JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 SISÄLLYSLUETTELO 64 SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN TILAA KOIVULA RN:O 9:3 VOITILAN KYLÄSSÄ SELVITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KUNNAN EDUSTAJA KUTSUNTALAUTAKUNTAAN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMINEN/ JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TEHTÄVIEN SEURANTARYHMÄÄN VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMIVALTA KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROSTA VAPAUTTAMISESSA KUNNAN OSALLISTUMINEN STRATEGIATAKOMO 2013 PIENTEN KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN STRATEGIATYÖN OHJELMAAN VALTIOVARAINMINISTERIÖN KUTSUMA PARAS -PUITELAIN MUKAISIA YHTEISTOIMINTAJÄRJESTELYJÄ KOSKEVA TILANNEKATSAUSNEUVOTTELU VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut läsnäolevat Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Lea Nurminen Sirkka Viiala Mervi Korhonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja klo kunnanjohtaja tekninen johtaja klo sivistystoimenjohtaja, klo perusturvajohtaja klo pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Hyväksyttiin käsittelyjärjestyksen muuttaminen siten, että ensin käsitellään pykälä SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN TILAA KOIVULA RN:O 9:3 VOITILAN KYLÄSSÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Juupajoen kunta hakee lupaa noin 180 krs-m²:n suuruisen omakotitalon ja 100 krsm²:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen 0,2950 ha:n suuruiselle tilalle Koivula RN:o 9:3 Voitilan kylässä. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella. Naapurien kuuleminen suoritettu, ei huomautettavaa. Kiinteistö voidaan liittää kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon. Liite n:o 1, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityksen ja antaa suunnittelutarveratkaisun. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonto- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista, MRL 137. Päätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien 2 vuotta. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ SELVITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Tekninen lautakunta Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää teknistä lautakuntaa antamaan lausuntonsa Kaino Murtosen tekemästä valituksesta, koskien lautakunnan myöntämän terassin toimenpideluvan 43/2011 lupaehtoja. Lausuntopyyntö ja Kaino Murtosen tekemä valitus liitteenä n:o 7. EHDOTUS (Tj): Teknisen lautakunnan päätös (lupa 43/2011) perustuu Korkeakosken asemakaavan määräykseen; Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään neljä metriä. Tekninen lautakunta suoritti katselmuksen tontilla Naapuri on vastustanut luvan myöntämistä. Tekninen lautakunta esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen hylkäämistä perusteettomana. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan yksimielisesti. Kunnanhallitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään hyväksynyt Kaino Murtosen valituksen ja poistanut valituksenalaisen päätöksen toimenpidelupaan liitetyn ehdon, jonka mukaan terassin katetun osan etäisyys naapurin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä. Kaino Murtonen on valittanut Juupajoen teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä, jolla tekninen lautakunta myönsi Murtoselle toimenpideluvan terassin rakentamiseen Juupajoen kunnan Höyden tilalle Rauhamäki RN:o 2:37. Rakennuspaikka sijaitsee Juupajoen kunnan Korkeakosken rakennuskaava-alueella korttelin 101 tontilla 2. Päätöksen mukaan terassin katetun osan etäisyys naapurin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä. Vaatimuksenaan hallinto-oikeuden käsittelyssä Murtonen esitti, että teknisen lautakunnan päätös tulee kumota siltä osin, kun siinä on kielletty kattamasta neljää metriä lähempänä rajaa oleva terassin osa.