Tiedotusvälineille Lainsäädäntö luontaishoito-alalle

Transkriptio

1 Tiedotusvälineille Lainsäädäntö luontaishoito-alalle Ministeri Päivi Räsänen jatkaa keväällä esiin noussutta keskustelua luontaishoitoja (jatkossa CAMhoidot, Complementary and Alternative Medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede) koskevan lainsäädännön tarpeesta. Me alan ammattilaiset olemme samaa mieltä ministerin Räsäsen kanssa, että alalle tarvitaan asiallinen lainsäädäntö. Sen sijaan olemme ministerin kanssa eri mieltä lainsäädännön tarpeen perusteluista ja siitä, millaisia säädöksiä tarvitaan luontaishoitoja säätelemään. Skepsis ry:n edustajat ja Suomen Lääkäriliiton johto (yhdessä Ruotsin vastaavien järjestöjen kanssa) ovat kampanjoineet 80-luvulta lähtien voimakkaasti CAM-hoitoja vastaan ja saaneet näyttävästi äänensä kuuluviin mediassa. Perusteluina on käytetty ristiriitaisesti sekä hoitojen vaarallisuutta ja että niiden tehottomuutta. Esimerkkinä luontaishoitojen vaarallisuudesta käytetään jatkuvasti yli kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta yksittäistapausta, diabetesta sairastaneen lapsen kuolemaa, joka johtui epäpätevän Kühne-hoitajan suosittelemasta lääkityksen lopettamisesta. Hyvin koulutettu hoitaja ei kehota potilaita lopettamaan lääkityksiään, mutta voi kehottaa potilasta keskustelemaan lääkärin kanssa, onko jokin lääke edelleen tarpeellinen tai voisiko lääkitystä vähentää. Eri viranomaisilta keräämiemme tietojen mukaan CAM-hoitajien aiheuttamia vakavia hoitovahinkoja ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole tapahtunut. Sen sijaan kaksi terveydenhuollon ammattihenkilöä, akupunktiossa pikakoulutuksen saanutta fysioterapeuttia on pistänyt neulan keuhkoihin ja aiheuttanut potilaalle ilmarinnan. Kaikille ihmisiä hoitaville voi sattua virheitä ja virallisen lääketieteen puolella niitä tapahtuu valitettavan paljon: hoitovirhe johtaa haittaan noin yhdellä kymmenestä potilaasta ja vakavaan haittaan tai kuolemaan noin yhdellä sadasta (Amos Pasternack, Duodecim 2006). Mitä CAM-hoidot ovat Allopaattisen (länsimaisen) lääketieteen ohella toimivat lääketieteet jaotellaan yleisesti kahteen kategoriaan: perinteiset lääketieteet TM (traditional medicine) ja täydentävät tai vaihtoehtoiset lääketieteet CAM (complementary or alternative medicine). Kehittyneissä maissa, joissa vallitseva terveysjärjestelmä perustuu allopaattiseen lääketieteeseen, perinteiset lääketieteet lasketaan usein ryhmään CAM. Suomessa ammattimaisessa käytössä olevat tavallisimmat hoitomuodot ovat antroposofinen lääketiede, perinteinen kiinalainen lääketiede, refleksologia l. vyöhyketerapia, fytoterapia eli kasvilääkintä, homeopatia, aromaterapia, osteopatia, naprapatia, Kajava-terapia ja perinteinen jäsenkorjaus. Yhteistä näille hoidoille on, että ne ovat mahdollisimman luonnonmukaisia; tehdään käsillä painelua, hierontaa, kudosten käsittelyä, paikalleen laittamista ja lisänä luontaiset lääkkeet kuten homeopatiassa, antroposofisessa ja kiinalaisessa lääketieteessä. Hoidot ovat hellävaraisia ja

2 niillä vaikea tuottaa vaurioita. Tuetaan ihmisen elimistön omaa kykyä parantaa itse itseään. CAMhoidoista puhuttaessa emme tarkoita kylpylöissä ja kauneushoitoloissa annettavia hemmotteluhoitoja tai pikakurssitettuja harrastajia, vaan koulutettua ammattikuntaa, jonka työ on veronalaista elinkeinotoimintaa. Uskomushoito on kaikkea luontaishoitoa vastustavien tahojen 1980-luvulla luoma herjasana, jolla terveyttä edistävät hoidot halutaan leimata huuhaaksi (toinen skepsisläisten suosima termi). CAM-hoitojen koulutukset Suomessa kestävät vähintään 3-4 vuotta ja ne täyttävät WHO:n asettamat kansainväliset koulutusvaatimukset. Rekisteröidyn terapeutin koulutukseen kuuluu myös koululääketieteen opinnot eli anatomia, fysiologia ja tautioppi, ja hänellä tulee olla hoitovastuuvakuutus vahinkojen varalta. Yleensä hoitajat käyvät jatkokoulutuksissa vuosittain ja myös perehtyvät tervehdyttävään ravitsemukseen, luontaistuotteiden käyttöön ja liikuntaan, ja asiakkaat eli potilaat saavat neuvoja myös itsehoitoon terveytensä ylläpitämiseksi. Suomessa toimii nykyään arviolta viidestä kuuteen (5-6) tuhatta hyvin koulutettua CAM-alan ammattilaista. Näitä henkilöitä ministeri Räsänen ja muut luontaishoitoja vastustavat tahot kutsuvat loukkaavasti uskomushoitajiksi, puoskareiksi, huijareiksi jne. Heidän hoitojaan käyttävät Suomessakin jo sadattuhannet ihmiset, arviolta puolet väestöstä, hyvin usein ne, jotka eivät ole saaneet apua koululääketieteen hoidoista tai eivät halua tai voi käyttää niitä (esim. synteettisiä lääkkeitä). Hoitojen vastustajat pitävät heitä helposti höynäytettyinä. Hoitajien kokemusten mukaan he ovat pääasiassa valistuneita, hyvin koulutettuja ihmisiä, sekä miehiä että naisia, nuoria ja vanhoja, jotka ovat kiinnostuneita oman terveytensä hoitamisesta ja tietävät milloin on mentävä lääkäriin ja milloin kannattaa kääntyä luontaishoitajan puoleen. Syitä CAM-hoitojen suosion suureen kasvuun maailmalla on tutkinut Steffano Maddalena väitöskirjassaan (WHO, 2008). Niitä ovat länsimaisen lääketieteen kykenemättömyys vastata potilaiden kaikkiin tarpeisiin, lääkkeiden, hoitojen ja teknologian haittavaikutukset sekä lääkärien autoritaarinen asenne; potilaiden lisääntynyt halu saada informaatiota ja vaikuttaa omaan hoitoonsa ja halu valita itse oma hoitomuotonsa, oli se koululääketieteen tai CAM-hoitojen piiristä, ja kolmanneksi CAM-hoitojen saajien suuri kuluttajatyytyväisyys niihin liittyy matala riskitaso ja ne koetaan miellyttäviksi ja tehokkaiksi. WHO suositteleekin luontaishoitojen CAM sisällyttämistä teollistuneiden maiden julkiseen terveydenhuoltoon (WHO: strategia vuosille sekä päätös v. 2012). Suosituksen perusteena on CAM-hoitojen turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi se, että ne ovat edullisia potilaalle ja kansantaloudelle. Suomessa Kela korvasi v reseptilääkkeitä 1.2 miljardilla eurolla. Kun arviolta puolet väestöstä käytti samana vuonna luontaishoitoja (omalla kustannuksellaan), Suomi lienee säästänyt sairauskuluissa kymmeniä miljoonia. Vähävaraisilla potilailla ei ole mahdollisuutta käyttää luontaishoitoja, vaikka ne eivät olekaan kalliita (tavanomainen 1 h kestävä hoito ) ja tämä luo eriarvoisuutta. Tieteellinen näyttö CAM-hoitoja on tutkittu ja tutkitaan edelleenkin paljon, ja niistä on runsaasti tieteellistä näyttöä, lähes yhtä paljon (30 %) kuin allopaattisesta lääketieteestä, jonka hoidoista on tieteellistä näyttöä n. 40 % (Cochrane-instituutin tieto, Englanti). Huomioitavaa on, että yhä suurempi osa lääketieteellisestä tutkimuksesta on lääketehtaiden rahoittamaa ja riippumattomaan

