15 PASTORI ASMO SINERVON VIRKAMATKA-ANOMUS ITÄ-SIPERIAAN 16 SEURAKUNTANEUVOSTON LAUSUNTO ESPOON SEURAKUNTIEN UUDESTA GRAAFISESTA ILMEESTÄ

Transkriptio

1 Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 3 / VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUKSET 13 UUSI TALOUSSIHTEERIN TYÖSUHDE 14 DIAKONI MINNA MAIJASEN HOITOVAPAA-ANOMUS 15 PASTORI ASMO SINERVON VIRKAMATKA-ANOMUS ITÄ-SIPERIAAN 16 SEURAKUNTANEUVOSTON LAUSUNTO ESPOON SEURAKUNTIEN UUDESTA GRAAFISESTA ILMEESTÄ 17 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET 2/ MUUT ASIAT TIEDOKSI 1. DIAKONIA-AVUSTUKSET 1/ JOHTAVAN DIAKONIAN VIRANHALTIJAN TIINA SÖDERQVISTIN VIRKAVAPAUDEN PÄÄTTYMINEN 3. KIRKKOHERRAN ESPOON TUOMIKAPITULILLE ANTAMA SELVITYS ESPOONLAH- DEN SEURAKUNNAN II SEURAKUNTAPASTORIN VIRAN ERITYISTARPEISTA

2 2 Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 3 / 2014 Aika Paikka klo Espoonlahden kirkon pikkusali Läsnä Vuorela, Marja puheenjohtaja Ahde, Tuulia, poistui klo 20.30, 18 kohdalla Jussila, Elina Koskinen, Essu, poistui klo 20.35, 18 kohdalla Lampimäki, Hannes vara Liesilinna, Eeva vara, poistui klo 20.35, 18 kohdalla Merikanto-Timonen, Susanna Peuraniemi, Aaro, poistui klo 20.30, 18 kohdalla Puukko, Anne Tapanainen, Tuula Kuivalainen, Laura Lakovaara, Leena Roine, Kari Suominen, Lena vara Viljakainen, Paula Turtiainen, Jouni esittelijä, kirkkoherra Salmi, Hannele sihteeri Malme, Juhana Moilanen, Teija Santaharju, Leena lähiesimies lähiesimies lähiesimies Poissa Korpela, Mikko Konttas, Ari Pirttimaa, Kati Sistonen, Helena Alkuhartauden piti kirkkoherra Jouni Turtiainen KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Vuorossa ovat Susanna Merikanto-Timonen ja Aaro Peuraniemi. Leena Lakovaara 18. osalta. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin esitetyssä muodossa sillä lisäyksellä, että muissa asioissa Laura Kuivalaisella on kysymys kirkon sisäilmasta ja Aaro Peuraniemellä on asia, jonka hän haluaa tuoda kokouksessa esille. 12 VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUKSET Tiivistelmä: Kertomusvuonna toteutettiin seurakunnan uutta toiminta-ajatusta: Espoonlahden seurakunta julistaa Kristusta, hoitaa yhteyttä ja ruokkii nälkäisiä. Voimassa olevan strategian mukaisesti toiminnan päämääränä on ollut vahvistaa ten kristillistä identiteettiä. Siirtyminen tiimiorganisaatioon ja kirkkoherranviraston rekisteripalveluiden siirtäminen Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskukseen näkyi sopeutumisena uuteen rakenteeseen sekä pettymyksenä palvelukeskuksen toimivuuteen. Lähiesimiesten johtamista ja vastuita on selkeytetty; yhteiset visiopäivät luottamushenkilöiden kanssa ovat olleet tärkeitä. Toiminnan painopisteenä on ollut Tiellä På Väg -jumalanpalvelushankkeen toteuttaminen. Espoon seurakuntien Korsi-projektin myötä saatiin nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ehkäiseviä hankkeita käyntiin, monet niistä toteutettiin yhteistyössä naapuriseurakuntien (erit. Olarin seurakunnan) kanssa. Diakoniatyön Joulupuu-keräys tuotti n ,- vähävaraisille seurakuntalaisille; YV-keräystulos oli jälleen suurten seurakuntien toiseksi paras, ,50 euroa, mukana n. 300 vapaaehtoista. Lapsi-, varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyöhön koetaan suurta luottamusta. Perhetyönohjaajan virka täytettiin ja se on osoittautunut tarpeelliseksi. Viestinnässä painetut kausiesitteet ovat saaneet kiitosta, verkkoviestintää parannettiin uudistettujen internetsivujen myötä; tiedotuksen kautta hankittiin kirkolle ja Soukan kappelille uudet info-näytöt. Musiikki- ja jumalanpalvelustoiminta oli jälleen vilkasta ja onnistunutta. Useita virkoja ja työsuhteita hoidettiin jälleen sijaisuuksilla ja osaaikaisuuksilla. Espoonlahden kirkolla ja Iivisniemen seurakuntakodilla on ollut sisäilmaongelmia, joihin on reagoitu sekä työterveyshuollon että kiinteistötoimen puolelta; kirkon peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistyi. Henkilöstökuluissa tapahtuneiden säästöjen vuoksi tilikauden tulos jäi selvästi ylijäämäiseksi: seurakunnan määrärahoista käytettiin 95,3% (edel-

4 4 lisenä vuonna 93,1%). Tämän seurauksena rahaa voitiin käyttää syyskaudella toimintabudjetin ylityksiin ja ylimääräisiin hankintoihin. Seurakuntien määrärahat voisivat olla budjetissa koko kolmivuotisen suunnittelukauden ajan (Helsingin malli). Liitteet: Khra: Työalojen toimintakertomukset ja määrälliset tunnusluvut sekä toimintakertomuskooste. Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä vuoden 2013 toimintakertomukset. Seurakuntaneuvosto hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen esityksen mukaan sillä lisäyksellä, että seurakuntaneuvoston ten tietojen yhteyteen (kohdassa hallinto ja kirkkoherranvirasto) liitetään kokouksiin osallistumisten määrä vuodessa. 13 UUSI TALOUSSIHTEERIN TYÖSUHDE Taloussihteerin tehtävät: Yleiskuvaus: Talous- ja raha-asioiden sekä kirjanpidon asianmukainen ja sujuva hoito Espoonlahden seurakunnassa. Tavoitteena on hoitaa seurakunnan taloutta annettujen lakien ja asetusten sekä seurakuntayhtymän ja tulevaisuudessa Kirkon palvelukeskuksen taholta tulleiden ohjeistusten mukaisesti ottaen huomioon sekä seurakunnan toiminta-ajatuksen että toiminnalliset ja taloudelliset painopisteet. Tehtävien pääasiallinen hoito: 1. Talousarvion kokoaminen, seuranta ja raportointi Työalojen talousarvioiden kokoaminen yhteistyössä kirkkoherran ja tiimivastaavien kanssa 2. Maksujen hallinnointi Kirkkoherran auttaminen talousasioihin liittyvien päätösten kirjaamisessa Maksumääräykset Matka- ja päivärahojen sekä luottokortti-laskujen tarkastus Palkkiolaskujen ja käteiskuittien koontilaskujen tarkastus Kolehti-, lähetys-, ja muiden rahojen käsittely ja kirjanpito YV-keräyksen kirjanpito ja tilitykset Kolehtitilastot Maksuvapautusten käsittely

5 5 3. Kokouksiin osallistuminen Hallintotiimi, sune (työntekijäkokous) Kolehtivarainhoitajien kokoukset Taloussihteerien / talousvastaavien kokoukset 4. Sopimusasioiden hoitaminen yhteistyössä hallintoassistentin kanssa 5. Muut tehtävät Kirkkoherran ja lähiesimiehen antamat tehtävät Hallintoassistentin sijaisena toimiminen Yhteistyö hallintotiimin kanssa Pätevyys: Pätevyysvaatimuksena on soveltuva opistoasteen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Tällöin työsuhteeseen voidaan valita yo-merkonomi, tradenomi tai ekonomi. Palkkaus: Kirkon virkaehtosopimuksen mukainen vaativuusryhmä on 502. Palkkaus on / kk työkokemuksesta riippuen. Liite: Taloussihteerin tehtäväkuvaus Espoon seurakuntien henkilöstöjohtokuntaa sekä valintaprosessia varten. Khra: Seurakuntaneuvosto päättää: a) olla täyttämättä avoinna olevaa määräaikaista seurakuntasihteerin työsuhdetta alkaen, b) päättää ottaa taloussihteerin uuteen, toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen alkaen tai sopimuksen mukaan neljän kuukauden koeajalla ja c) asettaa rekrytointityöryhmän, johon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra ja hallintokappalainen sekä näiden lisäksi 1-2 seurakuntaneuvoston nimeämää tä. Päätösehdotus a) ja b) esityksen mukaan. c) asetti rekrytointityöryhmän, johon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra ja hallintokappalainen sekä seurakuntaneuvoston istä valittiin Tuula Tapanainen ja Hannes Lampimäki. 14 DIAKONI MINNA MAIJASEN HOITOVAPAA-ANOMUS Diakonia Minna Maijanen anoo hoitovapaata ajalle Diakoniatiimi puoltaa anomusta. Koska kyseessä on yli vuoden kestävä virkava-

6 6 pausanomus, seurakuntaneuvoston ohjesäännön (8 ) mukaan seurakuntaneuvosto tekee asiaa koskevan päätöksen. Diakoniatyössä Minna Maijasen äitiyslomasijaisuutta on tähän saakka hoitanut diakoni Marja-Liisa (Maiju) Kiiski, joka on ilmoittanut voivansa jatkaa sijaisuuden hoitamista. Diakoniatiimi puoltaa diakoni Maiju Kiiskin sijaisuuden jatkamista Minna Maijasen hoitovapaajakson ajaksi. Liite: Khra: Diakoni Minna Maijasen hoitovapaa-anomus Seurakuntaneuvosto päättää.. a) merkitä diakoni Minna Maijasen hoitovapaan tiedoksi, b) myöntää Minna Maijaselle hoitovapaata ajalle ja c) ottaa diakoni Marja-Liisa Kiiskin diakonian viransijaiseksi Minna Maijasen hoitovapaan ajaksi. Esityksen mukaan. 15 PASTORI ASMO SINERVON VIRKAMATKA-ANOMUS ITÄ-SIPERIAAN Lähetyspastori Asmo Sinervo anoo työmatkaa tutustuakseen Itä-Siperian Burjatiassa olevaan Espoonlahden seurakunnan nimikkolähetyskohteeseen Matkan järjestää Lähetysyhdistys Kylväjä, jonka kanssa Espoonlahden seurakunnalla on nimikkolähettisopimus Anitta Lepomaan ja hänen miehensä Vladimir Nikiforofin työn tukemiseksi. Khra: Seurakuntaneuvosto päättää.. a) merkitä pastori Asmo Sinervon matka-anomuksen ja lähetyskohdematkan ohjelman tiedoksi b) myöntää pastori Asmo Sinervolle Espoonlahden nimikkolähetyskohteeseen tutustumismatka työmatkana, josta hänelle maksetaan matka- ja majoituskulujen lisäksi KirVESTES:n mukainen Venäjän päiväraha, yht. n. 2800,- euroa lähetystyön budjetista ja c) pyytää pastori Asmo Sinervolta matkaraportin tehdystä nimikkolähetyskohdematkasta. Esityksen mukaan. 16 SEURAKUNTANEUVOSTON LAUSUNTO ESPOON SEURAKUNTIEN UUDESTA GRAAFI SESTA ILMEESTÄ

7 7 Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti yhtenäistää graafista ilmettään liittymällä kirkon yhteiseen ilmeeseen ja ottamalla sen käyttöön soveltuvin osin ja että Espoon seurakuntien yhteisessä markkinoinnissa otetaan käyttöön Kirkko Espoossa -tunnus. Taustaa Espoon seurakuntayhtymän graafista ilmettä uudistettiin vuonna 2002 ja yhtymälle tehtiin graafinen ohjeisto. Samaan aikaan Tapiolan seurakunta, Leppävaaran seurakunta, Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling ottivat käyttöön omat uudet yhteisötunnuksensa. Tapiolassa ja Leppävaarassa luotiin samalla myös graafinen ohjeisto. Olarissa ja Espoonlahdessa pitäydyttiin olemassa olevissa tunnuksissa. Seurakuntayhtymän visuaalista ilmettä on vuosien kuluessa muokattu, eikä se enää vastaa vuonna 2002 tehtyä graafista ohjeistoa. Ohjeisto keskittyy tunnuksen käyttöön, lomakkeisiin ja virallisiin lehti-ilmoituksiin. Markkinoinnin, kampanjoinnin tai verkkoviestinnän tarpeisiin ohjeisto ei anna suuntaviivoja. Seurakunnat ja yhtymän virasto tuottavat runsaasti erilaista esite- ja mainos- materiaalia sekä muuta aineistoa niin painettuna kuin sähköisenä. Tällä hetkellä seurakuntien ja seurakuntayhtymän visuaalinen ilme on hyvin kirjava. Erilaiset ilmeet ja tunnukset eivät tue toisiaan. Samaan aikaan yhteiskunnassa mainonnan ja viestinnän visuaalisuuden merkitys kasvaa. On tärkeää, että seurakunnat olisivat mahdollisimman tunnistettava toimija muuttuvassa mediaympäristössä. Seurakuntayhtymän graafisen ilmeen yhtenäistäminen on toiminta- ja talous- suunnitelmassa hyväksytty viestintäpalveluiden toiminnallinen tavoite vuodelle Se on kirjattu myös yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymään viestintäohjelmaan vuosille Valmistelu Espoon seurakuntayhtymän graafisen ilmeen yhtenäistämistä on valmisteltu seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa vuoden 2013 aikana. Kirkkoherrat ja seurakuntayhtymän johtoryhmä ovat olleet mukana keskusteluissa ja asettaneet edustajansa työryhmään, joka on selvittänyt eri vaihtoehtoja ilmeen yhtenäistämiseksi. Visuaalisen viestinnän asiantuntijana on toiminut seurakuntayhtymän sopimusgraafikko Elina Orpana. Espoonlahden seurakunnan edustajana työryhmässä on ollut rovasti Hans-Christian Daniel. Selvityksen lähtökohtana on ollut tunnustettu tarve yhtenäiselle ilmeelle. Osalla seurakunnista on toimiva tunnus ja ilme, mutta osalta ne puuttuvat. Kartoituksen pohjana on ollut kokonaiskirkon uusi yhteinen ilme, mutta työskentelyssä käytiin läpi myös muita vaihtoehtoja, kuten kokonaan uuden yhteisen tunnuksen luominen tai nykyisten tunnusten uudistaminen yhtenäiseksi tunnusperheeksi. Kirkon graafiseen ilmeeseen liittymisen todettiin olevan vaihtoehdoista kannattavin

8 8 seuraavin perusteluin: 1. Mahdollisimman vahva brändi. Kaikki kirkon yhteiset kampanjat, kuten myös vuoden 2014 seurakuntavaalit, toteutetaan kirkon yhteisellä ilmeellä. Kampanjoiden myötä ilme tulee tutuksi. Tavoitetila koko kirkon osalta olisi yksi, yhteinen visuaalinen ilme. Jos Espoossa otetaan kirkon yhteinen ilme käyttöön edes osittain, se on merkittävä tuki kokonaisuuden kannalta. Nykyisessä mediaympäristössä erottumiseen vaaditaan vahvaa brändiä ja yhteinen vahva brändi on myös Espoon etu. 2. Sisältö. Kirkon yhteinen ilme perustuu ikiaikaisen ristin käyttämiseen modernilla tavalla. Ristissä ilmenee kristinuskon ydinsanoma ja se on globaalisti tuttu kristinuskon symboli. Ristin käyttäminen yläviitteenä on mielenkiintoisella tavalla nykyaikainen ratkaisu. 3. Taloudellisuus. Yhteiseen ilmeeseen liittymisen kustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin kokonaan uuden luomisessa. Lomakkeiden tai tunnusten suunnitteluun ei tarvitse käyttää varoja, koska kirkkohallitus tarjoaa niihin valmiit pohjat. Resurssit voidaan suunnata muiden graafisten tuotteiden, kuten esitteiden ja markkinointimateriaalin, yhteisen visuaalisuuden suunnitteluun. Uuden ilmeen siirtäminen verkkosivuille ei vaadi juurikaan investointeja. Myös kirkon verkkohankkeen myötä kaikkien seurakuntien käyttöön tulevat yhteiset verkkosivut ovat kirkon ilmeen mukaiset. 4. Jatkuvuus. Ilmeen yhtenäistäminen voidaan toteuttaa niin, että nykyiset tunnukset säilyvät jatkossakin graafisina elementteinä seurakuntien painotuotteissa. Tällöin seurakuntalaisten mahdollinen suhde nykyiseen tunnukseen ei katkea. Osalla seurakunnista on omat tunnusvärit ja nämä voidaan ottaa huomioon myös uudessa, yhtenäisessä ilmeessä. 5. Yhteistyö muiden kirkon toimijoiden kanssa on nykyisen viestintästrategian kantavia linjauksia. Myös mahdollisissa kunta- ja seurakuntaliitoksissa kirkon yhteinen ilme on hyvä pohja uusien seurakuntien liittyä. Näitä etuja ei voida saavuttaa muilla vaihtoehdoilla. Työryhmän arvio on, että kirkon yhteinen ilme tarjoaa toimivan graafisen ohjeiston ja hyvät elementit Espoon seurakuntayhtymän yhtenäisen visuaalisen ilmeen pohjaksi. Kirkon yhteinen ilme ja sen soveltaminen Espoossa Kirkkohallitus lanseerasi vuonna 2012 kokonaiskirkolle uuden yhteisötunnuksen ja ilmeen, joka kulkee nimellä "pienin yhteinen nimittäjä". Tunnus muodostuu kirkolle erikseen suunnitellusta Martti-fontista ja värillisestä yläviite-rististä. Kirkkohallitus tarjoaa tunnuksen ja ilmeen myös seurakuntayhtymien ja seurakuntien käyttöön. Tavoitteena on valtakunnallisesti ja paikallisesti tunnistettava, evankelis-luterilainen kirkko.

9 9 Kirkon graafisesta ohjeistosta löytyvät valmiit pohjat tarvittaviin lomakkeisiin ja osin myös mainos- ja kampanjamateriaaleihin. Esimerkkisovellukset siitä, miltä Espoon seurakuntayhtymän ja seurakuntien tunnukset näyttäisivät, löytyvät liitteestä. Niissä on käytetty joko seurakuntien nykyisiä tunnusvärejä tai kirkon graafisesta ohjeesta löytyviä vastaavia värejä. Niille seurakunnille, joilla tunnusväriä ei ole entuudestaan ollut, on sellaiset ehdotettu seurakunnan toiveiden mukaan. Jos kaikki seurakunnat ottavat käyttöön yhtenäisen ilmeen, muodostamme yhdessä vahvan tunnistettavan yhteisön. Tällöin kaikki seurakuntien visuaalinen viestintä ja markkinointi tukevat toinen toistaan. Yhdessä ne luovat ja vahvistavat mielikuvaa monipuolisesta ja dynaamisesta toimijasta. Espoon seurakunnat Kirkko Espoossa Espoon seurakuntien yhteisessä viestinnässä on käytetty nimeä Espoon seurakunnat. Yhtenäistä ilmettä valmistelleen työryhmän kanta on, että Espoossa kannattaisi ottaa käyttöön strategian mukainen markkinointinimi Kirkko Espoossa. Näin vahvistaisimme strategian mukaista ajatusta siitä, seurakunnat toimivat yhdessä ja niillä on yhteisiä tavoitteita. Nimi on myös viestinnällisesti ytimekäs ja jämäkkä. Sanapari on tuttu erityisesti Helsingistä, jossa seurakuntien brändi on Kirkko Helsingissä. Nämä pääkaupunkiseudun kirkko-brändit tukisivat toisiaan. Eteneminen ja tavoiteaikataulu Syksyn 2014 seurakuntavaalit tuovat kirkon yhteisen ilmeen katukuvaan ja mediaan. Siksi syksy 2014 olisi hyvä aika ottaa käyttöön myös Espoon seurakuntien yhtenäinen ilme. Ensi vaiheessa uudistus koskisi verkkosivuja, ajankohtaisia painotuotteita ja seurakuntavaaliviestintää. Yhteisten elementtien ympärille tullaan luomaan yhteinen espoolainen ilme, joka liittää seurakuntien esitteet, mainokset ja verkkoympäristöt samaan, tunnistettavaan perheeseen. Graafinen ohjeisto laajennetaan ja muokataan Espoon seurakuntien aineistojen mukaiseksi. Graafisesta toteutuksesta vastaa seurakuntayhtymän sopimusgraafikko yhdessä nimetyn työryhmän kanssa. Graafinen työ sisältyy viestintäpalvelujen talousarviomäärärahoihin, eikä siitä aiheudu seurakunnille kustannuksia. Kirjekuoret ja muut lomakkeet uusitaan yhteishankinnoin normaalin hankintaaikataulun mukaan. Nyt käynnissä olevan esteettömyyskartoituksen myötä kirkkojen ja muiden tilojen opasteisiin tulee muutoksia. Projekti tarjoaa ekonomisen tavan saada uusi ilme näkymään myös toimitilojen opasteissa. Yhteinen kirkkoneuvosto voi tehdä seurakuntayhtymän ja yhteisen viestinnän osalta päätöksen kirkon yhteiseen ilmeeseen liittymisestä. Seurakunnat ratkaisevat asian omalta osaltaan. Mahdollisimman suuren tunnettuushyödyn saavuttamiseksi olisi tärkeää, että asiassa saataisiin aikaan yhtenäinen päätös.

10 10 Liite: Kirkon yhteinen ilme Espoossa. Esimerkkejä siitä, miten ilmettä voidaan soveltaa. Khra: Seurakuntaneuvosto päättää.. a) puoltaa Espoon seurakuntayhtymän päätöstä yhtenäistää graafista ilmettään liittymällä kirkon yhteiseen ilmeeseen ja ottamalla sen käyttöön soveltuvin osin ja b) puoltaa YKN:n päätöstä, että Espoon seurakuntien yhteisessä markkinoinnissa otetaan käyttöön Kirkko Espoossa -tunnus. Esityksen mukaan. Kari Roine yhtyi seurakuntaneuvoston puoltoon muuten, mutta esitti eriävän mielipiteen liittyen logoon. Hän esitti, että seurakunnan logosta päätetään vasta sitten kun tekijänoikeuskysymys selvitetty. 17 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET 2/2014 Merkittiin tiedoksi. ILMOITUSASIAT 1. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin viranhaltijapäätös : Annetaan pastori Arto Vallivirralle viranhoitomääräys Espoonlahden seurakunnan määräaikaiseksi II seurakuntapastoriksi Määräaikaisuuden perusteena on avoinna olevan viran väliaikainen hoitaminen. 18 MUUT ASIAT TIEDOKSI 1. DIAKONIA-AVUSTUKSET 1/2014 (liite) 2. JOHTAVAN DIAKONIAN VIRANHALTIJAN TIINA SÖDERQVISTIN VIRKAVA- PAUDEN PÄÄTTYMINEN - Johtava diakoniaviranhaltija, diakonissa Tiina Söderqvist on ilmoittanut, ettei jatka Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteerin tehtävissä, vaan palaa hoitamaan virkaansa hänelle myönnetyn virkavapauden päättymisen jälkeen

11 alkaen. Diakoniatiimi hoitaa käytännön järjestelyt vs. johtavan diakoniaviranhaltija Teija Moilasen työnjohdolla. 3. KIRKKOHERRAN ESPOON TUOMIKAPITULILLE ANTAMA SELVITYS ESPOON- LAHDEN SEURAKUNNAN II SEURAKUNTAPASTORIN VIRAN ERITYISTARPEIS- TA (liite) - Espoon hiippakunnan tuomikapituli on pyytänyt seurakunnalta selvitystä Espoonlahden II seurakuntapastorin viran erityistarpeista sen jälkeen, kun seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan ( 6) äänin 6-5 (yksi tyhjä) säilyttää viran. Kirkkoherra antoi seurakunnan puolesta selvityksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Tämä selvitys on tuomiokapitulille riittävä. Merkittiin tiedoksi. Loppuhartaus Hannele salmi piti loppuhartauden Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Marja Vuorela Puheenjohtaja Hannele Salmi sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty sekä todettu kokouksen kulun ja siellä tehtyjen päätösten mukaiseksi Susanna Merikanto-Timonen Aaro Peuraniemi (12-17 )

12 12 Leena Lakovaara (18 ) ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Seurakuntaneuvosto Kokouspäivämäärä OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. musviranomai- nen ja -aika Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Espoonlahden seurakunnan seurakuntaneuvosto

13 13 Postiosoite: Kipparikatu 8, Espoo Käyntiosoite: Kipparikatu 8, Espoo Telekopio: Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: 1 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan en katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati- muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan