumisen seuraamiseksi. Näytteet kerätään käsityönä tulevasta ja poistuvasta vedestä seitsemän tunnin kokoomanäytteinä, joiden tilavuus on vähintään kuusi litraa. Näytteenkeruuaikana otetaan neljä osanäytettä tilavuutta silmämääräisesti virtaaman suhteen painottaen. Tulevan veden nä Näytteet kerätään automaattiottimin virtaaman ohjaamina tulevasta ja poistuvasta vedestä vuorokauden kokoomanäytteinä, joiden tilavuudet ovat vähintään 10 litraa/näyte. Osanäytetilavuus säädetään niin, että missään vaiheessa kokoomanäyteastia ei ylitulvi. Kokoomanäytteet pyritään koostamaan noin sadasta osanäytteestä. Tulevan veden näyte otetaan ennen porrasvälppäystä tulolaatikosta ja poistuvan veden näyte selkeyttämön jälkeen poistuvan veden mittapadolta. Tampereen Vedellä on tällä hetkellä yksi ja tulevaisuudessa yhteensä kolme sertifioitua näytteenottajaa. Kuormitustarkkailun yhteydessä täytetään näytteenottomuistiinpanokaavake. Kokoomanäytteestä otetaan huolellisesti sekoittaen analysoitavaksi laboratorioon noin kahden litran erä näytettä. Kokoomanäytteestä tehdään seuraavat määritykset: happamuus (ph), sähkönjohtavuus, kiintoaine, biokemiallinen hapenkulutus (BOD7-ATU), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Kerran kuukaudessa kokoomanäytteistä analysoidaan kemiallinen hapenkulutus (CODCr). Poistuvan veden näytteistä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, alkaliniteetti sekä kerran kuukaudessa liukoinen rauta. Jätevesien kuormitustarkkailu suoritetaan Tampereen Veden jätevesilaboratoriossa. Laboratoriolla on SFS-EN mukainen laatujärjestelmä. Ilmastusaltaan loppupäästä otetaan lietenäyte, josta määritetään kiintoaine. Näytteenoton yhteydessä tarkistetaan ajoittain virtaamamittaus, lietteenpoisto, kemikalointi (komparaattoritarkastus) ja tarvittaessa syöttömäärän tarkistus sekä poistuvan veden ph. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten ja muiden havaintojen perusteella puutteita, annetaan tarkkailutulosten perusteella ohjeet tilanteen korjaamisesta. Hakija esittää seuraavaa vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaa: Mikkolanlampi ja Näsijärven Koiranpäänlahti Näsijärvi, Käälahden edusta Mikkolanlammen ja alapuolisen Tervalahden veden laadun tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi vuotta kuormituksen päättymisen jälkeen. Kahden vuoden jälkeen jälkitarkkailua suoritetaan viiden vuoden periodilla niin kauan, kun jätevesien vaikutuksia ei aiemmalla purkualueella enää havaita. Jätevesien purkusyvänteelle perustetaan kaksi tarkkailupistettä, joilta ote- 16

17 taan näytteet vertikaalisarjoina kahdesti vuodessa, kesäkerrostuneisuuden loppupuolella elokuussa ja talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella maaliskuussa. Vertikaalisarjat sisältävät vesinäytteet 0-1 m, 1 m, 10 m, 20 m ja 30 m vesisyvyyksistä. Tarkkailu kyseisillä pisteillä aloitetaan ennen jätevesien johtamisen aloittamista, jolloin purkusyvänteen nykyinen tila tulee tarkemmin kartoitettua. Tarkkailupiste TAKA/1 sijoitetaan lähelle purkuviemärin suuta noin 100 metrin etäisyydelle ja tarkkailupiste TAKA/2 purkusyvänteen syvimmälle kohdalle. Vertikaalisarjojen vesinäytteistä tehdään mm. seuraavia analyysejä: lämpötila, happi, hapen kyllästysprosentti, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD(Mn), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, klorofylli a, lämpökestoiset koliformit, suolistoperäiset enterokokit ja haju. Vertikaalihavaintopisteiden lisäksi purkuputken suuta lähimpien rantakiinteistöjen edustalle sijoitetaan kuusi veden hygieenisen tilan havaintopistettä, joista kolme sijaitsevat Verttuun (TAKA/BAK 1-3) ja kolme Kääniemen (TAKA/BAK 4-6) rannoilla. Tuloksilla varmistetaan, ettei jätevesistä ole haittaa uima- ja saunavesikäytölle. Näytteet otetaan veden pinnalta loppukesän näytteenoton yhteydessä. Hygieenisen laadun havaintopisteistä otetuista näytteistä tutkitaan lämpökestoiset koliformit ja suolistoperäiset enterokokit. Hakija on lisäksi esittänyt lupahakemuksen täydennyksessään ( ), että purkuputken kunnon valvomiseksi Kämmenniemen uimarannalta voitaisiin käydä ottamassa näyte keväisin ja syksyisin. Näytteestä määritettäisiin fekaaliset koliformiset bakteerit, suolistoperäiset enterokokit sekä typpi ja fosfori. Raportointi Laadunvarmistus Puhdistamon toiminnan tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua puhdistamonhoitajalle kirjallisesti. Selvät virheet ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Laskentajaksoittain tulokset siirretään TYVIoperaattorin kautta sähköisesti valvontaviranomaiselle. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviran-omaiselle sekä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Käyttö- ja kuormitustarkkailun analyysit tehdään pääosin Tampereen Veden viemärilaitoksen laboratoriossa. Osa analyyseistä teetetään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. Vaikutustarkkailua suorittaa ja analyysit tekee KVVY ry, jonka laboratorio on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaboratorio (T064). POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolla voivat aiheuttaa esimerkiksi sulamis- tai sadevesistä (vuotovedet) johtuvat virtaamahuiput, prosessia haittaavat päästöt viemäriin, laiterikot, saostuskemikaalin loppuminen tai annosteluhäiriöt, äkillinen paisuntaliete tai sähkökatkokset. Puhdistamo on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Järjestelmästä tulevat hälytykset (sähkökatkot, kompressorien toiminta, kemikaalin syöttöpumpun toiminta, virtausmittaus, murtohälytys) ohjautuvat 17

18 Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle, jossa on päivystys ympäri vuorokauden. Hälytyksen tapahduttua päivystäjä hälyttää henkilön selvittämään hälytyksen syyn ja korjaamaan asian. Tulokaivon pinnankorkeuden mittaus on liitetty kaukovalvontaan. Selkeytys on monilinjainen. Vaikka biologinen toiminta jostakin syystä heikkenisi, puhdistamo voi toimia kemiallisena puhdistamona. Jos biologista toimintaa ei olisi ollenkaan, BOD-reduktio voisi silti olla tasolla 80%. Fosforin ja kiintoaineen osalta puhdistamo toimisi normaalisti. Prosessissa on varalaitteita. Varaosia on hyvin saatavissa. Puhdistamon hoidosta ja huollosta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta. Puhdistamo on selvinnyt hyvin poikkeuksellisista vesimääristä ja pystyy käsittelemään vuosittaiset virtaamahuiput. Edellisen ympäristöluvan myöntämisestä vuoteen 2008 mennessä ohituksia on ollut vain yksi. Ohitus tapahtuu ennen laitosta olevasta kaivosta purkuputkeen/purkupumppaamoon. Vuonna 2008 laitokselle asennettiin hienovälppä repijäpumpun tilalle, mikä paransi laitoksen toimintavarmuutta. Ohituksista ilmoitetaan, ne raportoidaan ja otetaan huomioon kuormitustulosten laskennassa. Tampereen Vedellä on ohjeistus ylivuotojen tiedotuksesta. Purkujohtolinjan sijainti vedenhankintaan käytettävällä vesialueella Tampereen Veden Kämmenniemen vedenpuhdistuslaitoksen raakavesi otetaan Näsijärven Käälahden itäisestä päästä Kämmenniemen uimarannan itälaidalla sijaitsevalla raakavedenottoputkella. Putki suuntautuu rannalta pohjoisluoteeseen ja sen suu on noin 130 metrin etäisyydellä rannasta noin 3,5 metrin vesisyvyydessä (säännöstelytilanteesta riippuen noin 2,5-4,0 metriä). Käsiteltyjen jätevesien purkuputkilinjaus kulkee uimarannan länsilaidalla rannalla noin 60 metrin etäisyydellä raakavedenottoputkilinjasta. Vesistössä purkuputkilinjan etäisyys raakavedenottoputken suusta on lähimmillään noin 30 metriä. Hakijan mukaan purkuputken rikkoutumisriski on erittäin pieni. Mahdollisen rikkoutumisen voisivat aiheuttaa asennusvirhe, materiaalivirhe putkessa, tai kalastuksesta tai veneilystä aiheutuva vahinko. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on arvioinut hakijan toimeksiannosta mahdollisissa purkuputken rikkoutumistilanteissa vedenpuhdistuslaitokselle aiheutuvaa riskiä. Suurin riski aiheutuu mahdollisesta putkirikosta rantavyöhykkeellä ja vedenottopaikan läheisyydessä. Merkittävin haitta tulisi olemaan raakaveden hygieenisen tilan heikkeneminen. Raakaveden hygieeninen tila heikkenisi kuitenkin todennäköisesti vain lievästi. Hakija arvioi, että koska vedenpuhdistuslaitoksen käsittelyprosessi on erittäin tehokas (saostus polyalumiinikloridilla, flotaatioselkeytys, hiekkasuodatus, aktiivihiilisuodatus sekä desinfiointi hypokloriitilla ja UV-valolla) ei raakaveden laadun hygieenisen laadun heikentymisellä olisi vaikutuksia verkostoon johdettavan talousveden laatuun, eikä talousveden käyttäjän ter- 18

19 veyteen kohdistuvaa riskiä olisi. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Korvaukset vesialueiden omistajille kalataloudellisesta haitasta ja kalatalousvelvoitteet Mikkolanlampi ja Näsijärven Koiranpäänlahti Mikkolanlammessa jätevesien aiheuttama kalataloudellinen haitta kompensoidaan vesialueiden omistajille pysyvän haitan mukaisesti siten, että Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä ( , 1998Y ) määrätyt vuosittaiset korvaukset muutetaan kertakorvauksiksi diskonttaamalla tulevan 20 vuoden korvaukset nykyhetkeen taulukon 5 mukaisesti. Koiranpäänlahdella jätevesien aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensointia jatketaan nykyisen korvauskäytännön mukaisesti niin kauan, kun jälkitarkkailun tulosten perusteella Koiranpäänlahden edustan syvänteiden lopputalven hapitilanne on normalisoitunut, eikä pohjan läheisessä vedessä esiinny muitakaan jätevesikuormituksen merkkejä. Karkean arvion mukaan jätevesien aiheuttamia, sietämisvelvollisuuden ylittäviä kalataloudellisia vahinkoja esiintyy Koiranpäänlahdella enintään viisi vuotta kuormituksen päättymisen jälkeen. Hakija esittää, että siten kalataloudelliset vahingot purkupaikan siirtämisen jälkeen voidaan kompensoida Koiranpäänlahden vesialueen omistajalle kertakorvauksella, joka vastaa seuraavan viiden vuoden aikana maksettavia korvauksia. Pysyvän haitan korvaukset ja kertakorvaus on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Tila RN:o Nykyinen korvaus ( /a) Pysyvän haitan korvaus* ( ) Lamminsivu 3: Mikkola 3: Yhteinen vesialue Mikkolanlammessa 876: Yhteinen vesialue Koiranpäänlahdessa 876: *diskonttaus 20 v., korko 5 % **diskonttaus 5 v., korko 5 % Näsijärvi, Käälahden edusta Kertakorvaus** ( /a) Hakijan mukaan suunnitellun uuden purkupaikan aiheuttamia kalataloudellisia haittoja ei voida ennalta yksilöidä, eikä niiden kompensointi suoraan vesialueen omistajille olisi järkevää jo pelkästään vähäisten korvaussummien vuoksi. Näin ollen järkevin tapa aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen kompensointiin on Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikölle ohjattava kalatalousmaksu. Kertyvät kalatalousmaksuvarat tulee käyttää aiheutuvien kalataloudellisten haittojen kompensointiin jätevesien vaikutusalueella tai kalataloudelliseen tutkimukseen Näsijärvessä. Hakija esittää kalatalousmaksun suuruudeksi 200 euroa vuodessa. 19