3 tutkimukseen on yhä vaikeampi saada rahoitusta. On todettava, että tutkimusasetelman CAMhoitoja tutkittaessa tulee olla erilainen, toistettavuuden periaate ja kaksoissokkotutkimukset eivät sellaisenaan toimi. Hoito tehdään yleensä aina yksilöllisesti ja hoidettavan kokonaistilan mukaisesti. Oireet voivat olla samanlaiset, mutta eri ihmisillä ne voivat johtua eri asioista ja silloin hoitokin on erilainen. Hoidetaan siis koko ihmistä, ei vain yksittäistä oiretta. Ja miten tehdä lumevyöhyketerapiaa tai muita lumehieronta/-painantahoitoja? NAFKAM, Tromssan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimiva CAM-lääketieteiden tutkimuskeskus yrittää kehittää CAM-hoidoille paremmin sopivia tutkimusmenetelmiä. On myös todettava, että useimmista CAM-hoidoista on kokemuksellista tietoa ja näyttöä useamman sadan, jopa usean tuhannen vuoden ajalta. Kemiallisiin lääkkeisiin sovellettavan tutkimusnäytön puuttuminen ei tarkoita, että kyseessä oleva hoito olisi tehotonta. Erillislaki vai rajoittavia säädöksiä CAM-alan järjestöt ovat jo useamman vuosikymmenen ajan olleet yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriöön ja muihin terveydenhoitoalan virkamiehiin ja vaatineet lainsäädäntöä, jossa säädetään alan koulutuksesta, ammattinimikkeistä, valvonnasta ym. menettelytavoista koskien hoitoja ja hoitajia. Vuonna 2008 ministeri Paula Risikko asetti työryhmän tutkimaan, tarvitaanko alalle lainsääntöä ja jos niin millaista. Työryhmän enemmistö koostui CAM-hoitoja vastustavista tahoista, eikä se ollut halukas suunnittelemaan alalle erillislakia. Se pysyi väitteessä että luontaishoidot vaarantavat potilasturvallisuuden ja halusi nykyisiin lakeihin Ruotsin mallin mukaisia rajoittavia säädöksiä. Mitään näyttöä hoitojen vaarallisuudesta tai potilasvahingoista ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, joten ministeri Risikko ei katsonut aiheelliseksi viedä ehdotusta hallituksen esityksenä eduskuntaan. Luonnonlääketieteen keskusliitto LKL ( jätti työryhmän esitykseen eriävän mielipiteen, jossa perustellaan, miksi rajoittavat säädökset eivät takaa potilasturvallisuutta. Se löytyy Sosiaalija terveysministeriöstä työryhmän esityksen yhteydestä. Rajoittavat säädökset kieltäisivät mm. lasten ja raskaanaolevien hoitamisen, eli juuri niiden ihmisten, joita pitäisi hoitaa mahdollisimman myrkyttömin ja lempein keinoin. Homeopatialla ja ravitsemusmuutoksilla saadaan erittäin hyviä tuloksia esim. lasten korvatulehdusten hoitamisessa. Vauvojen koliikkivaivoihin auttaa vyöhyketerapia ja akupunktuuri (yksi kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmistä) (Kajsa Landgren: väitöskirja 2011,Uppsalan yliopisto). Raskauspahoinvointiin, turvotuksiin, selkäkipuihin ym. raskausajan vaivoihin sekä synnytyksen helpottamiseen käytetään yleisesti jo Suomessakin mm. akupunktuuria. Norjassa Bergenin syöpäsairaalassa potilaille tarjotaan mahdollisuus saada akupunktuuria ja muita luontaishoitoja veriarvojen kohentamiseksi ja kemoterapian ja sädehoitojen sivuvaikutusten kestämiseksi. Diabeteksen aiheuttamien vaurioiden hoidossa CAMhoidot ovat tehokkaita. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Rajoittavia säädöksiä ei tarvita, vaan erillislaki, joka luo järjestelmän, jonka perusteella potilaat ja hoitoja haluavat voivat löytää itselleen sopivan hoitomuodon ja luotettavan hoitajan. Ammattitaitoinen hoitaja tietää, milloin potilas on lähetettävä lääkäriin ja lääketieteellisiin tutkimuksiin. CAM-hoidoilla edistetään ihmisten terveyttä ja voidaan auttaa myös kroonisia vakavia sairauksia sairastavia ihmisiä.

4 Oikeaa tietoa CAM-hoidot ovat yleisesti käytössä jo kaikissa maanosissa, ja mm. lääkärit käyttävät niitä luontevana osana terveydenhoitoa koululääketieteen rinnalla. Molempia tarvitaan ja niiden parhaat puolet tulisi olla käytössä ihmisten terveyden edistämiseksi. Suomessakin kiinnostus CAMhoitoja kohtaan lisääntyy jatkuvasti, ja siksi viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten olisi syytä perehtyä niihin ja keskustella niistä asiallisesti. Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve, dosentti Markku Myllykangas ja psykiatri Hannu Lauerma antavat vuosikymmenestä toiseen samoja halventavia ja perättömiä lausuntoja koskien CAM-hoitoja. Nämä lausunnot koetaan erittäin loukkaaviksi varsinkin niiden terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa (lääkärit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, sairaanhoitajat), jotka ovat hankkineet CAM-alan koulutuksen palvellakseen paremmin potilaitaan. Samoin kokee myös se runsaslukuinen joukko ihmisiä, joka on saanut CAM-hoidoista avun vaivoihinsa. Voitaisiinko näiden henkilöiden propaganda jo jättää omaan arvoonsa?! Kuluttajat tarvitsevat ja haluavat oikeaa tietoa eri hoitomuodoista ja niiden mahdollisuuksista. Suomessakin voitaisiin varmaan nostaa keskustelu CAM-hoidoista muiden sivistysvaltioiden tasolle. Tässä medialla on tärkeä rooli. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilta löytyy runsaasti tietoa perinteisistä ja CAM lääketieteistä. Martin J Walker on kirjoittanut kirjan Dirty Medicine the Handbook, jossa kerrotaan maailman lääke- ja kemianteollisuuden rahoittamasta kampanjoinnista CAM-terapioita vastaan. Netissä mm. sivuilla on tietopankki, jossa on miljoonia tutkimuksia mm. ravintolisistä, luontaishoidoista, myrkyllisistä kemikaaleista ja lääkkeiden haittavaikutuksista. Samoin (What Doctors Don t Tell You) löytyy valtavirrasta poikkeavaa tietoa lääketieteellisistä tutkimuksista, myös CAM-hoidoista. Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys laati v Sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen omasta alastaan (katso liite). Siitä löytyy paljon yleistä tietoa WHO:n näkemyksistä koskien TM ja CAM hoitoja. CAM-alan ammattijärjestöt kertovat mielellään omista hoitomuodoistaan. Luonnonlääketieteen Keskusliiton kautta löytyy yhteystietoja. Yhteistyöterveisin Tutteli Hammermann Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys, varapj. Suomen Kiinalaisen Lääketieteen Liitto SKILL, hallituksen jäsen puh , tutteli@welho.com Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys, kunniapj. Puh , linakanin@gmail.com P.S. Hannu Lauerma väittää, ettei sellaista lääketieteen alaa kuin kiinalainen lääketiede ole olemassakaan. Kiinassa sekä perinteistä että länsimaista lääketiedettä opetetaan yliopistoissa rinnakkain tasavertaisina lääketieteinä. Molemmista valmistutaan lääkäreiksi ja hallitaan myös

5 toisen linjan tietoja riittävästi. 95 %:ssa Kiinan sairaaloista on molempien lääketieteiden osastot, ja potilaita hoidetaan tarpeen mukaan kummankin menetelmin. (SMA News, April 2009). Myös Euroopan ja USA:n yliopistoissa opetetaan kiinalaista lääketiedettä omana tieteenalanaan.