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Tontilla oleva talo sijoittuu 3,25 metrin etäisyydelle rajasta ja terassi jatkuu talon suuntaisesti rajaa pitkin 3 metriä. Osa terassista jää ilman valokatetta, mikäli päätöstä ei muuteta. Naapurirakennuksen etäisyys rajasta on noin kuusi metriä. Naapurirakennuksen laajentaminen Murtosen omistaman kiinteistön suuntaan ei ole mahdollista, sillä pidennys voisi olla vain metrin. Terassi on puuttuvine katteineen keskeneräisen näköinen ja pilaa koko talon ilmeen. Tekninen lautakunta on lausunnossaan muun ohella todennut päätöksen perustuvan Korkeakosken asemakaavan määräykseen, jonka mukaan rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta on oltava vähintään neljä metriä. Murtonen on antanut selityksen. Hallinto-oikeus on hyväksynyt valituksen ja poistanut valituksenalaisen päätöksen toimenpidelupaan liitetyn ehdon, jonka mukaan terassin katetun osan etäisyys naapurin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä. Rakennushanketta koskeva selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätös Hankkeessa on kyse katetun terassin rakentamisesta Juupajoen kunnan Höyden kylän tilalle Rauhamäki RN:o 2:37. Rakennuspaikka sijaitsee Juupajoen kunnan Korkeakosken asemakaava-alueella korttelin 101 tontilla 2. Kaavamääräysten mukaan rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 4 metriä. Terassien ja muiden rakennelmien osalta kaavassa ei ole annettu määräyksiä. Asiakirjoissa olevan piirustuksen mukaan terassi on pinta-alaltaan 2,3 m x 4,9 m ja se rakennetaan pilareiden varaan. Terassin korkeus etureunasta mitattuna on piirustusten mukaan 1,9 metriä. Pilariperustuksen korkeus on noin puoli metriä ja katteen kaltevuuskulman mukainen lisäkorkeus noin puoli metriä. Teknisen lautakunnan päätöksestä ei ilmene niitä seikkoja eikä säännöksiä, joiden perusteella on määrätty, ettei terassin kate saa ulottua 4 metriä lähemmäksi rajaa. Lautakunta on lausunnossaan todennut päätöksen perustuvan Korkeakosken asemakaavan määräykseen, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 4 metriä. Kun nyt on kuitenkin kyseessä toimenpidelupaa edellyttävä terassi ja sen kattaminen valokatteella, ei sovelleta asemakaavamääräystä vaan Juupajoen kunnan rakennusjärjestystä. Terassin etäisyys naapurin rajasta ei ylitä rakennelman kokonaiskorkeutta. Lisäksi on huomioitava, että terassi rakennetaan asuintalon yhteyteen ja asuintalo jo itsessään on asemakaavan edellyttämää 4 metrin etäisyyttä lähempänä naapurin rajaa. Näissä olosuhteissa terassin katteen ulottuminen samalle etäisyydelle kuin rakennuksen seinä ei tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Toimenpidelupapäätökseen ei ole tullut liittää ehtoa 4 metrin etäisyydestä.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Anita Koskinen ja muut kiinteistön omistajat ovat valittaneet korkeimpaan hallintooikeuteen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä. Valitus ohessa. Korkein hallinto-oikeus pyytää Juupajoen kunnan selvitystä Anita Koskisen valituksesta mennessä. Hallitus toteaa, että Juupajoen kunta tyytyy Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KUNNAN EDUSTAJA KUTSUNTALAUTAKUNTAAN Asevelvollisuuslain 22 :n mukaisesti kunnan tulee nimetä kutsuntalautakuntaan kunnan edustaja ja tälle tarpeellinen määrä varahenkilöitä. Juupajoen nuorten kutsuntatilaisuus on Ruovedellä tai Juupajoella Kunnan edustajana on ollut vuonna 2012 Aarno Niemelä ja varaedustajana Jani Jauhiainen. Nimetään edustaja ja varaedustaja kutsuntatilaisuuteen vuosiksi Nimettiin kutsuntalautakuntaan kunnan edustajaksi Jani Jauhiainen ja varaedustajaksi Aarno Niemelä.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMINEN/ JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TEHTÄVIEN SEURANTARYHMÄÄN Kunnanhallitus Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on tullut voimaan Lain perusteella mm. tulee kuntien maaseutuhallinto koota nykyistä suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Lain mukaan kunnat velvoitetaan eräin poikkeuksin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita, joilla tulee olla vähintään 800 tukihallinnon asiakasta ja tehtävien hoitoon tulee osallistua vähintään 5 henkilöä. Yhteistoiminta-alueella tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kuntien välisen sopimuksen perusteella yhdelle kunnista tai perustettavalle kuntayhtymälle. Juupajoen kunta on neuvotellut osallistumisesta vaihtoehtoisesti pohjoisen puolella olevaan yhteistoiminta-alueeseen, johon kuuluisi yhteensä kymmenkunta kuntaa ja toisaalta kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen, johon kuuluisi pääasiassa ensi vuoden alusta aloittavan terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kuntia. Molemmissa vaihtoehdoissa maaseutusihteeri Marja-Leena Valkeajoen toimipaikka säilyy Juupajoella. Nykyisiin kustannuksiin perustuvan ehdotetun kustannustenjaon perusteella Oriveden isännöimän hallinnon kustannukset olisivat n alhaisemmat kuin ns. pohjoisen alueen vastaavat kustannukset olisivat Juupajoen osalta. Lisäksi toimipisteiden väliset matkat muodostuvat keskimäärin lyhyemmiksi eteläisessä vaihtoehdossa. Vaihtoehtoisten alueiden hallintokustannusten jakoehdotus on esitetty liitteessä n:o 1. Varsinainen yhteistoimintasopimus on valmisteltavana ja se on tarkoitus hyväksyä kunnissa elokuussa. Kunnanhallitus päättää, että Juupajoen kunta liittyy maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Oriveden, Kangasalan, Tampereen ja Pälkäneen kaupunkien ja kuntien kanssa alkaen. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyi sopimuksen maaseutuhallinnon järjestämisestä yhdessä Oriveden, Kangasalan, Tampereen ja Pälkäneen kuntien kanssa. Sopimuksen mukaan Juupajoen kunnanhallitus valitsee maaseutuhallinnon seurantakokoukseen yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. Juupajoen jäsenenä toimi kaudella Aarno Niemelä.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Yhteistoimintasopimuksen 6 mukaan osapuolten välistä yhteistyön toteutumista seurataan vähintään kalenterivuosittain. Seurannasta vastaa kuntien ja tuottajajärjestöjen edustajista koottu seurantaryhmä. Jokainen alueen kunta nimeää seurantaryhmään yhden edustajan ja hänelle varaedustajan. Lisäksi kustakin kunnasta tuottajayhdistykset nimeävät seurantaryhmään yhden yhteisen edustajan ja hänelle varaedustajan. Seurantaryhmän kutsuu koolle Oriveden kaupungin maaseutuhallintoyksikkö ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa vuorovuosin eri puolilla yhteistoiminta-aluetta. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan maaseutuhallinnon seurantakokoukseen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Nimettiin kunnan edustajaksi Aarno Niemelä ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tarja-Riitta Koskinen.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Keskeneräiset aloitteet Antolaina Juupajoen vanhustenkotiyhdistys ry:lle - Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ TOIMIVALTA KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROSTA VAPAUTTAMISESSA Kuntaliitto on lähettänyt kunnille yleiskirjeen koskien toimivaltaa kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa. Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtyy Verohallinnolle alkaen. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan itsellään. Veronkantolakia on muutettu voimaan tulleella lailla (882/2012). Verosta vapauttamista koskevat säännökset ovat lakiin lisätyssä 7 a luvussa. Lainmuutoksen yhteydessä myös termistöä on muutettu siten, että veronhuojennuksen sijasta käytetään termiä verosta vapauttaminen. Verosta vapauttamisella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä, jossa vero- tai maksuvelvollinen vapautetaan osittain tai kokonaan suoritettavasta tai jo suoritetusta verosta. Verovelvollinen tekee verosta vapauttamista koskevan hakemuksen, jonka viranomainen ratkaisee. Hakemus voidaan myös hylätä. Verosta vapauttamista koskevat hakemukset ratkaistaan soveltaen veronkantolain 38 a :ää, jossa mm. säädetään vapautuksen myöntämisperusteista ja valituskiellosta. Oikeuskäytännön mukaan kunnan viranomaisen verosta vapauttamishakemukseen antamaan päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta kuntalain oikaisuvaatimuksella. Jos kunta haluaa pidättää ratkaisuvallan itsellään, kunnan on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle mennessä. Ratkaisuvalta koskee tällöin kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamishakemuksia, jotka tulevat vireille aikavälillä Kunta voi halutessaan pidättää ratkaisuvallan vain toisessa asiaryhmässä. Jos kunta ei ilmoita Verohallinnolle ratkaisuvallan pidättämisestä ao. määräaikaan mennessä, on seuraava mahdollisuus ilmoittamiseen vasta vuonna 2015 koskien ajanjaksoa Jos kunta päättää, että se ei pidätä ratkaisuvaltaa itsellään, kunnan ei tarvitse ilmoittaa asiasta. Ratkaisuvalta siirtyy Verohallinnolle alkaen suoraan lain nojalla. Toimivalta ratkaisuvallan pidättämistä koskevan päätöksen tekemiseen on valtuustolla, jollei valtuusto ole hallintosäännössä siirtänyt toimivaltaansa kunnan muulle viranomaiselle. Ratkaisuvallan siirtyessä Verohallinnolle Verohallinto lähettää kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevan päätöksensä tiedoksi asianomaiseen kuntaan.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus päättää, että Juupajoen kunta ei pidätä itsellään ratkaisuvaltaa kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KUNNAN OSALLISTUMINEN STRATEGIATAKOMO 2013 PIENTEN KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN STRATEGIATYÖN OHJELMAAN Uusi valtuustokausi on käynnistymässä ja tulossa on edellistä kautta haasteellisempi toimintakenttä. Luottamushenkilötoimielinten kokoonpano on uudistunut monessa kunnassa huomattavassa määrin. Lisäksi samaan aikaan palvelutarpeet muuttuvat, kuntatalous kiristyy ja valtakunnalliset reformit pyrkivät uudistamaan kuntasektoria. Tässä tilanteessa vaateet yhteisen vision jakamiselle, tavoitteiden mukaiselle toiminnalle ja punaisen langan löytämiselle ovat ehkä suuremmat kuin koskaan. Kuntaliitto/FCG tarjoaa verkostoprojektina toimivaa pienille kunnille ja kuntayhtymille tarkoitettua strategiatakomo projektia, joka pyrkii vastaamaan näihin vaateisiin. Hankkeeseen osallistuville kunnille tarjotaan tiedollista ja konsultatiivista tukea oman organisaation tai useamman organisaation yhteisen kunta- tai toimialakohtaisen strategian laadintaan, toimeenpanoon ja arviointiin. Strategiatakomo projekti on tarkoitus toteuttaa huhti-syyskuu välisellä ajanjaksolla. Strategiatakomo painottuu strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon sekä strategisen luottamushenkilötyön ja kaksoisjohtamisen kehittämiseen. Keskeisessä roolissa on myös muilta kunnilta saatava vertais- ja benchmarking-tuki omaan strategian laadintaan, strategiseen johtamiseen ja käytettäviin työkaluihin. Näiden tavoitteena on vahvistaa ja kehittää kuntien strategista johtamista, strategiaprosesseja sekä strategian ohjaavuutta johtamisjärjestelmässä. Strategiatakomo tarjoaa kumppanuuskunnille mm: Tukea uuden valtuustokauden strategiseen johtamiseen, strategian uudistamiseen ja toimeenpanoon. Strategiatyöhön liittyvää muutostukea. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhteistyön kehittämistä. Mahdollisuudet hyvien strategiakäytäntöjen ja -työkalujen levittämiseen. Tukea pitkäjänteiseen strategiseen suunnitteluun Strategiatakomo 2013 työmuotoina ovat valtakunnalliset teemakohtaiset seminaarit sekä kuntakohtainen konsultointi. Strategiatakomon projektirahoitus muodostuu kuntien omarahoitusosuudesta ja mahdollisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Kunnan omarahoitusosuus varmistuu lopullisen osallistujamäärän mukaan, mutta on arviomme mukaan enintään alv 24 %.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Projektin organisoinnista ja toteutuksesta vastaa kuntaliittokonserniin kuuluva Finnish Consulting Group yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Ilmoittautuminen hankkeeseen tulee tehdä viimeistään Lisätietoja Strategiatakomo projektista antavat Suomen Kuntaliitosta tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen sekä FCG:sta asiantuntija Anssi Hietaharju ja kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Myös Juupajoella on tarve käynnistää strategiatyö uuden valtuuston kanssa. Kuntauudistusten paineissa on syytä miettiä Juupajoen tulevaisuuden suuntaa ja linjauksia, kunnan vahvuuksia sekä mahdollisia uhkia. Ennen kuntarakennelakiin tulossa olevien selvitysvelvollisuuksien mahdollista käynnistämistä on hyvä paneutua ja keskittyä oman kunnan tärkeiden asioiden kirkastamiseen. Strategiatakomon kautta on mahdollista osallistua keskusteluun muiden vastaavanlaisessa asemassa/kokoluokassa olevien kuntien edustajien kanssa. Verkostohanke tuo laajempaa näkemystä ja hankkeen avulla kunnan oman strategian käytännön työstäminen on ohjattua ja asiantuntijavetoista. Strategiatakomon alustavan työsuunnitelman mukaan hanke sisältää: - yhteinen aloitusseminaari (huhtikuu 2013) asiantuntija-alustukset tutustutaan toisten kuntien strategian laadintaprosesseihin, vertaillaan ja arvioidaan eri kuntien strategioita - kuntakonsultointipäivät (2 kpl) (touko-elokuu 2013) räätälöidään kullekin hankkeen kunnalle oma strategian laadintaprosessi asiantuntija-apu ja alustukset, fasilitointi, kyselyt sekä strategia-asiakirjan työstäminen strategian laadintaprosessin aikana toimintaympäristöanalyysi tuloksena on strategiaehdotus KH, KV - yhteinen päätösseminaari (syyskuu 2013) strategia-asiakirja hyväksytty, miten tästä eteenpäin kokemuksia strategiaprosessista toimeenpanon/jalkautuksen ideointi ja suunnittelu - lisäksi hankkeen aikana on tarkoitus tarjota kumppanuuskunnille ajankohtaista strategia-aiheista kirjallisuutta tukemaan strategian laadintaa ja toimeenpanoa Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu strategiatyön tekemiseen.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus päättää, että Juupajoen kunta osallistuu strategiatakomo hankkeeseen, jonka tukemana käynnistetään kunnan strategiaprosessi. Juha Soikka ei nähnyt tarpeelliseksi osallistumista hankkeeseen. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi, Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ VALTIOVARAINMINISTERIÖN KUTSUMA PARAS -PUITELAIN MUKAISIA YHTEISTOIMINTAJÄRJESTELYJÄ KOSKEVA TILANNEKATSAUSNEUVOTTELU Valtiovarainministeriö kutsui Oriveden, Kangasalan, Pälkäneen, Juupajoen ja Tampereen edustajat tilannekatsausneuvotteluun ministeriöön Puheenjohtajana toimi valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala. Muita läsnäolijoita olivat sosiaali- ja terveysministeriöstä hallitusneuvos Päivi Salo, lääkintöneuvos Jukka Mattila sekä neuvotteleva virkamies VM:stä Anu Hernesmaa. Lisäksi paikalla olivat kunkin kunnan virkamies- ja/tai luottamushenkilöedustajat. Päivi Laajala kertoi tilaisuuden aluksi, että neuvottelun tarkoituksena on saada tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tilanteesta ja Paras - puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden täyttymisestä alueella. Puitelain mukaiset yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa vuoden 2014 loppuun saakka, vaikka puitelain voimassaolo lakina päättyikin vuoden 2012 lopussa. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestelyissä tehdään muutoksia, tulee ministeriön arvioida uusien ratkaisujen puitelainmukaisuutta ja peilata uusia ratkaisuja kuntien aiemmin valtioneuvostolle ilmoittamiin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että se käyttää tarvittaessa puitelain mukaista toimivaltaansa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamassaan yhteistoiminnassa. Valtioneuvosto on tehnyt Tohmajärven kuntaa koskevan velvoittamispäätöksen yhteistoiminnasta. Muiden neuvottelutapausten osalta on päästy puitelain mukaiseen ratkaisuun eikä valtioneuvoston toimivaltaa ole ollut tarvetta käyttää. Näistä joidenkin kuntien ratkaisujen toteutumista päätetyllä tavalla kuitenkin ministeriöiden toimesta seurataan. Hallitusneuvos Päivi Salo kertoi, että uuden sote -järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien, kun puitelain mukaiset yhteistoimintavelvoitteet lakkaavat. Hallituksen jo tekemien linjausten mukaan tavoitteena on laaja integraatio perus- ja erityistason välillä. Laajan perustason tehtävien järjestämisvastuun kantamiseen tarvitaan nykyistä kantokykyisemmät alueet, joilla on vähintään noin väestöpohja. Jos kunnan väestö on vähintään noin asukasta ja sillä on muutenkin riittävä kantokyky, kunnalla voi poliittisten linjausten mukaan olla mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse, mutta näitä palveluita ei ole toistaiseksi määritelty tarkemmin. Tässäkin tilanteessa kunnan tulee kuulua asukkaan sote -alueeseen. Ennen järjestämislain voimaantuloa ei ole tarkoituksenmukaista purkaa olemassa olevia rakenteita. Tällä voidaan estää mm. toiminnan uudelleenjärjestelystä ja henkilöstön siirtämisestä aiheutuvat ongelmat ja kustannusten kasvu. Tilanteissa, joissa kunta päättää yksipuolisesti irtaantua jo toiminnassa olevasta yhteistoiminta-

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ alueesta, on tarpeen suojata muiden yhteistoiminta-alueen kuntien luottamusta puitelain nojalla perustettujen rakenteiden pysyvyyteen ja palvelujen järjestämiseen. Yhden kunnan ratkaisu vaikuttaa muihin kuntiin ja tilannetta on tarvetta tarkastella koko alueen näkökulmasta. Kunnittain käydyssä keskustelussa todettiin seuraavaa: Kangasalan kunnan edustajat kertoivat yhteistoiminta-alueen valmistelusta ja käynnistämisestä kahdessa vaiheessa 2009 ja Vuoden 2011 kesällä Orivesi irtisanoi yhteistoimintaa koskevan sopimuksensa. Isäntäkunta Kangasala irtisanoi tämän jälkeen koko sopimuksen sen jälkeen koska katsoi, että Juupajoen peruspalvelujen hoitaminen ilman Orivettä olisi vaikeaa mm. etäisyyksien vuoksi ja siksi, että Juupajoen terveyspalvelut tukeutuvat suurelta osin Oriveden palveluihin. Kangasala ja Pälkäne jatkavat yhteistoimintaa ja ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että kaikki Pälkäneen kunnan sosiaalipalvelut siirretään vuoden 2015 alusta Kangasalan yhteistoiminta-alueelle. Nyt tätä prosessia on tarkoitus nopeuttaa vuodella. Ympäristöterveydenhuolto on tarkoitus irrottaa kokonaisuudesta, tätä koskevia neuvotteluja käydään parhaillaan. Juupajoen kunnan edustajat kertoivat, että kunta on pienenä, noin 2000 asukkaan kuntana tilanteessa, jossa kunnan terveydenhuollon järjestäminen on avoinna lukien ja tätä kautta kuntalaisten terveyspalvelut ovat vaarantuneet. Kunta on esittänyt Kangasalle sopimuksen jatkoa, mutta Kangasala on siitä kieltäytynyt. Yhteistoimintajärjestelyä on esitetty myös Tampereelle, mutta Tampereen kanta on ollut, että Juupajoen palvelut voidaan hoitaa vain jos Juupajoki liittyisi Oriveteen. Juupajoki yritti myös päästä Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen tuloksetta. Juupajoen kunnan edustajat katsoivat että kunnalla on tulevaisuuden ensisijaisena vaihtoehtona se, että Tampere järjestäisi Juupajoen palvelut osana Tampereen ja Oriveden muodostamaa yhteistoiminta-aluetta. Tämä olisi luontaisin suunta, koska Juupajoen terveyspalvelut liittyvät hyvin olennaisesti Oriveden palveluihin, ja myös muissa palveluissa tukeudutaan Oriveteen. Suurempi yksikkö toisi turvaa myös sosiaalipalveluiden järjestämisessä. Juupajoen valtuusto on seminaarissaan linjannut, että tämän kevään aikana käynnistetään keskustelut Oriveden kanssa kuntaliitosselvitykseen ryhtymisestä. Tämä päätös huomioiden ei olisi järkevää toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja toisaalle. Toisena vaihtoehtona Juupajoki näki sen, että Kangasala järjestäisi Juupajoen terveydenhuollon palvelut vielä yhden vuoden ajan. Ylä-Pirkanmaan tai Jämsän suunnat eivät ole kunnan kannalta toiminnallisia suuntia tai realistisia vaihtoehtoja. Juupajoen toive oli, että valtio tukisi alueen tilanteen selvittämistä. Tampereen kaupungin edustajat kertoivat, että kaupunki ymmärtää Juupajoen tilanteen, mutta omasta näkökulmastaan Juupajoen palveluiden järjestäminen olisi haasteellista jo kuntien suuren kokoeron ja välimatkan vuoksi. Juupajoki ei kuulu

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Tampereen kaupunkiseutuun, ja Juupajokeen nähden Tampereen palvelutaso on täysin erilainen. Tällöin palveluiden järjestäminen yhdenmukaisin perustein olisi vaikeaa. Myös demokraattinen ohjausmalli voisi olla haasteellista muodostaa. Tampereen edustajat katsoivat, että Juupajoen yhdistymisellä Oriveteen myös Juupajoen palvelut voitaisiin järjestää. Osa Oriveden sosiaalihuollon palveluista on siirtynyt Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 alusta, ja muut sote -palvelut siirtyvät vuoden 2014 alusta lukien. Oriveden kaupungin edustajat toivat esiin, että käytännössä yhteistoimintavalmistelut ensi vuoden osalta Tampereen kanssa ovat jo erittäin pitkällä, eikä valmisteluja ole millään tavalla järkevää keskeyttää. Juupajoen osalta kysymys on yhden vuoden järjestelystä. Liitosselvitykseen Juupajoen kanssa suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan ratkaisun tulisi tukea tulevaa kuntarakenneratkaisua. Pälkäneen kunnan edustajat kertoivat, että kunta täyttää puitelain mukaiset velvoitteensa Kangasalan kanssa. Jatkoa Kangasalan kanssa valmistellaan pitkälti vanhalta pohjalta ottaen huomioon sosiaalihuoltoa koskeva yhteistoiminnan laajentuminen. Neuvottelun yhteenveto: Puheenjohtaja totesi keskeisen kysymyksen olevan se, että Juupajoen kunnalle tulee löytää kestävä ratkaisu jolla sen palvelut turvataan vuoden 2014 ajan. Vaikka Juupajoki ja Orivesi ryhtyisivät selvittämään yhdistymistä, ei sillä pystytä turvaamaan Juupajoen palveluita vielä tulevana vuonna. Jotta kuntaliitos voisi ratkaista Juupajoen palvelut tulevan vuoden alusta lukien, tulisi kuntien tehdä yhdistymispäätös heti ja valmistella palvelujen järjestäminen Juupajoelle niin, että palvelut toimivat Juupajoella jo vuoden 2014 alusta lukien. Keskusteltiin eri etenemisvaihtoehdoista. Puheenjohtaja totesi, että kaikkien neuvotteluun kutsuttujen kuntien tulee toukokuun 2013 loppuun mennessä ilmoittaa valtiovarainministeriölle valtuustotasoisin päätöksin näkemyksensä siitä, kuinka alueen tilanne ratkaistaan ja kuinka sote -palvelut Juupajoella vuoden 2014 alkaen järjestetään. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi Valtiovarainministeriön kanssa käydyn neuvottelun sekä kokouksessa annettavan selvityksen asian jatkovalmistelusta. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan, joka tytäryhtiöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Luonnos Juupajoen kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomukseksi vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä n:o 2. Toimintakertomukseen sisältyy konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä niihin liittyviä tunnuslukuja. Esityslistan liitteenä n:o 3 ovat tuloslaskelman toteutumavertailu ja toteutumavertailu tulo- ja menolajeittain. Tilikauden tulos on ,04 euroa alijäämäinen. Tuloslaskelmassa tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,96 euroa, jonka jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,08 euroa. Tilinpäätös on selkeästi talousarviossa arvioitua heikompi. Heikon tuloksen merkittävimpinä tekijöinä ovat verotulojen romahtaminen ja menojen ylitykset erityisesti perusterveydenhuollossa.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Verotulokertymä jäi n. 10 % talousarviossa arvioitua pienemmäksi eli n euroa alle arvion, jossa laskua vuoden 2011 verokertymämäärään on peräti 6 %. Verokertymä on viimeksi vuonna 2007 ollut tilinpäätösvuotta heikompi. Verotulot kokonaisuudessaan olivat tilinpäätösvuonna 5,5 milj. euroa. Selvityksen perusteella kunnan verotulojen heikkoon kehitykseen ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät: - yhteisöverojen osalta kuntien jako-osuus laski vuoden ,99 %:sta vuoden ,34 %:iin. Tämä selittää yhteisöveron tilityksen tippumisesta suuren osan. - yhteisöveron koko kertymä on laskenut vuodesta 2011 ennakoitua enemmän kaikilla veronsaajilla suhdannetilanteesta johtuen - kunnan oma jako-osuus kuntien saamasta ryhmäosuudesta on laskenut kohtuullisen paljon vuodesta 2011 vuoteen marraskuun tilityksissä kunnilta perittiin takaisin vuosien yhteisöveroa silloisten jako-osuuksien mukaisesti, koska Verohallinto joutui palauttamaan verovelvollisen maksamia veroja kyseisiltä vuosilta noin 350 milj. euroa. Juupajoen osuus palautuksesta on n euroa - kunnallisveron osalta Juupajoelle on vuoden 2011 aikana tilitetty edellistä vuotta enemmän kuluvan vuoden veroja, joka on oikaistu marraskuussa 2011, mikä on ollut n euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (johtuu kunnan kehityksestä epäsuotuisaan ja ennakoitua huonompaan suuntaan esim. asukasluku, verotulot) - lisäksi joulukuussa oikaistiin koko kuntaryhmän jako-osuutta alemmaksi, koska vuodelta 2011 verotettavien pääomatulojen määrä osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja tästä syystä valtion tuli saada suurempi osuus verotuloista, tämä oikaisu oli Juupajoen osalta n euroa - kiinteistöverojen osalta ei erityistä poikkeamaa. Valtionosuudet kertyivät ennakoidusti ja niiden kokonaismäärä on 4,7 milj. euroa. Toimintamenot ylittyivät eurolla ollen kokonaisuudessaan ,61 euroa. Toimintamenojen kasvu vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna on 8 %. Toimintatuloja kertyi euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintatulojen kokonaismäärä on ,59 euroa. Talousarvion ylitykset aiheutuivat merkittävimmin yhteistoiminta-alueen järjestämästä perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollon (lääkärien vastaanotto, päivystys, vuodeosastohoito, röntgen, hammashuolto, mielenterveystoimisto) menojen ylitys on n euroa. Koko sosiaali- ja terveystoimen ylitys on n euroa. Terveydenhuollon kustannusten nousuun vaikuttivat Oriveden terveyskeskuksen vuodeosaston tilapäisratkaisut ja evakkotilat. Hoitopäivän hinta nousi tilausvaiheen