Kirkkoherran kertomus Saarijärven seurakunnan piispantarkastusta varten vuonna 2014

Transkriptio

1 Kirkkoherran kertomus Saarijärven seurakunnan piispantarkastusta varten vuonna 2014 Saarijärvellä Jarmo Autonen, kirkkoherra Kirkkoherran kertomuksen liitteinä ovat henkilöstötilinpäätös, tilastolomakkeet, seurakunnan toiminta- ja vuosikertomukset 2012 ja 2013, toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 sekä kunnalliskertomukset. Kertomukset on toimitettu piispalle, asessorille, lääninrovastille, hiippakuntasihteerille ja notaarille. Kirkkoherran kertomus on lähetetty sähköisessä muodossa myös tarkastukseen nimetyille työyhteisökonsulteille.

2 2 Sisällysluettelo A. Yleisiä tietoja... 3 B. Henkilöstö ja työyhteisö... 5 C. Luottamushenkilöt D. Toiminta I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen II Työalat A. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI B) KRISTILLINEN KASVATUS C) DIAKONIA JA YHTEISKUNNALLINEN TYÖ D) LÄHETYSTYÖ E) SIELUNHOITO F) EKUMENIA G) TIEDOTUS H) YSTÄVYYSSEURAKUNTATOIMINTA I)TUKISEKTORIN TYÖALAT E. Yhteenvedot Kirkkoneuvoston arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta Kirkkoherran arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta Talousjohtajan arvio seurakunnan taloudesta Liitteet: Henkilöstötilinpäätös 2013 Tilastolomakkeet Seurakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 ja 2013 Seurakunnan vuosikertomus 2012 ja 2013 Seurakunnan talousarvio 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma Saarijärven kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 Kannonkosken kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Kivijärven kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

3 3 A. Yleisiä tietoja Tiedot annetaan kolmelta edelliseltä vuodelta. Mukana ovat liitteenä seurakunnan tilastolomakkeet A3 A6 kolmelta vuodelta Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi Seurakunnan läsnä oleva väestö Seurakunnan poissa oleva väestö Seurakunnan väkiluku % kunnan väkiluvusta 86,46 % 86,06 % 85,28 % 4. Kastetut Kuolleet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Kielellinen vähemmistö 0,1 % 0.1 % 0,1 % 9. Henkilöstömenot Toimintamenot Verotulot yhteensä Vuosikate/seurakunnan jäsen Tietoja kunnasta Väkiluku Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi

4 Väkilukuennusteet (merkitse vuosiluvut) Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi Tilastokeskuksen ennuste vuosi vuosi vuosi Veroprosentti Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 20 19,50 19, , Elinkeinorakenne % 13.4.Maatalous Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 12,2 17,2 21, Teollisuus Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 21,6 21, Palvelu Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 64,4 60,0 68, Muu Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 1,8 1,7 2,2 Ikärakenne % v Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 14,6 14,9 13,3 14,6 15,1 13, v. Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 60,1 55,9 55,1 59,1 54,6 54, Yli 64 v. Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 25,3 29,2 31,6 26,3 30,3 32,2

5 5 B. Henkilöstö ja työyhteisö 1. Seurakunnan virat ja viranhaltijat Viranhaltija Virka Pvm Autonen Jarmo Kirkkoherra Autonen Minna Diakoni Hakkarainen Esa I kappalainen Hallikainen Tiina II seurakuntapastori Kantalainen Maritta Toimistosihteeri Kaunonen Kaija-Leena Toimistosihteeri Kauppinen Iiris Suntio Kemppainen Timo II kappalainen Laitinen Tuula Diakoni Laulajainen Kristiina Nuorisotyönohjaaja Liimatainen Sirpa Toimistosihteeri Linna Sanna III kanttori Mustonen Kirsti B-kanttori Nuutinen Kaisa Talousjohtaja Rahkonen Heidi I seurakuntapastori Raitonen Marjaana Toimistosihteeri Salminen Tarja Diakoni Salo Mirja Diakoni Tarvainen Sari Toimistosihteeri Vainio Margaret II kanttori Heinänen Taija Vs. nuorisotyönohjaaja Nieminen Saara Vs. nuorisotyönohjaaja Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät Työntekijä Työsopimussuhde Pvm Hirvensalo Päivi Lastenohjaaja Ingman Birgitta Keittiöapulainen Kinnunen Pirjo Emäntä Kolari Marja-Terttu Lastenohjaaja Liimatainen Mirella Lastenohjaaja Päivärinta Arja Siivooja Siltasalmi Veli Suntio Turpeinen Mervi Suntio Tuntipalkkaiset Hakkarainen Olavi Suntion sijainen Rantala Pia Suntion sijainen

6 6 3. Virkojen ja työsuhteiden muutokset kolmen viime vuoden aikana (virkojen ja työsuhteiden perustamiset ja lakkauttamiset) Virka Nimike Perustaminen Lakkauttaminen Vt. kappalainen Seurakuntamestari V kappalainen Srk-puutarhuri Srk-emäntä IV kappalainen III kappalainen IV kanttori Diakoni Työsuhde Nimike Perustaminen Lakkauttaminen Kiinteistönhoitaja Suntio Srk-emäntä/siivooja Emäntä Siivooja Määräaikaiset virat ja tilapäiset virkasuhteet kolmen viime vuoden aikana Määräaikaiset virat Nimike Pvm Lähetyskasvatussihteeri Vt. diakoni Tilapäiset virkasuhteet Nimike Pvm Tilapäinen srk-pastori Muut viransijaisuudet Nimike Pvm Vs. nuorisotyönohjaaja Vs. nuorisotyönohjaaja Vs. kappalainen Vs. diakoni Kuvaus määräaikaisuuden, osa-aikaisuuden ja vuorotteluvapaiden käytöstä Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään kausiluonteisissa tehtävissä ja eri sijaisuuksissa. Suurin määräaikaisten ryhmä on hautausmaatyöntekijät, joita Saarijärven hautausmailla on etupäässä puolen vuoden työsopimuksella keskimäärin kymmenen henkilöä ja lisänä kaksi hautausmaatyöhön tutustuvaa nuorta. Kivijärven hautausmailla työsopimusjakso on hieman lyhyempi kuin Saarijärvellä, ja Kivijärvellä palkattuja työntekijöitä on kaksi. Muita määräaikaisia työntekijöitä on kesäisin

7 7 kahden kuukauden aikana varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä. Heitä ovat esimerkiksi kesäteologi, nuorisotyöharjoittelija ja leiriavustajat. Mellikan leirikeskus on käytössä kesäkuukausina ja alkusyksystä. Emäntä ja keittiöapulainen tarvitsevat määräaikaisen keittiöapulaisen avukseen toukokuun puolesta välistä alkaen heinäkuulle saakka. Määräaikaisen työaika riippuu leirien lukumäärästä. Olemme pyrkineet kokoaikaisiin palvelussuhteisiin. Pylkönmäen kappeliseurakunnan suntion työaikaa lisättiin 22 viikkotyötuntiin vuoden 2012 alusta. Pitkäaikainen siivooja halusi keventää työpanostaan viimeisiksi vuosiksi ennen varsinaiselle eläkkeelle jäämistään. Hän jäi osa-aikaeläkkeelle muutama vuosi sitten ja eläkkeelle maaliskuun lopussa Hän on ollut valintaansa tyytyväinen. Vuorotteluvapaa antaa vakinaisille palvelussuhteisille mahdollisuuden vetää hieman henkeä ja sijaiselle mahdollisuuden määräaikaiseen, enintään vuoden mittaiseen, työhön. Saarijärvellä vuorotteluvapaalla oli vuonna 2013 diakoni ja kappalainen, molemmat maksimipituuden. Edellinen vuorotteluvapaalla ollut oli lastenohjaaja ( ). Hänkin oli vuorotteluvapaalla vuoden verran. Jokainen vuorotteluvapaalla ollut tuntui tyytyväiseltä vapaaseensa. 6. Seurakunnan henkilöstösuunnitelma ja henkilöstötilinpäätös Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelussa työ jaetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Palkkalistoilla oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisimman täydet toimenkuvat. Virkoihin ja työsuhteisiin palkataan ensisijaisesti ammattipätevyyden omaavia henkilöitä. Papit ja kanttorit Seurakunnan papistossa on jatkossa kirkkoherran virka, kaksi kappalaisen virkaa ja kaksi seurakuntapastorin virkaa. Kivijärven ja Kannonkosken kappeliseurakunnissa on sekä yhteinen papin että yhteinen kanttorin virka. Pylkönmäen alueelle nimetään oma pappi. Diakonit Yhteen diakonian virkaan liitetään lakkaavan lähetyskasvatussihteerin osa-aikaisen viran tehtävät. Kiinteistöt, hautausmaat ja toimistotyö Kiinteistöhuolto on ulkoistettu koko seurakunnan alueella, lukuun ottamatta Pylkönmäen kappeliseurakuntaa, jossa osa-aikainen suntio hoitaa jonkin verran myös kiinteistöjä muiden tehtäviensä ohella. Hautausmaiden hoito on ulkoistettu osittain. Ulkoistamista jatketaan, kun siihen tarjoutuu luontevia mahdollisuuksia ja se on taloudellisesti järkevää. Keittiö- ja siivoustyössä on seurakuntaemännän lisäksi kolme siivoojaa/keittiötyöntekijää, joista yksi on osa-aikainen. Eläköitymisten myötä siivoustyö ulkoistetaan, ja seurakuntatilaisuuksien tarjoilujen osalta tukeudutaan vapaaehtoistyöhön. Kaikissa toimipaikoissa yhtenäistetään ruokatarjoiluihin liittyvät käytännöt ja maksut. Tavoitteena on kustannusvastaavuus. Seurakunnalliset tapahtumat koordinoidaan niin, että keittiötyöntekijöiden vähentyessä seura-

8 8 kuntaemäntä voi hoitaa tarjoilut kaikissa toimipaikoissa mahdollisen vapaaehtoistyövoiman avulla. Suntiotyövoimaa on yksi päätoiminen virka Saarijärvellä. Kannonkoskella ja Kivijärvellä on yhteinen suntio työsopimussuhteessa, ja häntä lomittaa tarvittaessa tuleva tuntipalkkainen työntekijä. Pylkönmäellä on osa-aikainen suntio. Työn erityisluonteesta johtuen suntiotyön ulkoistaminen on vaikeaa. Tammi maaliskuussa jumalanpalvelukset järjestetään seurakunnan pääkirkkoa lukuun ottamatta seurakuntataloissa. Kirkoissa pidetään pelkkä peruslämpö, jota nostetaan vain siunaustilaisuuksiin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä. Kivijärvellä kaikki siunaukset toimitetaan siunauskappelissa talvikauden ajan. Saarijärvellä siunauksiin on käytettävissä kappelin lisäksi muun muassa kirkon huoltorakennuksen tila. Seurakunta avustaa omaisia tarvittaessa tilajärjestelyistä aiheutuvissa vainajien ylimääräisissä siirtokustannuksissa. Taloushallinnossa on tällä hetkellä talousjohtajan lisäksi kolme toimistosihteeriä, joista kaksi hoitaa myös kappeliseurakuntien seurakuntatoimistoja ja lomittaa satunnaisesti virastossa. Työntekijöistä yksi lomittaa suntiota Saarijärvellä talvikausien ajan. Lisäksi toimistosihteerit järjestävät seurakunnan arkistoja kaikissa toimipaikoissa. Projekti alkoi vuonna 2008 ja jatkunee vielä useita vuosia. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan seurakunta liittyy kirkkohallituksen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna Liittymisestä johtuvan lisätyön ja ylimenokauden jälkeen taloustoimistoa varaudutaan hoitamaan yhden toimistosihteerin ja talousjohtajan työpanoksella. Muutosprosessin yhteydessä toimistosihteeripalvelut lakkaavat kappeliseurakunnista ja koko asiakaspalvelu keskitetään kirkkoherranvirastoon. Kirkkoherranvirastossa on tällä hetkellä yksi toimistosihteerin virka ja hautausmaatoimistossa toinen. Työntekijät sijaistavat toisiaan. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöönoton myötä virkojen toimenkuvat tarkistetaan. Strategia jatko Vuoden 2014 alussa asetetaan uusi strategiatyöryhmä valmistelemaan seurakunnan strategiaa vuosille Henkilöstötilinpäätös: erillinen liite. 7. Kuvaus harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käytöstä HAVA-järjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön. 8. Arvio henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja muutostarpeista Seurakuntaliitoksen myötä henkilöstörakenteessa on tapahtunut muutoksia. Henkilöstö on vähentynyt. Pääsääntöisesti vapautuvia virkoja ja työsuhteita ei ole laitettu auki, vaan tehtävät ja työt on järjestelty uudelleen, mikäli se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Henkilöstörakenne on nykyisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin nähden tasapainossa. Henkilöstökulujen osuus on 46,7% toimintakuluista. Seurakuntaliitoksen jälkeen seurakunta on pyrkinyt systemaattisesti eroon osa-aikaisista palvelusuhteista aina, kun se on ollut mielekästä työnantajan ja työntekijän kannalta. Näin on

9 9 pyritty työsopimuslain mukaisesti tarjoamaan kokoaikaisia työsuhteita tai ainakin suurempaa osa-aikaisuutta. Muutamien viime vuosien aikana on tehty useita virkajärjestelyjä. Näiden virkajärjestelyjen tuloksena Kannonkosken ja Kivijärven kappeliseurakunnissa on nykyisin yhteinen kappalainen, diakoni, kanttori ja suntio. Saarijärven alueella on aluekappalainen, ja koko seurakunnalla on yhteinen kasvatustyön seurakuntapastori. Pylkönmäellä on yhteinen seurakuntapastori ja kanttori Saarijärven kanssa. Yksi diakoni hoitaa Pylkönmäen kappeliseurakuntaa ja koko seurakunnan lähetystyötä sekä vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja koordinointia. Saarijärven alueella on kaksi diakonia, jotka vastaavat diakoniatyön erityisryhmistä ja joista toinen toimii diakoniatyön koordinaattorina. Saarijärven alueen kanttori toimii vastaavana kanttorina ja musiikkityön koordinaattorina. Kaksi nuorisotyönohjaajaa vastaa koko seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyöstä, ja heillä on tukenaan kasvatustyön pappi. Kolme lastenohjaaja vastaa päiväkerho- ja perhekerhotoiminnasta koko seurakunnan alueella. Seurakunnassa on neljä toimistosihteeriä, joista yksi kirkkoherranvirastossa, yksi hautausmaatoimistossa ja kaksi taloustoimistossa. Toimistosihteerit ovat osallistuneet myös kappelien seurakuntatoimistojen tehtäviin. Talousjohtaja johtaa koko seurakunnan taloutta. Yksi toimistosihteeri eläköityy , ja hänen työnsä jaetaan muiden toimistosihteerien kesken. Siirtyminen Kipaa:n tapahtuu vuonna Saarijärvellä ja Kivijärvellä on yhteinen emäntä, joka toimii koko seurakunnan pääemäntänä. Suntioiden tehtäviin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä kuuluu pienissä määrin emännän tehtäviä. Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on yksi yhteinen tuntipalkkainen lomittaja, samoin Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Edellä mainitut hoitavat siivoukset. Hautausmailla on kesäisin kesätyöntekijöitä. Ostopalveluna hankitaan kiinteistövastaavan tehtävät, kiinteistöjen ja hautausmaiden hoitoa sekä haudankaivuita. Henkilöstön tehtävänkuvat ovat selkeitä ja työnjako on toimiva. Seurakunnan henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista. Perustehtävä pystytään hoitamaan hyvin. Osa seurakunnan tehtävistä hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Seurakunnan henkilöstörakenne on saatu yhteisellä suunnittelulla tämän hetken arvion mukaan tarkoituksenmukaiseksi ja seurakunnan taloudellisiin mahdollisuuksiin ja resursseihin nähden sopivaksi. Siksi aivan lähivuosina (2 3 vuoteen) ei ole muutostarpeita. Jäsenmäärän mahdollinen laskeminen alle :een asettaa kuitenkin uusia haasteita ja muutospaineita henkilöstörakenteeseen. Samoin mahdolliset seurakuntayhtymien syntymiset saattavat vaikuttaa henkilöstörakenteeseen. 9. Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen (yleiskirje A 11/2010) toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat Kehittämissuunnitelma laaditaan vuosittain. Suunnitelma toimitetaan kirkkoneuvoston vahvistamana tuomiokapituliin sen antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutuksiin haetaan sähköisesti Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan ja tuomiokapitulin ja Kirkon koulutuskeskuksen koulutuksiin haetaan niiden antamien ohjeiden mukaisesti.

10 Työyhteisön kokoukset: a) kokoonpanot, b) kokoontumistiheys ja c) kokousten käsittelemät asiat Työntekijäkokoukset aloitetaan hartaudella tai rukouksella. Hartauden pitää kukin työntekijä vuorollaan. Alla on eritelty työntekijäkokoukset sisältöineen ja kokoonpanoineen. Talonkokouksia on noin neljä vuodessa. Ne ovat puolen päivän mittaisia kokouksia, joihin osallistuu koko työyhteisö. Talonkokouksissa käsitellään isohkoja koko työyhteisöä koskettavia asioita. Kesäkauden avauksessa vietetään messua, ja silloin joukkoon liittyvät myös kausityöntekijät. Samoin syyskauden avauksessa vietetään messua. Kirkkoherra johtaa kokouksia. Toiminnallisen puolen työntekijäkokouksiin (papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyönohjaajat, vastaava lastenohjaaja ja suntio) kokoonnutaan kolmen viikon välein. Saarijärven ja Pylkönmäen työntekijät ovat mukana joka kerta ja Kannonkosken ja Kivijärven työntekijät kuuden viikon välein. Kokouksissa on asialista, asioiden käsittelyä, tiedotusta, työn jakamista, kuulemista, mielipiteiden ja näkökulmien vaihtamista, työn arviointia, palautetta ja keskinäistä tukemista. Jokainen voi nostaa työasioita käsittelyyn, joko ilmoittamalla kirkkoherralle etukäteen tai esittämällä asian käsittelyä kokouksen alussa. Kokouksista laaditaan muistio (vuoden 2014 alusta alkaen), joka on kaikkien työntekijöiden luettavissa yhteisissä kansioissa. Kirkkoherra johtaa kokousta. Talouden ja hallinnon puolen työntekijäkokouksissa mukana on talousjohtaja, toimistosihteerit, emäntä ja siivooja. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan töitä, tiedotetaan, kuullaan ja tuetaan työntekijöitä, tehdään arviointia ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta. Talousjohtaja johtaa kokousta. Kappeliseurakuntien työntekijäkokouksissa mukana on kappelin pappi, kanttori, diakoni, suntio ja joskus myös toimistosihteeri. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa suunnitellaan kappeliseurakuntien toiminnan ja työn sisältöä, jaetaan töitä, kehitetään toimintamuotoja, arvioidaan tehtyä työtä ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta. Kokousta johtaa kappeliseurakunnan pappi. Tiimikokoukset (työaloittain). Seurakunnassa on lapsityön, nuorisotyön, diakoniatyön, musiikkityön ja aikuistyön tiimit. Tiimit kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa. Tiimit vastaavat työalan kehittämisestä koko seurakunnan alueella. Koordinaattori tai työalan vastaava työntekijä koordinoi työalansa työtä ja toimii tiimin vetäjänä. Kokousta johtaa työalan vastaava työntekijä tai koordinaattori. Jumalanpalveluskokouksiin osallistuvat papit, kanttorit ja suntiot. He kokoontuvat kolme kertaa vuodessa suunnittelemaan ja organisoimaan koko seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kokous kestää puoli päivää. Kausisuunnitelma laaditaan kevääksi, kesäksi ja syksyksi. Kokouksissa voidaan käsitellä myös teologisia kysymyksiä ja jumalanpalveluelämän kehittämistä. Jumalanpalveluskokouksessa on valmisteltu esimerkiksi uusi kuorisääntö. Kokouksia johtaa kirkkoherra. Aamuhartaudet. Kerran kuukaudessa on aamuhartaus ja kahvit Saarijärven alueen työntekijöille. Aamuhartauteen ja kahveille voidaan osallistua myös kappeleista, jos hartaus sopii työtilanteeseen ja aikatauluun. Kappeleista ei ole velvollisuutta osallistua. Aamuhartauden yhteydessä tiedotetaan ja keskustellaan lyhyesti ajankohtaisista asioista.

11 11 Virkistys- ja työyhteisöpäivät. Työyhteisön yhteinen virkistyspäivä on kerran vuodessa, samoin joulujuhla. Yhteistä tyky-toimintaa on vaihtelevasti, josta lisää seuraavassa. 11. Kuinka työyhteisön hoitaminen (esim. TYHY-toiminta, työyhteisökoulutus, virkistyspäivät ja vastaavat) on toteutettu seurakunnassa? Työyhteisön ja henkilöstön hyvinvointi on seurakuntamme strategian keskeisiä tavoitteita. Työntekijämäärän vähentyessä ja työn vaativuuden lisääntyessä työhyvinvointiin panostetaan entistä määrätietoisemmin. Työyhteisön hyvinvoinnin eteen on tehty töitä vuosien ajan. Seurakuntaliitoksen jälkeen työyhteisön hoitamisen, työntekijöiden yhteenkuuluvuuden vahvistamisen ja yhteisten pelisääntöjen luomisen merkitys on entisestään korostunut. Yhteistyötoimikunta kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa suunnittelemaan ja päättämään työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Seurakuntaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eli Saarijärven seurakuntana, johon kuuluvat Saarijärven alue ja kolme kappeliseurakuntaa. Työyhteisön hoitaminen tapahtuu luontevasti säännöllisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Näitä ovat säännölliset työntekijäkokoukset, aamurukoukset ja kausimessut. Kaksi kertaa vuodessa pidetään niin sanottu talonkokous, jossa käsitellään ajankohtaisia työhyvinvointia tai työsuojelua koskevia aiheita. Talonkokouksissa on käytetty tarvittaessa asiantuntijavierailijoita. Työntekijöiden huomiointi tapahtuu yhteisissä kokoontumisissa ja juhlistamisissa (esimerkiksi merkkipäivät, joulujuhlat). Työntekijöiden jaksamista on tuettu osoittamalla talousarviomäärärahoja omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Virkistystoimikunnan vastuulla on ollut joulujuhlan ja muiden virkistysretkien ja tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen. Seurakunta on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Työhyvinvointikoulutusta on runsaasti tarjolla. Työyhteisökonsultaatioita ja -koulutusta on ollut seurakuntaliitoksen yhteydessä sekä edellisen kirkkoherran eläköitymisen yhteydessä. Työnohjausta on tarjottu ja annettu sitä tarvitseville toiminnallisen puolen työntekijöille. Samoin toimistotyöntekijöiden työnohjausmahdollisuuksia on selvitetty. Seurakuntamme laajuus edellyttää, että työntekijäkokoukset ja yhteiset tapaamiset suunnitellaan hyvin. Keskinäiseen ylimääräiseen seurusteluun ei työpaikalla juuri jää aikaa, vaan työtunnit käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Tauot ja kahvihetket ovat työntekijöiden keskinäisiä seurustelu- ja lepohetkiä. Työhyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu työn haasteiden ja vaativuuden lisääntyessä. Seurakunnan työyhteisölle on laadittu työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ohjelma (työsuojelun toimintaohjelma), jota yhteistyötoimikunta päivittää ja pitää ajan tasalla. Ohjelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa Seurakunnan työntekijöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallintoon Tällä hetkellä ei toimita hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallinnossa.

12 12 C. Luottamushenkilöt 1. Hallintoelinten (kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto ja mahdolliset jaostot, johtokunnat) kokouskerrat kertomusvuonna Vuoden 2013 aikana kirkkovaltuusto kokoontui kolme kertaa ja kirkkoneuvosto kymmenesti. Kannonkosken ja Kivijärven kappelineuvostot pitivät kolme ja Pylkönmäen kappelineuvosto viisi kokousta kertomusvuoden aikana. Lisäksi seurakunnassa työntekijöiden tukena toimi viisi vastuuryhmää (aikuistyön, kansainvälisen työn, kasvatustyön, diakoniatyön ja seurakuntatyön vastuuryhmät), jotka kokoontuivat vuoden mittaan vaihtelevasti tarpeen mukaan. 2. Seurakunnan luottamushenkilöt (hallintoelin, tehtävä, nimi, ammatti, syntymävuosi) KIRKKOVALTUUSTON JÄSENET Nimi Tehtävä Syntymävuosi Haapakoski Toni jäsen 1973 Halonen Jouni jäsen 1963 Hurskainen Mirja jäsen 1963 Hänninen Jaana jäsen 1966 Iso-Ahola Jukka jäsen 1951 Jokinen Timo jäsen 1962 Kalliokoski Heikki jäsen 1942 Kantonen Reijo jäsen 1961 Karvonen Liisa jäsen 1990 Kautto Anneli jäsen 1954 Kinnunen Tuula varapuheenjohtaja 1950 Leppämäki Pirjo jäsen 1968 Liimatainen Marjatta jäsen 1940 Luotola Pirjo jäsen 1960 Muittari Riitta jäsen 1956 Oinonen Leena jäsen 1936 Merruntaus-Peltola Tarja jäsen 1962 Pokela Erja jäsen 1961 Raitanen Mikko jäsen 1954 Reinikka Leena jäsen 1957 Riihimäki Sirpa jäsen 1957 Saari Kirsi jäsen 1963 Salminen Pirjo jäsen 1964 Sekki Eero puheenjohtaja 1951 Seppänen Erkki jäsen 1950 Tuomi Pentti jäsen 1946 Viitanen Päivi jäsen 1953 KIRKKONEUVOSTON JÄSENET Nimi Tehtävä Syntymävuosi Hakanen Markku jäsen 1943 Hänninen Jaana jäsen 1966 Jokinen Timo varapuheenjohtaja 1963 Kalliokoski Heikki jäsen 1942 Kautto Anneli jäsen 1954 Leppämäki Pirjo jäsen 1968 Muittari Riitta jäsen 1956

13 13 Raitanen Mikko jäsen 1954 KANNONKOSKEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Tehtävä Syntymävuosi Hurskainen Mirja jäsen 1963 Hänninen Jaana jäsen 1966 Kainulainen Jukka jäsen 1961 Kotilainen Jukka jäsen 1968 Paananen Antti varapuheenjohtaja 1943 Hintikka Maija puheenjohtaja 1944 Saari Kirsi jäsen 1963 Seppälä Inkeri jäsen 1979 KIVIJÄRVEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Tehtävä Syntymävuosi Ahonen Hannu jäsen 1955 Halonen Jouni varapuheenjohtaja 1963 Jokisalo Kauko jäsen 1942 Kinnunen Tuula puheenjohtaja 1950 Korpiaho Pirkko jäsen 1965 Liimatainen Marjatta jäsen 1940 Oinonen Leena jäsen 1936 Pirnes Erkki jäsen 1949 Hakanen Markku kirkkoneuvoston edustaja 1943 PYLKÖNMÄEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Tehtävä Syntymävuosi Lehtomäki Vesa jäsen 1941 Mäkinen Liisa jäsen 1940 Rämänen Jukka jäsen 1951 Kantonen Reijo varapuheenjohtaja 1961 Lehtonen Juha jäsen 1968 Sorri Riitta jäsen 1966 Lehmonen Martti jäsen 1941 Viitanen Päivi puheenjohtaja 1953 Raitanen Mikko kirkkoneuvoston edustaja Kirkkoneuvoston nimeämät työryhmät ja toimikunnat Kirkkoneuvosto on nimennyt vastuuryhmiä ja työryhmiä, jotka toimivat työntekijöiden ja tiimien tukena, työn ideoijina ja kehittäjinä. Myös kappelineuvostot ovat nimenneet vastuuryhmiä erityisesti diakoniatyöhön. Toimikaudekseen kirkkoneuvosto on nimennyt seuraavat vastuuryhmät: a) Kansainvälinen työ: Liisa Autio, Tuija Kantalainen, Anna-Liisa Talaskivi, Virpi Vesisenaho, Sirpa Jäsberg (Kannonkoski), Hilkka Nikitin (Kivijärvi) ja Seija Talaskivi (Pylkönmäki) b) Diakoniatyö: Heli Ihanainen, Marja-Leena Lehtinen, Tuija Nykänen-Sole, Pekka Mäki, Irma Oikari, Irma Piesanen ja Erkki Seppänen. c) Lapsityö: Sari Honkonen, Sirpa Matilainen, Riitta Muittari, Elina Piispanen ja Riitta Sorri (Pylkönmäki).

14 14 d) Seurakuntatyö: Asta Mäkelä, Lauri Pasanen, Jussi Perämäki, Aino Rautiainen, Kirsti Mustonen (siht.) ja Esa Hakkarainen (pj). e) Kiinteistötyöryhmä: Eero Sekki (pj), Heikki Tarvainen, kirkkoherra ja talousjohtaja, Keijo Sironen (tekninen asiantuntija). f) Strategiatyöryhmä: kirkkoherra (pj), talousjohtaja, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston ja kappelineuvoston jäsen Tuula Kinnunen, aluekappalainen, kappeliseurakuntien papit ja kasvatustyöstä vastaava seurakuntapastori. Työryhmä kutsuu tarvittaessa työalojen koordinaattoreita ja asiantuntijoita kuultaviksi. 4. Piirineuvostot tai muu alueorganisaatio Seurakunnassa on kolme kappeliseurakuntaa (Kivijärven, Kannonkosken ja Pylkönmäen kappeliseurakunnat), joiden asemaa ja tehtävää määrittelevät kappelineuvostojen ohjesäännöt. Kappelineuvostojen jäsenet, katso kohta 2: Seurakunnan luottamushenkilöt. Saarijärven alueen seurakuntatyötä ideoi ja kehittää työntekijöiden tukena seurakuntatyön vastuuryhmä (jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö). 5. Luottamushenkilöiden koulutus Luottamushenkilöille suunnattu koulutus on uuden nelivuotisen valtuustokauden alussa. Luottamushenkilöiden vuotuisille neuvottelupäiville on otettu osaa. Rovastikunnallisiin seurakuntarakenteita koskeviin neuvotteluihin oli mahdollisuus osallistua kaikilla luottamushenkilöillä. Luottamushenkilöiden seminaaripäiviä on ollut harvakseltaan. 6. Seurakunnan luottamushenkilöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallintoon Tällä hetkellä luottamushenkilöistä kukaan ei osallistu hiippakunnan tai kokonaiskirkon hallintoon. Kannonkoskelainen Johannes Leppänen on kuluvalla toimikaudella kirkkohallituksen jäsen, mutta hän ei ole tällä erää seurakunnan hallinnossa mukana. 7. Kuinka henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön toimivuus on varmistettu? Työtä suunnitellaan ja tehdään työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Toimintaa suunnitellaan, tavoitteita asetetaan ja työtä arvioidaan työntekijäkokouksissa, tiimeissä, vastuuryhmissä, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Työryhmissä ja vastuuryhmissä on sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Kiinteistöasiat käsitellään lähes kauttaaltaan kiinteistötyöryhmässä, jossa on viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen seminaari-ilta oli viimeksi marraskuussa Yhteisiä seminaaripäiviä tai -iltoja toiminnan ja työn suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi pyritään pitämään kerran vuodessa. Luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti seurakunnan eri toimintoihin ja palvelutehtäviin (vapaaehtoisina). Työntekijät ja luottamushenkilöt tuntevat toisensa. Yhteistyö on luontevaa, ja sitä tehdään hyvässä hengessä.

15 15 Viranhaltijoille kuuluu asioiden valmisteluvastuita virkojensa perusteella. Henkilöstön ja toiminnan operatiivinen johtaminen kuuluvat kirkkoherralle ja talousjohtajalle. Strategiset linjaukset ja strateginen johtaminen kuuluu kirkkoherran ja talousjohtajan lisäksi kirkkoneuvostolle. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt tietävät roolinsa ja tehtävänsä. Perehdyttämisessä ja koulutuksessa tämä huomioidaan. 8. Millainen on seurakunnan voimassa oleva strategia? Jos on, milloin se on laadittu / päivitetty? Saarijärven seurakunnan strategia on päivitetty vuonna 2012, ja se on laadittu vuoteen 2015 asti. Strategiassa on lyhyesti määritelty perustehtävä, visio ja toimintaa ohjaavat arvot, toimintaan vaikuttavat muuttujat, toiminnan painopisteet sekä talouden ja hallinnon haasteet. Strategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman. Strategia ohjaa seurakunnan toimintaa, auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa, viitoittaa yhteisiä suuntaviivoja ja määrittelee painopistealueita. Seurakunnan strategiaa uusitaan parhaillaan. Kirkkoneuvosto perusti strategiatyöryhmän laatimaan strategian vuoteen Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen strategiaseminaari pidettiin , jolloin pohdittiin seurakunnan edessä olevia haasteita ja mahdollisuuksia sekä toimintaan vaikuttavia kehityssuuntia. Seminaarissa hahmoteltiin toiminnan suuntaviivoja ja painopisteitä vuoteen Jatkotyöskentely tapahtuu työtiimeissä, työntekijäkokouksissa ja vastuuryhmissä. Strategiatyöryhmä kokoontuu vuoden 2014 aikana työstämään syntyvää materiaalia. Vuoden 2014 lopussa strategialuonnos tulee kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsiteltäviksi. Kirkkoherran tavoitteena on hyödyntää Kirjo III - johtamiskoulutusta strategiatyöskentelyn hyväksi. Piispantarkastuksen mahdolliset havainnot ja kehitysehdotukset huomioidaan ja hyödynnetään strategian laadinnassa D. Toiminta I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen 1. Miten seurakuntaelämä on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana? Seurakuntarakenne on muuttunut olennaisesti. Kannonkoski, Kivijärvi ja Pylkönmäki liittyivät kappeliseurakuntina Saarijärveen vuonna Seurakunta on laaja ja harvaan asuttu, ja toimipaikkoja on useita. Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut jyrkästi ikärakenteesta johtuen. Seitsemän vuoden aikana, seurakuntaliitoksen jälkeen, jäsenmäärä on vähentynyt 1471 henkilöllä ja 11,8 %. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja maaseudun hiljeneminen ovat vaikuttaneet seurakuntaelämään. Tarkasteluaikana on ollut kaksi taantumakautta. Tämä on näkynyt yhteiskunnallisten palvelurakenteiden muutoksina, perheiden toimeentulossa ja lisääntyneenä avuntarpeena diakoniatyössä. Taloudellinen avustaminen ja diakoniatyön haasteet ovat lisääntyneet.

16 16 Resurssien ja toimintamahdollisuuksien muuttuessa on toimintoja ja työtä organisoitu uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioon ottaen, niin että seurakuntaelämä on pystytty hoitamaan hyvin koko laajan seurakunnan alueella. Sähköiset työvälineet ovat kehittyneet ja tehostaneet työn suunnittelua ja kehittämistä. Suunnitelmallisuuden merkitys on entisestään lisääntynyt. Vapaaehtoistyön merkitys on kasvanut. Seurakuntalaisille tarjotaan entistä enemmän vastuita ja tehtäviä. Toisaalta yleinen suuntaus on, että halukkuus pitkäaikaiseen sitoutumiseen on vähenemässä. Työalojen toiminnoissa on tapahtunut tiivistymistä. Tiimi- ja yhteistyö on lisääntynyt. Seurakunnan joillakin alueilla on vahvoja ominaispiirteitä (muun muassa eri herätysliikkeet). Verkostoituminen ja yhteistyö järjestöjen ja kaupungin kanssa ovat lisääntyneet. Media, kotisivut, facebook, sähköinen viestintä ja jumalanpalvelusten radiointi ovat synnyttäneet radio- ja verkkoseurakuntia. Seurakuntaelämä ja toiminnot ovat pysyneet aktiivisella tasolla. Seurakuntaelämä on paikoin jopa entistä monipuolisempaa. Toisaalta jotkin toiminnot, kuten työseurat, piirit ja kinkerit, ovat vähentyneet kyläkunnilla väestön vähenemisen myötä. Jumalanpalveluselämässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Erityisjumalanpalvelusten ja teemallisten jumalanpalvelusten määrä on lisääntynyt. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät eivät ole juurikaan laskeneet. Seurakunnan perustehtävä, keskittyminen olennaiseen, moninaisuuden ja päällekkäisyyksien karsiminen ovat korostuneet niukkenevien resurssien myötä. Yleiset arvomaailman muutokset heijastuvat kirkkoon ja seurakuntaelämään. Kynnys seurakunnasta irtautumiseen ja kirkosta eroamiseen on laskenut. 2. a. Miten arvioitte seurakuntaelämän muuttuvan kymmenen seuraavan vuoden aikana? Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, mikäli ei tapahdu muutoksia elinkeinoelämässä ja synny uusia työpaikkoja. Seurakunnassa aktiivisesti toimiva jäsenistö ikääntyy ja jää aikanaan pois toiminnoista, eikä heidän tilalleen tule samassa suhteessa aktiivisia toimijoita. Ihmiset eivät sitoudu pitkäaikaisiin palvelutehtäviin kuten ennen, jonka vuoksi projektiluontoisuus lisääntyy. Työntekijämäärissä ei tapahdu ainakaan lisääntymistä, joten vapaaehtoisten merkitys kasvaa ja vapaaehtoiset kantavat entistä suurempaa vastuuta. Seurakuntaan kasvaa uusi vapaaehtoisten sukupolvi. Moniarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset, kuten palvelujen väheneminen, vaikuttavat ihmisten elämään. Seurakunnan tukea ja toimintoja tarvitaan, ja diakoniatyön ja sielunhoidon tarve lisääntyy. Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa talous tiukkenee, mikä tarkoittaa rakenteiden ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Kiinteistöjä vähennetään (Mellikan leirikeskus?) ja tukitoimia ulkoistetaan. Tämä tarkoittaa muutoksia seurakuntaelämässä, toiminnoissa, valinnoissa ja pai-

17 17 nopisteissä. Pitäydytään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja olennaisessa. Toiminta yhtenäistyy entisestään. Alueelliset erot säilyvät hengellisessä työssä ja toiminnoissa. Seurakuntien rakenteet jatkavat muuttumistaan hallinnollisesti ja taloudellisesti suuremmiksi yksiköiksi. Todennäköistä on, että kymmenen vuoden kuluttua toimintaympäristö on laajempi. Olennainen toiminta säilyy, ja seurakunta hoitaa sille kuuluvaa tehtävää, missiota. Syntyy myös uutta ja uusia tapoja toimia muuttuvissa olosuhteissa. 2. b. Miten nämä muutokset vaikuttavat seurakuntatyön painopisteisiin ja toteutukseen? Tulevaisuudessa tullaan pitäytymään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja kaikista olennaisimmassa, koska moninaisuuteen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Mahdollisuutena on uusien toimintatapojen löytäminen. Toimintoja kehitetään ja toteutetaan uusin tavoin. Seurakuntalaiset kantavat entistä suurempaa vastuuta osallistumalla seurakuntatyöhön. Seurakuntaelämä voi olla tulevaisuudessakin laajaa ja monipuolista. Seurakuntalaisissa on voimavaroja ja osaamista, mikä voi koitua seurakuntaelämän hyväksi. Seurakuntatyö mitoitetaan vallitseviin olosuhteisiin huomioimalla väestö, tarpeet ja resurssit. Esimerkiksi jumalanpalvelusten pitäminen joka pyhä kaikissa neljässä kirkossa ei ole tarkoituksenmukaista väestön ja osallistujamäärien vähetessä. Jumalanpalveluselämä, diakonia, kristillinen kasvatus ja sielunhoito tulevat pysymään keskeisinä. 3. Miten seurakunnan perustehtävä ilmenee toiminta- ja taloussuunnitelmassa? Seurakunnan perustehtävä on määritelty strategiassa. Perustehtävään ja strategiaan palataan toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä. Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan seurakunnan perustehtävän toteuttamiseksi. Työalojen toiminnalliset tavoitteet johdetaan perustehtävästä käsin. Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä varsinaisessa talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa työalojen tehtävät ja tavoitteet on ilmaistu lyhyesti ja ytimekkäästi, ja ne on yhdistetty talouslukuihin. 4. Miten seurakunnan perustehtävää hyödynnetään motivoitaessa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä? Seurakunnan perustehtävän esillä pitäminen on keskeistä. Perustehtävä ilmaisee, mitä varten seurakunta on olemassa ja mikä on yhteinen tehtävämme. Perustehtävä on sisäänrakennettu seurakunnan elämään, toimintaan ja tehtäviin. Seurakunnan toimintakulttuurissa ja hallinnossa perustehtävää pidetään esillä ja sen äärelle palataan. Toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa kysytään, miten tämä palvelee tai edistää seurakunnan perustehtävää. Miksi olemme olemassa ja mikä on tehtävämme? Perustehtävä nostetaan esille johtamispuheissa, palautteessa ja kiittämisissä. Hallinnon kokoukset, työntekijöiden kokoukset ja muut yhteiset kokoontumiset aloitetaan rukouksella, virrellä tai alkuhartaudella. Hartauksia pitävät kaikki toiminnallisen puolen työntekijät vuorollaan. Kaksi kertaa vuodessa (kesäkauden ja syyskauden avaus) on koko työyhteisölle suunnattu viikkomessu. Kerran kuukaudessa on työyhteisön aamuhartaus ja

18 18 yhteinen aamupala. Työntekijöiden virkistyspäivään, joulujuhlaan ja yhteisiin kokoontumisiin liittyvät hartaus ja rukous. Jumalanpalvelus on keskeisessä asemassa. Valtuustokauden alussa uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Seurakunnan toiminnan, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden puolesta rukoillaan jumalanpalveluksissa. Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat jumalanpalvelusten palvelutehtäviin, kuten tekstien lukemiseen, kolehdin kantamiseen, kuorolauluun, esirukoukseen ja ehtoollisavustukseen. Kirkon henkilöstökoulutuksen, kehityskeskustelujen, mentoroinnin, vertaistuen, kokousten, neuvottelupäivien ja työnohjauksen kautta perustehtävää voidaan hyödyntää työntekijöiden ja luottamushenkilöiden motivoimiseksi ja tukemiseksi. 5. Kuvaus seurakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessin eri vaiheista Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu alkaa talousarvio- ja toimintavuotta edeltävän vuoden maaliskuussa. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu alkoi maaliskuussa Kirkkoneuvosto asettaa huhtikuussa talousarviokehykset, joiden puitteissa toimintaa suunnitellaan. Tämä on kirkkoneuvoston ensimmäinen käsittely. Viime vuosina kirkkoneuvosto on linjannut, että talouden tasapainottamiseksi kulujen nettokasvua saa olla vain palkkojen nousun verran. Toiminnan ja talouden suunnittelua jatketaan kirkkoneuvoston asettaman talousarviokehyksen puitteissa. Huhtikuussa kirkkoherra ja talousjohtaja tiedottavat työntekijäkokouksissa toiminnan ja talouden suunnittelusta. Tässä vaiheessa palataan seurakunnan strategian, perustehtävän ja strategiassa asetettujen toiminnallisten painopisteiden äärelle. Toiminta- ja taloussuunnitelmasta keskustellaan kokonaisuutena työntekijäkokouksessa. Tällöin pohditaan seurakunnan keskeistä tehtävää, painopisteitä ja sitä, mihin olisi hyvä panostaa. Talousjohtaja toimittaa hyvissä ajoin huhtikuussa jokaiselle työntekijälle yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimiseksi. Talousarvion ja toiminnan suunnittelun tueksi jaetaan seuraavat asiakirjat: budjetin laadintapohja, työajan jakautumislomake sekä lomakepohja työalan tehtävien ja toiminnallisten tavoitteiden laatimiseksi. Työalan tehtävä ja toiminnalliset tavoitteet kirjataan lyhyesti ja ytimekkäästi. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta jatkuu kunkin työalan koordinaattorin tai työalavastaavan johdolla huhti- ja toukokuun ajan. Suunnitelmaa käsitellään ja laaditaan yhteistyönä työalojen tiimeissä ja vastuuryhmissä. Kappeliseurakuntien papeilla on mahdollisuus näkökulmien esittämiseen. Kappeliseurakuntien papit valmistelevat yhteistyössä kappelineuvostojen (kappelineuvoston ensimmäinen käsittely) kanssa kappeliseurakuntia koskevat ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaan huhti- ja toukokuun aikana. Kappeliseurakuntien papit tekevät ehdotuksen kaikista kappeliseurakuntaa koskevista määrärahoista ja suunnitelmista kiinteistöt ja hautausmaat mukaan lukien ja yhteisiä työmuotoja lukuun ottamatta. Koko seurakunnan yhteinen kiinteistötyöryhmä käsittelee koko seurakunnan, myös kappeliseurakuntien, kiinteistöjä koskevat remontit ja korjaukset, jotka tulevat toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Työalan koordinaattorin ja kappeliseurakuntien pappien vastuulla on toimittaa työalansa ja kustannuspaikkansa talousarvioesitykset ja toimintasuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä taloustoimistoon. Alkusyksyn aikana taloustoimistossa valmistellaan ja kootaan yhteen saatuja toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksiä. Tässä vaiheessa käydään mahdollisia keskusteluja johdon kesken,

19 19 jolloin pohditaan, vaikuttaako suunnitelma realistiselta seurakunnan taloudellisiin resursseihin nähden. Saatuihin ehdotuksiin ei kuitenkaan tässä vaiheessa tehdä ainakaan merkittäviä muutoksia. Lokakuussa valmisteltu toiminta- ja taloussuunnitelmaesitys tulee kirkkoneuvostoon. Kirkkoneuvostossa suunnitelma esitellään ja siitä keskustellaan. Tämä on kirkkoneuvoston toinen käsittely. Tässä vaiheessa kirkkoneuvosto voi tehdä suunnitelmaan muutoksia talousjohtajan esittelystä. Käsittelyn jälkeen kirkkoneuvosto lähettää suunnitelman edelleen kappelineuvostoihin lausuntoa varten. Kappelineuvostot kokoontuvat loka marraskuussa käsittelemään toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja antavat siitä lausuntonsa ja mahdolliset muutosesitykset. Tämä on kappelien toinen käsittely. Marraskuussa kirkkoneuvosto käsittelee kolmannen kerran toiminta- ja taloussuunnitelman ottaen huomioon kappelineuvostojen lausunnot ja lähettää sen viimeistään tässä vaiheessa kirkkovaltuuston käsittelyyn. Joulukuussa toiminta- ja taloussuunnitelma esitellään kirkkovaltuustossa, jossa siitä lopullisesti päätetään. Kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti seuraava talousarviovuosi. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan kuitenkin myös seuraavat kaksi toimintavuotta. Siksi toiminnan ja talouden painopisteet asetetaan pitkäjänteisesti, realistisesti ja seurakunnan strategian linjausten mukaisesti. Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on vain lyhyesti määritelty työalojen tehtävät ja toiminnalliset tavoitteet. Suunnitelma ei siis ole luonteeltaan yksityiskohtainen. Siksi kukin työala laatii lisäksi vuosi- ja kausisuunnitelmat, joissa on yksityiskohtaisemmin kuvattu työalan suunnitelmia, toimintoja ja tavoitteita. Vuosi- ja kausisuunnitelmat johdetaan seurakunnan strategiasta sekä kirkkovaltuuston hyväksymästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Myös kappeliseurakunnat laativat vuosi- ja kausisuunnitelmat keskeisistä toiminnoistaan. Kappeliseurakuntien vuosi- ja kausisuunnitelmissa otetaan huomioon kappelien erityispiirteet. Vuosi- ja kausisuunnitelmat laaditaan koordinaattorin tai vastaavan työntekijän johdolla. Suunnittelu tapahtuu yhteistyönä työntekijäkokouksissa, työalan tiimeissä, vastuuryhmissä ja kappeliseurakuntien osalta myös kappelineuvostoissa. Toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyy myös toiminnan arviointi. Toimintakertomuksessa arvioidaan, miten toiminnalliset tavoitteet ja suunnitelmat on saavutettu ja mitä on tehty. Tilinpäätös kertoo, miten talousarvio on ohjannut työtä ja miten siinä on pysytty. Tilinpäätöksestä nähdään, mitä on saatu aikaan ja mitä on tehty käytössä olleilla resursseilla. Toimintakertomukseen kirjataan lyhyt arvio toiminnasta työaloittain ja kustannuspaikoittain. Toimintakertomuksen lisäksi laaditaan vuosikertomus, joka on yksityiskohtaisempi historiikki toiminnasta. Toimintaa arvioimalla voidaan työtä edelleen suunnitella ja kehittää. Myös toimintakertomuksen laatimisesta annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Toimintakertomusta ja toimintatilastoja käsitellään tammikuussa työntekijäkokouksissa, työtiimeissä ja vastuuryhmissä. Toimintakertomukset ja tilastot palautetaan seurakunnan johdolle ja taloustoimistoon tammikuun loppuun mennessä. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään ja käsitellään kirkkoneuvostossa maaliskuussa. Tilintarkastajat käyvät läpi toimintaa ja tilejä maaliskuussa. Tilintarkastuskertomus saadaan kirkkoneuvoston käsittelyyn huhtikuussa. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään toukokuussa kirkkovaltuustolle, jossa se käsitellään ja tehdään päätökset tilien hyväksymisestä ja

20 20 vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Toiminnan suunnittelu ja sen arviointi tapahtuvat osittain rintarinnan ja lomittain niin ajallisesti kuin ajatuksellisesti. 6. Seurakuntien yhteistyö ja vireillä olevat suunnitelmat Seurakunta tekee yhteistyötä Palvelevan puhelimen, perheneuvonnan, Keski-Suomen kehitysvammatyön ja Jyväskylän sairaalasielunhoidon järjestämiseksi. Seurakunta kuuluu Jyväskylän IT-aluekeskukseen. Tämä on jo olemassa olevaa seurakuntien välistä yhteistyötä. Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä erityisryhmien leiri- ja toimintapäivien toteuttamiseksi Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven kanssa. Rovastikuntatason kokoontumisia ja neuvotteluja on riippuen työalasta. Seurakunnassa on viritelty keskustelua lähitulevaisuuden rakennemuutoksista. Lapuan hiippakunta aloitti alustavan kartoittamisen seurakuntien yhteistyösuunnista. Näissä kartoituksissa seurakunta on ollut mukana avoimin asentein. 7. Seurakunnan voimassa oleva kiinteistösuunnitelma Voimassa oleva kiinteistösuunnitelma (strategia vuoteen 2015): Seurakunnan omistuksessa pidetään kiinteistöjä, jotka palvelevat seurakunnan perustehtävää tai joista seurakunta saa nettotuottoja toimintansa rahoittamiseen. Seurakunta pyrkii luopumaan toiminnalle tarpeettomista tai taloudellisesti tuottamattomista kiinteistöistä. Ensi vaiheessa seurakunta laittaa myyntiin niin sanotun Leuhunkosken määräalan ja Tarvaalan pappilan Saarijärvellä sekä omakotitontteja, pappilan ja kanttorilan Kivijärvellä. Kesällä 2009 vapautuvan Kannonkosken pappilan myymistä harkitaan myös, ellei pappilasta saada jatkossa nettotuottoa vuokrasopimuksella. Kiinteistötyötyhmässä todettiin lisäksi seuraavaa: Strategian mukainen kiinteistösuunnitelma on toteutunut siten, että Kivijärven ja myös Kannonkosken pappilat on myyty. Tarvaalan pappilan alueelle on valmistumassa asemakaavamuutos, joka mahdollisesti auttaa myyntitoimia nyt määräaikaisesti vuokratun pappilan suhteen. Seurakunnan kiinteistösuunnitelma uusitaan osana strategiatyöskentelyä.