ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA"

Transkriptio

1 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Mervi Laine ja Mari Nieminen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Laine, Mervi & Nieminen, Mari. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimisen tukeminen päivähoidossa. Helsinki, syksy 2007, 65 s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena Helsingin kaupungin päiväkodissa vuonna Kehittämishankkeen tavoitteena oli lisätä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimista. Tavoitteena oli tukea lapsia kaksikielisyyteen ja kannustaa heitä käyttämään suomen kieltä erilaisissa päivähoidon vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi kehittämishankkeen avulla haluttiin auttaa lapsia integroitumaan päivähoidon vertaisryhmään. Tavoitteena oli myös kehittää vieraskielisten lasten arjen kielellistä oppimisympäristöä päivähoidossa. Kehittämishanke toteutettiin suunnittelemalla ja järjestämällä eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille kerhotoimintaa päiväkodissa maalis-toukokuussa Toimintaan osallistui neljä kolmevuotiasta vieraskielistä lasta. Kerhossa käytettiin erilaisia kuvia suomen kielen oppimisen tukena keskusteluissa, peleissä ja leikeissä sekä tunteiden käsittelyssä. Kerhotoimintaa oli seuraamassa kerhossa olevien lasten päivähoitoryhmän kasvattajia. Näin he saivat konkreettista mallia kuvatuen hyödyntämisestä päivähoidon arjessa. Kerholasten suomen kielen oppimista ja vuorovaikutuksen kehittymistä seurattiin koko kerhotoiminnan ajan. Lasten toimintaa havainnoitiin ja jokaisesta kerhokerrasta tehtiin päiväkirjamerkintöjä. Kerholasten hoitoryhmien kasvattajat tekivät lasten suomen kielen tason alku- ja loppuarviot arjen havaintojen perusteella. Arviot tehtiin kyselylomakkeen avulla, jossa selvittiin myös kasvattajien käyttämiä keinoja lasten suomen kielen kehityksen tukemiseksi päivähoitoryhmässä. Lisäksi kasvattajat kartoittivat lasten suomen kielen taidon eri osaalueita puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmällä (Kettu-testillä). Kehittämishankkeen tärkein tulos oli kerholasten suomen kielen taitojen kehittyminen. Kerholasten kehittyminen oli yksilöllistä. Osalla lapsista suomen kielen puheen tuottaminen lisääntyi merkittävästi. Joillakin lapsilla edistyminen näkyi puheen ymmärtämisen kehityksenä ja aktiivisuuden lisääntymisenä pienryhmätoiminnassa. Kehittämishankkeen tuloksena oli myös kerholasten päivähoitoryhmien oppimisympäristön kehittyminen. Kasvatushenkilöstö oli lisännyt kuvatuen käyttöä erilaisissa arjen tilanteissa. Kerholasten kasvatushenkilöstö oli myös ottanut pienryhmätoimintansa suunnittelun pohjaksi kehittämishankkeen kerhotoiminnan mallin. Kehittämishankkeen tulosten perusteella kuvatuki ja pienryhmässä tapahtuva lapsen yksilöllinen huomioon ottaminen edistävät lapsen suomen kielen oppimista. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi, millä muilla menetelmillä lapsen suomen kielen kehitystä voidaan tukea päivähoidossa. Asiasanat: päivähoito, kehittämishanke, eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi, kuvatuki, pienryhmätoiminta, kaksikielisyys

3 ABSTRACT Laine, Mervi and Nieminen, Mari Helping foreign language children in day care to learn Finnish. 65 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was done in a kindergarten in Helsinki. It was a development project and was done in The purpose of the study was to help such children speak Finnish whose first language is not Finnish. As these children learn Finnish, it advances their integration in the day care croup. This project was done by organizing language education in a small group for children whose knowledge of Finnish was non-existent or very limited. It was a club where pictures were used to support multilingual skills. People who were working in the kindergarten came to watch and learn how to use pictures in language education. Observations were made about children s lingual development and written down on a diary. People who worked in the kindergarten with these children made notes of the learning progress and answered three questionnaires during the study process. The questionnaires comprised open-ended and multiple choice questions. The results gained through data analysis showed that the children learned to use more Finnish language as to vocabulary, expression and understanding. Also the people who worked in the kindergarten started to use more pictures in their work with children. They also used the same methods in their small group education as were used in the project. The conclusion was that pictures and small group language education help children with another native language to learn Finnish. Keywords: development project, day care, pictures, multilingual, education

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN KIELEN KEHITYS Äidinkielen kehittyminen Kaksikielisyys Kielen merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykselle PÄIVÄHOITO Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi päivähoidossa Kasvattajan rooli lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehityksessä SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Kehittämishankkeen tavoitteet Toiminnan kuvaus Kaverikerhoon osallistuneet lapset Kerhokerran rakenne Kaverikerho ja kerhokertojen sisältö HANKKEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Havainnointi Kyselyt Lasten puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä (Kettu-testi) TIEDON JAKAMINEN PÄIVÄHOITOHENKILÖSTÖLLE Ohjeistus kuvatuen käyttöön päivähoitoryhmissä Koulutusilta päiväkodin henkilökunnalle TOIMINNAN TULOKSET Sahar Kim Jelena Natalia Kehittämishankkeen vaikutus Kaverikerhon lasten hoitoryhmien toimintaan...47

5 8 TULOSTEN TARKASTELU KEHITTÄMISHANKKEEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS OMA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN...56 LÄHTEET...59 LIITTEET...62 LIITE 1: Kysely kasvatushenkilöstölle lapsen suomen kielen oppimisesta LIITE 2: Kysely kasvatushenkilöstölle omasta sekä ryhmän toiminnasta

6 1 JOHDANTO Olemme kiinnostuneita työskentelystä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten parissa, koska se tuo työhömme uusia mielenkiintoisia haasteita. Kielivaikeudet näiden lasten ja nuorten kohdalla ovat osoittautuneet yhdeksi ongelmatekijäksi suomalaiseen koulumaailmaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Puutteellinen suomen kielen taito vaikeuttaa myös kaverisuhteiden luomista ja ylläpitämistä. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä työskentelee päiväkodissa varhaiskasvatusikäisten lasten parissa, ja toinen suuntautuu lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Opinnäytetyön aihe kiinnosti meitä molempia. Tapaamme työssämme jatkuvasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ja nuoria ja haluamme auttaa heitä integroitumaan vertaisryhmäänsä ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2003) eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tarkoitetaan maahanmuuttajataustaisten lasten lisäksi myös saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä lapsia. Asiakirjassa painotetaan kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten mahdollisuutta kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, ) Tässä opinnäytetyössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla sekä vieraskielisillä lapsilla tarkoitetaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia lapsia. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen väestön määrä on lisääntynyt Helsingissä viime vuosien aikana. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Helsingin asukasmäärästä noin kahdeksan prosenttia oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli hieman yli kuusi prosenttia. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2007.)

7 7 Eri- kieli ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on kasvanut lasten päivähoidossa. Osa vieraskielisistä lapsista ei osaa lainkaan suomen kieltä. Tämä vaikeuttaa päivähoitoon ja ylipäätään suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista. Päivähoidon opetus- ja kasvatustyö on uusien haasteiden edessä vieraskielisten lasten puuttuvan tai vajavaisen suomen kielen taidon vuoksi. Toteutimme opinnäytetyömme kehittämishankkeena helsinkiläisessä päiväkodissa. Myös tässä päiväkodissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on kasvanut koko ajan. Kyseisen päiväkodin johtajan mukaan keväällä 2007 vieraskielisten lasten osuus kaikista päiväkodin lapsista oli noin 25 %, kun vastaava luku kaksi vuotta aiemmin oli noin 5 % (Päiväkodin johtaja 2007). Kyseinen päiväkoti ilmaisi tarpeensa kehittää toimintaansa eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimisen tukemisessa. Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli saada kuvatuki käyttöön päiväkodin arjessa. Kuvien avulla voidaan tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen oppimista. Samoin niiden avulla voidaan käsitellä tunteita, jäsentää päivärytmiä ja helpottaa toimia arjen askareissa. Tavoitteena oli myös helpottaa vieraskielisen lapsen ja kasvatushenkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä auttaa vieraskielisen lapsen integroitumista päivähoitoryhmäänsä. Mitä varhaisemmin lapsi oppii oman äidinkielensä lisäksi suomen kielen, sitä helpompi hänen on toimia päivähoitoryhmässä ikäistensä parissa sekä myöhemmin pärjätä koulumaailmassa. Hanke toteutettiin suunnittelemalla ja järjestämällä vieraskielisille lapsille kerhotoimintaa eräässä Helsingin kaupungin päiväkodissa. Kerho toteutettiin keväällä 2007 maalis-toukokuussa pienryhmätuokioina, joihin osallistui neljä eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta. Lapset olivat kolmevuotiaita. Kerhossa käytettiin erilaisia kuvia suomen kielen oppimisen tukena keskusteluissa, peleissä ja leikeissä sekä tunteiden käsittelyssä. Kerhotoimintaa oli seuraamassa kerhossa olevien lasten päivähoitoryhmän kasvattajia. Näin he saivat konkreettista mallia siitä, miten kuvia voi hyödyntää päiväkodin arjessa. Samalla päiväkodin ryhmiin koottiin kuvia helpottamaan vieraskielisten lasten arjen toimintaa ja tukemaan esimerkiksi päivän rakenteen jäsentämistä ja erilaisia vuorovaikutustilanteita.

8 8 2 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsella on synnynnäinen kyky oppia kieli. Terve lapsi kykenee omaksumaan omassa kasvuympäristössään puhutut kielet. Edellytyksenä ovat biologiset, sosiaaliset ja kognitiiviset valmiudet. Biologinen edellytys on, että lapsella on normaalin kuulon, äänielimien ja aivojen olemassaolo. Kielen kehityksen edellytyksenä on siis, että lapsi pystyy kuulemaan, havaitsemaan, muistamaan, ajattelemaan ja itse tuottamaan puhetta. Lapsen tulee kuulla puhetta, jolloin hän saamansa mallin avulla alkaa myös itse tuottaa puhetta. Lapsen sosiaalisuus tulee esiin tarpeena tulla ymmärretyksi ja haluna ilmaista itseään. Lapsen ollessa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, puheen lisäksi kehittyvät myös sosiaaliset valmiudet ja keskustelutaidon perusta. Lapsi oppii, mikä on sopiva kielellinen käyttäytyminen eri vuorovaikutustilanteissa ja eri kielten kulttuurikontekstissa. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii millaista kielellistä ja ei-kielellistä palautetta ilmein ja elein annetaan hänen kieliympäristössään. Palautteen avulla lapsi tiedostaa myös, mistä aiheista hän voi puhua ja mistä ei. Kognitiivisia valmiuksia tarvitaan kielen vastaanottamiseen ja käsittelyyn aivoissa. Kognitiivinen kehitys tekee lapsen tietoiseksi kielestään tai kielistään ja myös siitä, mitä hänelle omassa kieliympäristössään viestitään. (Hassinen 2005, ) Kieli on lapselle väline uusien asioiden oppimiseen ja havaintojen jäsentämiseen. Lapselle herää halu kuvata sanoin havainnoimiaan ympäristön tapahtumia. Hän haluaa jakaa asioita muiden ihmisten kanssa ja kieli toimii siinä jakamisen välineenä. Lapsi oppii jo hyvin varhaisessa iässä ymmärtämään puhetta, vaikka ei vielä itse kykene tuottamaan sanoja. Sanojen tuottamiseen lapsi tarvitsee taidon sanojen ääntämiseen ja kykyä käyttää sanoja kommunikaation välineenä. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, ) Leiwon (1989) mukaan lapsi oppii kielen kuullessaan sitä aktiivisesti omassa elinympäristössään. Tärkeää on, että aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa puhuttu kieli liittyy olennaisesti ympärillä olevaan ja että lapselle ilmaistaan sanojen tarkoitukset. Puheen tulee olla yksinkertaista ja selkeää sekä

9 9 lauseiden lyhyitä. Lauseissa tulee vaihdella sekä kysymyksiä että vastauksia, ja olla paljon toistoja. (Leiwo 1989, 66.) Myös Lyytinen (1998) korostaa vanhempien ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tilannesidonnaisuutta ja runsaita toistoja. Vanhempien tulee käyttää puheessaan lyhyitä ja yksinkertaisia lauserakenteita. Vuorovaikutuksessa on tärkeää sen vastavuoroisuus ja suuntautuminen yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin. (Lyytinen 1998, 119.) Lapsi ryhtyy kommunikoimaan hoitajansa kanssa heti syntymänsä jälkeen. Lapsi alkaa äännellä ja itkuäänet erottuvat toisistaan. Ääntely saa merkityksen varsin varhaisessa vaiheessa, sillä se muuttuu tavoitteelliseksi ja sosiaaliseksi. Lapsen varhaisen vaiheen kommunikointiin liittyvät myös erilaiset ilmeet, eleet ja liikkeet, kuten otsan rypistely ja suun sekä käsien liikkeet. Noin kolmen kuukauden ikäinen lapsi reagoi ja vastaa hoitajansa puheeseen. Viiden kuukauden ikäisenä lapsi jokeltelee ja tapailee sanojen tavurakenteita puheensa tuottamisessa. (Leiwo 1989, 73, ) Lapsen kielen kehitys etenee vaiheittain. 7 9 kuukauden ikäinen lapsi käyttää vuorovaikutuksessaan monipuolista jokeltelua, kk iässä eleet tulevat ilmaisun tueksi. 1v 6kk ikäisellä lapsella on merkityksellistä sanaa ja hän ymmärtää enemmän sanoja kun pystyy tuottamaan. Tuolloin hän myös noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia. 2-vuotias hallitsee jo 250 merkityksellistä sanaa ja hän käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat. 2v 6kk iässä lapsi oppii 10 uutta sanaa joka päivä. Puheessa on eniten substantiiveja ja verbejä, mutta myös adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät. Puheessa esiintyy taivutusmuotoja, preesens- ja imperfektimuotoja, monikon tunnusta ja genetiiviä sekä partitiivia. 3-vuotiaan lapsen puhe on jo lähes kokonaan ymmärrettävää ja 4 5-vuotiaana lapsi hallitsee sanojen taivutusta ja lauseiden muodostamista koskevat perussäännöt. Ilmaisut tarkentuvat muun muassa ajan, paikan ja sijainnin kuvauksessa sekä tarinan kerrontataidoissa. 6-vuotias lapsi hallitsee jo yli sanaa ja ääntäminen on yleiskielen mukaista. Esineiden ja symbolien nimeäminen on sujuvaa. Lapselle tulee oivallus, että sanat muodostuvat äänteistä ja hän havaitsee sanojen äänne-eroja. Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot, kuten puheen kuuntelemisen, kysymysten esittämisen kuule-

10 10 mastaan, kysymyksiin vastaamisen ja annettujen ohjeiden mukaan toimimisen. (Nurmi ym. 2006, 45.) Leikki-ikäisen lapsen kieli kehittyy monella alueella yhtä aikaa. Hänen sanavarastonsa laajenee ja ääntämisensä tarkentuu koko ajan. Samoin hän oppii sanojen taivutuksen ja lauseiden monipuolisen yhdistämisen. Näin lapsi oppii viestimään ajatuksiaan, tunteitaan ja aikomuksiaan koko ajan monipuolisemmin. Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat merkittävästi kielelliset mallit ja virikkeet, joita hän saa lähiympäristönsä aikuisilta ja toisilta lapsilta. (Viholainen, Poikkeus, Niittynen & Eklund 1999, 6 8.) 2.1 Äidinkielen kehittyminen Äidinkielelle on useita määritelmiä, mutta yleensä äidinkielenä pidetään sitä kieltä, jonka lapsi on oppinut ensin ja johon hän samastuu. Kieli alkaa kehittyä jo kohdussa. Lapsi reagoi kuulemiinsa ääniin, liikkuu levottomasti tai rauhoittuu puhetta kuullessaan. Syntymänsä jälkeen lapsi kääntää päätään kuulemaansa ääntä kohti ja alkaa jäljitellä puhetta ja sen rytmiä. Äidinkielen oppiminen alkaa siis jo varsin varhain, vaikka ensimmäinen sana tuleekin vasta noin vuoden ikäisenä. Sanojen ja niiden merkitysten oppiminen tekee lapselle ympäröivää maailmaa tutuksi. Kielen avulla lapselle siirtyy ympäristönsä tapa katsoa maailmaa. (Skutnabb-Kangas 1988, 38, ) Lapsi oppii melko nopeasti, noin 4 5-vuotiaana niin sanotun arkikielen eli kielen pintasujuvuuden. Hän osaa lähes kaikki äidinkielen äänteet, vain muutamien äänteiden kanssa, kuten s- ja r-äänne, voi olla vaikeuksia. Hän hallitsee lauserakenteet ja puhuu sujuvasti arkikieltä. Ajattelukieli, jota tarvitaan ajattelun välineenä ja ongelmanratkaisussa, kehittyy hitaammin. Noin vuotias alkaa olla ajattelukielessään lähes aikuisen tasolla. Ajattelukieli kehittyy nopeammin niillä lapsilla, joilla on ollut rikas kielellinen kasvuympäristö. Heille on luettu, heitä on kuunneltu ja heidän kanssaan on keskusteltu. Hyvin kehittynyt ajattelukieli viittaa myös menestymiseen koulumaailmassa. (Skutnabb-Kangas 1988, )

11 11 Maahanmuuttajataustaiselle henkilölle on tärkeää oman äidinkielen säilyttäminen. Äidinkieli on ihmiselle side omaan maahan, kulttuuriin ja lähiomaisiin. Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä. Omalla äidinkielellä tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen on helpompaa samoin kuin yllättävissä tilanteissa puhuminen. Sanojen kanssa leikittely onnistuu parhaiten omalla äidinkielellä. Erilaiset puheen sävyt, kuten huumori, ironia tai muodollisuus tulevat esiin äidinkielen avulla. Sen avulla voidaan saada myös parhaat lukunautinnot sekä esimerkiksi teatterielämykset. (Räty 2002, 154.) Latomaan mukaan lapsi tarvitsee sekä ajattelun kieltä että tunnekieltä. Ensikielen avulla sisäisten tunteiden ilmaiseminen on helpompaa. Tunnekieli on opittu yleensä äidiltä varhaisten vaiheiden hoivatilanteissa. (Latomaa 2007, 27.) Myös Alitolppa-Niitamo (1993) korostaa äidinkielen säilyttämisen tärkeyttä, koska se on osa lapsen omaa kulttuuriperintöä ja omaa identiteettiä. Lapsen äidinkielen kehitykseen vaikuttaa suuresti vanhempien antama tuki. Isompien lasten kohdalla olisi tärkeää tukea lapsen äidinkielen säilyttämistä myös oman kotikielen opetuksella muun muassa koulussa. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajavanhempien kanssa työskentelevien tulee korostaa äidinkielen merkitystä lapsen kehitykselle. Työntekijöiden tulee kannustaa vanhempia käyttämään perheessä omaa äidinkieltään. Ympäristön hyväksyvä ja arvostava asenne jokaisen omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan rohkaisee myös lasta käyttämään ja kehittämään omaa äidinkieltään. Näin voidaan tukea lapsen itsetuntoa ja oman identiteettinsä ja taustojensa hyväksymistä. Ympäri maailmaa toteutettujen tutkimusten mukaan toisen kielen oppiminen helpottuu, mikäli lapsi hallitsee hyvin oman äidinkielensä (Räty 2002, 155, 156). Maahanmuuttajavanhempien oman äidinkielen puhuminen lapselle on tärkeää myös siksi, että sen avulla saadaan kaikkein luonnollisin tunneyhteys lapseen. Vieraan kielen puhuminen lapselle ei ole paras mahdollinen esikuva, koska yleensä maahanmuuttajavanhempien kielitaito on puutteellinen eikä samalla tasolla syntyperäisen puhujan kanssa. (Hassinen 2005, ) Myös Skutnabb-Kangas (1988) korostaa äidinkielen merkitystä viestintävälineenä. Se toimii siltana eri sukupolvien välillä. Kertomukset menneistä sukupolvista siirtyvät

12 12 kielen avulla meille, ja me voimme siirtää ne edelleen tuleville sukupolville. Kielen merkitys yhdyssiteenä ihmisten välillä on tärkeä seikka kulttuuriperinnön siirtämisessä. (Skutnabb-Kangas 1988, 13.) Vieraskielisille vanhemmille korostetaan äidinkielen käytön merkitystä, mutta heidän kanssaan tulisi myös keskustella lapsen äidinkielen tasosta. Näin voitaisiin aloittaa mahdolliset tarvittavat tukitoimet riittävän varhaisessa vaiheessa. (Tsempoi, Salah & Huhtiniemi-Anttonen 2004, 6.) Rädyn mukaan oman äidinkielen osaaminen vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen (Räty 2002, 158). 2.2 Kaksikielisyys Kaksikielisyys on yleistynyt ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Arviolta noin puolet maailman asukkaista käyttää muuta kuin ensikieltään tai on kaksikielinen. (Hassinen 2005, 11.) Kaksikielisyydelle on olemassa useita eri määritelmiä. Kaksikieliseksi voidaan sanoa esimerkiksi ihmistä, joka on oppinut kaksi kieltä ja käyttänyt niitä kommunikoinnissa alusta asti tai joka hallitsee kaksi kieltä yhtä hyvin. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Hassisen (2005) mukaan kaksikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on omaksunut kaksi eri kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes äidinkielen tasolla. Kaksikielinen ihminen pystyy siis aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä ja myös automaattisesti vaihtamaan niitä. (Hassinen 2005, 9, 21.) Kaksikielisyys voidaan määritellä kolmeen eri kategoriaan kielten omaksumisiän ja -menetelmän, kielten tason ja käyttämisen sekä samastumisen perusteella. Näitä eri kaksikielisyyden muotoja ovat varhaislapsuudessa omaksuttu simultaani eli samanaikainen kaksikielisyys, kolmannen ikävuoden jälkeen alkanut kahden kielen omaksumisen tuloksena kehittyvä suksessiivinen eli peräkkäinen kaksikielisyys ja myöhemmässä iässä, 7-12-vuotiaasta ylöspäin, omaksuttu subordinatiivinen eli alisteinen kaksikielisyys. (Hassinen 2005, 17.)

13 13 Lapsen on mahdollista oppia kaksi kieltä yhtäaikaa, mikäli vanhemmilla on eri äidinkieli ja kumpikin puhuu lapselle omaa äidinkieltään. Enemmistökielen lapsi oppii esimerkiksi siirtymällä kotihoidosta päivähoitoon. Noin 3 4-vuotiaana hänelle on muodostunut kuva itsestään ja ympäröivästä maailmastaan, ja hän voi alkaa siirtää käsitteitä äidinkielestään uuteen kuulemaansa kieleen. (Skutnabb- Kangas 1988, 48.) Hassisen (2005) mukaan lapsi kykenee omaksumaan kaksi kieltä täydellisesti. Kaksikielisyys vaikuttaa myönteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kognitiivinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kehitys on asteittaista, koska erilaiset kognitiiviset prosessit mahdollistavat seuraavia prosesseja. Kaksikielisyys kehittyy vain puhumalla ja elämällä monikulttuurisessa ympäristössä, ei pelkästään kieltä opiskelemalla. (Hassinen 2005, 53, 56, 13.) Lapsi omaksuu kielen jäljittelemällä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Synnynnäinen kielellinen kyvykkyys yksin ei riitä, vaan lapsi tarvitsee ympäristön, jossa hän saa läheisiltään kielellistä mallia. Hän pyrkii matkimaan sitä ja toimimaan vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa. Kokonaispersoonallisen kehityksen kannalta kielen omaksuminen on merkityksellistä, koska kielen oppiminen muuttaa lapsen suhdetta muihin ihmisiin. Kielen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan itseään. Kielen kautta lapselle avautuu uusi maailma. Jos lapsi omaksuu monta kieltä, hänelle avautuu monta maailmaa. (Hassinen 2005, ) Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi elää kahden kulttuurin välissä. Tilanne saattaa tuntua lapsesta ristiriitaiselta, koska uusi elinympäristö ystävineen sosiaalistaa häntä suomalaiseen kulttuuriin. Samanaikaisesti lasta sosiaalistetaan omaan kulttuuriinsa vanhempien ja etnisen yhteisön avulla. Lapsen on tärkeää oppia sekä oma äidinkielensä että valtaväestön kieli. Hän kykenee tähän, jos saa siihen riittävästi tukea ja kannustusta. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Latomaa (2007) muistuttaa kuitenkin, että paras tuki vanhemmilta lapsensa kaksikielisyyteen kasvamisessa on, että he käyttävät systemaattisesti omaa äidinkieltään kommunikoidessaan lapsensa kanssa. Vanhempien tulee välttää ilmaisuja muulla kuin äidinkielellään. Lapsi alkaa helposti käyttää sekakielisiä ilmaisuja, mikäli kuulee niitä ympärillään. (Latomaa, 28.)

14 14 Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelmassa (2005) keskeisenä pidetään lapsen suomen kielen taidon kehittämistä siten, että hän pystyy toimimaan aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tarkoitus on edistää lapsen joustavaa kouluun siirtymistä ja äidinkielen kehittymisen rinnalla tukea ja vahvistaa lasta kaksikielisyyteen. Arjen vuorovaikutustilanteet toisten lasten ja kasvattajien kanssa päivähoidossa tukevat eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimista. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) - suunnitelma 2005, 4.) Myös Maahanmuuttajatyön käsikirjan (2002) mukaan on tärkeää, että enemmistökielenä olevan toisen kielen oppiminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vieraskielisellä lapsella tulee olla mahdollisuus luonnollisten vuorovaikutustilanteiden ja ohjatun opetuksen avulla oppia suomen kieltä suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on, että vieraskieliset lapset saavuttavat sellaisen suomen kielen taidon, jonka avulla he voivat toimia ja oppia suomalaisessa kieliyhteisössä. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2002, ) Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma (2005) korostaa lapsen kielellisen tietoisuuden edistämistä. Sen avulla tuetaan lapsen valmiuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Riittävän ajoissa opitut toisen kielen perusteet edesauttavat kielen toimimista oppimisen välineenä. Mikäli lapsella ei ole riittävää suomen kielen hallintaa vielä kouluiässä, vaikeuttaa se uusien asioiden ymmärtämistä ja oppimista. Uuden sanan oppimiseen tarvitaan noin toistoa ja uuden kielen omaksumiseen omaa ikätasoa vastaavaksi kuluu noin 5 7 vuotta. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma 2005, 9.) Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tulee Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelman tavoitteiden mukaan olla mahdollisuus yhdenvertaiseen oppimiseen ja toimimiseen tasavertaisena ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Vieraskieliselle lapselle tehdään päivähoidossa kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa ja se tarkistetaan vuosittain. Lapsen suomi toisena kielenä opetus päivähoidossa tulee olla suunnitel-

15 15 mallista ja jatkuvaa ja sille on asetettava tavoitteet, joita säännöllisesti tarkistetaan. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma 2005, 13.) Oppimisen kannalta olennainen käsitteiden hallinta tulisi saavuttaa ennen koulun aloittamista. Tehostetun S2-kielen opetus on tärkeää, vaikka lapsi saavuttaakin välttävän arkikielen tason noin vuodessa toimiessaan päiväkodin vertaisryhmässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vieraskieliset lapset saavat S2- opetusta, sitä aiemmin he voivat tasavertaisina ryhmän jäseninä osallistua suunniteltuun toimintaan ja saavuttavat paremman suomen kielen taidon. (Gyekye 2004, 5 6.) Rädyn (2002) mukaan sosiaalinen kielitaito on vuorovaikutuksen väline. Sen oppiminen tapahtuu noin 2 3 vuodessa. Tämä taito saavutetaan kieltä käyttämällä ja puhumalla. Vaikka sanavarasto on vähäinen ja kielen rakenteet virheellisiä, on arjen vuorovaikutus tällä kielitaidolla mahdollista. Lapsilla sosiaalisen kielitaidon oppiminen tapahtuu yleensä melko nopeasti. Laajan sekä monipuolisen sanavaraston, abstraktien käsitteiden ja erilaisten kielen rakenteiden hallinnan oppiminen vaatii pidemmän ajan. Tällaista kognitiivista kielitaitoa tarvitaan muun muassa opiskeluun, tieteelliseen ajatteluun ja ajatuksenvaihtoon. (Räty 2002, 159.) 2.3 Kielen merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykselle Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisten välistä toimintaa erilaisissa ympäristöissä. Sosiaalisten taitojen kehittyessä ihminen kehittyy myös yhteiskunnan jäseneksi. Tätä kutsutaan sosialisaatioprosessiksi, joka alkaa jo varhain lapsuudessa. Lapsi oppii erilaisia käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja, jotka kumpuavat yhteiskunnan arvoista ja normeista. Vuorovaikutuksen opettajia ovat muun muassa perhe, koulu ja ystävät. (Kauppila 2005, 19.) Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät monen erilaisen kehitysprosessin myötävaikutuksesta. Hyvä suhde lasta hoitavan vanhemman, yleensä siis äidin, ja lapsen välillä luo perustan sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Hyvä äidin ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde antaa lapselle muun muassa onnistumisen kokemuksia ja tyydytyksen tunnetta, jotka ovat edellytyksiä lapsen vahvan itsetun-

16 16 non kehitykselle ja positiivisen luottavaisen minäkäsityksen rakentumiselle. (Parkkinen & Keskinen 2005, 5.) Minäkäsitys on jäsentynyt kuva omasta itsestä. Se sisältää menneisyyden, nykyisyyden sekä tulevaisuuden kokemukset ja havainnot yhdistettynä arvoihin, asenteisiin, ihanteisiin ja tunteisiin. Itsetunnolla tarkoitetaan itsensä arvostamista. Minäkäsitykseen ja itsetuntoon liittyy myös identiteetti, jonka avulla yksilö etsii ja jäsentää olemassaoloaan. Ihmisen identiteettiin vaikuttavat myös persoonan ulkopuoliset tekijät, kuten esimerkiksi perhe, työ, ammatti, roolit ja kansallisuus. (Aho 2002, ) Psykoanalyytikot ovat esittäneet, että minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät jo varhain lapsuudessa 2 3 vuoden iässä. Uusimpien tutkimusten mukaan minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät myöhemmin 6 13 vuoden iässä. Näyttää kuitenkin selvältä, että perusta kehitykselle luodaan jo vauvan ja vanhempien välisessä suhteessa. (Aho 2002, ) Myös Koppinen ym. (1989) korostavat varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen vuorovaikutuksen perustaitojen kehittymiselle. Lapsi oppii keskustelulle ominaisen vastavuoroisuuden, kun vanhempi vastaa hänen ääntelyynsä. Aikuisella on vastuu vuorovaikutuksen synnyttämisestä ja ylläpitämisestä pienempien lasten kanssa. Noin neljävuotias lapsi on aloitteellisempi vuorovaikutuksessaan, mutta hän käyttää vielä paljon ei-kielellistä viestintää. Kouluikään tultaessa lapsen aloitteellisuus edelleen lisääntyy ja vuorovaikutuksen merkitykset monipuolistuvat. Lapsi tekee aikuiselle kysymyksiä, kehotuksia ja ehdotuksia tavoittaakseen päämääränsä. Lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa näkyy, että vuorovaikutuksen perustaidot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lapset käyttävät kommunikoinnissaan ei-kielellisiä viestintämenetelmiä ja saattavat jättää vastaamatta toisen aloitteisiin vuotiaat ymmärtävät saamiensa viestien sisällön ja pyytävät asioihin tarkennuksia sekä tekevät lisäkysymyksiä. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen 1989, Rouvisen (2007) tekemän tutkimuksen mukaan sosiaaliset taidot ovat merkittäviä vuorovaikutuksen aloittamisessa ja ylläpitämisessä. Ystävyyssuhteet, niiden luominen sekä keskustelutilanteet vaativat sosiaalisia taitoja. Näitä taitoja tarvitaan myös konflikteista selviytymiseen. Sosiaalisten taitojen oppiminen edellyt-

17 17 tää mahdollisuutta harjoitella vuorovaikutusta päiväkodin toiminnoissa. Hyvien tapojen oppiminen ja vastuullisuus kuuluu myös sosiaalisten taitojen oppimiseen. Päiväkodin arjen tilanteissa näiden taitojen harjaannuttaminen on luontevaa. (Rouvinen 2007, 137.) Salmivalli (2000) korostaa vertaisten merkitystä lapsen kehityksessä. Vertaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat lapsen kanssa kehityksessä suunnilleen samalla sosiaalisella, emotionaalisella tai kognitiivisella tasolla. Vertaisten kanssa omaksutaan erilaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Nämä vaikuttavat lasten välittömään sopeutumiseen, mutta myös heidän hyvinvointiinsa pitkälle heidän tulevaisuudessaan. Vertaiset ovat usein ikätovereita, mutta eivät välttämättä kuitenkaan aivan saman ikäisiä. (Salmivalli 2000, 15.) Laineen (2002) mukaan vertaisryhmä on esimerkiksi päiväkotiryhmä, joka muodostuu suunnilleen samanikäisistä ja samantasoisista lapsista. Vertaisryhmässä toimivat, hyvät suhteet ikätovereiden kanssa tukevat päiväkotilapsen kehitystä. Sen sijaan muiden lasten torjunta, kiusaaminen puolin ja toisin, syrjään vetäytyminen tai itsensä yksinäiseksi kokeminen on suuri riski lapsen kehitykselle. (Laine 2002, 13, ) Paanasen (2006) tutkimuksessa lapset kokivat päivähoidossa tärkeimmiksi asioiksi leikit ja kaverit. Sosiaalinen osallisuus tuli esiin lasten ensisijaisena päämääränä toimiessaan omassa vertaisryhmässään. (Paananen 2006, ) Nummela (2005) toi tutkimuksessaan esiin, kuinka eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vaikeus päästä mukaan yhteisiin leikkeihin päiväkodissa johtui lähinnä kielivaikeudesta, eli yhteisen kielen puuttumisesta. Maahanmuuttajalasten yleisin erityisongelma oli juuri puutteellinen suomen kieli, ja tämä aiheutti myös suurimman osan muista näillä lapsilla olevista ongelmista. Maahanmuuttajalapset eivät aina kielivaikeutensa vuoksi ymmärtäneet annettuja ohjeita. Tämä aiheutti turhautumista, keskittymisvaikeuksia ja motivaation puutetta sekä samalla vaikeutti mahdollisuutta oppimiseen. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että nämä lapset eivät välttämättä uskalla puhua. (Nummela 2005, 60, 68 69, )

18 18 Kielelliset taidot ja positiiviset sosiaaliset mallit ovat merkittäviä lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Myönteisen minäkäsityksen rakentamiseen vaikuttaa keskeisesti toverisuhteiden laatu. Myös itsetunnon kehittymisen riskitekijänä pidetään negatiivista vuorovaikutusta toverisuhteissa. Lapset tukeutuvat aikuisiin varmistaakseen tulkintansa tunteista ja toisten käyttäytymisestä. Aikuisten antama tuki edesauttaa myönteistä kehitystä sosiaalisten taitojen oppimisessa. (Viholainen ym. 1999, 11.) 3 PÄIVÄHOITO Päivähoitolain mukaan kaikki alle oppivelvollisuusiän olevat lapset voivat saada päivähoitoa (Laki lasten päivähoidosta ). Päivähoidon tulee tarjota turvallisten, lämpimien ihmissuhteiden lisäksi lapsen kehitystä edistävää monipuolista toimintaa. Päivähoidossa tulee huomioida lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet ja yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. (Laki lasten päivähoidosta a.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2000) mainitaan esiopetussuunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitysja oppimisedellytyksiä. Lapsen terveen itsetunnon vahvistamista myönteisten oppimiskokemusten avulla ja mahdollisuutta monipuolisen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa pidetään tärkeänä. Oppimisympäristössä tulee huomioida mahdollisuus järjestää lapsen kielen kehitystä tukevaa toimintaa. Maahanmuuttajalasten esiopetuksessa tulee huomioida tuen antaminen suomen/ruotsin kielen opetukseen sekä myös mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetukseen. Näin pyritään mahdollistamaan lapsen kahteen kulttuuriin kasvaminen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 7-9, 19.) Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää, valvomaa ja tukemaa. Siihen kuuluu lasten hoito, kasvatus ja opetus tavoitteellisen sekä

19 19 suunnitelmallisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan avulla. Leikin merkitys on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen yhtenä päämääränä on edistää lasten henkilökohtaista hyvinvointia. Tämän avulla lapsen on mahdollista kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen yksilöllisyyttä tulee kunnioittaa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 9 11.) Myös Hujala ym. (1998) määrittelevät varhaiskasvatuksen vuorovaikutusprosessiksi, jossa lapsi on aktiivinen toimija. Prosessissa lapsi tarvitsee elämyksiä, kokemuksellista toimintaa, vuorovaikutusta vertaisryhmänsä kanssa sekä aikuisten tavoitteellista ohjausta. Lapsen perhe ja päivähoito yhdessä toteuttavat varhaiskasvatusta. (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivala 1998, 2 3.) 3.1 Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi päivähoidossa Päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen arvopohjaan kuuluu muun muassa huomioida lapsen oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen. Hänellä on myös oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 11.) Varhaiskasvatus tulee järjestää siten, että lapsi saa tukea sosiaalisiin kontakteihinsa siinä lapsiryhmässä, johon hän kuuluu. Vaikka perheellä on vastuu ensisijaisesti lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä, tulee päiväkodin kuitenkin rohkaista lasta oman äidinkielensä käyttämiseen. Vertaisryhmässä toimiessaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella on mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, mutta hän tarvitsee tukea ja ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 38.) Nummelan tutkimuksessa korostui päivähoidon pienryhmien merkitys maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimisen tukena (Nummela 2005, 104).

20 20 Maahanmuuttajalapsi saa päivähoidon avulla tukea kielen, kulttuurin ja asenteiden omaksumiseen. Niinpä päivähoitopalveluiden käyttö olisi maahanmuuttajaperheille suotavaa, vaikka heillä ei varsinaista hoidon tarvetta olisikaan. Päivähoito tarjoaa lapselle sosiaalisia kokemuksia ja malleja sekä ohjaa yhteiselämän pelisäännöissä. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kuulua johonkin ryhmään ja opettaa kuinka ryhmässä pärjätään. Päiväkodissa lapsi saa ikätovereidensa seuraa ja ikätasoon sopivia virikkeitä ja haasteita. Päiväkodissa pyritään tukemaan lapsen itsetuntoa ja minäkehitystä tarjoamalla turvallinen kasvuympäristö. Päiväkoti antaa maahanmuuttajalapselle kielellisiä virikkeitä ja tukee suomen kielen kehittymistä. Päivähoidossa lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. (Hassinen 2005, ) Päivähoidossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa ja tuetaan perheitä muun muassa heidän kasvatustehtävässään. Vanhemmille annetaan tietoa suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja päivähoidon toimintaperiaatteista ja tavoitteista. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista vastavuoroisuutta ja päiväkodin henkilökunnan halua perehtyä eri kulttuureihin. Henkilökunnan tulee ottaa huomioon lasten tarpeet ja vanhempien kasvatusperiaatteet. Kodin uskonnollista ja elämänkatsomuksellista vakaumusta tulee kunnioittaa ja tarjota vanhempien kanssa yhteistyössä yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Lapsen oman äidinkielen, kulttuurin ja elämäntapojen sekä historian arvostaminen näkyy esimerkiksi päiväkodin arkipäivässä, kun lasta rohkaistaan olemaan ylpeä omasta etnisestä kulttuuriperinnöstään ja arvostamaan sitä. Päivähoidon tulee tarjota lapselle turvallisuutta ja tukea lapsen siirtyessä perheen parista päivähoitoon. Vieras ympäristö ja yhteisen kielen puuttuminen tekevät lapsen olon helposti turvattomaksi. Sanaton viestintä on merkittävää. Katseet, ilmeet ja äänensävyt tekevät pienellekin lapselle ymmärrettäväksi ihmisten asenteet ja suhtautumisen, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. (Hassinen 2005, ) Ajankohtaisohjelma A-piste teki vuonna 2006 tutkimuksen, jossa kartoitettiin maahanmuuttajalasten päivähoitoa. Kysely lähetettiin kolmeenkymmeneen kuntaan. Yhteensä 130 päiväkotia 23 eri kunnasta vastasi lähetettyyn kyselyyn. Vastausprosentti oli 76. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa mikä oli maahanmuuttajalasten prosentuaalinen osuus koko päiväkodin lapsiryhmästä, miten

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 8 29.01.2015 50 16.06.2016 Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 KASVOPPI 29.01.2015 8 Äänekosken

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot