Rajat on tehty ylitettäviksi

Transkriptio

1 Rajat on tehty ylitettäviksi Kolarctic ENPI CBC -hankkeita

2 YHTEISTYÖN TUULET PUHALTAVAT POHJOISESSA - KUTEN ENNENKIN Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän lähialueiden ihmiset ja yhteisöt hakevat kehittämismahdollisuuksia yhteistyöstä. Piilevät mahdollisuudet ovat omalla alueellamme - missäpä muuallakaan. Euroopan Unioni tukee ulkorajoillaan tehtävää yhteistyötä, jolla parannetaan rajan tuntumassa olevien alueiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Esitämme tässä muutamia esimerkkejä siitä miten pohjoisessa hyödynnetään naapuriapua valtakunnanrajojen ylitse. Kolarctic ENPI CBC-ohjelma on toteutettu vuosina Ohjelma-alueeseen kuuluu Norjan kolme pohjoisinta maakuntaa, Ruotsin Norrbotten, Suomen Lappi ja Venäjän Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen piiri. Rajoittuvia alueita, jotka ovat mukana tietyin ehdoin, ovat Västerbotten, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta. Kolarctic ENPI CBC-ohjelma on rahoittanut kaikkiaan 51 hanketta. Seuraavilla sivuilla esitellään niistä esimerkkejä. Kolarctic ENPI CBC-ohjelman nyt päättyessä valmisteilla on kaudelle Kolarctic CBC-ohjelma, joka on jätetty EU-komission käsiteltäväksi kesäkuussa Lisätietoja: (päättyvän, tässä esiteltävän ohjelman sivut) (kauden ohjelman sivut

3 HARAKOILLE LÄMMITTÄMINEN ON MENNYTTÄ AIKAA Kolarctic-alueella on pitkä kokemus siitä miten lämmitysenergian käyttöä säädellään. Siihen on ollut aina pakko, mutta menetelmät kehittyvät. Ikkunoiden availu liian kuumuuden hälventämiseksi ei ole enää tätä päivää. Lämmönhukka rakennusten kattojen kautta on mennyttä aikaa. Tänään pystytään tarkkaan selvittämään, miten erilaiset lämmitysenergian käyttöön liittyvät ratkaisut vaikuttavat - tai tulisivat vaikuttamaan rakennuksen energiankulutukseen. Yllä mainitut asiat ovat jo tuttuja suomalaisille, nyt on aika viedä energian käytön hallinnan osaamista myös naapurimaihin. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän energia-alojen vahvuudet ovat erilaiset. Esimerkiksi Suomen vahvuus on rakennusten energiatehokkuutta edistävän teknologian käytössä ja kehittämisessä. Näitä vahvuuksia voidaan yhdistää kaikkien eduksi. Hankkeet ENERU ja HePuPro ottavat parhaat puolet irti Kolarctic-alueen energiaosaamisesta. ENERU-hankkeen esimerkkikohteina käytettiin julkisia rakennuksia Kantalahdessa ja Kirovskissa. Hankkeen työryhmä teki kohteisiin energiakatselmuksen ja selvitti, mitä voitaisiin saada aikaan energiasaneerauksen eri menettelyillä ja energian käytön hallintaa tehostamalla. Heat Pump Promotion-hanke eli HePuPro tutustutti osanottajia lämpöpumpputeknologiaan. Hankkeiden HePuPro ja ENERU päätoteuttajana toimi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja:

4 LOHENKALASTUKSEN SÄÄNTELYN POHJAKSI TIETO, EI LUULO Kolarctic Salmon-hanke yhdisti nykyaikaisen tutkimuksen ja rannikon lohenkalastajien perimätiedon. Sen tuloksena saatiin entistä parempaa tietoa Atlantin lohikantojen hallintaa ja kalastuksen sääntelyä varten. Ilman paikallisia kalastajia emme olisi voineet saada sellaista aineistoa kuin nyt saimme. Monet heistä ovat kalastaneet teini-ikäisestä asti, he tietävät missä kalat kulloinkin ovat Hankeasetelma oli uudenlainen. Siinä oli mukana kalastusviranomaisia ja tutkimuslaitoksia Suomesta, Norjasta ja Vejäjältä, ja kalastajia Vienanmereltä ja Pohjois-Norjasta. Kaikki työskentelivät yhteisen päämäärän hyväksi sanoo hankkeen vetäjä Tiia Kalske Finnmarkin maaherranvirastosta. Hankkeen maantieteellinen alue oli valtava. Lännessä se ylsi Lofooteille ja idässä Nenetsiaan, Pechora-joelle saakka. Kerätyn aineiston määrä on ennennäkemätön. Tutkijat jalkautuivat yli 200 joelle pyydystämään poikasnäytteitä. Noin 90 kalastajaa keräsi näytteitä rannikkoalueiden täysikasvuisista kaloista. Tutkijoidemme mukaan sekä alueen laajuudella että näytteiden määrällä mitattuna tämä on kattavin lohikantoihin kohdistunut geenitutkimus sanoo Tiia Kalske. Hankkeen vetäminen kolmen maan yhteisesti toteuttamana ei ole ihan yksinkertaista.

5 Tiia Kalskeen mukaan työ sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Tutkijat olivat omistautuneita hankkeelle, he halusivat tuottaa hyviä ja tieteellisesti kestäviä tuloksia. Työskentelykulttuureissa on tietysti eroja, mutta kaikki meni hyvin, varmaan siksi että koimme meillä olevan yhteinen päämäärä. Yksi hankkeen tavoite oli selvittää eri lohikantojen vaellusmallit: missä ja milloin ne liikkuvat Barentsinmerellä ja Vienanmerellä. Tämä edellytti alueen lohikantojen geenien kartoittamista. Tämä tieto on lohikantojen sääntelyn kannalta tärkeää, koska noin 200 eri joen lohikantaa vaeltaa samanaikaisesti pohjoisten rannikkojen tuntumassa. Kalastuksen sääntely tässä tilanteessa on todellinen haaste maiden kalastusviranomaisille. Tutkijat tekivät myös kartoituksen koko alueen lohiresursseista, nojaten tietoihin hankkeen aikana saaduista saaliista. Tulokset ovat viranomaisten saatavana kussakin maassa ja niitä käytetään aineistona kun keskustellaan kalastuksen tulevasta sääntelystä. On tärkeää saada tieteellisesti luotettavaa ja yhteistyössä laskettua dataa. Hankkeen tuloksista käy ilmi esimerkiksi että Venäjän lohijoissa kasvaneiden kalojen pyyntimäärät Norjan rannikolla ovat pienempiä kuin on tähän saakka luultu, Tiia Kalske kertoo. Kasvatusaltaista karkaavat yksilöt voivat muodostaa uhan luonnonlohikannoille Kolarctic ENPI CBC-ohjelman alueella. Hankkeen aikana oli tilaisuus tutkia karanneiden lohien määrää eri osissa Norjan rannikkoa. Tutkimuksen kohteena oli myös ilmaston muutoksen kuten meriveden lämpötilan vaikutus joihinkin lohikantoihin. Hankkeen pohjalta tuotettiin 20 tutkimusraporttia. Meillä oli hankkeessa tosi suuria kysymyksiä vastattavanamme, ja Kolarctic ENPI CBC-rahoitus mahdollisti niihin vastauksien löytämisen sanoo Tiia Kalske. Hankkeen nimi: Kolarctic salmon Trilateral cooperation on our common resource; The Atlantic salmon in the Barents region Päähakija: Fylkesmannen i Finnmark - FMFI), Vadsø, Norja Partnerit: Havforskningsinstituttet (Merentutkimuslaitos) Tromssan yksikkö, Norja Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Tromssa, Norja The Knipovitch Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO), Russia Turun yliopiston Kevon tutkimusasema, Utsjoki, Suomi Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitos RKTL, Tenon tutkimusasema, Utsjoki Hankkeen kokonaiskustannukset Yhteistyö on ainoa keino saada luotettavaa tietoa Atlantin lohikannoista, niiden sääntelyn, kalastuksen hallinnan ja suojelun pohjaksi

6 Hey, Gagarin Venäjältä esiintyi Connecting Young Barents-hankkeen konsertissa Torniossa. Kansikuvassa Johannes Kastanja Inarin kunnasta esiintyy Murmanskin Ledokol-klubilla Connecting Young Barents (CYB) Päähakija: Socium+, Venäjä Partnerit: Inarin kunnan nuorisotoimi; Murmanskin alueen nuorisotalosäätiö (Venäjä); Altan kunta (Norja); Tornion kaupungin nuorisotoimi Hankkeen kokonaiskustannukset: THE ARCTIC IS COLD, BUT IT S HOT Nuoret ovat pääosassa hankkeessa Connecting Young Barents (CYB). Hanke on luonut areenan nuorille muusikoille ja kuvaajille. Hankkeen tuloksena on kohtauspaikka jossa alueen eri maista tulevat nuoret luovien alojen yrittäjät voivat ilmaista itseään, esitellä töitään Barentsin alueella, tarvitsematta muuttaa maidensa suurkaupunkeihin. CYB on koonnut nuoria yhteen musiikkifestivaaleille, valokuva- ja taidenäyttelyihin sekä nuoriso-ohjaajien kokoontumisiin. - On ollut suurenmoista olla mukana tässä toiminnassa. Minulla on kokemusta erilaisista hankkeista ja voin epäröimättä sanoa että tämä hanke on suosikkini. Osallistujista tuli enemmän kuin työtovereita: heistä tuli ystäviä! Ja mukavaahan nuorten kanssa työskentely on aina, sanoo projektipäällikkö Irina Ivanova Kun CYB lähti käyntiin, oli tavoitteena luoda suosittu ruohonjuuritason verkosto, jossa nuoret saavat antaa panoksensa alueen kulttuurielämään; tehdä jotakin joka toivottavasti johtaa siihen että heillä on paremmat mahdollisuudet jäädä asumaan alueelle. Nämä nuoret tarvitsevat työkaluja ideoidensa toteuttamiseen, paikan niiden esittelyyn, oppia siihen miten niitä hyödynnetään, ja yhteistyöareenan jossa voivat tutustua naapurimaiden samanhenkisten nuorten tekemisiin. - On tärkeää että alueen nuorten silmät avautuvat sille, mitä mahdollisuuksia omalla alueellamme on.

7 TUTTUJEN KASVIEMME UUDET MAHDOLLISUUDET Timotei, nurminata, mustikka ja väinönputki ovat mukana kasvivalikoimassa, jonka mahdollisuudet kiinnostavat kasvinviljelyn tutkijoita. Norjan, Suomen ja Venäjän pohjoisosat ovat samassa asemassa siinä suhteessa että alueelle geneettisesti sopeutuneita viljelykasvilajeja on vähän, jos lainkaan. Viljelyn, geneettisen vaihtelun ja tuotantomenetelmien tuntemus ovat tarpeen jotta viljeltäviä lajikkeita voidaan toivoa löytyvän tai kehittyvän. Hankkeessamme pyritään siihen että alueella jo olevia kasvilajeja voitaisiin hyödyntää entistä paremmin elintarvike- ja luonnontuotteiden tuotannossa sanoo projektinvetäjä Eivind Uleberg Norjan Bioforskista. Bioforsk on ympristön ja maatalouden tutkimuslaitos ja sillä on Tromssassa kasvinviljelyynkin erikoistunut yksikkö. Eivind Ulebergin tarkoittama hanke on nimeltään suomeksi suurinpiirtein Barentsin alueen kasviresurssien tutkimus ja hyödyntäminen. Siinä on mukana alueen parhaat tämän alan toimijat, siis MTT Suomesta ja Venäjän kasvitieteen tutkimuslaitos, ns. Vavilov-instituutti, sen Murmanskin yksikkö. Halusimme säilyttää pohjoiselle alueellemme geneettisesti sopeutuneiden kasvien perimän ja käyttää niitä hankkeemme tutkimuksissa. Hankkeessa on tehty - lyhyesti sanottuna - muun muassa viljelykokeita. Samalla hanke tietysti lujittaa pohjoisten maatalouden tutkimusyksikköjen yhteistyötä sanoo Eivind Uleberg. Development and cultivation of local plant resources in the Barents region Päähakija: Bioforsk, Norja Partnerit: MTT Agrifood, Suomi; Vavilov-instituutti, Venäjä Hankkeen kokonaiskustannukset: Hankkeella on kaksi painopistettä. Paikallisista kasveista halutaan ensinnäkin siemeniä. Esimerkiksi Pohjois-Venäjän oloihin sopeutuneet nurminatan ja timotein kannat halutaan Venäjällä ylläpidettävään virallisten siemenkasvien luetteloon. Tämä toisi lisää mahdollisuuksia Pohjois-Venäjän maatalouteen. Toiseksi, hanke on tutkinut mustikan ja väinönputken viljelyn mahdollisuuksia. Hankkeen tulokset ovat olleet paremmat kuin toivoimme, sekä tulosten että yhteistyön onnistumisen puolesta summaa Eivind Uleberg

8 Kolarctic ENPI CBC ohjelma on rahoittanut 51 hanketta. Niissä on tutustuttu naapurimaiden asukkaisiin, toteutettu kehittämistoimia joihin on ollut molemminpuolista tarvetta, pyritty vastaamaan yhteisiin ympäristöön liittyviin haasteisiin ja ympäristöuhkiin. Niissä on myös pidetty hauskaa, pelattu pallopelejä, järjestetty näyttelyitä ja muita tapahtumia. Kaudelle laadittu ohjelma Kolarctic Cross Border Cooperation on parhaillaan EU-komission käsiteltävänä. LISÄTIETOJA: