ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA"

Transkriptio

1 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Mervi Laine ja Mari Nieminen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Laine, Mervi & Nieminen, Mari. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimisen tukeminen päivähoidossa. Helsinki, syksy 2007, 65 s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena Helsingin kaupungin päiväkodissa vuonna Kehittämishankkeen tavoitteena oli lisätä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimista. Tavoitteena oli tukea lapsia kaksikielisyyteen ja kannustaa heitä käyttämään suomen kieltä erilaisissa päivähoidon vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi kehittämishankkeen avulla haluttiin auttaa lapsia integroitumaan päivähoidon vertaisryhmään. Tavoitteena oli myös kehittää vieraskielisten lasten arjen kielellistä oppimisympäristöä päivähoidossa. Kehittämishanke toteutettiin suunnittelemalla ja järjestämällä eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille kerhotoimintaa päiväkodissa maalis-toukokuussa Toimintaan osallistui neljä kolmevuotiasta vieraskielistä lasta. Kerhossa käytettiin erilaisia kuvia suomen kielen oppimisen tukena keskusteluissa, peleissä ja leikeissä sekä tunteiden käsittelyssä. Kerhotoimintaa oli seuraamassa kerhossa olevien lasten päivähoitoryhmän kasvattajia. Näin he saivat konkreettista mallia kuvatuen hyödyntämisestä päivähoidon arjessa. Kerholasten suomen kielen oppimista ja vuorovaikutuksen kehittymistä seurattiin koko kerhotoiminnan ajan. Lasten toimintaa havainnoitiin ja jokaisesta kerhokerrasta tehtiin päiväkirjamerkintöjä. Kerholasten hoitoryhmien kasvattajat tekivät lasten suomen kielen tason alku- ja loppuarviot arjen havaintojen perusteella. Arviot tehtiin kyselylomakkeen avulla, jossa selvittiin myös kasvattajien käyttämiä keinoja lasten suomen kielen kehityksen tukemiseksi päivähoitoryhmässä. Lisäksi kasvattajat kartoittivat lasten suomen kielen taidon eri osaalueita puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmällä (Kettu-testillä). Kehittämishankkeen tärkein tulos oli kerholasten suomen kielen taitojen kehittyminen. Kerholasten kehittyminen oli yksilöllistä. Osalla lapsista suomen kielen puheen tuottaminen lisääntyi merkittävästi. Joillakin lapsilla edistyminen näkyi puheen ymmärtämisen kehityksenä ja aktiivisuuden lisääntymisenä pienryhmätoiminnassa. Kehittämishankkeen tuloksena oli myös kerholasten päivähoitoryhmien oppimisympäristön kehittyminen. Kasvatushenkilöstö oli lisännyt kuvatuen käyttöä erilaisissa arjen tilanteissa. Kerholasten kasvatushenkilöstö oli myös ottanut pienryhmätoimintansa suunnittelun pohjaksi kehittämishankkeen kerhotoiminnan mallin. Kehittämishankkeen tulosten perusteella kuvatuki ja pienryhmässä tapahtuva lapsen yksilöllinen huomioon ottaminen edistävät lapsen suomen kielen oppimista. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi, millä muilla menetelmillä lapsen suomen kielen kehitystä voidaan tukea päivähoidossa. Asiasanat: päivähoito, kehittämishanke, eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi, kuvatuki, pienryhmätoiminta, kaksikielisyys

3 ABSTRACT Laine, Mervi and Nieminen, Mari Helping foreign language children in day care to learn Finnish. 65 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was done in a kindergarten in Helsinki. It was a development project and was done in The purpose of the study was to help such children speak Finnish whose first language is not Finnish. As these children learn Finnish, it advances their integration in the day care croup. This project was done by organizing language education in a small group for children whose knowledge of Finnish was non-existent or very limited. It was a club where pictures were used to support multilingual skills. People who were working in the kindergarten came to watch and learn how to use pictures in language education. Observations were made about children s lingual development and written down on a diary. People who worked in the kindergarten with these children made notes of the learning progress and answered three questionnaires during the study process. The questionnaires comprised open-ended and multiple choice questions. The results gained through data analysis showed that the children learned to use more Finnish language as to vocabulary, expression and understanding. Also the people who worked in the kindergarten started to use more pictures in their work with children. They also used the same methods in their small group education as were used in the project. The conclusion was that pictures and small group language education help children with another native language to learn Finnish. Keywords: development project, day care, pictures, multilingual, education

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN KIELEN KEHITYS Äidinkielen kehittyminen Kaksikielisyys Kielen merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykselle PÄIVÄHOITO Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi päivähoidossa Kasvattajan rooli lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehityksessä SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Kehittämishankkeen tavoitteet Toiminnan kuvaus Kaverikerhoon osallistuneet lapset Kerhokerran rakenne Kaverikerho ja kerhokertojen sisältö HANKKEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Havainnointi Kyselyt Lasten puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä (Kettu-testi) TIEDON JAKAMINEN PÄIVÄHOITOHENKILÖSTÖLLE Ohjeistus kuvatuen käyttöön päivähoitoryhmissä Koulutusilta päiväkodin henkilökunnalle TOIMINNAN TULOKSET Sahar Kim Jelena Natalia Kehittämishankkeen vaikutus Kaverikerhon lasten hoitoryhmien toimintaan...47

5 8 TULOSTEN TARKASTELU KEHITTÄMISHANKKEEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS OMA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN...56 LÄHTEET...59 LIITTEET...62 LIITE 1: Kysely kasvatushenkilöstölle lapsen suomen kielen oppimisesta LIITE 2: Kysely kasvatushenkilöstölle omasta sekä ryhmän toiminnasta

6 1 JOHDANTO Olemme kiinnostuneita työskentelystä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten parissa, koska se tuo työhömme uusia mielenkiintoisia haasteita. Kielivaikeudet näiden lasten ja nuorten kohdalla ovat osoittautuneet yhdeksi ongelmatekijäksi suomalaiseen koulumaailmaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Puutteellinen suomen kielen taito vaikeuttaa myös kaverisuhteiden luomista ja ylläpitämistä. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä työskentelee päiväkodissa varhaiskasvatusikäisten lasten parissa, ja toinen suuntautuu lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Opinnäytetyön aihe kiinnosti meitä molempia. Tapaamme työssämme jatkuvasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ja nuoria ja haluamme auttaa heitä integroitumaan vertaisryhmäänsä ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2003) eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tarkoitetaan maahanmuuttajataustaisten lasten lisäksi myös saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä lapsia. Asiakirjassa painotetaan kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten mahdollisuutta kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, ) Tässä opinnäytetyössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla sekä vieraskielisillä lapsilla tarkoitetaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia lapsia. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen väestön määrä on lisääntynyt Helsingissä viime vuosien aikana. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Helsingin asukasmäärästä noin kahdeksan prosenttia oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli hieman yli kuusi prosenttia. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2007.)

7 7 Eri- kieli ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on kasvanut lasten päivähoidossa. Osa vieraskielisistä lapsista ei osaa lainkaan suomen kieltä. Tämä vaikeuttaa päivähoitoon ja ylipäätään suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista. Päivähoidon opetus- ja kasvatustyö on uusien haasteiden edessä vieraskielisten lasten puuttuvan tai vajavaisen suomen kielen taidon vuoksi. Toteutimme opinnäytetyömme kehittämishankkeena helsinkiläisessä päiväkodissa. Myös tässä päiväkodissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on kasvanut koko ajan. Kyseisen päiväkodin johtajan mukaan keväällä 2007 vieraskielisten lasten osuus kaikista päiväkodin lapsista oli noin 25 %, kun vastaava luku kaksi vuotta aiemmin oli noin 5 % (Päiväkodin johtaja 2007). Kyseinen päiväkoti ilmaisi tarpeensa kehittää toimintaansa eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimisen tukemisessa. Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli saada kuvatuki käyttöön päiväkodin arjessa. Kuvien avulla voidaan tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen oppimista. Samoin niiden avulla voidaan käsitellä tunteita, jäsentää päivärytmiä ja helpottaa toimia arjen askareissa. Tavoitteena oli myös helpottaa vieraskielisen lapsen ja kasvatushenkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä auttaa vieraskielisen lapsen integroitumista päivähoitoryhmäänsä. Mitä varhaisemmin lapsi oppii oman äidinkielensä lisäksi suomen kielen, sitä helpompi hänen on toimia päivähoitoryhmässä ikäistensä parissa sekä myöhemmin pärjätä koulumaailmassa. Hanke toteutettiin suunnittelemalla ja järjestämällä vieraskielisille lapsille kerhotoimintaa eräässä Helsingin kaupungin päiväkodissa. Kerho toteutettiin keväällä 2007 maalis-toukokuussa pienryhmätuokioina, joihin osallistui neljä eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta. Lapset olivat kolmevuotiaita. Kerhossa käytettiin erilaisia kuvia suomen kielen oppimisen tukena keskusteluissa, peleissä ja leikeissä sekä tunteiden käsittelyssä. Kerhotoimintaa oli seuraamassa kerhossa olevien lasten päivähoitoryhmän kasvattajia. Näin he saivat konkreettista mallia siitä, miten kuvia voi hyödyntää päiväkodin arjessa. Samalla päiväkodin ryhmiin koottiin kuvia helpottamaan vieraskielisten lasten arjen toimintaa ja tukemaan esimerkiksi päivän rakenteen jäsentämistä ja erilaisia vuorovaikutustilanteita.

8 8 2 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsella on synnynnäinen kyky oppia kieli. Terve lapsi kykenee omaksumaan omassa kasvuympäristössään puhutut kielet. Edellytyksenä ovat biologiset, sosiaaliset ja kognitiiviset valmiudet. Biologinen edellytys on, että lapsella on normaalin kuulon, äänielimien ja aivojen olemassaolo. Kielen kehityksen edellytyksenä on siis, että lapsi pystyy kuulemaan, havaitsemaan, muistamaan, ajattelemaan ja itse tuottamaan puhetta. Lapsen tulee kuulla puhetta, jolloin hän saamansa mallin avulla alkaa myös itse tuottaa puhetta. Lapsen sosiaalisuus tulee esiin tarpeena tulla ymmärretyksi ja haluna ilmaista itseään. Lapsen ollessa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, puheen lisäksi kehittyvät myös sosiaaliset valmiudet ja keskustelutaidon perusta. Lapsi oppii, mikä on sopiva kielellinen käyttäytyminen eri vuorovaikutustilanteissa ja eri kielten kulttuurikontekstissa. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii millaista kielellistä ja ei-kielellistä palautetta ilmein ja elein annetaan hänen kieliympäristössään. Palautteen avulla lapsi tiedostaa myös, mistä aiheista hän voi puhua ja mistä ei. Kognitiivisia valmiuksia tarvitaan kielen vastaanottamiseen ja käsittelyyn aivoissa. Kognitiivinen kehitys tekee lapsen tietoiseksi kielestään tai kielistään ja myös siitä, mitä hänelle omassa kieliympäristössään viestitään. (Hassinen 2005, ) Kieli on lapselle väline uusien asioiden oppimiseen ja havaintojen jäsentämiseen. Lapselle herää halu kuvata sanoin havainnoimiaan ympäristön tapahtumia. Hän haluaa jakaa asioita muiden ihmisten kanssa ja kieli toimii siinä jakamisen välineenä. Lapsi oppii jo hyvin varhaisessa iässä ymmärtämään puhetta, vaikka ei vielä itse kykene tuottamaan sanoja. Sanojen tuottamiseen lapsi tarvitsee taidon sanojen ääntämiseen ja kykyä käyttää sanoja kommunikaation välineenä. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, ) Leiwon (1989) mukaan lapsi oppii kielen kuullessaan sitä aktiivisesti omassa elinympäristössään. Tärkeää on, että aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa puhuttu kieli liittyy olennaisesti ympärillä olevaan ja että lapselle ilmaistaan sanojen tarkoitukset. Puheen tulee olla yksinkertaista ja selkeää sekä

9 9 lauseiden lyhyitä. Lauseissa tulee vaihdella sekä kysymyksiä että vastauksia, ja olla paljon toistoja. (Leiwo 1989, 66.) Myös Lyytinen (1998) korostaa vanhempien ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tilannesidonnaisuutta ja runsaita toistoja. Vanhempien tulee käyttää puheessaan lyhyitä ja yksinkertaisia lauserakenteita. Vuorovaikutuksessa on tärkeää sen vastavuoroisuus ja suuntautuminen yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin. (Lyytinen 1998, 119.) Lapsi ryhtyy kommunikoimaan hoitajansa kanssa heti syntymänsä jälkeen. Lapsi alkaa äännellä ja itkuäänet erottuvat toisistaan. Ääntely saa merkityksen varsin varhaisessa vaiheessa, sillä se muuttuu tavoitteelliseksi ja sosiaaliseksi. Lapsen varhaisen vaiheen kommunikointiin liittyvät myös erilaiset ilmeet, eleet ja liikkeet, kuten otsan rypistely ja suun sekä käsien liikkeet. Noin kolmen kuukauden ikäinen lapsi reagoi ja vastaa hoitajansa puheeseen. Viiden kuukauden ikäisenä lapsi jokeltelee ja tapailee sanojen tavurakenteita puheensa tuottamisessa. (Leiwo 1989, 73, ) Lapsen kielen kehitys etenee vaiheittain. 7 9 kuukauden ikäinen lapsi käyttää vuorovaikutuksessaan monipuolista jokeltelua, kk iässä eleet tulevat ilmaisun tueksi. 1v 6kk ikäisellä lapsella on merkityksellistä sanaa ja hän ymmärtää enemmän sanoja kun pystyy tuottamaan. Tuolloin hän myös noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia. 2-vuotias hallitsee jo 250 merkityksellistä sanaa ja hän käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat. 2v 6kk iässä lapsi oppii 10 uutta sanaa joka päivä. Puheessa on eniten substantiiveja ja verbejä, mutta myös adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät. Puheessa esiintyy taivutusmuotoja, preesens- ja imperfektimuotoja, monikon tunnusta ja genetiiviä sekä partitiivia. 3-vuotiaan lapsen puhe on jo lähes kokonaan ymmärrettävää ja 4 5-vuotiaana lapsi hallitsee sanojen taivutusta ja lauseiden muodostamista koskevat perussäännöt. Ilmaisut tarkentuvat muun muassa ajan, paikan ja sijainnin kuvauksessa sekä tarinan kerrontataidoissa. 6-vuotias lapsi hallitsee jo yli sanaa ja ääntäminen on yleiskielen mukaista. Esineiden ja symbolien nimeäminen on sujuvaa. Lapselle tulee oivallus, että sanat muodostuvat äänteistä ja hän havaitsee sanojen äänne-eroja. Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot, kuten puheen kuuntelemisen, kysymysten esittämisen kuule-

10 10 mastaan, kysymyksiin vastaamisen ja annettujen ohjeiden mukaan toimimisen. (Nurmi ym. 2006, 45.) Leikki-ikäisen lapsen kieli kehittyy monella alueella yhtä aikaa. Hänen sanavarastonsa laajenee ja ääntämisensä tarkentuu koko ajan. Samoin hän oppii sanojen taivutuksen ja lauseiden monipuolisen yhdistämisen. Näin lapsi oppii viestimään ajatuksiaan, tunteitaan ja aikomuksiaan koko ajan monipuolisemmin. Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat merkittävästi kielelliset mallit ja virikkeet, joita hän saa lähiympäristönsä aikuisilta ja toisilta lapsilta. (Viholainen, Poikkeus, Niittynen & Eklund 1999, 6 8.) 2.1 Äidinkielen kehittyminen Äidinkielelle on useita määritelmiä, mutta yleensä äidinkielenä pidetään sitä kieltä, jonka lapsi on oppinut ensin ja johon hän samastuu. Kieli alkaa kehittyä jo kohdussa. Lapsi reagoi kuulemiinsa ääniin, liikkuu levottomasti tai rauhoittuu puhetta kuullessaan. Syntymänsä jälkeen lapsi kääntää päätään kuulemaansa ääntä kohti ja alkaa jäljitellä puhetta ja sen rytmiä. Äidinkielen oppiminen alkaa siis jo varsin varhain, vaikka ensimmäinen sana tuleekin vasta noin vuoden ikäisenä. Sanojen ja niiden merkitysten oppiminen tekee lapselle ympäröivää maailmaa tutuksi. Kielen avulla lapselle siirtyy ympäristönsä tapa katsoa maailmaa. (Skutnabb-Kangas 1988, 38, ) Lapsi oppii melko nopeasti, noin 4 5-vuotiaana niin sanotun arkikielen eli kielen pintasujuvuuden. Hän osaa lähes kaikki äidinkielen äänteet, vain muutamien äänteiden kanssa, kuten s- ja r-äänne, voi olla vaikeuksia. Hän hallitsee lauserakenteet ja puhuu sujuvasti arkikieltä. Ajattelukieli, jota tarvitaan ajattelun välineenä ja ongelmanratkaisussa, kehittyy hitaammin. Noin vuotias alkaa olla ajattelukielessään lähes aikuisen tasolla. Ajattelukieli kehittyy nopeammin niillä lapsilla, joilla on ollut rikas kielellinen kasvuympäristö. Heille on luettu, heitä on kuunneltu ja heidän kanssaan on keskusteltu. Hyvin kehittynyt ajattelukieli viittaa myös menestymiseen koulumaailmassa. (Skutnabb-Kangas 1988, )

11 11 Maahanmuuttajataustaiselle henkilölle on tärkeää oman äidinkielen säilyttäminen. Äidinkieli on ihmiselle side omaan maahan, kulttuuriin ja lähiomaisiin. Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä. Omalla äidinkielellä tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen on helpompaa samoin kuin yllättävissä tilanteissa puhuminen. Sanojen kanssa leikittely onnistuu parhaiten omalla äidinkielellä. Erilaiset puheen sävyt, kuten huumori, ironia tai muodollisuus tulevat esiin äidinkielen avulla. Sen avulla voidaan saada myös parhaat lukunautinnot sekä esimerkiksi teatterielämykset. (Räty 2002, 154.) Latomaan mukaan lapsi tarvitsee sekä ajattelun kieltä että tunnekieltä. Ensikielen avulla sisäisten tunteiden ilmaiseminen on helpompaa. Tunnekieli on opittu yleensä äidiltä varhaisten vaiheiden hoivatilanteissa. (Latomaa 2007, 27.) Myös Alitolppa-Niitamo (1993) korostaa äidinkielen säilyttämisen tärkeyttä, koska se on osa lapsen omaa kulttuuriperintöä ja omaa identiteettiä. Lapsen äidinkielen kehitykseen vaikuttaa suuresti vanhempien antama tuki. Isompien lasten kohdalla olisi tärkeää tukea lapsen äidinkielen säilyttämistä myös oman kotikielen opetuksella muun muassa koulussa. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajavanhempien kanssa työskentelevien tulee korostaa äidinkielen merkitystä lapsen kehitykselle. Työntekijöiden tulee kannustaa vanhempia käyttämään perheessä omaa äidinkieltään. Ympäristön hyväksyvä ja arvostava asenne jokaisen omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan rohkaisee myös lasta käyttämään ja kehittämään omaa äidinkieltään. Näin voidaan tukea lapsen itsetuntoa ja oman identiteettinsä ja taustojensa hyväksymistä. Ympäri maailmaa toteutettujen tutkimusten mukaan toisen kielen oppiminen helpottuu, mikäli lapsi hallitsee hyvin oman äidinkielensä (Räty 2002, 155, 156). Maahanmuuttajavanhempien oman äidinkielen puhuminen lapselle on tärkeää myös siksi, että sen avulla saadaan kaikkein luonnollisin tunneyhteys lapseen. Vieraan kielen puhuminen lapselle ei ole paras mahdollinen esikuva, koska yleensä maahanmuuttajavanhempien kielitaito on puutteellinen eikä samalla tasolla syntyperäisen puhujan kanssa. (Hassinen 2005, ) Myös Skutnabb-Kangas (1988) korostaa äidinkielen merkitystä viestintävälineenä. Se toimii siltana eri sukupolvien välillä. Kertomukset menneistä sukupolvista siirtyvät

12 12 kielen avulla meille, ja me voimme siirtää ne edelleen tuleville sukupolville. Kielen merkitys yhdyssiteenä ihmisten välillä on tärkeä seikka kulttuuriperinnön siirtämisessä. (Skutnabb-Kangas 1988, 13.) Vieraskielisille vanhemmille korostetaan äidinkielen käytön merkitystä, mutta heidän kanssaan tulisi myös keskustella lapsen äidinkielen tasosta. Näin voitaisiin aloittaa mahdolliset tarvittavat tukitoimet riittävän varhaisessa vaiheessa. (Tsempoi, Salah & Huhtiniemi-Anttonen 2004, 6.) Rädyn mukaan oman äidinkielen osaaminen vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen (Räty 2002, 158). 2.2 Kaksikielisyys Kaksikielisyys on yleistynyt ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Arviolta noin puolet maailman asukkaista käyttää muuta kuin ensikieltään tai on kaksikielinen. (Hassinen 2005, 11.) Kaksikielisyydelle on olemassa useita eri määritelmiä. Kaksikieliseksi voidaan sanoa esimerkiksi ihmistä, joka on oppinut kaksi kieltä ja käyttänyt niitä kommunikoinnissa alusta asti tai joka hallitsee kaksi kieltä yhtä hyvin. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Hassisen (2005) mukaan kaksikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on omaksunut kaksi eri kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes äidinkielen tasolla. Kaksikielinen ihminen pystyy siis aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä ja myös automaattisesti vaihtamaan niitä. (Hassinen 2005, 9, 21.) Kaksikielisyys voidaan määritellä kolmeen eri kategoriaan kielten omaksumisiän ja -menetelmän, kielten tason ja käyttämisen sekä samastumisen perusteella. Näitä eri kaksikielisyyden muotoja ovat varhaislapsuudessa omaksuttu simultaani eli samanaikainen kaksikielisyys, kolmannen ikävuoden jälkeen alkanut kahden kielen omaksumisen tuloksena kehittyvä suksessiivinen eli peräkkäinen kaksikielisyys ja myöhemmässä iässä, 7-12-vuotiaasta ylöspäin, omaksuttu subordinatiivinen eli alisteinen kaksikielisyys. (Hassinen 2005, 17.)

13 13 Lapsen on mahdollista oppia kaksi kieltä yhtäaikaa, mikäli vanhemmilla on eri äidinkieli ja kumpikin puhuu lapselle omaa äidinkieltään. Enemmistökielen lapsi oppii esimerkiksi siirtymällä kotihoidosta päivähoitoon. Noin 3 4-vuotiaana hänelle on muodostunut kuva itsestään ja ympäröivästä maailmastaan, ja hän voi alkaa siirtää käsitteitä äidinkielestään uuteen kuulemaansa kieleen. (Skutnabb- Kangas 1988, 48.) Hassisen (2005) mukaan lapsi kykenee omaksumaan kaksi kieltä täydellisesti. Kaksikielisyys vaikuttaa myönteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kognitiivinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kehitys on asteittaista, koska erilaiset kognitiiviset prosessit mahdollistavat seuraavia prosesseja. Kaksikielisyys kehittyy vain puhumalla ja elämällä monikulttuurisessa ympäristössä, ei pelkästään kieltä opiskelemalla. (Hassinen 2005, 53, 56, 13.) Lapsi omaksuu kielen jäljittelemällä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Synnynnäinen kielellinen kyvykkyys yksin ei riitä, vaan lapsi tarvitsee ympäristön, jossa hän saa läheisiltään kielellistä mallia. Hän pyrkii matkimaan sitä ja toimimaan vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa. Kokonaispersoonallisen kehityksen kannalta kielen omaksuminen on merkityksellistä, koska kielen oppiminen muuttaa lapsen suhdetta muihin ihmisiin. Kielen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan itseään. Kielen kautta lapselle avautuu uusi maailma. Jos lapsi omaksuu monta kieltä, hänelle avautuu monta maailmaa. (Hassinen 2005, ) Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi elää kahden kulttuurin välissä. Tilanne saattaa tuntua lapsesta ristiriitaiselta, koska uusi elinympäristö ystävineen sosiaalistaa häntä suomalaiseen kulttuuriin. Samanaikaisesti lasta sosiaalistetaan omaan kulttuuriinsa vanhempien ja etnisen yhteisön avulla. Lapsen on tärkeää oppia sekä oma äidinkielensä että valtaväestön kieli. Hän kykenee tähän, jos saa siihen riittävästi tukea ja kannustusta. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Latomaa (2007) muistuttaa kuitenkin, että paras tuki vanhemmilta lapsensa kaksikielisyyteen kasvamisessa on, että he käyttävät systemaattisesti omaa äidinkieltään kommunikoidessaan lapsensa kanssa. Vanhempien tulee välttää ilmaisuja muulla kuin äidinkielellään. Lapsi alkaa helposti käyttää sekakielisiä ilmaisuja, mikäli kuulee niitä ympärillään. (Latomaa, 28.)

14 14 Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelmassa (2005) keskeisenä pidetään lapsen suomen kielen taidon kehittämistä siten, että hän pystyy toimimaan aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tarkoitus on edistää lapsen joustavaa kouluun siirtymistä ja äidinkielen kehittymisen rinnalla tukea ja vahvistaa lasta kaksikielisyyteen. Arjen vuorovaikutustilanteet toisten lasten ja kasvattajien kanssa päivähoidossa tukevat eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimista. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) - suunnitelma 2005, 4.) Myös Maahanmuuttajatyön käsikirjan (2002) mukaan on tärkeää, että enemmistökielenä olevan toisen kielen oppiminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vieraskielisellä lapsella tulee olla mahdollisuus luonnollisten vuorovaikutustilanteiden ja ohjatun opetuksen avulla oppia suomen kieltä suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on, että vieraskieliset lapset saavuttavat sellaisen suomen kielen taidon, jonka avulla he voivat toimia ja oppia suomalaisessa kieliyhteisössä. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2002, ) Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma (2005) korostaa lapsen kielellisen tietoisuuden edistämistä. Sen avulla tuetaan lapsen valmiuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Riittävän ajoissa opitut toisen kielen perusteet edesauttavat kielen toimimista oppimisen välineenä. Mikäli lapsella ei ole riittävää suomen kielen hallintaa vielä kouluiässä, vaikeuttaa se uusien asioiden ymmärtämistä ja oppimista. Uuden sanan oppimiseen tarvitaan noin toistoa ja uuden kielen omaksumiseen omaa ikätasoa vastaavaksi kuluu noin 5 7 vuotta. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma 2005, 9.) Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tulee Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelman tavoitteiden mukaan olla mahdollisuus yhdenvertaiseen oppimiseen ja toimimiseen tasavertaisena ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Vieraskieliselle lapselle tehdään päivähoidossa kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa ja se tarkistetaan vuosittain. Lapsen suomi toisena kielenä opetus päivähoidossa tulee olla suunnitel-

15 15 mallista ja jatkuvaa ja sille on asetettava tavoitteet, joita säännöllisesti tarkistetaan. (Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma 2005, 13.) Oppimisen kannalta olennainen käsitteiden hallinta tulisi saavuttaa ennen koulun aloittamista. Tehostetun S2-kielen opetus on tärkeää, vaikka lapsi saavuttaakin välttävän arkikielen tason noin vuodessa toimiessaan päiväkodin vertaisryhmässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vieraskieliset lapset saavat S2- opetusta, sitä aiemmin he voivat tasavertaisina ryhmän jäseninä osallistua suunniteltuun toimintaan ja saavuttavat paremman suomen kielen taidon. (Gyekye 2004, 5 6.) Rädyn (2002) mukaan sosiaalinen kielitaito on vuorovaikutuksen väline. Sen oppiminen tapahtuu noin 2 3 vuodessa. Tämä taito saavutetaan kieltä käyttämällä ja puhumalla. Vaikka sanavarasto on vähäinen ja kielen rakenteet virheellisiä, on arjen vuorovaikutus tällä kielitaidolla mahdollista. Lapsilla sosiaalisen kielitaidon oppiminen tapahtuu yleensä melko nopeasti. Laajan sekä monipuolisen sanavaraston, abstraktien käsitteiden ja erilaisten kielen rakenteiden hallinnan oppiminen vaatii pidemmän ajan. Tällaista kognitiivista kielitaitoa tarvitaan muun muassa opiskeluun, tieteelliseen ajatteluun ja ajatuksenvaihtoon. (Räty 2002, 159.) 2.3 Kielen merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykselle Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisten välistä toimintaa erilaisissa ympäristöissä. Sosiaalisten taitojen kehittyessä ihminen kehittyy myös yhteiskunnan jäseneksi. Tätä kutsutaan sosialisaatioprosessiksi, joka alkaa jo varhain lapsuudessa. Lapsi oppii erilaisia käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja, jotka kumpuavat yhteiskunnan arvoista ja normeista. Vuorovaikutuksen opettajia ovat muun muassa perhe, koulu ja ystävät. (Kauppila 2005, 19.) Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät monen erilaisen kehitysprosessin myötävaikutuksesta. Hyvä suhde lasta hoitavan vanhemman, yleensä siis äidin, ja lapsen välillä luo perustan sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Hyvä äidin ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde antaa lapselle muun muassa onnistumisen kokemuksia ja tyydytyksen tunnetta, jotka ovat edellytyksiä lapsen vahvan itsetun-

16 16 non kehitykselle ja positiivisen luottavaisen minäkäsityksen rakentumiselle. (Parkkinen & Keskinen 2005, 5.) Minäkäsitys on jäsentynyt kuva omasta itsestä. Se sisältää menneisyyden, nykyisyyden sekä tulevaisuuden kokemukset ja havainnot yhdistettynä arvoihin, asenteisiin, ihanteisiin ja tunteisiin. Itsetunnolla tarkoitetaan itsensä arvostamista. Minäkäsitykseen ja itsetuntoon liittyy myös identiteetti, jonka avulla yksilö etsii ja jäsentää olemassaoloaan. Ihmisen identiteettiin vaikuttavat myös persoonan ulkopuoliset tekijät, kuten esimerkiksi perhe, työ, ammatti, roolit ja kansallisuus. (Aho 2002, ) Psykoanalyytikot ovat esittäneet, että minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät jo varhain lapsuudessa 2 3 vuoden iässä. Uusimpien tutkimusten mukaan minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät myöhemmin 6 13 vuoden iässä. Näyttää kuitenkin selvältä, että perusta kehitykselle luodaan jo vauvan ja vanhempien välisessä suhteessa. (Aho 2002, ) Myös Koppinen ym. (1989) korostavat varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen vuorovaikutuksen perustaitojen kehittymiselle. Lapsi oppii keskustelulle ominaisen vastavuoroisuuden, kun vanhempi vastaa hänen ääntelyynsä. Aikuisella on vastuu vuorovaikutuksen synnyttämisestä ja ylläpitämisestä pienempien lasten kanssa. Noin neljävuotias lapsi on aloitteellisempi vuorovaikutuksessaan, mutta hän käyttää vielä paljon ei-kielellistä viestintää. Kouluikään tultaessa lapsen aloitteellisuus edelleen lisääntyy ja vuorovaikutuksen merkitykset monipuolistuvat. Lapsi tekee aikuiselle kysymyksiä, kehotuksia ja ehdotuksia tavoittaakseen päämääränsä. Lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa näkyy, että vuorovaikutuksen perustaidot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lapset käyttävät kommunikoinnissaan ei-kielellisiä viestintämenetelmiä ja saattavat jättää vastaamatta toisen aloitteisiin vuotiaat ymmärtävät saamiensa viestien sisällön ja pyytävät asioihin tarkennuksia sekä tekevät lisäkysymyksiä. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen 1989, Rouvisen (2007) tekemän tutkimuksen mukaan sosiaaliset taidot ovat merkittäviä vuorovaikutuksen aloittamisessa ja ylläpitämisessä. Ystävyyssuhteet, niiden luominen sekä keskustelutilanteet vaativat sosiaalisia taitoja. Näitä taitoja tarvitaan myös konflikteista selviytymiseen. Sosiaalisten taitojen oppiminen edellyt-

17 17 tää mahdollisuutta harjoitella vuorovaikutusta päiväkodin toiminnoissa. Hyvien tapojen oppiminen ja vastuullisuus kuuluu myös sosiaalisten taitojen oppimiseen. Päiväkodin arjen tilanteissa näiden taitojen harjaannuttaminen on luontevaa. (Rouvinen 2007, 137.) Salmivalli (2000) korostaa vertaisten merkitystä lapsen kehityksessä. Vertaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat lapsen kanssa kehityksessä suunnilleen samalla sosiaalisella, emotionaalisella tai kognitiivisella tasolla. Vertaisten kanssa omaksutaan erilaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Nämä vaikuttavat lasten välittömään sopeutumiseen, mutta myös heidän hyvinvointiinsa pitkälle heidän tulevaisuudessaan. Vertaiset ovat usein ikätovereita, mutta eivät välttämättä kuitenkaan aivan saman ikäisiä. (Salmivalli 2000, 15.) Laineen (2002) mukaan vertaisryhmä on esimerkiksi päiväkotiryhmä, joka muodostuu suunnilleen samanikäisistä ja samantasoisista lapsista. Vertaisryhmässä toimivat, hyvät suhteet ikätovereiden kanssa tukevat päiväkotilapsen kehitystä. Sen sijaan muiden lasten torjunta, kiusaaminen puolin ja toisin, syrjään vetäytyminen tai itsensä yksinäiseksi kokeminen on suuri riski lapsen kehitykselle. (Laine 2002, 13, ) Paanasen (2006) tutkimuksessa lapset kokivat päivähoidossa tärkeimmiksi asioiksi leikit ja kaverit. Sosiaalinen osallisuus tuli esiin lasten ensisijaisena päämääränä toimiessaan omassa vertaisryhmässään. (Paananen 2006, ) Nummela (2005) toi tutkimuksessaan esiin, kuinka eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vaikeus päästä mukaan yhteisiin leikkeihin päiväkodissa johtui lähinnä kielivaikeudesta, eli yhteisen kielen puuttumisesta. Maahanmuuttajalasten yleisin erityisongelma oli juuri puutteellinen suomen kieli, ja tämä aiheutti myös suurimman osan muista näillä lapsilla olevista ongelmista. Maahanmuuttajalapset eivät aina kielivaikeutensa vuoksi ymmärtäneet annettuja ohjeita. Tämä aiheutti turhautumista, keskittymisvaikeuksia ja motivaation puutetta sekä samalla vaikeutti mahdollisuutta oppimiseen. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että nämä lapset eivät välttämättä uskalla puhua. (Nummela 2005, 60, 68 69, )

18 18 Kielelliset taidot ja positiiviset sosiaaliset mallit ovat merkittäviä lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Myönteisen minäkäsityksen rakentamiseen vaikuttaa keskeisesti toverisuhteiden laatu. Myös itsetunnon kehittymisen riskitekijänä pidetään negatiivista vuorovaikutusta toverisuhteissa. Lapset tukeutuvat aikuisiin varmistaakseen tulkintansa tunteista ja toisten käyttäytymisestä. Aikuisten antama tuki edesauttaa myönteistä kehitystä sosiaalisten taitojen oppimisessa. (Viholainen ym. 1999, 11.) 3 PÄIVÄHOITO Päivähoitolain mukaan kaikki alle oppivelvollisuusiän olevat lapset voivat saada päivähoitoa (Laki lasten päivähoidosta ). Päivähoidon tulee tarjota turvallisten, lämpimien ihmissuhteiden lisäksi lapsen kehitystä edistävää monipuolista toimintaa. Päivähoidossa tulee huomioida lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet ja yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. (Laki lasten päivähoidosta a.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2000) mainitaan esiopetussuunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitysja oppimisedellytyksiä. Lapsen terveen itsetunnon vahvistamista myönteisten oppimiskokemusten avulla ja mahdollisuutta monipuolisen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa pidetään tärkeänä. Oppimisympäristössä tulee huomioida mahdollisuus järjestää lapsen kielen kehitystä tukevaa toimintaa. Maahanmuuttajalasten esiopetuksessa tulee huomioida tuen antaminen suomen/ruotsin kielen opetukseen sekä myös mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetukseen. Näin pyritään mahdollistamaan lapsen kahteen kulttuuriin kasvaminen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 7-9, 19.) Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää, valvomaa ja tukemaa. Siihen kuuluu lasten hoito, kasvatus ja opetus tavoitteellisen sekä

19 19 suunnitelmallisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan avulla. Leikin merkitys on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen yhtenä päämääränä on edistää lasten henkilökohtaista hyvinvointia. Tämän avulla lapsen on mahdollista kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen yksilöllisyyttä tulee kunnioittaa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 9 11.) Myös Hujala ym. (1998) määrittelevät varhaiskasvatuksen vuorovaikutusprosessiksi, jossa lapsi on aktiivinen toimija. Prosessissa lapsi tarvitsee elämyksiä, kokemuksellista toimintaa, vuorovaikutusta vertaisryhmänsä kanssa sekä aikuisten tavoitteellista ohjausta. Lapsen perhe ja päivähoito yhdessä toteuttavat varhaiskasvatusta. (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivala 1998, 2 3.) 3.1 Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi päivähoidossa Päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen arvopohjaan kuuluu muun muassa huomioida lapsen oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen. Hänellä on myös oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 11.) Varhaiskasvatus tulee järjestää siten, että lapsi saa tukea sosiaalisiin kontakteihinsa siinä lapsiryhmässä, johon hän kuuluu. Vaikka perheellä on vastuu ensisijaisesti lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä, tulee päiväkodin kuitenkin rohkaista lasta oman äidinkielensä käyttämiseen. Vertaisryhmässä toimiessaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella on mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, mutta hän tarvitsee tukea ja ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 38.) Nummelan tutkimuksessa korostui päivähoidon pienryhmien merkitys maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimisen tukena (Nummela 2005, 104).

20 20 Maahanmuuttajalapsi saa päivähoidon avulla tukea kielen, kulttuurin ja asenteiden omaksumiseen. Niinpä päivähoitopalveluiden käyttö olisi maahanmuuttajaperheille suotavaa, vaikka heillä ei varsinaista hoidon tarvetta olisikaan. Päivähoito tarjoaa lapselle sosiaalisia kokemuksia ja malleja sekä ohjaa yhteiselämän pelisäännöissä. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kuulua johonkin ryhmään ja opettaa kuinka ryhmässä pärjätään. Päiväkodissa lapsi saa ikätovereidensa seuraa ja ikätasoon sopivia virikkeitä ja haasteita. Päiväkodissa pyritään tukemaan lapsen itsetuntoa ja minäkehitystä tarjoamalla turvallinen kasvuympäristö. Päiväkoti antaa maahanmuuttajalapselle kielellisiä virikkeitä ja tukee suomen kielen kehittymistä. Päivähoidossa lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. (Hassinen 2005, ) Päivähoidossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa ja tuetaan perheitä muun muassa heidän kasvatustehtävässään. Vanhemmille annetaan tietoa suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja päivähoidon toimintaperiaatteista ja tavoitteista. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista vastavuoroisuutta ja päiväkodin henkilökunnan halua perehtyä eri kulttuureihin. Henkilökunnan tulee ottaa huomioon lasten tarpeet ja vanhempien kasvatusperiaatteet. Kodin uskonnollista ja elämänkatsomuksellista vakaumusta tulee kunnioittaa ja tarjota vanhempien kanssa yhteistyössä yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Lapsen oman äidinkielen, kulttuurin ja elämäntapojen sekä historian arvostaminen näkyy esimerkiksi päiväkodin arkipäivässä, kun lasta rohkaistaan olemaan ylpeä omasta etnisestä kulttuuriperinnöstään ja arvostamaan sitä. Päivähoidon tulee tarjota lapselle turvallisuutta ja tukea lapsen siirtyessä perheen parista päivähoitoon. Vieras ympäristö ja yhteisen kielen puuttuminen tekevät lapsen olon helposti turvattomaksi. Sanaton viestintä on merkittävää. Katseet, ilmeet ja äänensävyt tekevät pienellekin lapselle ymmärrettäväksi ihmisten asenteet ja suhtautumisen, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. (Hassinen 2005, ) Ajankohtaisohjelma A-piste teki vuonna 2006 tutkimuksen, jossa kartoitettiin maahanmuuttajalasten päivähoitoa. Kysely lähetettiin kolmeenkymmeneen kuntaan. Yhteensä 130 päiväkotia 23 eri kunnasta vastasi lähetettyyn kyselyyn. Vastausprosentti oli 76. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa mikä oli maahanmuuttajalasten prosentuaalinen osuus koko päiväkodin lapsiryhmästä, miten

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017

8 29.01.2015 50 16.06.2016. Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 8 29.01.2015 50 16.06.2016 Äänekosken kaupungin ja seurakunnan yhteinen kerhotoimintakokeilu vv. 2015-2017 KASVOPPI 29.01.2015 8 Äänekosken

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot