on kasvun kaupunki Kari Nenonen

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää 2/2015 on kasvun kaupunki Kari Nenonen / s. 4 Opiskelijayrittäjyys / s. 6 YAMK-opiskelu / s. 10 CIDe Cluster / s. 14

2 Sisällysluettelo Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla - yhdessä enemmän!... 3 Vantaa on kasvun kaupunki... 4 Rohkeasti opiskelijayrittäjäksi... 6 Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla yhdessä enemmän! 2/2015 Vastaava päätoimittaja: Päivi Korhonen Päätoimittaja: Ilpo Vuorivirta Visuaalinen ilme ja taitto: Saara Saarinen & Pyry Nousiainen Kuvat: Ilpo Vuorivirta, Heidi-Hanna Karhu, Sakari Manninen & Tuukka Mielonen (Vantaa-kuvat) Toimitusneuvosto: Henna Kemppainen, Päivi Korhonen, Tarja Laakkonen, Katariina Raij, Jaakko Tyni, Ilpo Vuorivirta & Kyösti Väkeväinen Suorapostituksen osoitteet: Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: viestinta@laurea.fi Laurean vuoden 2014 opiskelijayritys kehittää uudenlaista älypuhelinta... 9 YAMK avaa uusia mahdollisuuksia Viisikymppisenäkin ehtii opiskelemaan Hyvinvointia ja teknologiaa Hyvinvoinnin innovaatiot esillä asuntomessuilla Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle.. 20 Turvallisuusalan yhteistyötä Vuoden alumni Simo Ekman Lyhyesti: Laureassa tapahtuu Hyvinvointia ja teknologiaa / s. (16) Viisikymppisenäkin ehtii opiskelemaan / s. (14) Ammatillinen korkeakoulutus työllistää erinomaisesti yhä useampi haluaa opiskella ammattikorkeakoulussa Työelämään integroituneesta ammattikorkeakoulusta työllistytään erinomaisesti. Se on varmasti yksi keskeinen syy siihen, että Laurea-ammattikorkeakoulu nousi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaussa toiseksi vetovoimaisimmaksi opiskelupaikaksi Taideyliopiston jälkeen. Mitattuna ensisijaisilla hakijoilla / aloituspaikka olivat seuraavaksi vetovoimaisimmat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ammatillisessa korkeakoulutuksessa tutkintoa suoritetaan usein joustavasti työn ohessa ja opintoihin kiinteästi sisältyvä työelämäyhteistyö, erilaiset yrittäjyys- ja osaamis- sekä työnantajaverkostot mahdollistavat opiskelijalle hyvän työllistymisen ja urakehityksen. Haluamme ohjata ammattikorkeakouluopiskelijat työelämään vastuullisina ja eettisinä asiantuntijoina, joilla on sivistystä ja osaamista punnita ratkaisujen kestävyyttä, tavoitella tuloksia, tuottaa vaikuttavuutta sekä halua ja kykyä ajatella inhimillisesti. Me Laureassa haluamme olla opiskelijaa - juuri Sinua varten. Se on palvelulupauksemme opiskelijalle ja haluamme sillä viestiä erityisesti seuraavat asiat: Laureassa rakennat kanssamme tulevaisuutesi yhdessä työelämän kanssa. Laureassa voit opiskella joustavasti. Laureassa saat ohjausta ja palautetta. Laureassa saat laadukkaat, opintojasi tukevat palvelut. Me haluamme olla Sinun korkeakoulusi ihmistä arvostava, vastuullinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa yliopiston tapaan tutkitaan ja kehitetään, mutta tutkimus ei ole itseisarvo. Soveltavan tutkimuksen kansainvälisenä korkeakouluna me luomme tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja tekemällä käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä yritysten, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotyöhön, sillä me ammattikorkeakoulussa keskitymme soveltavaan tutkimukseen, joka on ammatillisen korkeakoulutuksen perusta. Sekä koulutus että TKI-toiminta kytkeytyvät aluekehitystyöhön, joka on kolmas ammattikorkeakoulun merkittävä tehtävä. Opiskelijamme osallistuvat aktiivisesti myös aluekehitystyöhön, jossa kumppaneitamme ovat yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat sekä työja elinkeinoelämän järjestöt. Aluekehitys tarkoittaa käytännössä yhdessä tekemistä ja aktiivista yhteistyön rakentamista Uudenmaan hyvinvoinnin ja kilpailuedun eteen. Yhteistyössä opiskelijat, opettajat ja työnantajat eri alojen ammattilaiset verkostoituvat löytäen samalla toisensa ja uutta osaamista. Kehittämispohjaisen oppimisen kautta aluetta palveleva korkeakoulu johdattaa opiskelijan, usein jo opiskeluaikana, tehokkaasti työelämään. Tällä on varmasti vaikutuksensa siihen, että Laurea-ammattikorkeakoulusta työllistyminen on ollut vuosia aivan Suomen huipputasoa. Yhdessä enemmän Laurea Uudellamaalla Tervetuloa Laureaan aktiiviseen, kansainvälistyvään korkeakouluyhteistyöhön! Jouni Koski rehtori, toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulu Julkaisija: Laurea-ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka: Grano Oy 2015, Espoo ISSN Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle / s. (20) Vuoden Alumni Simo Ekman / s. (22) 2 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 3

3 Monelle suomalaiselle Vantaasta tulee ensimmäisenä mieleen Helsinki-Vantaan lentoasema. Toisille se on yhtä kuin Tikkurilan asema, Kehä III tai moottoritiet. Kuluvana kesänä Vantaa näyttäytyy tuhansille ihmisille uutena Kehäratana ja Kivistön asuntomessuina. Yhteinen nimittäjä näille ja monille muille Vantaaseen liitetyille asioille on kasvu. Lentokenttä ja ylipäänsä erinomainen liikenteellinen sijainti ovat vahvuuksia, joiden varaan Vantaata on rakennettu ja kehitetään jatkossa, kuvailee Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. - Vantaa on kaupunki, jolle leimaaantava piirre on nimenomaan kasvu. Yli asukkaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Pääkaupunkiseudun ytimessä sijaitseva Vantaa on haluttu asuinpaikka ja se näkyy myös muuttoliikkeessä. Vantaalla kasvu on nopeaa. Samalla kaupunginjohtaja Kari Nenonen korostaa, että Vantaalla on pyritty panostamaan pitkäjänteisesti kaupunkirakenteeseen. Yksi tärkeä tekijä tässä on heinäkuussa avattu uusi Kehärata, joka yhdistää Tikkurilan, lentoaseman ja läntisen Vantaan toisiinsa. - Kehärata on Suomen suurin infrastruktuuri-investointi koskaan ja todella iso panostus Vantaan kaupungilta, sanoo kaupunginjohtaja Nenonen. - Samalla se kuitenkin tarjoaa sujuvaa liikkumista kaikille lentoasemalle matkustaville ja ennen kaikkea helpottaa tuhansien ihmisen työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Valtion ja Vantaan kaupungin yhteishanke mahdollistaa myös uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämisen Vantaalla. Tärkeimpänä näistä on kesän 2015 asuntomessujen näyttämönä toimiva Kivistön alue Länsi-Vantaalla, johon valmistuessaan syntyy Vantaalainen tapa toimia: vähän byrokratiaa ja nopeaa päätöksentekoa asukkaan kokonainen kaupunginosa. Kivistön lisäksi Vantaa kehittää voimakkaasti Kehäradan varrella myös Leinelän asuinaluetta ja Vehkalan työpaikkakeskittymää. - Meillä Vantaalla on vahva kasvun potentiaali. Vahvasta kasvusta huolimatta pyrimme huolehtimaan myös siitä, että kaupungin talous on tasapainossa, Nenonen muistuttaa. - Se tarkoittaa, että kasvun on oltava hallittua ja kaupungin toimintojen kustannustehokkaita. Luovuutta kaupungin palvelutarjontaan Innovatiivisuus on yksi Vantaan kaupungin arvoista ja luovuus toteutuukin kaupunginjohtaja Nenosen mielestä hyvin kaupungin toiminnassa. Hän mainitsee esimerkkinä kesäkuisen uutisen, kun kaupungin kartta-aineistoja hyödyntäen koko Vantaa mallinnettiin suosittuun Minecraft-tietokonepeliin. - Tämä on erinomainen esimerkki, miten luovuus näkyy kaupungin palvelutarjonnassa. Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa pystyimme tarjoamaan koko kaupungin pelialustana kenelle tahansa, Nenonen sanoo. Toisena esimerkkinä rohkeista päätöksistä kaupunginjohtaja Kari Nenonen nostaa esiin tablettitietokoneiden käyttöönoton kaikissa Vantaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Alkuvuodesta niin esiopetuksessa, perusopetuksessa kuin toisellakin asteella otettiin käyttöön kaikkiaan yli tablettia. Lähtökohtana oli tarjota kaikille vantaalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuudet oppia tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Hyppy digiaikaan aloitti Nenosen mielestä kokonaan uuden vaiheen kaupungin koko sivistystoimessa. - Pidän tätä ehdottomasti yhtenä merkittävimmistä päätöksistä, mitä Vantaan kaupungissa on innovatiivisuuden ja uuden luomisen saralla tehty, hän sanoo. - Juuri tällaisia päätöksiä kunnat tarvitsevat, sillä ne maksavat kyllä itsensä takaisin. Kari Nenonen aloitti työnsä Vantaan kaupunginjohtajana vuoden 2012 alussa. Sitä ennen hän oli toiminut kolme vuotta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n toimitusjohtajana sekä Oulun kaupunginjohtajana vuosina HUS:ssa sain mahdollisuuden tutustua suomalaisen lääketieteen ja terveydenhuollon huippuosaamiseen. Oulussa puolestaan olin päässyt mukaan toiseen hyvin innovatiiviseen toimintaympäristöön, jossa tehtiin erittäin tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa, hän kuvailee. Nenonen sanookin, että yli 50 yliopistokaupunki Oulussa vietettyä vuotta ovat jättäneet jäljen; koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät asiat ovat hyvin lähellä hänen sydäntään. - Sitä taustaa vasten näenkin erittäin merkittävänä asiana Laurean toiminnan tässä kaupungissa. Haluammekin olla hyvä yhteistyökumppani sekä korkeakoulun että siellä opiskelevien nuorten suuntaan. Vantaan kaupunki on yhdessä Espoon kanssa Laurea-ammattikorkeakoulun suurin omistaja ja tärkeä kumppanina monissa hankkeissa. Kaupunki tekee myös tiivistä työharjoitteluyhteistyötä Laurean kanssa ja varsinkin sosiaali- ja Kunnat tarvitsevat innovatiivisia päätöksiä terveysalalla Vantaa on monen laurealaisen opiskelijan nykyinen tai tuleva työnantaja. Vantaan kaupungin yli työntekijän esimiehenä kaupunginjohtaja Nenonen toivottaa nuoret osaajat tervetulleiksi kaupunkiorganisaatioon. Varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat siirtyvät hiljalleen pois työelämästä, on Nenosen mukaan kaupungille entistä tärkeämpää saada töihin nuoria, vastavalmistuneita. - Nuoret tuovat uudenlaista ajattelua ja uskallusta haastaa vanhoja toimintatapoja, hän sanoo - Toivoisinkin meille vahvaa kiertoa, jossa nuoremmat saavat kokeneemmilta kollegoilta oppia, mutta samalla tuovat uutta näkökulmaa työyhteisön käytäntöihin ja johtamiseen. Tällainen vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeää. Kaupunginjohtajana ottaa kaupungin omakseen Kari Nenonen on itse valmistunut suunnittelumaantieteilijäksi Oulun yliopistosta. Ura kuntasektorilla aukeni osin sattumankin kautta. - Tein graduni asuntotuotannon sijoittumisesta Oulun kaupungille. Se poiki tilapäisen jatkotyön ja monien vaiheiden jälkeen huomasinkin olevani Oulun kaupunginjohtaja. Opiskellessa se ei ollut käynyt mielessäkään, Nenonen muistelee. Nenonen kannustaakin sekä opiskelijoita että työelämässä olevia suhtautumaan ennakkoluulottomasti elämään ja sen tuomiin haasteisiin. Hän myöntää, että työura on tähän asti vaatinut paljon, mutta samalla myös kasvattanut ja kouluttanut matkan varrella. - Olen luonteeltani sellainen, että otan aina haasteet vastaan. Siksi varmasti olen tällä hetkellä Vantaalla, Nenonen sanoo. - Olisin voinut tehdä jotain helpompaakin, sillä kaupunginjohtajan työ ei ole helppo työ mutta mielenkiintoinen tämä on. Kari Nenonen painottaa, että kaupunginjohtajan tehtävä on elämäntehtävä ja siinä kaupungin ottaa hyvin vahvasti omakseen. Kolmen ja puolen vuoden aikana hän on myös oppinut todella pitämään kaupungista. - Pidän paljon vantaalaisesta tavasta toimia; byrokratiaa on vähän ja päätöksenteko on nopeaa. Se on näin suurelle kaupungille poikkeuksellista, hän kertoo. - Myös henkilökohtaisella tasolla viihdyn täällä hyvin. Pohjois-Suomen kasvattina luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä, joten tässäkin mielessä Vantaa on minulle oivallinen paikka. Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen 4 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 5

4 Rohkeasti opiskelijayrittäjäksi Yrittäjyyden edistäminen on keskeistä koko Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Laureassa opiskelijayrittäjyyden tueksi tarjotaan yrittäjyystaitoja, aktivointia ja yrittäjäasennetta sekä monipuolisia palveluja verkostoja. Yrittäjyyden merkitys Suomen taloudelle on helppo ymmärtää tilastoja katsomalla. Suomessa oli vuonna 2012 lähes yritystä, kun lukuun ei lasketa maa-, metsä- ja kalataloutta. Yli 250 ihmistä työllistäviä suuryrityksiä tästä joukosta oli noin 600. Alle 50 hengen yrityksiä kokonaismäärästä oli lähes 99 prosenttia ja alle 10 hengen mikroyrityksiä peräti yli 93 prosenttia. Myös valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy tänä päivänä Suomessa pieniin yrityksiin. Kun vuosina suuryritysten työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi noin 7000 työpaikalla, syntyi samana aikana mikroyrityksiin lähes uutta työpaikkaa. Kaikkiaan Yrittäjyysasennetta tarvitaan kaikkialla myös palkkatyössä tänä aikana pk-yritysten työpaikkojen määrä kasvoi yli sadallatuhannella. Yli yrittäjän edunvalvoja Suomen Yrittäjät näkee suomalaisessa yrittäjyydessä kuitenkin myös huolenaiheita. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa, että Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta. Suomessa perustetaan vähemmän yrityksiä kuin muissa Pohjoismaissa. - Ongelman ydin on, että suomalaiset yrittäjät ovat entistä ikääntyneempiä. Mistä siis löytyy uusia yrittäjiä näiden tilalle? Yrittäjyyden arvostus nousussa Suomen Yrittäjien Anssi Kujala tulee itsekin yrittäjäperheestä Pohjanmaalta ja on seurannut yrittäjyyttä lähietäisyydeltä koko ikänsä. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti 19-vuotiaana ja ansaitsi sillä osin elantonsa opiskeluaikanaan. Kuva yrittäjistä ja yrittäjyydestä ei ole aina ollut kovin mairitteleva Suomessa. Mielikuvat ja asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Startup-innostuksen myötä yrit- Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala täjyydestä on tullut seksikäs aihe myös mediassa ja yrittäjistä on tullut lähes supertähtiä. - Ennen tyypillinen mielikuva yrittäjästä oli keski-iän ohittanut mies, joka kiersi ympäri maakuntaa kuljettaen, korjaten tai kaupaten. Ei tuossakaan mitään pahaa, mutta tänä päivänä totuus on usein jotain aivan muuta, Kujala kuvailee. Positiivisten yrittäjyystarinoiden myötä yrittäjyyttä on alettu ihannoida ja sen merkitys Suomen talouden kannalta ymmärretään entistä paremmin. Anssi Kujalan mielestä suomalaiset näkevät tänä päivänä entistä arvokkaampana sen, että voivat itse luoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja sekä hyvinvointia Suomeen. Yrittäjien varatoimitusjohtaja Kujala on tyytyväinen myös siitä, että nuorten ja opiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kaikilla opiskeluasteilla kasvanut. Perinteisesti se on ollut korkeaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, mutta myös korkea-asteella yrittäjyydestä on tullut entistä houkuttelevampi vaihtoehto. - Yrittäjyyskasvatuksen kannalta on tärkeää, että kaikille opiskelijoille tarjotaan perustiedot ja valmiudet yrittäjyyteen, Kujala sanoo. - Samalla murretaan yrittäjyyteen liittyviä myyttejä. Suomen Yrittäjät on avannut mahdollisuuden jäsenyyteen myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole omaa yritystä. Yrittäjäjärjestössä halutaan kannustaa kaikkia opiskelijoita näkemään yrittäjyys varteenotettavana urapolkuna. Laurea StartUp madaltaa kynnystä yrittäjyyteen Laureassa yrittäjyyteen liittyvät toiminnot ja palvelut kootaan kuluvan vuoden aikana yhteen Laurea StartUp - brandiksi. Tavoitteena on, että Laureassa noudatetaan yrittäjämäistä tapaa toimia kaikessa tekemisessä ja kaikilla opiskelijoille on mahdollisuus oppia yrittäjyyttä. Vuodesta 2007 lähtien Laureassa on perustettu yhteensä noin 170 uutta opiskelijayritystä. Laurean yrittäjyydestä vastaava johtaja Antti Vettenranta on työskennellyt pitkään opiskelijayrittäjyyden parissa Laureassa. Anssi Kujalan tavoin myös Vettenranta on huomannut muutoksen yleisissä asenteissa yrittäjyyteen. Opiskelijat näkevät yrittäjyyden entistä positiivisempana, mutta siinä nähdään myös uhkakuvia. - Epäonnistumisen pelko on edelleen yksi suurimmista esteistä ryhtyä yrittäjäksi, hän sanoo. - Toisaalta yrittäjyyden aloittaminen saatetaan myös nähdä liian byrokraattisena. Antti Vettenranta näkee Laurealla kolme tärkeää tehtävää, joilla opiskelijoiden kynnystä yrittäjyyteen voidaan madaltaa. Ensimmäinen niistä on aktivointi ja innostaminen eli esimerkkien avulla näytetään, mitä on tehty ja mikä on mahdollista. - Olennaista innostuksen levittämisessä on tuoda ihmisiä yhteen. Tässä muun muassa LaureaES eli Laurea Entrepreneurship Society on tehnyt hyvää työtä, Vettenranta jatkaa. LaureaES on vuodesta 2009 toiminut yhdistys, jonka tarkoituksena edistää yrittäjyyttä Laureassa. LaureaES järjestää erilaisia yrittäjyystapahtumia, kuten Yrittäjyystiistaita sekä Pitch and Beer -tapahtumia. Yrittäjyystiistaiden ideana on, että yrittäjät tulevat kampuksille kertomaan kokemuksiaan opiskelijoille ja jakamaan vinkkejä. Pitch and Beer pitsauskilpailut puolestaan yhdistävät liikeidean esittelyn eli pitsauksen illanviettoon ruoan ja juoman parissa. Lau- Yrittäjyyden arvostus on noussut Suomessa muun muassa positiivisten yrittäjätarinoiden kautta reaes on ollut myös keskeisenä toimijana mukana järjestämässä Cambridge VentureCamp yrittäjyysleirejä opiskelijoille. Toinen osa-alue opiskelijayrittäjyyden edistämisessä on yrittäjyysvalmiuksien ja -taitojen oppiminen. Erilaisten opintokokonaisuuksien ja ohjelmien avulla opiskelijat oppivat kehittämään liikeideoitaan ja liiketoimintamalliaan. Käytännössä yrittäjyyttä voi opiskella tekemällä erilaisia projektitöitä tai suorittamalla työharjoittelun startup-yrityksessä. Myös oman yritystoiminnan voi yhdistää opintoihin. - Kolmantena osa-alueena yrittäjyyden edistämisessä ovat erilaiset oman yritysidean edistämiseen liittyvät palvelut ja verkostot, Vettenranta kertoo. - Yrittäjyysteeman ympärillä toimii monipuolinen ekosysteemi, johon kuuluu oppilaitoksia, yrityshautomoita, yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia tuki- ja palveluorganisaatioita. LaureaES:n ohella tärkeä toimija Laurean yrittäjyys tuki- ja palveluverkostossa on Spinno-yrityshautomo. Laurean ylläpitämän Spinnon tärkeimpiä palvelumuotoja on auttaa teknologia- ja osaamispohjaisia, nopeaan kasvuun tähtääviä startupyrityksiä hakemaan ulkopuolista rahoitusta esim. Tekesiltä, sekä yksityisiltä sijoittajilta. Yrittäjyyttä on kaikkialla Opiskelijalla on käytössään monet oppilaitoksen tarjoamat yrittäjyyden tukipalvelut ja muodot sekä verkostot. Antti Vettenrannan mielestä voidaankin sanoa, että opiskeluaika on paras mahdollinen aika ryhtyä yrittäjäksi. - Opiskelijalle hyppy yrittäjyyteen on pienempi, kun hänellä ei välttämättä vielä ole perhettä huolehdittavana tai asuntolainaa maksettavana, hän korostaa. - Opiskeluaika tarjoaa mahdollisuuksien ikkunan, jollaista ei myöhemmin elämässä ole tarjolla. Yrittäjyys onkin Vettenrannan mielestä tärkeää nähdä laajana käsitteenä. 6 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 7

5 Alejandro Santacreu ja PuzzlePhone-tiimi vastaanottivat Laurean Vuoden opiskelijayritys palkinnon maaliskuussa. Voittajan käyttöön lahjoitettiin myös vuodeksi komea vihreä Tunturi-mopo. Kuvassa Alejandro ja pappa-tunturin luovuttanut Laurean eläkkeellä oleva johtaja Veijo Ilmavirta. Vantaan Yrittäjät: Paikalliset pk-yrittäjät mukaan hankintoihin Vantaan kaupungin alueella yksi Laurean yrittäjyyden tukiverkoston kumppaneista on Vantaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksenä se pyrkii ajamaan yli 2000 vantaalaisen yrityksen etuja. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtajana toimii Esa Mänttäri. Yrittäjyysasennetta ja valmiuksia tarvitaan tänä päivänä muuallakin kuin täysipäiväisessä yrittäjyydessä myös palkkatyössä. - Olennaista on myös se, että jokainen voi hyödyntää omaa osaamista erilaisten toimeksiantajien kanssa eri tilanteissa, hän toteaa. - Kokoaikaisen yrittäjyyden ja palkkatyön välille syntyy uusia yrittämisen muotoja, joita voisi kutsua vaikkapa pätkäyrittäjyydeksi tai pop up yrittäjyydeksi. Yrittäjyys on tänä päivänä läsnä kaikilla aloilla. Sekä Anssi Kujala että Antti Vettenranta nostavat esimerkkinä sosiaali- ja terveysalan. Julkisen sektorin rinnalle tulee jatkuvasti enemmän yksityistä palvelutuotantoa. - Aikaisemmin saatettiin ajatella, että kaikki sosiaali- ja terveysalan opiskelijat menevät töihin julkiselle puolelle ei enää, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Kujala sanoo. Antti Vettenranta - Väistämättä yksityisiltä toimijoilta hankittujen palvelujen käyttö lisääntyy. Sitä kautta yrittäjyys tulee entistä lähemmäs myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Yrittäjyyttä pohtivalle opiskelijalle Anssi Kujala haluaa korostaa ennen kaikkea rohkeuden ja asenteen merkitystä. Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. Antti Vettenranta on korostaa asenteen lisäksi myös ihmisen ja tiimin merkitystä. - Liikeideasta ei voi etukäteen varmuudella sanoa, toimiiko se vai ei. Sen sijaan menestyvän yrityksen ehdoton edellytys ovat ihmiset, jotka uskovat täysillä ideaan ja haluavat viedä sitä eteenpäin. - Ennen kaikkea jokaisessa aloittavassa yrityksessä pitää olla liikkeellepaneva voima, niin sanottu lead entrepreneur. Paikallisjärjestön tehtävänä on olla tiiviisti mukana Vantaan kaupungin valmistelutyössä ja erilaisissa hankkeissa. Yhtenä keskeisenä hankkeena toimitusjohtaja Mänttäri nostaa esiin Vantaan Elinvoimaohjelman toteuttamisen. Toisaalta yrittäjäjärjestö palvelee yrittäjiä myös toimitilaratkaisuissa eli edesauttaa vantaalaisia yrityksiä löytämään toimitiloja sekä auttaa muualta tulevia yrityksiä sijoittautumaan Vantaalle. Yrittäjyyden edistämisen kannalta erityisen tärkeänä asiana Esa Mänttäri korostaa kilpailutus- ja hankinta-asioita. Vantaalla otettiin vuonna 2014 käyttöön pienhankintatyökalu HankintaSampo-portaali. Sen avulla pyritään nopeuttamaan pienhankintoja ja mahdollistamaan se, että myös pienyrittäjällä on mahdollisuus päästä mukaan hankintakilpailutuksiin. - Vantaan Yrittäjissä näemme erittäin tärkeänä, että paikallinen pk-sektori saadaan mukaan hankintoihin, Mänttäri sanoo. - Avainasemassa tässä on hankintojen pilkkominen, jolloin oman kaupungin pienemmät toimijat pääsevät paremmin mukaan kun hankinnat on jaettu pienempiin osiin. Laurean vuoden 2014 opiskelijayritys kehittää uudenlaista älypuhelinta Yksi esimerkki rohkeasta opiskelijayrittäjyydestä on Laurean vuoden 2014 opiskelijayritykseksi keväällä valittu Circular Devices. Restonomiopiskelija Alejandro Santacreun johtama yritys kehittää parhaillaan modulaarista älypuhelinta PuzzlePhonea. PuzzlePhonen ajatuksena on, että älypuhelin muodostuu kolmesta vaihdettavasta perusmoduulista: näytöstä, emolevystä ja akusta. Näin laitteen ominaisuuksia ja suorituskykyä voidaan parantaa ja päivittää eri käyttötarkoituksiin ilman että koko laite pitää vaihtaa. Samoin rikkoutuneen näytön tai akun tilalle voidaan tarvittaessa vaihtaa uusi moduuli. PuzzlePhonen filosofia perustuu yhteistyöhön, ekologisuuteen ja vastuullisuuteen. Espanjasta Suomeen muuttaneen Alejandro Santacreun lisäksi PuzzlePhoneprojektin parissa työskentelee parinkymmenen hengen kansainvälinen tiimi. PuzzlePhonen tarina sai alkunsa vuonna Tuolloin Alejandro muutti Suomeen ja aloitti opiskelun toimitilajohtamisen englanninkielisessä koulutusohjelmassa Leppävaarassa. PuzzlePhone-idea sai kunnolla tuulta alleen, kun Alejandro osallistui Cambridge VentureCamp yrittäjyysleirille. Sen jälkeen Santacreu tiimeineen on kehittänyt PuzzlePhonea määrätietoisesti. PuzzlePhone on ollut mukana alan messuilla ja saanut laajasti näkyvyyttä mediassa sekä Suomessa että maailmalla. Keväällä 2014 PuzzlePhone aloitti yhteistyön saksalaisen Fraunhofer IZM instituutin kanssa ja vuodenvaihteessa projekti sai Tekesin rahoituksen prototyypin valmistamista varten. Kaikki ovat yrittäjiä Alejandro Santacreu on itsekin lähtöisin yrittäjäperheestä. Hänellä on kokemusta jo kahden oman yrityksen perustamisesta ja hän on ollut mukana useissa startupyrityksissä. Jotkut niistä ovat onnistuneet, osa ei. - Tärkeintä yrittäjyydessä on nimenomaan oppia virheistään ja tehdä asiat paremmin seuraavalla kerralla, Alejandro sanoo. Ylipäänsä yrittäjähenki on Alejandron mielestä jotain, mitä tänä päivänä vaaditaan jokaiselta ihmiseltä riippumatta siitä työskenteleekö hän itsensä vai jonkun toisen palveluksessa. Yritykset odottavat työntekijöiltä innovatiivisuutta, proaktiivisuutta ja kykyä oppia virheistä. Jokaisen on myös tärkeää löytää oma alansa, johon suhtautua intohimoisesti, ja missä haluaa kehittyä aina paremmaksi. Alejandro on huomannut, että Suomi on hyvä ympäristö yrittämiselle. Ilmapiiri on täällä avoin ja tukea yrittämiseen on helppo saada. Tärkeintä on olla itse aktiivinen ja näyttää, että osaa antaa palautetta ja ottaa oppia toisten palautteesta. - Suomessa on myös selvästi herätty huomaamaan, että tulevaisuus on uudenlaisessa startup-yrittäjyydessä ei niinkään perinteisissä suuryrityksissä, hän toteaa. 8 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/2015 9

6 avaa uusia mahdollisuuksia Ylemmät ammattikorkeakouluopinnot tarjoaa mahdollisuuden syventää työelämässä hankittua osaamista. YAMK-koulutuksissa kokoontuu monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia, mikä tuo opiskeluun uuden ulottuvuuden. YAMK- eli ylemmät ammattikorkeakouluopinnot ovat olleet osa suomalaista korkeakoulutusta jo vuosikymmenen ajan. YAMK-koulutus käynnistyi kokeiluna vuonna 2002 ja se vakinaistettiin Vuonna 2014 Suomessa saavutettiin YAMK-tutkinnon suorittaneen opiskelijan rajapyykki. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarkoituksena on tarjota mahdollisuus syventää ja laajentaa osaamista AMK- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon jälkeen. Edellytyksenä opiskeluun on vähintään kolmen vuoden työkokemus. YAMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joiden vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-opinnot sisältävät Laureassa keskimäärin kolme lähiopetuspäivää kuukaudessa, joiden lisäksi opintoihin kuuluu etätehtäviä ja verkko-opintoja. Tutkinnon voikin suorittaa töiden ohessa noin 1,5 2,5 vuodessa. Laureassa opinnot pyritään myös osin sitomaan työelämän hankkeisiin, kuten oman työpaikan kehittämisprojekteihin tai Laurean TKI-hankkeisiin. Laurean ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista vastaava johtaja Katri Ojasalo on ollut mukana kehittämässä YAMK-opiskelua kokeiluvaiheesta lähtien. - YAMK-tutkintoa luotaessa nähtiin tärkeänä, että ammattikorkeakoulutus ei pääty alempaan tutkintoon, vaan on olemassa mahdollisuus jatkaa maisteritason tutkintoon, Ojasalo kertoo. - Osaamistavoitteet ovat samantasoiset kuin yliopistojen maisterikoulutuksessa, mutta painotus on vahvasti työelämän kehittämisessä ja työelämän osaamisvaatimuksissa. Suurimpana erona yliopistojen maisterikoulutukseen on se, että YAMKopiskelijat ovat valtaosin työelämässä. YAMK-opiskelijoilla on Ojasalon mukaan useimmiten hyvin vankka työkokemus, keskimäärin 8 10 vuotta. Alusta saakka YAMK-koulutuksen parissa työskennelleenä Ojasalo myöntää, että alkutaipaleella haasteena oli uuden tutkinnon tunnettuus. Nyt, kun työelämässä on jo yli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta, tilanne on erilainen. - Enää ei tarvitse selitellä, mitä esimerkiksi tutkintonimike tradenomi (YAMK) tarkoittaa, Ojasalo toteaa. Tutkintoa tärkeämpää on verkostoituminen Ammattilaisten verkostossa opitaan myös kollegoilta Kuluneena lukuvuotena Laureassa opiskeli yhteensä yli 600 YAMK-opiskelijaa. Syksyllä 2015 käynnistyy yhteensä 12 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta kolmella eri alalla: liiketaloudessa ja turvallisuusalalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutusohjelmista kaksi on englanninkielisiä. Opiskelijoiden työkokemuksen ansiosta YAMK-koulutuksissa tiivistyy erittäin monipuolinen ja vahva ammatillinen osaaminen. Katri Ojasalo nostaakin YAMK-opiskelun suurimpana vahvuutena juuri ammattilaisten verkoston. - Nämä yli 600 eri alojen ammattilaista muodostavat laajasti työelämää edustavan verkoston, hän tiivistää. - Opiskelijaporukkaan tutustuminen avaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua ja imeä tietoa todella laajasta kokemusverkostosta. Tämä on Ojasalon mielestä myös positiivinen haaste Laurean opettajille. YAMK-koulutuksessa kyse ei ole pelkästään siitä, että opettajat opettaisivat uusia asioita opiskelijoille. Keskeisempää onkin fasilitoida keskustelua ja työpajoja, jotta opiskelijat oppisivat mahdollisimman paljon myös toisiltaan. - Opiskelijat luovat osaamista lähiopetuspäivien aikana yhdessä. Tenttien sijaan osaamista osoitetaan erilaisten kehittämistehtävien avulla, Ojasalo toteaa. Verkostoitumalla uusia suuntia uralle - Yhtään liioittelematta voin sanoa, että nämä kaksi YAMK-opinnoissa viettämääni vuotta ovat muuttaneet maailmani, sanoo laurealainen YAMK-opiskelija Jaakko Porokuokka. Helsinkiläinen Jaakko Porokuokka opiskelee englanninkielisessä palvelujen Katri Ojasalo asiakaskeskeiseen kehittämiseen painottuvassa Service Innovation and Design eli SID-ohjelmassa. Aikaisemmin hän on suorittanut Laureassa turvallisuusalan tradenomitutkinnon. - Loogisin valinta turvallisuusalan tradenomille olisi ollut jatkaa saman alan YAMK-ohjelmaan, Jaakko kertoo koulutusohjelmavalinnastaan. - Olin kuitenkin päässyt työni kautta tutustumaan palvelumuotoiluun ja se kolahti minuun. Tavoitteenani oli ennen kaikkea hankkia laaja-alaisempaa osaamista sekä avartaa näkemyksiäni. Siksi päätinkin hakea englanninkieliseen SIDohjelmaan. Jaakon YAMK-tutkinto on haastatteluhetkellä viittä vaille valmis. Tutkintoa tärkeämpää hänelle on kuitenkin ollut verkostoituminen. Jaakon ryhmässä on opiskellut erittäin monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia. Puolet opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta ja ryhmän jäsenten koulutustaustat vaihtelevat tradenomista tohtoriin. - Olemme lisäksi tehneet tiiviisti yhteistyötä myös opintojen ulkopuolella. Uudenlaisten verkostojen myötä on tarjoutunut paljon uusia mahdollisuuksia, joita ei muuten olisi tullut eteen, Porokuokka kertoo. - Olemme osallistuneet hyvällä menestyksellä muun muassa palvelumuotoilukilpailuihin ja päässeet mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Sivu- 10 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

7 Jaakko Porokuokka toimisena yrittäjänä olen myös saanut useista opintojen kautta syntyneistä kontakteista uusia asiakkuuksia. Käytännönläheinen opiskelu tarjoaa luontevia tilaisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille. Millaista on tulevaisuuden YAMK-opiskelu? Omien opintojensa lisäksi Jaakko Porokuokka on päässyt tutustumaan YAMKopiskeluun toisestakin näkökulmasta. Hän työskentelee parhaillaan Laureassa projektipäällikkönä kansallisessa YAMK vahvaksi TKI-vaikuttajaksi tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja korkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteyttä. Laurean vastaa hankkeessa tulevaisuuden oppimisympäristöihin liittyvästä osa-alueesta. - Oppimisympäristö on tässä yhteydessä laaja käsite. Se pitää sisällään paitsi fyysiset tilat ja sähköiset oppimisympäristöt myös esimerkiksi työssä ja arjessa oppimisen, vertaisoppimisen sekä mentoroinnin, Porokuokka havainnollistaa. - Käytännössä pyrimme palvelumuotoilun keinoin konseptoimaan, millaisissa opiskelijan ja työelämän tarpeisiin vastaavissa ympäristöissä YAMK-opiskelu tulevaisuudessa tapahtuu. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu muun muassa haastatteluiden ja päiväkirjojen avulla, millaista YAMK-opiskelijoiden arki on. Samalla on pyritty selvittämään, millaisia YAMK-opiskelijat ovat, millaisia tarpeita ja tavoitteita heillä on, sekä mikä on korkeakoulun rooli heidän elämässään. - Sen jälkeen pyrimme kehittämään sellaisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat näiden ihmisten tarpeisiin sekä integroituvat heidän arkeensa ja toimintatapoihinsa, Jaakko Porokuokka jatkaa. Koska YAMK-opintoja suoritetaan useimmiten työn ohessa, on ajasta ja paikasta riippumattomien oppimisympäristöjen rooli erittäin keskeinen. Digitaaliset oppimisympäristöt vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen, mutta opiskelijoiden teknisissä valmiuksissa, mieltymyksissä ja tavoitteissa on sekä yksilöllisiä että ammattialakohtaisia eroja. Näi- hin val- Eniten potentiaalia löytyy eri alojen leikkauspisteissä miuk- siin myös Laureassa halutaan kiinnittää huomiota. Opiskelijoiden ei tarvitse mukautua korkeakoulun prosesseihin ja oppimisympäristöihin, vaan YAMK-koulutus halutaan integroida opiskelijoiden arkeen. YAMK-opiskelua tutkittaessa on selvinnyt, että opiskelijoiden motivaattorit vaihtelevat eri alojen välillä. Sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla erityisesti monissa esimiestehtävissä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. - Näiden alojen opiskelijoille tutkinnon hankkiminen on keskeinen syy hakeutua opiskelemaan ja heillä on kova motivaatio suorittaa opinnot tehokkaasti, Porokuokka sanoo. - Sen sijaan esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelmissa tutkintoa tärkeämpänä tavoitteena nähdään monesti verkostoituminen, oman osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaisen brändin rakentaminen. Ylemmän tason tutkinnon hankkiminen itsessään ei välttämättä ole pohjimmainen tavoite. Monilla opiskelu on henkilökohtaisen kehittymisen ja uusien urasuuntien etsimisen väline. Eri alojen vuorovaikutusta Yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista Laurean YAMK-koulutusten kehittämisessä on hyödyntää eri alojen kohtaamispinnoilla syntyvää potentiaalia. Kaikissa koulutusohjelmissa Laureassa on nykyään yhtä paljon, 30 opintopistettä, oman alan syventävää osaamista kuin on kaikille aloille yhteistä täydentävää osaamista. Täydentävään osaamiseen kuuluu esimerkiksi kehittämismenetelmä- ja johtamisopintoja ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. - Työelämässäkin käytetään hyväksi eri alojen ammattilaisten osaamista. Siksi pyrimme opinnoissa mahdollisimman paljon törmäyttämään eri alojen opiskelijoita, Katri Ojasalo kertoo. Tammikuusta 2015 lähtien kaikki YAMK-koulutukset on Laureassa keskitetty Leppävaaran ja Tikkurilan kampuksille. Näin saadaan luotua yhä enemmän eri alojen välistä yhteistyötä. - Uusia innovaatioita toimialojen rajapinnoille ei synny itsestään. vaan eri taustoista tulevien ihmisten on kohdattava toisiaan ja tehtävä asioita yhdessä, Jaakko Porokuokka jatkaa. Lue myös: Laurean Vuoden Alumniksi valittu sairaanhoitaja (YAMK) Simo Ekman (s. 22) Aloitin 2012 englanninkielisessä ehealth-painotteisessa terveyden edistämisen YAMK-ohjelmassa. Valmistuin joulukuussa Olen alun perin opiskellut lääkintävoimistelijaksi 80-luvulla ja 2000-luvun alussa päivittänyt fysioterapeutin AMKtutkintoon. Tällä hetkellä työskentelen myyntipäällikkönä terveydenhuollon sähköiseen asiointiin erikoistuneessa ohjelmistotalossa. Siksi tämä koulutusohjelma olikin kuin minulle räätälöity. Opinnoissa perehdyttiin sähköisten terveyspalveluiden lisäksi laaja-alaisesti muun muassa palvelumuotoiluun ja digitalisaatioon. Kaikkein suurimmat ahaa-elämykset opinnoissa tulivatkin juuri näistä aiheista, sillä varsinainen ehealth oli minulle jo työn kautta tuttu. Opiskeluryhmässämme oli hyvin monipuolinen joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Joukossa oli paljon myös ulkomailta Suomeen töihin ja opiskelemaan tulleita. Olikin erittäin hedelmällistä nähdä, millaisen globaalin näkökulman he toivat opintoihin. Hanna Iisalo, Degree Programme in Health Promotion Olen aloittanut opinnot tietojärjestelmäosaamisen YAMK-koulutusohjelmassa vuonna 2014 ja tutkintoni on opinnäytetyötä vaille valmis. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK), mutta olen päätynyt töihin ITalalle. Tällä hetkellä työskentelen ICTpäällikön tehtävissä. YAMK-opiskelu on ollut vähän erilaista kuin alun perin kuvittelin. Oman alan tietotaidon päivittämisen sijasta keskeisempää on ollut muiden työelämässä hyödyllisten taitojen kartuttaminen. Erityisesti työskenteleminen kansainvälisissä hankkeissa on ollut avartavaa. Olen päässyt myös tekemään monia asioita, joihin en vielä tiennyt kykeneväni. Joidenkin kurssien sisältöä on ollut helppo yhdistää omaan työhöni liittyviin projekteihin. Lisäksi monia käytännön ratkaisuja on nyt helpompi perustella, kun osaa nähdä niiden suhteen laajempaan teoreettiseen tietoon aiheesta. Esa Jokinen, tietojärjestelmäosaaminen Ylemmät AMK-tutkinnot Laureassa Laajuus 90 opintopistettä Mahdollisuus suorittaa työn ohessa n. 1,5 2,5 vuodessa Keskimäärin 3 lähiopetuspäivää kuukaudessa Hakuvaatimuksena soveltuva korkea koulututkin to ja vähintään 3 vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen Syksyn haku YAMK-koulutuksiin alkaa Laureassa Syksyllä 2015 Laureassa haussa olevat YAMK-koulutukset turvallisuusosaaminen kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut Ylempi ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin Opiskelen Laurean turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmassa. YAMK-opinnot olen aloittanut tammikuussa Olen valmistunut turvallisuusalan tradenomiksi Lauresta vuonna Tällä hetkellä työskentelen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella palotarkastajana. Tullessani opiskelemaan YAMKkoulutusohjelmaan oli tavoitteenani päivittää aiemmissa opinnoissa oppimiani tietoja ja taitoja. Halusin myös laajentaa näkemystäni myös nykyisten työtehtävieni ulkopuolelle. Turvallisuusala on todella laaja ala enkä halua kaventaa omaa osaamistani liikaa erikoistumalla vain yhteen osa-alueeseen. Aiempaa tutkintoa aloin opiskella suoraan lukion jälkeen. Nyt, kun työelämästä on jo enemmän kokemusta, on entistä helpompaa tunnistaa käytännön soveltamismahdollisuuksia oppimilleen asioille. YAMK-opinnoissa myös opiskelukaverit ovat ammattilaisia, joten täällä pääsee käymään hyviä keskusteluja ja oppimaan sitä kautta muilta. Tanja Mannila, turvallisuusjohtaminen 12 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

8 Viisikymppisenäkin Seuraavaksi YAMK-opintoihin Pitkän työuran ja kunnallispolitiikan mukanaan tuomasta kokemuksesta huolimatta on opiskelu tuonut Jari Sainion mukaan myös paljon uutta tietoa ja näköehtii opiskelemaan Olin muutama vuosi sitten mukana Laurean hallituksessa. Kysyin silloiselta rehtorilta ohimennen, että onkohan mitään estettä, miksi hallituksen jäsen ei voisi hakea opiskelemaan. Ei ollut ja nyt minulla on tradenomin tutkinto Laureasta. Jari Sainio työskentelee Vantaan kaupungilla tonttiasiamiehenä. Työn ohessa hän on opiskellut Laureassa ja valmistui kesäkuussa tradenomiksi kahdessa ja puolessa vuodessa. Sainion opintopolku on malliesimerkki elinikäisestä oppimisesta. Alun perin Sainio on valmistunut laskentatoimen yo-merkonomiksi Malmin kauppaopistosta vuonna Tuolloin jatko-opinnot kuitenkin jäivät, sillä politiikka oli jo vienyt miehen mukanaan. 6-vuotiaasta lähtien Vantaalla asunut Sainio on ollut Vantaan kaupunginvaltuuston jäsenenä jo lukiolaisena ja parhaillaan hän istuu valtuustossa 9. kauttaan. Vantaan kaupungilla Sainio on työskennellyt vuodesta 1985 lähtien; ensin elinkeinosihteerinä ja sittemmin tonttiasiamiehenä. Välissä hän on ehtinyt työskennellä myös Euroopan parlamentissa avustajana. - Työtehtäviini ovat aina kuuluneet keskeisesti elinkeinopolitiikkaan, maankäyttöön ja yritysten sijoittautumiseen liittyvät asiat, hän kertoo. Opiskelu taisi olla minun viidenkympin villitykseni Opiskelusta uutta alkua työuralle Vuoden 2010 tienoilla Jari Sainio sai ajatuksen, että hän haluaisi syventää tietämystään ja kasvattaa henkistä pääomaa - eräänlaisen uuden alun työuralle. Laurean hallituksen jäsenenä vuosina hän oli päässyt seuraamaan, millaisia mahdollisuuksia opiskelu ammattikorkeakoulussa voisi tuoda tulleessaan. Vuonna 2012 hän viimein haki opiskelemaan, pääsi sisään ja aloitti liiketalouden opiskelut Leppävaarassa keväällä Minulla tuli 50 vuotta täyteen vuonna 2011, joten ehkäpä tämä oli minun viidenkympin villitykseni, Sainio naurahtaa. - Samalla minulle oli kova halu päästä vielä kokeilemaan opiskelemista. Minulla on kuitenkin edelleen vuosikymmenen verran työuraa edessäpäin. Sainio on osallistunut Laureassa monimuotototeutuksena suoritettavaan koulutukseen. Erityisesti työssäkäyville sopivassa monimuoto-opetuksessa on kuukausittain 1 8 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti ja ryhmätöinä toteutettuja tehtäviä. - Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän toteutustapaan. Parin päivän rutistus lähiopetusta kerran kuukaudessa ja etäopinnot on ollut helppo sovittaa työn oheen, toteaa Sainio. kulmaa. Erityisen innostavana opintojaksona on jäänyt mieleen yrityksen perustamiseen liittynyt verkkokurssi. - Työn puolesta olen neuvonut monesti yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja luulin hallitsevani sen alueen hyvin, Sainio sanoo. - Mutta kun kurssilla piti itse perustaa yritys, niin se olikin paljon odotettua vaikeampaa. Opinnäytetyönsä Jari Sainio teki teollisuustonttien markkinoinnista. Häntä kiinnosti erityisesti, mitkä ovat tärkeimmät yritysten sijoittautumiseen vaikuttavat tekijät, ja miten kaupunki voisi niitä parhaalla tavalla hyödyntää. Haastatteluilla, kyselyillä ja benchmarkkaamalla muita suuria kaupunkeja löytyi paljon arvokasta tietoa markkinoinnin tueksi. - Aihetta tutkiessa selvisi, että meidän on pitää muun muassa seurata tarkemmin eri toimialoja ja segmentoida yrityksiä. Siten tiedämme paremmin, mitä yrityksiä kannattaa milloinkin lähestyä, hän tiivistää. - Samalla syntyi monia ahaa-elämyksiä muun muassa digimarkkinoinnin mahdollisuuksiin liittyen. Olen äärettömän ylpeä itsestäni, kun sain tutkinnon suoritettua Aiheesta jäi vielä tutkittavaa eikä opiskelu Sainiolla suinkaan jää tähän. Vaikka suoritettuna on jo 210 opintopistettä ja tradenomin tutkinto, on hän hakenut jo opiskelupaikkaa Laurean ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa. Tavoitteena YAMK-opinnoissa on syventää entisestään osaamista. - Alun perin tärkeimpiä motivaattoreita opiskelussa minulla oli tutkinto. Aika nopeasti ajatukset kuitenkin kääntyivät siihen suuntaan, että tärkeintä on tietopääoman lisääminen ja syventäminen, hän sanoo. Ajankäyttö ja ennakkoluulot aikuisopiskelun haasteina Opiskelu aikuisiällä on ollut antoisaa. Silti Jari Sainio myöntää myös suoraan, että työn ohessa opiskeluun liittyy omat haasteensa. Työn ja opiskelun lisäksi aikaa ei aina ole moneen muuhun asiaan riittänyt. Sainio onkin viettänyt monta pitkää iltaa Tikkurilan kampuksen kirjastossa koulutöiden kimpussa. - Nuorin lapseni täyttää onneksi tänä vuonna 18 pienten lasten kanssa tämä olisi ollut haasteellisempaa. Silti avovaimo on joskus todennut, että välillä voisit olla kotonakin, Sainio sanoo. Moni näkee aikuisena opiskelun suurimpana haasteena juuri ajankäytön sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Jari Sainio kuitenkin rohkaisee tarttumaan opintoihin. - Aikaa kyllä löytyy aina siihen, mitä haluaa tehdä. Suurin haaste on aloittamisen kynnys, hän toteaa. - Kursseja on voinut valita eri kampusten sekä päivä- ja monimuotototeutusten välillä. Vaihtoehtoja on löytynyt, mikä on mahdollistanut opiskelun nopeampaan tai hitaampaan tahtiin omien resurssien mukaan. Ennakkoluulot saattavat Jari Sainion mielestä jarruttaa monia ihmisiä turhaan. Myös opinnoissa pärjääminen mietityttää. Sainiollakin meni opintojen alussa aikaa oikean opiskelutekniikan ja -rytmin löytämiseen; miten oikein opiskellaan ja miten haetaan tietoa. - Vauhtiin pääsee kuitenkin nopeasti ja sitten opiskelu vie mukanaan, hän kannustaa. Monia muita opiskelijoita vanhempanakaan Jari ei ole tuntenut oloaan vieraaksi. Hänestä on ollut hauska huomata, miten ajatukset kohtaavat eri-ikäisten ihmisten kanssa. Opiskeluhenki on ollut hyvä eikä mitään raja-aitoja ole ollut. - Kerran olin menossa tekemään tenttiä Tikkurilassa ja tenttikysymyksiä jakoi ovella tuttu opettaja vuosien varrelta. Hän ihmetteli, mitä ihmettä oikein tein siellä. Vastasin, että tulen tenttiä tekemään, tietysti, Sainio virnistää. - Kaiken kaikkiaan olen kyllä äärettömän ylpeä itsestäni, että olen saanut tämän jutun tehtyä. Tosiasia on, että ei tätä kukaan voi vasemmalla kädellä hoitaa, Sainio jatkaa. Enit löyty leikk 14 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

9 Hyvinvointia & Teknologiaa Älykkäät terveysteknologian innovaatiot tuovat uudenlaisia aktiivisen asumisen, hyvinvoinnin ja hoidon mahdollisuuksia niin ihmisten koteihin kuin sairaalaympäristöönkin. Laurean vetämä CIDe-yritysklusteri kokoaa yhteen hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yrityksiä ja muita toimijoita. CIDe Cluster Finland on hyvinvointiteknologian kehittämiseen tähtäävä yritysklusteri. Klusterin toiminta käynnistyi vuonna 2010 Laureaammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Innovaatioinstituutin yhteistyönä. Vuoden 2015 alusta lähtien CIDe on ollut osa Laurean toimintaa. Klusterin tavoitteena on koota yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään hyvinvointia ja kuntoutusta edistäviä tuotteita ja palveluita. Toiminnassa on mukana noin kolmekymmentä suomalaista yritystä. Joukossa on muun muassa turvateknologiaan, lääkehoitoon, sosiaaliseen tukeen, kalusteisiin ja sähköisiin terveydenhoidon palveluihin erikoistuneita yrityksiä. Hyötyä kaikille osapuolille - Klusteri lähdettiin rakentamaan, kun huomattiin, että yritykset ovat tuottaneet paljon teknologiapohjaisia innovaatioita, mutta ne eivät ole käytössä sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi todettiin, että yritysten on vaikeaa päästä yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa, kertovat CIDeklusterin tutkimusjohtaja Katariina Raij ja projektipäällikkö Taina Kokko Laureasta. Projektipäällikö Taina Kokko Parhaita saavutuksia ovat hankkeet, joissa yritykset pääsevät aidosti mukaan sotealan organisaatioiden arkeen veluidensa kehittämisessä. Living labit ovat asiakkaiden ja käyttäjien muodostamia aitoja toimintaympäristöjä, joissa uusia innovaatioita otetaan käyttöön osana yksilöiden arkea. Esimerkkejä Living Lab kehittämisympäristöistä ovat Laurean ja Vantaan sairaalapalveluiden yhteishanke Toimiva Sairaala sekä Tikkurilan kirjaston yhteydessä toimiva Teknologialainaamo, mistä teknologiatuotteita voi lainata kotiin testattavaksi. - Myös julkinen sektori hyötyy klusteritoiminnasta, sillä varsinkin sosiaalija terveysalalla on suuret paineet ottaa uutta teknologiaa käyttöön vaikuttavuuden, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta, projektipäällikkö Taina Kokko sanoo. - Sote-alalla on myös tarve pysyä ajan tasalla siitä, millaisia teknologisia innovaatioita tällä alalla on tarjolla ja kehitteillä. Julkisilla toimijoilla on usein myös rajalliset resurssit itse tutkia ja kehittää uuden teknologian mahdollisuuksia. Julkinen sosiaali- ja terveydenhoidon sektori saa klusterin myötä Laureasta ja yrityksistä käyttöönsä kehittäjäresurssin. CIDe-klusterin tarkoituksena onkin olla neutraali ympäristö, jossa eri osapuolet voivat kehittää yhteisiä projekteja. Ammattikorkeakoulu puolestaan tarjoaa klusterin toimijoiden käyttöön oman laaja-alaisen osaamisensa sekä mahdollisuuden kehitystyöhön henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaprojekteina voidaan toteuttaa esimerkiksi, markkinaselvityksiä, käyttäjäkyselyitä tai liiketoimintasuunnitelmia. Näin opiskelijat puolestaan pääsevät mukaan aitoihin oppimisympäristöihin sekä tutustumaan uusimpaan teknologiaan ja hoitotyön tulevaisuuteen. CIDe-klusterin parhaina saavutuksina projektipäällikkö Taina Kokko nostaa esiin Living Lab hankkeet, kuten edellä mainitun Toimiva Sairaala ja Teknologialainaamo -hankkeet tai POKE- eli Päihdehuollon oppimis- ja kehittämiskeskus hankkeen. - Näissä hankkeissa yritykset ovat päässeet aidosti sisään sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin. Sitä kautta he ovat saaneet mahdollisuuden testata tuotteitaan, saada palautetta oikeilta käyttäjiltä sekä oppineet esimerkiksi - Hankintaprosessit ovat usein jäykkiä ja perinteisiä eikä varsinkaan pkyritysten tai uudenlaisten teknologisten tuotteiden ole helppo päästä niihin mukaan, Kokko jatkaa. Klusteritoiminnassa mukana olevat yritykset voivat hyödyntää CIDen Living Lab ympäristöjä tuotteidensa ja palsairaaloiden toiminnasta, kulttuurista ja tarpeista, Kokko kuvailee. POKE-hankkeen tavoitteena oli luoda kehittämisympäristö yritysten teknologisten ratkaisujen esille tuomiseen, päihdehoidon osaamisen vahvistamiseen että opiskelijoiden oppimisen mahdollistamiseksi. Mukana hankkeessa olivat Laurean ja CIDe-klusterin lisäksi A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala sekä Seurakuntaopisto. Kehittämiskohteina olivat muun muassa turvallinen sairaalaympäristö, lääkehoidon turvallisuus ja päihdehoidon vertaistuen kehittäminen. Teknologia on ainoa keino parantaa hoidon laatua ja säästää samanaikaisesti Lisää rohkeutta julkiselle sektorille Yksi CIDe-klusterissa alusta lähtien mukana olleista yrityksistä on lääkkeiden automaattista annostelupalvelua tarjoava Evondos Oy. Salossa toimivan Evondoksen toimitusjohtaja on mukana myös klusterin ohjausryhmässä yritysten edustajana. - CIDe-klusterilla on merkittävä rooli erityisesti puhemiehenä tai fasilitaattorina yritysten ja julkisen sektorin välillä, Niinistö korostaa. - Kun yritys lähestyy kuntatoimijoita suoraan, on mukana heti tietynlainen kaupallinen jännite. Kunnat puolestaan ovat aika passiivisia toimimaan yritysten suuntaan. Erityisen tärkeänä Jyrki Niinistö näkee CIDe-klusterin roolin kotihoidon, sosiaalipalveluiden ja ikääntyneiden ihmisten hoidon alueella. Siellä on Niinistön mukaan suuri ja hyvin tunnistettu tarve uuden teknologian käyttöönottoon. - Toisaalta tällä sektorilla uusia, innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja on vähän. Siksi juuri siellä klusterin toiminnassa on paljon potentiaalia, hän toteaa. Suomalaisen terveysteknologia-alan vahvuutena Evondoksen Niinistö pitää ehdottomasti korkean osaamisen. Täällä on paljon yrityksiä ja teknologista osaamista kehittää uusia maailmanluokan terveysinnovaatioita. Kehitettävää kuitenkin löytyisi erityisesti julkiselta sektorilta. Julkinen päätöksenteko on Niinistön mukaan usein aivan liian hidasta, byrokraattista ja ylivarovaista liike-elämän näkökulmasta. Kotimarkkinat ovat tärkeä alue suomalaisille yrityksille eikä menestyviä kaupallisia innovaatioita synny ilman julkisen sektorin mukanaoloa. - Vaikka ongelmista sosiaali- ja terveysalalla puhutaan paljon, niin kykyä ja rohkeutta toimia meiltä puuttuu, sanoo Jyrki Niinistö. - Esimerkiksi Tanska ja Norja ovat tässä asiassa huomattavasti Suomea edellä. CIDe-klusterin kautta Evondos on päässyt tekemään yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa erilaisissa hankkeissa. Vastaanotto Vantaalla on ollut positiivista ja innostunutta. - Sanoisinkin, että Vantaan kaupunki on yksi ketterimmistä toimijoista suomalaisella kuntasektorilla, mitä tulee uuden terveysteknologian käyttöön, Niinistö kertoo. Vuonna 2008 perustettu Evondos tarjoaa automaattista lääkehoidon hallinta- ja lääkeannostelupalvelua pitkäaikaislääkittyjen potilaiden kotihoidon avuksi. Kustannus- ja työaikasäästöjen lisäksi palvelulla parannetaan lääketurvallisuutta ja lääkehoitosuunnitelman toteutumista. Palvelu on Suomen lisäksi käytössä myös kolmessa norjalaisessa kunnassa ja sitä ollaan ottamassa käyttöön myös Ruotsissa. Evondoksen toimitusjohtaja Jyrki Niinistö näkee uuden terveysteknologian käyttöönoton kriittisenä asiana suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta: - Teknologia on ainoa keino parantaa hoidon laatua ja luoda säästöjä samanaikaisesti vanhoilla menetelmillä ei ole mahdollista päästä samaan, hän tiivistää. - Tässä kaikki osapuolet voittavat: hoito on tehokkaampaa, potilaat terveempiä ja samalla syntyy uutta vientiteollisuutta Suomeen. 16 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

10 Hyvinvoinnin innovaatiot esillä asuntomessuilla Älykkään hyvinvoinnin palvelut ovat esillä myös Vantaan asuntomessuilla kesällä Vantaan kaupungin Älykäs asuminen hanke toteuttaa Kivistön asuntomessualueelle Älykästä hyvinvointia - näyttelytilan, jossa messuvieraat voivat tutustua hyvinvointiin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Älykästä hyvinvointia näyttelytilan yhteistyökumppanit ovat Vantaan kaupunki, Laurea ammattikorkeakoulu ja CIDe Cluster sekä hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto. Näyttelytila sijaitsee asuntomessualueella pysäköintitila Rubiiniparkin asukastilassa. Tilassa esittäytyy toistakymmentä suomalaista terveys- ja hyvinvointiteknologian tuotteita ja palveluja tarjoavaa yritystä. Mukana on niin terveyteen, hyvinvointiin kuin asumisen helppouteen liittyviä tuotteita. - Ajatus näyttelytilassa on sama kuin Tikkurilan kirjastossa toteutetussa Teknologialainaamossa, kertoo Älykäs asuminen hankkeen projektipäällikkö Milla Koskela Vantaan kaupungilta. - Kävijät pääsevät vapaasti tutustumaan näyttelyyn ja kokeilemaan tuotteita itse. Kesätyöntekijämme toimivat aktivaattoreina ja opastavat tuotteiden käytössä. Kuten Teknologialainaamossa myös näyttelytilassa tärkeässä roolissa on käyttäjäpalautteen antaminen. Messuvierailta kerätään palautetta tuotteiden käyttöön liittyen ja palaute annetaan messujen jälkeen yritysten käyttöön. Palaute palvelee näyttelytilassa esillä olevien yritysten tuotekehitystyötä. - Antamalla palautetta jokainen messukävijä voi antaa oman panoksensa yritysten tuotekehitykseen ja auttaa tällä tavalla suomalaista hyvinvointiteknologia-alaa, projektipäällikkö Koskela kannustaa. Tuotteiden ja palvelujen lisäksi näyttelytilassa esitellään myös muita Vantaan kaupungin hankkeita sekä palveluita. Esillä on muun muassa vantaalaisille tarjottava sähköinen terveystarkastus sekä kodinhoidon käytössä oleva mobiiliavainratkaisu. Pop up tyyppisesti tilassa esittäytyy tiettyinä päivinä myös terapiatyökaluna toimiva Paro-robottihylje. Hankkeen tavoitteena on tarjota Vantaalla hyvinvointiteknologiaan liittyviä pilottikohteita yrityksille ja rohkaista uuden teknologian käyttöönottoon. - Hyvä esimerkki on kotihoidon älykäs mobiililukkokokeilu. Lukon avaaminen puhelimella on todella helppoa eikä kotihoidon työntekijöiden tarvitse enää kantaa suurta avainnippua, kertoo Milla Koskela. - Kokeilu on saanut todella hyvän vastaanoton työntekijöiltä. Kun ennakkoluulottomasti lähdetään kokeilemaan uuden teknologian mahdollisuuksia, voidaan huomata, että tämähän oikeasti helpottaa ja tehostaa työtä. Asuntomessut on näyteikkuna uudenlaiseen asumiseen Vuoden 2015 asuntomessut pidetään Vantaalla Messujen näyttämönä on Kivistön alue uuden Kehäradan varrella. Asuntomessuilla esitellään tänä vuonna monipuolisesti erilaisia asumisen ratkaisuja. Asuntomessuja varten alueelle on rakennettu yhteensä 28 omakoti- ja paritaloa sekä kolme kerrostaloa. Kaikkiaan Kivistön messualueelle on syntynyt noin 350 asuntoa. Kivistö on asuntomessualueena ainutlaatuinen. Uuden Kehäradan ansiosta Kivistöstä on vain kuuden minuutin matka Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin keskustaankin pääsee puolessa tunnissa. Kivistöön rakentuu uusi kaupunkimainen alue ja valmistuessaan siellä on koti jopa ihmiselle. - Kivistön alue on suomalaisessa mittakaavassa hyvin merkittävä hanke, kertoo Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. - Meillä onkin suuri ilo, että tämän vuoden asuntomessuilla voidaan esitellä tällainen alue ja sen ensimmäiset valmiit korttelikokonaisuudet. Helppoa ja monimuotoista asumista Tämän vuoden messujen teemana ovat helppo ja sujuva arki sekä asumisen monet muodot. Helppoutta asumiseen tuovat muun muassa tiivis kaavoitus, helppo ja turvallinen liikkuminen sekä asuntojen muunneltavuus asukkaiden elämäntilanteiden mukaan. Myös esteettömyys on huomioita rakentamisessa. Asumisen monet muodot ovat edustettuina erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Erilaisiin asumisen tarpeisiin messualueelta löytyy sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntojakin. Ainutlaatuisena rakentamisen esimerkkinä alueelle on rakennettu Euroopan suurin asumiskäyttöön tarkoitettu puukerrostalo. - Vantaan asuntomessuilla merkittävää on se, että tänä vuonna käsillä on yksi asuntomessujen historian pienimmistä messualueista pinta-alalla mitattuna. Samalla se on kuitenkin asuntojen lukumäärältään suurin, painottaa Asuntomessujen toimitusjohtaja Heiskanen. - Tämä tarjoaakin yleisölle erinomaisen mahdollisuuden kokea, miltä uudenlainen tiivistyvä kaupunkirakenne ja kaavoitus käytännössä näyttää. Asuntomessut nostaa esiin ajankohtaisia asumisen teemoja Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen korostaa, että asuntomessujen perimmäinen tavoite on kehittää suomalaisen asumisen laatua. Messujen avulla voidaan tuoda esiin merkittäviä ja ajankohtaisia asuntosuunnitteluun, kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyviä asioita. - Tosiasia on, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan väistämättä runsaasti lisää asuntoja ja asuinalueita, hän toteaa. - Vantaan asuntomessualue on nimenomaan tulevaisuuden alue, joka esittelee täydentämis- ja tiivistämisrakentamista. Asuntomessut ovat kuuluneet Suomen kesään pian jo 50 vuoden ajan. Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa vuonna Pasi Heiskanen pitää tärkeänä, että asuntomessut on vuosikymmenten saatossa voinut tarjota kunnille mallin, jolla he voivat esitellä osaamistaan sekä kaavoitustaan ja rakentamistaan. - Tärkeää on myös, että asuntomessut pystyy herättämään keskustelua asuntosuunnittelun kehittämisen suunnista sekä asumisen ja rakentamisen kustannuksista Suomessa, hän sanoo. - Asuntomessut on luonteva tapa kutsua ihmisiä tutustumaan monipuoliseen rakentamiseen ja asumiseen. 18 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

11 Korkeakoulujen yhteishaku oli menestys Laurealle Korkeakoulujen yhteishaussa keväällä 2015 Laureaan haki ennätysmäärä hakijoita. Laureaan jätettiin kaikkiaan yli hakemusta, joista ensisijaisia hakijoita oli noin Kevään valtakunnallisessa yhteishaussa haettiin samalla sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Kaikkiaan hakijoita oli yli , joista yli puolet haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluihin. Vetovoimaltaan Laurea nousi kevään yhteishaussa koko maan korkeakouluista toiseksi vetovoimaisimmaksi heti Taideyliopiston jälkeen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn julkistamissa tilastoissa Laurean vetovoimaluku oli 5,40 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka. - Olemme hyvin otettuja tästä hakijamäärästä, joka kertoo työmme tuloksista yhdessä yritysten, yhteisöjen ja alueen kanssa, toteaa Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski. - Laureasta valmistuneiden työllistyminen on aina ollut erittäin hyvää luokkaa. Opiskelija haluaa varmistaa tulevaisuuttaan ja onhan opiskelun tavoitteena työllistyminen ja oman uran osalta sopivan työpaikan löytäminen. Tähän me haluamme korkeakouluna vastata yhdessä työelämän kanssa ja tukea opiskelijaa rakentamaan tulevaisuuden työnantajaverkostoaan valmistunutta kautta aikojen Laurea on toiminut koko Uudenmaan yhteisenä ammattikorkeakouluna nykyisellä nimellään vuodesta 2001 lähtien. Toiminta alkoi jo vuonna 1992 Vantaan ammattikorkeakouluna ja sen jälkeen Espoon-Vantaan ammattikorkeakouluna. Kesäkuussa 2015 saavutettiin Laurean toiminnassa merkittävä rajapyykki, kun Laureasta valmistui ammattikorkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija. Tähän lukuun on laskettu edeltäjien valmistuneet vuodesta 1992 lähtien. Historiallisella järjestysluvulla valmistui hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa opiskellut Teemu Toropainen. Teemu vastaanotti restonomin tutkintotodistuksensa Laurean kesän Valmistujaisjuhlassa Leppävaarassa 16. kesäkuuta. Uusi alumnivaltuuskunta vahvistaa koulutuksen ja työelämän yhteyttä valmistunutta laurealaista on merkittävä joukko eri alojen ammattilaisia ja työelämän osaajia. Laurean alumni- toiminta pyrkii tuomaan valmistuneiden osaamisen osaksi opetusta Laureassa. Tänä keväänä Laureassa perustettiin uusi alumnivaltuuskunta vahvistamaan entisestään työelämän ja korkeakoulun välistä yhteyttä. Alumnivaltuuskunnan ensimmäiselle kaksivuotiselle toimikaudelle on kutsuttu 100 Laureasta valmistunutta korkeakoulututkinnon suorittanutta. Alumnivaltuuskunnan tehtävänä on tiivistää Laurean ja työelämässä toimivien alumnien yhteistyötä. Työelämän ammattilaiset tuovat oman osaamisensa sekä kokemuksensa mukaan ammattikorkeakoulun ja sen alumnitoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää elinikäistä laurealaisuutta ja tehdä Laureasta entistä vahvempi toimija Uudellamaalla. Alumnivaltuuskunnan perustamistilaisuudessa valtuuskunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin tradenomi Jukka Aminoff sekä varapuheenjohtajiksi sairaanhoitaja (AMK) Sanna Kallioinen ja tradenomi (YAMK) Jarmo Hollanti. Ensisijaiset hakijat per aloituspaikat, kaikki korkeakoulut paitsi Taideyliopisto (Kevään haku 2015) valmistunut: Teemu Toropainen Onneksi olkoon restonomi Teemu Toropainen. Millaiset ovat tunnelmat valmistumisen hetkellä? Tällä hetkellä tuntuu vielä vähän oudolta päättää täysipäiväinen opiskelu ja siirtyä työelämään. Nyt edessä on kuitenkin uudet haasteet ja odotan niitä innolla! Mitä sinulle jää päällimmäisenä mieleen opiskelusta Laureassa? Ainakin työelämä, sillä olen saanut erityisesti työharjoitteluista todella hyvän pohjan työelämää ja tulevaisuutta varten. Toisena asiana pysyvästi mieleen jäävät ehdottomasti opiskelukaverit. Mitä Laurea merkitsee sinulle valmistumisen jälkeen? Haluan ehdottomasti olla mukana alumnina Laurean toiminnassa. Toivottavasti pääsen itse kertomaan omista kokemuksista työelämästä ja opiskelusta tuleville Laurean opiskelijoille. Viisi suomalaista turvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen toimijaa tiivistää yhteistyötään. Kuvassa sopimuksen allekirjoittajia Laurean Tikkurilan kampuksella. Turvallisuusalan yhteistyötä Viisi suomalaista turvallisuusalan koulutuksen toimijaa solmivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisäämiseksi. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Kriisinhallintakeskus, Laurea-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkoston tavoitteena on lisätä turvallisuusalan kansainvälistä, yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta sekä näkyvyyttä. Yhteistyö käsittää muun muassa opettajavaihtoa, monialaista tutkimusta sekä yhteisiä hankkeita. Verkosto mahdollistaa yhteisiä investointeja esimerkiksi viestintään ja julkaisuihin liittyvää kustannustehokasta toimintaa. Yhteistyöverkoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain. Vuoden 2016 loppuun asti puheenjohtajana toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. - Yhteistyösopimuksella haetaan synergiaa kokonaisturvallisuustutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen sekä tehokkuutta koulutusvaatimusten yhdenmukaistamiseen, kertoo Laureaammattikorkeakoulun Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu painoalueen johtaja Isto Mattila. - Toimintokeskeinen yhteistyömalli antaa yksittäisille yhteistyöverkoston jäsenille mahdollisuuden syventää omaa tutkimus- ja koulutustoimintaansa. Samalla se avaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen päällekkäisiä toimintoja poistamalla. Laurea mukaan eurooppalaiseen turvallisuusalan verkostooon Maaliskuusta lähtien Laurea on ollut myös ensimmäisenä eurooppalaisena korkeakouluna mukana turvallisuusalan European Organisation for Security verkostossa. Verkoston jäsenyys avaa Laurealle ovia uusiin turvallisuusalan hankkeisiin keskitetysti, pitkäjänteisesti ja aikaisempaa kustannustehokkaammin. Yhteistyö mahdollistaa Uudenmaan yrityksille ja Laurean opiskelijoille kanavan kansainvälisiin hankkeisiin turvallisuusalan huippuyritysten kanssa eri elinkeinoelämän osa-alueilla kuten ICT, ilmailu, rajaturvallisuus, liikenne, kaupunkiturvallisuusratkaisut ja palvelut sekä tekniset tuotteet. European Organisation for Security on vuonna 2007 perustettu organisaatio, jonka jäsenet edustavat monipuolisesti eri turvallisuussektorin toimijoita kolmestatoista eri Euroopan maasta. 20 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

12 Laurean Vuoden Alumni palkintomyönnettiin tänä vuonna sairaanhoitaja (YAMK) Simo Ekmanille. Kuka olet, vuoden alumni Simo Ekman? Valmistuin Laureasta vuonna Opiskelin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa kriisi- ja erityistilanteiden johtamisen koulutusohjelmassa Hyvinkäällä. Työskentelen tällä hetkellä lääkintäesimiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa vastuualueinani ovat suuronnettomuussuunnitelmat ja valmiuden kehittäminen sekä potilastietojärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät. Päätyöni ohessa olen toiminut sivutoimisena opettajana Arcada-ammattikorkeakoulussa vuodesta 2003 lähtien. Minulla on myös oma yritys, jonka kautta suunnittelen ensihoidon operatiivisen johtamisen apuvälineitä. Parhaillaan jatkan opintojani katastrofilääketieteen maisteriohjelmassa Piemonten yliopistossa Italiassa. Kyseessä on kansainvälinen koulutus, johon osallistuu yhteensä 36 opiskelijaa noin 20 maasta eri puolilta maailmaa. Mitä valinta vuoden alumniksi sinulle merkitsee? Vuoden alumniksi valinta tuli minulle täytenä yllätyksenä. Pidän sitäkuitenkin erittäin suurena tunnustuksena opiskeluyhteisöltä. Näen palkinnon ennen kaikkea osoituksena arvostuksesta sitä työtä kohtaan, mitä olen tehnyt oman ammattialan kehittämisen eteen. Mielestäni valmistuneiden opiske- lijoiden rooli on tärkeä korkeakoulun ja koulutuksen kehittämisen kannalta. Juuri alumnien ja oppilaitoksen yhteistyöllä voidaan parantaa työelämään siirtyvien ammattilaisten valmiuksia. Mitkä olivat tärkeimmät opit, joita sait YAMK-opinnoista ajatellen nykyistä työtäsi? Opiskelu kriisi- ja erityistilanteiden johtamisen YAMK tutkinnossa Laureassa antoi entistä laaja-alaisemman kuvan varautumisesta erilaisiin suuronnettomuuksiin. Samalla se syvensi tietämystäni entisestään. Ilman YAMK tutkintoa en olisi kyllä hakeutunut nykyisiin jatko-opintoihin Italiaan. Myös nykyisessä työtehtävässäni pystyn hyödyntämään näistä koulutuksista saamiani oppeja ja kontakteja. Ylipäänsä työelämässä tarvitaan mielestäni nykyisin hyvinkin laaja-alaista näkemystä, jotta toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Varsinkin terveydenhuoltoalalla tarvitaan entistä enemmän näyttöön perustuvia käytänteitä, jolloin tutkimustyötä tarvitaan nykyistä enemmän. YAMK-tutkinto antoikin hyviä eväitä erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien tekemiseen. Nykyisille hoitoalan opiskelijoille haluaisin korostaa erityisesti, että terveydenhuolto tarvitsee tulevaisuudessa uusia asiantuntijoita, jotka kehittävät alaa eteenpäin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pystytään tutkimuksen kautta kehittämään alaa entistä tehokkaammaksi niin, että asiakkaat saisivat entistä paremmat palvelut. Hoitajat tekevät suurimman osan terveydenhuoltoalan perustyöstä, sitä työtäkin pystytään kehittämään edelleen. Tämä kuitenkin edellyttää asiantuntijoita, jotka erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien kautta tuovat oman asiantuntijuutensa esille. Sinut palkittiin Suomessa Vuoden ensihoitaja palkinnolla vuonna Miltä tämän tunnustuksen saaminen tuntui? Vuoden ensihoitaja -tunnustuksen vastaanottaminen viime vuonna on varmasti yksi urani huippuhetkistä. Sitä suurempaa palkintoa ei oman ammattialani sisällä löydy. Tunnustus huomioitiin myös laajemmin, sillä tunnustuksen myötä pääsin juhlistamaan vaimoni kanssa Itsenäisyyspäivää Tasavallan Presidentin vastaanotolla. Tilaisuus kruunasi upeasti juhlavuoteni. Vuoden Alumni on Laureassa valittu vuodesta 2008 lähtien. Palkinnon saajaksi valitaan Laureasta valmistunut henkilö, joka on tuonut positiivisella tavalla esiin koulutusta ja laurealaisuutta. Tänä vuonna palkinnon voittaja julkistettiin perinteisessä Suuressa Alumni-illassa Helsingissä toukokuun lopulla. Tunnelmia viime vuoden tapahtumasta. Network to Get Work rekrytointitapahtumat tulossa jälleen lokakuussa Laurean Network to Get Work -tapahtumat ovat työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikka. Yrityksille tapahtumat antavat mahdollisuuden esitellä toimintaansa sekä löytää motivoituneita vastavalmistuneita ammattilaisia ja tulevaisuuden työntekijöitä. Rekrytointitapahtumat järjestetään tulevana syksynä Tikkurilan kampuksella ja Leppävaaran kampuksella Mukana Network to Get work tapahtumissa on jälleen runsas joukko eri alojen yrityksiä. Yksi osallistujista on viimevuotiseen tapaan Lassila&Tikanoja. Miten viime vuoden tapahtuma onnistui, Lassila&Tikanojan rekrytointikonsultti Henna Heiskanen? Network to Get Work oli tapahtumana positiivinen kokemus. Opiskelijat tulivat rohkeasti ja avoimin mielin tutustumaan L&T:n työmahdollisuuksista. Meiltä löytyy yli 300 eri tehtävänimikettä, joten tavoitteenamme oli tavata tapahtumassa mahdollisimman monipuolisesti eri alojen opiskelijoita. Opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat meille tärkeä kohderyhmä, sillä L&T:llä on paljon opiskelijoille sopivia töitä: kesätöitä, osa-aikatöitä ja työharjoitteluita. Millainen merkitys on rekrytoijan näkökulmasta sillä, että tapahtumassa pääsee tapaamaan opiskelijoita ja hakijoita kasvokkain? Tapahtuma on opiskelijoille oiva mahdollisuus käydä tekemässä hyvä ensivaikutelma rekrytoijille. Hakijan mielenkiinto yritystä kohtaan ja innokas asenne jäävät rekrytoijan mieleen. Rekrytointitapahtumassa opiskelijan kannattaa käydä myös rohkeasti jututtamassa myös sellaisia firmoja, joita ei heti yhdistäisi omaan alaansa. L&T:kin työllistää siivoojien ja kuljettajien lisäksi suuren joukon esimerkiksi esimiehiä sekä IT-, talous- ja HR-asiantuntijoita. Lisätietoja rekrytointitapahtumista 22 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

13 Laurealainen-lautapeli avuksi perehdytykseen Laurea mukana KeskiUudenmaan Kasvupolulla Poimintoja syksyn tapahtumista Innovatiiviset energiaratkaisut ja uusi yritystoiminta Mäntsälässä seminaari, Tokmanni Oy:n pääkonttori, Mäntsälä. Haluatko tehdä yhteistyötä Laurean kanssa? Ota yhteyttä alueesi yhteyshenkilöihin: Pääkaupunkiseutu: Pia Kiviharju, Espoo, puh Anssi Kuusela, Vantaa, puh Itäinen Uusimaa: Petri Tani, puh Keski- ja Pohjois-Uusimaa: Teemu Ylikoski, puh Läntinen Uusimaa: Mika Kortelainen, puh Laurealainen-pelin työryhmää: Maija Rummukainen (vas.), Pyry Nousiainen ja Anna Pohjalainen. Laurean opiskelijoiden ja henkilökunnan perehdytyksen avuksi on ilmestynyt aivan uusi Laurealainen-lautapeli. Peliä pelaamalla voi tutustua helposti Laureaan, opiskeluun kuin opiskelijaelämäänkin. Pelin sisällöstä ovat vastanneet laurealaiset liiketalouden opiskelijat Maija Rummukainen ja Topi Hautaniemi Tikkurilan kampukselta. - Lautapeli on mielenkiintoinen tapa oppia. Pelillistämisen keinoin uudet asiat jäävät paremmin mieleen kuin pelkästään kuuntelemalla, Maija Rummukainen kertoo. 2 4 pelaajalle tarkoitettu Laurealainen-peli jakautuu kolmeen vaiheeseen: opintojen alku, keskivaihe sekä valmistuminen. Opiskelijat voivat näin ollen keskittyä aina heille kulloinkin ajankohtaisiin teemoihin tai pelata pelin alusta loppuun. - Pelin kysymysten kautta tutuksi tulevat muun muassa opintojen rakenne, opintoihin liittyvät erilaiset mahdollisuudet, opiskelijakunta Laureamkon toiminta sekä opiskeluhyvinvointi, Maija Rummukainen kuvailee. - Esimerkkejä kysymyksistä ovat vaikkapa mitä tarkoittaa moduuli? tai selitä seuraavat LbD-oppimismallia kuvaavat termit. Opintonsa aloittavat opiskelijat pääsevät tutustumaan uuteen lautapeliin heti syksyllä. Opiskelijat ja henkilökunta voi lainata pelin käyttöönsä Laurean kampusten kirjastoista. Keski-Uudenmaan Kasvupolku kasvuyrittäjyysohjelma huipentui Järvenpäässä järjestettyyn finaaliin toukokuussa. Koko kevään ajan jatkuneessa Kasvupolku ohjelmassa 15 uusimaalaista yritystä pääsi huippuasiantuntijoiden valmennukseen ja samalla kilpailemaan paikasta valtakunnalliseen Kasvu Open 2015 finaaliin. Voiton Keski-Uudenmaan Kasvupolussa vei aerosolituotteita valmistava järvenpääläinen Pentisol Oy. Kunniamaininnan ja toisen finaalipaikan nappasi Keravalla toimiva kaivinkoneiden lisälaitteita valmistava MotoCut Oy. Lisäksi tuomaristo huomioi erityismaininnalla Bailamamaterveysliikuntakonseptin. Pääpuhujana Järvenpään tapahtumassa vieraili Nordic Business Forumin perustaja ja toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen. Yrityksiä finaalissa olivat sparraamassa leijonan luolassa kolme kovaa asiantuntijaa: Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama, Descomin henkilöstöjohtaja Minna Liminka sekä Stella Kotipalvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Panu Luukka. Mukana mahdollistamassa Keski-Uudenmaan Kasvupolkua oli myös Laurea-ammattikorkeakoulu. Uusimaalaisten yritysten ja alueen kilpailukyvyn kehittäminen on yksi ammattikorkeakoulun keskeisistä tehtävistä. - Toimme Kasvupolulla tutuksi Laurean yrityksille ja muille alueen toimijoille tarjoamiamme palveluja. Kasvupolulla mukana oleminen onkin tuonut useita uusia yhteydenottoja ja yhteistyöprojektiaihioita, Laurean aluepalvelujohtaja Teemu Ylikoski. Laurea-ammattikorkeakoulu tuottaa monenlaisia alueellisia palveluita työelämän kehittämiseksi. Kehittämistyössä keskeisessä roolissa ovat opiskelijat, joiden osaamista yhteistyökumppanit voivat hyödyntää mm. opiskelijaprojekteissa, opinnäytetöinä, hankkeissa ja työharjoitteluina. Palveluja tarjotaan yrityslähtöisesti ja lähtökohtana ovat yhteistyökumppanin tarpeet. Mäntsälän Yrityskehitys Oy järjestää yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yritysjohdolle ja energiaasioiden parissa toimiville ajankohtaisseminaarin, jossa esitellään Mäntsälän tarjoamia palveluita erityisesti runsaasti energiaa käyttäville yrityksille sekä yritysten verkostoitumismahdollisuuksia Mäntsälän alueella Korkeakoulujen IT-Päivät 2015, Finlandia-talo, Helsinki HAMK, LAMK ja Laurea-ammattikorkeakoulu järjestävät IT-Päivät tänä vuonna Helsingissä. Tapahtuma kokoaa yhteen Suomen korkeakoulujen IT-päättäjät ja erityisalojen asiantuntijat. Lisätietoja: 24 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

14 KOLUMNI Kyösti Väkeväinen Vararehtori, TKI Ihmisen arjessa lähellä ja kansainvälisesti Sinä ja minä - asukkaina kunnissa ja kaupungeissa sekä yritykset että organisaatiot, joissa käymme töissä tai asioimassa, ovat Laurea-ammattikorkeakoululle tärkeitä yhteistyökumppaneita Uudellamaalla. Laurean valinta on olla kansainvälinen kehittäjä metropolialueella. Se ei sulje pois sitä, ettemme olisi lähellä ihmisiä Uudellamaalla päinvastoin valinta edellyttää sitä. Asuminen, lasten koulunkäynti, nuoren ja aikuisten opiskelu sekä työelämä ovat kansainvälisiä tänä päivänä erityisesti metropolialueella. Suomen talouden tilanne ja uusi hallitusohjelma kääntävät yliopistot ja korkeakoulut hakemaan yhä enemmän tutkimusrahoitusta ulkomaisista rahoituslähteistä. Kiristyvän kilpailun positiivinen puoli on se, että rahoitusta haettaessa tuotteen laadun on oltava kunnossa. Toisin sanoen tutkimusaiheet, joihin rahoitusta haetaan, vaikuttavat aidon positiivisesti ja kestävästi kansalaisten, yritysten ja Uudenmaan kehittämiseen. Laurealla tuote on kunnossa ja hyötyjinä tästä ovat kuntalaiset, yritykset ja Laurean opiskelijat. EU:n Horisontti2020 -ohjelmasta rahoituksen saava WeLive-hanke on hyvä esimerkki alueellisesta vaikuttavuudesta. Siinä kaupunkien tarjoamia palveluita kehitetään luomalla avoimempi malli suunnitella, tuottaa ja jakaa julkisia palveluja. Hankkeessa hyödynnetään laajasti Laurean palvelusuunnittelun huippuosaamista. Toiminta näkyy arjessamme: kuntalaiset, yritykset, julkishallinto osallistuvat palveluiden määrittämiseen, kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen. Tämä eri osapuolet osallistava toimintatapa mahdollistaa yhteiskehittämisen ja alhaalta - ylös -lähestymisen. Eri osapuolet huomioonottava toimintatapa laajentaa avointa innovaatioprosessia ja tällöin syntyy paremmin kansalaisten - sinun ja minun - tarpeisiin vastaavia palveluita. Samaan aikaan yhteistyötä tehdään kolmen muun Euroopan maan kesken jakaen uutta osaamista. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on toistakymmentä eurooppalaista kumppania, yrityksiä, julkishallintoa ja tutkimuslaitoksia. WeLive-hanke vain yhtenä esimerkkinä kertoo paikallisesta kansainvälisyydestä. Laurean tutkimushankkeista kaksi kolmesta ovat kansainvälisiä hankkeita. Hankkeet tarjoavat opiskelijoille, yrityksille ja yhteisöille helpon tavan osallistua kansainväliseen toimintaan. Tämä näkyy myös siinä, että Laurean suosio opiskelijoiden keskuudessa on kasvanut entisestään. Yhtenä Suomen halutuimpana opiskelupaikkana Laurea mahdollistaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kumppaneillemme hyötyä on aktiivisesta, innokkaasta ja motivoituneesta yhteistyöympäristöstä. Hanketoiminnan kautta syntyy uusia ideoita kaupallistamiseen ja siten uusien yritysten syntymiseen. Laurea haluaa olla edistämässä uutta yrittäjyyttä muun muassa opiskelijoiden keskuudessa ja mahdollistamassa jo olemassa olevien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Tämä kaikki toimintamme kuntalaisten, opiskelijan ja työelämän arjessa kehittäjänä, perustuvat Laurean uuteen strategiaan ja toimintamalliin. Haluamme olla yhä parempi ja ketterämpi yhteistyökumppani - kansainvälisesti lähellä Sinua. Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa (09) etunimi.sukunimi@laurea.fi Vanha maantie 9, Espoo Metsänpojankuja 3, Espoo Uudenmaankatu 22, Hyvinkää Keskikatu 3 a, Kerava Nummentie 6, Lohja Taidetehtaankatu 1, Porvoo REHTORAATTI Jouni Koski, rehtori ja toimitusjohtaja Kimmo Hannonen, vararehtori tukipalvelut Susanna Niinistö-Sivuranta, vararehtori opetus ja aluekehitys Kyösti Väkeväinen, vararehtori tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Markkinointi -ja Viestintä Päivi Korhonen viestintäjohtaja (09) viestinta@laurea.fi markkinointi@laurea.fi 26 Kehittäjä 2/2015 Kehittäjä 2/

15 facebook.com/laureauas youtube.com/laureauas pinterest.com/laureauas