s e u d u l l i s t a y h t e i s t y ö t ä ra j a t t o m a s t i 1 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s e u d u l l i s t a y h t e i s t y ö t ä ra j a t t o m a s t i 1 / 2 0 0 7"

Transkriptio

1 s e u d u l l i s t a y h t e i s t y ö t ä ra j a t t o m a s t i 1 / Päijät-Hämeen maakunnan PARASta kaikille kunnille -hankkeen julkaisu.

2 Palapeli kootaan yhteistyöllä Väestö ikääntyy ja väkiluku vähenee syntyvyyden alenemisen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähitulevaisuudessa on yhä haasteellisempaa löytää koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa erilaisiin ammatteihin. Jos maakunta ei saa uutta työvoimaa, niin jo viiden vuoden kuluttua kahden eläkkeelle jäävän työt tekee yksi työntekijä. Miten palvelut järjestetään uudella tavalla niin, että tämä henkilö selviytyy tehtävästään normaalein ponnistuksin? Miten taataan, että peruspalvelut pysyvät laadukkaina tulevaisuudessakin, sillä julkisten palveluiden käyttäjäkunta tulee olemaan entistä laatutietoisempaa. Palveluiden tuottamistapoihin tehtävillä muutoksilla ennakoidaan näitä uusia tarpeita ja kulutustottumuksia. Haasteisiin vastaa valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen tavoitteena on kannustaa kuntia löytämään keinoja, joiden avulla lakisääteiset palvelut tuotetaan taloudellisesti ja riittävän laadukkaasti. Kunnan perustehtävänä on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista kaikissa olosuhteissa. Väestörakenteen muuttuminen ja kuntatalouden nopea heikkeneminen vaativat väistämättä muutoksia sekä rakenteissa että toimintatavoissa. Jokaisen kunnan on selvitettävä elokuun 2007 loppuun mennessä, miten palvelut järjestetään tulevaisuudessa ja kuinka saavutetaan taloudellinen tasapaino. Päijät-Hämeen 12 kuntaa ovat päättäneet, että kuntaliitosten sijasta palvelut pyritään ensisijaisesti hoitamaan yhteistyönä. Tällä hetkellä tutkitaan, miten palvelut on mahdollista toteuttaa kuntien kesken. Tämä lehti kertoo Sinulle siitä, miten palvelurakennemuutoksen haasteisiin pyritään vastaamaan Sinun kotikulmillasi. Jaana Simola Paras-hankkeen pääsihteeri Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Keväällä 2005 Valtioneuvosto käynnisti PARAShankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Sen tavoitteena on taata kuntien elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys sekä laadukkaat ja saavutettavat palvelut. Elokuun 2007 loppuun mennessä kaikkien Suomen kuntien on annettava selvitys siitä, kenen kanssa ja miten ne tulevat tekemään yhteistyötä. Uudistuksen toteuttamiseksi on säädetty puitelaki, joka antaa kunnille raamit, joiden pohjalta syntyy alueellisia erityispiirteitä vahvistava kunta- ja palvelurakenne. Kunta- ja palvelurakenneuudistus pitää toteuttaa siksi, että 1) palvelut voidaan turvata kansalaisille tulevinakin vuosina. 2) demokraattinen kuntajärjestelmä säilyy. 3) toiminnalle luodaan taloudelliset edellytykset jatkossakin. Lähde: 36,95% Päijät-Hämeen kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Jos huomioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät, luku on 50,5 %. 2 Sosiaali - ja terveydenhuolto Tekninen toimi kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallinto Sivistys Päijät-Hämeen kuntien menojakauma. Yli 65-vuotiaiden osuus Päijät-Hämeen väestöstä. Perusterveydenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Päijät-Hämeessä.

3 Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto käynnistivät palvelurakenneuudistusprojektin, jonka toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat. Joulukuun lopussa 2008 päättyvän hankkeen tavoitteena on selvittää kuntien palvelutuotannon yhteistyömahdollisuuksia ja -menetelmiä sekä tehdä ehdotukset kuntien vastuulla olevien palveluiden toteuttamisesta ja järjestämisestä. Uudistushankkeen aikana pyritään ratkaisemaan 1) mitkä palvelut voidaan tuottaa paikallisesti 2) mitkä seudullisesti tai maakunnallisesti 3) mitkä palvelukokonaisuudet on mielekästä tuottaa jopa laajemmalla aluejaolla Päijät-Hämeen kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että * kuntien yhdistäminen ainoana keinona ei paranna kuntasektorin rahoituskriisiä. * kunnallisten toimijoiden määrää vähennetään ja toimintarakenteita selkeytetään taloudellisuuden että tehokkuuden lisäämiseksi. * kuntalaisten arkiseen turvallisuuteen liittyvät tehtävät ovat tulevaisuudessakin osa kunnallishallintoa. * on etsittävä uusia keinoja ja kannusteita asukkaiden omavastuisuuden ja velvollisuudentunteen lisäämiseksi, sillä tulevaisuudessa yhteiskunta ei kykene tarjoamaan kaikkia niitä palveluita ilmaiseksi, joita kansalaiset ovat tottuneet saamaan. Päätavoite Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistushankkeen päätavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin turvaaminen. Keskeisin toimintatapa on kunnallisten palveluiden yhteinen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen. Jos kuntien omat kehittämissuunnitelmat osoittavat, että kuntaliitos naapurin kanssa on järkevää, niin nyt tehtävä suunnittelutyö ei ainakaan estä sitä. Kuntaliitosten toteuttaminen ei ole hankkeen ensisijainen tavoite. Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikataulu syksy 2005: kuntien näkemyksiä selvittänyt aluevaihe helmikuu 2006: puitelakiesityksen laatiminen aloitettiin alueiden raporttien pohjalta kesäkuu 2006: poliittinen sopimus uudistuksen toteutuksesta valmistui ja hyväksyttiin syyskuu 2006: hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntajakolain muuttamisesta helmikuu 2007: puitelain voimaantulo elokuu 2007: mennessä kuntien on tehtävä selvitykset vireillä olevista mahdollisista kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä suunnitelmat niiden toteuttamisesta joulukuu 2007: mennessä kuntien on tehtävä päätökset vuoden 2009 alussa tehtävistä kuntajaon muutoksista vuonna 2009: valtioneuvosto esittää eduskunnalle selvityksen puitelain tavoitteiden toteutumisesta * nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja rohkeiden uudenlaisten järjestämis- ja tuottamistapojen etsiminen ja muutostyö on aloitettava heti. Lähde: joulukuu 2012: puitelain voimassaolo päättyy Kunta- ja palvelurakenteen muutokset tulisi olla toteutettuina puitelain voimassaoloaikana eli viimeistään vuoden 2013 alusta. Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus 3

4 Kuntayhteistyö lisää seudullista päätöksentekoa Seutuhallitus Seutuvaltuusto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Seutuvaltuusto valitsee seutuhallitukseen 12 jäsentä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan Lahden kaupungin valitsemista jäsenistä. Varapuheenjohtajan tehtävät kiertävät kunnittain ja toimikausittain kuntien aakkosjärjestystä noudattaen. Seutuyhteistyöstä päättävä ylin julkisoikeudellinen luottamushenkilöelin on 43jäseninen seutuvaltuusto. Sen päätösvallan perusteista säädetään seutuyhteistyökokeilulaissa. Yhteistyökuntien kunnallisvaltuustot valitsevat keskuudestaan seutuvaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Päijät-Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 39-jäseninen maakuntavaltuusto. Se vastaa maakunnallisesta päätöksenteosta sekä aluekehityksen ja -suunnittelun poliittisista linjauksista ja edunvalvonnan ja yhteistyön järjestämisestä. Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen. Siihen kuuluu neljätoista jäsentä, vähintään yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. * toteuttaa seutuvaltuuston sille ohjaamat asiat * valmistelee seutuvaltuuston käsittelyyn tulevat asiat, tekee niitä koskevat esitykset sekä hoitaa niiden täytäntöönpanon. * seutuvaltuuston tehtävät koostuvat yhteistyökunnilta siirrettävistä tehtävistä sekä seutuyhteistyökokeilulain perusteella valtion viranomaisilta siirrettävistä tehtävistä. * hyväksyy maakuntasuunnitelman sekä sitä toteuttavat kehittämisohjelmat ja maakuntakaavat * ohjaa Päijät-Hämeen liiton toimintaa ja hyväksyy liiton tilinpäätöksen * valmistelee asiat maakuntavaltuustolle ja panee ne täytäntöön * vastaa kehittämisohjelmien ja maakuntastrategian toteuttamisesta sekä maakunnan kehittämisrahojen käytöstä * vastaa maakuntakaavan valmistelusta ja sen toteuttamisesta Maakunnan yhteistyöryhmä Päijäthämäläinen päätöksentekomalli perustuu läpinäkyvyyteen Palvelurakenneuudistukseen liittyviä päätöksentekorakenteita sekä demokratian toteutumista pohtinut työryhmä toteaa, että * hyvä hallinto edellyttää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, vastuun selkeyttä ja tilivelvollisuutta. * poliittisella johdolla tulee olla valmiutta ja halua uudistuksiin sekä vahvaa sitoutumista linjausten ja päätösten toteuttamiseen. 4 * poliittisen päätöksentekojärjestelmän tehokkuutta ja kannustavuutta tulee vahvistaa. * päätöksentekomalli ei voi perustua vain rakenteisiin ja laajaan luottamushenkilöhallintoon. * kansalaisille pitää taata mahdollisuus päätöksentekoon sekä palveluiden toimivuuteen vaikuttamiseen ja keskusteluun päättäjien kanssa. seudullinen päätöksenteko * päätöksenteosta syrjäytymistä tulee ehkäistä, ja siksi eri ikäluokille, sukupuolille, pienille väestöryhmille sekä kuntien reuna-alueilla asuville pitää taata tasavertaiset vaikuttamismahdollisuudet. Lähde: Yhteenveto palvelurakenneuudistusprojektin työ- ja teemaryhmien raporteista Yhteistyöryhmä sovittaa yhteen EU-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sekä kohdentaa varat maakunnassa eri viranomaisten päätettäväksi. * Yhteistyöryhmään kuuluvat maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot, alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmässä voi myös olla pysyviä asiantuntijoita.

5 Seutuvaltuustosta merkittävä suunnannäyttäjä Läpinäkyvyyttä kunnallishallintoon keilulain perusteella valtion viranomaisilta siirtyvien tehtävien hoitoon, seutuvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen sanoo. Seutuvaltuuston pitää ottaa entistä vahvempi seudullisen toimijan poliittinen rooli. Toivon, että seutuvaltuusto on merkittävä suunnannäyttäjä nyt, kun kunnat kehittävät ja toteuttavat tulevaisuuden palveluiden tuottamista. Valtuuston tärkein rooli on lisätä kuntien päättäjien yhteistyötä sekä vaikuttaa yhteisen tahtotilan saavuttamiseen. Seutuvaltuuston rooli vahvistui, kun seutuhallinto laajeni lähes koko maakuntaan. Yhteistyön piiriin tulivat Hämeenkoski, Heinola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Seutuvaltuustossa kuntia edustavat niiden johtavat päättäjät, ja se tekee siitä merkittävän poliittisen foorumin. Seutuvaltuusto on seutuyhteistyöstä päättävä ylin luottamushenkilöelin. Meidän työmme keskittyy yhteistyökunnilta siirtyvien toimintojen sekä seutuyhteistyöko- Nykyinen kuntien hallintomalli on liian monikerroksinen. Tulevaisuudessa hallintomuodot pitää rakentaa ymmärrettäviksi, yksinkertaisiksi ja läpinäkyviksi. Valtuustoilla tulee olla strategisesti merkittävissä tehtävissä selkeämpi päätöksentekoon vaikuttava ohjaustehtävä. Koska hallintojärjestelmät ovat monimutkaisia, vastaavat luottamushenkilöt entistä vähemmän muun muassa siitä, mihin suun- taan palvelut kehittyvät organisaatioissa, joiden päätöksentekoon valtuutetut eivät juuri pääse vaikuttamaan, maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari toteaa. Päijät-Hämeessä, asukkaan maakunnassa, 12 erilaista kunnallishallintoa tuottaa ja maksaa palveluita, joita voivat käyttää pääasiassa vain oman kunnan asukkaat. Enemmän kuin itsenäisyydestään, kuntien tulee olla huolissaan siitä, mikä on niiden todellinen kyky tuottaa palvelut nopeasti ja voimakkaasti muuttuvalla väestörakenteella. Uskon, että Lahden yhteyteen syntyy lähitulevaisuudessa laajempi yhteisiä palveluita tuottava organisaatio. Se tulee järjestämään palvelutuotannon huomattavasti toisella tavalla kuin nyt, sillä ennusteiden perusteella tiedämme, etteivät nykyrakenteet riitä tulevaisuuden palveluiden tuottamiseen. Maakunnan kaikkien päättäjien tulee pitää meneillään oleva kehittämisprosessi läpinäkyvänä, kuunnella toisiaan, hankkia ja jakaa tietoa sekä tukea avoimen ja aidon vuoropuhelun ilmapiiriä. seudullinen päätöksenteko 5

6 Lautakuntien päätösvalta säilyy Monista asioista päätetään maakuntavaltuustossa, maakuntahallituksessa tai erilaisissa yli kuntarajojen menevissä työryhmissä. Laajasta yhteistyöstä huolimatta kuntien lautakunnilla on se viimeinen sana sanottavanaan useasta tärkeästä asiasta päätettäessä. Leila Perkiö Seudullisesta yhteistyöstä huolimatta kunnissa päätetään vielä monista asioista. Me huolehdimme muun muassa siitä, miten opetukseen ja kulttuuriin varatut resurssit jaetaan. Vastaamme päivähoidosta, perusopetuksesta ja lähiliikuntapaikoista, kuten uimahallista, kentistä, laduista ja nuorten kokoontumispaikasta sekä vaikkapa paikallisten museoiden asioista, sanoo Leila Perkiö Padasjoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Martti Aslamaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen, sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa Peruspalvelukeskus huolehtii läntisen perusturvapiirin kuntien perustason sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta lasten päivähoidon palveluita, joista vastaavat kuntien sivistystoimet. Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos perustettiin Hollolan kunnan organisaatioon. Tässä yhteydessä melkein kaikki perusturvalautakunnassamme käsiteltävät asiat siirtyivät peruspalvelukeskus Oivaan. Kärkölän oma perusturvalautakunta käsittelee pelkästään viime vuoden perusturva-asioita koskevat valitukset ja oikaisut. Kärkölän kunnan edustajina tilaamme peruspalvelukeskukselta palveluja, joita Oiva tuottaa kohtuuhintaan. Esimerkiksi omaishoidontuki nousee Kärkölässäkin samalle tasolle kuin muissa kunnissa, toteaa Kärkölän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Martti Aslamaa. Arto Hottola Palvelurakenneuudistuksen myötä palveluiden tuottaminen etääntyy kuntalaisesta, ja niin on ehkä tapahduttavakin, jotta riittävä tuotannon tehostuminen ja kustannussäästöt saavutetaan. Lautakunnan on kuitenkin - palveluiden tilaajana - pystyttävä päätöksillään ja toimillaan takaamaan, että asukkaat tuntevat olonsa palveluiden saatavuuden suhteen turvatuksi ja mahdollisimman tasa-arvoiseksi. Teknisen toimialan laajuuden vuoksi pohdittavaa ja päätettävää lautakunnalla riittää jatkossakin, eikä päätösten merkitys suinkaan vähene, toteaa Hollolan teknisen lautakunnan puheenjohtaja Arto Hottola. Ilpo Ylikoski Vaikka oppilaat voivat käydä lähinnä kotiaan olevaa koulua kuntarajoista huolimatta, esi- ja perusopetus ovat lähipalveluja, jotka haluamme hoitaa hyvin. Voimavarat tulee saada paremmin yhteiseen käyttöön, ja paikallisten palveluiden pitää säilyä järkevinä ja tasapuolisina. Palvelut voidaan jakaa ja keskittää seudullisesti. Esimerkiksi erityisopetuksen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen toteuttaminen yhteistyössä on mielekästä ja kaikkien etu, toteaa Heinolan koulutuslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ylikoski. Merja-Liisa Kerkkä Lautakuntien jäsenet ovat kuntalaisten ääniä. Lautakuntia tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä vain niiden avulla säilytetään päätöksenteko lähellä asukkaita. Lautakunnissa luodaan linjaukset, joiden varaan rakennetaan järkevät ja suunnitelmalliset palvelut. Kun tulevaisuuden haasteet ja niihin käytettävät varat jaetaan eri lautakuntien vastuille, saadaan näistä kysymyksistä ymmärrettävämpiä kokonaisuuksia, eivätkä kuntalaista lähellä olevat asiat huku isoon koneistoon. Työskentely on vastaisuudessakin hyvää vuoropuhelua asukkaiden kanssa, vakuuttaa Lahden sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä 6 kuntien päätösvalta

7 Yhteistyö on toiminut jo vuosia Kuntien omat resurssit eivät riitä palveluiden ylläpitämiseen, kehittämiseen ja erikoistumiseen. Yhteistyöllä saavutetaan toiminnallisia etuja sekä taloudellisesti tuotettuja palveluita. Voimia yhdistämällä vastataan paremmin sekä ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin että globalisaation vaikutuksiin alueen kilpailukykyyn. Päijät-Hämeen kuntien menoista 80 prosenttia kohdistuu tehtäviin, jotka hoidetaan usean kunnan kanssa yhteistyössä. Yhteisesti omistettuja toimintoja ovat esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lakes Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Heimo-hyvinvointipiiri, Peruspalvelukeskus Oiva, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden seudun kuntatekniikka. Esimerkki sivistyspalveluiden järjestämisen suunnitelmasta Sivistyspalvelut (ammatillinen aikuiskoulutus, lukio ja II-asteen koulutus, perusopetus, varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut sekä kirjasto ja aikuiskoulutuspalvelut) voidaan jakaa lähi-, alue- ja maakuntatason palveluihin. Vastaavanalaisella jaotuksella voidaan tarkastella muitakin palvelukokonaisuuksia. Tärkeintä on pohtia sitä, minkä kokoiseksi kunnat määrittelevät lähipalvelualueen. 1) Lähipalveluina tuotetaan edelleen päivähoito ja perusopetus. 2) Alueellisten palveluiden, kuten lukio-opetuksen tai kansalaisopiston, saatavuus pitää olla hyvä tai ainakin riittävä. Opiskelun ei tulisi aiheuttaa ylimääräisiä tai hankalia järjestelyitä. 3) Maakuntatasoisen palvelun, kuten ammattikorkeakoulun, saavutettavuus vaatii kuntalaiselta hiukan enemmän vaivaa. seudullista yhteistyötä 7

8 Ympäristö on yhteinen asiamme Lahden seudun ympäristölautakunta Lahti, Hollola ja Nastola aloittivat seudullisen ympäristöyhteistyön Näille kunnille perustettiin yhteinen Lahden seudun ympäristölautakunta ja sen alaiseksi organisaatioksi Lahden seudun ympäristöpalvelut. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa vaativiksi ja monimutkaisiksi muotoutuneiden ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Samaan organisaatioon kuuluvien kuntien viranhaltijoiden erityisosaamista voidaan nyt hyödyntää paremmin koko seudun alueella sekä yhdenmukaistaa kuntien ympäristö- ja valvontakäytännöt. Seudullista kuntatekniikkaa Syökää kalaa! Kautta aikojen Vesijärvi on ollut hyvin kalaisa. Vieläkin puhutaan Vesijärven lahnoista ja muikuista. Hollolan kirkonkelloja ei saanut soittaa lahnan kutuaikana, niin tärkeä tuo suurikokoinen Paimelan lahna oli. Sitä saadaan edelleen jonkin verran, mutta julkkis se ei enää ole, sanoo Vesijärvi-projektin projektipäällikkö limnologi Juha Keto. Kuhaa istutettiin järveen vasta Vesijärvi-projektin ansiosta. Onneksi valittiin kuha, sillä lämpöhakuisena se hyötyy ilmastonmuutoksesta. Se on ollut Suomessa menestymisensä äärirajoilla eikä ole oikein viihtynyt, mutta nyt se tuntee olonsa kotoisaksi. Talvisin ja syksyisin suoritetaan hoitokalastuksia vapaaehtoisten kalastajien voimin. Viime vuonna järvestä nostettiin 111 tonnia rehukalaa. Vesijärven hyvinvointi on riippuvainen kansalaisliikkeestä ja talkooporukoista. Kalastustoiminta ja -tekniikka ovat paikallisten ihmisten kehittämiä. Neljäntoista vuoden ajan on järjestetty pyydystalkoita, jolloin henkeä tekee nuottia, rysiä ja katiskoita, Juha Keto kertoo. Kaikkia järviä ei voida tervehdyttää samalla tavalla, sillä jokainen järvi on yhtä yksilöllinen kuin ihminen ja siten samat toimet eivät sovi kaikille. Vedet saadaan kirkkaiksi kalastuksen avulla, ja tämä hoitotapa sopii suomalaiseen kulttuuriin kuin nenä päähän. Valinnoilla vaikutetaan ympäristöön Ympäristönsuojelu on hankala asia. Elinkeinoelämän pitäisi lisätä tuotantoaan ja samanaikaisesti torjua päästöjä ja saasteita. Ympäristöystävällisyys sisältää paljon pieniä juttuja suurilla arvoilla. Lahden seudun ympäristöpalvelut huolehtii asuinympäristömme luonnonmukaisesta hoidosta, toteuttaa kestävää kehitystä ja pyrkii kaikilla toimillaan lisäämään ympäristönsuojelua. Vesijärven Ystävät ry on perustettu viime vuonna ylläpitämään Vesijärven suojeluhenkeä ja kokoamaan voimia järven tilan säilyttämiseksi. Lahden seudun kuntatekniikka aloitti Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan kuntien omistamana liikelaitoksena. Se toimii Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon alaisuudessa. Kuntatekniikka huolehtii yleisten alueiden ja liikennealueiden ylläpidosta sekä kunnallistekniikan rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Kunnilla yhteiset tiehöylät Kuntayhteistyöllä saadaan parempia koneita myös pienten kuntien käyttöön. Kaikkia laitteita ei tarvitse hankkia omaan omistukseen, vaan voidaan hyödyntää naapurikunnassa olevaa kalustoa. Näin syntyy säästöä ja koneet saadaan useammin tositoimiin tien päälle, sanoo tiehöylänkuljettaja Olli Järnström Lahden seudun kuntatekniikan kadunhoidosta. Tiehöylän ajolistat tehdään siinä järjestyksessä, missä eniten on tiellä kulkijoita. Koneita tarvitaan yleensä aina samanaikaisesti, mutta hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä kaikki tiet saadaan hoidettua. Aluksi aikaa kului, kun piti opetella toisen kunnan tieverkosto ja tavat, mutta nopeasti ovat kaikki asiat loksahtaneet paikoilleen. Ihmiset liikkuvat päivittäin monen kunnan alueella, ja yhteistyöllä luodaan kadunhoitopalveluita meidän kaikkien parhaaksi, Järnström toteaa. 8 seudullista yhteistyötä

9 Me olemme kumppaneita ihan jokainen Parhaimmillaan seudullisella yhteistyöllä pystytään saamaan aikaan tuloksia, jotka takaavat kaikille voittopotin. Päijät-Hämeen kunnat ovat ajoissa varautuneet tuleviin muutoksiin ja toteuttaneet seudullisia palveluita jo vuosien ajan. Yhdessä tekemisen meininki on ollut luovaa ja sitoutunutta. Lajittele ja kierrätä Ympäristöinsinööriksi valmistuva Akseli Syyrakki on seurannut kolmen vuoden ajan aitiopaikalla, miten Päijät-Hämeen Jätehuollon osakaskuntien asukkaiden jätteenkäsittelytaidot ovat kehittyneet. Kaikkien kuntien asukkaat osaavat lajitella pienjäteasemalle tuomansa jätteet tosi hyvin. Neuvontaa tarvitaan nykyään harvemmin, ja valituksia lajittelun vaikeudesta ei enää juurikaan kuule. Seudullinen toiminta on hyvä asia. Kaatopaikkoja ei enää ole joka kunnassa, sillä yhtä isoa seudullista jätteiden käsittelykeskusta pystytään hallitsemaan paremmin ja valvomaan tarkemmin sinne tuotavan jätteen laatua. Mielestäni olisi tärkeää, että me asukkaat pystyisimme vähentämään jätteiden tuottamista. Pienjäteasema Pilleri opastaa lajittelemaan oikein. Samalla tulee pakostakin ajatelleeksi, mitkä tavarat voisi kierrättää tai uusiokäyttää kaatopaikalle heittämisen sijasta, Akseli Syyrakki toteaa. Seutulippu säästää rahaa Henkilökohtaisella Lahden alueen seutulipulla voi matkustaa rajattomasti 30 päivän aikana vakiovuoroliikenteessä Artjärven, Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden, Lammin, Myrskylän, Mäntsälän, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan. Lippu käy osamaksuna myös Lahti-Helsinki välillä, mikäli linjaauto ajaa Mäntsälän kautta. Pikavuoroissa peritään lisämaksu. Anna Vesanen asuu Uudessakylässä ja kulkee bussilla Lahteen kerran pari viikossa. Eläinlääkintähuolto murroksessa Kuntien on järjestettävä hyöty- ja lemmikkieläimien eläinlääkäripäivystys kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Vuoden 2007 alusta 11 kunnan eläinlääkintähuolto kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän piiriin. Palvelu rakenneuudistuksen myötä eläinlääkintähuoltoon tulee muutoksia, sanoo eläinlääkäri Markku Kärkkäinen. Päijät-Hämeessä päivystykset on hoidettu neljän erillisen sopimuksen avulla. Nämä yhdistetään koko maakunnan kokoiseksi päivystysalueeksi vuoden 2007 aikana. Maatalousyrittäjille päivystysjärjestelmien toiminta on tuttua. Pieneläinten omistajat ovat monesti yllättyneet, kun potilas on kuljetettava päivystysaikana toiseen kuntaan, Kärkkäinen toteaa. Jäteneuvonta (03) Ambulanssi yli rajan Sairaankuljettaja Sonja Vilhunen ja palomies Juha Rautava ovat työparina hoitaneet satoja sairaankuljetuksia Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ambulanssilla. Kuntayhteistyöllä poistuvat tarkat kuntarajat, ja eniten tästä toimintamallista hyötyvät tietenkin apua tarvitsevat kuntalaiset, Vilhunen sanoo. Hätäkeskus järjestää paikalle aina lähimmän yksikön, olkoon se sitten kenen tahansa ambulanssi. Hoito aloitetaan jo potilaan luona, ja siksi autojen pitää olla hyvin varusteltuja. Kaikissa pelastuslaitoksen autoissa pystytään esimerkiksi ottamaan tarkat sydänfilmit. Seudullinen toiminta tuo lisää haastetta ja mielenkiintoa työhön, sillä ambulanssiväen hoitovelvoitteet lisääntyvät yhteistyön kehittymisen myötä. Me olemme ihmisiä varten, asuvat he sitten Hartolassa, Hämeenkoskella tai Lahdessa, Sonja Vilhunen ja Juha Rautava vakuuttavat. seudullista yhteistyötä 9

10 Heimo pitää huolen omistaan Päijäthämäläisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehditaan nyt koko maakunnan voimin. Uusi Heimo-hyvinvointipiiri kattaa koko Päijät-Hämeen alueen ja edustaa aivan uudenlaista ajattelua Suomessa. Hyvinvointipiirin nimeksi valittiin Heimo, sillä heimo kuvaa perinteisesti ihmisiä, joita yhdistää sama asuinpaikka, yhteiset tavat ja halu pitää huolta toisistaan. Heimo-hyvinvointipiiriä rakennetaan portaittain. Kunnissa asiat edistyvät eri vauhdilla, ja siitä syystä liikkeelle on lähdetty hieman erilaisin mallein. Tavoitteena on, että lähivuosina yksi maakunnallinen piiri hoitaisi suuren osan kuntien sosiaali- ja terveysasioista. Varmistetaan resurssit Nykyaikaiset hoidot ovat tehokkaita, mutta vaativat paljon teknisiä laitteita ja henkilöitä, jotka hallitsevat niiden käytön. Kun vaativat hoidot keskitetään, tarjotaan kaikille maakuntalaisille yhdenmukaiset palvelut, varmistetaan hoitohenkilökunnan osaaminen ja hyödynnetään nykyaikaista tietotekniikkaa. Samalla varmistetaan, ettei asioita tehdä päällekkäin. Kustannusten kasvu hallintaan Sosiaalijohtaja Risto Kajaste toteaa, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ei aiheuta muutoksia lahtelaisten sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluissa, sillä Lahti tuottaa ne edelleen itse. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa Lahdelle erikoissairaanhoidon. Lahti järjestää keskuskuntamallin mukaisesti palveluja, joista on tehty kuntien kanssa sopimuksia. Näitä ovat muun muassa sovittelutoiminta ja velkaneuvonta. Lisäksi Lahden sosiaali- ja terveystoimi myy tarvittaessa sosiaali- ja terveysyhtymälle ja muille kunnille palveluja, muun muassa vaikeavammaisten asumispalveluja. Kun palvelut keskitetään, saadaan kustannusten kasvu hallintaan, ja palvelut tuotetaan taloudellisemmin ja tehokkaammin.. Heimo-hyvinvointipiiri * Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetyt erikoissairaanhoidon sekä hoitaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut siltä osin kuin kunnat siirtävät nämä tehtävät sen hoidettavaksi. * Lahti muodostaa oman perusturvapiirinsä ja järjestää sosiaali- ja perusterveyspalvelunsa itse. Lahti hankkii erikoissairaanhoidon palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. * Heinola muodostaa oman perusturvapiirinsä ja järjestää sosiaali- ja perusterveyspalvelunsa itse. Heinola hankkii sopimuksin erikoissairaanhoidon lisäksi kaupungin erikseen päättämät palvelut Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Palvelurakenneuudistus tuo muutoksia * Palvelut, joille ei ole kysyntää, järjestetään sovittuina aikoina. * Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoito erotetaan akuuttista hoidosta ja muutetaan vanhusten hoiva- ja palveluasumiseksi. * Palveluja toteutetaan yhä enemmän asiakkaan kotona. * Erityisasiantuntemusta vaativat palvelut keskitetään. * Sosiaali- ja terveyspiiri hoitaa kaikki ne palvelut, jotka vaativat laajaa väestöpohjaa, yhteisiä linjauksia sekä tuovat taloudellista hyötyä toimintoja keskittämällä. * Erikoislääkäreiden konsultaatiot voivat olla seudullisia palveluita. * Vaativan erikoissairaanhoidon määrittelyssä saattaa tapahtua uudelleen arviointia Heimo hyvinvointipiirin tunnus on Sydän keskellä kämmentä. Se kuvaa sitä, että työtä tehdään sydämellä ja työtä tehdään käsin. Päijät-Hämeen alueella asuu noin ihmistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa Päijät-Hämeessä on noin 7000 työntekijää. Yhteenlasketut menot ovat noin 450 miljoonaa euroa. * Nastolan, Iitin, Sysmän, Hartolan, Orimattilan, Artjärven, Pukkilan ja Myrskylän sosiaali- ja terveyshuollot siirtyivät Heimo-hyvinvointipiiriin niin sanottuna kuntakahdeksikkona. * Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan eli läntisen perusturvapiirin, joka vastaa näiden kuntien sosiaalija terveydenhuollosta. Lähde: Lähipalvelut säilyvät Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen peruspalvelut tarjotaan edelleen lähellä ihmisiä. Alueellisesti ja keskitetysti hoidetaan erityisosaamista vaativat palvelut sekä toiminnot, joissa suurtuotannolla saadaan kustannustehokkuutta. Hallintoa keskitetään purkamalla päällekkäisyyksiä. 10 sosiaali- ja terveystoimi

11 Silmäklinikalla huippuosaamista Keskussairaalan silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäki kehuu kaksi vuotta sitten avatun osaston tiloja ja henkilökunnan osaamisen tasoa. 102-vuotiaan silmäklinikan juuret ja ammattitaito juontavat Viipurin silmäsairaalaan, joka muutti sotaevakkoon Lahteen. Klinikalla työskentelee oman sektorimme huippuosaajat. Meillä on erinomaiset välineet ja hyvä henkilökunta, ja siksi pystymme suorittamaan leikkauksia, joita ei Lahden lisäksi tehdä muualla kuin Helsingissä. Hoitotakuun ansiosta jonot silmäleikkauksiin ovat pienet. Potilaamme tulevat eri puolilta Suomea. Silmäsairaudet ovat lisääntyneet väestön ikääntyessä. Jos näkökyky huononee, myös omatoimisuus ja itsestään huolehtiminen heikkenevät. Esimerkiksi kaihileikkaus on kustannustehokkain tapa auttaa ihmisiä tulemaan toimeen kotona pidempään. Huippuosaajat täytyy sitoa taloon muuten kuin rahalla. Sairaalan hyvä maine, koulutusmahdollisuudet, huippuluokan laitteet ja työvälineet sekä uudet tilat saivat minut siirtymään Päijät-Hämeeseen. Peruspalvelut säilyvät entisellään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskuksen johtajan Sirkka-Liisa Pylvään mukaan tarkoituksena on tarjota kuntakahdeksikon alueella tasavertaista palvelua. Tulevaisuudessa Heimo-hyvinvointipiirin tavoitteena koko Päijät-Hämeessä on kehittää ja yhdenmukaistaa muun muassa hoito- ja palveluprosesseja, jolloin toimintaperiaatteet vähitellen samankaltaistuvat koko alueella. Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveyspiiri ei vaikuta millään lailla esimerkiksi orimattilalaisten elämään. Peruspalvelut säilyvät ennallaan ja ne tuotetaan samoissa toimipisteissä kuin aiemminkin. Tiivistä yhteistyötä Heinolan kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että kaupunki ei lähde mukaan sotepiiriin, vaan pitää kiinni omista perusturvan lähipalveluistaan. Erikoissairaanhoidon osalta Heinola jatkaa edelleen sairaanhoitopiirissä. Heinolaisille tämä tarkoittaa nykyisen toiminnan jatkumista ennallaan, eikä yhteistyön loppumista, vaan jatkossakin lähtökohtana on, että palveluja kehitetään yhdessä kaikin tavoin, va. sosiaalijohtaja Sirkka Sokka sanoo. Palvelut turvataan rohkeilla päätöksillä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisin tavoite on, että kansalaisten oikeudet yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin säilyvät maan kaikissa osissa. Rohkeilla päätöksillä vastataan sosiaali- ja terveydenhuollon edessä oleviin haasteisiin tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kunnat voivat selvittää myös palveluiden alueellisen ja valtakunnallisen keskittämisen tarvetta. Lähipalvelut turvataan entistä paremmin. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut tuotetaan tehokkaammin, sillä palveluiden järjestämisvastuu laajenee ja palveluiden tarjonta- ja tuottamistavat uudistuvat. Tällä hetkellä pyrimme järkiperäistämään toimintaa ja alentamaan kustannuksia karsimalla päällekkäisyyksiä. Näin saadaan lisää resursseja itse palvelun tuottamiseen ja se taas parantaa laatua. Tarkoituksena on myös kehittää uusia työtapoja. Toimenpiteillä taataan hoidon ja palveluiden jatkuvuus kunnissa myös tulevaisuudessa, Pylväs sanoo ja muistuttaa, että näin isossa projektissa tuloksia voidaan odottaa aikaisintaan kahden tai kolmen vuoden päästä. Lähipalvelut * Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut * Laboratoriotutkimuksiin liittyvä näytteenotto * Kotipalvelut * Terveyskeskuslääkärien vastaanotot * Hammaslääkärien vastaanotot Alueelliset palvelut * Terveyskeskusten akuuttihoitoa vaativat vuodeosastot * Erikoislääkärien konsultaatiot * Sosiaalitoimen erityispalvelut * Eritystyöntekijöiden palvelut * Mielenterveyspalvelut * Päihdepalvelut Keskitetyt tai yhteisesti järjestävät palvelut * Erikoissairaanhoito * Terveydenhuollon yhteispäivystys * Vaativat kuvantamispalvelut * Apuvälinen keskus * Vaativat laboratoriopalvelut Valtakunnallisilta tuottajilta hankittavat palvelut * Erityistason sairaanhoito * Erityistason tutkimukset * Neuvolat * Saattohoito * Kotipalvelut * Perustason kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimi 11

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Seudullinen yhteistyö Päijät-Hämeessä 2000- luvulla. Tallukka, Vääksy 13.2.2013 kehitysjohtaja José Valanta Lahden kaupunki

Seudullinen yhteistyö Päijät-Hämeessä 2000- luvulla. Tallukka, Vääksy 13.2.2013 kehitysjohtaja José Valanta Lahden kaupunki Seudullinen yhteistyö Päijät-Hämeessä 2000- luvulla Tallukka, Vääksy 13.2.2013 kehitysjohtaja José Valanta Lahden kaupunki Yhteistyön pitkä historia Lahden seudulla Kuntien välinen yhteistyö on ollut hyvin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Tulevaisuuden palvelujärjestelmä Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Peruspalvelukeskus OIVA 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Päijät-Hämeen peruspalveluiden tuottajat 1.1.2007 Läntinen perusturvapiiri Heinola Lahti Kunta kahdeksikko= PHSOTEY:n peruspalvelukeskus

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 9.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko 11.11.2009 klo 12.00 13.20 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko 11.11.2009 klo 12.00 13.20 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 11/2009 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 12.00 13.20 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot