Keskipohjolan kehittämishanke...

Transkriptio

1 Keskipohjolan kehittämishanke... Pohjois-Tröndelag Etelä-Tröndelag Jämtlanti Pohjanmaa Keski-Suomi Västernorrlanti Etelä- Pohjanmaa Etelä-Savo...parantaaksemme Keskipohjolan ja Euroopan kilpailukykyä!

2 Keskipohjolan alueellinen kehittämishanke ProMidNord on yhteistyöhanke, jossa kehitetään kahdeksaa Keskipohjolan aluetta. Tavoitteena on oppia toinen toisiltamme ja tukea itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä, sekä yhteistyötä energian, ympäristön ja kulttuurin parissa, samoin kuin nuorten osallistumista yhteiskuntakehittämiseen. Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2004 ja päättyy kesällä Keskipohjola-komitea on aloitteentekijä Keskipohjola-komitean on johtanut yhteistyötä kohta 30 vuoden ajan, pääasiassa kulttuurin, ympäristön ja energian parissa. Keskipohjola-komiteaan kuuluvat maakuntaliittoja vastaavat tahot Norjan Etelä- ja Pohjois-Tröndelagissa, Ruotsin Jämtlannissa ja Västernorrlannissa, sekä Suomessa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon liitot. Pohjois-Tröndelag Etelä-Tröndelag Jämtlanti Pohjanmaa Keski-Suomi Västernorrlanti Etelä- Pohjanmaa Etelä-Savo Parannamme Euroopan kilpailukykyä! ProMidNordia rahoittavat Keskipohjolan alueet sekä Interreg IIIB ohjelma. EU:n tavoite näissä hankkeissa on parantaa Euroopan kilpailukykyä maailmantaloudessa sekä tasoittaa eroja eri Euroopan alueiden kesken. Euroopan läntisten ja itäisten alueiden kontaktien lisääminen on tärkeää, jotta ymmärtäisimme paremmin talous- ja kulttuurieroja Euroopassa. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme samalla kun kulttuurieroja halutaan säilyttää osana monipuolista Eurooppaa. Kehittämisvyöhyke Euroopassa ProMidNord -hankkeen myötä Keskipohjolan yhteistyö on laajentunut ja suuntautunut enemmän alueellisiin kehittämiskysymyksiin. Tavoitteena on rakentaa tiiviimpi yhteistyöverkosto, joka johtaa siihen että Keskipohjolasta tulee kehittämisvyöhyke Eurooppaan. Tavoitteena on, että Keskipohjolan alueet houkuttelisivat ihmisiä vierailemaan, muuttamaan ja toteuttamaan elämänsuunnitelmiaan alueilla. Mieluiten uusien yritysten muodossa, jotka toisivat työpaikkoja ja talouskasvua. 2

3 Miksi Keskipohjola? KESKIPOHJOLA POHJOLAN PÄÄKAUPUNKIVYÖHYKE BARENTS/ SCANDINAVIAN ARCTIC REGIONS Euroopan kehittämisvyöhykkeet Kartta esittää Euroopan kehittämisvyöhykkeet ja Keskipohjolan sekä arktisen Barentsin alueen. Euroopan suurkaupungit ja niiden läheiset yhteydet nähdään usein kasvualueina. Potential European Global Integration Zone, EGIZ Strong potential European Global Integration Zone, EGIZ Potential extension with improved accessibility EUROOPAN TALOUSALUE Future potential EGIZ Potential extension with improved accessibility Global integration hinge region Main cities: Metropolitan European Growth Areas, MEGA All-function MEGA (Transport, University, Decision-making, Administration, Tourism, Manufacturing) Other MEGAs Connectivity Travel times of one hour or less by air or train between main cities in 2003 Source: Map except MidNordic regions: EPSON and Nordregio Euroopan periferiassa? Alueemme kaukana pohjoisessa sijaitsee Euroopan syrjäseuduilla. Euroopan kartoille merkityt kasvualueet suurkaupunkien ympärillä päättyvät yleensä siihen vyöhykkeeseen, jonka Pohjolan pääkaupungit muodostavat (Pohjolan kolmio). Sen jälkeen on harvaan asuttua ja pitkien etäisyyksien sekä pikkukaupunkien aluetta, ainakin Euroopan silmissä. Täytetään tyhjä kohta kartalla! Sijaitsemme liian kaukana Pohjolan pääkaupungeista hyötyäksemme niiden kasvusta. Meistä pohjoiseen sijaitsevat eksoottiset arktiset alueet Pohjoiskalotilla omine erikoisine kehittymisedellytyksineen. Meillä on riskinä joutua tyhjiöön Euroopan kehittämiskartalla, Barentsin ja Pohjolan kolmion väliin. 3 Itä-länsi naapuruusyhteistyötä Yhteinen asemamme ja se tosiasia, että olemme rajanaapureita tekee itä-länsi yhteistyöstä tärkeää. Miten voimme parhaiten hyödyntää yhteisiä edellytyksiämme?miten parhaiten hyödynnämme eroavaisuuksiamme?

4 Erinomaisia esimerkkejä Pohjolan laadusta POHJOIS- TRÖNDELAG VÄSTER- NORRLANTI POHJANMAA ETELÄ- SAVO Atlantin rannikkoa vuonoineen ja saaristoineen, tässä Osen Loivat laaksot kuten Gauldalen sekä tunturialueet matkailupaikkakuntineen kuten Oppdal Maailmanperintökohde Höga Kusten on koko Itämeren alueen jyrkintä rannikkoseutua. Pohjanmaan matala saaristoalue sekä Björkön saari kuuluvat maankohoamisestaan tunnetun Merenkurkun-Höga Kustenin maailmaperintöalueeseen. Viljava tasankomaa Etelä-Pohjanmaalla kuuluu Suomen tärkeimpiin maanviljelysalueisiin. Etelä-Savo on suomalaisen järvialueen ydintä tuhansine järvineen. Yksi Norjan tärkeimmistä maatalous- ja meriviljelyalueista Pyhä Olavi menehtyi Stiklestadin taistelussa v yrittäessään kaapata kuninkuuden Tröndeiltä. ETELÄ- TRÖNDELAG Atlantin rannikkoa, vuonoja, saaristoa sekä saaria kuten Hitra ja Fröja Norjan kulttuurihistoriallisesti keskeistä seutua, Trondheim ja Nidarosdomen. Norjan tärkein tekninen yliopisto ja suuri tutkimuskeskus. Maailmanperintökohde: Rörosin kuparikaupunki JÄMTLANTI Tunturialueita matkailukohteineen kuten Åre, Storlien, Funäsdalen, Tänndalen ja Vemdalsfjällen Jokien varrella ja Störsjön kulttuuriseudun ympärillä on kasvavaa maataloustuotantoa korkealaatuisissa juustoissa. Tuntureiden kupeessa sijaitseva Östersund on kaupankäynnin ja koulutuksen keskus. Mittuniversitetissä on matkailualan tutkimusta ja koulutusta. Maakuntaa leimaavat Pohjolan mahtavimmat jokilaaksot. Maatalous ja metsäteollisuuden hirret dominoivat alueen elinkeinoa. Puupatruunoiden ja köysikauppiaiden pääkaupunki Sundsvall on Norrlannin kaupankäynnin ja huvitusten ykköskaupunki. Hallinto- ja hiippakuntakeskus Härnösand on mm. koulutuksesta tunnettu pikkukaupunki. 4 Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Vaasa on alun perin ruotsalaiskaupungiksi perustettu v ja on tänä päivänä koulutusja teollisuuskaupunki. Kauppa- ja merenkulkukaupungit kuten Kristiinankaupunki ovat hyvin säilyneitä pohjoismaisia puukaupunkeja. ETELÄ- POHJANMAA Maakunnan pääkaupunki ja solmukohta Seinäjoki sijaitsee maailmankuulun arkkitehdin Alvar Aallon synnyinseudulla ja siellä on myös Aallon suunnittelemat kirkko ja kaupungintalo KESKI-SUOMI Maakunnan pääkaupunki Jyväskylä on Suomen tärkeimpiä yliopistokaupunkeja ja kuten Sundsvallilla vahva metsäteollisuus. Keski-Suomea leimaavat metsämaisemat ja pitkät vesistöt, Päijänne näistä suurimpana. Suomen suuri arkkitehti Alvar Aalto on ollut tuottoisa myös Jyväskylän seudulla, esimerkkinä Säynätsalon kunnantalo. Läheisyys Venäjään näkyy Etelä-Savossa. Maakunnan keskuskaupungissa Mikkelissä Mannerheim piti päämajaansa Suomen talvija jatkosodan aikoina. Savonlinna ja Olavinlinnan linnoitus on vanha kauppapaikka ja saanut nimensä Pyhän Olavin mukaan. Täällä järjestetään myös maailmankuulut Savonlinnan oopperajuhlat joka kesä.

5 Tilaa luovuudelle Harva syrjäseutu vahvuudeksi Keskipohjolan alueiden suurin vahvuus eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta on se, että täällä on paljon tilaa, kaunista luontoa, selkeät vuodenajat, miellyttävä ilmasto sekä turvallinen ja vakaa yhteiskuntatilanne. Näitä meidän tulisi hyödyntää houkutellaksemme yritteliäitä ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. seikkaa pitäisi työstää pidemmälle. Pitkä kulttuurihistoria hyvä pohja tulevaisuuden luovuudelle Pohjoismainen kulttuurivyöhyke pitkäaikaisen talous- ja kulttuurihistoria lisäksi sekä vahvat elinkei- noperinteet ovat erinomainen edellytys uusille luoville elinkeinoille. Jo nyt yhä useampi on töissä luovissa ammateissa verrattuna muuhun Eurooppaan. Tätä Suuremmat kaupunkialueet voivat yhteistyön ja profiloinnin kautta vahvistaa Keskipohjola-vyöhykettä Yhteys Merenkurkun yli sekä paremmat tiet ja rautatiet lisäävät yhteistyömahdollisuuksia ja kilpailukykyä Kehitetään erityispiirteitä Jos kaikki alueet, seudut, kaupungit ja yhteiskunnat Keskipohjolassa kehittävät omia erityispiirteitään voimme tarjota laajan elinympäristöjen kirjon, joka voi sopia moniin erilaisiin ihmisten tarpeisiin. Alueyhteistyöllä ja parempien liikenneyhteyksien kautta voimme etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta huolimatta tarjota laajat mahdollisuudet. Luovia kaupunkeja ja kehittyvää maaseutua Luovien ympäristöjen kaupungit ja hyvin toimivat innovaatioiden tukitoiminnot sekä kehittyvä paikallinen elintarviketuotanto maaseudulla toimivat perustana matkailulle ja elämyspalveluille, tulevaisuuden elinkeinoille. 5

6 Keskipohjolan tulevaisuus Keskipohjola-komitean tahtotila Luodaan vahva verkosto Keskipohjolaan Keskipohjola-vyöhykkeellä, pohjoismaisen pääkaupunkivyöhykkeen ja Barentsin välissä, haluamme luoda vahvan verkoston, jossa on mukana taloudellisesti kukoistavia ja houkuttelevia kaupunkeja, maakuntia ja alueita pohjoisessa Euroopassa....pitkin historiallista kauppaväylää Pitkin historiallista itä-länsi suuntaista pyhiinvaellus -ja kulttuuriväylää, alkaen lännestä Atlantilta Tröndelagista, Keskinorrlannin ja Selkämeren yli, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Savon kautta Karjalaan ja Venäjälle, haluamme avata uusia kontakteja, parantaa kaupankäyntiä ja liikenneyhteyksiä yhdistääksemme länttä ja itää pohjoisessa Euroopassa. Kestävästä kasvusta tulee luonnollinen osa perinteitämme Luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen, puhtaat vedet ja ilma sekä uusiutuvien luonnonvarojemme varovainen hyödyntäminen kuuluu Keskipohjola kulttuuriimme. Maanviljely ja kalastus, metsäteollisuus ja kuituteknologia, vesivoima, ympäristötekniikka ja biopolttoaineosaaminen osoittavat läheisen suhteemme luonnonvaroihin. Luovat ja yritteliäät ihmiset ovat tärkein voimavaramme Hyvin koulutetut, terveet ja turvatut ihmiset jotka osaavat ja haluavat kehittää osaamistaan, luovuuttaan ja yritteliäisyyttään ovat tärkein voimavaramme. Keskipohjolan kaupungit ja maakunnat ovat houkuttelevia elinympäristöjä, joissa on vaihteleva pohjoinen ilmasto, luonto lähellä, omintakeista asutusta sekä innostunut henki tulevaisuudesta. Yhteistyö tekee meistä vahvempia Keskipohjolan kaupunkien ja alueiden kesken on monia yhteisiä edellytyksiä ja tekemällä yhteistyötä voimme vahvistaa mahdollisuuksiamme kestävään kasvuun. 6 Menestyksekkäästi Euroopassa Vuonna 2020 Keskipohjolan kehittämisyhteistyön tulee olla yksi tunnetuimpia esimerkkejä menestyksekkäästä ja kasvua edistävästä alueyhteistyöstä Euroopassa.

7 Kilpailukykyä yhteistyöstä Keskipohjolasta voi tulla kehittämisvyöhyke Euroopassa Keskipohjolan alueilla on mahdollisuudet luoda kehittämisvyöhyke pohjoiseen Eurooppaan. ProMid- Nord hanketyön kautta Keskipohjola-komitea on hyväksynyt alla kuvatun tahtotilan tuleviksi vuosiksi Keskipohjolan tulevaisuuden ja yhteistyömuotojen tavoitteiksi. Laajempi yhteistyö Voidaksemme tehokkaammin hyödyntää resurssejamme Keskipohjola-komitea haluaa kutsua kaupungit ja muut tahot mukaan laajempaan Keskipohjola-yhteistyöhön Horisontaaliset tavoitteet Mukana kaikessa kehittämistyössä 1. Kestävä kehitys Pitkäaikainen kestävä kehitys, niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikin näkyy kaikessa työssä. 2. Hyvä johtajuus Luodaksemme hyvän kehittämisympäristön viisas johtaminen sekä politiikassa että elinkeinoelämässä on tärkeää 3. Sukupuolten välinen tasa-arvo Kaikessa työssä näkyy pyrkimys miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon 4. Nuorten vaikutus Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuus ja heidän sitoutumisensa ja osallistumisensa on ensisijaisen tärkeää kun luomme puoleensavetävää yhteiskuntaa Keskipohjolan yhteistyöalueet Neljä teema-aluetta 1. Vahvistaa innovatiivista ja yrittäjyys-ystävällistä ympäristöä -Vahvistaa innovaatio -ja yrittäjyysympäristöjämme Keskipohjolassa -Vahvistaa koulutusta, tutkimusta ja osaamista Keskipohjola-alueillamme -Vahvistaa puoleensa vetävien kaupunkiemme ja maakuntiemme profiilia -Hyödyntää pohjoismaisia hyvinvointiyhteiskuntiamme kilpailuetuna 2. Parantaa itälänsiliikenneyhteyksiä -Luoda kestäviä ja nopeita liikenneyhteyksiä välille Pietari Trondheim -Helpottaa aluekasvua itä-länsi suunnassa kestäviä liikenneyhteyksiä pitkin 3. Panostaminen kulttuuri-ja elämyselinkeinoihin A. Kasvavaa kulttuuriymmärystä ja vaihtoa - teemalliset Keskipohjolan Kulttuuripäivät - Keskipohjolan kulttuuritoimijoiden verkosto - Keskipohjolan kulttuuripalkinnot - taitelijaresidenssit, kartoitus ja kehittäminen Keskipohjolassa ja muualla B. Kehittää maailmanperintökohteita ja yhteistä kulttuuriperinnettä Keskipohjolassa - markkinointi ja vetovoiman kehittäminen - Höga Kustenin ja Merenkurkun saariston yhdistäminen sekä Rörosin ja Olavinlinnan - Pyhän Olavin perintö pyhiinvaellusreitti kulttuurin sanantuojana C. Kulttuurin alan uusi tekniikka ja osaaminen -Digitaalinen media (tietokonepelit, animaatiot, filmiteollisuus) - tutkimustoiminta kulttuurin ja kansanterveyden saralta - osaamisen kehittäminen tapahtumajärjestämisessä 4. Panostaminen ympäristötekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan -Kehittää ympäristötekniikkaa ja ympäristötietoista yritystoimintaa -Kehittää Keskipohjolan uusiutuvia energialähteitä kuten biopolttoaineita ja tuulivoimaa 7

8 ProMidNord on EU-rahoitteinen hanke Interreg IIIB Itämeren ohjelmassa. Hankealoitteen on tehnyt Keskipohjola-komitea, joka on johtanut Keskipohjola-alueiden välistä yhteistyötä kulttuuri, -ympäristö ja energiakysymyksissä lähes 30 vuoden ajan.