TERVETULOA KOULUUN

Transkriptio

1 TERVETULOA KOULUUN Opas koulutulokkaan huoltajalle 1

2 Sisällys sivu 3 Koulutulokkaan huoltajalle 4 Koulun aloittaminen 5 Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Hakeutuminen muuhun kuin lähikouluun 6 Koulunkäynnin poikkeava aloittamisajankohta Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetusjärjestelyt ja käytänteet pidennetyn oppivelvollisuuspäätöksen saaneilla oppilailla Koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Koululykkäys-prosessi 7 Ensimmäiset kouluvuodet Ryhmäkoko ja viikkotuntimäärä Opetushenkilöstö Opetussuunnitelma ja opetettavat oppiaineet Painotettu opetus Kieliohjelma Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppilaan arviointi 11 Kodin ja koulun yhteistyö Helmi-reissuvihko Koti- ja kouluyhdistykset Poissaolot Muutto toiseen osoitteeseen tai toiselle paikkakunnalle 12 Oppilaan hyvinvointi Kouluruokailu Oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen Vakuutukset Koulunkäyntiavustajat Oppilashuolto Kouluterveydenhuolto Koulupsykologi Koulukuraattori Oppilaiden osallisuus 17 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Osa-aikainen erityisopetus Lähikoulujen pienryhmät Keskitetysti järjestetty luokkamuotoinen erityisopetus Ostopalveluna järjestetty opetus 20 Koululaisten iltapäivätoiminta 21 Ennen koulun alkua 22 Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna Koulunkäyntiä koskevat tiedustelut 24 Kartta: Oppilaaksiottoalueet Kuvat: Nissnikun ja Kartanonrannan koulujen oppilaat 2

3 Koulutulokkaan huoltajalle Koulun aloittaminen on lapsen ja koko perheen elämässä merkittävä hetki. Koulun aloittaminen koetaan jännittäväksi ja samalla se on myös osoitus siitä, että lapsi ei ole enää aivan pieni. On tärkeää, että koulun aloittaminen sujuu mutkattomasti. Ensimmäinen koulun aloittamiseen liittyvä toimenpide on kotiin saapuva lähikoulupäätös, jonka jälkeen huoltaja ilmoittaa lapsensa kouluun. Kirkkonummella se tapahtuu kätevästi internetin kautta. Ilmoittautuminen tehdään yhdessä lapsen kanssa. Suomessa kaikki vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Jokaisella on velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Tässä oppaassa kerrotaan koulun aloittamiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista, joista huoltajien on syytä tietää. Toivon, että huoltajat tutustuvat siihen tarkkaan. Oppaan sisältöä on hyvä käydä läpi myös lapsen kanssa. Moni lasta askarruttava kysymys saa siten kaipaamansa vastauksen. Kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö on koulunkäynnin korvaamaton tuki. Siksi huoltajien kannattaa olla kaikessa kouluun liittyvissä mieltä askarruttavissa asioissa yhteydessä kouluun jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Koti- ja kouluyhdistykset toimivat kirkkonummelaisten koululaisten huoltajien virallisina edustajina. Samalla, kun yhdistykset antavat arvokasta tukea oman koulun toiminnalle, ne suovat huoltajille mahdollisuuden tavata ja tutustua lapsen koulutovereiden huoltajiin, jotka ovat samassa elämäntilanteessa. Kannustan huoltajia osallistumaan aktiivisesti yhdistysten toimintaan. Lukeminen kannattaa aina! Kirkkonummella koululaiselle voi tilata kirjastokortin kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaaminen on helppoa. Kirjastoauto vierailee kaikilla kouluilla, joten kortille on varmasti käyttöä. Toivotan kaikki uudet tulevat ekaluokkalaiset tervetulleiksi kouluun! Jukka Pietinen Opetustoimen johtaja 3

4 Koulun aloittaminen Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Syksyllä 2015 koulunkäyntinsä aloittavat vuonna 2008 syntyneet lapset. Lukuvuosi alkaa torstaina klo Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Lähikoulu ei aina ole oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Tämä tarkoittaa, että kyseistä koulua käydessään oppilaalla on tarpeen mukaan oikeus mm. koulukuljetuksiin. Tulevien 1. luokkalaisten lähikoulun osoittamispäätökset valmistellaan helmikuussa 2015, jonka jälkeen päätökset postitetaan huoltajille. Tämän jälkeen huoltajat ilmoittavat lapsensa lähtökohtaisesti lähikouluun. Huoltajalla on oikeus hakea koulupaikkaa muusta kuin lähikoulusta kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Alakoulujen rehtorit tekevät oppilaaksiottopäätökset kouluun ilmoittautumisten pohjalta. Ne toimitetaan huoltajille kirjallisesti huhtikuun aikana. Koulut järjestävät kevään 2015 aikana koulutulokkaille kouluun tutustumispäivän. Koulut tiedottavat hyvissä ajoissa ennen tutustumispäivää sen ajankohdasta ja muista tutustumispäivään liittyvistä järjestelyistä. Samalla, kun lapsi ilmoitetaan kouluun, kannattaa hänelle tilata kirjastokortti. Tilaamalla kortin tässä yhteydessä varmistaa, että lapsi saa sen heti kouluvuoden alussa, kun kirjastokortit jaetaan koko luokalle. Kirjastokortti avaa ovet lukemisen avartavaan maailmaan ja antaa lapsellesi hyvät lähtökohdat kaikelle oppimiselle. 4

5 La hikoulun osoittamisen ja oppilaaksiottamisen periaatteet Perusopetuslain mukaan kunnalla on velvollisuus osoittaa lapselle lähikoulu. Lähikoulu osoitetaan suomenkieliseen peruskouluun niille tuleville oppilaille, joiden äidinkieleksi on huoltajan ilmoituksesta väestörekisteriin merkitty suomen kieli tai jokin muu kuin ruotsin kieli. Lähikoulupäätös tarkoittaa, että kyseistä koulua käydessään oppilaalla on tarpeen mukaan oikeus mm. koulukuljetuksiin. Kirkkonummen suomenkielinen perusopetus on jaettu kolmeen toiminta-alueeseen: Keskusta, Masala ja Veikkola. Alueen mikä tahansa koulu voidaan osoittaa oppilaalle lähikouluksi huomioiden seuraavat seikat: 1) Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua ja koulupaikka halutaan samasta koulusta 2) Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilas- huollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään 3) 3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Koulujen rehtorit tekevät oppilaaksiottopäätökset kouluun ilmoittautumisten perusteella. Ensisijaisessa oppilaaksiotossa etusija on oppilailla, joille kyseinen koulu on osoitettu lähikouluksi. Hakeutuminen muuhun kuin lähikouluun Toissijaisessa oppilaaksiotossa täytetään lähikoulun osoittamisen yhteydessä muodostettaviin perusopetusryhmiin mahdollisesti vapaaksi jäävät paikat. Toissijainen oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa uuden perusopetusryhmän muodostumista. Toissijaisen oppilaaksioton kautta oppilaspaikan saaneiden oppilaiden huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. 5 Toissijaiset hakijat valitaan seuraavassa järjestyksessä: 1) Oppilas on esiopetuksessa asianomaisessa koulussa tai koulun yhteydessä toimivassa päiväkodissa. Periaate huomioidaan vain valittaessa oppilaita 1. vuosiluokalle. 2) Oppilaan opintososiaalinen tilanne Oppilaalla on terveydentilaan tai hänen elämäntilanteeseen liittyvä jokin muu syy, joka ei oikeuta ensisijaiseen oppilaaksiottoon. 3) Sisaruusperiaate Oppilaan sisarus käy asianomaista koulua. Tätä periaatetta käytetään siinä tapauksessa, että ensisijaisen oppilaaksiottoperiaatteen kohta 2. sisarusperiaate ei täyty. 4) Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. 5) Ulkokuntalaiselle oppilaalle voidaan myöntää oppilaspaikka, mikäli edellä mainittujen periaatteiden jälkeen on vapaita oppilaspaikkoja. Oppilaaksiottoa koskevat päätökset tehdään niiden vuosiluokkien ajaksi, joita asian omaisessa koulussa opetetaan. Mikäli huoltaja haluaa, hänellä on oikeus hakea lapselleen oppilaspaikkaa ruotsinkielisestä koulusta. Tällöin on syytä olla yhteydessä ko. koulun rehtoriin. Kirkkonummen ruotsinkielisten koulujen yhteystiedot löytyvät kunnan internetsivuilla

6 Koulunka ynnin poikkeava aloittamisajankohta Oppivelvollisuutta ei ole mahdollista pidentää lapsen oppivelvollisuuden jo alettua. Pidennetty oppivelvollisuus Perusopetuslain 25 mom. 2 mukaan, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Jotta lapsi pääsee hyödyntämään pidennettyä oppivelvollisuutta, tulee päätös siitä tehdä viimeistään ennen koulunalkamisajankohtaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä on hyvä tehdä jo ennen kuin lapsi täyttää viisi vuotta. Näin lapsi pääsee hyödyntämään viisivuotiaana vapaaehtoisen esiopetusvuoden. Kirkkonummella päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee johtava koulupsykologi. Päätös lähetetään tiedoksi lapsen huoltajalle, laaja-alaiselle erityislastentarhanopettajalle, erityispäivähoidon koordinaattorille ja tulevaan kouluun. Esiopetusjärjestelyt ja käytänteet pidennetyn oppivelvollisuuspäätöksen saaneilla oppilailla Perusopetuslain 26 mukaan lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Näin ollen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneella lapsella on oikeus jo viisivuotiaana saada maksutonta esiopetusta (ns. vapaaehtoinen esiopetusvuosi). Vapaaehtoinen esiopetus järjestetään päiväkodissa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana. Perusopetuslain 26 :n mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. Tämä on ns. pakollinen esiopetusvuosi, joka järjestetään päiväkodin esiopetusryhmässä. Esiopetusvuonna lapsella on oikeus saada ohjausta tulevasta koulustaan. 6

7 Koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Lain mukaan lapsi aloittaa koulunkäyntinsä sinä vuonna, jonka aikana hän täyttää seitsemän vuotta. Kouluvalmiuden saavuttamisen suhteen lapset kehittyvät eri tahdissa. Kouluvalmis lapsi on tottunut käyttämään kynää, on kiinnostunut kirjaimista ja numeroista ja ymmärtää kielellisiä käsitteitä. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi kouluvalmiuteen liittyy riittävä sosiaalinen ja tunne-elämän kypsyys. On hyvä arvioida mm. jaksaako lapsi keskittyä tehtävien tekemiseen, onko hän riittävän omatoiminen, osaako hän huolehtia tavaroistaan ja itsestään, miten hän kestää pettymystilanteet, miten hän tulee toimeen toisten lasten kanssa ja miten hän selviää ristiriitatilanteissa? Jos kouluvalmius mietityttää, on asiasta hyvä keskustella lasta tuntevien ammattihenkilöiden kanssa. Koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin edellyttää aina psykologin tekemää kouluvalmiusarviota. Koululykkäys-prosessi Jos psykologin tutkimuksen jälkeen päädytään suosittelemaan koululykkäystä, psykologi arvioi, onko koululykkäys aiheellinen ja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon koulunkäynnin aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin (ns. koululykkäyssuositus). Vanhemmat täyttävät ja toimittavat koululykkäyshakemuksen ja koululykkäyssuosituksen/psykologin lausunnon johtavalle koulupsykologille. Johtava koulupsykologi tekee koululykkäyspäätöksen. Koululykkäyshakemus löytyy kunnan internetsivuilta /asiointi kohdasta Lomakkeet - Opetustoimen lomakkeet Koululykkäysvuoden lapsi on päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa. Lapsi on kyseisen lukuvuoden esioppilaan statuksella ja lapsen perusopetus alkaa seuraavana lukuvuonna. Tarvittaessa vanhemmat täyttävät esiopetuksen osalta kuljetushakemuksen. Kuljetusavustus ei koske mahdollisesti esiopetuksen lisäksi tarvittavaa päivähoitoa. 7 Esiopetusta saavan lapsen kuljetus järjestetään ensisijaisesti maksamalla huoltajalle saattoavustuksena julkisen joukkoliikenteen perimän aikuisen lipun hinnan suuruinen määrä. Mikäli julkinen liikenne ei ole käytettävissä, maksetaan huoltajalle kuljettamisesta kilometrikorvaus (0,35 / km). Julkisen liikenteen käytettävyys tarkastetaan aina erikseen. Tilauskuljetus järjestetään lääkärin tai koulupsykologin lausunnon perusteella ja vain siksi ajaksi, jona huoltajalla on tosiasiallinen este kuljettaa lastaan. Huoltajien työeste ei ole riittävä peruste. Ensimma iset kouluvuodet Ryhmäkoko ja viikkotuntimäärä Peruskoulun luokilla oppilaat työskentelevät suurimman osan oppitunneista omissa luokissaan, oman opettajansa johdolla. Ryhmässä voi opiskella eri-ikäisiä ja eri luokilla olevia oppilaita. Vuosiluokkien 1-2 enimmäisryhmäkoko Kirkkonummella on 25 oppilasta ja vuosiluokilla 3-9 enimmäiskoko on 32 oppilasta. Painotetun opetuksen luokilla voi olla tästä poikkeavia ryhmäkokoja. Osan oppitunneista luokka voi olla jaettuna pienempiin ryhmiin. Lisäksi oppiaineita voivat opettaa koulun muut opettajat. 1. ja 2. luokilla oppilaan viikkotuntimäärä on 20. Yleensä koulu alkaa kello 8-10 välillä ja päättyy kello välillä. Päivittäinen työskentelyaika selviää kunkin oppilaan lukujärjestyksestä. Opetushenkilöstö Yhdessä luokan oman opettajan kanssa voi työskennellä myös toinen opettaja, erityisopettaja, suomi toisena kielenä opettaja tai koulunkäyntiavustaja. Opetussuunnitelma ja opetettavat oppiaineet Jokaisen koulun oma opetussuunnitelma on koulun toiminnan ja opetuksen perusta. Se perustuu valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelma kertoo, miten koulussa työskennellään ja mitä koulu työssään painottaa. Se sisältää

8 toiminta-ajatuksen ja arvot, oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt sekä työtavat ja arvioinnin perusteet. Kaikki oppiaineet ja niiden tuntimäärien jakautuminen kerrotaan koulujen omissa opetussuunnitelmissa, joihin voi tutustua koulujen kotisivuilla. Kouluviikkoa ohjaa työ- eli lukujärjestys. Oppitunnin pituus vaihtelee kouluittain. Yleensä se on 45 minuuttia, mutta kouluissa voidaan opiskella myös pidemmissä oppimisjaksoissa. Opetussuunnitelmaan kuuluvia oppiaineita 1. luokalla ovat äidinkieli ja matematiikka sekä ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, kädentaidot, musiikki ja liikunta. Kolmannella luokalla aloitetaan vieraan kielen (A1-kieli) opiskelu, joka jatkuu koko perusopetuksen ajan. Kaikkia oppiaineita ei välttämättä merkitä lukujärjestykseen, sillä yhden tunnin aikana saatetaan opiskella useita aineita. Koulussa järjestetään oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnonopetusta. Tähän opetukseen voivat osallistua huoltajan pyynnöstä myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat oppilaat. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on vähintään kolme. Muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville oppilaille, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät ja kolmen oppilaan vähimmäismäärä täyttyy. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen ilmoitetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulut tiedottavat lukuvuoden alussa koulussa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko oppilas näihin tilaisuuksiin. Musiikkiluokat: Kirkkoharjun koulu vuosiluokilla LUMA-luokat: Kirkkoharjun koulu vuosiluokilla Virtuaaliopetus: Nissnikun koulu vuosiluokilla Kielikylpyopetus: Gesterbyn koulu esiopetuksessa ja vuosiluokilla ja Kirkkoharjun koulu vuosiluokilla Kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat osallistuneet Kirkkonummen kunnan kielikylpyesiopetukseen, ruotsinkieliseen esiopetukseen tai huoltaja muulla tosiasiallisella tavalla osoittaa lapsen hallitsevan esiopetuksessa opitun ruotsin kielen taidon. Kielikylpyopetukseen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Painotettu opetus Kirkkonummelaisilla oppilailla on mahdollisuus hakeutua painotettuun opetukseen. Oppilaat valitaan kunkin luokan omien oppilaaksiottoperiaatteiden mukaisesti. Opetusta annetaan seuraavasti: 8

9 Kieliohjelma Kirkkonummi tarjoaa oppilailleen laajan kielivalikoiman. Kaikissa kirkkonummelaisissa kouluissa opiskellaan ensimmäisenä vieraana kielenä englantia, jonka opetus alkaa 3. luokalta. Oppilailla on mahdollisuus valita 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen valinnaisen kielen, jota opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Valittavina kielinä ovat saksa, ranska ja ruotsi. Aloittava opetusryhmä perustetaan, mikäli kielen valitsee yhteensä vähintään 16 oppilasta. Lähekkäin sijaitsevat koulut voivat muodostaa yhteisiä opetusryhmiä. Näiden kielten opiskelu jatkuu perusopetuksen loppuun. Kaikki suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin kielen opiskelun viimeistään 7. luokalla. Kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa perusopetuksen loppuun. Heillä on mahdollisuus valita vielä 8. luokalla alkava valinnainen kieli, jonka opiskelu jatkuu 9. luokalla. Oppitunteja on viikossa molemmilla luokilla kaksi. Valittavat kielet määritellään kunkin koulun opetussuunnitelmassa erikseen. Kirkkonummen suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelma Vuosiluokat Englannin kieli Valinnainen pitkä kieli Ruotsin kieli Valinnainen kieli Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset (7 17 -vuotiaat) lapset ovat oppivelvollisia. järjestää eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille monipuolista opetusta ja oppimisen tukea. Koulutuksen tavoitteena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen, tasavertaiset lähtökohdat jatko-opintoihin, oppilaan monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen ja pohjan rakentaminen toimivalle kaksikielisyydelle. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille järjestetään: perusopetukseen valmistavaa opetusta suomi toisena kielenä (S2) opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitoopetusta Valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu oppilaalle, jonka suomen kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä perusopetuksen luokassa opiskeluun. Opetus kestää pääsääntöisesti yhden lukuvuoden. Kun oppilaan suomen kielen taito on valmistavan opettajan mielestä riittävä, oppilas voi siirtyä suorittamaan perusopetuksen oppimäärää lähikouluunsa vaikka kesken lukuvuoden. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Oppilaan eteneminen tapahtuu yksilöllisesti, kunkin oppilaan kielellisen tason, oppimisedellytysten ja oppimistarpeiden mukaisesti. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi toisena kielenä - opinnoissa. Suomen kielen lisäksi valmistavassa opetuksessa opetetaan perusopetuksen eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin opetusryhmiin. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus ja päätetään tulevasta perusopetuksen luokkaasteesta. Kirkkonummella perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmät ovat Kirkkoharjun ja Nissnikun kouluissa. Kirkkonummen kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma löytyy kunnan internetsivuilta / opetus kohdasta Perusopetus - Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus. 9

10 Suomi toisena kielenä -opetus Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan niille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Suomi toisena kielenä on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääristä. Koulu päättää, onko oppilaan oppimäärä suomi toisena kielenä. Kielitaidon osa-alueita ovat: puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, rakenteet ja sanasto. Kielitaidon lisäksi keskeisiä osa-alueita opiskelussa ovat kulttuuritaidot ja kielenopiskelutaidot. Kirkkonummella opetusta annetaan peruskouluissa erillisissä ryhmissä, eriytettynä suomi äidinkielenä opetuksen yhteydessä tai siten, että oppilas opiskelee osan tunneista suomi toisena kielenä ryhmässä ja osan suomi äidinkielenä ryhmässä. Oppilas arvioidaan aina suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti. Lisätietoa suomi toisena kielenä opetuksesta löytyy kunnan internetsivuilta /opetus kohdasta Perusopetus - Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jonka tarkoituksena on saada oppilas kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimiselle. Opetus on tarkoitettu seuraaville esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä lukiokoulutuksen opiskelijoille: romanikielisille oppilaille, saamenkielisille oppilaille, Suomeen muuttaneille tai Suomessa syntyneille maahanmuuttajataustaisille oppilaille ulkomailta adoptoiduille lapsille, jotka ovat jo oppineet kyseistä kieltä sellaisille monikulttuurisille oppilaille, joiden vanhemmista toinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia sekä 10 suomalaisille paluumuuttajille, jotka ovat ulkomailla asuessaan oppineet kyseisen kielen, jolloin opetus on vieraan kielen ylläpito-opetusta. Opetus pyritään järjestämään, jos samaan kieleen on ilmoittautunut vähintään viisi oppilasta. Romanikielen tai saamen kielen opetus pyritään kuitenkin järjestämään, jos opetukseen on ilmoittautunut vähintään kaksi oppilasta. Samassa opetusryhmässä voi olla monen koulun oppilaita usealta vuosiluokalta. Opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta opetuksen alettua oppilaan edellytetään osallistuvan siihen säännöllisesti. Opetusta annetaan iltapäivisin koulutuntien jälkeen kaksi tuntia viikossa. Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljetuksista. Opetukseen ilmoittaudutaan jokaiseksi lukuvuodeksi erikseen mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, joka löytyy kunnan internetsivuilta / opetus kohdasta Perusopetus - Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus. Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin pohjana opettaja käyttää opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuja hyvän osaamisen kuvauksia. Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Lukuvuoden aikana oppilas saa arviointipalautetta monin eri tavoin. Kouluvuoden aikana oppilasta ohjataan arvioimaan itse oppimis- ja työskentelytaitojaan. Syyslukukaudella oppilas saa välitodistuksen koulun opetussuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana. Keväällä jokainen oppilas saa lukuvuositodistuksen. Koulut voivat järjestää vanhempainvartteja tai kolmikanta- / yhteistyö- / tavoite- / arviointikeskusteluja lukuvuoden aikana luokilla Kirkkonummella lukuvuositodistuksessa on sanallinen arviointi, luokilla käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.

11 Kodin ja koulun yhteistyo Kodin ja koulun hyvä yhteistyö tukee lapsen oppimista ja kasvua. Siksi opetushenkilöstö haluaa toimia huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden ja molemmin puolisen kuuntelun ja kunnioituksen hengessä. Helmi-reissuvihko Kirkkonummen peruskoulut käyttävät kodin- ja koulun välisessä tiedottamisessa sähköistä Helmi-reissuvihkoa. Helmin kautta voi mm. lähettää ja vastaanottaa viestejä, seurata opiskelun sujumista ja selvittää lapsen mahdollisia poissaoloja. Huoltajat saavat henkilökohtaiset Helmi-tunnukset, joita ei saa antaa lapsen käyttöön, sillä Helmin sisältö on virallinen asiakirja. nykyisessä koulussa ilman erillistä anomusta niin kauan, kuin opetusta annetaan. Tällöin oppilaan huoltaja vastaa itse mahdollisista koulukuljetuksista tai saattamisista aiheutuvista kustannuksista. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus päästä uuden osoitteen mukaiseen lähikouluun. Tällöin riittää, että huoltaja ilmoittaa lapsensa koulun rehtorille. Oppilaan muuttaessa pois Kirkkonummelta kesken lukuvuoden hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun siinä koulussa, jossa hän on aloittanut edellyttäen, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Seuraavan lukuvuoden alusta lukien hänet voidaan toissijaisena hakijana ottaa edelleen oppilaaksi mainittuun kouluun. Koti- ja kouluyhdistykset Huoltajille tarjotaan erilaisia tilaisuuksia tavata opettajia, tutustua koulun arkeen ja osallistua aktiivisesti koulun toiminnan tukemiseen. Kotija kouluyhdistykset toimivat virallisina yhteistyökumppaneina, joiden kouluille antama tuki on korvaamaton ja arvokas. Siksi on toivottavaa, että huoltajat mahdollisuuksien mukaan ottavat osaa yhdistyksen toimintaan. Poissaolot Tavoitteellisen oppimisen kannalta oppilaan omat lomat koulun lomakauden ulkopuolella eivät ole suositeltavia. Jos kuitenkin anotaan omaa lomaa, on sovittava etukäteen opettajan kanssa läksyistä ja muusta opiskelusta. Huoltajan tulee ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta etukäteen, jos se vain on mahdollista. Poissaolot, jotka johtuvat esimerkiksi oppilaan äkillisestä sairastumisesta tai muusta pakottavasta syystä, pitää ilmoittaa mahdollisimman pian poissaolon alettua. Loma-anomukset ja poissaolojen selvittäminen sujuu kätevästi Helmireissuvihon kautta. Muutto toiseen osoitteeseen tai toiselle paikkakunnalle Osoitteenmuutokset on ilmoitettava viipymättä koulun kansliaan. Mikäli Kirkkonummella vakituisesti asuva oppilas muuttaa Kirkkonummen sisällä toisen vastaavan koulun oppilaaksiottoalueelle, hänellä on oikeus jatkaa opintojaan 11

12 Oppilaan hyvinvointi Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kirkkonummen koulujen ruokailupalvelun toiminta-ajatuksena on valmistaa ja tarjoilla maukasta ja monipuolista ruokaa ja tarjota näin oppilaille rentouttava virkistyshetki koulutyön lomassa. Kouluruokailun tavoitteena on myös kasvattaa terveellisiin ruokatottumuksiin ja samalla avartaa makutottumuksia. Kouluateria sisältää lämpimän ruuan lisäkkeineen, leipää, ravintorasvaa ja ruokajuoman. Koululounas tyydyttää noin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Kymmenen viikon ruokalistaan tuovat vaihtelua erilaiset teemaviikot ja juhlapyhiin liittyvät perinneruoat. Kasvisruokaa haluaville tarjotaan laktovegetaarista kasvisruokaa. Erikoisruokaa tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille uskonnollisista ja lääketieteellisistä syistä. Kasvisruokailijan / muuta erikoisruokavaliota tarvitsevan oppilaan tulee toimittaa koulun emännälle koulusta saatava erikoisruokavaliolomake täytettynä, jolloin jokainen saa ruokavalioonsa sopivan aterian. Linkit koulujen ruokalistoihin löytyvät kunnan ruokapalveluiden www-sivuilta. Oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen Perusopetuslaki velvoittaa kuntaa järjestämään opetuksen siten, että koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Jos oppilaan koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun kuitenkin osoittautuu liian pitkäksi, vaaralliseksi, vaikeaksi tai rasittavaksi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. 12 Koulukuljetukset järjestetään perusopetuslain 32 :n ja käytännön toimenpiteitä linjaavien koulukuljetusperiaatteiden mukaisella tavalla. Kunnan koulukuljetusperiaatteista päättää sivistyslautakunta. Voimassa olevat koulukuljetusperiaatteet ovat luettavissa kunnan internetsivulla osoitteessa /opetus kohdassa Koulumatkat ja -kuljetus.

13 Pääsääntönä on, että koulukuljetus järjestetään myöntämällä oppilaalle reittiliikenteen matkakortti. Kirkkonummen kunnan alueen reittiliikenteestä ja sen aikatauluista sekä kalustosta vastaa HSL. Taksikuljetus järjestetään niille maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetuille oppilaille, joilla ei ole käytettävissään reittiliikennettä tai joilla on taksikuljetusta edellyttävä terveydellinen syy. Koulukuljetusta ei välttämättä järjestetä koko koulumatkalle, vaan osa siitä voi muodostua oppilaan itse kulkemasta osuudesta. Itse kuljettava osuus on maksimissaan 3 km (1.-3. vuosiluokkien oppilaat) tai 5 km (4.-9. vuosiluokkien oppilaat). Koulukuljetus voidaan järjestää myös siten, että oppilas käyttää koulumatkallaan erilaisia kuljetusmuotojen yhdistelmiä. Oppilas voi esimerkiksi kulkea osan koulumatkastaan taksilla ja osan bussilla. Sekin on mahdollista, että yhtenä vuotena oppilas kulkee taksilla ja toisena bussilla. Monet ensimmäisen vuosiluokan oppilaat menevät koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoon. Matka iltapäiväkerhosta kotiin ei ole koulumatka, eikä siihen järjestetä koulukuljetusta. Maksuton koulukuljetus myönnetään hakemuksen perusteella. Koulukuljetusta haetaan hakemuksella, joka löytyy kunnan internet-sivulta osoitteesta /opetus kohdasta koulumatkat ja -kuljetus. Hakemus lähetetään sähköisesti kunnan kirjaamoon. Sen voi myös tulostaa, täyttää ja toimittaa kuntaan paperipostina. Ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden huoltajat hakevat koulukuljetusta pääsääntöisesti samassa yhteydessä kuin he ilmoittavat lapsensa kouluun. Koulukuljetushakemukset käsitellään touko-kesäkuun aikana, jonka jälkeen jokaiselle toimitetaan postitse päätös kotiosoitteeseen. Kuljetushakemuksia otetaan vastaan myös pitkin vuotta. 13

14 Jos oppilas käy sellaista koulua, johon hänet on otettu ns. toissijaisen oppilaaksioton perusteella huoltajan hakemuksesta, oppilaan huoltajat vastaavat koulukuljetusjärjestelyistä ja koulumatkakustannuksista. Koulumatkaa kannattaa harjoitella hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkamista. Harjoittelu lisää lapsen itsevarmuutta ja helpottaa koululaiseksi siirtymistä. Liikennesäännöt ja toimintamallit on syytä opetella aikuisen kanssa, jotta ne ovat tuttuja koulun alkaessa. Heijastimien ja heijastinliivien käyttö on tärkeää, jotta pieni kulkija näkyy liikenteessä syyshämärien tultua. Vakuutukset on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa tai koulumatkalla tapahtuvan tapaturman varalta. Poikkeaminen normaalilta koulureitiltä (esim. kaupassa tai kaverin luona käynti) katkaisee tämän vakuutusturvan koulumatkan osalta. Vakuutus ei kata oppilaiden henkilökohtaista omaisuutta. Tapaturman sattuessa oppilaan tulee heti ilmoittaa tapaturmasta opettajalle ja opettaja tiedottaa koulussa sattuneesta tapaturmasta huoltajia. Koulu ohjaa oppilaan julkisen terveydenhoidon piiriin joko kouluterveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen. Huoltajien tulee ilmoittaa koululle koulumatkan aikana tapahtuneesta tapaturmasta. Koulukäyntiavustajat Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Kirkkonummella näitä lain edellyttämiä avustajapalveluita antavat koulunkäyntiavustajat. Koulunkäyntiavustaja edistää koulun kasvatustavoitteiden toteutumista, lapsen itsenäistä selviämistä ja lapsen itsetunnon myönteistä kehitystä. Avustaja toimii luokassa opettajan rinnalla ja opettajan ohjauksessa. Avustaja voi auttaa yhtä tai useampaa oppilasta tai koko luokkaa. Koulunkäyntiavustajat voivat toimia myös iltapäiväkerho-ohjaajina. 14 Oppilashuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi tukiopetus, erityisopetus, oppilashuoltopalvelut tai avustajapalvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat määritellään kunnan opetussuunnitelmassa. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapaus-kohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheis-

15 ten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto kuuluu koulussa oppilashuollon kokonaisuuteen yhdessä koulupsykologien ja -koulukuraattorien, kouluruokailun, koulukuljetusten ja suun terveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhuollon keskeisiä tehtäviä ovat: oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen tukeminen, terveysneuvonta ja terveyskasvatus, oppilaiden terveystarkastukset, koulun terveydellisten olojen valvonta ja kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija, jonka työn painopiste on ennaltaehkäisyssä. Hän seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä, selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan ja huolehtii seulontatutkimuksista. Myös koulupäivän aikana saatujen kolhujen paikkaus ja sairastumisten selvittely on osa kouluterveydenhoitajan työtä. Jos oppilas sairastuu äkillisesti tai loukkaantuu koulussa tai koulumatkalla, terveydenhoitaja tai opettaja arvioi tilanteen ja ottaa yhteyttä vanhempiin. Terveydenhoitaja auttaa tarvittaessa hoitoonohjauksessa. Kaikilla koulun aikuisilla on vastuu lapsen turvallisuudesta siihen saakka, kunnes vastuu lapsen hoidosta on siirtynyt huoltajalle. Kouluterveydenhoitaja ei ole oppilaiden sairaanhoitaja, vaan sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaa ensisijaisesti huoltaja. Sairastunutta lasta ei pidä lähettää aamulla kouluun terveydenhoitajan katsottavaksi. Oikea osoite on terveyskeskus, mikäli lapsen voinnista tarvitaan arviota. On hyvä tietää, että terveydenhoitaja ei ole pienemmillä kouluilla kokopäiväisesti eikä isoillakaan kouluilla aina paikalla. 15 Vanhemmat ovat kouluterveydenhoitajan tärkeitä yhteistyökumppaneita. Jos lapsen kehityksessä tai olemisessa joku asia askarruttaa, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajan tavoitteena on tavata oppilaat vuosittain. Lääkäri tapaa koululaiset 1. luokalla, 5. luokalla ja 8. luokalla. Koulupsykologi Koulupsykologityön tavoitteena on auttaa oppilaita oppimis- ja motivaatio-ongelmissa sekä tunne-elämän vaikeuksissa yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa. Koulupsykologit tekevät tarvittaessa oppimisvaikeustutkimuksia koulunkäynnin tukitoimien suunnittelemisen avuksi. Koulupsykologit antavat konsultaatiota ja neuvontaa koulun henkilökunnan lisäksi oppilaan huoltajille sekä osallistuvat tarvittaessa yhteistyöhön muiden tahojen kanssa (esim. erikoissairaanhoito, varhaiskasvatus, puhe- ja toimintaterapeutit). Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos oppilaan oppiminen tai käyttäytyminen huolestuttaa tai oppilas ja/tai vanhemmat kaipaavat tukea antavaa keskustelua ja tilanteensa yhdessä miettimistä. Psykologin kanssa käydyt keskustelut ja tehdyt tutkimukset ovat luottamuksellisia. Koulukuraattori Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta huoltajien, opettajien ja muiden lapsen tai nuoren psykososiaalisen verkostoon kuuluvien kanssa. Koulukuraattori työskentelee yksilöiden tai ryhmien kanssa ja antaa konsultaatiota oppilaan huoltajille, opettajille ja yhteistyötahoille. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi, jos oppilaalla on vaikeuksia ihmissuhteissa, epäilys kiusaamisesta, käyttäytymisongelmia, tunne-elämän vaikeuksia tai haastava elämäntilanne kotona. Kuraattorin kanssa voi käydä keskusteluja, joissa tavoitteena on etsiä yhdessä ratkaisuja ja selvittää tarvittavia tukitoimia.

16 Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa heidän osuutensa on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä. Jokaisessa kirkkonummelaisessa koulussa on oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen hallituksen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä. 16

17 Oppimisen ja koulunka ynnin tuki Perusopetuslaissa ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan jokaisen oppilaan oikeutta saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Koulunkäyntinsä aloittavan lapsen tukitoimia suunniteltaessa tekevät esiopetuksen opettaja, erityislastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen psykologi tiivistä yhteistyötä kotien kanssa. Sivistyspalveluihin on perustettu kasvun ja oppimisen tueksi Kotu-ryhmä. Ryhmään kuuluvat varhaiskasvatuksen psykologi, erityispäivähoidon koordinaattori, johtava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori. Ryhmän tehtävänä on seurata koulutulokkaiden tuen tarvetta ja tarvittaessa esittää koulunsa aloittavalle oppilaalle paikkaa lähikoulun pienryhmästä tai kunnan keskitetystä erityisopetuksen opetusryhmästä. Kunnalla ja kouluilla on velvoite järjestää tukea kolmiportaisesti: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Lakisääteiset Pedagoginen Oppimissuunnitelma Pedagoginen Erityisen tuen päätös prosessit: arvio selvitys ja HOJKS YLEINEN TUKI yhteistyö huoltajan kanssa opetuksen eriyttäminen samanaikaisopetus opetusryhmien joustava muuntelu oppilaan ohjaus iltapäivätoiminta koulujen kerhotoiminta tukiopetus osa-aikainen erityisopetus koulunkäyntiavustajapalvelut oppilashuollon tuki TEHOSTETTU TUKI kun yleinen tuki ei riitä tuki säännöllistä tai samanaikaisesti eri tukimuotoja kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä oppimisen ja koulunkäynnin seuraaminen ja arviointi säännöllisesti kaikki edellä mainitut tukimuodot mahdollisia, painottuu: - joustava opetusryhmien käyttö - kodin kanssa tehtävä yhteistyö - osa-aikainen erityisopetus - oppilashuollon tuki ERITYINEN TUKI kun muut tukitoimet eivät riitä kaikki edellä mainitut tukimuodot mahdollisia, painottuu: - oppilashuollon tuki - avustajapalvelut mahdollisia vain tässä tuen muodossa: - erityisen tuen päätöksellä annettava erityisopetus - oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen opetus ja muut tukitoimet joko muun opetuksen yhteydessä tai erityisluokalla OPPIMISSUUNNITELMA MAHDOLLI- NEN OPPIMISSUUNNITELMA NEN PAKOLLI- ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS JA HOJKS PAKOLLINEN 17

18 Kaikilla perusopetuksen oppilailla on oikeus saada kolmiportaisen tuen muotoja riittävän varhain, joustavasti ja omien tarpeidensa mukaan. Tukimuodot määräytyvät oppilaan tarvitseman tuen määrän ja laadun mukaisesti. Mm. huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava muuntelu ovat tukimuotoja, jotka ovat kaikkien opettajien käytössä. Kaikissa perusopetuksen kouluissa on mahdollista käyttää tukimuotoina myös tukiopetusta, osaaikaista erityisopetusta, oppilashuollollisia tukitoimia ja koulunkäyntiavustajapalveluja. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta, jota järjestetään kaikissa perusopetuksen kouluissa. Osa-aikainen erityisopetus annetaan muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, yksilöllisesti tai pienryhmässä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet nivelletään oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus on tilapäistä, ja sitä annetaan niille oppilaille, joille tukiopetus ei yksin riitä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia (esim. lukivaikeus), vaikeuksia jossakin oppiaineessa, tarkkaavuuden tai keskittymisen vaikeuksia tai sosiaalisten taitojen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Aloitteen osa-aikaiseen erityisopetukseen pääsystä tekee oppilas, huoltaja, opettaja tai koulun oppilashuoltoryhmä. Lähikoulujen pienryhmät Kun edellä mainitut tukitoimet eivät riitä, on oppilaan mahdollista saada pienryhmän tukea. Jotta mahdollisimman moni oppilas saisi tuen mahdollisimman lähellä kotia, on useimmille kouluille perustettu pienryhmiä. Opiskelu voi olla osittain tai kokonaan pienryhmässä tapahtuvaa ja pienryhmäopiskelu voi kestää tietyn periodin tai se voi olla pysyväisluonteisempaa. Pienryhmän opettajana on erityisluokanopettaja ja hänen työparinaan luokassa on mahdollisesti joillakin oppitunneilla koulunkäyntiavustaja. Pienryhmien toimintaperiaatteet ovat koulukohtaisia. 18 Keskitetysti järjestetty luokkamuotoinen erityisopetus Kunnassa järjestetään keskitetysti niiden oppilaiden opetus, jotka tarvitsevat erittäin vahvaa tukea ja joilla on sosiaalisen sopeutumisen ja/tai tunneelämän vaikeuksia vahvan psyykkisen tuen tarve laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia / lievä kehitysviivästymä lievä tai keskivaikea kehitysvamma laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia/kehitysvamma ja / tai autismi. Sosiaalisen sopeutumisen ja tunne-elämän vaikeudet voivat ilmetä pelokkuutena, levottomuutena, keskittymisen tai tarkkaavuuden vaikeutena tai käytöshäiriöinä. Opetuksessa kehitetään myönteistä opiskeluasennetta ja vahvistetaan oppilaan sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Sopeutumisen ja/tai tunne-elämän vaikeuksia kuntouttavaa opetusta annetaan Heikkilän koulussa (1. 6. luokat) ja Kirkkoharjun koulussa (7. 9. luokat). Opetusta alakouluikäisille oppilaille, joilla on vahvan psyykkisen tuen tarve, annetaan Heikkilän koulussa. Papinmäen koulussa (erityiskoulu) on erityisopetuksen opetusryhmiä, joissa annetaan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia kuntouttavaa opetusta, lievästi ja/tai keskivaikeasti kehitysvammaisten opetusta sekä autististen oppilaiden opetusta. Oppilaita opetetaan käytännönläheisesti ja opetuksen tavoitteet ja sisällöt on yksilöllistetty oppilaan kykyjä ja tarpeita vastaavaksi. Ostopalveluna järjestetty opetus Kirkkonummella ei ole opetusta monivammaisille ja vaikeasti kehitysvammaisille oppilaille. Kyseiset oppilaat tarvitsevat erityisluokkaopetusta, jota annetaan juuri tähän toimintaan suunnitellussa oppimisympäristössä, tarvittavin apuvälinein ja keinoin tuettuna sekä ammattitaitoisen opetushenkilöstön antamana. ostaa opetuspalveluja esim. Rinnekodin ja Ruskeasuon kouluista ja opetustoimi järjestää oppilaan koulukuljetuksen.

19 Koululaisten iltapa iva toiminta Koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Iltapäivätoiminta tarjoaa ohjattua ja virkistävää vastapainoa ja tukea koulutyölle sekä myös mahdollisuuksia lasten omaan toimintaan ja lepoon turvallisen aikuisen seurassa. Perusopetuslain mukainen koululaisten iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä ylemmillä vuosiluokilla opiskeleville erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulun työpäivinä klo Toiminta on maksullista ja siihen osallistuville lapsille tarjotaan välipala. Kunnalla on oikeus päättää, missä laajuudessa toimintaa järjestetään. Vapaaehtoiseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisen perusteella ei järjestetä maksutonta koulukuljetusta. Toimintaa koordinoi Kirkkonummen kunnan suomenkielinen opetustoimi ja sitä toteuttaa kunta sekä eri yhdistykset. Iltapäivätoimintaa järjestetään jokaisessa peruskoulussa. Iltapäivätoimintaan haetaan sähköisellä lomakkeella samaan aikaan kouluun ilmoittautumisen kanssa. Lapset valitaan toimintaan vuodeksi kerrallaan. Päätökset postitetaan huoltajille mennessä. Kunnan perusturva järjestää vammaispalvelulakiin perustuen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa Papinmäen koululla. Toimintaan on mahdollista hakea perusopetuksen kaikilta vuosiluokilta. Toimintaa on aamuisin klo 7-9 ja iltapäivisin klo Papinmäen koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan omalla lomakkeella, joka on saatavilla perusturvasta ja koulun kansliasta. Lisätietoa koululaisten iltapäivätoiminnasta saa kunnan kotisivuilta /opetus kohdasta Koululaisten iltapäivätoiminta. 19

20 Ennen koulun alkua Seuraavassa muutamia vinkkejä, jotka huomioimalla voitte helpottaa lapsenne koulunkäynnin alkua: Keskustelkaa lapsenne kanssa koulusta myönteisesti. Kertokaa lapselle, kuinka suuri etuoikeus on saada käydä koulua. Opettakaa lasta tulemaan itse toimeen. Antakaa lapsen tehdä itse ne asiat, jotka hän osaa, esim. pukeutuminen, ruokailu, omista tavaroista huolehtiminen ja wc:ssä käyminen. Opettakaa lapselle turvallisin koulumatka hyvissä ajoin. Päivittäinen liikkuminen on muutenkin lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lukekaa lapselle kirjoja. Mitä enemmän sanoja lapsi tuntee ja mitä paremmin hän ymmärtää puhetta, sitä helpompaa hänen on kuunnella ja seurata koulussa opetusta. Satujen ja tarinoiden kautta lapsi oppii puhumaan myös tunteistaan. Leikkikää ja askarrelkaa yhdessä. Näin kehittyvät käden taitavuus ja havaintokyky, joita tarvitaan esim. opeteltaessa lukemaan ja kirjoittamaan. Totuttakaa lapsi säännölliseen nukkumaanmenoaikaan. Ekaluokkalainen tarvitsee ainakin kymmenen tuntia yöunta. Opettakaa lapsenne maistamaan monenlaista ruokaa. Koulujen ruokalistoilta saa hyviä vinkkejä. Rauhoittakaa aika ennen nukkumaanmenoa. Asettakaa tarvittaessa aikarajat tv:n katselulle, netin käytölle ja pelien pelaamiselle. Opettakaa lasta ottamaan huomioon toiset ihmiset. Koulussa on osattava toimia yhdessä toisten kanssa. Koulun alkaminen on iso askel. Samaan yhteyteen ei kannata ajoittaa uusien harrastusten aloittamista. Koulu on lapsen työtä, jota hyvät harrastukset tukevat. 20

21 Koulujen tyo - ja loma-ajat lukuvuonna Syyslukukausi 2015 Alkaa torstaina klo 9.00 ja päättyy lauantaina Syysloma Joululoma Kevätlukukausi 2016 Alkaa keskiviikkona ja päättyy lauantaina Talviloma Lomapäivä

22 Koulunka yntia koskevat tiedustelut Kirkkonummen kunnan sivistystoimi ja koulut vastaavat mielellään kaikkiin lapsenne koulunkäyntiä koskeviin kysymyksiin. Koulunkäyntiin liittyviä tietoja löytyy myös Kirkkonummen kunnan kotisivuilta /opetus Koulujen yhteystiedot Gesterbyn koulu Laajakallion koulu Vilhonkummuntie Laajakalliontie Kirkkonummi Kirkkonummi rehtori, vs. Mervi Wihuri koulunjohtaja Pia Jokinen puh puh Heikkilän koulu Masalan koulu Hirvitie 7 A Hommaksenkuja Kirkkonummi Masala rehtori Markus Vanha-Perttula rehtori Anne Koskeno puh puh Kantvikin koulu Nissnikun koulu Toppapolku 2 Masalantie Kantvik Masala koulunjohtaja Jussi Määttä rehtori Maarit Ritakallio puh puh Kartanonrannan koulu Veikkolan koulu Kartanonkuja 1 Kisapolku Sundsberg Veikkola rehtori Marjo Rantanen rehtori Leila Kurki puh puh Kirkkoharjun koulu Vuorenmäen koulu Kirkkotallintie 6 A Eerikinkartanontie Kirkkonummi Veikkola rehtori Eero Kling rehtori Esa Kukkasniemi puh puh Papinmäen koulu Erityisopetuksen koulu Vilhonkummuntie Kirkkonummi rehtori Marja-Leena Saarelma puh

23 Sivistystoimen yhteystiedot Koulukuljetus: Hallintopäällikkö Anu Karkinen puh Oppilaaksiotto: Suunnittelupäällikkö Eeva Viitala puh Erityisen tuen päätökset, koulunkäyntiavustajat, koulupsykologien ja koulukuraattoreiden palvelut: Johtava koulupsykologi Johanna Lindeman puh Koululaisten iltapäivätoiminta: Suunnittelija Annika Rae puh Oppimisen ja koulunkäynnin tuki: Erityisopetuksen koordinaattori Marja-Leena Saarelma puh Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus: Suunnittelija Soili Mäkelä puh Rehtorien ja hallintohenkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kouluun ilmoittaudutaan internetin kautta osoitteessa Ilmoittautumisaika Muista tilata lapsellesi kirjastokortti! Jos lapsesi tarvitsee iltapäiväkerhopaikan, tee siitä samalla oma anomus. Koulukuljetusanomus tehdään omalla hakemuksella kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli lapsi aloittaa koulunkäynnin ruotsinkielisessä koulussa, huoltajan kannattaa olla yhteydessä suoraan koulun rehtoriin. 23

24 Oppilaaksiottoalueet: 24