Ekologiset elinkeinot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologiset elinkeinot"

Transkriptio

1 Ekologiset elinkeinot 2015 kalastajana sisävesillä sivu 5 ekokampaamossa sivu 7 itusarjis sivu 7 kuva: Seppo Hinkula, vastavalo.fi

2 2 Ekologiset Elinkeinot 2015 Pääkirjoitus Mitä on kestävä yrittäjyys? Pohdimme lehdentekijäjoukon voimin, mistä löydämme maailmaa parantavia yrittäjiä haastateltavaksi. Lopulta ideoista tuli runsaudenpula. Tässä lehdessä haastatellut yrittäjät auttavat meitä valitsemaan parempia rakennusmateriaaleja, syömään ympäristöystävällisemmin, muuttamaan liikkumistapojamme kestävämmiksi tai välttämään kemikaaleja. Parhaimmillaan ekoyrityksen tuote korvaa vahingollisemman tuotteen tai palvelun. Ympäristöongelmat mietityttävät myös perinteisiä yrityksiä. Olen monesti keskustellut ilmastonkriisin ratkaisemisesta yrityspomojen kanssa. Saan kuulla tuskastelua poliitikkojen toiminnan hitaudesta ja ratkaisumallien tehottomuudesta. Yrityksissä on totuttu ratkaisemaan vastaantulevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti. Oma kestävän yritystoiminnan lajinsa ovat yhteiskunnalliset yritykset. Ne pyrkivät olemaan menestyviä, voittoa tuottavia yrityksiä. Voitto käytetään kuitenkin yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen joko investoimalla se takaisin yritykseen tai yrityksen lähiyhteisöön. Pitkään toiminut esimerkki on Lumituuli Oy, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa. Sen voitto käytetään uusiin investointeihin. Poliitikon tehtävä on miettiä, miten kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksia voisi parantaa. Lehdessä tutustutaan myös monenlaisten ekoyritysten arkeen. Takakannessa esittelemme Kestävän yrittäjyyden teesit - parannuksia, jotka tasoittaisivat yritysten tietä paremman maailman luomisessa. Piia J. Häkkinen, Ekovihreiden puheenjohtaja Ps. Vihreiden ympäristöyhdistys, Ekovihreät ry, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaisemme tämän lehden kaikille Vihreän Langan lukijoille. Mukavaa retkeä ekologisten elinkeinojen maailmaan! Mikä Ekovihreät? Ekovihreät ry on ympäristöasioita painottavien vihreiden oma järjestö. Pyrimme vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon siten, että päätökset ovat kestäviä myös pitkällä aikavälillä: luonnon monimuotoisuus turvataan, luonnonvaroja ei käytetä yli niiden uusiutumisvauhdin ja eikä ympäristöä kuormiteta yli sen kestokyvyn. Tänä vuonna Ekovihreät juhlii 20-vuotisjuhlavuottaan. Yhdistys on rekisteröity vuonna 1995, ja samana vuonna se esiteltiin puoluekokousväelle. Ekovihreät ry on Vihreän liiton vanhin valtakunnallinen jäsenyhdistys. Valtakunnallisen yhdistyksen perustaminen ennen sähköisen viestinnän valtakautta oli kovin erilaista kuin nykyään. Kokoontumisista sovittiin puhelinsoittorinkien ja paperisten kirjeiden välityksellä. Vuoden 1994 helatorstaina kokoonnuttiin Tampereella. Mukaan kutsuttiin kiinnostavia puheenvuoroja pitäneitä vihreitä sekä Ekologisen puolueen aiempi puheenjohtaja Taito Mikkonen. Perustajajäsen Martti Lundén muistelee, kuinka paikalletulleet istuivat yhtäjaksoisesti 7 tuntia hotelli Tampereen kabinetissa. Keskustelua ei keskeytetty edes lounaan ajaksi, joka Yrityksissä on totuttu ratkaisemaan vastaantulevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti. sinne jälkiruokineen tarjoiltiin. Paikalla olivat Lundénin lisäksi Ulla Klötzer, Marketta Horn, Göran Ekström, Kauko Savolainen ja Taito Mikkonen. Seuraavaksi kolmen miehen palaverissa Kangasalla Taito Mikkosen ekotalossa kirjoitettiin yhdistykselle säännöt. Virallinen perustava kokous pidettiin ravintola Tillikan terassilla Tammerkosken rannalla Marketta Hornin ehdottama Ekovihreät hyväksyttiin yhdistyksen nimeksi. Toinen paljon kannatusta saanut ehdotus, Kestävä Elämänmuoto, jäi historian hämärään. Martti Lundén ja Piia J. Häkkinen Pienyrittäjän arkeen turvaa Pienyrittäjyyden tukeminen on olennaista, sillä uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet lähinnä pienyrityksiin. Tapasin hiljan naisyrittäjiä, jotka kertoivat yrittäjän arjesta. Taloushaasteet ovat suuret ja pienyrittäjä tukahtuu byrokratiaan. Naisten alusasuliikkeen omistaja huolehti, kuinka kauppa käy, kun julkisivuremontti peittää näyteikkunan. Vastaavasti jatkuvat muutokset verotusympäristössä luovat epävarmuutta. Vakautta tarvitaan. Yksi iso huoli yrittäjillä on verottajan joskus mielivaltaisetkin tulkinnat. Tähän tarvitaan kansallisesti yhtenäinen ohjeistus, miten toimitaan. Vihreät ovat esittäneet yrittäjien tulorekisteriä, jossa kaikki oleellinen tieto siirtyy viranomaisten välillä. Että lippujen ja lappujen pyörittäminen vähenee. Sosiaaliturvan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Myös yrittäjän pitää voida jäädä vanhempainvapaalle. Eikä yrittäjä saa jäädä konkurssissa tyhjän päälle. Oma koti on jokaiselle tärkeä, sen pitää olla turvassa konkurssilta ja toisaalta jokaisella pitää olla mahdollisuus yrittää uudestaan. Vihreiden perustulomalli palvelee yrittäjyyttä usealla tavalla. Se muodostaa perusturvan yrittäjälle ja hänen työntekijöilleen, kannustaa vastaanottamaan työtä. Starttirahan kasvattaminen ja sen saamisajan pidentäminen madaltaisi aloittavan yrityksen riskiä. Voi mennä parikin vuotta, että liiketoiminta asiakaskuntineen vakiintuu. Toisaalta yrityksen toiminnan laajentamisessa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. Pienyrityksissä koeaika voisi olla pidempi, ja tarvitaan myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Ekologiselle yritystoiminnalle on yhä enemmän kysyntää, kun ihmiset haluavat omistamisen sijaan vuokrata tavaroita tai haluavat asennuttaa uusiutuvan energian järjestelmiä. Helpotetaan kestävän yritystoiminnan rahoitusta. Julkisissa hankinnoissa on hyvä huomioida paikallisuus ja hiilijalanjälki, jotta ympäristönsuojelua edistävä liiketoiminta saa yhä enemmän jalansijaa. Johanna Karimäki Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja Ekovihreiden teemalehti Päätoimittaja: Piia J. Häkkinen Toimittajat ja avustajat: Kirsi Haapamatti Marketta Horn Johanna Karimäki Kaisa Leka Martti Lundén Päivi Mattila Esa Mäkinen Heidi Paalatie Markus Peura Annika Rantala Sirpa Rautiainen Tuomas Vanhanen Sofia Virtanen Taitto: Piia J. Häkkinen Julkaisija: Ekovihreät ry.

3 Ekologiset Elinkeinot Aina joku etsii vanhaa lavuaaria Erikoisrautakauppiaan elanto syntyy perinnetuotteiden ja kierrätystarvikkeiden myynnistä. Rakennusmestarina työskennellyt Anne Louhimo perusti kaupan, joka myy kaikkea sitä, mitä hän itse aina haki omille työmailleen. kuva: Päivi Mattila Kerrostalo kierrätysmateriaalista? Puutalojen teollisen rakentamisen buumia odotetaan vuodesta toiseen, mutta onko muita vaihtoehtoja? Voiko betonikin olla kierrätettävä materiaali? Näyttää siltä, että Rudus Oy, joka toimittaa rakennusmateriaaleja, betonia ja kiveä, on kokenut ekoherätyksen. Yritys aloitti 90-luvun lopulla laajamittaisen rakennusmassojen ja betonin kierrätyksen. Se käyttää myös teollisuuden lentotuhkia betonin täyteaineena. Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkosen mukaan kierrättämällä voidaan kasvihuonekaasupäästöjä leikata % riippuen sovelluksesta ja betonilaadusta. Muutama vuosi sitten kierrätyksen rinnalle on tullut myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Toimitusjohtaja haluaa strategiallaan lunastaa sosiaalisen toimiluvan yritykselle. Voiko siis loppuun käytetyn maanottoalueen paikalle saada jotain arvokasta? Luukkonen kertoo jälkihoidon muutoksista: Ei enää vain istuteta puita, vaan myös jätetään avoimia alueita. Avoimet alueet, kosteikot ja niityt ovat koti monelle uhanalaiselle lajille, joiden elinympäristöt ovat jo harvinaisia Suomessa. On hienoa, että toiminnalle on johdon tuki. Silloin on helppo saada asenteita muuttumaan ja tehdään oikeasti hyvää. Kierrätysmateriaalien haasteena Luukkonen näkee kuluttajien asenteen. Vieläkin on asiakkaita, joille kierrätetyt rakennusmateriaalit eivät kelpaa. Markkinoilla myös liikkuu tuotteita, joissa laatuun ei ole panostettu, jolloin käyttäjillä voi olla niistä huonoja kokemuksia. Mitä yritys sitten hyötyy kestävistä valinnoistaan? Hyvä yhteiselo viitasammakoiden ja muiden naapurien kanssa edistää tuotteen hyväksyttävyyttä omille työntekijöille sekä asiakkaille. Jos yhteiskunnan säädökset muuttuvat vaativammiksi, edelläkävijäyrityksen kilpailuasema paranee. Uutta luovalla yrityksellä on paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessakin, etenkin kun betonialalla kilpailu on kovaa. Tuomas Vanhanen Tampereen Rakennustorilla on kaikkea, mitä perinnetietoinen ja ekologisuutta arvostava rakentaja kaipaa remonttiinsa. On pellavaeristettä, kasviöljypohjaisia maaleja ja valurautaisia leivinuunin luukkuja. Osa erikoisrautakaupan tarvikkeista kiiltää uutuuttaan, mutta myytävänä on paljon myös kierrätystavaraa. Myymälän toimitusjohtaja Anne Louhimo kertoo, että toisin kuin monia muita rakennusalan kierrätysprojekteja, tätä putiikkia ei ole tuettu yhteiskunnan varoilla. Toimimme yksityisenä. Käytännössä kaikki rahat ovat tulleet meidän ja asiakkaiden omasta pussista. Vaikka käytetyt tarvikkeet tulevat myymälään ilmaiseksi, lämmitetyt neliöt ja työvoima maksavat. Siksi liikkeessä seurataan tarkasti varastoja ja pidetään tarjolla vain sellaista kierrätystavaraa, mille riittää menekkiä. Tällä reseptillä liike on ollut pystyssä jo yli 15 vuotta. Louhimo kritisoi verottajan suhtautumista kierrätykseen. Käytetyn tavaran myynnin tuotosta pitää maksaa täysi 24 prosentin arvonlisävero, vaikka tavaraa ei voi myydä sarjoissa ja ne vaativat paljon käsittelyä ennen myyntiin laittoa. Oikeampi veroaste olisi 10 prosenttia. Yritys työllistää neljä henkeä, joista puolet on osa-aikaisia. Kerrostaloissakin tarvitaan varaosia Uusiokäyttö on olennainen osa perinne- ja korjausrakentamista. Vanhan talon henkeen sopivat vanhat ovenkahvat ja pistorasian kannet. Kierrätystarvikkeita hakevat Louhimon mukaan myös kerrostalojen asukkaat. Tarvetta voi olla esimerkiksi kylppärissä, kun hajuvesipullo kopsahtaa pahasti posliiniseen lavuaariin tai pyttyyn: Tilalle pitää sitten löytää samaa kokoa oleva malli. Jos pytty ei sopisi vanhalle paikalle, pienestä korjauksesta tuleekin iso lattialaatoituksen remontti. Louhimo kritisoi verottajan suhtautumista kierrätykseen Louhimo sanoo, että myymälän asiakaskunta koostuu pienistä rakennusfirmoista ja yksityisistä ihmisistä. Kierrätys sopii parhaiten omaa kotiaan laittaville. Jos esimerkiksi taloyhtiö tilaa urakoitsijalta kaikkien pyttyjen vaihdon, niin silloin ei voida käyttää vanhaa. Käytetyillä kalusteilla ei ole samanlaista takuuta kuin uusilla. kuva: Timo, Flickr/CC Perinnemaalien valintaan on syynsä Monia Tampereen Rakennustorin myymiä tuotteita on koeteltu käytössä jo sukupolvien ajan. Ekologisen rakentamisen ystävät puolustavat painokkaasti muun muassa perinnemaaleja luvulla kehitellyt maaöljypohjaiset maalit saattavat olla oikein hyviä ensi alkuun, mutta miten pinta mahtaa käyttäytyä vuosikymmenten saatossa? Louhimo suosittaa, että perinteisiä pellavaöljymaaleja käytettäisiin ainakin taloissa, joiden ulkovuoressa ei ole tuuletusrakoa. Sellaisia ovat esimerkiksi rintamiestalot ja niitä vanhemmat rakennukset. Jos näitä taloja maalataan alkydija lateksimaaleilla, se tapahtuu talon rakenteiden terveyden kustannuksella. Louhimo kertoo, että pellavaöljymaali hengittää vanhetessaan. Kun tulee aika uusia maali, seinien uudelleenkäsittely on helppoa. Alkydi- ja lateksimaalikerrosten poistamiseen tarvitaan lämmitystä tai kemiallisia maalinpoistoaineita. Työtä on hirveästi, eikä se ole kovin terveellistä tai ekologista. Päivi Mattila

4 4 Ekologiset Elinkeinot 2015 Mehiläisten hoitoa kesällä, roskakalan jalostusta talvella Luonnon resurssien kestävä käyttö kiehtoo luomutilallista. Marja Komppa ja puolisonsa Ari Seppälä pyörittävät luomutilaansa Korpilahdella Keski-Suomessa. Tilan päätuote on hunaja. Viime vuonna tila teki lisäksi todellisen lähiruokateon saattamalla roskakalaksikin parjatun särjen Jyväskylän koululaisten lautasille. Sitran käynnistämä Lähiruokaa resurssiviisaasti -hankkeen myötä pyritään parantamaan ympäristön tilaa ja vähentämään ilmastopäästöjä. Maukkaan särjen toivotaan korvaavan esimerkiksi tuontitonnikalan. "Särki maistui koululaisille, ja nyt näyttää siltä, että myymme jatkossakin särkeä Jyväskylän kaupungin ruokapalveluihin" Marja Komppa iloitsee. "Särjen pyynti sopii meille hunajatilallisille hyvin, sillä kalaa pyydetään katiskoilla talviaikaan. Kesällä on hunajasesonki ja muut kiireet." Särkikaupan uskotaan käyvän niin hyvin, että Komppa-Seppälän tilalla on investoinassa uusiin kalankäsittelytiloihin. Laitoskeittiöt haluavat raaka-aineet mahdollisimman valmiina, joten särki perataan, pakastetaan ja kypsennetään tilalla. Tilan Voi hyvin -hunaja on luomua. Marja Komppa ja Ari Seppälä tietävät, että suomalaista hunajaa arvostetaan etenkin, kun otsikoissa on ollut ulkomaisten hunajien väärentämisiä niitä jatketaan siirapeilla. Suomalainen luomulaatu on kysyttyä ulkomaillakin. Suurena hunajan viejämaana tunnettu Kiina on kiinnostunut korpilahtelaisten tuotteista: "Olemme juuri neuvotelleet hunajamme viennistä Kiinaan. Siellä on asukkailla mennyt luotto oman maan elintarvikkeisiin, onhan siellä paljon saastuneita alueita ja ruokakohuja muutenkin. Sikäläisten edustaja sanoi, että hunajapurkissa ei saa olla sanaakaan kiinaksi, vaan kaikki suomeksi. Haluavat, että jo purkista näkee, että kyseessä ei ole kotimainen tuote. On mahdollista, että kiinalaisissa kaupoissa saa pian Voi hyvin -hunajaa." Komppa sanoo luomun, luomuhunajan ja nyt lähikalan sopivan hyvin pariskunnan ajatusmaailmaan. suomalaista hunajaa arvostetaan etenkin, kun otsikoissa on ollut ulkomaisten hunajien väärentämisiä "On kiehtova ajatus, että pystymme hyödyntämään sellaisia luonnon resursseja, jotka muutoin jäisivät käyttämättä. Ja joiden käytöstä ei luonto kärsi." Yritystoiminnassa vaativinta on ollut kasvu ja sen vaatimat järjestelyt. Kasvaessa on muutettava toimintatapoja. Työntekijöiden palkkaaminen on iso askel, samoin oman roolin muuttuminen työnantajan rooliksi. Kalankäsittelyyn liittyvät tarkastukset ja näytteenotot oli Kompan mukaan helpompi ottaa haltuun, kun hunajantuotantoon liittyvä viranomaisasiointi oli ennestään tuttua. Uudelle yrittäjälle niissäkin olisi tekemistä. Mitä terveisiä pienyrittäjä haluaisi lähettää päättäjille? Yhden luukun järjestely olisi hyödyllinen. Olisi alempi kynnys palkata ihmisiä, jos erilaisia työnantajamaksuja ei tarvitsisi maksaa neljään viiteen paikkaan muun paperityön päälle. Kirsi Haapamatti Pikkunälkään heinäsirkka-wrap? Hyönteisravinto saattaa olla lähitulevaisuuden juttu. Maailmassa hyönteisten syöminen on tälläkin hetkellä miljardien ihmisten arkipäivää. Hyönteisravinnon tuottaminen on myös ekologista, sillä hyönteiset tuottavat selkärankaisia tehokkaamminen vastaavat energia- ja valkuaisainemäärät. Euroopassa ruokakulttuurin muutosta jumittavat lähinnä tottumukset ja -säädökset. Akuutein pullonkaula Suomessa on Evira:n tulkinta uuselintarvikeasetuksesta, kertoo Santtu Vekkeli, hyönteistuotannon mahdollisuuksia tutkiva yrittäjä. Belgia, Hollanti ja UK tulkitsevat asetusta siten, ettei se kiellä hyönteisten elintarvikekäyttöä. Ne saavat hyönteiset ovat todennäköisesti suuri kaupankäynnin kohde viiden vuoden päästä tällä etumatkaa muihin maihin verrattuna. Politiikassa on hyvä muistaa, että hyönteiset ovat todennäköisesti suuri kaupankäynnin kohde noin viiden vuoden päästä. Niiden sääntelyllä on siten huomattavaa taloudellista merkitystä! No, kannattaako muutosta odotellessa lähteä omin toimin pyydystämään hyönteisiä lähimmältä niityltä? kuva: Komppa-Seppälän tila Hyönteisiä kannattaa nimenomaan viljellä. Se on ainoa tapa tuottaa niitä paljon. Mikä mahtaa olla asiantuntijan lempiruokaa? Lempihyönteisruokaani ovat kotisirkkajauhosta tehdyt proteiinipatukat kuten Chapul. Pidän ylipäätään jauhopohjaisista, prosessoiduista hyönteiselintarvikkeista. Markus Peura kuva: Topi Kairenius

5 Ekologiset Elinkeinot kuva: Tuomo Lindfors, Flickr/CC Ala ei ole helppo, mutta SISÄVESIKALASTUS KANNATTAA! Kalastaja elää lukemalla luontoa. Pyynti parantaa järvien tilaa ja tervehdyttää kalakantoja. Sisävesikalastaja Kai Pääkkösellä tavallinen päivän kierros kestää noin tuntia. Siitä 5 6 tuntia kuluu vesillä, loppu menee kalojen perkaamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen asiakkaille. Varhainen herääminen kuluttaa, mutta aamut ovat usein hienoja, Pääkkönen toteaa. Työtä tehdään luonnon armoilla. Jään taju, kalojen lukeminen ja koko luonnon ymmärrys on välttämätöntä. Pääkkönen kuitenkin vierastaa ammatilleen heitettyä ekologista viittaa. Pisimmillään kotoa rantaan on 75 km, se on kuljettava autolla. Veneitä on oltava käytännössä useita, sillä kalavedet ovat kaukana toisistaan. Välillä on vaihdettava nopeastikin järveä kalan tulon mukaan. Parhaimmillaan kalat myydään jo etukäteen, joten ne on saatava myös pyydettyä. Saanko luvan? Kalastaja tarvitsee lupia eri järville eri osakaskunnilta. Vesistöjen osakaskunnat myyvät kalastusoikeuksia vain vuodeksi kerrallaan. Kalastus on siis riippuvaista osakaskuntien lupapolitiikasta. Pyyntirajoituksiin ja kalastukseen laajemmin vaikuttavat Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), vasta perustettu Luonnonvarakeskus ja Kalatalouden keskusliitto, joka on myös osakaskuntien edunvalvoja. Suomalaiset sisävesikalat ovat harvoja lajeja maailmassa, joita ei ryöstökalasteta Tiskillä tavataan Pääkkösen kala menee suurin piirtein puoliksi jalostajille ja lähialueen liikkeisiin. Toisaalta, kun vien liikkeeseen 30 kg muikkua, niin kauempaa tulee varmaan 500 kg lohta, Pääkkönen kuvailee kotimaisen kalan menekkiä. Paikallisilla keittiöillä olisi tahtoa lähikalan käyttöön, mutta hankintasäädösten takia toteutus tuntuu vaikealta. Lähikalalle on kuitenkin syntymässä uutta kysyntää. Suomalaiset sisävesikalalajit ovat niitä harvoja kalalajeja maailmassa, joita ei tällä hetkellä ryöstökalasteta. Itsenäisyyttä Pääkkönen on vuodesta 2001 lähtien kalastanut päätoimisesti ja samalla varsin itsenäisesti, kirjanpidon tekoa myöten. Lisäksi hän on kausiluontoisesti työllistänyt veneenkuljettajan ja aputyövoimaa myös talviverkoilla. Perattuun kalaan kannattaa panostaa, siitä saa paremman hinnan. Perkaus myös pidentää myyntiaikaa asiakkaalle. Viime vuosina Suomeen on perustettu isojakin käsittelylaitoksia kotimaiselle kalalle. Myös talven verkkopyynnissä saatavaa haukea on mahdollista jauhaa. Kalasatamat ja yhteiset kalankäsittelypaikat olisivat kalastajille hyviä paikkoja asiakkaiden kohtaamiseen, mutta näiden kehittely Jyväskylän seudulla kariutui lopulta taloudellisiin syihin. Nyt kalastajat joutuvat investoimaan ja kehittämään toimintaansa jokainen yksinään. Kun kysyn kalastajanuran vaikeinta hetkeä, Pääkkönen tuumii, ettei sellaista oikeastaan ole. Kaikki menee koko ajan parempaan suuntaan, kun koko ajan oppii eri asioista lisää. Aloittaminen sivutoimisesti oli jälkeen päin ajatellen paras mahdollinen ratkaisu. Sinä aikana pystyi harjoittelemaan uutta ammattia. Kestävä kalastus tukee vesistöjen ekologiaa Pääkkösen tärkein kalastusalue on puhdas Konnevesi muikkuineen, joita hän kalastaa troolaamalla. Muikkuja tulee Keiteleestäkin. Keiteleeltä, Päijänteeltä ja Laukaan pienemmiltä järviltä Pääkkönen pyytää verkoilla ja rysillä myös kuhaa, madetta ja siikaa. Toisin Tutustu kuin kalanviljely, kalastus poistaa vedestä ravinteita esimerkiksi typpeä ja fosforia. Suomessa rehevöityneitä järviä kunnostetaan hoitokalastuksella, jossa poistetaan etupäässä särjensukuisia kaloja. Pääkkönen on toimittanut särkeä sekä rehuksi että jalostajalle. Muikkukantakin paranee pyynnin vaikutuksesta, Pääkkönen painottaa. Hänen aloittaessaan Konneveden muikku oli kääpiöitynyttä, saalistuksen myötä muikun keskikoko on kasvanut ja kaupallinen arvo kohonnut. Kannat ovat pysyneet vakaina. Millaista reseptiä kalastaja muuten suosittelee muikuille? Laita muikut pellille, päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Parikymmentä minuuttia uunissa 200 asteessa riittää. Sirpa Rautiainen Suomen Ekoyrittäjiin ja uuteen ekokarttaan! kuva: Kai Pääkkösen kotialbumi

6 6 Ekologiset Elinkeinot 2015 Biokaasuautoilu halpaa ja hyvää? Biokaasu voisi olla suomalaisen autoilijan unelmien täyttymys. Se on täysin kotimainen ja ilmastopäästötön liikennepolttoaine. kuva: wambad, Flickr/CC Alkaako suomalaisen autoilun vallankumous Tuusulasta? Ainakin sitä on ruvettu rakentamaan pienessä verstaassa paikallisen pienyritysalueen perukalla. Verstaasta löytyy Terra Gas Finlandin yrittäjä Mikko Ravi huoltamassa tehdasasenteista kaasulla toimivaa Volkswagen Passatia. Tämä Passat on hyvä esimerkki kaasuautosta. Siinä on kolme kaasusäiliötä ja hieman tavallista pienempi bensiinitankki myös. Toimintasäde on noin 900 km, kertoo Ravi. Ravin mukaan pari, kolme tonnia auton biokaasumuunnokseen ovat valmiita investoimaan paljon työnsä vuoksi ajavat. He hakevat säästöä autonsa käyttökuluihin. Ympäristökulma edellä tulevia on vähemmän, mutta se on kasvava joukko. Isohkot sedanit tai farmariautot sopivat parhaiten Rohkeita naisia & feminististä toimintaa! kaasuautoiksi, koska niihin jää riittävästi tavaratilaa vielä kaasusäiliöiden asentamisen jälkeenkin. Ennen biokaasumuunnosta täytyy varmistaa, että auto on teknisesti hyvässä kunnossa, Ravi painottaa. Kaikki viat, jopa piilevät, tulevat kaasukäytössä helposti esiin. Sytytyksen ja happitunnistimen on pelattava hyvin ja ohivuotoja sylintereistä ei saa olla, korostaa Ravi. Jos nämä asiat ovat kunnossa ja auton polttoaineensyöttötapa on sähköisesti ohjattu monipisteruisku, niin muunnos on yksinkertainen ja teknisesti luotettava. Suorasuihkutusmoottoreihin on omat sarjansa moottorikoodin mukaan. Muunnossarjan elektroniikka on Ä Ä NESTÄ NAISTA! Muunnossarja tulee Italiasta, jossa on vahva osaaminen kaasuautoilussa K mahdollista integroida auton omaan tietojärjestelmään autosta riippuen. Muunnossarjan ohjauselektroniikka ottaa signaalin bensiini-injektoreilta, se seuraa niiden aukioloaikoja ja saa ne suljettua. Muunnossarjan oma elektroniikka laskee kaiken tarvittavan ja auton lambda-tunnistin hoitaa loput. Puolalta otetaan vielä kierroslukusignaali, selittää Ravi. Lisäksi letkulla otetaan imusarjasta paine ja tarvitaan myös jäähdytysnesteen kierto estämään jäätymistä paineensäätimessä. Kojelautaan asennan merkkivalon kaasun määrälle ja pienen äänimerkillä varustetun kytkimen. Se ilmoittaa, kun auto on vaihtanut bensalle kaasun loppuessa. Muunnossarja tulee Italiasta, jossa on vahva osaaminen kaasuautoilussa, Ravi kertoo. Biokaasulla on ajeltu siellä jo ainakin 1970-luvulta saakka. Monet laskeskelevat kuoletushintaa ja käytetyn auton vääjäämätöntä arvon alenemista. Tätä pohtivia penninvenyttäjiä Ravi rauhoittelee: Asennussarja ja kaasusäiliöt voidaan siirtää autosta toiseen, jos moottori on samantyyppinen. Esimerkiksi nelisylinteriseen monipisteruiskuun asennettu sarja käy samanlaiseen koneeseen. Kuoletettavaksi jää siis vain työn hinta, joka on reilu tuhat euroa. Vaikka dieselitkin voi muuttaa biokaasukäyttöisiksi, tuo se järkevää säästöä lähinnä busseissa, työkoneissa ja hyötyautoissa, Ravi arvioi. Kuljetusyrittäjien kiinnostus kaasumuunnoksiin lisääntyy koko ajan. Biokaasubussien määrä tulee varmasti kasvamaan lähivuosina. Muutaman vuoden ikäinen Terra Gas on laajentumassa ja kaasuautoilun suosio kasvaa vähitellen. Sitkeällä pioneerihengellä edetään läpimurron toivossa tietenkin. Asennuspisteitä on tulossa muutamiin autokorjaamoihin eri puolille Suomea. Uudet biokaasun tankkausasemat laajentavat kaasuautoilun piiriä myös muualle kuin Etelä-Suomen Gasumin verkon alueelle. Biokaasua voi tankata autoonsa 24 kaasuasemalta. Eteläisimmässä Suomessa asemia on varsin kattavasti Lappeenrannasta Lohjalle. Ruuhka-Suomen ulkopuolella toimivat Forssan, Laukaan, Joutsan, Jepuan ja Tampereen asemat. Biokaasun tuotanto on lähivuosina lisääntymässä huomattavasti. Esa Mäkinen kuva: Esa Mäkinen

7 Ekologiset Elinkeinot sarjakuva: Kaisa Leka Tieto sysäsi kampaamoyrittäjät uutta päin kuva: Kirsi Haapamatti Tuolla on varmasti kasviväri, on niin upea sävy, Marjo Perttula tuumii vilkaistessaan asiakkaan selailemaa naistenlehteä. Julkkislaulajatar kertoo pyrkivänsä puhdistamaan elimistöään myrkyistä, joten arvaus leiskuvanpunaisen tukan kasvivärjäyksestä lienee osunut oikeaan. Luonnonkosmetiikka ja hiusten kasvivärjäys synteettisten aineiden sijaan on koko ajan suositumpaa. Siitä innostuivat myös Perttula ja sisarensa Mervi Ala-Mattinen, ja avasivat Seinäjoelle, Etelä-Pohjanmaalle, peräti kaksi ekokampaamoa lyhyen ajan sisällä. Palvelulle on kysyntää. Siitä kertoo sekin, että osa asiakkaistamme matkustaa meille kaukaakin, Ala-Mattinen sanoo. Emmekä usko, että luonnollisen kauneudenhoidon suosio on hiipumassa. Sitä mukaa kun tietoisuus kosmetiikasta lisääntyy, kasvaa myös asiakkaiden virta. Perttula ja Ala-Mattinen olivat työskennelleet parturi-kampaajina vuosikaudet, eivätkä olleet juuri kyseenalaistaneet hiusten värjäyksessä käytettävien aineiden turvallisuutta. Kunnes asiakkaiden allergisoituminen ja herkistyminen aineille herätti miettimään, voisiko jotain tehdä toisin. Rita Stiensin kirja Totuus kosmetiikasta (2008, Tammi ja Pro Luonnonkosmetiikka ry), televisiodokumentit ja luennot aiheesta avasivat siskosten silmät. Ajatus luonnonkosmetiikkaan ja kasviväreihin siirtymisestä alkoi kyteä. Kampaamoyrittäjät heräsivät kemikaalien haittoihin ja perustivat ekokampaamon. Laulaja Kirsi Ranto matkustaa Seinäjoelle ekokampaamoon kaukaakin. Minulla on ollut jo useamman vuoden ajan prosessi, jossa pyrin poistamaan kehostani kaikki kemikaalit.tämä näkyy paitsi kosmetiikassa, myös ruokavaliossani. Ranto sai Mervi Ala-Mattisen käsissä energialeikkauksen ja hiuksia ja päänahkaa elvyttävän merilevähoidon. Asiakkaiden herkistyminen aineille herätti Nyt Parturi-Ekokampaamo Meko ja Parturi-Kampaamo Hiuspuoti tarjoavat ekokampaamopalveluita Seinäjoella ja Peräseinäjoella. Ennen uuden palvelun avaamista yrittäjät opiskelivat vielä ekokampaajakoulutuksen. Koulutuksen aikana he saivat paljon tietoa synteettisten hiusvärien vaikuttavista aineista. Erityisesti parafenyleenidiamiinin ja paratolueenidiamiinin tiedetään aiheuttavan yliherkkyys- ja allergiareaktioita. Motiivimme siirtyä luonnonkosmetiikkaan ovat kahtalaiset. Toisaalta haluamme vaalia asiakkaidemme terveyttä käyttämällä luonnosta saatavia raaka-aineita. Taustalla on myös halu säästää ympäristöä kemikaalikuormalta. Käytämme myös kampaamotilojen puhdistusaineina luonnontuotteita. Kirsi Haapamatti Kolumni Miten tehdään hyvää tuulivoimabisnestä? Suomen tuulivoima-ala kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Hankekehittäjät ovat perinteisiä energia-alan toimijoita, muilta aloilta tuttuja yrityksiä ja uusia tulokkaita. Joillakin on taustalla ulkomaalainen yritys, mutta leijonanosa toimijoista on kotimaisia. Lähes kaikilla on suomalainen tytäryhtiö ja paikallisia työntekijöitä. Osa yrityksistä kehittää rakentaakseen ja omistaakseen hankkeen, osa myydäkseen sen luvitusvaiheen jälkeen. Yhteistä menestyville tuulivoimahankkeille on, että taustatyöt ja selvitykset on hoidettu huolellisesti alusta alkaen. Taidokkainkaan työskentely ei riitä, jos viestintä Tuulivoimalat ja niiden omistaja ovat osa paikallisyhteisöä hoidettu riittämättömästi. Tuulivoimalat ja niiden omistaja ovat osa paikallisyhteisöä, joten suhteen rakentaminen on aloitettava varhain. Hankkeista onkin tärkeää viestiä avoimesti, sillä huhut ja väärä tieto alkavat helposti elää omaa elämäänsä. Suomessa on paljon ilahduttavia esimerkkejä paikallisyhteisön huomioimisesta. Eräs hanketoimija on perustanut hankekuntaan paikalliskonttorin, jossa hankkeen edustaja on säännöllisesti tavattavissa. Myös paikallisen yhteisön tukeminen on saanut hyvää palautetta, olipa kyse sitten järven kunnostamisesta tai luontopolun rakentamisesta. Joidenkin projektien yhteydessä paikalliset ovat myös hyötyneet paremmista sähkö- ja tietoliikenneyhteyksistä. Maailmalla on saatu myönteisiä kokemuksia jaetun ja paikallisen omistajuuden malleista. Suomen tuulivoimahankkeissa osuuskuntamalli ei ole vielä saanut suurta jalansijaa. Toivottavasti suomalaista kokemusta aiheesta päästään pian kartuttamaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että taloudellisen hyödyn saaminen tuulivoimaloista vähentää merkittävästi niistä mahdollisesti näkyvän tai kuuluvan vaikutuksen häiritsevyyttä. Heidi Paalatie Kirjoittaja toimii Suomen Tuulivoimayhdistyksessä järjestöpäällikkönä.

8 8 Ekologiset Elinkeinot Minkä ekoyrityksen perustaisit, jos ryhtyisit yrittäjäksi? 2. Mitä pitäisi muuttaa, jotta yrittäminen olisi helpompaa ja houkuttelevampaa? 3. Maailmassa on virhe, sanotaan. Minkä korjaisit ensimmäisenä? Ehdokasgallup 1. Perustaisin luomuruokakaupan. 2. Paperisota vähäisemmäksi, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiskynnys alemmas. 3. Vähentäisin ahneutta ainakin 50%. 1. Yhteisöllisen kirpputoripuodin, jonne voisi tulla myös hengaamaan ekokuppilaan. Maailmassa on liikaa roinaa ja liian vähän leppoisaa yhdessäoloa. Työllistäisin nuoria, vammaisia ja pitkäaikaistyöttömiä. 2. Pienyrittäjä kuormittuu byrokratiaan ja väsyy työssä, kun ei uskalla palkata apua. Työllistämisen riskiä on alennettava. Yrittäjän palvelut on saatava yhdeltä luukulta ja pienyrittäjän sosiaaliturvaa parannettava. 3. Kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa on huomioitava luonnon kantokyky. Kuudes sukupuuttoaalto on pysäytettävä hillitsemällä ilmastonmuutosta, suojelemalla enemmän metsiä ja soita sekä turvaamalla virtavedet. Timo Juurikkala, 56 v. erityisopettaja, pienyrittäjä, Uudenmaan vaalipiiri Johanna Karimäki, 42 v. diplomi-insinööri, kansanedustaja, Uudenmaan vaalipiiri 1. Puhtaita villiruoka -tuotteita muun muassa järvikalatuotteita edistävän yrityksen. 2. Mikro- ja pienyrityksien alv-verovapauden nosto vähintään euroon ja sen rajan yli verohelpotuksia, jos lisätyöllistää ihmisiä. 3. Maailman varallisuuden kertyminen pitäisi olla tasaisempaa. Köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden lisääntyminen johtaa vääjäämättä sosiaalisiin ongelmiin. Talouden tulisi olla WTO:n sääntöjä myöten ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. 1. Älykkäämpien sähköverkkojen ja kotien palveluja tarjoavan yrityksen. Tai lapsille suunnatun lautapelikeskuksen. 2. Byrokratiaaargh! Reaaliaikaisen tulorekisterin avulla voitaisiin saada sekä yrittäjän verotus että sosiaaliturva toimimaan reilummin. Perustulo parantaisi yrittäjänkin turvaverkkoa. 3. Ensimmäisenä pitäisi korjata se virhe, että yhteistä ympäristöämme saa pilata ilman, että siitä joutuu maksamaan tai tuomiolle. Päästöille pitää saada hintalappu ja luonnon monimuotoisuutta on suojeltava toimivalla ympäristösääntelyllä. Talous on sovitettava ympäristön rajoihin. Mikä Flöjt, 40 v., yhteiskuntatieteiden maisteri, Oulun vaalipiiri Veli Liikanen, 36 v. nuorisotutkija, biologi. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Teesit kestävän yrittäjyyden puolesta 1. Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa! Yrittäjät ansaitsevat perustulon. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia tukia ja tasoitetaan siten tietä kestävämmille toimintatavoille. 3. Rajoitetaan ympäristölle haitallisimpien tuotteiden mainontaa tai verotetaan sitä enemmän. 4. Helpotetaan kestävän yritystoiminnan rahoitusta. Miksi ydinvoimalan rakentaja saa lainaa halvemmalla korolla kuin tuulivoimalan rakentaja? 5. Suositaan paikallisuutta ja kestävyyttä julkisissa hankinnoissa. 6. Palautetaan korjauspalveluiden ALV-alennus. Kulutustavaroidemme tuotanto on massatuotantoa, korjaus kallista ja yksilöllistä. 7. Kevennetään sääntelyä pienten yritysten osalta. 8. Avataan reittejä järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten tuottamille palveluille. Suomen on muutettava tulkintaansa EU:n kilpailulainsäädännöstä sallivammaksi. 9. Verotetaan entistä selkeämmin kulutusta ja ympäristön kuormitusta kevennetään palkan verotusta ja palkanmaksun sivukuluja. 10. Kannustetaan yrityksiä tuomaan markkinoille kestäviä ja päivitettäviä tuotteita helposti kuluvien ja rikkoutuvien sijaan.

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Jätteiden lajittelu Kierrättäminen Ympäristöopas Ympäristökilpailu

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot