Viisseiska Maaliskuu 2009

Transkriptio

1 Viisseiska Maaliskuu 2009 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Jäsenet äänestivät KYLLÄ Team-hankkeelle Äänestä EU-vaaleissa (ennakkoäänestys ) Puheenjohtajan palsta s. 2 Kirjoittajavieras s. 3 Eduskunnan kuulumisia s. 3 Toimitsijan tontti s. 4 Sisällysluettelo Työpaikkakohtainen erä s. 4 Metalli 57 toimikunta s. 5 TEAM -hanke s, spesiaali s. 6 Saskin talkoomatka s. 7 Ansiopäivärahan käsittelyssä ruuhka s. 8 Ay-liikkeen aateliset s. 8 Talvipäivä Teijolla s. 9 Hyvästi piiri s. 10 Jaostot s Lasten sivu s. 15 Someron sivu s. 16

2 Viisseiska Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho puheenjohtaja Salon metallityöväen ao. 57 Pilvet tummuu duunarin taivaalla Päivät pitenee ja kevät aurinko alkaa paistaa jo melko korkealta ja lämpimästi. Ihmisten kevät- mieltä synkistää kuitenkin lukemattomat yt-neuvottelut ja työvoimakapasiteetin sopeuttaminen tarpeeseen nähden. Sen verran syvältä riipaisee tämä globaali pääomien uudelleenjärjestely meitä täällä Suomessakin, että yhä pitenevä on se työtä vaille jääneiden jono, joka yrittää tulla taloudellisesti toimeen pienellä työttömyyskorvauksella. Työntekijät ovat se välttämätön paha tuotannontekijöistä, joiden kustannuksella pyritään sen toisen tuotannontekijän eli pääoman taso pitämään mahdollisimman korkeana. Työnantajat säästävät ja näin omalta osaltaan ruokkivat lamaa. Kehotetaanhan mainoksessakin kuluttamaan ja kielletään näin ruokkimasta lamaa. Tämä mainos pitäisi kieltää aivan samoin kuin taannoinen SAK:n mässäilymainoskin. Laman ruokkimiskielto loukkaa mitä raaimmalla tavalla työttömän itsetuntoa. Työttömän ansiotasolla kun ei paljoa pysty kuluttamaan ja näin tulee tahtomattaan ruokkineeksi lamaa. Lehdistössä on mainos laman torjunnasta muotoiltu virallisen kierrätys merkin muotoon. Siinä on kolmiomainen kuvio tehty 5, 10 ja 20 seteleistä. Kuviossa rahat kiertävät kolmiota myötäpäivään alkaen vitosesta. Kuvion alla lukee; anna rahan kiertää. Kapitalistin kielellä tämä kuva-arvoitus tarkoittaa: Pane sinä köyhä vaan rahasi menemään, kyllä minä korjaan sen sitten talteen, kun se ensin vähän kasvaa. Ennen kuin lähden arvioimaan nykyisen hallituksen tasoa, haluaisin käsitellä vähän taustoja miten maamme sai tämänkaltaisen hallituksen. Jokin aika sitten käsiteltiin julkisuudessa uutista, jossa todettiin eduskunnan epäonnistuneen pyrkimyksissään saada maahamme katon vaalirahoitukselle. Tämä ei nyt ole niin suuri ihme, kun ottaa huomioon, mikä porukka sitä päätöstä oli sorvaamassa. Vastustajat taisivat olla juuri niitä, joilla oli suurin tukina saatu vaalibudjetti. Nykyisessä hallituksessa mukana olevat valtapuolueet ovat näitä suurimpia vaalitukien saajia. Johtavat ministerit on ostettu olemaan lojaaleja juuri niille piireille, joita tukevia päätöksiä tämä hallitus suoltaa ulos kuin liukuhihnalta ikään. Lamaan vedoten hallitus elvyttää elinkeinoelämälle annetuilla verohelpotuksilla, KELA-maksun poistolla. Toisaalta lamaan vedoten hallitus velkaannuttaa maatamme miljardivauhdilla. Tämä tuntuu aivan hölmöläisten touhulta. Mitenkä se menikään se hölmöläisten peiton jatkaminen. Näin esimerkiksi tekee nyt hallitus, joka useammankin ministerin suulla totesi vielä syksyllä tämän globaalin talouskriisin olevan lajia, joka ei kosketa Suomea lainkaan. Kun oppositiopuolue SDP kysyi alkuvuodesta hallituksen leikkauslistoja, niin tähän vastasi Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksikin valittu Katainen yksiselitteisesti, ettei niitä ole eikä tule. Nyt kuitenkin sama hallitus toi puoliväliriihessään julkisuuteen ensimmäisen leikkauksensa. Eläkkeitä leikataan kahdella vuodella. Hallituksen tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin hyvin ylimielisesti, että näin on tehtävä ja siirrettävä nyt otetut velat maksettavaksi tuleville polville ja tulevien hallitusten murheeksi. Ay-liikkeen kritiikin asiasta pääministeri luokitteli kaikenlaiseksi katukeskusteluksi. En lähde tässä yhteydessä tämän enempää ruotimaan hallituksen toimia eläkeiän korottamisessa, mutta toteaisin kuitenkin, ettei tämä tule käytännössä onnistumaan. Nyt jos koskaan alkaa ryntäys ennenaikaisille eläkkeille, kun tiedossa on virallisen eläkeikärajan karkaaminen johonkin hamaan tulevaisuuteen. Terveydelliset syyt asettavat myös omat rajoituksensa eläköitymisiän siirtämiselle eteenpäin. Jo nyt ovat harvinaisia tapaukset, jossa henkilö eläköityy 63 vuotiaana. Hallituksen tuleekin panostaa entistä enemmän toimiin, joilla saadaan työelämä sellaiseksi, että siellä pystyy työskentelemään ikääntyväkin henkilö. Olen samaa mieltä niitten kanssa, jotka väläyttelevät ay-liikkeen taholta järjestöllisiä toimia hallitusta vastaan. Vai onko niin, että meidät on ajettu asiassa paitsioansaan. Vai onko todella niin, että ay-liike on tuhlannut voimansa kaikenlaiseen muuhun puuhailuun. Nyt, kun olisi paikka käyttää voimaa, herää kysymys; onko sitä. Lopuksi muutama sana suurliittoprojektista TEAM: ista. Suurliittoa on valmisteltu kovalla vauhdilla muutamana lähimenneisyyden vuotena. Sitä on valmisteltu erilaisissa työryhmissä ja komiteoissa. Koko ajan valmistelutyötä on leimannut kova kiire ja varmuus siitä, että projektin tavoite toteutuu. Projektia ns. keppihevosena pitämällä on vaihdettu jopa liittojen puheenjohtajiakin. Olin itsekin viime liittokokouksessa sitä mieltä, että jatkettakoon selvittelytyö loppuun ja annetaan jäsenäänestyksen päättää jatkosta. Nyt on isännän ääni kuultu, tosin sitä saa kuunnella hyvin tarkalla korvalla. Sen verran heikko kuiskaus se oli. Äänestys prosentti nousi hädin tuskin yli 25%:n. Tästä 56 % oli TEAM:n kannalla. Jokainen voi tästä laskea, minkä kokoinen ryhmä päättää Metalliliiton kohtalosta. Hanketta ajaneiden mielestä nyt on tietysti kaikki hyvin ja ay-liikkeen lyly lykkii aallon harjalla. Hyvät lukijani! Toivotan kaikille kaikesta huolimatta valoisaa kevättä ja toivon, että mahdollisimman moni työväestöön kuuluva ottaa osaa SAK:n Salon paikallisjärjestön järjestämään yhteiseen työväestön Vappujuhlaan. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee Sinua työttömyys- ja jäsenasioissa osoitteessa: toimistonhoitaja Outi Aaltonen sähköposti: outi.aaltonen@ metalli57.com Helsingintie 16, Salo Kotisivut: Toimistomme aukioloajat: Maanantai 9-12 ja Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja Torstai 9-12 ja Perjantai ja Aattopäivinä 9-13 sähköposti: toimisto@metalli57.com puhelin: (02) , fax: (02) toimistosihteeri Tuija Pajari Tervetuloa asioimaan! VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Henna Heinonen Lasse Helskyaho Esa Hynynen Anne Mäki Harri Ylander Painos: 6000 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2009 Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto viimeistään Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006

3 Viisseiska kirjoittajavieras Yhteistyöllä eteenpäin Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma tai lama jos niin halutaan sanoa on rantautunut vahvasti myös Suomeen. Lomautus- ja irtisanomisilmoitukset ovat olleet jokapäiväisiä. Ekonomistit maalailevat synkkiä tulevaisuuden näkymiä, isoja vahvoina pidettyjä yrityksiä kaatuu ja pörssikurssit ovat olleet alimmillaan kymmeneen vuoteen. Ja oikeastaan pahinta on se, että kukaan ei tunnu tietävän kuinka pitkä ja syvä lamasta vielä tulee ja millä toimilla päästäisiin takaisin nousu-uralle. Pelättävissä on, että talouskriisin pitkittyessä lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. SAK on omalla toiminnallaan halunnut olla tasoittamassa tietä kohti parempaa talouskehitystä ja työllisyyttä. Viimeksi helmikuun lopulla SAK STTK:n ja Akavan kanssa ilmoittivat yhteisenä kantanaan, että talouskriisi, lisääntyvä työttömyys sekä toisaalta palkansaajien ostovoiman turvaaminen edellyttäisivät nyt hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta. Työnantajapuolella laajempaan työmarkkinaratkaisuun ei kuitenkaan ole ikävä kyllä ollut valmiutta. Tätä on syytä ihmetellä jo siitäkin syystä, että työnantajien tekemä linjaus hajautetummasta sopimusmallista ja siihen sitoutumisesta on tehty aivan erilaisessa talous- ja työllisyystilanteessa, mikä meillä tällä hetkellä on todellisuutta. Luulisi, että työnantajienkin tavoitteena olisi sopimusmalli, joka antaisi elinkeinoelämälle ja sen yrityksille ennustettavuutta. Kuten historiasta tiedämme, hajautettu malli ei tätä ennustettavuutta takaa. Maan hallituksen puheissa on aina silloin tällöin näkynyt pilkahduksia laajemman sopimusratkaisun puolesta. Kovin voimakkaita nuo puheet ainakaan työnantajaleiriin päin eivät ole olleet. Tähän olisi ollut kuitenkin hyvät mahdollisuudet aina silloin, kun hallitus on tehnyt elinkeinoelämän kannalta myönteisiä vero- ja muita ratkaisuja. Jostain syystä hallitus ei kuitenkaan ole asettanut näille myötäsukaisille päätöksille minkäänlaisia ehtoja, muun muassa yhteiseen työmarkkinapöytään istumista. On täysin nurinkurista, että kun työmarkkinajärjestöt tarjosivat maan hallitukselle auttavan kätensä sosiaalitupossa tehtyjen työttömyys- ja eläketurvamuutosten muodossa johon ratkaisuun hallituskin oli ymmärtääkseni sitoutunut se käänsi täysin kelkkansa niin sanotussa puoliväliriihessään. Sen sijaan, että riihessä olisi keskitytty talouskriisin hoitotoimiin, siitä tulikin eläke-etujen leikkausriihi. Hallitus päätti yksipuolisesta nostaa eläkeikää vaiheittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Lisäksi hallituksen riihipäätökset näyttävät pitävän sisällään monia muitakin ratkaisuja, jotka eivät kunnioita perinteistä ja tuloksia tuottanutta kolmikantaista asioiden valmistelua. Nyt näyttää siis siltä, että hallituksen eväät luotettavana sopimuskumppanina ovat ainakin johonkin mittaan syöty. Tämä ei lupaa hyvää sitäkään ajatellen, että tuleva sopimuskierros voitaisiin toteuttaa enemmän keskitettynä kuin hajautettuna. Joka tapauksessa palkansaajat, eturintamassa SAK tulevat tekemään kaikkensa, että palkansaajien edunvalvonnan hyväksi tehdään kaikki mahdollinen niin työehtosopimus- kuin lainsäädäntörintamalla. Lauri Ihalainen puheenjohtaja SAK Eduskunnan kuulumisia Elämme haasteellisia aikoja! Kuntien talousahdinko on totta ja kuntakohtaiset erot ovat suuret. Ilman korvamerkintää myönnettyjen valtionosuuksien käyttäminen siihen mihin ne on tarkoitettu, on suuri haaste uusille kuntapäättäjille. Koulumaailman parantamiseen, luokkakokojen pienentämiseen, suunnattu valtionosuus hukkuu hyvin helposti kunnan menojen loputtoman virran paikkaamiseen. Monesti lakisääteisetkin palvelut kärsivät kunnan taloudellisessa ahdingossa. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua on monin paikoin vaikea saada, vaikka lain mukaan siihen on oikeus. Nämä lyhyellä tähtäimellä tervetulleet säästötoimet osoittautuvat ajan myötä erittäin kalliiksi ratkaisuiksi. Ongelmien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa kuin kriisiytyneiden tilanteiden hoitaminen. Parasta mielenterveystyötä onkin terveen työelämän mahdollistama hyvä vanhemmuus. Perheillä tulee olla riittävästi yhteistä laatuaikaa arjen keskellä, jotta vanhempien olisi mahdollista kantaa kasvatusvastuunsa. Sen ulkoistaminen mm. televisiolle on lyhytnäköistä ja pitkässä juoksussa haitallista lapsen, perheen ja koko yhteiskuntamme kannalta. Työelämämme kaipaakin laatuparannusta. Työssä jaksaminen on noussut keskeiseksi haasteeksi. Työikäisten työpanoksen on oltava suurempi, kun Suomi saavuttaa eläköitymisen ruuhkavuodet. Hallitus on tarttunut tähän ongelmaan akuutin talouskriisin ohella ja esittää eläkeiän nostamista. On kuitenkin niin, etteivät ihmiset pysy töissä pakolla. Eläkeiän nosto ei myöskään takaa työurien pidentymistä. Hallitus käyttää talouden kriisitilannetta härskisti hyväkseen ajaessaan ideologisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Jää nähtäväksi riittäkö porvarihallituksella mielenkiintoa työelämää parantaviin toimiin. Muistettava on kuitenkin heitäkin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Viime laman leikkausten ja talouden elvytyksen jälkeen aloimme olla tilanteessa, jossa aika oli kypsä sosiaaliturvan kehittämisen ja parantamisen eteenpäinviemiselle. Nyt eteen sattuikin sitten uusi taantuma ja suuria taloudellisia ongelmia, jolloin sosiaalietuuksien parantamisen kannalta ilmapiiri on mahdollisimman huono. Meidän sosialidemokraattienkin on alettava tunnustaa, että sosiaaliturvan kehittäminen jäi lamasta noustessa tiukan taloudenpidon jalkoihin. Meidän ajatuksenamme oli hoitaa ensin maan talous vahvaan kuntoon ja panostaa sitten voimallisesti palveluiden ja sosiaaliturvan kehittämiseen. Tämä ajatusrakennelma oli selkeä virhe, joka aktualisoitui eduskuntavaaleissa 2007, jolloin SDP jäi vaalitappion myötä hallituksen ulkopuolelle. Samalla laman jälkeinen työ jäi puolitiehen. Seurannut porvarihallitus on onnistunut ohjaamaan valtion talouteen vaivoin kasvatetut hedelmät hyväosaisten taskuihin nopealla tahdilla. Se on päässyt kuin varkain heti vaalikauden alussa toteuttamaan keskeisiä ideologisia ratkaisujaan, jotka takaavat heidän äänestäjäkuntansa tyytyväisyyden ainakin lyhyellä tähtäimellä. Talouskriisin oloissa yritysten tukeminen on tietysti myös sosialidemokraateille tärkeää. Haluamme suunnata tuen niin, että sen työllistämisvaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Hallituksen Kela-maksun poisto oli liike, johon me emme olisi lähteneet. Se suosii suuria pääomavaltaisia yrityksiä, joten sen työllistämis- ja elvytysvaikutukset ovat marginaalisia. Nyt jos koska kaivataan myös yrityksiltä inhimillistä yhteiskuntavastuuta. Tilausten väheneminen johtaa yhä herkästi irtisanomisiin tai lomautuksiin. Näiden vaikeiden päätösten tekemisessäkin on mahdollista toimia kovilla tai pehmeillä arvoilla. Positiivisena esimerkkinä pidän sitä linjausta, ettei molempia perheenjäseniä lomauteta tilanteessa, jossa molemmat ovat saman työnantajan palveluksessa. Yritysten yhteiskuntavastuuta voi myös kantaa panostamalla henkilöstön koulutukseen ja organisaation kehittämiseen hiljaisempina aikoina. Ammattiyhdistysliike elää tänään mielenkiintoisessa tilanteessa. Maailman talouskriisiin ja sen kotimaisiin vaikutuksiin pyritään vaikuttamaan samalla kun omaa järjestöä ja organisaatioita muokataan. Suurten teollisuusliittojen yhdistyminen näyttää nyt todennäköiseltä ja sen myötä meille syntyy entistäkin vahvempi toimija ajamaan työläisten asiaa. Tulevaisuus näyttää miten projekti etenee. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen jäädessä eläkkeelle olemme pitkästä aikaa valitsemassa tälle ammattiyhdistystoiminnan keskeiselle paikalle uutta toimijaa. Paikan tärkeydellä ei mielestäni voida perustella asian valmistelua. Jotenkin vaikuttaa, että vanhaan tapaan tärkeiden asioiden päättäminen viedään suljettuihin kabinetteihin pienten piirien päätettäväksi. Jäsenet ja jäsenliitot näyttävät jäävän sivurooliin puheenjohtajaa valittaessa. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet ovat maailmanlaajuisia ja siltä vaaditaan uudistumista. Puheenjohtajavalinnan yhteydessä olisi ainutkertainen mahdollisuus käydä laaja ja perinpohjainen arvokeskustelu ammattiyhdistysliikkeemme tulevaisuudesta. Jotta voi olla keskustelua, täytyy olla vaihtoehtoja! Aurinkoista kevättä! Katja Taimela kansanedustaja

4 Viisseiska Toimitsijan tontti Jäsenäänestyksen järjestäminen Metalliliitossa oli historiallinen tapahtuma. TEAM-äänestyksessä äänesti 26,5 % jäsenistä. Äänestysaktiivisuus jäi Kemianliiton aktiivisuudesta 3 prosenttia. Lomautus- ja irtisanomisaallosta huolimatta ammattiliiton tulevaisuus kiinnosti jäsentä. Kiitos Teille kaikille, jotka otitte kantaa äänestämällä. Enemmistö (55,6%) äänestäneistä jäsenistä oli sitä mieltä, että jatkamme mukana oloa TEAMhankkeessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt aloitetaan loppukiri ja käytännön valmistelut uuden liiton synnyttämisessä. TEAM:in perustamiseksi on tehty huolellinen tausta- ja selvitystyö. Tämä jo tehty työ toimii hyvänä pohjana tulevaisuuden edunvalvonnan rakentamisessa. Kesäkuussa kokoontuu Metallin ylimääräinen liittokokous. Silloin Metallin korkein päätäntäelin tekee lopullisen ratkaisun TEAM: iin liittymisestä. Päätös on helppo Osmo Rantanen TEAM on tulossa tehdä, koska päättäjillä on tukena jäsenäänestyksen tulos. TEAM ei kuitenkaan ole syntyessään valmis kokonaisuus. Liittokokouksessa edustajien on annettava eväitä TEAM:in alkumetreille. Vaaleilla valitut Metalliliiton päättäjät joutuvat miettimään, millaiseksi uusi liitto halutaan muodostuvan. Mitä ovat ne asiat mihin keskitytään? Hyvät työehdot, niiden valvonta, oikeusturva, vapaa-ajan toiminta ja vakuutus tai jokin muu. Kertokaa näille edustajille omat mielipiteenne, jotta päättäjillä olisi mahdollisimman paljon kentän ääntä käytettävissä päätöksentekoon. Eläkeikä nousussa, työntekijät maksumiehinä Hallitus päätti politiikkariihessä nostaa vanhuuseläkeiän alarajan 63 vuodesta 65 vuoteen. Päätös tehtiin kuulematta työmarkkinaosapuolta eli palkansaajia. Tämä päätös, kuten myös veronhelpotukset, jotka hyödyttävät eniten yrityksiä ja suurituloisia, kuvaa hyvin oikeistohallituksen köyhät kyykkyyn -mentaliteettia. Muistakaa toverit seuraavissa eduskuntavaaleissa, miten valtakunnan asioita hoidettiin Kokoomuksen ja Keskustan ollessa vallankahvassa. Seuraavissa vaaleissa pitää äänestää. Se on oikea tapa vaikuttaa asioihin. Tehdyt päätökset vaikuttavat kaikkien jokapäiväiseen elämään. Nukkuvien puolue saa niskaansa päätökset ilman, että niihin voi ennalta vaikuttaa. Työttömyys uhkaa monia Taloustilanne on huono. Osittain positiivista on se, että on paljon niitäkin työnantajia, jotka uskovat työntekijöihin ja tilanteen paranemiseen. Nämä työnantajat eivät ole lähteneet irtisanomislinjalle, vaan pyrkivät hoitamaan tilannetta lomautuksilla. Lomautuskin on taloudellisesti rankka kokemus. Irtisanominen tai lomautus on jäsenelle traumaattinen kriisikokemus. Tavalliset sisäänrakennetut psyykkiset selviytymismekanismit eivät välttämättä auta selviytymään tilanteesta. Tilannetta ei pysty hallitsemaan ja tuntuu että on yksin vaikeassa tilanteessa. Jokainen käsittelee ongelmaa omalla tavallaan, mutta kriisissä on yleisesti nähtävissä neljä eri vaihetta. Kriisinhallinnassa sokkivaiheen jälkeen tulee kieltämisvaihe. Näiden jälkeen alkaa työstämis- ja käsittelyvaihe sekä uudelleen suuntautuminen. Selviytymisessä auttavat myönteinen ajattelu ja toiminta. Kun on mukana vaikka ammattiosaston tapahtumissa, niin mieliala pysyy korkeammalla. Myös liikunta vaikuttaa niin fyysiseen (kroppa), psyykkiseen (nuppi) kuin sosiaaliseen kuntoon (yhdessä oleminen). Mukavaa ja aurinkoista kevättä, toivoo Osmo Rantanen aluetoimitsija, Varsinais-Suomen aluetoimisto puhelin: sähköposti: osmo.rantanen@metalliliitto.fi Lehmijärven Rantapirtti Metalli 57:n jäsenten perheineen käytössä tiistaisin koko kesän Sauna ja grilli lämpiävät siis aina tiistaisin kello Huomio!!!! Sauna ei käytössämme ti ja ti (varattu muitten käyttöön) Metalli 57:n KEVÄTKOKOUS osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo sunnuntaina kello Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: - Toimintakertomus vuodelta Vuoden 2008 tilinpäätös - Muut kevätkokoukselle esitetyt asiat Kahvitarjoilu T E R V E T U L O A! Nähdään Lehmijärvellä! TERVETULOA KAIKKI JÄSENET PERHEINEEN! Saunanlämmittäjänä Pentti Jermo puhelin toimikunta Osallistu vaikuta! Työpaikkakohtaisen erän jakaminen: Metalli 57:n toimikunta halusi kartoittaa miten toteutettuun palkankorotukseen liittynyt työpaikkakohtainen erä on jaettu ammattiosastomme piiriin kuuluvissa työpaikoissa. Alueen luottamusmiehille ja työpaikkojen yhdyshenkilöille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin työpaikkakohtaisen erän jakamiseen liittyneitä seikkoja. Kysely lähetettiin 34 työpaikalle. Vastauksia saatiin vain 19 työpaikalta, joissa kuitenkin työskentelee yhteensä n metallin jäsentä. Kartoituksesta selvisi, että 11 vastanneista työpaikoista jakoi työpaikkakohtaisen erän 1,6%:n suuruisena ja 1%:n jakamiseen päädyttiin 8 työpaikalla. Valtaosassa työpaikoista jako tehtiin yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa, mutta 3 työpaikalla luottamusmiehet kokivat työnantajan yksipuolisesti sanelleen työpaikkakohtaisen erän jaon ja 3 työpaikalla asiasta ei neuvotteluista huolimatta päästy yhteisymmärrykseen jakotavasta. Selvä enemmistö luottamusmiehistä piti liittojen ohjeistusta selkeänä, eikä erän jakaminen heistä ollut sen helpompaa tai vaikeampaa kuin vuonna Yksikään luottamusmies ei silti halunnut, että tulevien palkankorotusten yhteydessä yhä suurempi osa neuvoteltaisiin paikallisesti, 9 heistä piti työpaikkakohtaista erää hyvänä nykyisissä mittasuhteissa ja 10 oli sitä mieltä, ettei palkankorotuksiin saisi lainkaan liittää työpaikkakohtaista erää. Osa luottamusmiehistä piti työpaikkakohtaisen erän käyttämistä palkkavinoutumien korjaamiseen oikeudenmukaisena, osa ei. Osa halusi korotukset mieluummin sentteinä kun prosentteina ja joidenkin mielestä palkkojen lisäksi pitäisi työnantajien maksettavaksi saada vaikkapa hammaslääkärit, silmälasit ja erilaiset kulttuurisekä liikuntatoiminnot. Oltiin sitä mieltä, että paikallisesti sovittava erä tulee voida jakaa jokaiselle jotakin periaatteella. Kirje hallinnon edustajille Metalli 57:n toimikunta keskusteli pitkään kartoituksen tuloksista ja päätyi sen pohjalta lähettämään alueemme metallipäättäjille seuraavan kirjeen: Hyvä Metallin hallinnon varsinaissuomalainen edustaja Salon metallityöväen ammattiosasto kysyi alueensa luottamusmiehiltä ja työpaikkojen yhdyshenkilöiltä heidän mielipidettään voimassa olevaan työehtosopimukseen kuuluvan työpaikkakohtaisen erän jakamisesta. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että vaikka työpaikkakohtainen erä saatiin noin puolessa Salon alueen työpaikoista jaettua 1,6 % suuruisena, kokivat luottamusmiehet erän jako-ohjeet epäoikeudenmukaisina. Olisi haluttu jakaa osa työpaikkakohtaisesta erästä kaikille työntekijöille ja osa vinoutumia korjaavasti. Harmiteltiin sitä, että jos ei halunnut jättää osaa työntekijöistä kokonaan ilman työpaikkakohtaista erää, oli tyydyttävä 1%:n tasajakoon. Kaikki työnantajat eivät antaneet luottamusmiehille heidän tarvitsemiaan tietoja neuvottelujen pohjaksi eikä neuvotteluissa tällaisilla lähtökohdilla myöskään päästy yksimielisyyteen. Luottamusmiehistä 45 % oli valmis vastaisuudessakin neuvottelemaan nykyisessä mittakaavassa paikallisesti työnantajan kanssa työpaikkakohtaisien erien jaosta. Suurin osa, 55 %, ei halunnut minkäänlaista työpaikkakohtaista erää tulevien palkankorotusten yhteyteen. Yksikään ei halunnut, että palkankorotuksista nykyistä suurempi erä neuvoteltaisiin paikallisesti. Salon metallityöväen ammattiosaston toimikunta vetoaa sinuun liittomme hallinnon edustaja, että otat luottamusmiesten tahdon huomioon kun seuraavan kerran olet päättämässä Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja palkankorotusohjeistuksen sisällöstä. Salossa Salon metallityöväen ammattiosaston toimikunta

5 Viisseiska Metalli 57 toimikunta 2009 Puheenjohtaja Lasse Helskyaho Leinovalu Oy Varapuheenjohtaja Esa Hynynen Sanmina-Sci Enclosure Systems Oy Sihteeri Ritva Tuominen Varasihteeri Henna Heinonen Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet: Taloudenhoitaja Sirpa Kallio Juha Ilola Salon Matkapuhelinhuolto Oy Irma Järvinen Marjo Kallio Jukka Kangasniemi Högfors Oy Anja Kanko Reijo Korhonen Esa Koskela Sam Kuutti Sari Laaksonen Merja Loiske Sorv-Elektro Oy/ Salon Metalelektro Oy Anne Malm Anne Mäki Ritva Westman Varajäsenet Marja-Leena Järvinen , Olli Lahtinen , Loglift Jonsered Oy, Mervi Liimatainen , Tomi Marjuaho , Asmo Ojanperä Ceikomix Oy Onni Tuominen Henri Niemi , 24.fi Mikko Nieminen , Ceikomix Oy Sambeau am-koskitanner , Vainionpää Leena hotmail.com Kalevi Valkeapää , Salon Keskuspaja Oy Jari Virtanen , (opintovapaalla) Harri Ylander , Wallius Hitsauskoneet Oy

6 Viisseiska Metalli-liitto jatkaa TEAM-hankkeessa Metallityöväen Liiton jäsenet saivat jäsenäänestyksessä sanoa mielipiteensä siitä, jatkaako liitto mukana teollisuuden suurliittoa valmistelevassa Team-hankkeessa. Tässä hankkeessa uuden teollisuusliiton perustamiseksi on mukana kuusi SAK:n teollisuusliittoa: Metalli-, Kemia-, Puu-, Sähkö-, Viestintä- ja Rautatieläisten liitot. Metallin päättyneessä jäsenäänestyksessä enemmistö, 55,6 %, kannatti Team-hankkeessa mukana oloa ja 44,34% vastusti sitä. Äänestysprosentti oli 26,5, äänioikeutettuja oli Onko alhainen äänestysprosentti sen merkki, että lopuille metallin jäsenille on aivan sama mitä jatkossa tapahtuu vai osuiko äänestys pahaan rakoon, jolloin jäsenillä on suuri huoli oman työpaikan säilymisestä ja muu ei jaksanut kiinnostaa? Kemianliitto järjesti oman jäsenäänestyksensä samaan aikaan Metallin kanssa. Siellä äänesti 29,7% jäsenistä. Hankkeelle sanoi kyllä 62,1% ja ei 37,9% äänestäneistä. Metalli kutsuu kesäkuun alussa koolle ylimääräisen liittokokouksen tekemään tarvittavat päätökset. Uutta äänestystä liittokokousedustajista ei järjestetä vaan kokoukseen osallistuvat vuoden 2008 liittokokoukseen valitut. Monella itse ei-äänestäneellä liittokokousedustajalla onkin siellä miettimisen paikka; äänestääkö oman mielen mukaan vai jäsenistön enemmistön tahdon mukaisesti. Metallin hallinnossa on etukäteispäätös noudattaa jäsenäänestyksessä voittanutta kantaa vaikka jäsenäänestys ei olekaan sitova. Mielenkiintoista nähdä mitä Tampereen kokouksessa tulee tapahtumaan. Kemianliitto järjestää myös oman liittokokouksensa kesäkuussa ja sähköliitto tekee lopullisen päätöksensä osallistumisestaan samoihin aikoihin. Puuliitto, Viestintäala ja Rautatieläiset tekevät oman päätöksensä jo aiemmin keväällä. Uuden liiton synnyttämisessä on nyt edessä kiireiset kuukaudet. Hanketta valmistelleet työryhmät ovat tehneet tarvittavat taustatyöt, joten nyt on käytännön ratkaisujen aika. Niitä täytyy tehdä nopealla aikataululla, sillä uuden liiton on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Käytännössä uusi teollisuusliitto syntyisi siten, että Viestintäliitto muuttaa omat sääntönsä uuden liiton säännöiksi ja kaikki muut liitot liittyvät siihen. TEAM on ollut liiton tekonimi, aika näyttää tuleeko se olemaan myös mahdollisen uuden teollisuusliiton virallinen nimi. Uusi liitto syntyy tai haudataan tänä keväänä ja alkukesästä. Outi Aaltonen 57 Spesiaali Kun Suomi julistautui itsenäiseksi , julistusta ei tunnustettu, joten Suomi sai ulkomaailmalta vasta virallisen tunnustuksen. Siitä meni vielä hiukan aikaa, ennen kun ensimmäiset nykyisen muotoiset kättelyseremoniat alkoivat. On arvioitu, että nykyinen seremonia on saanut ensimmäisiä piirteitään vuonna Tanssi tuli kuvaan kolme vuotta myöhemmin Seitsemän vuotta myöhemmin, kun kieltolaki oli kumoutunut, aloitettiin alkoholitarjoilu itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna Tiettävästi perinteen itsenäisyyspäivän vastaanotosta on aloittanut presidentin K.J.Ståhlbergin tytär Aino vuonna 1919, mutta alkujaan vastaanotto oli hyvin vaatimaton. Vieraita oli siihen aikaan noin 150 henkeä ja tilaisuus kesti tunnin verran. Vaatimattomuus näkyi kaikessa, erityisesti tarjoilussa. Tarjottavana oli kahvia ja makeata leipää. Media mukaan linnanjuhliin Ensimmäinen radiolähetys linnan vastaanotolta kuultiin vuonna Siihen asti ei kansalla ollut paljon tietoa, mitä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui tai ketkä siellä olivat. Näin päästiin alkuun ja sitten vähitellen oli televisionkin aikaa näyttä juhlijat. Alussa televisio näytti pieniä pätkiä juhlista. Sitten koitti vuosi 1967 ja vasta silloin alkoivat varsinaiset suorat tv-lähetykset koko kansan katsottavaksi. Eri presidenttien jalanjäljet Juhlat ovat valtavasti muuttuneet alkuperäisestä. Pitkiä harppauksia ja muutoksia on tapahtunut. Toki on varmasti niin, että jokainen presidentti on jättänyt omanlaisensa jäljen juhlaan ja toiset perinteet jatkuvatkin. Mauno Koiviston tultuaan tasavallan presidentiksi vuonna 1982, linnan juhlia isännöi pitkästä aikaa pariskunta ja myös tasavallan prinsessa, tytär Assi. Hän aloitti silloin muodissa olleen Tiputanssin. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentti Martti Ahtisaaren aikana jazzmusiikki sai oman paikkansa presidentinlinnassa. Tarjoiluun tuli myös muutoksia: suolapalat ja maakuntaruoat sekä viinit nousivat vahvaan rooliin. Sittemmin presidentti Tarja Halosen aikana linnan juhlat ovat muodostuneet mittavaksi mediatapahtumaksi, jossa suorassa tv-lähetyksessä usean kameran välityksellä seurataan erityisesti julkisuuden henkilöiden sekä muidenkin vieraiden tanssitaitoa ja illan tunnelmia. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentti Tarja Kaarina Halosen tapaan Vuoden 2008 pakolaisnainen -tittelin saanut Sambeau Sam-Koskitanner ja miehensä Karo Koskitanner kättelyvuorossa. Tällä hetkellä linnan juhlia emännöi presidentti Tarja Kaarina Halonen, syntynyt Helsingin Kalliossa Hän on järjestyksessä 11. presidenttimme. Nykyinen tasavallanpresidenttimme on ollut ja on edelleen kiistatta presidenteistä mielenpainuvin. Hänen 1800 vierastaan ovat huomattavasti kirjavampi joukko, kuin aikaisempien presidenttien vieraat. Se että hän on maamme ensimmäinen naispuolinen presidentti, tekee hänestä hyvin kiinnostavan ja seuratun henkilön. Sen lisäksi hän on aina erottunut muutoinkin toisista presidenteistä, jo hänen ensimmäiseen presidenttikautensa alkaen. Kutsuvieraiden kirjo alkoi näkyä jo vuonna 2000 ja hän näyttää uskollisesti jatkavan samaan malliin, mikä on ihailtavaa. Hänen erityistapaansa huomioida kansalaisiaan laajasti näkyy jo siinä, että joka vuosi kutsuttujen listalla on pakollisten vieraiden lisäksi kolmasosa ensikertalaisia ja järjestöissä toimineita ihmisiä. On upeata huomata, ettei hän presidentiksi päästyäänkään ole unohtanut yhteiskunnassa vaikuttavia järjestöihmisiä. Se tekee minuun ja tiedän sen tekevän positiivisen vaikutuksen myös moneen muuhunkin. Tuntuu, kuin hän ei koskaan unohtaisi lähtökohtaansa ja tuntuu hienolta, että meillä on näin kansanläheinen presidentti! Tämän hetkinen ympäristöhuoli on nostettu juhlissa myös erittäin näkyvästi esille. Vaikkakin juhlimme saamaan aikaan Suomen itsenäisyyttä, ei presidenttimme ole unohtanut jokapäiväistä todellisuutta. Vastaanoton tämän kertaisena teemana oli Itämeri ja sen nykyinen tila. Itsenäisyydestä kova hinta Tuntuu upealta käsittää, että uusi kotimaani on itsenäinen valtio ja demokraattinen maa. Toki olen siitäkin tietoinen, ettei mikään ole ollut helppoa. Paljon on koettu, ennen kun on tultu tähän päivään! Loppujen lopuksi, ei Suomen sisällissodasta ole kulunut kovinkaan pitkä aika. Se oli ja tuolloin punaiset ja valkoiset toteuttivat terroria puoliin ja toisiin. Arpi on viilletty niin syvään, etteivät siitä ole heidän jälkeläisensäkään päässeet vielä yli. Asia, joka on jakanut kansaa joskus kahtia, purkautuu nykyäänkin aina välillä eri muodoissa pinnalle. Traumat on käytävä läpi, kunnes ne on selvitetty. Sotakorvaus, josta Suomen piti suoriutua kahdeksassa vuodessa, alkaen on ollut valtavat 300 miljoona Yhdysvallan dollaria, se on valtava summa pienelle Suomelle! Tässäkin on ollut onni onnettomuudessa; raskas metallinteollisuus on kehittynyt merkittäviin mittoihin, koska aikanaan pakon edessä oli onnistuttava ja se hyvä työ kantaa edelleen hedelmää. Viidakosta linnaan Kun ystäväni pyysi kirjoittamaan jutun itsenäisyyspäivän vastaanotosta, minua nolotti. Ajattelin, että mitä ihmettä kertoisin, kun en ole ollut juhlissa kuin kerran ja silloinkin kuulin koko ajan vaan sydämeni lyövän ylimääräisiä lyöntejä, koska minua jännitti niin kovasti... Toisaalta taas olisi paljonkin kirjoitettavaa: Ei vastaanotonseremoniassa ole niin paljon glamouria, kun millaisen kuvan media saattaa antaa. Se hetki, jolloin ymmärsin olevani puolisoni kanssa hyvin etuoikeutetussa asemassa, kun saamme juhlistaa Suomen itsenäisyyttä presidentin kunniavieraitten kanssa, teki minut hyvin nöyräksi. Tuntui todella hienolta ja muistelen sitä koko ikäni! Olen aina tehnyt kaikki työt sydämelläni, mitä tahansa töitä on tullutkin eteen. Näin ollen, saadessani kutsuin, hämmästyin kovasti. En todellakaan osannut ajatelle että presidenttimme saattoi kunnioittaa työtäni kutsumalla itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Oli se kyllä upea kokemus, mutta sitä tunsi itsensä niin kovin pieneksi, niin valtavan ihmismassan keskellä Matkalla Suomeen perheemme menetti monta jäsentä ja useat tiet johtivat harhaan kulkiessamme viidakossa, etsien pakolaisleiriä, mutta löysimme lopulta perille. Oikean tien löytyminen pelasti meidät viime hetkellä. Rakas uusi kotimaani Suomi oli ollut olemassa jo pitkään, mutta minä pääsin näkemään tämän kauniin tuhansien järvien maan vasta 1988 ja sain olla jo 2008 presidentinlinnassa Suomen itsenäisyyttä juhlimassa. Täytyy kyllä myöntää, että se tekee nöyräksi. Elämä on yllätyksiä täynnä! Sambeau Sam-Koskitanner Lähdetietoja: Itsenäinen Suomi/ Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan historiasta, wikipedia sekä joka miehen Suomen historia

7 Viisseiska SASK:n Talkoomatka Dominikaaniseen Tasavaltaan SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitystyö - ja solidaarisuusjärjestö. Siihen kuuluvat keskusjärjestöistä STTK ja SAK. SASK:in kumppaneina toimivat paikalliset, alueelliset ammattijärjestöt tai ay- liikettä tukevat järjestöt eri kohdemaissa. SASK on tehnyt talkoomatkoja eri kohteisiin jo 20 vuoden ajan. Mistä ajatus matkalle lähdöstä? Katri: Metalliliiton jäsenlehdessä näin ilmoituksen matkasta ja aiemmin juuri Viisseiska -lehdestä lukemani jutun perusteella päätin hakea matkalle. Minua kiinnosti erilaisten ihmisten kohtaaminen ja toimiminen ryhmän osana ja lisäksi halusin saada tietoja työnteon arjesta Dominikaanisessa. Latinalaisen-Amerikan kulttuuritietämyksen syventäminen oli yksi matkan motiivi. Espanjankielen sanavaraston laajentaminen oli myös tavoitteena. Jari: Ajattelin hakea reissuun, koska olin juuri itse edellisvuonna mainostanut matkaa toimikuntamme kokouksessa, mutta en itse voinut silloin reissuun hakea. Perussyynä reissuun lähtöön oli uuden näkeminen ja kokeminen. Työkohteena solidaarisuusmatkallamme oli Dominikaanisen tasavallan rakennustyöväen ammattiliiton FENTICOMMCin toimistorakennus Santo Domingossa, pääkaupungissa. Liiton ohella ohjelmastamme huolehti ammattikeskusjärjestö CNUS. Arkipäivät työskentelimme remonttimme parissa aamusta pitkälle iltapäivään. Maalausta riitti korkeissa toimiston huoneissa ja ulkokatto kaipasi kunnostusta ja pikeä. Omaatko rakennusalan kokemusta? Miten pärjäsit töissä? Millaiset oli työskentelyolosuhteet? Katri: Olen kyllä maalannut ennenkin huvikseni, mutta en koskaan sentään useampikerroksista kerrostaloa. Pärjäsin töissä omasta mielestäni ihan mainiosti. Kuumuus ja ilmansaasteet vaikuttivat alussa omaan jaksamiseen jonkin verran. Jari: Ei minullakaan sen enempää kokemusta ole, mutta maalaistalossa kasvaneena kaikenlaiset pikkuhommat on tulleet tutuiksi. Tätä nou-hau -osaamista sitten koitin viedä sinne päin maailmaa. Itse olin enemmän siinä porukassa, joka oli hommissa katolla ja aurinkoa tuli sen verran että nahkakin taisi jonain päivinä pikkaisen punoittaa. Kun tämä yhdistettiin mustaan tervaan katolla, niin lämpöä kyllä riitti. Suojakertoimeksi suositeltiin viittäkymmentä. Vierailumme eri kohteisiin antoivat läpileikkauksen Dominikaanisen Tasavallan elintasosta. Saimme huomata, että Kiina- ilmiö on tuttu myös dominikaaneille. Globaalit muutokset koskettavat meitä kaikkia. Työpaikat siirtyvät, vaikka minimipalkka on vain 180 dollaria. Minimipalkka ei kuitenkaan ole tae sen saamisesta, vaan monet työskentelevät ilman työsopimusta, joka johtaa usein pienemmän palkan maksamiseen. Ammatillinen järjestäytyminen työpaikoilla ei ole päässyt kehittymään samanlaiseksi kuin meillä, joten työntekijöiden etujen valvominen on miltei mahdotonta. Hyviä asioita matkalla? Katri: Monipuoliset vierailukohteet. Hyvä tasapainotus työn ja vierailujen välillä. Espanjankielentaitoisena sain solmittua monia ystävyyssuhteita paikallisten kanssa, koska ihmiset olivat kiinnostuneita turisteista tai tässä tapauksessa myös siis duunareista. Koska Dominikaanisessa oltiin vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita kohti ammatillista järjestäytymistä, niin oli helppo verrata maita keskenään ja näki myös ammattiyhdistysliikkeen merkittävyyden Suomessa. Ehdotuksia ja lakialoitteita työntekijöiden aseman parantamiseksi oli vireillä. Jari: Erittäin hieno asia oli se, että työkohteemme oli pääkaupungin Santo Domingon keskustassa ja näimme itse kuinka paikalliset elivät ja toimivat. Ei oltu siis missään turistipaikassa, jollainen Suomesta saatava pakettimatka Dominikaaniseen useimmiten on. Samalla matka toimi jonkinlaisena irtiottona tutuista kuvioista ja oravanpyörästä. Huonoja asioita matkalla? Katri: Kaikki aiemmin ohjelmassa olleet vierailut eivät toteutuneet esimerkiksi viime vuoden työkohteeseen Bonaon kaivoksille emme päässeet tutustumaan koska kaivoksia hoitava yhtiö ilmoitti edellisellä viikolla suurista väenvähennyksistä. Aikataulujen venyminen paikallisen aikakäsityksen johdosta johti joskus pitkään odotteluun. Suomalaiseen täsmällisyyteen tottuneelle tähän oli alkuun aikamoinen sopeutumiskynnys. Jari: Espanjankielen puute eristi aikalailla tehokkaasti, joten paikallisten kanssa keskusteleminen ei onnistunut ja jäin ehkä hivenen etäiseksi siitä arkisesta elämisestä Katrin tulkkipalveluista huolimatta. Miten tästä eteenpäin? Katri: Talkooporukka oli mahtava ja ryhmä toimi hyvin. Ennen matkaa tapasimme yhtenä viikonloppuna Helsingissä ja porukka tuntui jo siellä mukavalle. Jari: Talkoomatkalaisten tapaaminen on tulossa maaliskuun alkuviikolla, joten ainakaan kaikki välit ei menneet matkalla poikki Itse hakisin uudelleen reissuun, jos voisin. SASK:n puolesta se ei vaan taida olla mahdollista. Suosittelisitko kaverille? Katri: Ehdottomasti. Hakiessa pitää kyllä muistaa että reissu vaatii aikamoista joustavuutta ja nopeaa sopeutumista uusiin tilanteisiin ja tapoihin. Lomamatkasta ei siis ole kysymys. Jari: Kyllä. Tosin joku englanninkielinen maa vaikka Afrikan mantereella voisi olla kaikille tasapuolisempi matkakohde. Ainakin kielimuuri olisi matalampi. Jos kipinä matkalle syttyi, miten hakea? Helpoiten mukaan pääsee täyttämällä hakulomakkeen SASK:n kotisivuilla kohdassa Mukaan. Talkoomatka on kasvattanut suosiotaan vuosien varrella ja vuonna 2008 hakijoita matkalle oli lähes 100, joista 15 henkeä valittiin reissuun. Matkan hinta oli 1900, joka sisälsi kaiken muun, paitsi viimeisen lomaviikon ylläpidon. Osa ammattiliitosta tuki matkaa suoraan ja summa vähennettiin laskusta, lisäksi on mahdollista anoa tukea esimerkiksi omalta osastoltasi. Talkoomatkalaiset Katri Nalli ja Jari Sievänen-

8 Viisseiska Olet liittynyt ammattiosasto 57: n jäseneksi ja samalla Metallilittoon. Oletko ollut tietoinen, että ammattiosastossamme on toiminut parisen vuotta maahanmuuttajille suunnattu jaosto? Ajatuksenamme on ollut järjestää juuri sinulle tarkoitettua toimintaa. Jäsenenä olet yksi meistä. Siksi odotamme sinulta ajatuksia ja toivomuksia siitä, miten haluaisit meidän toimivan. Sinulla on varmasti paljon kerrottavaa meille omasta kulttuuristasi, kokemuksistasi ja harrastuksistasi. Meille on tärkeää, että voisimme olla apuna ja virikkeiden antajana sinulle. Haluamme sinun tuntevan olevasi tervetullut. Toimintamme on vapaamuotoista joten voit osallistua omalla tavallasi ja vaikka lasten ja ystäviesi Hei sinä maahamme muista kulttuureista tullut! Kuvat maahanmuuttajajaoston treffipäiviltä. kanssa. Viime syksynä meillä oli syystreffit, jossa maistelimme eri kulttuurien ruokailuun liittyviä makuja. Ruuan lisäksi ilta piti sisällään pientä leikkiä ja yhdessäoloa. Kaikilla osallistujilla oli mukavaa. Tänä vuonna suunnittelimme, että voisimme järjestää harrastuksiin liittyviä yhteisiä iltoja. Tässä tarvitsemme apuasi: Jos harrastat musiikkia jossain muodossa; vaikka karaokelaulua tai maalailet tauluja tai jotain muuta, josta voisit tulla meille kertomaan ja myös antamaan meille oppia taidoistasi, olet sydämellisesti tervetullut mukaan! Ajatuksistasi voit kertoa ammattiosastomme toimistoon Tuija Pajarille puh: , jaoston puheenjohtajalle Valentina Velitchkovalle puh: Tulevista tapahtumista ilmoitamme työpaikkojen ilmoitustauluilla ja Ahjo-lehdessä, joka tulee kaikille jäsenille. Seuraa niitä ja odotamme mukaan tuloasi. Synkistä uutisista huolimatta, eletään yhdessä hyvää vuotta! Lilja Laakso maahanmuuttajajaoston tukihenkilö Ammattiyhdistysliikkeen aateliset saivat merkkinsä Tupurin maja toimi näyttämönä kun Metalli 57:n jäsenille jaettiin SAK:n kultaisia ansiomerkkejä. Kuvassa merkin saajat vasemmalta lukien: Lilja Laakso, Onni Tuominen, Sirpa Kallio, Ritva Tuominen, Anja Kanko, Lasse Helskyaho ja Aulis Paananen. SAK:n kultainen ansiomerkki annetaan tunnustukseksi pitkäaikaisesta, aktiivisesta työstä ammattiyhdistysliikkeen hyväksi. SAK myöntää ansiomerkin joko jäsenen oman ammattiosaston tai SAK: n paikallisjärjestön anomuksesta. Merkkiä haetaan yleensä henkilöille, jotka ovat toimineet kymmeniä vuosia työpaikan tai ammattiosaston luottamustehtävissä. Metalli 57:n merkinsaajat ovat juuri näitä ansioituneita ay-aktiiveja. Jokaisella on pitkä historia työpaikkansa luottamustehtävissä ja kaikki ovat toimineet - tai parhaillaankin toimivat - ammattiosaston toimikunnassa, liiton hallinnossa sekä moninaisissa kunnallisissa tehtävissä. Ansiomerkin aktiiveille luovuttivat aluesihteeri Jarmo Järviö, Metallityöväen Liiton Varsinais-Suomen aluetoimistolta ja puheenjohtaja Outi Aaltonen, SAK:n Salon paikallisjärjestöstä. Onnittelupuheessaan he mainitsivat, että SAK:n kultaisen merkin luovuttamista voi verrata ritariksi lyömiseen; niinpä ansiomerkin saajia voidaan pitää ay-liikkeen aatelisina. Ansiomerkki myönnettiin myös Pekka Aapiolle, joka ikäväksemme siirtyi täältä ikuisuuteen ennen juhlallisuuksia. Hänen kultainen ansiomerkkinsä on luovutettu omaisille. Ansiopäivärahan käsittelyssä ruuhkaa Työttömien ja lomautettujen jäsenten määrän suuresta kasvusta johtuen päivärahahakemusten käsittely työttömyyskassassa on ruuhkaantunut. Ansiopäivärahan käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin noin 7 8 viikkoa ensimmäisen päivärahahakemuksen saapumisesta kassaan. Jos ensimmäisestä hakemuksesta ei ole tullut kassan päätöstä vielä siihen mennessä kun pitäisi lähettää jo seuraava neljän kalenteriviikon jatkohakemus, hakemuksen voi täyttää myös ns. isolle hakemuslomakkeelle ruksaamalla lomakkeen yläreunassa oleva kohta Jatkohakemus. Ensimmäiseen hakemukseen tarvittavia liitteitä ei enää tarvitse lähettää. Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, vaikka sinulla ei heti olisikaan oikeutta päivärahaan. Yhteislistamenettely: Jos työpaikalla on vähintään kymmenen lomautettua, TE-toimistoon ei tarvitse ilmoittautua henkilökohtaisesti, vaan lomautuksen ilmoittaminen TE-toimistoon ja työttömyyskassaan hoidetaan ns. yhteislistalla Jos työpaikalla käytetään yhteislistamenettelyä, ota yhteys luottamusmieheen, jolta saat ohjeet päivärahan hakemismenettelystä. Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu. TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti! Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä. Hakemuslomakkeen ja neuvoja saat: TE-toimistosta Metalli 57:n toimistolta työttömyyskassasta kassan sivuilta

9 Viisseiska Varsinais-Suomen alueen Metallin talvipäivä Teijolla Teijon Ski-Centerissä järjestettiin alueellinen talvipäivä lauantaina Talvipäivä järjestettiin nyt toisen kerran. Aamulla oli kirpeä 10 asteen pakkanen, joka auringonpaisteen myötä päivän mittaan hieman helpotti. Lunta riitti talvisiin harrastuksiin ja muutakin ohjelmaa oli laskettelukeskukseen varattu. Osallistujia oli noin 700. Metallin jäsenten mukana oli myös lapsia ja muita perheenjäseniä koirista lähtien. Rinteessä kävi 400 laskettelijaa ja hiihtokouluun osallistui 20 jäsentä. Lähimaastoon oli tehty 2.5 km luontopolku eli tarkemmin tiimihavaintopolkurastitehtävä. Tämän tehtävän voitti Liisa Suomisen joukkue, jaetulle 2. sijalle yltivät Eila Koskisen ja Riiko Jormanaisen joukkueet ja 4. tuli Sari Inkisen joukkue. Erityisesti lapsille oli varattu pulkkamäen lisäksi poniratsastusta ja karaokea. Karaokea lapsille oli vetämässä tv:stä tuttu Christian Forss. Lisäksi meille esiintyi Mathildedalin näytelmäkerho. He veivät meidät aikamatkalle luvulle antamalla esimakua ensi kesän Ruukin Avain-nimisestä kesäteatteriproduktiosta. Metallin nuoret järjestivät arpajaiset. Laavulla paistettiin makkaraa ja lämmiteltiin nuotion loimussa. Ajoittain nuotiolla oli jopa pientä tungosta. Ruokana talvipäivän viettäjille tarjottiin maistuvaa lihakeittoa hiihtokeskuksen kahvilassa. Talvipäivillä oli mukava tunnelma. Leijonakin oli eksynyt joukkoon. Onneksi leijona oli säyseällä päällä. teksti: Osmo Rantanen Lea Wiman ja tyttärensä Netta. Tämä on yhden muijan, yhdenpäivän reissuselostus Turku Karigasniemi Karigasniemi torstai Mitä tapahtuu aamul kello 9? Olttii lährös taas lenkil, täll kertta Kevo luontopolul. Liikkeel lähretti kahres ryhmäs, toises oliva 12 km kävelijä ja toises 24 km vaativa kävelijä. Meit 12 km ryhmäläisii läht vetämä Tauno, hänt onniteltti heti aamust nimpparilaulull ja lahjoil. Matka ol ens alkku tasat ja hyvä santatiät. Parin tunnin pääst tulttii taukopaikal. Mirja ja Ritva kävivä kylmäs järves, jota me muut ei lainka ymmärret, mut pääassia et tytö oliva tyytyväissi. Syötti nuotiomakkarat (Perniö riistaryynärit) ja Tauno jutut kylääijä, jonka Marja bongas muka nuotiopuit antama?!? Tauko vähä venys, mut ei meil mikkä kiire ollu. Heti lähtemise jälkke tull joki vastaa, Tauno käsk kengä pois ja toisel rannal! no me tietyst toteltti ja vesi ol ni s... tana kylmää. Jäseniltä Sit kiivetti rankka rinne ylös, mut maisema hyvittivä kiipemise siäl hiekkarintte pääl. Toise lähtivä rintte jälkkee Tauno kans Lährepolul ja toise lähtivä lyhyemmäl ja helpommal polul. Siäl Lährepolul riitti rappussi Ranja lask ylös ja alas. Jala oliva aika tööt jo siin vaihees, mut bussi näkys jo, nimet reissuvihko ja äkkiä kämpil saunomaa. Lohijalkojen tuvan Daamitte pualest Henna

10 10 Viisseiska Hyvästi Varsinais-Suomen piiri Metallityöväen Liiton organisaatio uudistuu Keväällä 2008 pidetty liittokokous päätti, että nykyisen organisaation 14 piirijärjestöstä muodostetaan 6 aluejärjestöä. Käytännössä tämä meillä tarkoittaa sitä, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirit yhdistyvät ja muodostavat Varsinais-Suomi-Satakunta nimisen aluejärjestön. Toimistot jäävät silti sekä Turkuun, että Poriin. Viime liittokokouskauden koekäytössä ollut seuturyhmäyhteistyö on nyt virallinen osa organisaatiota. Kun piiri kaksinkertaisti kokonsa ja muuttui alueeksi, on selvää, että tarvitaan lähempänä jäsentä ja ammattiosastoja olevaa yhteistoimintaa. Seuturyhmien on siis määrä vastata siihen tarpeeseen. Metallin n.330 ammattiosastoa muodostavat 51 seuturyhmää. Salon seuturyhmään kuuluvat seuraavat 8 ammattiosastoa: Teijon 62, Salon 57, Perniön 180, Kuusjoen 184, autoalan 211, Halikon 286, Someron 315 ja Akun 433. Viimeinen piirikokous Salon seudun piirikokousedutajia. Lauantaina pidettiin Turussa viimeinen Varsinais-Suomen piirin vuosikokous. Siellä käytiin perinteisesti läpi viime vuoden toiminta ja tilinpäätös mutta tulevaisuudesta päättääkin sitten maaliskuussa kokoontuva uusi Varsinais-Suomi-Satakunnan aluekokous. Tähän viimeiseen piirikokoukseen osallistui, kuten säännöt määräsivät, ammattiostojen edustajia jäsenmäärän suhteessa. Metalli 57 sai kokoukseen 22 edustajaa ja samat edustajat meillä on maaliskuussa aluekokouksessakin. Kokouksessa ei pahemmin itketty vanhan organisaation perään vaan keskustelu pyöri nykyisen taloustilanteen, työllisyystilanteen ja TEAM-hankkeen ympärillä. Viimeinen kannanotto Piirikokous laittoi maailmalle historiansa viimeisen kannanoton, jossa todettiin, että jokaisella metallin jäsenellä on mahdollisuus ja myös velvollisuus sanoa oma kantansa TEAMhankkeeseen jäsenäänestyksessä. Siinä todettiin myös, että joukkoirtisanomiset ovat epäinhimillisiä ja osoittavat yritysten vastuuttomuuden ja lyhytnäköisyyden. Yrityksen tulevaisuuden kannalta irtisanomisia parempina vaihtoehtoina nähtiin koulutus ja erilaiset lomautusjärjestelyt. Ne varmistavat yrityksille vastaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman saannin sekä vähentävät perheiden ahdinkoa ja ihmisten syrjäytymistä työelämästä. Piiri on kuollut eläköön Alue! -OA- Jäseniltä Hyvää kevättä kaikille!! Lomautuksia siellä täällä ja pahimmassa tapauksessa irtisanomisia. Luottamusmiehet ja toimiston väki ovat kovilla. Huoli huomisesta on kaikkien yhteinen asia. Tahtoo vetää mielen matalaksi. Pohdiskelen tässä niitä näitä ja olen tullut siihen tulokseen, että kannattaa panostaa omaan hyvinvointiin, jotta jaksaisi paremmin ottaa vastaan myös vastoinkäymiset. Itse aloitin vuosi sitten jumppatunneilla käynnin satunnaisesti 2-8krt kuussa. Tänä vuonna innostuin tosissaan ja käyn jumppaamassa 2-5krt/ viikkossa. Mukaan otin Painonvartijoiden pisteet ja täytän ruokapäiväkirjaa. 6 viikossa olen onnistunut pudottamaan painoa 7 kiloa. Yes! Itsellänikin tulee noita lomautuspäiviä, joten ajattelin niitäkin hyödyntää. Kotona on paljon rästitöitä. Siivoukseen pääsee käyttämään enemmän aikaa. Ompelukin pitkästä aikaa kiinnostaa, jos saisi tytölle tehtyä vaikka hameen tai mekon. Ne, kun maksavat kaupassa niin paljon. Murikan kurssiakin voisi ajatella. Sieltä saa niin paljon hyödyllistä oppia ja uusia tuttuja. T. Sari Laaksonen Visertäjät Visertäjien kuulumisia Tiedätkö, että voit maksaa vakuutuksia OP-bonuksilla? Nyt on hyvä aika tarkistaa kodin ja perheen vakuutusturva. Keskittämällä vakuutus- ja pankkiasiasi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat keskittämisalennuksia vakuutuksista. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Tervetuloa käymään Salon konttorissamme, Turuntie 7, Salo! Voit varata etukäteen ajan vakuutusneuvotteluun soittamalla numeroon *. Vakuutusasiat hoituvat kätevästi myös Pohjolan palvelunumerossa tai netissä Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa kuukaudessa. Bonusten kertymi-selle ei ole ylärajaa. Lauluryhmä Visertäjien kuudes toimintavuosi jatkui edelleen vilkkaana. Kuoroa johtaa Sinikka Kaskinen ja säestäjänä Vesa Laaksonen lokakuun puoleenväliin saakka, jonka jälkeen säestäjänä on toiminut Kalevi Erkkilä. Laulajia on viisitoista, keski-ikä 73 vuotta. Harjoittelupaikkana on ollut Metalli 57:n uusi toimisto, jossa laulu raikasi vuoden aikana 45 kertaa. Esiintymisiä oli 12 ja niissä laulettiin 72 laulua. Veteraanien tapaamisissa olemme esiintyneen kolme kertaa, Kukonkalliolla kaksi sekä Paukkulakodissa, Virekodissa, Koivulehdossa ja vuodeosasto Lepolassa kerran. Olimme myös laulamassa Metalli 57:n isännöimässä iltatoritapahtumassa Salon torilla sekä eläkeliiton Iloisessa iltapäivässä. Uutta tämän vuoden esiintymisissä oli kutsu laulamaan Metallin Varsinais-Suomen piirin Itsenäisyysjuhlaan. Tulevaisuudessa tulemme esiintymään edelleen ilmaiseksi vanhainkodeissa ja sairauteen liittyvissä paikoissa. Osastoilta, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä joudumme perimään pienen maksun kulujemme peittämiseksi. Laulu pidentää ikää Aira Marjanen

11 Viisseiska 11 Lainan maksun voit turvata vakuutuksella Asuntovelallisena Sinua varmasti huolettaa, miten kodin käy, jos tuletkin työkyvyttömäksi tai joudut työttömäksi etkä pystykään maksamaan asuntolainaa. Lainan yhteydessä voit ottaa tai jo olemassa olevaan lainaan liittää vakuutuksen, luoton takaisinmaksuturvan, joka auttaa näissä tapauksissa, opastaa Teija Breilin Salon Seudun Osuuspankista. Lainaturvavakuutuksia on kattavuudeltaan erilaisia. Suppeimmat vakuutukset ovat henkivakuutuksia: vakuutuksenottajan kuollessa ne maksavat jäljellä olevan lainan pois. Kattavimmista vakuutuksista maksetaan lainan kuukausierän suuruisia korvauksia, jos työttömyys tai sairausloma yllättää. Tärkeä turva nuorille perheille Nuorilla perheillä on usein eniten asuntolainaa. Tulot on laskettu tarkasti niin että harvoin mitään ylimääräistä jää päivittäisten elinkustannusten ja asuntolainan maksuerien jälkeen. Jos tulot yllättäen pienenevät työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi, kodin menettäminen muun ikävän lisäksi on lähellä. Lainaturva otetaan useimmiten silloin, kun neuvotellaan uudesta Teija Breilin asuntolainasta ja sen maksamiseen liittyvistä riskeistä. Vakuutus on mahdollista ottaa myös jo olemassa olevaan lainaan. Vakuutuksen edellytyksenä on, että on vuotias ja terve. Turva työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta edellyttää lisäksi työssäoloa tai yritystoiminnan harjoittamista. Työttömän kuukausitulo melkein palkkatulon tasalle Tässä eräs esimerkki korvaustilanteesta: Perhe otti euron lainan ja siihen luoton takaisinmaksuturvan. Lainan kuukausierä oli 899 euroa. Perheen 41-vuotias isä irtisanottiin vuoden kuluttua tuotannollisista syistä, mistä seurasi 11 kuukauden työttömyys. Hänen nettopalkkansa oli ollut euroa. Ansiosidonnaisesta päivärahasta jäi käteen euroa. Perheen isä teki korvaushakemuksen meillä osuuspankissa ja Luoton takaisinmaksuturvasta hän sai korvausta nettona 589 euroa/kk, jolloin kuukausitulot nousivat yhteensä euroon. Näin tuloero normaalitilanteeseen jäi vain 138 euroksi päivärahan ja lainaturvan ansiosta. Takaisinmaksuturvasta oli siis todellista taloudellista hyötyä tälle perheelle, kertoo Teija Breilin. Vakuutusmaksut osaksi lainanhoitokuluja Takaisinmaksuturvan vakuutusmaksut sisällytetään lainan kuukausierään. Tarkat vakuutusmaksut lasketaan osuuspankissa turvavaihtoehtojen, vakuutettujen iän ja luoton mukaan. Usein vakuutusmaksu päivässä vastaa suunnilleen suklaapatukan tai iltapäivälehden hintaa. Salon Metallityöväen Ammattiosasto ry 57:lla ja Salon Seudun Osuuspankilla on voimassa oleva yhteistyösopimus. Sopimus pitää sisällään mm. jäsenille seuraavanlaisia etuja: Palkankeskeytymisluotto on tarkoitettu ammattijärjestön jäsenelle tai hänen puolisolleen, jonka säännöllinen palkkatulo keskeytyy ammattijärjestön hyväksymän lakon taikka lomautuksen tai työnsulun johdosta. Vakuudellinen tai vakuudeton kulutusluotto on tarkoitettu Metalli 57:n jäsenille. Kulutusluotot ovat erityisehtoisia ja edullisia. Luottojen myöntäminen edellyttää pankin myönteisen rahoituspäätöksen. Veteraanien syksy kuvina Veteraanit Joulujuhlaa vietimme Työväentalolla. Veteraanien syksyisen laivaristeilyn yhteistapaaminen. Syyskuun tapaamisessa oli Salon Alzheimer yhdistyksestä Anne Viirret-Rautio puhumassa aiheesta Muisti ja muistisairaudet.

12 12 Viisseiska Naisjaosto Metalli 57 naisjaostolla on pitkät perinteet Sinikan vetämänä jaosto toimi monta vuotta vilkkaasti ja iloisesti, hän oli huumori-ihminen. Sitten olivat vetovastuussa Merja ja Marjatta. Minä aloitin 2000-luvun taitteessa. Nyt meitä jaostossa toimivia on 24 henkilöä. Joten mukaan mahtuu, jos vähänkin kiinnostaa. Joka kokouksessa ei tarvitse käydä, eikä myöskään tapahtumissa, joita järjestetään. Voi olla mukana itselle sopivana aikana, eikä kokouksissa käynti maksa mitään. Viime vuoden tapahtumista voi mainita keilailun, matkat kylpylään, Tallinnaan, Tuusulaan, Korkeasaareen ja kolme eri teatterimatkaa. Pyöräilimme myös Vuohensaareen, jossa grillasimme makkaraa ja nautimme virvokkeita. Nyt on taas uusi vuosi hyvällä Kuvat naisjaoston polkupyöräretkeltä. alulla. Toimintasuunnitelma on tehty ja perinteisten tapahtumien lisäksi koetamme myös jotain uutta mukaan mahduttaa. Tule siis mukaan kertomaan, mitä sinä haluaisit, jospa saisimme uusia ideoita. Samppalinnaan mennään kesällä katsomaan Elvistelyä. Siitä tulee ilmoitukset myöhemmin, mutta laita päivä kalenteriin, jos kiinnostaa. Menossa mukana mm. Eeva Vilkkumaa, Kaija Kiiski, Sami Hintsanen, Ossi Ahlapuro ja Rinna Paatso. Olemme hieman puhuneet Kolmårdenin eläintarhaan menosta kesällä. Siellä on paljon katsottavaa. Jos ajattelet sen kiinnostavan perhettäsi, soita minulle huhtikuulla. Ottaisin mielelläni ennakkotietoja, kiinnostaisiko matka. Naisjaoston matkat ja tapahtumat on tarkoitettu koko perheelle. Ainoastaan kokouksiimme emme huoli miesväkeä. Lapset voi ottaa niihinkin mukaansa, jos ei muuten pääse tulemaan. Toivon mukavaa kevättä kaikille, pidetään lippu korkealla lamasta huolimatta. t. Anja Kanko, puhelin Tarvitsetko lainaa suunnitelmiesi toteuttamiseen? Meiltä saat luoton niin pieniin, keskisuuriin kuin suuriinkin tarpeisiin ja luotollesi takaisinmaksuturvan. Näin voit varmistaa, että lainan takaisinmaksu sujuu yllättävissäkin tilanteissa. Kysy lisää pankistasi tai OP puhelinpalvelusta. Luoton takaisinmaksuturvan myöntävät Genworth Financial ja OP-Henkivakuutus Oy. Työkyvyttömyys-, työttömyys- ja vakavan sairauden vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö Financial Insurance Company Limited, Suomen sivuliike. Yhtiön käyttämä markkinointinimi on Genworth Financial. Financial Insurance Company Limited on rekisteröity Englannissa. Yhtiön oikeudellinen muoto on osakeyhtiö ja kotipaikka Lontoo, osoite Building 11, Chiswick Park, Chiswick High Road, London W4 5XR, England. Sen osoite Helsingissä on Kuortaneenkatu 2, Helsinki. Henki- ja tapaturmaisen pysyvän haitan vakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy, joka on OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama henkivakuutusyhtiö. Yhtiön pääkonttori sijaitsee osoitteessa Lapinmäentie 1, Helsinki. Kyl lama merkei ol jo olemas jonku aikka Jokune vuas takaperi ruvettin tääl Saloseurul rakentama ihan kamala vauhti. Ruvettin pykämä jos jonkunkilaist pytinki. Tul Sellinpaari, tul Retailparkki, tul Pinettahalli ja tul ainaki yks asuntokerrostaloki. Sillo näyt iha et rakennustoimiala olis oikke ylikuumentunu. Jokapual ol nostokurkki taivassen käsi kurkottamas. Ei ollu varmanka rakennusmiähikä vapail markkinoil. Pyyhkis hyvi. Mut kyl melko pia rupes näkymä kaikelaissi oirei taantumast ja lamast. Oteta ny vaik enssin tää Sellinpaari. Rakentamise alust alkate siin rupes näkymä jos jonkinkilaissi oirei. Suunnittelus ja piirtämises siin ol varma ollu kauhia kiiru tai sit ol vaa yksinkertasest kysymys siit, ett ei ollu enä pätevämppi piirtäji ja arkkitehtei. Sen ny näkke ihan tavalline maallikkoki et sii o kaik seinä ihan kallalas ja vinksinvonksi. Yhtä nurkka ei ol suoras, akkuna o peitetty seinälankuil; kakkosnelosil. Kaiken kukkuraks kirvesmiehil o ollu piirustukse sillo väärinpäi käres ku o katto tehty. Ainaki se o heitetty koko komeuren pääl harja alaskäsi. Sit ku katota tätä Retailparkki. Siin o senttä seinä suoras ja nurka kohralas. Kattoki o suor, vaik mones eri tasos. Se o jumalattoma suur, lähiseuru suurin kaup. Kyl siihenki vaa sit iski tää lama loppuje lopuks. Siihe hankitti ulkoseini koristelema kirjami. Näyttä käynes nii ettei saanu enä mistä sopivi. Et vaik halli o suur, ni ei kirjame mahtunu kuitenka seinäl. Ne mene yli. Voi siin tietyste olla mittavirheki. Se mene taas sit suunnittelijan piikki. Sihe Sellinpaari vieren tul se Pinettahalli. See näyt ensalkku melko pelkistetylt makasiinilt, mut sit siihe laitetti vähän koristuksi. Tasasen tumman peltiseinän pääl löyretti josta simmossi vanha-aikassi rimoist tehryi lumiairan pätki. Kyl siihe sil saatti vähä niinku semmost luukki. Sitä mää ole vaa hunteranu, et mahtak lama olla iskeny sen verra kovi, et kauppia on täytyny muutta takahuones asuma. Kui sen katol o sit telkkarantenni. Voi se tietyst olla asiakkaitaki varte. Saava katto soppailu välis välil vaik Kaunei ja rohkioi. Nii ja sit tää kerrostalo. Se nous tontilles iha reipast vauhti. Suunnittelu ja piirtäminenki ol onnistunu oikke hyvi. Asuntoi tul senverra yhtenkassa, et kyl ne taas jonku aikka riittävä. Talost tul aika massiivise näköne, mut kuitenki sopusuhtane. Ikkuni o ripoteltu sopivaste joka seinäl. Parvekke ruunava ulkomuoro lopullisest. Mut kyl se lama kerkes vaa tähänki rojekti iskemä. Tiile loppusiva. Vai olek tee huomanu, et talo seinä ova alaosastas keltasemppi. Osa yläosast o vaaleamppa. Tietyst siinäki voi olla syynä iha inhimmilline virheki. Tai sit tiile ova vaa yksinkertasest eri värjäyserä. Viimene lama merk ol sit toi moottortie Muurlast ettenpäi. Siin kävi simmot ettei se lähteny oikken toimima. Sen viel ymmärtä ettei tie verä tarppeks autoi ja kulkemisvehkei, mut et se mene heti epäkuntto simmotti ettei sil voi päästä autoi. Oliskos tähä voinu olla syypäänä kans se ulkomaine firma ku tän tien tek. Jos se ei ossa rakenta teit pohjola oloi varte. Tämmössi tälkertta kirjottel Kolinakero Lauri

13 Viisseiska 13 Nuorisojaosto Jaksetaan kotikonstein synkän ajan yli Vuoden 2009 maailmanlaajuinen taloustaantuma näyttää saapuvan väkisinkin myös kaupunkiimme. Salon murheellinen tilanne koskettaa varmasti monia suursalolaisia. Emme kuitenkaan paljoakaan mahda mitään sille, miten maailmalla asiat etenevät, siksi meidän pitää omalta osaltamme yrittää kotikonstein saada toinen toisemme jaksamaan tämän synkän ajan yli. Ymmärrän myös, että tämänhetkisen talouskriisin vaikutukset tulevat näkymään väistämättä haavoittuvampien perheiden kohdalla. Tämä siis näkyy monissa lapsiperheissä erittäin rajuina muutoksina. Erityisen huolestuneita olemme nuorisojaostossa perheistä, joissa molempien vanhempien kohdalla uhkaa irtisanominen yhtä aikaa. Kun ja jos tällainen tragedia osuu kohdalle, pyrkivät vanhemmat varmasti kaikin tavoin turvaamaan perheen hyvinvoinnin ja karsimaan omasta mielestään vähemmän tärkeitä asioita pois. Vaarana on, että nämä niin sanotut vähemmän tärkeät asiat saattavat olla juuri sellaisia harrastuksia, jotka auttavat perhettä henkisellä tasolla vaikeamman yli. Nuorisojaoston pyrkimyksenä on järjestää jatkossakin aktiivisesti erilaisia tapahtumia, joissa huomioidaan entistä enemmän nuorisojäsenten sekä heidän perheenjäsentensä tarpeita. Tulevaisuudessa monikulttuurista tapahtumamainontaa Toinen asia, jota olemme jaostossa työstämässä, on huomioida liitossa olevien jäsentemme monikulttuurisuus. Tarkoituksenamme on kertoa tulevaisuudessa tapahtumista suomen lisäksi myös englannin ja venäjän kielellä. Olemme nuorten kanssa käsitelleet moneen otteeseen yllämainittua puutetta. Emme ole olleet tähän mennessä sataprosenttisesti tyytyväisiä tapaamme mainostaa tulevia tapahtumiamme. Tämä on yksi tapa, jolla pyrimme huomioimaan jäseniämme monipuolisemmin. Salo on asukaslukuun suhteutettuna Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki Kymmenenkuntaisen suursalon asukasluku on tätä nykyään henkeä ja suursalo on kansainvälisempi kuin koskaan. Vuoden 2006 loppuun mennessä Salossa oli jo silloin suomea puhuvia 93 %, ruotsia puhuvia 0,7 % ja muuta kieltä puhuvia jo 6,3 % kokonaisasukasmäärästä. Suuri kuntaliitos on varmasti kasvattanut vielä lisää muita kieliä puhuvien osuutta. Näin ollen myös meidän jäsentemme monikulttuurisuus tulee kasvamaan suuriin mittoihin tulevaisuudessa, kunhan päästään tämän synkän ajan yli. On se siis melko noloa, että Salo on asukaslukuun suhteutettuna Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki, mutta kaupunkikuvassamme ei paljoakaan ole toimintoja, jossa se kävisi ilmi. Tämäkin asia tultaneen aikanaan Salon valtuustossa huomioimaan paremmin, koska on välttämätöntä, että huomioimme kaikkia veronmaksajiamme monipuolisesti. On toivottavaa, että tulemme tulevaisuudessa näkemään monikulttuurisuutta myös kaupungin eri tiloissa ja katukuvassa. Siis myös visuaalisesti, ettei vaan puhuta monikulttuurisuudesta. Olen hyvin tyytyväinen, että ammattiyhdistyspuolella asiat ovat huomattavasti paremmin hoidettuja. Meidän jäsenet ymmärtävät olevansa tasavertaisia, kieleen ja väriin katsomatta! SAK:n liitoista Metallityöväenliitto on liitoista monikulttuurisin liito. Toivon kovasti, että tulevaisuudessa uskallettaisiin tehdä muutoksia - viimeistään kun olemme ensin päässet talousahdingon yli. Uskon syvästi, että se tulee kantamaan hedelmää! Tulevaisuuden haasteita Mikä vaivaa meidän ammattiosastoamme, vaivaa valitettavasti myös muitakin ammattiosastoja: nuorten ikääntyminen. Me lähestymme kaikki vuorotellen sitä ikää, että emme enää virallisesti voi kuulua nuorisojaostoon. Saatamme melko pian tulevaisuudessa törmätä tähän ongelmaan. Monien jouduttua poistumaan jaostosta, jäljelle jääneet ovat liian uupuneita järjestämään tapahtumia pienellä porukalla. Siten toiminta nuorisojaostossa voi väkisinkin tyrehtyä. Tämä valitettava seikka saattaa tulla peikkona taas vuodenlopussa eteen, jos emme saa uusia nuoria tulevaisuudessa mukaan toimintaamme. Kuulutamme siis: Kaikki alle 35 vuotiaat jäsenet, tervetuloa mukaan toimintaamme! Tulevia tapahtumia Tässä muutamia tulevia tapahtumiamme, joihin toivotamme kaikkia nuorisojäseniä perheineen sydämellisesti mukaan: MAALISKUU Lasketteluretki Himokselle HUHTIKUU Hohtokeilaus TOUKOKUU Värikuula skaba KESÄKUU Metallin nuorten kesäpäivät Heinäkuusta loppuvuoteen tapahtumat sekä menneet tapahtumat, pääset katsomaan menemällä: www. metalli57.com/nuoriso Kaikista tapahtumistamme saat lisätietoja nuorisojaoston omasta sähköpostista - nuorisojaosto@ metalli57.com tai ottamalla meihin nuorisojaostolaisiin suoraan yhteyttä. Autamme ja ohjaamme mielellämme kaikissa, missä osaamme, jos emme osaa tulemme varmasti ottamaan selvää. Vielä kerran sydämellisesti tervetuloa mukaan toimintaamme, kaikki alle 35 -vuotiaat jäsenet ja oikein hyvää kevättä! Ammattiosasto 57:n nuorisojaoston puheenjohtaja: Sambeau Sam-Koskitanner Nuorisojaoston halloween-bileet Marraskuun alussa jaostomme järjesti jäsenilleen Halloweenbileet 57:n toimistolla. Tällaisia naamiaisjuhlia ei oltu aiemmin järjestetty, joten haasteita piisasi. Pari kuukautta suunnittelin koristelua ja haalin kokoon kaikenlaista Halloween-krääsää ja suunnittelin yhdessä puolisoni Jarin Tämän lisäksi oli muumio-kisa, jossa joukkueet tekivät vessapaperia kierittämällä joukkuetoverista muumion, minuutti aikaa ja tyyli vapaa. Äänestimme myös parhaasta naamiaisasusta. Kaikilla oli hauskaa ja oli hienoa nähdä että naamiaisasuihin oli käytetty aikaa, oli mm. noitia, piruja ja merirosvoja. Tämänvuoden Halloween-bileistä ei vielä ole varmuutta, mutta palautteen perusteella niitä toivotaan joten katsomme mitä syksyllä tapahtuu.. -Meevi- kanssa ruokalistaa sekä ohjelmaa. Uskomatonta millaisia ruokia voi netistä löytääkään.. Edellisenä iltana laitoimme sitten toimiston uuteen uskoon -kiitokset apureille. Uskomatonta miten erilainen toimistosta tulikaan. Satunnainen toimistolla kävijä olisi varmaan kääntynyt ovelta takaisin ja luullut erehtyneensä ovesta. Tapahtumaan ilmoittautuneita oli 17 ja saimme myös Somerolta noitavahvistuksia -kiitokset ja tervetuloa uudelleen. Haamujen lennellessä ympärillämme ja hämähäkkien kutoessa seittejään, nautimme hyvästä ruoasta eli vihreistä lapamadoista, sormista sekä silmämunista.. Hyvä ilta ei ole mitään ilman hyviä kilpailuja ja aivojumppana pidimme Biisikärpänen -kisan jossa piti tunnistaa kappaleita ja niiden esittäjiä sekä osata sanoja.

14 14 Viisseiska Metalli 57 nuorisojaoston pikkujoulut Metalli57:n nuorisojaosto järjestää Perinteinen Hohtokeilaus Lauantaina Salon Keilahallilla kello 16:00-18:00 Osallistumismaksu viimevuotiseen tapaan 0,00 euroa! Nuorisojaosto maksaa radat ja varusteet - eli pistää kengät jalkaan. Tarjolla myös kurkunkostuketta janoisimmille. Huom. Olethan alle 35-vuotias metallin jäsen. Palkintojakin jaetaan! Ilmoittautuminen Juhalle mennessä GSM (tekstiviesti), tai sähköpostilla nuorisojaosto@metalli57.com. Laitathan viestiin oman nimesi ja ilmoittamasi henkilömäärän. P.S. Vaikket nyt pääsisikään pilaamaan juuri öljyttyä parkettia kanssamme, niin muistathan, että voit liittyä nuorisojaoston sähköpostilistalle lähettämällä postia osoitteeseen nuorisojaosto@metalli57.com. Ja tiedät missä mennään! P.P.S. Tsekkaa myös kotisivumme netissä : Nuoriso-jaosto oli pikkujoulutunnelmissa keskellä Saloa, neuvottelusauna Atlantiksessa. Ruokaa oli runsaasti ja joulumusiikki tuli Mervin ja Sampon järjestämiltä soittovehkeiltä. Saunassa oli lempeät löylyt. Vilvoittelemaan pääsi myös uima-altaaseen, jossa innostuimme hieman piiritanssiin vedessä. Sen jälkeen joimme klögit altaan reunalla ja napostelimme vielä hiukan snaksejä. Joulupukkikin ehti kiireiltään, tosin kuulo oli hiukan matkanteossa mennyt huonoksi. Onneksi auttavia tonttuja oli paikalla ja saatiin lahjat jaettua. Nuorisoaktiiveja muistettiin erityisesti ja toivottiin heidän osallistuvan toimintaan tulevaisuudessakin. Tunnelma oli rento ja viihtyisä, tulemme varmasti jatkossakin vierailemaan kadonneella saarella Atlantiksella, sillä niin mukavaa oli kylpylä tunnelma. Terveisin: Tomi Marjuaho PS:Käy katsomassa kuvat netistä: Liikunta- ja hyvinvointijaosto Metalli 57:n Liikunta ja hyvinvointijaosto järjestää la koko perheen ulkoilupäivän Teijolla. 3D leffareissu, Kärpäsenä kuuhun, Espoo Matkaan lähdettiin Salon torin turistipysäkiltä klo Reissussa oli matkassa vanhoja tuttuja mutta myös uusia naamoja nähtiin. Elokuvaksi valitsimme erityisesti lapsia miellyttävän kokoperheen elokuvan, joka olikin houkutellut matkaan myös lapsiperheitä. Salosta ajettiin Espooseen juuri avattua uutta moottoritietä pitkin. Perillä Sellossa olimme hyvissä ajoin, niin että ehdimme ostamaan tarvittavat naposteltavat. 3D lasit napattiin ovelta, ennen kuin päästiin istumaan paikoillemme Ei, ne eivät olleet sellaiset puna-vihreät lasit joita odotin vaan muistuttivat enemmän normaalia suurempia aurinkolaseja. Leffa oli mielenkiintoinen ja aisteja herättävä; tuntui, kuin se olisi ollut käsin kosketeltava ja välillä piti melkein väistää, kun kärpäset meinasivat lentää sanamukaisesti ulos elokuvasta suoraan päin katsojaa. Kaikkien ongelmien jälkeen kärpäset pääsivät kuuhun ja vielä takaisinkin turvallisesti. Pieni lento kärpäselle, mutta suuri liito kärpäskunnalle. Elokuvan jälkeen menimme Ravintola Fenniaan, josta olimme jo aiemmin tilanneet omat ruoka-annoksemme. Annokset olivat isoja ja nälkä lähti. Pienien starttausongelmien jälkeen pääsimme kotimatkalle kohti Saloa ja tutun kaupunkimme valot toivottivat meidät tervetulleiksi kotiin noin yhdeksän aikoihin illalla. Matka oli mukava pienistä vastoinkäymisistä huolimatta; niistä otetaan opiksi seuraavaa reissua suunniteltaessa. Tämä reissu oli vuoden ensimmäinen, jota seuraa pitkin vuotta erilaisia koko perheen tapahtumia ja retkiä. Tapaamisiin. Jari Virtanen & Heini Siikanen Kaikkien osallistujien kesken arvotaan päivän teemaan sopiva palkinto. Tarkempaa ilmoittelua aiheesta on tulossa lähempänä ajankohtaa.

15 Viisseiska 15 PAPERI-LASSE Lasten sivu TÄSSÄ SINULLE PAPERINUKKE NIMELTÄ LASSE. LASSE TEKEE TÖITÄ VALIMOSSA JA KÄYTTÄÄ SILLOIN HAALAREITA. TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN LASSE TOIMII AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJANA JA LYÖ ASIOITA NUIJALLA PÖYTÄÄN. KEKSI LASSELLE HAUSKOJA HARRASTUKSIA JA PIIRRÄ NIIHIN SOPIVAT VAATTEET. Ei lapsena aina ole helppo olla Kyselin 5 vuotiaalta veljeni tyttäreltä, haluaako hän leivälleen kinkkua vai juustoa. Hän mietti tovin ja vastasi tomerasti: - kinttua, kinttua Ilona 4 v. ja Sakari 2 v. leikkivät kotileikkiä. Sakarilla olivat vielä r- ja s-kirjaimet hakusessa. Leikkiin piti Sakarin mielestä saada vähän säpinää ja siksi seuraava keskustelu: - Täältä tulee valah - Ei kotileikissä mitään valaita ole - Ymmällä nyt valah - siis mikä valas? - No ei valah kun lohmo ja ymmärsihän se sisko. Sakke 2 v. oli sitä mieltä, että kaiken piti olla suurta. Hän lähti komeasti keppi olalla mökkirantaan onkimaan valaskaloja. Hetken päästä hän ryntäsi silmät ymmyrkäisinä takaisin huutaen: - Äiti, äiti, siellä on lohikäärme Rantakäärme siellä rannalla luikertelikin. Lauri 7 v. on kotona ja koulussa oppinut, että pitää pysyä totuudessa. Niinpä istuessaan äidin kanssa uimahallin täydessä saunassa: - Äiti, sinä olet täällä kolmanneksi, ei sentään, vaan neljänneksi lihavin Siinä sitä aikuiset saunassa sitten tirskuivat ja salaa vertailivat toisiaan.

16 16 Viisseiska Elämme kovia aikoja. Päivittäin saamme kuulla eripuolilta lomautuksista ja yhä useammilla työpaikoillamme elämme yt-neuvottelujen varjossa. Tilauskanta on Hyvät osastomme jäsenet synkän laskeva, eikä nousua ole vielä näkyvissäkään. Aavistukset tästä tilanteesta oli jo viime syksynä näkyvissä, mutta ei kukaan varmaankaan uskonut mitä tuleman piti. Pankkimaailman romahtaessa USA:ssa ilmoitettiin, ettei se tule koskemaan Suomea. Todettiin että teollisuuden ja maan talous on niin hyvässä kunnossa, ettei taantuma tänne pysty tulemaan. Mutta toisin kävi, nyt ollaan jo lamassa. Mitä tekee maan hallitus? Ei mitään. Jahkataan vaan onko nyt lama vai taantuma tai mitä ja miten pitäisi tehdä. Tosiasiahan kyllä on, että jos Suomi elää viennistä ja markkinat ei vedä, ei sille ole oikein mahdollisuuksia mitään tehdäkään. Someron metalli AO315 Tallinnan matkaraportti Ammattiosastomme perinteinen Tallinnan päiväristeily toteutettiin jo toista kertaa, nyt marraskuun 22. päivänä lauantaina Lähtö tapahtui Someron torilta aamu(yöllä) kello 5.15 kohti länsisatamaa. Mukana oli 45 henkilöä, joista 36 kuului ammattiosastoomme, muut olivat jäsenten ystäviä, puolisoita tai lapsia. Linja-automatkalle oli järjestetty kymmenen kysymyksen rasti ruutuun -kilpailu, kysymykset liittyivät lähinnä työelämään ja ay-toimintaan. Vastausten taso oli kirjava, oikeita vastauksia papereissa oli yhdestä kymmeneen. Palkinnoksi tänä vuonna oli saatu ammattiosastomme t-paitoja punaisina ja sinisinä. Helsingin satamaan saavuimme noin seitsemän aikaan, laivan lähtöön eli kello kahdeksaan oli vielä hyvin aikaa. Laivana oli Eckerö Linen Nordlandia jolla matka-aika on suuntaansa noin 3,5 tuntia. Suurin osa ryhmästä oli varannut aamiaisen, joka ensimmäisessä kattauksessa alkoi kello 7.30, jo ennen laivan lähtöä satamasta. Ryhmällemme oli varattu kolme hyttiä, jotka olivat käytössä koko matkan ajan. Hyteissä oli hyvä viettää aikaa ja mukava pitää takkeja, tuoda ostoksia tai vaikkapa vain lepäillä. Tallinnaan saavuttuamme ja linja-autoon päästyämme lähdimme käymään Tallinnan Mustamäen kaupunginosassa ja siellä olevassa kauppakeskuksessa. Ryhmämme mielestä tämä ei ollut kovin onnistunut kohde, joten seuraavalla kerralla suuntana on jokin toinen ja hieman isompi kauppakeskus, niitä onneksi Tallinnassa riittää. Mustamäen jälkeen palasimme suoraan keskustaan Viru-hotellin lähistölle ja hajaannuimme isommissa ja pienemmissä ryhmissä ympäri kaupunkia kuka minnekin, ostoksille, syömään tai vaikkapa vain kiertelemään ja katselemaan kaupungille. Nordlandia lähti kohti Suomea ja Helsinkiä jo kello ja Someron metalli -ryhmän kaikki matkalaiset olivat ehtineet ja päässeet takaisin laivaan. Takaisintulomatka linja-autolla tapahtui yhtä pimeässä kuin aamulla mutta ehkä kuitenkin hieman hilpeämmissä tunnelmissa ja takaisin Somerolla olimme lauantai-illalla noin puoli yhdentoista aikoihin. Myös vuonna 2009 järjestetään päiväristeilymatka, ajankohta on lauantai 21 päivä marraskuuta. Kiitos kaikille mukana olleille ja Tervetuloa-Teretulemast uudelleen tänä vuonna kaikki jo mukana olleet sekä tietysti myös uudet osallistujat. Jari Ruohonen, AO315 Siltikin maan hallituksen tulisi toimia ja saada aikaiseksi edes jotain. Nyt olisi korkea aika elvyttää kotimaan kysyntää ja aikaistaa ja luoda edellytykset suomalaisen työn selviytymiselle. Jälleen taas kerran täytyy ay-liikkeen pelastaa tämä maa. On vakauttavan tupon aika. Toivottavasti hallitus ja elinkeinoelämän keskusliitto tämän myös tajuaisi. Metalliliiton jäsenet on mielipiteensä ilmaissut. Jäsenäänestyksen tulos kertoo jäsenistön mielipiteen TEAM-hankkeesta. Enemmistö äänestäneiden joukosta puoltaa hanketta. Valitettavasti äänestys prosentti jäi niinkin matalaksi. Mutta tämäkin tulos kertoo mielipiteen Metallityöväen liitolla on tasaarvo ohjelma, joka on hyväksytty liittotoimikunnassa Tasa-arvo-ohjelma määrittää tasa-arvotyön sisältöä ja tavoitteita. Ohjelma kohdistuu edunvalvontaan ja koulutukseen, luottamushenkilöihin ja koko jäsenistöön. Liitto tarkoittaa tasa-arvolla tässä ohjelmassa sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain mukaista tasa-arvoa. Käytännön tasa-arvotyö perustuu liiton arvoihin, joissa tasa-arvo on keskeinen: Tasa-arvo merkitsee taloudellista, sosiaalista, kansainvälistä sekä ihmisen sukupuoleen, ikään ja rotuun liittyvää samanarvoisuutta, sekä myös työnantajan ja työntekijän tasavertaista neuvottelu- ja sopimistilannetta, johon sisältyy työntekijöiden mahdollisuuteen osallistua omaa työtä koskeviin päätöksentekoihin, työn sisällön kehittämiseen sekä tasavertaiseen vuoropuheluun ja yhteistoimintaan työelämässä. Pyrimme edistämään tasa-arvoa omassa toiminnassamme sekä tavoitteissamme työelämän ja koko suunnan ja tämän vuoksi liittokokous tullaan kutsumaan koolle tekemään lopullista ratkaisua. Oma mielipiteeni oli myönteinen ja äänestinkin kyllä. Nyt vedotaan vastaan olleiden keskusteluissa äänestys prosentin alhaisuuteen, että tulos ei kertoisi koko jäsenistön mielipidettä. Ei varmaan kerrokaan jokaisen jäsenen mielipidettä. Mutta kaikilla äänioikeutetuilla on ollut mahdollisuus mielipiteensä kertoa ja jos ei ole oikeuttaan käyttänyt on tyytyminen äänestyksen tulokseen. Ei muissakaan vaaleissa käydä tuloksen mitätöintiin äänestysprosentin alhaisuuteen vedoten. Vaan tulos on se mihin on tyydyttävä ja pulinat pois. Myönteinen Someron osasto 315 Metalliliiton tasa-arvotoimikunta yhteiskunnan kehittämiseksi. Tasa-arvo-ohjelman tavoitteita on neljä. - Tasa-arvo kaikessa päätöksenteossa. - Tasa-arvon valtavirtaistaminen edunvalvonnan työtavaksi. - Torjumme syrjintää ja häirintää. - Tasa-arvon huomioon ottaminen luottamushenkilöiden ja liitossa työskentelevien koulutus, tiedotus- ja jäsentoiminnassa. Seurannasta vastaa liittotoimikunta. Metallityöväen liiton tasa-arvotoimikunta kerää tietoa ja raportoi kehityksestä liittotoimikunnalle. Ohjelman toteutumista seurataan yhteisesti sovittavilla kriteereillä kaksi kertaa liittokokouskaudella. Liittokokousedustajista valittiin uusi tasa-arvotoimikunta vuosille , uudistusta toimikuntaan toi se että jokaiselta toimialueelta valittiin edustaja. Helsinki-Uusimaa: Satu Nurminen-Hämäläinen (puheenjohtaja) ao.263 Varsinais-Suomi-Satakunta: Päivi Leppä ao.315 viesti on saatu ja Tampereella kesäkuun alulla tavataan. Salon Seuturyhmä on taas elvytetty toimintaan. Nyt on nuoret aktiivijäsenet saatu asiaa vetämään. Ja hyvältä tuntuu. Nyt alueen ammattiosastot ja aktiivit tulee lähteä mukaan tukemaan alkavaa toimintaa. Seututoiminta ei vie yhdenkään osaston itsenäisyyttä, vaan päinvastoin. Seututoiminta antaa kaikille osastoille mahdollisuuden tarjota laadukkaita palveluja jäsenistölleen. Ja se on jäsenistön paras etu; toimiva ammattiosasto. Harri Kurttila Puheenjohtaja Häme-Pirkanmaa: Juhani Jara ao.80 Kymi-Savo-Karjala: Juha Pakarinen ao.59 Keskisuomi-Vaasa: Kerttu Ojajärvi ao.272 Oulu-Lappi: Heli Greuss ao.222 Lisätietoa löytyy metalliliiton kotisivuilta ja minun kauttani saatte välitettyä palautetta tasa-arvotoimikuntaan. Someron metallityöväen ammattiosasto 315 ry KEVÄTKOKOUS Kevätkokous klo Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu Päivi Leppä ao. 315 Puh: SOMERON OSASTON TOIMIHENKILÖT 2009 Puheenjohtaja: Harri Kurttila Kauristie Somero Puh: , työ: kurttila@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Erja Malinen Svenssonintie 15 B Somero puh: erja.malinen@luukku.com Sihteeri Erkki Salminen Urheilutie Somero Puh: Taloudenhoitaja Jari Ruohonen Hämeenojankatu 17 A Salo puh: työ: jari.ruohonen@hotmail.com Opintosihteeri Päivi Leppä Kalevintie 24 as Somero puh: työ: paivi.leppa@gmail.com Nuorisovastaava Anne-Mari Klinga Ylenjoentie Somero puh: anskuklinga@dnainternet.net Veteraanivastaava Raili Välimäki Vanha Härkätie Somero Puh: Toimikunta Jari Ruohonen, Hans Aaltonen, Erja Malinen, Tuula Arvola, Päivi Leppä, Arto Sintonen, Erkki Salminen Varsinais-Suomen Piiri- / aluejärjestön edustajat Harri Kurttila varalla Erja Malinen Päivi Leppä varalla Jari Ruohonen Salon seuturyhmän edustajat Harri Kurttila, Erja Malinen SAK:n Someron paikallisjärjestön edustajat Arto Sintonen, Tuula Arvola, Erja Malinen, Harri Kurttila, Erkki Salminen, Hans Aaltonen