on kasvun kaupunki Kari Nenonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "on kasvun kaupunki Kari Nenonen"

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää 2/2015 on kasvun kaupunki Kari Nenonen / s. 4 Opiskelijayrittäjyys / s. 6 YAMK-opiskelu / s. 10 CIDe Cluster / s. 14

2 Sisällysluettelo Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla - yhdessä enemmän!... 3 Vantaa on kasvun kaupunki... 4 Rohkeasti opiskelijayrittäjäksi... 6 Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla yhdessä enemmän! 2/2015 Vastaava päätoimittaja: Päivi Korhonen Päätoimittaja: Ilpo Vuorivirta Visuaalinen ilme ja taitto: Saara Saarinen & Pyry Nousiainen Kuvat: Ilpo Vuorivirta, Heidi-Hanna Karhu, Sakari Manninen & Tuukka Mielonen (Vantaa-kuvat) Toimitusneuvosto: Henna Kemppainen, Päivi Korhonen, Tarja Laakkonen, Katariina Raij, Jaakko Tyni, Ilpo Vuorivirta & Kyösti Väkeväinen Suorapostituksen osoitteet: Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: Laurean vuoden 2014 opiskelijayritys kehittää uudenlaista älypuhelinta... 9 YAMK avaa uusia mahdollisuuksia Viisikymppisenäkin ehtii opiskelemaan Hyvinvointia ja teknologiaa Hyvinvoinnin innovaatiot esillä asuntomessuilla Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle.. 20 Turvallisuusalan yhteistyötä Vuoden alumni Simo Ekman Lyhyesti: Laureassa tapahtuu Hyvinvointia ja teknologiaa / s. (16) Viisikymppisenäkin ehtii opiskelemaan / s. (14) Ammatillinen korkeakoulutus työllistää erinomaisesti yhä useampi haluaa opiskella ammattikorkeakoulussa Työelämään integroituneesta ammattikorkeakoulusta työllistytään erinomaisesti. Se on varmasti yksi keskeinen syy siihen, että Laurea-ammattikorkeakoulu nousi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaussa toiseksi vetovoimaisimmaksi opiskelupaikaksi Taideyliopiston jälkeen. Mitattuna ensisijaisilla hakijoilla / aloituspaikka olivat seuraavaksi vetovoimaisimmat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ammatillisessa korkeakoulutuksessa tutkintoa suoritetaan usein joustavasti työn ohessa ja opintoihin kiinteästi sisältyvä työelämäyhteistyö, erilaiset yrittäjyys- ja osaamis- sekä työnantajaverkostot mahdollistavat opiskelijalle hyvän työllistymisen ja urakehityksen. Haluamme ohjata ammattikorkeakouluopiskelijat työelämään vastuullisina ja eettisinä asiantuntijoina, joilla on sivistystä ja osaamista punnita ratkaisujen kestävyyttä, tavoitella tuloksia, tuottaa vaikuttavuutta sekä halua ja kykyä ajatella inhimillisesti. Me Laureassa haluamme olla opiskelijaa - juuri Sinua varten. Se on palvelulupauksemme opiskelijalle ja haluamme sillä viestiä erityisesti seuraavat asiat: Laureassa rakennat kanssamme tulevaisuutesi yhdessä työelämän kanssa. Laureassa voit opiskella joustavasti. Laureassa saat ohjausta ja palautetta. Laureassa saat laadukkaat, opintojasi tukevat palvelut. Me haluamme olla Sinun korkeakoulusi ihmistä arvostava, vastuullinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa yliopiston tapaan tutkitaan ja kehitetään, mutta tutkimus ei ole itseisarvo. Soveltavan tutkimuksen kansainvälisenä korkeakouluna me luomme tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja tekemällä käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä yritysten, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotyöhön, sillä me ammattikorkeakoulussa keskitymme soveltavaan tutkimukseen, joka on ammatillisen korkeakoulutuksen perusta. Sekä koulutus että TKI-toiminta kytkeytyvät aluekehitystyöhön, joka on kolmas ammattikorkeakoulun merkittävä tehtävä. Opiskelijamme osallistuvat aktiivisesti myös aluekehitystyöhön, jossa kumppaneitamme ovat yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat sekä työja elinkeinoelämän järjestöt. Aluekehitys tarkoittaa käytännössä yhdessä tekemistä ja aktiivista yhteistyön rakentamista Uudenmaan hyvinvoinnin ja kilpailuedun eteen. Yhteistyössä opiskelijat, opettajat ja työnantajat eri alojen ammattilaiset verkostoituvat löytäen samalla toisensa ja uutta osaamista. Kehittämispohjaisen oppimisen kautta aluetta palveleva korkeakoulu johdattaa opiskelijan, usein jo opiskeluaikana, tehokkaasti työelämään. Tällä on varmasti vaikutuksensa siihen, että Laurea-ammattikorkeakoulusta työllistyminen on ollut vuosia aivan Suomen huipputasoa. Yhdessä enemmän Laurea Uudellamaalla Tervetuloa Laureaan aktiiviseen, kansainvälistyvään korkeakouluyhteistyöhön! Jouni Koski rehtori, toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulu Julkaisija: Laurea-ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka: Grano Oy 2015, Espoo ISSN Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle / s. (20) Vuoden Alumni Simo Ekman / s. (22) 2 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 3

3 Monelle suomalaiselle Vantaasta tulee ensimmäisenä mieleen Helsinki-Vantaan lentoasema. Toisille se on yhtä kuin Tikkurilan asema, Kehä III tai moottoritiet. Kuluvana kesänä Vantaa näyttäytyy tuhansille ihmisille uutena Kehäratana ja Kivistön asuntomessuina. Yhteinen nimittäjä näille ja monille muille Vantaaseen liitetyille asioille on kasvu. Lentokenttä ja ylipäänsä erinomainen liikenteellinen sijainti ovat vahvuuksia, joiden varaan Vantaata on rakennettu ja kehitetään jatkossa, kuvailee Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. - Vantaa on kaupunki, jolle leimaaantava piirre on nimenomaan kasvu. Yli asukkaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Pääkaupunkiseudun ytimessä sijaitseva Vantaa on haluttu asuinpaikka ja se näkyy myös muuttoliikkeessä. Vantaalla kasvu on nopeaa. Samalla kaupunginjohtaja Kari Nenonen korostaa, että Vantaalla on pyritty panostamaan pitkäjänteisesti kaupunkirakenteeseen. Yksi tärkeä tekijä tässä on heinäkuussa avattu uusi Kehärata, joka yhdistää Tikkurilan, lentoaseman ja läntisen Vantaan toisiinsa. - Kehärata on Suomen suurin infrastruktuuri-investointi koskaan ja todella iso panostus Vantaan kaupungilta, sanoo kaupunginjohtaja Nenonen. - Samalla se kuitenkin tarjoaa sujuvaa liikkumista kaikille lentoasemalle matkustaville ja ennen kaikkea helpottaa tuhansien ihmisen työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Valtion ja Vantaan kaupungin yhteishanke mahdollistaa myös uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämisen Vantaalla. Tärkeimpänä näistä on kesän 2015 asuntomessujen näyttämönä toimiva Kivistön alue Länsi-Vantaalla, johon valmistuessaan syntyy Vantaalainen tapa toimia: vähän byrokratiaa ja nopeaa päätöksentekoa asukkaan kokonainen kaupunginosa. Kivistön lisäksi Vantaa kehittää voimakkaasti Kehäradan varrella myös Leinelän asuinaluetta ja Vehkalan työpaikkakeskittymää. - Meillä Vantaalla on vahva kasvun potentiaali. Vahvasta kasvusta huolimatta pyrimme huolehtimaan myös siitä, että kaupungin talous on tasapainossa, Nenonen muistuttaa. - Se tarkoittaa, että kasvun on oltava hallittua ja kaupungin toimintojen kustannustehokkaita. Luovuutta kaupungin palvelutarjontaan Innovatiivisuus on yksi Vantaan kaupungin arvoista ja luovuus toteutuukin kaupunginjohtaja Nenosen mielestä hyvin kaupungin toiminnassa. Hän mainitsee esimerkkinä kesäkuisen uutisen, kun kaupungin kartta-aineistoja hyödyntäen koko Vantaa mallinnettiin suosittuun Minecraft-tietokonepeliin. - Tämä on erinomainen esimerkki, miten luovuus näkyy kaupungin palvelutarjonnassa. Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa pystyimme tarjoamaan koko kaupungin pelialustana kenelle tahansa, Nenonen sanoo. Toisena esimerkkinä rohkeista päätöksistä kaupunginjohtaja Kari Nenonen nostaa esiin tablettitietokoneiden käyttöönoton kaikissa Vantaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Alkuvuodesta niin esiopetuksessa, perusopetuksessa kuin toisellakin asteella otettiin käyttöön kaikkiaan yli tablettia. Lähtökohtana oli tarjota kaikille vantaalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuudet oppia tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Hyppy digiaikaan aloitti Nenosen mielestä kokonaan uuden vaiheen kaupungin koko sivistystoimessa. - Pidän tätä ehdottomasti yhtenä merkittävimmistä päätöksistä, mitä Vantaan kaupungissa on innovatiivisuuden ja uuden luomisen saralla tehty, hän sanoo. - Juuri tällaisia päätöksiä kunnat tarvitsevat, sillä ne maksavat kyllä itsensä takaisin. Kari Nenonen aloitti työnsä Vantaan kaupunginjohtajana vuoden 2012 alussa. Sitä ennen hän oli toiminut kolme vuotta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n toimitusjohtajana sekä Oulun kaupunginjohtajana vuosina HUS:ssa sain mahdollisuuden tutustua suomalaisen lääketieteen ja terveydenhuollon huippuosaamiseen. Oulussa puolestaan olin päässyt mukaan toiseen hyvin innovatiiviseen toimintaympäristöön, jossa tehtiin erittäin tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa, hän kuvailee. Nenonen sanookin, että yli 50 yliopistokaupunki Oulussa vietettyä vuotta ovat jättäneet jäljen; koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät asiat ovat hyvin lähellä hänen sydäntään. - Sitä taustaa vasten näenkin erittäin merkittävänä asiana Laurean toiminnan tässä kaupungissa. Haluammekin olla hyvä yhteistyökumppani sekä korkeakoulun että siellä opiskelevien nuorten suuntaan. Vantaan kaupunki on yhdessä Espoon kanssa Laurea-ammattikorkeakoulun suurin omistaja ja tärkeä kumppanina monissa hankkeissa. Kaupunki tekee myös tiivistä työharjoitteluyhteistyötä Laurean kanssa ja varsinkin sosiaali- ja Kunnat tarvitsevat innovatiivisia päätöksiä terveysalalla Vantaa on monen laurealaisen opiskelijan nykyinen tai tuleva työnantaja. Vantaan kaupungin yli työntekijän esimiehenä kaupunginjohtaja Nenonen toivottaa nuoret osaajat tervetulleiksi kaupunkiorganisaatioon. Varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat siirtyvät hiljalleen pois työelämästä, on Nenosen mukaan kaupungille entistä tärkeämpää saada töihin nuoria, vastavalmistuneita. - Nuoret tuovat uudenlaista ajattelua ja uskallusta haastaa vanhoja toimintatapoja, hän sanoo - Toivoisinkin meille vahvaa kiertoa, jossa nuoremmat saavat kokeneemmilta kollegoilta oppia, mutta samalla tuovat uutta näkökulmaa työyhteisön käytäntöihin ja johtamiseen. Tällainen vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeää. Kaupunginjohtajana ottaa kaupungin omakseen Kari Nenonen on itse valmistunut suunnittelumaantieteilijäksi Oulun yliopistosta. Ura kuntasektorilla aukeni osin sattumankin kautta. - Tein graduni asuntotuotannon sijoittumisesta Oulun kaupungille. Se poiki tilapäisen jatkotyön ja monien vaiheiden jälkeen huomasinkin olevani Oulun kaupunginjohtaja. Opiskellessa se ei ollut käynyt mielessäkään, Nenonen muistelee. Nenonen kannustaakin sekä opiskelijoita että työelämässä olevia suhtautumaan ennakkoluulottomasti elämään ja sen tuomiin haasteisiin. Hän myöntää, että työura on tähän asti vaatinut paljon, mutta samalla myös kasvattanut ja kouluttanut matkan varrella. - Olen luonteeltani sellainen, että otan aina haasteet vastaan. Siksi varmasti olen tällä hetkellä Vantaalla, Nenonen sanoo. - Olisin voinut tehdä jotain helpompaakin, sillä kaupunginjohtajan työ ei ole helppo työ mutta mielenkiintoinen tämä on. Kari Nenonen painottaa, että kaupunginjohtajan tehtävä on elämäntehtävä ja siinä kaupungin ottaa hyvin vahvasti omakseen. Kolmen ja puolen vuoden aikana hän on myös oppinut todella pitämään kaupungista. - Pidän paljon vantaalaisesta tavasta toimia; byrokratiaa on vähän ja päätöksenteko on nopeaa. Se on näin suurelle kaupungille poikkeuksellista, hän kertoo. - Myös henkilökohtaisella tasolla viihdyn täällä hyvin. Pohjois-Suomen kasvattina luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä, joten tässäkin mielessä Vantaa on minulle oivallinen paikka. Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen 4 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 5

4 Rohkeasti opiskelijayrittäjäksi Yrittäjyyden edistäminen on keskeistä koko Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Laureassa opiskelijayrittäjyyden tueksi tarjotaan yrittäjyystaitoja, aktivointia ja yrittäjäasennetta sekä monipuolisia palveluja verkostoja. Yrittäjyyden merkitys Suomen taloudelle on helppo ymmärtää tilastoja katsomalla. Suomessa oli vuonna 2012 lähes yritystä, kun lukuun ei lasketa maa-, metsä- ja kalataloutta. Yli 250 ihmistä työllistäviä suuryrityksiä tästä joukosta oli noin 600. Alle 50 hengen yrityksiä kokonaismäärästä oli lähes 99 prosenttia ja alle 10 hengen mikroyrityksiä peräti yli 93 prosenttia. Myös valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy tänä päivänä Suomessa pieniin yrityksiin. Kun vuosina suuryritysten työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi noin 7000 työpaikalla, syntyi samana aikana mikroyrityksiin lähes uutta työpaikkaa. Kaikkiaan Yrittäjyysasennetta tarvitaan kaikkialla myös palkkatyössä tänä aikana pk-yritysten työpaikkojen määrä kasvoi yli sadallatuhannella. Yli yrittäjän edunvalvoja Suomen Yrittäjät näkee suomalaisessa yrittäjyydessä kuitenkin myös huolenaiheita. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa, että Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta. Suomessa perustetaan vähemmän yrityksiä kuin muissa Pohjoismaissa. - Ongelman ydin on, että suomalaiset yrittäjät ovat entistä ikääntyneempiä. Mistä siis löytyy uusia yrittäjiä näiden tilalle? Yrittäjyyden arvostus nousussa Suomen Yrittäjien Anssi Kujala tulee itsekin yrittäjäperheestä Pohjanmaalta ja on seurannut yrittäjyyttä lähietäisyydeltä koko ikänsä. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti 19-vuotiaana ja ansaitsi sillä osin elantonsa opiskeluaikanaan. Kuva yrittäjistä ja yrittäjyydestä ei ole aina ollut kovin mairitteleva Suomessa. Mielikuvat ja asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Startup-innostuksen myötä yrit- Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala täjyydestä on tullut seksikäs aihe myös mediassa ja yrittäjistä on tullut lähes supertähtiä. - Ennen tyypillinen mielikuva yrittäjästä oli keski-iän ohittanut mies, joka kiersi ympäri maakuntaa kuljettaen, korjaten tai kaupaten. Ei tuossakaan mitään pahaa, mutta tänä päivänä totuus on usein jotain aivan muuta, Kujala kuvailee. Positiivisten yrittäjyystarinoiden myötä yrittäjyyttä on alettu ihannoida ja sen merkitys Suomen talouden kannalta ymmärretään entistä paremmin. Anssi Kujalan mielestä suomalaiset näkevät tänä päivänä entistä arvokkaampana sen, että voivat itse luoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja sekä hyvinvointia Suomeen. Yrittäjien varatoimitusjohtaja Kujala on tyytyväinen myös siitä, että nuorten ja opiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kaikilla opiskeluasteilla kasvanut. Perinteisesti se on ollut korkeaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, mutta myös korkea-asteella yrittäjyydestä on tullut entistä houkuttelevampi vaihtoehto. - Yrittäjyyskasvatuksen kannalta on tärkeää, että kaikille opiskelijoille tarjotaan perustiedot ja valmiudet yrittäjyyteen, Kujala sanoo. - Samalla murretaan yrittäjyyteen liittyviä myyttejä. Suomen Yrittäjät on avannut mahdollisuuden jäsenyyteen myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole omaa yritystä. Yrittäjäjärjestössä halutaan kannustaa kaikkia opiskelijoita näkemään yrittäjyys varteenotettavana urapolkuna. Laurea StartUp madaltaa kynnystä yrittäjyyteen Laureassa yrittäjyyteen liittyvät toiminnot ja palvelut kootaan kuluvan vuoden aikana yhteen Laurea StartUp - brandiksi. Tavoitteena on, että Laureassa noudatetaan yrittäjämäistä tapaa toimia kaikessa tekemisessä ja kaikilla opiskelijoille on mahdollisuus oppia yrittäjyyttä. Vuodesta 2007 lähtien Laureassa on perustettu yhteensä noin 170 uutta opiskelijayritystä. Laurean yrittäjyydestä vastaava johtaja Antti Vettenranta on työskennellyt pitkään opiskelijayrittäjyyden parissa Laureassa. Anssi Kujalan tavoin myös Vettenranta on huomannut muutoksen yleisissä asenteissa yrittäjyyteen. Opiskelijat näkevät yrittäjyyden entistä positiivisempana, mutta siinä nähdään myös uhkakuvia. - Epäonnistumisen pelko on edelleen yksi suurimmista esteistä ryhtyä yrittäjäksi, hän sanoo. - Toisaalta yrittäjyyden aloittaminen saatetaan myös nähdä liian byrokraattisena. Antti Vettenranta näkee Laurealla kolme tärkeää tehtävää, joilla opiskelijoiden kynnystä yrittäjyyteen voidaan madaltaa. Ensimmäinen niistä on aktivointi ja innostaminen eli esimerkkien avulla näytetään, mitä on tehty ja mikä on mahdollista. - Olennaista innostuksen levittämisessä on tuoda ihmisiä yhteen. Tässä muun muassa LaureaES eli Laurea Entrepreneurship Society on tehnyt hyvää työtä, Vettenranta jatkaa. LaureaES on vuodesta 2009 toiminut yhdistys, jonka tarkoituksena edistää yrittäjyyttä Laureassa. LaureaES järjestää erilaisia yrittäjyystapahtumia, kuten Yrittäjyystiistaita sekä Pitch and Beer -tapahtumia. Yrittäjyystiistaiden ideana on, että yrittäjät tulevat kampuksille kertomaan kokemuksiaan opiskelijoille ja jakamaan vinkkejä. Pitch and Beer pitsauskilpailut puolestaan yhdistävät liikeidean esittelyn eli pitsauksen illanviettoon ruoan ja juoman parissa. Lau- Yrittäjyyden arvostus on noussut Suomessa muun muassa positiivisten yrittäjätarinoiden kautta reaes on ollut myös keskeisenä toimijana mukana järjestämässä Cambridge VentureCamp yrittäjyysleirejä opiskelijoille. Toinen osa-alue opiskelijayrittäjyyden edistämisessä on yrittäjyysvalmiuksien ja -taitojen oppiminen. Erilaisten opintokokonaisuuksien ja ohjelmien avulla opiskelijat oppivat kehittämään liikeideoitaan ja liiketoimintamalliaan. Käytännössä yrittäjyyttä voi opiskella tekemällä erilaisia projektitöitä tai suorittamalla työharjoittelun startup-yrityksessä. Myös oman yritystoiminnan voi yhdistää opintoihin. - Kolmantena osa-alueena yrittäjyyden edistämisessä ovat erilaiset oman yritysidean edistämiseen liittyvät palvelut ja verkostot, Vettenranta kertoo. - Yrittäjyysteeman ympärillä toimii monipuolinen ekosysteemi, johon kuuluu oppilaitoksia, yrityshautomoita, yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia tuki- ja palveluorganisaatioita. LaureaES:n ohella tärkeä toimija Laurean yrittäjyys tuki- ja palveluverkostossa on Spinno-yrityshautomo. Laurean ylläpitämän Spinnon tärkeimpiä palvelumuotoja on auttaa teknologia- ja osaamispohjaisia, nopeaan kasvuun tähtääviä startupyrityksiä hakemaan ulkopuolista rahoitusta esim. Tekesiltä, sekä yksityisiltä sijoittajilta. Yrittäjyyttä on kaikkialla Opiskelijalla on käytössään monet oppilaitoksen tarjoamat yrittäjyyden tukipalvelut ja muodot sekä verkostot. Antti Vettenrannan mielestä voidaankin sanoa, että opiskeluaika on paras mahdollinen aika ryhtyä yrittäjäksi. - Opiskelijalle hyppy yrittäjyyteen on pienempi, kun hänellä ei välttämättä vielä ole perhettä huolehdittavana tai asuntolainaa maksettavana, hän korostaa. - Opiskeluaika tarjoaa mahdollisuuksien ikkunan, jollaista ei myöhemmin elämässä ole tarjolla. Yrittäjyys onkin Vettenrannan mielestä tärkeää nähdä laajana käsitteenä. 6 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 7

5 Alejandro Santacreu ja PuzzlePhone-tiimi vastaanottivat Laurean Vuoden opiskelijayritys palkinnon maaliskuussa. Voittajan käyttöön lahjoitettiin myös vuodeksi komea vihreä Tunturi-mopo. Kuvassa Alejandro ja pappa-tunturin luovuttanut Laurean eläkkeellä oleva johtaja Veijo Ilmavirta. Vantaan Yrittäjät: Paikalliset pk-yrittäjät mukaan hankintoihin Vantaan kaupungin alueella yksi Laurean yrittäjyyden tukiverkoston kumppaneista on Vantaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksenä se pyrkii ajamaan yli 2000 vantaalaisen yrityksen etuja. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtajana toimii Esa Mänttäri. Yrittäjyysasennetta ja valmiuksia tarvitaan tänä päivänä muuallakin kuin täysipäiväisessä yrittäjyydessä myös palkkatyössä. - Olennaista on myös se, että jokainen voi hyödyntää omaa osaamista erilaisten toimeksiantajien kanssa eri tilanteissa, hän toteaa. - Kokoaikaisen yrittäjyyden ja palkkatyön välille syntyy uusia yrittämisen muotoja, joita voisi kutsua vaikkapa pätkäyrittäjyydeksi tai pop up yrittäjyydeksi. Yrittäjyys on tänä päivänä läsnä kaikilla aloilla. Sekä Anssi Kujala että Antti Vettenranta nostavat esimerkkinä sosiaali- ja terveysalan. Julkisen sektorin rinnalle tulee jatkuvasti enemmän yksityistä palvelutuotantoa. - Aikaisemmin saatettiin ajatella, että kaikki sosiaali- ja terveysalan opiskelijat menevät töihin julkiselle puolelle ei enää, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Kujala sanoo. Antti Vettenranta - Väistämättä yksityisiltä toimijoilta hankittujen palvelujen käyttö lisääntyy. Sitä kautta yrittäjyys tulee entistä lähemmäs myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Yrittäjyyttä pohtivalle opiskelijalle Anssi Kujala haluaa korostaa ennen kaikkea rohkeuden ja asenteen merkitystä. Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. Antti Vettenranta on korostaa asenteen lisäksi myös ihmisen ja tiimin merkitystä. - Liikeideasta ei voi etukäteen varmuudella sanoa, toimiiko se vai ei. Sen sijaan menestyvän yrityksen ehdoton edellytys ovat ihmiset, jotka uskovat täysillä ideaan ja haluavat viedä sitä eteenpäin. - Ennen kaikkea jokaisessa aloittavassa yrityksessä pitää olla liikkeellepaneva voima, niin sanottu lead entrepreneur. Paikallisjärjestön tehtävänä on olla tiiviisti mukana Vantaan kaupungin valmistelutyössä ja erilaisissa hankkeissa. Yhtenä keskeisenä hankkeena toimitusjohtaja Mänttäri nostaa esiin Vantaan Elinvoimaohjelman toteuttamisen. Toisaalta yrittäjäjärjestö palvelee yrittäjiä myös toimitilaratkaisuissa eli edesauttaa vantaalaisia yrityksiä löytämään toimitiloja sekä auttaa muualta tulevia yrityksiä sijoittautumaan Vantaalle. Yrittäjyyden edistämisen kannalta erityisen tärkeänä asiana Esa Mänttäri korostaa kilpailutus- ja hankinta-asioita. Vantaalla otettiin vuonna 2014 käyttöön pienhankintatyökalu HankintaSampo-portaali. Sen avulla pyritään nopeuttamaan pienhankintoja ja mahdollistamaan se, että myös pienyrittäjällä on mahdollisuus päästä mukaan hankintakilpailutuksiin. - Vantaan Yrittäjissä näemme erittäin tärkeänä, että paikallinen pk-sektori saadaan mukaan hankintoihin, Mänttäri sanoo. - Avainasemassa tässä on hankintojen pilkkominen, jolloin oman kaupungin pienemmät toimijat pääsevät paremmin mukaan kun hankinnat on jaettu pienempiin osiin. Laurean vuoden 2014 opiskelijayritys kehittää uudenlaista älypuhelinta Yksi esimerkki rohkeasta opiskelijayrittäjyydestä on Laurean vuoden 2014 opiskelijayritykseksi keväällä valittu Circular Devices. Restonomiopiskelija Alejandro Santacreun johtama yritys kehittää parhaillaan modulaarista älypuhelinta PuzzlePhonea. PuzzlePhonen ajatuksena on, että älypuhelin muodostuu kolmesta vaihdettavasta perusmoduulista: näytöstä, emolevystä ja akusta. Näin laitteen ominaisuuksia ja suorituskykyä voidaan parantaa ja päivittää eri käyttötarkoituksiin ilman että koko laite pitää vaihtaa. Samoin rikkoutuneen näytön tai akun tilalle voidaan tarvittaessa vaihtaa uusi moduuli. PuzzlePhonen filosofia perustuu yhteistyöhön, ekologisuuteen ja vastuullisuuteen. Espanjasta Suomeen muuttaneen Alejandro Santacreun lisäksi PuzzlePhoneprojektin parissa työskentelee parinkymmenen hengen kansainvälinen tiimi. PuzzlePhonen tarina sai alkunsa vuonna Tuolloin Alejandro muutti Suomeen ja aloitti opiskelun toimitilajohtamisen englanninkielisessä koulutusohjelmassa Leppävaarassa. PuzzlePhone-idea sai kunnolla tuulta alleen, kun Alejandro osallistui Cambridge VentureCamp yrittäjyysleirille. Sen jälkeen Santacreu tiimeineen on kehittänyt PuzzlePhonea määrätietoisesti. PuzzlePhone on ollut mukana alan messuilla ja saanut laajasti näkyvyyttä mediassa sekä Suomessa että maailmalla. Keväällä 2014 PuzzlePhone aloitti yhteistyön saksalaisen Fraunhofer IZM instituutin kanssa ja vuodenvaihteessa projekti sai Tekesin rahoituksen prototyypin valmistamista varten. Kaikki ovat yrittäjiä Alejandro Santacreu on itsekin lähtöisin yrittäjäperheestä. Hänellä on kokemusta jo kahden oman yrityksen perustamisesta ja hän on ollut mukana useissa startupyrityksissä. Jotkut niistä ovat onnistuneet, osa ei. - Tärkeintä yrittäjyydessä on nimenomaan oppia virheistään ja tehdä asiat paremmin seuraavalla kerralla, Alejandro sanoo. Ylipäänsä yrittäjähenki on Alejandron mielestä jotain, mitä tänä päivänä vaaditaan jokaiselta ihmiseltä riippumatta siitä työskenteleekö hän itsensä vai jonkun toisen palveluksessa. Yritykset odottavat työntekijöiltä innovatiivisuutta, proaktiivisuutta ja kykyä oppia virheistä. Jokaisen on myös tärkeää löytää oma alansa, johon suhtautua intohimoisesti, ja missä haluaa kehittyä aina paremmaksi. Alejandro on huomannut, että Suomi on hyvä ympäristö yrittämiselle. Ilmapiiri on täällä avoin ja tukea yrittämiseen on helppo saada. Tärkeintä on olla itse aktiivinen ja näyttää, että osaa antaa palautetta ja ottaa oppia toisten palautteesta. - Suomessa on myös selvästi herätty huomaamaan, että tulevaisuus on uudenlaisessa startup-yrittäjyydessä ei niinkään perinteisissä suuryrityksissä, hän toteaa. 8 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 9

6 avaa uusia mahdollisuuksia Ylemmät ammattikorkeakouluopinnot tarjoaa mahdollisuuden syventää työelämässä hankittua osaamista. YAMK-koulutuksissa kokoontuu monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia, mikä tuo opiskeluun uuden ulottuvuuden. YAMK- eli ylemmät ammattikorkeakouluopinnot ovat olleet osa suomalaista korkeakoulutusta jo vuosikymmenen ajan. YAMK-koulutus käynnistyi kokeiluna vuonna 2002 ja se vakinaistettiin Vuonna 2014 Suomessa saavutettiin YAMK-tutkinnon suorittaneen opiskelijan rajapyykki. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarkoituksena on tarjota mahdollisuus syventää ja laajentaa osaamista AMK- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon jälkeen. Edellytyksenä opiskeluun on vähintään kolmen vuoden työkokemus. YAMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joiden vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-opinnot sisältävät Laureassa keskimäärin kolme lähiopetuspäivää kuukaudessa, joiden lisäksi opintoihin kuuluu etätehtäviä ja verkko-opintoja. Tutkinnon voikin suorittaa töiden ohessa noin 1,5 2,5 vuodessa. Laureassa opinnot pyritään myös osin sitomaan työelämän hankkeisiin, kuten oman työpaikan kehittämisprojekteihin tai Laurean TKI-hankkeisiin. Laurean ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista vastaava johtaja Katri Ojasalo on ollut mukana kehittämässä YAMK-opiskelua kokeiluvaiheesta lähtien. - YAMK-tutkintoa luotaessa nähtiin tärkeänä, että ammattikorkeakoulutus ei pääty alempaan tutkintoon, vaan on olemassa mahdollisuus jatkaa maisteritason tutkintoon, Ojasalo kertoo. - Osaamistavoitteet ovat samantasoiset kuin yliopistojen maisterikoulutuksessa, mutta painotus on vahvasti työelämän kehittämisessä ja työelämän osaamisvaatimuksissa. Suurimpana erona yliopistojen maisterikoulutukseen on se, että YAMKopiskelijat ovat valtaosin työelämässä. YAMK-opiskelijoilla on Ojasalon mukaan useimmiten hyvin vankka työkokemus, keskimäärin 8 10 vuotta. Alusta saakka YAMK-koulutuksen parissa työskennelleenä Ojasalo myöntää, että alkutaipaleella haasteena oli uuden tutkinnon tunnettuus. Nyt, kun työelämässä on jo yli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta, tilanne on erilainen. - Enää ei tarvitse selitellä, mitä esimerkiksi tutkintonimike tradenomi (YAMK) tarkoittaa, Ojasalo toteaa. Tutkintoa tärkeämpää on verkostoituminen Ammattilaisten verkostossa opitaan myös kollegoilta Kuluneena lukuvuotena Laureassa opiskeli yhteensä yli 600 YAMK-opiskelijaa. Syksyllä 2015 käynnistyy yhteensä 12 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta kolmella eri alalla: liiketaloudessa ja turvallisuusalalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutusohjelmista kaksi on englanninkielisiä. Opiskelijoiden työkokemuksen ansiosta YAMK-koulutuksissa tiivistyy erittäin monipuolinen ja vahva ammatillinen osaaminen. Katri Ojasalo nostaakin YAMK-opiskelun suurimpana vahvuutena juuri ammattilaisten verkoston. - Nämä yli 600 eri alojen ammattilaista muodostavat laajasti työelämää edustavan verkoston, hän tiivistää. - Opiskelijaporukkaan tutustuminen avaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua ja imeä tietoa todella laajasta kokemusverkostosta. Tämä on Ojasalon mielestä myös positiivinen haaste Laurean opettajille. YAMK-koulutuksessa kyse ei ole pelkästään siitä, että opettajat opettaisivat uusia asioita opiskelijoille. Keskeisempää onkin fasilitoida keskustelua ja työpajoja, jotta opiskelijat oppisivat mahdollisimman paljon myös toisiltaan. - Opiskelijat luovat osaamista lähiopetuspäivien aikana yhdessä. Tenttien sijaan osaamista osoitetaan erilaisten kehittämistehtävien avulla, Ojasalo toteaa. Verkostoitumalla uusia suuntia uralle - Yhtään liioittelematta voin sanoa, että nämä kaksi YAMK-opinnoissa viettämääni vuotta ovat muuttaneet maailmani, sanoo laurealainen YAMK-opiskelija Jaakko Porokuokka. Helsinkiläinen Jaakko Porokuokka opiskelee englanninkielisessä palvelujen Katri Ojasalo asiakaskeskeiseen kehittämiseen painottuvassa Service Innovation and Design eli SID-ohjelmassa. Aikaisemmin hän on suorittanut Laureassa turvallisuusalan tradenomitutkinnon. - Loogisin valinta turvallisuusalan tradenomille olisi ollut jatkaa saman alan YAMK-ohjelmaan, Jaakko kertoo koulutusohjelmavalinnastaan. - Olin kuitenkin päässyt työni kautta tutustumaan palvelumuotoiluun ja se kolahti minuun. Tavoitteenani oli ennen kaikkea hankkia laaja-alaisempaa osaamista sekä avartaa näkemyksiäni. Siksi päätinkin hakea englanninkieliseen SIDohjelmaan. Jaakon YAMK-tutkinto on haastatteluhetkellä viittä vaille valmis. Tutkintoa tärkeämpää hänelle on kuitenkin ollut verkostoituminen. Jaakon ryhmässä on opiskellut erittäin monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia. Puolet opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta ja ryhmän jäsenten koulutustaustat vaihtelevat tradenomista tohtoriin. - Olemme lisäksi tehneet tiiviisti yhteistyötä myös opintojen ulkopuolella. Uudenlaisten verkostojen myötä on tarjoutunut paljon uusia mahdollisuuksia, joita ei muuten olisi tullut eteen, Porokuokka kertoo. - Olemme osallistuneet hyvällä menestyksellä muun muassa palvelumuotoilukilpailuihin ja päässeet mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Sivu- 10 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

7 Jaakko Porokuokka toimisena yrittäjänä olen myös saanut useista opintojen kautta syntyneistä kontakteista uusia asiakkuuksia. Käytännönläheinen opiskelu tarjoaa luontevia tilaisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille. Millaista on tulevaisuuden YAMK-opiskelu? Omien opintojensa lisäksi Jaakko Porokuokka on päässyt tutustumaan YAMKopiskeluun toisestakin näkökulmasta. Hän työskentelee parhaillaan Laureassa projektipäällikkönä kansallisessa YAMK vahvaksi TKI-vaikuttajaksi tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja korkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteyttä. Laurean vastaa hankkeessa tulevaisuuden oppimisympäristöihin liittyvästä osa-alueesta. - Oppimisympäristö on tässä yhteydessä laaja käsite. Se pitää sisällään paitsi fyysiset tilat ja sähköiset oppimisympäristöt myös esimerkiksi työssä ja arjessa oppimisen, vertaisoppimisen sekä mentoroinnin, Porokuokka havainnollistaa. - Käytännössä pyrimme palvelumuotoilun keinoin konseptoimaan, millaisissa opiskelijan ja työelämän tarpeisiin vastaavissa ympäristöissä YAMK-opiskelu tulevaisuudessa tapahtuu. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu muun muassa haastatteluiden ja päiväkirjojen avulla, millaista YAMK-opiskelijoiden arki on. Samalla on pyritty selvittämään, millaisia YAMK-opiskelijat ovat, millaisia tarpeita ja tavoitteita heillä on, sekä mikä on korkeakoulun rooli heidän elämässään. - Sen jälkeen pyrimme kehittämään sellaisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat näiden ihmisten tarpeisiin sekä integroituvat heidän arkeensa ja toimintatapoihinsa, Jaakko Porokuokka jatkaa. Koska YAMK-opintoja suoritetaan useimmiten työn ohessa, on ajasta ja paikasta riippumattomien oppimisympäristöjen rooli erittäin keskeinen. Digitaaliset oppimisympäristöt vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen, mutta opiskelijoiden teknisissä valmiuksissa, mieltymyksissä ja tavoitteissa on sekä yksilöllisiä että ammattialakohtaisia eroja. Näi- hin val- Eniten potentiaalia löytyy eri alojen leikkauspisteissä miuk- siin myös Laureassa halutaan kiinnittää huomiota. Opiskelijoiden ei tarvitse mukautua korkeakoulun prosesseihin ja oppimisympäristöihin, vaan YAMK-koulutus halutaan integroida opiskelijoiden arkeen. YAMK-opiskelua tutkittaessa on selvinnyt, että opiskelijoiden motivaattorit vaihtelevat eri alojen välillä. Sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla erityisesti monissa esimiestehtävissä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. - Näiden alojen opiskelijoille tutkinnon hankkiminen on keskeinen syy hakeutua opiskelemaan ja heillä on kova motivaatio suorittaa opinnot tehokkaasti, Porokuokka sanoo. - Sen sijaan esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelmissa tutkintoa tärkeämpänä tavoitteena nähdään monesti verkostoituminen, oman osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaisen brändin rakentaminen. Ylemmän tason tutkinnon hankkiminen itsessään ei välttämättä ole pohjimmainen tavoite. Monilla opiskelu on henkilökohtaisen kehittymisen ja uusien urasuuntien etsimisen väline. Eri alojen vuorovaikutusta Yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista Laurean YAMK-koulutusten kehittämisessä on hyödyntää eri alojen kohtaamispinnoilla syntyvää potentiaalia. Kaikissa koulutusohjelmissa Laureassa on nykyään yhtä paljon, 30 opintopistettä, oman alan syventävää osaamista kuin on kaikille aloille yhteistä täydentävää osaamista. Täydentävään osaamiseen kuuluu esimerkiksi kehittämismenetelmä- ja johtamisopintoja ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. - Työelämässäkin käytetään hyväksi eri alojen ammattilaisten osaamista. Siksi pyrimme opinnoissa mahdollisimman paljon törmäyttämään eri alojen opiskelijoita, Katri Ojasalo kertoo. Tammikuusta 2015 lähtien kaikki YAMK-koulutukset on Laureassa keskitetty Leppävaaran ja Tikkurilan kampuksille. Näin saadaan luotua yhä enemmän eri alojen välistä yhteistyötä. - Uusia innovaatioita toimialojen rajapinnoille ei synny itsestään. vaan eri taustoista tulevien ihmisten on kohdattava toisiaan ja tehtävä asioita yhdessä, Jaakko Porokuokka jatkaa. Lue myös: Laurean Vuoden Alumniksi valittu sairaanhoitaja (YAMK) Simo Ekman (s. 22) Aloitin 2012 englanninkielisessä ehealth-painotteisessa terveyden edistämisen YAMK-ohjelmassa. Valmistuin joulukuussa Olen alun perin opiskellut lääkintävoimistelijaksi 80-luvulla ja 2000-luvun alussa päivittänyt fysioterapeutin AMKtutkintoon. Tällä hetkellä työskentelen myyntipäällikkönä terveydenhuollon sähköiseen asiointiin erikoistuneessa ohjelmistotalossa. Siksi tämä koulutusohjelma olikin kuin minulle räätälöity. Opinnoissa perehdyttiin sähköisten terveyspalveluiden lisäksi laaja-alaisesti muun muassa palvelumuotoiluun ja digitalisaatioon. Kaikkein suurimmat ahaa-elämykset opinnoissa tulivatkin juuri näistä aiheista, sillä varsinainen ehealth oli minulle jo työn kautta tuttu. Opiskeluryhmässämme oli hyvin monipuolinen joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Joukossa oli paljon myös ulkomailta Suomeen töihin ja opiskelemaan tulleita. Olikin erittäin hedelmällistä nähdä, millaisen globaalin näkökulman he toivat opintoihin. Hanna Iisalo, Degree Programme in Health Promotion Olen aloittanut opinnot tietojärjestelmäosaamisen YAMK-koulutusohjelmassa vuonna 2014 ja tutkintoni on opinnäytetyötä vaille valmis. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK), mutta olen päätynyt töihin ITalalle. Tällä hetkellä työskentelen ICTpäällikön tehtävissä. YAMK-opiskelu on ollut vähän erilaista kuin alun perin kuvittelin. Oman alan tietotaidon päivittämisen sijasta keskeisempää on ollut muiden työelämässä hyödyllisten taitojen kartuttaminen. Erityisesti työskenteleminen kansainvälisissä hankkeissa on ollut avartavaa. Olen päässyt myös tekemään monia asioita, joihin en vielä tiennyt kykeneväni. Joidenkin kurssien sisältöä on ollut helppo yhdistää omaan työhöni liittyviin projekteihin. Lisäksi monia käytännön ratkaisuja on nyt helpompi perustella, kun osaa nähdä niiden suhteen laajempaan teoreettiseen tietoon aiheesta. Esa Jokinen, tietojärjestelmäosaaminen Ylemmät AMK-tutkinnot Laureassa Laajuus 90 opintopistettä Mahdollisuus suorittaa työn ohessa n. 1,5 2,5 vuodessa Keskimäärin 3 lähiopetuspäivää kuukaudessa Hakuvaatimuksena soveltuva korkea koulututkin to ja vähintään 3 vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen Syksyn haku YAMK-koulutuksiin alkaa Laureassa Syksyllä 2015 Laureassa haussa olevat YAMK-koulutukset turvallisuusosaaminen kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut Ylempi ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin Opiskelen Laurean turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmassa. YAMK-opinnot olen aloittanut tammikuussa Olen valmistunut turvallisuusalan tradenomiksi Lauresta vuonna Tällä hetkellä työskentelen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella palotarkastajana. Tullessani opiskelemaan YAMKkoulutusohjelmaan oli tavoitteenani päivittää aiemmissa opinnoissa oppimiani tietoja ja taitoja. Halusin myös laajentaa näkemystäni myös nykyisten työtehtävieni ulkopuolelle. Turvallisuusala on todella laaja ala enkä halua kaventaa omaa osaamistani liikaa erikoistumalla vain yhteen osa-alueeseen. Aiempaa tutkintoa aloin opiskella suoraan lukion jälkeen. Nyt, kun työelämästä on jo enemmän kokemusta, on entistä helpompaa tunnistaa käytännön soveltamismahdollisuuksia oppimilleen asioille. YAMK-opinnoissa myös opiskelukaverit ovat ammattilaisia, joten täällä pääsee käymään hyviä keskusteluja ja oppimaan sitä kautta muilta. Tanja Mannila, turvallisuusjohtaminen 12 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

8 Viisikymppisenäkin Seuraavaksi YAMK-opintoihin Pitkän työuran ja kunnallispolitiikan mukanaan tuomasta kokemuksesta huolimatta on opiskelu tuonut Jari Sainion mukaan myös paljon uutta tietoa ja näköehtii opiskelemaan Olin muutama vuosi sitten mukana Laurean hallituksessa. Kysyin silloiselta rehtorilta ohimennen, että onkohan mitään estettä, miksi hallituksen jäsen ei voisi hakea opiskelemaan. Ei ollut ja nyt minulla on tradenomin tutkinto Laureasta. Jari Sainio työskentelee Vantaan kaupungilla tonttiasiamiehenä. Työn ohessa hän on opiskellut Laureassa ja valmistui kesäkuussa tradenomiksi kahdessa ja puolessa vuodessa. Sainion opintopolku on malliesimerkki elinikäisestä oppimisesta. Alun perin Sainio on valmistunut laskentatoimen yo-merkonomiksi Malmin kauppaopistosta vuonna Tuolloin jatko-opinnot kuitenkin jäivät, sillä politiikka oli jo vienyt miehen mukanaan. 6-vuotiaasta lähtien Vantaalla asunut Sainio on ollut Vantaan kaupunginvaltuuston jäsenenä jo lukiolaisena ja parhaillaan hän istuu valtuustossa 9. kauttaan. Vantaan kaupungilla Sainio on työskennellyt vuodesta 1985 lähtien; ensin elinkeinosihteerinä ja sittemmin tonttiasiamiehenä. Välissä hän on ehtinyt työskennellä myös Euroopan parlamentissa avustajana. - Työtehtäviini ovat aina kuuluneet keskeisesti elinkeinopolitiikkaan, maankäyttöön ja yritysten sijoittautumiseen liittyvät asiat, hän kertoo. Opiskelu taisi olla minun viidenkympin villitykseni Opiskelusta uutta alkua työuralle Vuoden 2010 tienoilla Jari Sainio sai ajatuksen, että hän haluaisi syventää tietämystään ja kasvattaa henkistä pääomaa - eräänlaisen uuden alun työuralle. Laurean hallituksen jäsenenä vuosina hän oli päässyt seuraamaan, millaisia mahdollisuuksia opiskelu ammattikorkeakoulussa voisi tuoda tulleessaan. Vuonna 2012 hän viimein haki opiskelemaan, pääsi sisään ja aloitti liiketalouden opiskelut Leppävaarassa keväällä Minulla tuli 50 vuotta täyteen vuonna 2011, joten ehkäpä tämä oli minun viidenkympin villitykseni, Sainio naurahtaa. - Samalla minulle oli kova halu päästä vielä kokeilemaan opiskelemista. Minulla on kuitenkin edelleen vuosikymmenen verran työuraa edessäpäin. Sainio on osallistunut Laureassa monimuotototeutuksena suoritettavaan koulutukseen. Erityisesti työssäkäyville sopivassa monimuoto-opetuksessa on kuukausittain 1 8 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti ja ryhmätöinä toteutettuja tehtäviä. - Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän toteutustapaan. Parin päivän rutistus lähiopetusta kerran kuukaudessa ja etäopinnot on ollut helppo sovittaa työn oheen, toteaa Sainio. kulmaa. Erityisen innostavana opintojaksona on jäänyt mieleen yrityksen perustamiseen liittynyt verkkokurssi. - Työn puolesta olen neuvonut monesti yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja luulin hallitsevani sen alueen hyvin, Sainio sanoo. - Mutta kun kurssilla piti itse perustaa yritys, niin se olikin paljon odotettua vaikeampaa. Opinnäytetyönsä Jari Sainio teki teollisuustonttien markkinoinnista. Häntä kiinnosti erityisesti, mitkä ovat tärkeimmät yritysten sijoittautumiseen vaikuttavat tekijät, ja miten kaupunki voisi niitä parhaalla tavalla hyödyntää. Haastatteluilla, kyselyillä ja benchmarkkaamalla muita suuria kaupunkeja löytyi paljon arvokasta tietoa markkinoinnin tueksi. - Aihetta tutkiessa selvisi, että meidän on pitää muun muassa seurata tarkemmin eri toimialoja ja segmentoida yrityksiä. Siten tiedämme paremmin, mitä yrityksiä kannattaa milloinkin lähestyä, hän tiivistää. - Samalla syntyi monia ahaa-elämyksiä muun muassa digimarkkinoinnin mahdollisuuksiin liittyen. Olen äärettömän ylpeä itsestäni, kun sain tutkinnon suoritettua Aiheesta jäi vielä tutkittavaa eikä opiskelu Sainiolla suinkaan jää tähän. Vaikka suoritettuna on jo 210 opintopistettä ja tradenomin tutkinto, on hän hakenut jo opiskelupaikkaa Laurean ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa. Tavoitteena YAMK-opinnoissa on syventää entisestään osaamista. - Alun perin tärkeimpiä motivaattoreita opiskelussa minulla oli tutkinto. Aika nopeasti ajatukset kuitenkin kääntyivät siihen suuntaan, että tärkeintä on tietopääoman lisääminen ja syventäminen, hän sanoo. Ajankäyttö ja ennakkoluulot aikuisopiskelun haasteina Opiskelu aikuisiällä on ollut antoisaa. Silti Jari Sainio myöntää myös suoraan, että työn ohessa opiskeluun liittyy omat haasteensa. Työn ja opiskelun lisäksi aikaa ei aina ole moneen muuhun asiaan riittänyt. Sainio onkin viettänyt monta pitkää iltaa Tikkurilan kampuksen kirjastossa koulutöiden kimpussa. - Nuorin lapseni täyttää onneksi tänä vuonna 18 pienten lasten kanssa tämä olisi ollut haasteellisempaa. Silti avovaimo on joskus todennut, että välillä voisit olla kotonakin, Sainio sanoo. Moni näkee aikuisena opiskelun suurimpana haasteena juuri ajankäytön sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Jari Sainio kuitenkin rohkaisee tarttumaan opintoihin. - Aikaa kyllä löytyy aina siihen, mitä haluaa tehdä. Suurin haaste on aloittamisen kynnys, hän toteaa. - Kursseja on voinut valita eri kampusten sekä päivä- ja monimuotototeutusten välillä. Vaihtoehtoja on löytynyt, mikä on mahdollistanut opiskelun nopeampaan tai hitaampaan tahtiin omien resurssien mukaan. Ennakkoluulot saattavat Jari Sainion mielestä jarruttaa monia ihmisiä turhaan. Myös opinnoissa pärjääminen mietityttää. Sainiollakin meni opintojen alussa aikaa oikean opiskelutekniikan ja -rytmin löytämiseen; miten oikein opiskellaan ja miten haetaan tietoa. - Vauhtiin pääsee kuitenkin nopeasti ja sitten opiskelu vie mukanaan, hän kannustaa. Monia muita opiskelijoita vanhempanakaan Jari ei ole tuntenut oloaan vieraaksi. Hänestä on ollut hauska huomata, miten ajatukset kohtaavat eri-ikäisten ihmisten kanssa. Opiskeluhenki on ollut hyvä eikä mitään raja-aitoja ole ollut. - Kerran olin menossa tekemään tenttiä Tikkurilassa ja tenttikysymyksiä jakoi ovella tuttu opettaja vuosien varrelta. Hän ihmetteli, mitä ihmettä oikein tein siellä. Vastasin, että tulen tenttiä tekemään, tietysti, Sainio virnistää. - Kaiken kaikkiaan olen kyllä äärettömän ylpeä itsestäni, että olen saanut tämän jutun tehtyä. Tosiasia on, että ei tätä kukaan voi vasemmalla kädellä hoitaa, Sainio jatkaa. Enit löyty leikk 14 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

9 Hyvinvointia & Teknologiaa Älykkäät terveysteknologian innovaatiot tuovat uudenlaisia aktiivisen asumisen, hyvinvoinnin ja hoidon mahdollisuuksia niin ihmisten koteihin kuin sairaalaympäristöönkin. Laurean vetämä CIDe-yritysklusteri kokoaa yhteen hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yrityksiä ja muita toimijoita. CIDe Cluster Finland on hyvinvointiteknologian kehittämiseen tähtäävä yritysklusteri. Klusterin toiminta käynnistyi vuonna 2010 Laureaammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Innovaatioinstituutin yhteistyönä. Vuoden 2015 alusta lähtien CIDe on ollut osa Laurean toimintaa. Klusterin tavoitteena on koota yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään hyvinvointia ja kuntoutusta edistäviä tuotteita ja palveluita. Toiminnassa on mukana noin kolmekymmentä suomalaista yritystä. Joukossa on muun muassa turvateknologiaan, lääkehoitoon, sosiaaliseen tukeen, kalusteisiin ja sähköisiin terveydenhoidon palveluihin erikoistuneita yrityksiä. Hyötyä kaikille osapuolille - Klusteri lähdettiin rakentamaan, kun huomattiin, että yritykset ovat tuottaneet paljon teknologiapohjaisia innovaatioita, mutta ne eivät ole käytössä sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi todettiin, että yritysten on vaikeaa päästä yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa, kertovat CIDeklusterin tutkimusjohtaja Katariina Raij ja projektipäällikkö Taina Kokko Laureasta. Projektipäällikö Taina Kokko Parhaita saavutuksia ovat hankkeet, joissa yritykset pääsevät aidosti mukaan sotealan organisaatioiden arkeen veluidensa kehittämisessä. Living labit ovat asiakkaiden ja käyttäjien muodostamia aitoja toimintaympäristöjä, joissa uusia innovaatioita otetaan käyttöön osana yksilöiden arkea. Esimerkkejä Living Lab kehittämisympäristöistä ovat Laurean ja Vantaan sairaalapalveluiden yhteishanke Toimiva Sairaala sekä Tikkurilan kirjaston yhteydessä toimiva Teknologialainaamo, mistä teknologiatuotteita voi lainata kotiin testattavaksi. - Myös julkinen sektori hyötyy klusteritoiminnasta, sillä varsinkin sosiaalija terveysalalla on suuret paineet ottaa uutta teknologiaa käyttöön vaikuttavuuden, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta, projektipäällikkö Taina Kokko sanoo. - Sote-alalla on myös tarve pysyä ajan tasalla siitä, millaisia teknologisia innovaatioita tällä alalla on tarjolla ja kehitteillä. Julkisilla toimijoilla on usein myös rajalliset resurssit itse tutkia ja kehittää uuden teknologian mahdollisuuksia. Julkinen sosiaali- ja terveydenhoidon sektori saa klusterin myötä Laureasta ja yrityksistä käyttöönsä kehittäjäresurssin. CIDe-klusterin tarkoituksena onkin olla neutraali ympäristö, jossa eri osapuolet voivat kehittää yhteisiä projekteja. Ammattikorkeakoulu puolestaan tarjoaa klusterin toimijoiden käyttöön oman laaja-alaisen osaamisensa sekä mahdollisuuden kehitystyöhön henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaprojekteina voidaan toteuttaa esimerkiksi, markkinaselvityksiä, käyttäjäkyselyitä tai liiketoimintasuunnitelmia. Näin opiskelijat puolestaan pääsevät mukaan aitoihin oppimisympäristöihin sekä tutustumaan uusimpaan teknologiaan ja hoitotyön tulevaisuuteen. CIDe-klusterin parhaina saavutuksina projektipäällikkö Taina Kokko nostaa esiin Living Lab hankkeet, kuten edellä mainitun Toimiva Sairaala ja Teknologialainaamo -hankkeet tai POKE- eli Päihdehuollon oppimis- ja kehittämiskeskus hankkeen. - Näissä hankkeissa yritykset ovat päässeet aidosti sisään sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin. Sitä kautta he ovat saaneet mahdollisuuden testata tuotteitaan, saada palautetta oikeilta käyttäjiltä sekä oppineet esimerkiksi - Hankintaprosessit ovat usein jäykkiä ja perinteisiä eikä varsinkaan pkyritysten tai uudenlaisten teknologisten tuotteiden ole helppo päästä niihin mukaan, Kokko jatkaa. Klusteritoiminnassa mukana olevat yritykset voivat hyödyntää CIDen Living Lab ympäristöjä tuotteidensa ja palsairaaloiden toiminnasta, kulttuurista ja tarpeista, Kokko kuvailee. POKE-hankkeen tavoitteena oli luoda kehittämisympäristö yritysten teknologisten ratkaisujen esille tuomiseen, päihdehoidon osaamisen vahvistamiseen että opiskelijoiden oppimisen mahdollistamiseksi. Mukana hankkeessa olivat Laurean ja CIDe-klusterin lisäksi A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala sekä Seurakuntaopisto. Kehittämiskohteina olivat muun muassa turvallinen sairaalaympäristö, lääkehoidon turvallisuus ja päihdehoidon vertaistuen kehittäminen. Teknologia on ainoa keino parantaa hoidon laatua ja säästää samanaikaisesti Lisää rohkeutta julkiselle sektorille Yksi CIDe-klusterissa alusta lähtien mukana olleista yrityksistä on lääkkeiden automaattista annostelupalvelua tarjoava Evondos Oy. Salossa toimivan Evondoksen toimitusjohtaja on mukana myös klusterin ohjausryhmässä yritysten edustajana. - CIDe-klusterilla on merkittävä rooli erityisesti puhemiehenä tai fasilitaattorina yritysten ja julkisen sektorin välillä, Niinistö korostaa. - Kun yritys lähestyy kuntatoimijoita suoraan, on mukana heti tietynlainen kaupallinen jännite. Kunnat puolestaan ovat aika passiivisia toimimaan yritysten suuntaan. Erityisen tärkeänä Jyrki Niinistö näkee CIDe-klusterin roolin kotihoidon, sosiaalipalveluiden ja ikääntyneiden ihmisten hoidon alueella. Siellä on Niinistön mukaan suuri ja hyvin tunnistettu tarve uuden teknologian käyttöönottoon. - Toisaalta tällä sektorilla uusia, innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja on vähän. Siksi juuri siellä klusterin toiminnassa on paljon potentiaalia, hän toteaa. Suomalaisen terveysteknologia-alan vahvuutena Evondoksen Niinistö pitää ehdottomasti korkean osaamisen. Täällä on paljon yrityksiä ja teknologista osaamista kehittää uusia maailmanluokan terveysinnovaatioita. Kehitettävää kuitenkin löytyisi erityisesti julkiselta sektorilta. Julkinen päätöksenteko on Niinistön mukaan usein aivan liian hidasta, byrokraattista ja ylivarovaista liike-elämän näkökulmasta. Kotimarkkinat ovat tärkeä alue suomalaisille yrityksille eikä menestyviä kaupallisia innovaatioita synny ilman julkisen sektorin mukanaoloa. - Vaikka ongelmista sosiaali- ja terveysalalla puhutaan paljon, niin kykyä ja rohkeutta toimia meiltä puuttuu, sanoo Jyrki Niinistö. - Esimerkiksi Tanska ja Norja ovat tässä asiassa huomattavasti Suomea edellä. CIDe-klusterin kautta Evondos on päässyt tekemään yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa erilaisissa hankkeissa. Vastaanotto Vantaalla on ollut positiivista ja innostunutta. - Sanoisinkin, että Vantaan kaupunki on yksi ketterimmistä toimijoista suomalaisella kuntasektorilla, mitä tulee uuden terveysteknologian käyttöön, Niinistö kertoo. Vuonna 2008 perustettu Evondos tarjoaa automaattista lääkehoidon hallinta- ja lääkeannostelupalvelua pitkäaikaislääkittyjen potilaiden kotihoidon avuksi. Kustannus- ja työaikasäästöjen lisäksi palvelulla parannetaan lääketurvallisuutta ja lääkehoitosuunnitelman toteutumista. Palvelu on Suomen lisäksi käytössä myös kolmessa norjalaisessa kunnassa ja sitä ollaan ottamassa käyttöön myös Ruotsissa. Evondoksen toimitusjohtaja Jyrki Niinistö näkee uuden terveysteknologian käyttöönoton kriittisenä asiana suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta: - Teknologia on ainoa keino parantaa hoidon laatua ja luoda säästöjä samanaikaisesti vanhoilla menetelmillä ei ole mahdollista päästä samaan, hän tiivistää. - Tässä kaikki osapuolet voittavat: hoito on tehokkaampaa, potilaat terveempiä ja samalla syntyy uutta vientiteollisuutta Suomeen. 16 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

10 Hyvinvoinnin innovaatiot esillä asuntomessuilla Älykkään hyvinvoinnin palvelut ovat esillä myös Vantaan asuntomessuilla kesällä Vantaan kaupungin Älykäs asuminen hanke toteuttaa Kivistön asuntomessualueelle Älykästä hyvinvointia - näyttelytilan, jossa messuvieraat voivat tutustua hyvinvointiin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Älykästä hyvinvointia näyttelytilan yhteistyökumppanit ovat Vantaan kaupunki, Laurea ammattikorkeakoulu ja CIDe Cluster sekä hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto. Näyttelytila sijaitsee asuntomessualueella pysäköintitila Rubiiniparkin asukastilassa. Tilassa esittäytyy toistakymmentä suomalaista terveys- ja hyvinvointiteknologian tuotteita ja palveluja tarjoavaa yritystä. Mukana on niin terveyteen, hyvinvointiin kuin asumisen helppouteen liittyviä tuotteita. - Ajatus näyttelytilassa on sama kuin Tikkurilan kirjastossa toteutetussa Teknologialainaamossa, kertoo Älykäs asuminen hankkeen projektipäällikkö Milla Koskela Vantaan kaupungilta. - Kävijät pääsevät vapaasti tutustumaan näyttelyyn ja kokeilemaan tuotteita itse. Kesätyöntekijämme toimivat aktivaattoreina ja opastavat tuotteiden käytössä. Kuten Teknologialainaamossa myös näyttelytilassa tärkeässä roolissa on käyttäjäpalautteen antaminen. Messuvierailta kerätään palautetta tuotteiden käyttöön liittyen ja palaute annetaan messujen jälkeen yritysten käyttöön. Palaute palvelee näyttelytilassa esillä olevien yritysten tuotekehitystyötä. - Antamalla palautetta jokainen messukävijä voi antaa oman panoksensa yritysten tuotekehitykseen ja auttaa tällä tavalla suomalaista hyvinvointiteknologia-alaa, projektipäällikkö Koskela kannustaa. Tuotteiden ja palvelujen lisäksi näyttelytilassa esitellään myös muita Vantaan kaupungin hankkeita sekä palveluita. Esillä on muun muassa vantaalaisille tarjottava sähköinen terveystarkastus sekä kodinhoidon käytössä oleva mobiiliavainratkaisu. Pop up tyyppisesti tilassa esittäytyy tiettyinä päivinä myös terapiatyökaluna toimiva Paro-robottihylje. Hankkeen tavoitteena on tarjota Vantaalla hyvinvointiteknologiaan liittyviä pilottikohteita yrityksille ja rohkaista uuden teknologian käyttöönottoon. - Hyvä esimerkki on kotihoidon älykäs mobiililukkokokeilu. Lukon avaaminen puhelimella on todella helppoa eikä kotihoidon työntekijöiden tarvitse enää kantaa suurta avainnippua, kertoo Milla Koskela. - Kokeilu on saanut todella hyvän vastaanoton työntekijöiltä. Kun ennakkoluulottomasti lähdetään kokeilemaan uuden teknologian mahdollisuuksia, voidaan huomata, että tämähän oikeasti helpottaa ja tehostaa työtä. Asuntomessut on näyteikkuna uudenlaiseen asumiseen Vuoden 2015 asuntomessut pidetään Vantaalla Messujen näyttämönä on Kivistön alue uuden Kehäradan varrella. Asuntomessuilla esitellään tänä vuonna monipuolisesti erilaisia asumisen ratkaisuja. Asuntomessuja varten alueelle on rakennettu yhteensä 28 omakoti- ja paritaloa sekä kolme kerrostaloa. Kaikkiaan Kivistön messualueelle on syntynyt noin 350 asuntoa. Kivistö on asuntomessualueena ainutlaatuinen. Uuden Kehäradan ansiosta Kivistöstä on vain kuuden minuutin matka Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin keskustaankin pääsee puolessa tunnissa. Kivistöön rakentuu uusi kaupunkimainen alue ja valmistuessaan siellä on koti jopa ihmiselle. - Kivistön alue on suomalaisessa mittakaavassa hyvin merkittävä hanke, kertoo Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. - Meillä onkin suuri ilo, että tämän vuoden asuntomessuilla voidaan esitellä tällainen alue ja sen ensimmäiset valmiit korttelikokonaisuudet. Helppoa ja monimuotoista asumista Tämän vuoden messujen teemana ovat helppo ja sujuva arki sekä asumisen monet muodot. Helppoutta asumiseen tuovat muun muassa tiivis kaavoitus, helppo ja turvallinen liikkuminen sekä asuntojen muunneltavuus asukkaiden elämäntilanteiden mukaan. Myös esteettömyys on huomioita rakentamisessa. Asumisen monet muodot ovat edustettuina erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Erilaisiin asumisen tarpeisiin messualueelta löytyy sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntojakin. Ainutlaatuisena rakentamisen esimerkkinä alueelle on rakennettu Euroopan suurin asumiskäyttöön tarkoitettu puukerrostalo. - Vantaan asuntomessuilla merkittävää on se, että tänä vuonna käsillä on yksi asuntomessujen historian pienimmistä messualueista pinta-alalla mitattuna. Samalla se on kuitenkin asuntojen lukumäärältään suurin, painottaa Asuntomessujen toimitusjohtaja Heiskanen. - Tämä tarjoaakin yleisölle erinomaisen mahdollisuuden kokea, miltä uudenlainen tiivistyvä kaupunkirakenne ja kaavoitus käytännössä näyttää. Asuntomessut nostaa esiin ajankohtaisia asumisen teemoja Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen korostaa, että asuntomessujen perimmäinen tavoite on kehittää suomalaisen asumisen laatua. Messujen avulla voidaan tuoda esiin merkittäviä ja ajankohtaisia asuntosuunnitteluun, kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyviä asioita. - Tosiasia on, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan väistämättä runsaasti lisää asuntoja ja asuinalueita, hän toteaa. - Vantaan asuntomessualue on nimenomaan tulevaisuuden alue, joka esittelee täydentämis- ja tiivistämisrakentamista. Asuntomessut ovat kuuluneet Suomen kesään pian jo 50 vuoden ajan. Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa vuonna Pasi Heiskanen pitää tärkeänä, että asuntomessut on vuosikymmenten saatossa voinut tarjota kunnille mallin, jolla he voivat esitellä osaamistaan sekä kaavoitustaan ja rakentamistaan. - Tärkeää on myös, että asuntomessut pystyy herättämään keskustelua asuntosuunnittelun kehittämisen suunnista sekä asumisen ja rakentamisen kustannuksista Suomessa, hän sanoo. - Asuntomessut on luonteva tapa kutsua ihmisiä tutustumaan monipuoliseen rakentamiseen ja asumiseen. 18 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

11 Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle Korkeakoulujen yhteishaussa keväällä 2015 Laureaan haki ennätysmäärä hakijoita. Laureaan jätettiin kaikkiaan yli hakemusta, joista ensisijaisia hakijoita oli noin Kevään valtakunnallisessa yhteishaussa haettiin samalla sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Kaikkiaan hakijoita oli yli , joista yli puolet haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluihin. Vetovoimaltaan Laurea nousi kevään yhteishaussa koko maan korkeakouluista toiseksi vetovoimaisimmaksi heti Taideyliopiston jälkeen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn julkistamissa tilastoissa Laurean vetovoimaluku oli 5,40 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka. - Olemme hyvin otettuja tästä hakijamäärästä, joka kertoo työmme tuloksista yhdessä yritysten, yhteisöjen ja alueen kanssa, toteaa Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski. - Laureasta valmistuneiden työllistyminen on aina ollut erittäin hyvää luokkaa. Opiskelija haluaa varmistaa tulevaisuuttaan ja onhan opiskelun tavoitteena työllistyminen ja oman uran osalta sopivan työpaikan löytäminen. Tähän me haluamme korkeakouluna vastata yhdessä työelämän kanssa ja tukea opiskelijaa rakentamaan tulevaisuuden työnantajaverkostoaan valmistunutta kautta aikojen Laurea on toiminut koko Uudenmaan yhteisenä ammattikorkeakouluna nykyisellä nimellään vuodesta 2001 lähtien. Toiminta alkoi jo vuonna 1992 Vantaan ammattikorkeakouluna ja sen jälkeen Espoon-Vantaan ammattikorkeakouluna. Kesäkuussa 2015 saavutettiin Laurean toiminnassa merkittävä rajapyykki, kun Laureasta valmistui ammattikorkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija. Tähän lukuun on laskettu edeltäjien valmistuneet vuodesta 1992 lähtien. Historiallisella järjestysluvulla valmistui hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa opiskellut Teemu Toropainen. Teemu vastaanotti restonomin tutkintotodistuksensa Laurean kesän Valmistujaisjuhlassa Leppävaarassa 16. kesäkuuta. Uusi alumnivaltuuskunta vahvistaa koulutuksen ja työelämän yhteyttä valmistunutta laurealaista on merkittävä joukko eri alojen ammattilaisia ja työelämän osaajia. Laurean alumni- toiminta pyrkii tuomaan valmistuneiden osaamisen osaksi opetusta Laureassa. Tänä keväänä Laureassa perustettiin uusi alumnivaltuuskunta vahvistamaan entisestään työelämän ja korkeakoulun välistä yhteyttä. Alumnivaltuuskunnan ensimmäiselle kaksivuotiselle toimikaudelle on kutsuttu 100 Laureasta valmistunutta korkeakoulututkinnon suorittanutta. Alumnivaltuuskunnan tehtävänä on tiivistää Laurean ja työelämässä toimivien alumnien yhteistyötä. Työelämän ammattilaiset tuovat oman osaamisensa sekä kokemuksensa mukaan ammattikorkeakoulun ja sen alumnitoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää elinikäistä laurealaisuutta ja tehdä Laureasta entistä vahvempi toimija Uudellamaalla. Alumnivaltuuskunnan perustamistilaisuudessa valtuuskunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin tradenomi Jukka Aminoff sekä varapuheenjohtajiksi sairaanhoitaja (AMK) Sanna Kallioinen ja tradenomi (YAMK) Jarmo Hollanti. Ensisijaiset hakijat per aloituspaikat, kaikki korkeakoulut paitsi Taideyliopisto (Kevään haku 2015) valmistunut: Teemu Toropainen Onneksi olkoon restonomi Teemu Toropainen. Millaiset ovat tunnelmat valmistumisen hetkellä? Tällä hetkellä tuntuu vielä vähän oudolta päättää täysipäiväinen opiskelu ja siirtyä työelämään. Nyt edessä on kuitenkin uudet haasteet ja odotan niitä innolla! Mitä sinulle jää päällimmäisenä mieleen opiskelusta Laureassa? Ainakin työelämä, sillä olen saanut erityisesti työharjoitteluista todella hyvän pohjan työelämää ja tulevaisuutta varten. Toisena asiana pysyvästi mieleen jäävät ehdottomasti opiskelukaverit. Mitä Laurea merkitsee sinulle valmistumisen jälkeen? Haluan ehdottomasti olla mukana alumnina Laurean toiminnassa. Toivottavasti pääsen itse kertomaan omista kokemuksista työelämästä ja opiskelusta tuleville Laurean opiskelijoille. Viisi suomalaista turvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen toimijaa tiivistää yhteistyötään. Kuvassa sopimuksen allekirjoittajia Laurean Tikkurilan kampuksella. Turvallisuusalan yhteistyötä Viisi suomalaista turvallisuusalan koulutuksen toimijaa solmivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisäämiseksi. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Kriisinhallintakeskus, Laurea-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkoston tavoitteena on lisätä turvallisuusalan kansainvälistä, yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta sekä näkyvyyttä. Yhteistyö käsittää muun muassa opettajavaihtoa, monialaista tutkimusta sekä yhteisiä hankkeita. Verkosto mahdollistaa yhteisiä investointeja esimerkiksi viestintään ja julkaisuihin liittyvää kustannustehokasta toimintaa. Yhteistyöverkoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain. Vuoden 2016 loppuun asti puheenjohtajana toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. - Yhteistyösopimuksella haetaan synergiaa kokonaisturvallisuustutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen sekä tehokkuutta koulutusvaatimusten yhdenmukaistamiseen, kertoo Laureaammattikorkeakoulun Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu painoalueen johtaja Isto Mattila. - Toimintokeskeinen yhteistyömalli antaa yksittäisille yhteistyöverkoston jäsenille mahdollisuuden syventää omaa tutkimus- ja koulutustoimintaansa. Samalla se avaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen päällekkäisiä toimintoja poistamalla. Laurea mukaan eurooppalaiseen turvallisuusalan verkostooon Maaliskuusta lähtien Laurea on ollut myös ensimmäisenä eurooppalaisena korkeakouluna mukana turvallisuusalan European Organisation for Security verkostossa. Verkoston jäsenyys avaa Laurealle ovia uusiin turvallisuusalan hankkeisiin keskitetysti, pitkäjänteisesti ja aikaisempaa kustannustehokkaammin. Yhteistyö mahdollistaa Uudenmaan yrityksille ja Laurean opiskelijoille kanavan kansainvälisiin hankkeisiin turvallisuusalan huippuyritysten kanssa eri elinkeinoelämän osa-alueilla kuten ICT, ilmailu, rajaturvallisuus, liikenne, kaupunkiturvallisuusratkaisut ja palvelut sekä tekniset tuotteet. European Organisation for Security on vuonna 2007 perustettu organisaatio, jonka jäsenet edustavat monipuolisesti eri turvallisuussektorin toimijoita kolmestatoista eri Euroopan maasta. 20 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

12 Laurean Vuoden Alumni palkintomyönnettiin tänä vuonna sairaanhoitaja (YAMK) Simo Ekmanille. Kuka olet, vuoden alumni Simo Ekman? Valmistuin Laureasta vuonna Opiskelin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa kriisi- ja erityistilanteiden johtamisen koulutusohjelmassa Hyvinkäällä. Työskentelen tällä hetkellä lääkintäesimiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa vastuualueinani ovat suuronnettomuussuunnitelmat ja valmiuden kehittäminen sekä potilastietojärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät. Päätyöni ohessa olen toiminut sivutoimisena opettajana Arcada-ammattikorkeakoulussa vuodesta 2003 lähtien. Minulla on myös oma yritys, jonka kautta suunnittelen ensihoidon operatiivisen johtamisen apuvälineitä. Parhaillaan jatkan opintojani katastrofilääketieteen maisteriohjelmassa Piemonten yliopistossa Italiassa. Kyseessä on kansainvälinen koulutus, johon osallistuu yhteensä 36 opiskelijaa noin 20 maasta eri puolilta maailmaa. Mitä valinta vuoden alumniksi sinulle merkitsee? Vuoden alumniksi valinta tuli minulle täytenä yllätyksenä. Pidän sitäkuitenkin erittäin suurena tunnustuksena opiskeluyhteisöltä. Näen palkinnon ennen kaikkea osoituksena arvostuksesta sitä työtä kohtaan, mitä olen tehnyt oman ammattialan kehittämisen eteen. Mielestäni valmistuneiden opiske- lijoiden rooli on tärkeä korkeakoulun ja koulutuksen kehittämisen kannalta. Juuri alumnien ja oppilaitoksen yhteistyöllä voidaan parantaa työelämään siirtyvien ammattilaisten valmiuksia. Mitkä olivat tärkeimmät opit, joita sait YAMK-opinnoista ajatellen nykyistä työtäsi? Opiskelu kriisi- ja erityistilanteiden johtamisen YAMK tutkinnossa Laureassa antoi entistä laaja-alaisemman kuvan varautumisesta erilaisiin suuronnettomuuksiin. Samalla se syvensi tietämystäni entisestään. Ilman YAMK tutkintoa en olisi kyllä hakeutunut nykyisiin jatko-opintoihin Italiaan. Myös nykyisessä työtehtävässäni pystyn hyödyntämään näistä koulutuksista saamiani oppeja ja kontakteja. Ylipäänsä työelämässä tarvitaan mielestäni nykyisin hyvinkin laaja-alaista näkemystä, jotta toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Varsinkin terveydenhuoltoalalla tarvitaan entistä enemmän näyttöön perustuvia käytänteitä, jolloin tutkimustyötä tarvitaan nykyistä enemmän. YAMK-tutkinto antoikin hyviä eväitä erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien tekemiseen. Nykyisille hoitoalan opiskelijoille haluaisin korostaa erityisesti, että terveydenhuolto tarvitsee tulevaisuudessa uusia asiantuntijoita, jotka kehittävät alaa eteenpäin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pystytään tutkimuksen kautta kehittämään alaa entistä tehokkaammaksi niin, että asiakkaat saisivat entistä paremmat palvelut. Hoitajat tekevät suurimman osan terveydenhuoltoalan perustyöstä, sitä työtäkin pystytään kehittämään edelleen. Tämä kuitenkin edellyttää asiantuntijoita, jotka erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien kautta tuovat oman asiantuntijuutensa esille. Sinut palkittiin Suomessa Vuoden ensihoitaja palkinnolla vuonna Miltä tämän tunnustuksen saaminen tuntui? Vuoden ensihoitaja -tunnustuksen vastaanottaminen viime vuonna on varmasti yksi urani huippuhetkistä. Sitä suurempaa palkintoa ei oman ammattialani sisällä löydy. Tunnustus huomioitiin myös laajemmin, sillä tunnustuksen myötä pääsin juhlistamaan vaimoni kanssa Itsenäisyyspäivää Tasavallan Presidentin vastaanotolla. Tilaisuus kruunasi upeasti juhlavuoteni. Vuoden Alumni on Laureassa valittu vuodesta 2008 lähtien. Palkinnon saajaksi valitaan Laureasta valmistunut henkilö, joka on tuonut positiivisella tavalla esiin koulutusta ja laurealaisuutta. Tänä vuonna palkinnon voittaja julkistettiin perinteisessä Suuressa Alumni-illassa Helsingissä toukokuun lopulla. Tunnelmia viime vuoden tapahtumasta. Network to Get Work rekrytointitapahtumat tulossa jälleen lokakuussa Laurean Network to Get Work -tapahtumat ovat työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikka. Yrityksille tapahtumat antavat mahdollisuuden esitellä toimintaansa sekä löytää motivoituneita vastavalmistuneita ammattilaisia ja tulevaisuuden työntekijöitä. Rekrytointitapahtumat järjestetään tulevana syksynä Tikkurilan kampuksella ja Leppävaaran kampuksella Mukana Network to Get work tapahtumissa on jälleen runsas joukko eri alojen yrityksiä. Yksi osallistujista on viimevuotiseen tapaan Lassila&Tikanoja. Miten viime vuoden tapahtuma onnistui, Lassila&Tikanojan rekrytointikonsultti Henna Heiskanen? Network to Get Work oli tapahtumana positiivinen kokemus. Opiskelijat tulivat rohkeasti ja avoimin mielin tutustumaan L&T:n työmahdollisuuksista. Meiltä löytyy yli 300 eri tehtävänimikettä, joten tavoitteenamme oli tavata tapahtumassa mahdollisimman monipuolisesti eri alojen opiskelijoita. Opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat meille tärkeä kohderyhmä, sillä L&T:llä on paljon opiskelijoille sopivia töitä: kesätöitä, osa-aikatöitä ja työharjoitteluita. Millainen merkitys on rekrytoijan näkökulmasta sillä, että tapahtumassa pääsee tapaamaan opiskelijoita ja hakijoita kasvokkain? Tapahtuma on opiskelijoille oiva mahdollisuus käydä tekemässä hyvä ensivaikutelma rekrytoijille. Hakijan mielenkiinto yritystä kohtaan ja innokas asenne jäävät rekrytoijan mieleen. Rekrytointitapahtumassa opiskelijan kannattaa käydä myös rohkeasti jututtamassa myös sellaisia firmoja, joita ei heti yhdistäisi omaan alaansa. L&T:kin työllistää siivoojien ja kuljettajien lisäksi suuren joukon esimerkiksi esimiehiä sekä IT-, talous- ja HR-asiantuntijoita. Lisätietoja rekrytointitapahtumista 22 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

13 Laurealainen-lautapeli avuksi perehdytykseen Laurea mukana KeskiUudenmaan Kasvupolulla Poimintoja syksyn tapahtumista Innovatiiviset energiaratkaisut ja uusi yritystoiminta Mäntsälässä seminaari, Tokmanni Oy:n pääkonttori, Mäntsälä. Haluatko tehdä yhteistyötä Laurean kanssa? Ota yhteyttä alueesi yhteyshenkilöihin: Pääkaupunkiseutu: Pia Kiviharju, Espoo, puh Anssi Kuusela, Vantaa, puh Itäinen Uusimaa: Petri Tani, puh Keski- ja Pohjois-Uusimaa: Teemu Ylikoski, puh Läntinen Uusimaa: Mika Kortelainen, puh Laurealainen-pelin työryhmää: Maija Rummukainen (vas.), Pyry Nousiainen ja Anna Pohjalainen. Laurean opiskelijoiden ja henkilökunnan perehdytyksen avuksi on ilmestynyt aivan uusi Laurealainen-lautapeli. Peliä pelaamalla voi tutustua helposti Laureaan, opiskeluun kuin opiskelijaelämäänkin. Pelin sisällöstä ovat vastanneet laurealaiset liiketalouden opiskelijat Maija Rummukainen ja Topi Hautaniemi Tikkurilan kampukselta. - Lautapeli on mielenkiintoinen tapa oppia. Pelillistämisen keinoin uudet asiat jäävät paremmin mieleen kuin pelkästään kuuntelemalla, Maija Rummukainen kertoo. 2 4 pelaajalle tarkoitettu Laurealainen-peli jakautuu kolmeen vaiheeseen: opintojen alku, keskivaihe sekä valmistuminen. Opiskelijat voivat näin ollen keskittyä aina heille kulloinkin ajankohtaisiin teemoihin tai pelata pelin alusta loppuun. - Pelin kysymysten kautta tutuksi tulevat muun muassa opintojen rakenne, opintoihin liittyvät erilaiset mahdollisuudet, opiskelijakunta Laureamkon toiminta sekä opiskeluhyvinvointi, Maija Rummukainen kuvailee. - Esimerkkejä kysymyksistä ovat vaikkapa mitä tarkoittaa moduuli? tai selitä seuraavat LbD-oppimismallia kuvaavat termit. Opintonsa aloittavat opiskelijat pääsevät tutustumaan uuteen lautapeliin heti syksyllä. Opiskelijat ja henkilökunta voi lainata pelin käyttöönsä Laurean kampusten kirjastoista. Keski-Uudenmaan Kasvupolku kasvuyrittäjyysohjelma huipentui Järvenpäässä järjestettyyn finaaliin toukokuussa. Koko kevään ajan jatkuneessa Kasvupolku ohjelmassa 15 uusimaalaista yritystä pääsi huippuasiantuntijoiden valmennukseen ja samalla kilpailemaan paikasta valtakunnalliseen Kasvu Open 2015 finaaliin. Voiton Keski-Uudenmaan Kasvupolussa vei aerosolituotteita valmistava järvenpääläinen Pentisol Oy. Kunniamaininnan ja toisen finaalipaikan nappasi Keravalla toimiva kaivinkoneiden lisälaitteita valmistava MotoCut Oy. Lisäksi tuomaristo huomioi erityismaininnalla Bailamamaterveysliikuntakonseptin. Pääpuhujana Järvenpään tapahtumassa vieraili Nordic Business Forumin perustaja ja toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen. Yrityksiä finaalissa olivat sparraamassa leijonan luolassa kolme kovaa asiantuntijaa: Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama, Descomin henkilöstöjohtaja Minna Liminka sekä Stella Kotipalvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Panu Luukka. Mukana mahdollistamassa Keski-Uudenmaan Kasvupolkua oli myös Laurea-ammattikorkeakoulu. Uusimaalaisten yritysten ja alueen kilpailukyvyn kehittäminen on yksi ammattikorkeakoulun keskeisistä tehtävistä. - Toimme Kasvupolulla tutuksi Laurean yrityksille ja muille alueen toimijoille tarjoamiamme palveluja. Kasvupolulla mukana oleminen onkin tuonut useita uusia yhteydenottoja ja yhteistyöprojektiaihioita, Laurean aluepalvelujohtaja Teemu Ylikoski. Laurea-ammattikorkeakoulu tuottaa monenlaisia alueellisia palveluita työelämän kehittämiseksi. Kehittämistyössä keskeisessä roolissa ovat opiskelijat, joiden osaamista yhteistyökumppanit voivat hyödyntää mm. opiskelijaprojekteissa, opinnäytetöinä, hankkeissa ja työharjoitteluina. Palveluja tarjotaan yrityslähtöisesti ja lähtökohtana ovat yhteistyökumppanin tarpeet. Mäntsälän Yrityskehitys Oy järjestää yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yritysjohdolle ja energiaasioiden parissa toimiville ajankohtaisseminaarin, jossa esitellään Mäntsälän tarjoamia palveluita erityisesti runsaasti energiaa käyttäville yrityksille sekä yritysten verkostoitumismahdollisuuksia Mäntsälän alueella Korkeakoulujen IT-Päivät 2015, Finlandia-talo, Helsinki HAMK, LAMK ja Laurea-ammattikorkeakoulu järjestävät IT-Päivät tänä vuonna Helsingissä. Tapahtuma kokoaa yhteen Suomen korkeakoulujen IT-päättäjät ja erityisalojen asiantuntijat. Lisätietoja: 24 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

14 KOLUMNI Kyösti Väkeväinen Vararehtori, TKI Ihmisen arjessa lähellä ja kansainvälisesti Sinä ja minä - asukkaina kunnissa ja kaupungeissa sekä yritykset että organisaatiot, joissa käymme töissä tai asioimassa, ovat Laurea-ammattikorkeakoululle tärkeitä yhteistyökumppaneita Uudellamaalla. Laurean valinta on olla kansainvälinen kehittäjä metropolialueella. Se ei sulje pois sitä, ettemme olisi lähellä ihmisiä Uudellamaalla päinvastoin valinta edellyttää sitä. Asuminen, lasten koulunkäynti, nuoren ja aikuisten opiskelu sekä työelämä ovat kansainvälisiä tänä päivänä erityisesti metropolialueella. Suomen talouden tilanne ja uusi hallitusohjelma kääntävät yliopistot ja korkeakoulut hakemaan yhä enemmän tutkimusrahoitusta ulkomaisista rahoituslähteistä. Kiristyvän kilpailun positiivinen puoli on se, että rahoitusta haettaessa tuotteen laadun on oltava kunnossa. Toisin sanoen tutkimusaiheet, joihin rahoitusta haetaan, vaikuttavat aidon positiivisesti ja kestävästi kansalaisten, yritysten ja Uudenmaan kehittämiseen. Laurealla tuote on kunnossa ja hyötyjinä tästä ovat kuntalaiset, yritykset ja Laurean opiskelijat. EU:n Horisontti2020 -ohjelmasta rahoituksen saava WeLive-hanke on hyvä esimerkki alueellisesta vaikuttavuudesta. Siinä kaupunkien tarjoamia palveluita kehitetään luomalla avoimempi malli suunnitella, tuottaa ja jakaa julkisia palveluja. Hankkeessa hyödynnetään laajasti Laurean palvelusuunnittelun huippuosaamista. Toiminta näkyy arjessamme: kuntalaiset, yritykset, julkishallinto osallistuvat palveluiden määrittämiseen, kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen. Tämä eri osapuolet osallistava toimintatapa mahdollistaa yhteiskehittämisen ja alhaalta - ylös -lähestymisen. Eri osapuolet huomioonottava toimintatapa laajentaa avointa innovaatioprosessia ja tällöin syntyy paremmin kansalaisten - sinun ja minun - tarpeisiin vastaavia palveluita. Samaan aikaan yhteistyötä tehdään kolmen muun Euroopan maan kesken jakaen uutta osaamista. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on toistakymmentä eurooppalaista kumppania, yrityksiä, julkishallintoa ja tutkimuslaitoksia. WeLive-hanke vain yhtenä esimerkkinä kertoo paikallisesta kansainvälisyydestä. Laurean tutkimushankkeista kaksi kolmesta ovat kansainvälisiä hankkeita. Hankkeet tarjoavat opiskelijoille, yrityksille ja yhteisöille helpon tavan osallistua kansainväliseen toimintaan. Tämä näkyy myös siinä, että Laurean suosio opiskelijoiden keskuudessa on kasvanut entisestään. Yhtenä Suomen halutuimpana opiskelupaikkana Laurea mahdollistaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kumppaneillemme hyötyä on aktiivisesta, innokkaasta ja motivoituneesta yhteistyöympäristöstä. Hanketoiminnan kautta syntyy uusia ideoita kaupallistamiseen ja siten uusien yritysten syntymiseen. Laurea haluaa olla edistämässä uutta yrittäjyyttä muun muassa opiskelijoiden keskuudessa ja mahdollistamassa jo olemassa olevien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Tämä kaikki toimintamme kuntalaisten, opiskelijan ja työelämän arjessa kehittäjänä, perustuvat Laurean uuteen strategiaan ja toimintamalliin. Haluamme olla yhä parempi ja ketterämpi yhteistyökumppani - kansainvälisesti lähellä Sinua. Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa (09) Vanha maantie 9, Espoo Metsänpojankuja 3, Espoo Uudenmaankatu 22, Hyvinkää Keskikatu 3 a, Kerava Nummentie 6, Lohja Taidetehtaankatu 1, Porvoo REHTORAATTI Jouni Koski, rehtori ja toimitusjohtaja Kimmo Hannonen, vararehtori tukipalvelut Susanna Niinistö-Sivuranta, vararehtori opetus ja aluekehitys Kyösti Väkeväinen, vararehtori tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Markkinointi -ja Viestintä Päivi Korhonen viestintäjohtaja (09) Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

15 facebook.com/laureauas youtube.com/laureauas pinterest.com/laureauas

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Tikkurila 7.2.2017 Antti Sekki www.laurea.fi Laurea Startup on yrittäjyyden edistämisen toimintamalli 1. Aktivointi ja Laurean tapahtumat Laurea

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Centria-ammattikorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu Yhteishaku 2017 Opiskelukaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska 16 koulutusta päivätoteutuksena 10 koulutusta monimuotototeutuksena Ammattikorkeakoulussa opiskelet teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Terveydenhuolto Vertaistuki Tietoa Seurakunta Virastot Verkko palvelut Läheiset Viihdettä Pienet kunnat Suuret palvelut Digisyrjäytymisen vaara ei häviä

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot